Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 29.11.2016

37 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 29.11.2016”

1. Mon­elle ‘Malmin puo­lus­ta­jalle’ on katk­era kalk­ki, että Malmin ken­tän alue on nykyiselle raken­nustekni­ikalle aika help­po nak­ki. Juurikin Viikin alueel­la (joka on aika lail­la saman­laista savikkoa) seurasin kun uusia ker­rostalo­ja palutet­ti­in. Paalu­ja ei enää jun­tat­tu maa­han niinkuin ennen tehti­in vaan ne porat­ti­in. Ei meluhait­to­ja ja hom­ma sujui muutenkin rivakasti. 

   Ei min­ul­la ole ker­ta kaikki­aan mitään pien­len­to­kent­tää vas­taan. Sel­l­ainen ei vaan sovi kaupunkialueen sisälle kos­ka se vaatii aivan liian paljon maa­ta. Juu, ja se vas­ta-argu­ment­ti Tali pan­naan asun­noik­si heti kun se Kokoomuk­sen golf-veli suh­muroin­nin jäl­keen on mahdollista.

   Olen usein ihme­tel­lyt kuin­ka val­tavia resursse­ja ‘Malmin puo­lus­ta­jat’ ovat olleet valmi­ita lait­ta­maan jo kauan, kauan sit­ten hävit­tyyn peli­in. Pieni osa niistä huka­tu­ista resurs­seista olisi jo vuosia sit­ten saanut aikaan uuden pien­len­to­ken­tän jos­sakin vähän kauempana.

   Vastaa

2. “Toimi­s­toneliöi­den kysyn­tää vähen­tää merkit­tävästi se, että uusis­sa toimis­tois­sa on neliöitä työn­tek­i­jää kohden alle puo­let siitä, mitä oli vielä parikym­men­tä vuot­ta sitten.”

   Tämä oli myös yleiskaa­van laati­joiden tiedos­sa, mut­ta tiedol­la ei ollut mitään vaiku­tus­ta kaavaan, joka halut­ti­in perus­taa ylim­i­toitet­tui­hin tavoitear­voihin. Toimis­totil­ami­toi­tus on yleiskaavas­sa 35 m²/hlö, kun todel­li­nen tarve on enää vain puo­let tästä.

   Vastaa

3. Olen juuri muut­tanut pois Puis­to­las­ta joten lento­kent­tä ei enää kos­ke­ta henk koht mut­ta on sääli alueen asukkai­ta. Ain­oa ulkoilumaas­to läh­tee tosi monil­ta. Toinen point­ti on että lentoli­ikenne kehit­tyy esim. aurinkosähköken­nos­to, ilmalaivo­ja yms. ja uuden ken­tän raivaami­nen asu­tuk­sen keskelle voi tul­la eteen.

   Vastaa

4. Onko nuo Malmin piir­roksen vaaleanoranssit suo­rat lin­jat raitiotie? 

   Mil­laisen verkos­ton osana se on ajatel­tu ole­van? Nyt tulee ei mis­tään ja johtaa ei minnekään…

   Vastaa

5. Lohiniemen­ran­nan kaa­va on edelleen huono ja sul­kee ran­nan koulu­tuskeskuk­sen kohdal­ta vas­toin kaupun­gin peri­aatet­ta ranto­jen säi­lyt­tämis­es­tä avoim­i­na. En myöskään antaisi suur­ta pain­oar­voa kaa­van läpiviemisek­si var­ta vas­ten tilat­ulle lepakkokartoitukselle.

   Eri­tyis­es­ti kiin­nitin kuitenkin huomio­ta vuorovaiku­tus­ra­portin kohtaan sivul­la kahdek­san, jos­sa kaupun­gin vasti­neessa tode­taan näin: “Pääsy rantaan on han­kkeen kohdal­la estynyt, mut­ta muu rantavi­i­va on käytet­tävis­sä entiseen tapaan.” 

   Tämä ei pidä paikkaansa, jos “lai­tu­ri­työryh­män” nimel­lä toimi­va pieni joukko asukkai­ta saa neu­votel­tua itselleen kaupungilta ton­tin yksi­ty­istä lai­turi­paikkaa varten. Neu­vot­telu­ja on käsit­tääk­seni käy­ty kiin­teistövi­ras­ton kanssa ja KSV:n aluear­kkite­hti Petri Lep­pälä on aut­tanut ryh­mää neu­vot­teluis­sa. Neu­vot­telu­iden taustal­la on, että kyseinen asukas­ryh­mä halu­aa itselleen hyvi­tys­tä Plan­mecan kaavasta.

   Olen saanut kaupun­gin palaute­jär­jestelmästä han­ket­ta vähät­tele­viä vas­tauk­sia (KSV:n Lep­pälä ja ympäristökeskuk­sen Raimo Pakari­nen), jois­sa on väitet­ty, ettei sen vuok­si tarvitse kaataa puus­toa ja että kyse on vain pistäytymislaiturista.

   Käytän­nössä han­ke kuitenkin tarkoit­taisi, ettei muu rantavi­i­va olisi enää käytet­tävis­sä entiseen tapaan ja netistä ainakin tois­taisek­si löy­tyvä kyse­ly osoit­taa, että tavoit­teena on pistäy­tymistä laa­jem­pi toim­inta: https://fi.surveymonkey.com/r/5P5C5H8

   Vastaa

6. Tässä jos mis­sä tarvit­taisi­in kaupunki­talousti­eteen sanaa, mut­ta Helsin­gin yliopis­to meni lakkaut­ta­maan maan ain­oan kaupunki­talousti­eteen professuurin. 

   Näp­päriä nämä julkiset leikkaukset.

   Vastaa

7. Jän­nä jut­tu tuo jalankulk­i­jan kan­takaupun­ki. Mitähän se tarkoit­taa vai tarkoit­taako yhtään mitään. — Olen kiin­nit­tänyt huomio­ta siihen, että polkupyöräil­i­jöiltä pyy­del­lään anteek­si raken­nustöi­den aiheut­ta­maa hait­taa. — Ruot­sis­sa jalankulk­i­ja on kuningas, meil­lä jalankulk­i­ja näyt­tää ole­van jonkin­lainen jako­jään­nös. — On tul­lut vas­taan ratkaisu­ja, jois­sa jalka­käytävän päälle on yksinker­tais­es­ti vedet­ty vii­va. Jalankulk­i­jat eivät mah­du ohit­ta­maan toisi­aan tai tule­maan vas­taan ilman, että väis­tetään jalka­käytävän ulkop­uolelle. — Liekö kaupun­gin päät­täjät huo­man­neet, että ikään­tyvät ihmiset kävelevät, eivät pyöräile.

   Vastaa

8. 
   Pitäjän­mäen Pat­ter­in­mäen Raide­jok­erin asemakaavaehsdotus
   Ratik­ka pan­naan tässä kohdas­sa maan alle. Aineis­ton perus­teel­la han­kkeesta ei saanut minkään­laista käsitystä. 

   Paikan pääl­lä käymäl­läkään ei saa minkään­laista käsi­tys­tä siitä, mik­si raiti­otie menee tun­nelis­sa mäen läpi sen sijaan että se menee Pajamäen katu­verkon kaut­ta ja on näin sekä halvem­pi rak­en­taa että palvelee kyseistä asuinaluetta.

   Vastaa

9. “Kaiken jär­jen mukaan tuos­sa kohdas­sa pitää tiivistä, mut­ta onhan siinä aika iso ris­tiri­ita mit­takaavas­sa van­han (suo­jel­lu) omako­ti­a­su­tuk­sen ja ker­rostalo­jen välillä”

   Ei var­masti yhtään sen isom­pi kuin puu-Vallilan ja sitä ympäröivien raken­nusten välil­lä. Ja se ei minus­ta mil­lään tavoin hait­taa sitä puu-Vallilan ole­mus­ta. Se on vain juuri sel­l­aista ker­rostu­maa, jota kaupung­in­museokin tuon kaa­van lausun­nos­saan toivoo.

   Vastaa

10. Gia­r­diniera:
    Onko nuo Malmin piir­roksen vaaleanoranssit suo­rat lin­jat raitiotie? 

    Mil­laisen verkos­ton osana se on ajatel­tu ole­van? Nyt tulee ei mis­tään ja johtaa ei minnekään… 

    Kyl­lä. Tämän­hetki­nen näke­mys verkos­ton kokon­aisu­ud­es­ta löy­tyy yleiskaa­van aineis­tos­ta: http://www.hel.fi/hel2/ksv/Liitteet/2016_kaava/Yleiskaava_joukkoliikenteen_runkoverkko_20160614.pdf

    Malmista tullee siis runk­olin­ja 560:n ratikkaver­sion ja keskus­ta-Lah­den­bule­var­di-Mal­mi-Jakomä­ki-ratikan risteys. (Tosin tuo itse Lah­den­bule­var­di jäänee odot­ta­maan rak­en­tu­mis­taan vielä muu­ta­mak­si vuosikymmenek­si, mut­ta ratik­ka siihen tulee sitä ennen.)

    Vastaa

11. Gia­r­diniera:
    Onko nuo Malmin piir­roksen vaaleanoranssit suo­rat lin­jat raitiotie? 

    Mil­laisen verkos­ton osana se on ajatel­tu ole­van? Nyt tulee ei mis­tään ja johtaa ei minnekään…

    On. Liiteaineis­tossa on enem­män tietoa ja karttoja.

    Toinen lin­ja on Malmin lento­ken­tältä Viikin ja Lah­den­väylän sivuitse keskus­taa kohti kulke­va. Sille on luon­nos­tel­tu eri­laisia päätepysäkki­vai­h­toe­hto­ja, ehkä osa (Kalasa­ta­ma) ihan vit­sik­si ja osa sit­ten tosis­saan otet­tavak­si (Rautatiease­ma).

    Toinen on nykyi­nen bus­sil­in­ja 560, joka saate­taan muut­taa tule­vaisu­udessa ratikak­si. Se tar­joaisi yhtey­den lento­ken­tältä Malmin asemalle.

    Vastaa

12. Mikä pakko Helsingillä on kaavoit­taa rak­en­ta­mat­to­mia ranto­jaan täl­lais­ten yri­tys­ten koulu­tuskeskuk­sik­si? Koulu­tustilo­ja var­maan voi rak­en­taa man­tereen puolellekin. Eihän tämä Plan­meca tiet­tävästi mikään veneilyalan yri­tys ole?

    Vastaa

13. Aale:
    Ain­oa ulkoilumaas­to läh­tee tosi monilta. 

    Josko Kivikon alueen ulkoil­ure­itit voisi yhdis­tää tuo­ta kaavarunk­oa parem­mal­la taval­la jatku­maan uudelle alueelle jonkin­laisek­si ulkoil­ure­it­tien ja viher­aluei­den käytäväk­si. Tässä voisi käyt­tää vaik­ka hyväk­si jo lentoase­man alueel­la jo ole­mas­sa ole­via reittejä.

    Soin­in­vaara:

    Käden­vään­töä tul­laan käymään esimerkik­si siitä, mis­sä järjestyk­sessä bule­varde­ja ale­taan toteuttaa 

    Kun Malmin lentoase­man alue kuu­lunee kuitenkin lähi­t­ule­vaisu­u­den suurimpi­in uusi­in kohteisi­in, olisi var­maan hyvä, jos Lah­den­väylän bule­vardis­oin­ti ja pikaratik­ka oli­si­vat toteu­tus­listal­la aivan ensim­mäis­ten joukos­sa (vaik­ka jo ennen lentoase­man aluet­ta, jos mah­dol­lista). Täl­löin kaupun­gin kas­saan kilah­taisi lentoase­man alueelta huo­mat­ta­va määrä pen­nosia enem­män. Samoin uudet asukkaat voisi parem­min sitout­taa joukkoliikenteeseen.

    Vastaa

14. Makkarat­alon Hau­tu­umaa: Paikan pääl­lä käymäl­läkään ei saa minkään­laista käsi­tys­tä siitä, mik­si raiti­otie menee tun­nelis­sa mäen läpi sen sijaan että se menee Pajamäen katu­verkon kaut­ta ja on näin sekä halvem­pi rak­en­taa että palvelee kyseistä asuinaluetta. 

    Pajamäen län­sipuolel­la mäki on liian jyrkkä raitio­vaunul­la ajettavaksi.

    Vastaa

15. “Tapani­lan ala-asteen ase­makaavae­hdo­tus ja poikkeamislupa
    ..
    Kaupun­ki halu­aisi myy­dä koulun asun­noik­si ja asukkaat halu­aisi­vat siitä yhteisen tilan asukkaiden käyttöön.”

    Mitäs täl­lainen pikkuki­va kus­tan­taa sit­ten kaupungille?

    Vastaa

16. Anne Mat­ti­la-Borg: Jän­nä jut­tu tuo jalankulk­i­jan kan­takaupun­ki. Mitähän se tarkoit­taa vai tarkoit­taako yhtään mitään.

    Raken­nusvi­ras­ton pitkäaikainen strate­gia ja tak­ti­ik­ka: Hajoi­ta ja hal­litse. Laite­taan jalankulk­i­jat ja pyöräil­i­jät nahis­tele­maan keskenään ettei kumpikaan huo­maa vaa­tia tilaa autoilta.

    Vastaa

17. Makkarat­alon Hau­tu­umaa: Paikan pääl­lä käymäl­läkään ei saa minkään­laista käsi­tys­tä siitä, mik­si raiti­otie menee tun­nelis­sa mäen läpi sen sijaan että se menee Pajamäen katu­verkon kaut­ta ja on näin sekä halvem­pi rak­en­taa että palvelee kyseistä asuinaluetta. 

    Pajamäen ja sen viereisen met­sän läpi ei ilmeis­es­ti halu­ta rak­en­taa pääkatu­ta­soista joukkoli­iken­ney­hteyt­tä, vaik­ka tilaa kyl­lä löytyisi.

    Vastaa

18. Malmin suunnnit­telun kaavarun­gos­sa on yksi iso ongel­ma, se on puut­tu­va pääkatu­ta­soinen itä-län­si-yhteys keskel­lä aluetta.

    Tat­tarin­suol­ta päin tulee kyl­lä keskelle aluet­ta katu, mut­ta tuos­sa luon­nok­ses­sa se katkeaa talon seinään. Tämä on lähiömäistä kaupunkisu­un­nit­telua ja täl­läi­nen katu­verkko on huono joukkoli­iken­teen jär­jestämisen kannalta.

    Malmin ken­to­ken­tän kaavarunk­oa olisikin syytä kor­ja­ta rak­en­ta­mal­la suo­ra tie myös lännestä Malmikaarelta keskel­lä ole­vaan puis­to­tien risteykseen.

    Sitä pitkin on hyvä ajaa bus­sia. Nyt keskeisen alueen läpi on vain mutkaisia ja kiertäviä itä-län­si suun­taisia yhteyk­siä ja varsinkin jos Tat­tarisuo jos­sain vai­heessa ote­taan asumiskäyt­töön, suo­ra liityn­täy­hteys, joka kul­kee asu­tuk­sen keskip­is­teen läpi Malmin ase­malle on erit­täin tärkeä.

    Vastaa

19. Itä-län­sisu­un­taisen pääkadun lisäk­si Malmin tuos­ta kaava­su­un­nitel­mas­ta puut­tuu myös pääkatuy­hteys Kivikos­ta Malmille, jolle lin­ja 560 olisi luon­te­va siirtää kun­han Kon­tu­lankaaren päästä raken­net­taisi­in katu sil­lan päähän joka nyt johtaa ei mihinkään.

    Mik­si ihmeessä Malmille ei ole suun­nitel­tu kun­non katu­ja, joi­ta pitkin voidaan ajaa runk­obus­sil­in­jo­ja tai ‑ratikoi­ta asu­tuk­sen keskip­is­teen läpi? Nyt näyt­tää siltä, että kaupunkisu­un­nit­telu­vi­ras­tossa ei ymmär­retä, että joukkoli­ikenne on verkos­to, joka ei vaan toi­mi labyrinteissä.

    Eikö Helsingis­sä ole jo riit­tävästi puss­in­per­iä, joista ei mil­lään pääse viereiseen aluekeskuk­seen kuin kiertämäl­lä tolkut­tomasti? Pitääkö Malmin lentoase­malle vielä rak­en­taa yksi labyrint­ti lisää jät­tämäl­lä pääkadut rakentamatta?

    Toki 60-luvun autokaupun­ki-ihanteis­sa lähiöt raken­net­ti­in vain autoilu­un sopiviksi sokkeloik­si, mut­ta eikö kaupunkisu­un­nit­telus­sa voitaisi Malmil­la pala­ta rak­en­ta­maan kaupunkia met­sälähiön sijas­ta? Vaik­ka toki aluet­ta ei raken­neta kokon­aan ruu­tukaavaan, olisi pääkatu­jen kuitenkin syytä edes hiukan muis­tut­taa ruu­tua, vaik­ka ne vähän kaartelisivatkin.

    Vastaa

20. Malmin lento­ken­tän kaavas­ta puut­tuu myös luon­nolli­nen paik­ka alueen lähipalveluille. Se johtuu siitä, ettei alueel­la ole pääkatu­jen risteystä keskel­lä asu­tus­ta, jos­sa olisi luon­nol­lis­es­ti kysyn­tää suun­nilleen Mar­tin­laak­son ostarin kokoiselle lähipalvelukeskittymälle.

    Onko kaa­van tavoit­teena mak­si­moi­da autoilu, kun paikkaa kan­nat­taville lähipalveluille ei ole? Se toki johtuu siitä, että kaik­ki tiet vievät isoille kaduille ja moot­tori­tielle eikä alueelle ole suun­nitel­tu pääkatu­ja ja niiden risteyk­seen kau­pal­lisia palveluita?

    Ovatko tämän kaa­van suun­nit­teli­jat täysin van­hoi­hin kaavoihin kangis­tunei­ta, kun näin tiheälle alueelle on suun­nitel­tu autokaupunkikaava?

    Toki suun­nit­telijoil­la on var­maan ollut hyvä idea suit­sia läpi­a­joa, mut­ta eihän joukkoli­ikenne toi­mi ilman katu­ja ja ris­teäviä yhteyk­siä, eivätkä myöskään lähipalve­lut elä, jos ei ole vilkkai­ta risteyk­siä, jois­sa kul­kee myös autoja.

    Eikö Viikin kaavas­ta ole opit­tu mitään? Halu­taanko Malmin lento­ken­tälle toinen Viik­ki, hil­jainen asuinalue, jos­sa kaik­ki pitää hakea Pris­mas­ta kaukaa asutuksesta?

    Eikö tuol­laista ympäristöä ole Helsin­gin seudul­la jo riittävästi?

    Vastaa
21. Paluuviite: Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 29.11.2016 | Mikko Särelä

22. On kyl­lä tosi erikoinen (= huono) idea että toim­i­tilo­jen muut­to asumiseen kiel­let­täisi­in kokon­aan. Nyt puhutaan kuitenkin läh­es aina sel­l­ai­sista kohteista mitkä on alun­perin ollut asuin­talo­ja ja mitkä ei vas­taa nykya­jan toimis­ton tarpeita.

    Luulisi että täl­lai­sis­sa tapauk­sis­sa markki­nat saisi päättää.

    Vastaa

23. MSL: Kun Malmin lentoase­man alue kuu­lunee kuitenkin lähi­t­ule­vaisu­u­den suurimpi­in uusi­in kohteisi­in, olisi var­maan hyvä, jos Lah­den­väylän bule­vardis­oin­ti ja pikaratik­ka oli­si­vat toteu­tus­listal­la aivan ensim­mäis­ten joukos­sa (vaik­ka jo ennen lentoase­man aluet­ta, jos mahdollista).

    Lah­den­väylän bule­vardis­oin­ti menee ihan lis­tan viimeis­ten joukkoon siitä syys­tä, että täl­lä het­kel­lä vielä uskotel­laan että Lah­den­väylä voitaisi­in samal­la lait­taa tun­neli­in. Vaati­nee siis toteu­tu­ak­seen uuden yleiskaavakier­roksen vielä, jos­sa sit­ten tode­taan, että parem­pi tehdä vain se bule­var­di ilman tunnelia.

    Se pikaratik­ka Lah­den­väylän var­relle toki tehdään samal­la kuin Malmin lentoase­man aluekin rak­en­tuu. Pysäkkien tekem­i­nen vain jää odot­ta­maan tule­vaisu­u­den kaupunkia. Saat­taa toki olla, että rata vähän vaatii muitakin toimen­piteitä sit­ten sen bule­vardin rak­entues­sa, mut­ta siinä ei pitäisi olla kyse kuin jois­takin kym­menistä miljoon­ista. Paljon pienem­mästä sum­mas­ta kuin mikä on pikaratikan Malmille ulot­tamisen hyö­ty niinä mon­i­na vuosi­na siinä välissä.

    Vastaa

24. Bule­varde­ja olisi help­po tes­ta­ta käytän­nössä jo nyt (liittymiä/siltoja ei tarvit­sisi purkaa).

    Siihen ei tarvit­taisi muu­ta kuin väylien muut­ta­mi­nen yksikaistaisik­si (ts. yksi kaista jol­la on sal­lit­tua ajaa 40, muut/toinen kaista bus­sikaistak­si Man­ner­heim­intien tapaan + kam­er­avalvon­ta). Ris­teäviä katu­ja voisi simu­loi­da lait­ta­mal­la siir­ret­tävät liiken­neval­ot esim. 100m välein, tosin se voi olla bule­vardil­la liian pitkä väli val­oille, ehkä 50m olisi parempi.

    Vastaa

    1. Heik­ki. Kokeilu­un tarvi­taan myös se ratikka.

       Vastaa

25. Näin minä kaavoit­taisin Malmin lento­ken­tän (ja muutkin tule­vat kaupungi­nosat). Ei ole poli­itikko­jen tehtävä määrätä mitä ihmiset ja yri­tyk­set _omille_ ton­teilleen rak­en­ta­vat, saati­ka sitä, paljonko niille muut­taa ihmisiä.

    Ja tämä ei siis ole kan­nan­ot­to Malmin ken­tän puoles­ta tai vas­taan vaan esimerk­ki siitä, miten kaupun­gin tulisi kaavoittaa.

    https://drive.google.com/file/d/0B5o55-Mu0cj8aTRoeXZZUEFmdms/view

    Cato-insti­tuutin raport­ti aiheesta: https://object.cato.org/sites/cato.org/files/pubs/pdf/pa802.pdf

    Vastaa

    1. Omille ton­teilleen kir­jaimel­lis­es­ti otet­tuna ker­too, että kaupun­ki määrää, kos­ka kaupun­ki omis­taa Malmin lento­ken­tän alueel­la maan kokon­aan. Suun­nit­telema­ton kaupun­ki on mie­lenki­in­toinen asia. Voidaan tiet­tyyn rajaan asti perustel­la sitä, että käy­ht­töt­yarkoituk­sen määrit­tää raha — siis suh­teelli­nen etu — mut­ta se ei ulkois­vaiku­tusten kannal­ta ole niin selvää. Jos sinä asut min­un tont­ti­ni pohjois­puolel­la, ja minä raken­nan sin­un tont­ti­isi kiin­ni 40-ker­roksisen talon niin että sin­un tont­tisi pime­nee kokon­aan, voisit olla sitä mieltä, ettei ole kiva juttu.
       Puhu­maty­takaan siitä, että jos raken­netaan 40-ker­roksisia talo­ja, ne vaa­ti­vat vähän toisen­laisen katu­verkon ympärilleen kuin eril­liset omakoti­talot. Jos liiken­n­ev­erkkoa raken­netaan silmät ummes­sa siitä, mitä riip­pumat­tomat ton­tin­o­mis­ta­jat halu­a­vat tehdä, liiken­teestä tulee aika huonos­ti toimiva.

       Vastaa

26. Osmo Soin­in­vaara:
    Heik­ki. Kokeilu­un tarvi­taan myös se ratikka.

    Kos­ka (pika)ratikkakaan ei voi ohit­taa (taso)valoristeyksiä pysähtymät­tä, se olisi (kokeilun ajan) hel­posti kor­vat­tavis­sa anta­mal­la bussien ajaa val­oista val­oi­hin 60 ja lisäämäl­lä taval­lis­ten lin­jo­jen joukkoon ratikan kap­a­siteetin ver­ran sukku­la­busse­ja jot­ka ajaisi­vat vain sitä osu­ut­ta bule­vardista jota ratikalla tul­laan liiken­nöimään tulevaisuudessa.

    Vastaa

    1. Heik­ki, ratikan matkus­tus­mukavu­us on aivan toista luokkaa kuin bussin. Sen näkee siitäkin, että ratikan suo­sio matkus­tusvä­li­neenä on paljon suurem­pi kuin bussin, vaik­ka bus­si olisi nopeampi. Kat­so vaik­ka kympin suo­sio­ta Ruskea­suol­ta Helsinki­in ver­rat­tuna heilu­vin, melu­avi­in ja täri­se­vi­in busseihin.

       Vastaa

27. Osmo Soin­in­vaara:
    Heik­ki, ratikan matkus­tus­mukavu­us on aivan toista luokkaa kuin bussin. Sen näkee siitäkin, että ratikan suo­sio matkus­tusvä­li­neenä on paljon suurem­pi kuin bussin, vaik­ka bus­si olisi nopeampi. Kat­so vaik­ka kympin suo­sio­ta Ruskea­suol­ta Helsinki­in ver­rat­tuna heilu­vin, melu­avi­in ja täri­se­vi­in busseihin.

    Epäilen, että liioit­telet tässä kovasti mukavu­u­den merk­i­tys­tä. Kyl­lä minäkin val­it­sen Helsingis­sä liikkues­sani usein ratikan bussin sijaan, vaik­ka min­un mieliku­vis­sani bus­si on selvästi ratikkaa mukavampi. Syynä on yksinker­tais­es­ti se, että osaan Helsin­gin ratikoiden reit­tikar­tat suun­nilleen ulkoa, kun taas bus­sil­in­jo­ja en tunne. Niin­pä val­it­sen sen hitaam­man ja mielestäni epä­mukavam­man ratikan, kos­ka tiedän sen var­masti vievän sinne, minne olen menos­sa. Pysäkkiä läh­estyvästä bus­sista en taas ehdi selvit­tää reit­tiä tarpeek­si nopeasti.

    Tun­nen kyl­lä Reit­tiop­paan, mut­ta siitä ei ole paljon apua sil­loin, kun sei­son pysäkil­lä Ruskea­suol­la ja Reit­tiopas ehdot­taa lin­jaa X, mut­ta pysäkkiä läh­estyykin lin­jan Y bus­si. En viit­si jäädä pysäkille odot­ta­maan lin­jan X bus­sia, jos vier­essä menee ratik­ka, jon­ka tiedän vievän per­ille, vaikkakin vähän hitaam­min ja epämukavammin.

    Vastaa

28. Tuo Malmin raiti­otie kan­nat­taa tehdä kun­nol­la, jot­ta investoin­nista saadaan kaik­ki hyö­ty irti. Noista liitetiedos­toista jää kuva, että pysäkkiä on suun­nitel­tu mm. Viik­in­tielle kohtaan, jos­sa 300 m säteel­lä on yksi asuinker­rosta­lo, purku­jät­teen käsit­te­ly­laitos ja joitakin autoko­r­jaamo­ja. Moot­tori­tien var­teen raken­netul­la light rail ‑lin­jal­la ei tarvi­ta pysäkke­jä puolen kilo­metrin välein, kun ei siel­lä ole tiivistä kaupunki­raken­net­takaan. Tuos­ta kul­kee usei­ta bus­sil­in­jo­ja, ne var­maan riittävät.

    Malmin ratikan pitäisi olla nopea runk­olin­ja. Hitai­ta bus­sil­in­jo­ja keskus­taan alueel­la on jo tarpeek­si tar­joa­mas­sa tiheää pysäkkiväliä niille joil­la ei ole kiire matkus­taa. Jos yhteys on tarpeek­si nopea ja tiheävuoroinen, iso osa Viikin ja lähialueen matkus­ta­jista toden­näköis­es­ti siir­tyy käyt­tämään tuo­ta ratikkaa, jol­loin tarve keskus­taan suun­taan kulke­vaan bus­sir­al­li­in vähe­nee huo­mat­tavasti. Metronkin kuor­mi­tus piene­nee. Göte­bor­gista voisi ottaa mallia.

    Malmin lento­kent­täalueenkin asukkaat toden­näköis­es­ti hyö­ty­i­sivät mah­dol­lisim­man nopeas­ta yhtey­destä. 25–30 min­uutin mat­ka keskus­taan on aika lail­la kipu­ra­joil­la, vaik­ka ilmeisti keskus­taan suun­tau­tuvil­la matkoil­la on tarkoi­tus käyt­tää junaa.

    Vastaa

29. Elmo Allén: Kyl­lä. Tämän­hetki­nen näke­mys verkos­ton kokon­aisu­ud­es­ta löy­tyy yleiskaa­van aineis­tos­ta: http://www.hel.fi/hel2/ksv/Liitteet/2016_kaava/Yleiskaava_joukkoliikenteen_runkoverkko_20160614.pdf

    Eli Pohjois-Helsin­gin poikit­tais­li­ikenne ei jatkos­sakaan län­tisen puo­likkaan osalta parane. Kiitos. Eihän siitä Kehän bus­sikaan aina viit­si vier­estä ajaa vaan oikoo Pitäjän­mäen kautta.

    Pet­teri: Malmin suunnnit­telun kaavarun­gos­sa on yksi iso ongel­ma, se on puut­tu­va pääkatu­ta­soinen itä-län­si-yhteys keskel­lä aluetta. 

    Malmil­ta nyt muutenkin puut­tuu niitä itä-län­si-yhteyk­siä. Nythän se ei oikein ole järkevä kokon­aisu­us. Kai siitä ter­mi­naalin läpi peri­aat­teessa voi ratikankin ajaa (jos sil­ta vain kestää pain­on), mut­ta tuo onkin pitkälti se ain­oa reit­ti radan poik­ki. Kevyelle liiken­teellekin on väyliä todel­la heikosti (tulee hel­posti paljon kier­toa) ja niitä varten ei edes tarvit­sisi juuri muu­ta kuin kaivaa jonkin­lainen tunneli.

    Vastaa

30. Osmo Soin­in­vaara:
    Omille ton­teilleen kir­jaimel­lis­es­ti otet­tuna ker­too, että kaupun­ki määrää, kos­ka kaupun­ki omis­taa Malmin lento­ken­tän alueel­la maan kokonaan.

    Tuo on kieltämät­tä tot­ta. Mut­ta onko kaupungilla tarpeek­si hyvä syy antaa tont­te­ja vuokrates­saan tai myy­dessään kovinkaan tiukko­ja vuokra- tai myyn­tiehto­ja tont­tien käyt­töä koskien? Ainakin tiukat ehdot oletet­tavasti laske­vat markki­nahin­taa, mikä tuskin on kaupun­gin talouden etu.

    Suun­nit­telemat­tomas­ta kaupungista sen ver­ran, että muutin hil­jat­tain Vaasaan Palosaarelle, joka vaikut­taa suo­ma­laisit­tain melko anti­au­tori­taaris­es­ti kehit­tyneeltä: alueel­la on ruu­tukaa­va ja kort­teleil­la ilois­es­ti sekaisin van­ho­ja puu­talo­ja, lähin­nä 60–80-luvun ker­rostalo­ja ja muu­tamia uusia omakoti­talo­ja. Vaasan kaavoit­ta­jat eivät tai­da olla yhtä tiukkapipoisia kuin pk-seudun kuntien.

    https://binged.it/2fOQFH9

    Vastaa

31. Osmo Soin­in­vaara:
    Heik­ki, ratikan matkus­tus­mukavu­us on aivan toista luokkaa kuin bussin. Sen näkee siitäkin, että ratikan suo­sio matkus­tusvä­li­neenä on paljon suurem­pi kuin bussin, vaik­ka bus­si olisi nopeampi. Kat­so vaik­ka kympin suo­sio­ta Ruskea­suol­ta Helsinki­in ver­rat­tuna heilu­vin, melu­avi­in ja täri­se­vi­in busseihin.

    Kyl­lä. Tosin, asuin Tilka­s­sa 15 vuot­ta mut­ta ne ker­rat kun oli aivan pakko keskus­taan men­nä val­itsin bussin. Niitä menee ohi taukoa­mat­ta ja ne ovat nopeampia kuin ratikat, help­po valinta.

    Tarkoitin ratikan kor­vaamista bus­seil­la kokeilun ajan. Pienem­piäkin asioi­ta tes­tataan, kuten uut­ta HSL kortin­luk­i­jaa. Liityn­täpysäköin­tialuei­den puut­tumi­nen “simu­loitu­jen” bule­var­di­en päistä tietysti vie terän tältä testiltä, kos­ka niiden puute pakot­taa val­taosan jatka­maan kuitenkin autol­la sitä yhtä kaistaa pitkin ja koko hyö­ty ei tule niin ilmeisek­si kuin jos ulkopaikkakun­ta­laiset voisi­vat jät­tää auton­sa liityn­täpysäköin­ti­in ja jatkaa ratikalla ja/tai bussilla.

    Uskon kuitenkin yhä vakaasti että lyhyel­lä, helpol­la (kun ver­rataan suh­teel­lisen peru­ut­ta­mat­tomaan kat­u­rak­en­tamiseen) kokeilul­la saataisi­in arvokas­ta tietoa.

    Vastaa

    1. Sor­ry nyt Heik­ki. Sin­un on simu­loita­va myös yhdyskun­taraken­net­ta. Jos ne 80 000 ihmistä, jot­ka aio­taan asut­taa bule­var­di­en var­relle, asutet­taisi­in vai­h­toe­hdos­sa kah­den auton talouk­si­in pitkin Uuut­ta­maa­ta ja nämä tuli­si­vat sit­ten autoi­neen Helsinki­in, se var­maankin hidas­taisi liiken­net­tä moot­toriteil­lä ihan vaan sik­si, ettei katu­verkko tien päässä vedä. On halvem­paa tehdä tämä sim­u­laa­tio tiet6okoneella, kun rak­en­taa nuo asun­not kokeek­si blue­var­di­en var­relle ja sit­ten ver­rokki­talöauk­se­na siroptel­la ne pitkin pel­to­ja. Et voi erot­taa liiken­ner­atkaisua yhdyskuntarakenteesta.

       Vastaa

    2. Tutkimustebn mukaan kuu­lut vähem­mistöön. Ratikkaa käytetään paljon enem­män kuin liiken­nemallien mukaan pitäisi.

       Vastaa

32. Osmo Soin­in­vaara:
    Tutkimustebn mukaan kuu­lut vähem­mistöön. Ratikkaa käytetään paljon enem­män kuin liiken­nemallien mukaan pitäisi. 

    Nopeus vs. mukavu­us. Ratikoiden pysäk­itkin ovat ns. helpom­pia kuin bus­sipysäk­it, vaik­ka ovatkin han­kalam­mas­sa paikas­sa, kos­ka liiken­nevir­taa ei tarvitse koko ajan skan­na­ta yhtä inten­si­ivis­es­ti. Toisaal­ta ratikkapysäk­it vain ovat usein parem­mil­la reit­eil­lä ja kulku­vä­li­neeseen ja ‑väli­neestä nousu vain on sujuvampaa..

    Tuo­hon nopeus vs. mukavu­us ‑vai­h­tokaup­paan liit­tyen voisin kuvitel­la mon­en myös esimerkik­si min­i­moivan kulku­vä­linei­den vai­h­dot tilanteis­sa, jois­sa niil­lä voisi voit­taa jopa muu­ta­man kymme­nen min­u­ut­tia aikaa.

    Vastaa