Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 29.11.2016

Lis­tan voi koko­nai­suu­te­naan lukea täs­tä.

Omien työ­pai­nei­de­ni takia en itse ehdi kokouk­seen, vaan Mik­ko Säre­lä menee puolestani.

Jalan­kul­ki­jan kantakaupunki

Oikein hyvä avaus joh­don­mu­kai­seen jalan­kul­ku­po­li­tiik­kaan: täs­sä lyö­dään luk­koon ne yhtey­det, joil­la jalan­ku­lun olo­suh­tei­siin kiin­ni­te­tään eri­tyis­tä huol­ta. Kes­tä­nee kui­ten­kin kau­an, ennen kuin tulos­ta alkaa tul­la, kos­ka iso lai­va kään­tyy hitaasti.

Hel­sin­gin uuden yleis­kaa­van toteut­ta­mis­oh­jel­man luonnos

Nyt yleis­kaa­van tul­tua pää­te­tyk­si alkaa var­si­nai­nen vään­tö sii­tä, mitä yleis­kaa­val­la todel­la tar­koi­te­taan. Minul­le jää vähän epä­sel­väk­si, mis­tä me pää­täm­me, kun tämän pape­rin hyväk­sym­me. Käden­vään­töä tul­laan käy­mään esi­mer­kik­si sii­tä, mis­sä jär­jes­tyk­ses­sä bule­var­de­ja ale­taan toteut­taa ja eri­tyi­ses­ti sii­tä, mitä tämä kes­kus­puis­ton osal­ta tar­koit­taa – kuin­ka syväl­le kes­kus­puis­toon men­nään vai men­nään­kö lainkaan.

Pir­jon­tien ja Pirk­ko­lan­tien ympä­ris­tön asemakaavaehdotus

Pöy­däl­tä

Eri­mie­li­syyt­tä on sii­tä, tul­laan­ko lii­ken­ne näi­den kah­den tien ris­teyk­ses­sä kat­kai­se­maan, mitä yhtey­den suju­vuus edel­lyt­täi­si, mut­ta jota asuk­kaat vas­tus­ta­vat, kos­ka eivät halua kier­tää ja kos­ka pel­kää­vät, että lii­ken­ne lisään­tyy pie­nil­lä teil­lä koh­tuut­to­mas­ti. Ris­teyk­ses­tä menee vuo­ro­kau­des­sa 200 ajo­neu­voa. Yksi vaih­toeh­to mie­les­tä­ni on teh­dä niis­tä pik­ku­teis­tä piha­ka­tu­ja. Täl­löin vaa­ra­ti­lan­tei­ta ei pitäi­si tul­la olet­taen, että autoi­li­jat nou­dat­ta­vat liikennesääntöjä.

pirkkolan-elantoPol­jin kat­so­maan paik­kaa. (Kii­tos raken­nus­vi­ras­tol­le, oli­vat har­jan­neet pää­ra­dan pyö­rä­rei­til­tä sepe­lin pois) Tämä on hyvin ris­ti­rii­tai­nen kaa­va. Kai­ken jär­jen mukaan tuos­sa koh­das­sa pitää tii­vis­tää, mut­ta onhan sii­nä aika iso ris­ti­rii­ta mit­ta­kaa­vas­sa van­han (suo­je­lu) oma­ko­tia­su­tuk­sen ja ker­ros­ta­lo­jen välil­lä. Eri­tyi­ses­ti enti­sen Elan­non ton­til­le kaa­vail­tu kor­keim­mil­laan vii­si­ker­rok­si­nen talo on herät­tä­nyt vas­tus­tus­ta. On sii­nä naa­pu­ri­ton­til­la ihmet­te­le­mis­tä, mut­ta toi­saal­ta ark­ki­teh­to­ni­nen idea por­tis­ta on hyvä.

Laa­ja­sa­lon kaup­pa­kes­kuk­sen alu­een asemakaavaehdotus

Pöy­däl­tä

En tie­dä, mik­si kokoo­mus pyy­si tämän pöy­däl­le. Minus­ta kaa­va on hyvä, eivät­kä nämä kor­keim­mil­laan seit­se­män­ker­rok­si­set talot ole täs­sä pai­kas­sa lii­an mata­lia. Se vähän risoo, ettei kaup­pa­kes­kuk­sen pääl­le saa­da raken­ne­tuk­si, mut­ta ei kuu­lem­ma ollut saa­tu onnistumaan.

Pitä­jän­mäen Pat­te­rin­mäen Rai­de­jo­ke­rin asemakaavaehdotus

Ratik­ka pan­naan täs­sä koh­das­sa maan alle. Aineis­ton perus­teel­la hank­kees­ta ei saa­nut min­kään­lais­ta käsitystä.

Rai­de­jo­ke­rin tek­ni­set asemakaavat

Teh­ty suun­ni­tel­ma on kään­net­ty ase­ma­kaa­va­kie­lel­le ja nyt suun­ni­tel­ma hyväk­sy­tään asemakaavoina.

Tapa­ni­lan ala-asteen ase­ma­kaa­vaeh­do­tus ja poikkeamislupa

(Pöy­däl­tä)

Kau­pun­ki haluai­si myy­dä kou­lun asun­noik­si ja asuk­kaat haluai­si­vat sii­tä yhtei­sen tilan asuk­kai­den käyt­töön. Lau­ta­kun­nas­sa lie­nee enem­mis­tö asu­kas­ti­lan kan­nal­la. Toi­vot­ta­vas­ti tämä ei pää­dy pat­ti­ti­lan­tee­seen, jos­sa lop­pu­tu­lok­se­na on talon lahoa­mi­nen pystyyn.

Plan­mecan kou­lu­tus­ti­lat Meri-Ras­ti­lan Lohiniemenrannassa 

Yhtiö halu­aa kou­lu­tus­ti­lat elä­myk­sel­li­sel­le pai­kal­le edis­tääk­seen myyn­ti­ään. Kaa­van ensim­mäi­nen ver­sio hylät­tiin. Nyt sitä on jum­pat­tu parem­mak­si. Mis­sä muus­sa kun­nas­sa hyvän­sä noin suu­ri pai­kal­li­nen yri­tys sane­li­si suo­raan, mitä halu­aa ja sai­si sen.

Peri­aat­teet käyt­tö­tar­koi­tuk­sen muu­tok­sil­le toi­mi­ti­lois­ta asu­mi­seen kan­ta­kau­pun­gin raja­tul­la alueella

Kar­tas­sa esi­te­tään suu­ri alue, jol­la muu­tok­set kiel­le­tään koko­naan. Tuol­la alu­eel­la on vii­me aikoi­na sal­lit­tu muun­nok­sia pal­jon­kin: WSOY:n toi­mi­ta­lo Bule­var­dil­la, Ohra­nan talo Ullan­lin­nas­sa, val­tion viras­to­ja Kruu­nun­haas­sa nyt esimerkiksi.

Kiel­teis­tä kan­taa perus­tel­laan sil­lä, että alu­eel­la ei ole toi­mi­ti­lo­ja tyh­jil­lään, eli niil­le on siis kysyn­tää. Eko­no­mis­ti pyr­ki­si sel­vit­tä­mään suh­teel­lis­ta etua, kos­ka myös asun­noil­le on kysyn­tää. Kum­paa tar­vi­taan suh­tees­sa enem­män. Yleen­sä täs­sä mit­ta­ri­na käy­te­tään hin­taa. Jos asu­mi­ses­ta mak­se­taan enem­män, asu­mi­nen on suh­tees­sa kysyn­tym­pää ja päin­vas­toin. Lis­ta­teks­tis­sä parem­man tuo­ton suun­taan liik­ku­mis­ta kuvail­laan keinotteluksi.

Teks­tis­sä väi­te­tään myös, että näi­den tilo­jen säi­ly­mi­nen toi­mis­to­käy­tös­sä on erit­täin mer­kit­tä­vää kau­pun­gin talou­den kan­nal­ta — siis vero­tu­lo­jen kan­nal­ta. Val­tion viras­tot nyt aina­kaan eivät mak­sa mitään yhtei­sö­ve­roa. Vaik­ka kes­kus­tas­sa sijait­se­vat yri­tyk­set jot­kut mak­sa­vat­kin mer­kit­tä­väs­ti yhtei­sö­ve­roa, kyl­lä kes­kus­tan jär­jet­tö­män kal­liis­ta asun­nois­ta­kin toden­nä­köi­ses­ti jotain vero­tu­lo­ja tulee, eivät­kä nuo yri­tyk­set haih­du savu­na ilmaan, vaik­ka sai­si­vat­kin myy­dyk­si toi­mis­ton­sa asunnoiksi.

Toi­mis­to­ne­liöi­den kysyn­tää vähen­tää mer­kit­tä­väs­ti se, että uusis­sa toi­mis­tois­sa on neliöi­tä työn­te­ki­jää koh­den alle puo­let sii­tä, mitä oli vie­lä pari­kym­men­tä vuot­ta sitten.

Kai­ken kaik­ki­aan lis­ta­teks­tin perus­te­lut eivät minua vakuu­ta. Voi olla, että esi­tys on oikea, mut­ta ei se nois­ta perus­te­luis­ta kyl­lä sel­viä. Täs­sä jos mis­sä tar­vit­tai­siin kau­pun­ki­ta­lous­tie­teen sanaa, mut­ta Hel­sin­gin yli­opis­to meni lak­kaut­ta­maan maan ainoan kau­pun­ki­ta­lous­tie­teen professuurin.

Mal­min len­toa­se­man kaavarunko

malmin-kaavarunkoKaa­va­run­ko on epä­vi­ral­li­nen suun­nit­te­lun työ­ka­lu, jol­la ei ole oikeus­vai­ku­tuk­sia eikä sii­tä sik­si voi myös­kään valit­taa. Hal­lin­to-oikeu­det var­maan­kin pää­se­vät jo yleis­kaa­van kaut­ta käsit­te­le­mään sitä, kum­pi on tär­keäm­pi, pien­ko­ne­kent­tä vai 25 000 ihmi­sen mah­dol­li­suus asua Helsingissä.

On pidet­ty demo­kraat­ti­se­na sitä, että kaa­va­run­ko tuo­daan lau­ta­kun­nan käsit­te­lyyn sen sijaan, että viras­tol­la oli­si omia sisäi­siä suun­ni­tel­mia. Tämä on hyvä hel­sin­ki­läi­nen käytäntö.

Kaa­va­run­ko oli meil­lä käsit­te­lys­sä vuo­si sit­ten. Nyt sitä on lausun­to­jen poh­jal­ta tar­kis­tet­tu, mut­ta muu­tok­set eivät ole suuria.

Han­ke on mit­ta­va. Alu­eel­le suun­ni­tel­laan asun­to­ja 25 000 asuk­kaal­le ja tämän lisäk­si noin 2 000 työ­paik­kaa. Raken­nusoi­keut­ta yhteen­sä noin 1 350 000 k‑m2. Alue on mel­ko edul­lis­ta raken­taa. Raken­nus­kel­poi­sek­si saat­ta­mi­ses­ta tulee kus­tan­nuk­sia noin puo­li mil­jar­dia euroa, eli alle 400 €/k‑m2. Tulo­na ton­tin­luo­vu­tuk­ses­ta ole­te­taan tule­van noin sata mil­joo­naa euroa enem­män eli alue on kaa­va­ta­lou­den kan­nal­ta sel­väs­ti yli­jää­mäi­nen. Ker­ran näin­kin päin! Luvus­sa eivät ole ratik­ka­ver­kon kus­tan­nuk­sia eikä jos­tain syys­tä myös­kään siltoja.

Kos­ka kysy­mys Mal­min ken­tän siir­tä­mi­ses­tä asun­to­tuo­tan­toon on yleis­kaa­val­la rat­kais­tu, en jul­kai­se täs­sä yhtey­des­sä enää tätä pää­tös­tä kos­ke­via kommentteja. 

37 thoughts on “Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 29.11.2016”

  1. Monel­le ‘Mal­min puo­lus­ta­jal­le’ on kat­ke­ra kalk­ki, että Mal­min ken­tän alue on nykyi­sel­le raken­nus­tek­nii­kal­le aika help­po nak­ki. Juu­ri­kin Vii­kin alu­eel­la (joka on aika lail­la saman­lais­ta savik­koa) seu­ra­sin kun uusia ker­ros­ta­lo­ja palu­tet­tiin. Paa­lu­ja ei enää jun­tat­tu maa­han niin­kuin ennen teh­tiin vaan ne porat­tiin. Ei melu­hait­to­ja ja hom­ma sujui muu­ten­kin rivakasti. 

    Ei minul­la ole ker­ta kaik­ki­aan mitään pien­len­to­kent­tää vas­taan. Sel­lai­nen ei vaan sovi kau­pun­kia­lu­een sisäl­le kos­ka se vaa­tii aivan lii­an pal­jon maa­ta. Juu, ja se vas­ta-argu­ment­ti Tali pan­naan asun­noik­si heti kun se Kokoo­muk­sen golf-veli suh­mu­roin­nin jäl­keen on mahdollista.

    Olen usein ihme­tel­lyt kuin­ka val­ta­via resurs­se­ja ‘Mal­min puo­lus­ta­jat’ ovat olleet val­mii­ta lait­ta­maan jo kau­an, kau­an sit­ten hävit­tyyn peliin. Pie­ni osa niis­tä huka­tuis­ta resurs­seis­ta oli­si jo vuo­sia sit­ten saa­nut aikaan uuden pien­len­to­ken­tän jos­sa­kin vähän kauempana.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  2. Toi­mis­to­ne­liöi­den kysyn­tää vähen­tää mer­kit­tä­väs­ti se, että uusis­sa toi­mis­tois­sa on neliöi­tä työn­te­ki­jää koh­den alle puo­let sii­tä, mitä oli vie­lä pari­kym­men­tä vuot­ta sitten.”

    Tämä oli myös yleis­kaa­van laa­ti­joi­den tie­dos­sa, mut­ta tie­dol­la ei ollut mitään vai­ku­tus­ta kaa­vaan, joka halut­tiin perus­taa yli­mi­toi­tet­tui­hin tavoi­tear­voi­hin. Toi­mis­to­ti­la­mi­toi­tus on yleis­kaa­vas­sa 35 m²/hlö, kun todel­li­nen tar­ve on enää vain puo­let tästä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  3. Olen juu­ri muut­ta­nut pois Puis­to­las­ta joten len­to­kent­tä ei enää kos­ke­ta henk koht mut­ta on sää­li alu­een asuk­kai­ta. Ainoa ulkoi­lu­maas­to läh­tee tosi monil­ta. Toi­nen point­ti on että len­to­lii­ken­ne kehit­tyy esim. aurin­ko­säh­kö­ken­nos­to, ilma­lai­vo­ja yms. ja uuden ken­tän rai­vaa­mi­nen asu­tuk­sen kes­kel­le voi tul­la eteen.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  4. Lohi­nie­men­ran­nan kaa­va on edel­leen huo­no ja sul­kee ran­nan kou­lu­tus­kes­kuk­sen koh­dal­ta vas­toin kau­pun­gin peri­aa­tet­ta ran­to­jen säi­lyt­tä­mi­ses­tä avoi­mi­na. En myös­kään antai­si suur­ta pai­noar­voa kaa­van läpi­vie­mi­sek­si var­ta vas­ten tila­tul­le lepakkokartoitukselle.

    Eri­tyi­ses­ti kiin­ni­tin kui­ten­kin huo­mio­ta vuo­ro­vai­ku­tus­ra­por­tin koh­taan sivul­la kah­dek­san, jos­sa kau­pun­gin vas­ti­nees­sa tode­taan näin: “Pää­sy ran­taan on hank­keen koh­dal­la esty­nyt, mut­ta muu ran­ta­vii­va on käy­tet­tä­vis­sä enti­seen tapaan.” 

    Tämä ei pidä paik­kaan­sa, jos “lai­tu­ri­työ­ryh­män” nimel­lä toi­mi­va pie­ni jouk­ko asuk­kai­ta saa neu­vo­tel­tua itsel­leen kau­pun­gil­ta ton­tin yksi­tyis­tä lai­tu­ri­paik­kaa var­ten. Neu­vot­te­lu­ja on käsit­tääk­se­ni käy­ty kiin­teis­tö­vi­ras­ton kans­sa ja KSV:n alue­ark­ki­teh­ti Pet­ri Lep­pä­lä on aut­ta­nut ryh­mää neu­vot­te­luis­sa. Neu­vot­te­lui­den taus­tal­la on, että kysei­nen asu­kas­ryh­mä halu­aa itsel­leen hyvi­tys­tä Plan­mecan kaavasta.

    Olen saa­nut kau­pun­gin palau­te­jär­jes­tel­mäs­tä han­ket­ta vähät­te­le­viä vas­tauk­sia (KSV:n Lep­pä­lä ja ympä­ris­tö­kes­kuk­sen Rai­mo Paka­ri­nen), jois­sa on väi­tet­ty, ettei sen vuok­si tar­vit­se kaa­taa puus­toa ja että kyse on vain pistäytymislaiturista.

    Käy­tän­nös­sä han­ke kui­ten­kin tar­koit­tai­si, ettei muu ran­ta­vii­va oli­si enää käy­tet­tä­vis­sä enti­seen tapaan ja netis­tä aina­kin tois­tai­sek­si löy­ty­vä kyse­ly osoit­taa, että tavoit­tee­na on pis­täy­ty­mis­tä laa­jem­pi toi­min­ta: https://fi.surveymonkey.com/r/5P5C5H8

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  5. Täs­sä jos mis­sä tar­vit­tai­siin kau­pun­ki­ta­lous­tie­teen sanaa, mut­ta Hel­sin­gin yli­opis­to meni lak­kaut­ta­maan maan ainoan kau­pun­ki­ta­lous­tie­teen professuurin. 

    Näp­pä­riä nämä jul­ki­set leikkaukset.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  6. Jän­nä jut­tu tuo jalan­kul­ki­jan kan­ta­kau­pun­ki. Mitä­hän se tar­koit­taa vai tar­koit­taa­ko yhtään mitään. — Olen kiin­nit­tä­nyt huo­mio­ta sii­hen, että pol­ku­pyö­räi­li­jöil­tä pyy­del­lään anteek­si raken­nus­töi­den aiheut­ta­maa hait­taa. — Ruot­sis­sa jalan­kul­ki­ja on kunin­gas, meil­lä jalan­kul­ki­ja näyt­tää ole­van jon­kin­lai­nen jako­jään­nös. — On tul­lut vas­taan rat­kai­su­ja, jois­sa jal­ka­käy­tä­vän pääl­le on yksin­ker­tai­ses­ti vedet­ty vii­va. Jalan­kul­ki­jat eivät mah­du ohit­ta­maan toi­si­aan tai tule­maan vas­taan ilman, että väis­te­tään jal­ka­käy­tä­vän ulko­puo­lel­le. — Lie­kö kau­pun­gin päät­tä­jät huo­man­neet, että ikään­ty­vät ihmi­set käve­le­vät, eivät pyöräile.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)


  7. Pitä­jän­mäen Pat­te­rin­mäen Rai­de­jo­ke­rin asemakaavaehsdotus
    Ratik­ka pan­naan täs­sä koh­das­sa maan alle. Aineis­ton perus­teel­la hank­kees­ta ei saa­nut min­kään­lais­ta käsitystä. 

    Pai­kan pääl­lä käy­mäl­lä­kään ei saa min­kään­lais­ta käsi­tys­tä sii­tä, mik­si rai­tio­tie menee tun­ne­lis­sa mäen läpi sen sijaan että se menee Paja­mäen katu­ver­kon kaut­ta ja on näin sekä hal­vem­pi raken­taa että pal­ve­lee kyseis­tä asuinaluetta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  8. Kai­ken jär­jen mukaan tuos­sa koh­das­sa pitää tii­vis­tä, mut­ta onhan sii­nä aika iso ris­ti­rii­ta mit­ta­kaa­vas­sa van­han (suo­jel­lu) oma­ko­tia­su­tuk­sen ja ker­ros­ta­lo­jen välillä”

    Ei var­mas­ti yhtään sen isom­pi kuin puu-Val­li­lan ja sitä ympä­röi­vien raken­nus­ten välil­lä. Ja se ei minus­ta mil­lään tavoin hait­taa sitä puu-Val­li­lan ole­mus­ta. Se on vain juu­ri sel­lais­ta ker­ros­tu­maa, jota kau­pun­gin­museo­kin tuon kaa­van lausun­nos­saan toivoo.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  9. Giar­di­nie­ra:
    Onko nuo Mal­min piir­rok­sen vaa­lea­no­rans­sit suo­rat lin­jat raitiotie? 

    Mil­lai­sen ver­kos­ton osa­na se on aja­tel­tu ole­van? Nyt tulee ei mis­tään ja joh­taa ei minnekään… 

    Kyl­lä. Tämän­het­ki­nen näke­mys ver­kos­ton koko­nai­suu­des­ta löy­tyy yleis­kaa­van aineis­tos­ta: http://www.hel.fi/hel2/ksv/Liitteet/2016_kaava/Yleiskaava_joukkoliikenteen_runkoverkko_20160614.pdf

    Mal­mis­ta tul­lee siis run­ko­lin­ja 560:n ratik­ka­ver­sion ja kes­kus­ta-Lah­den­bu­le­var­di-Mal­mi-Jako­mä­ki-rati­kan ris­teys. (Tosin tuo itse Lah­den­bu­le­var­di jää­nee odot­ta­maan raken­tu­mis­taan vie­lä muu­ta­mak­si vuo­si­kym­me­nek­si, mut­ta ratik­ka sii­hen tulee sitä ennen.)

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  10. Giar­di­nie­ra:
    Onko nuo Mal­min piir­rok­sen vaa­lea­no­rans­sit suo­rat lin­jat raitiotie? 

    Mil­lai­sen ver­kos­ton osa­na se on aja­tel­tu ole­van? Nyt tulee ei mis­tään ja joh­taa ei minnekään…

    On. Lii­te­ai­neis­tos­sa on enem­män tie­toa ja karttoja.

    Toi­nen lin­ja on Mal­min len­to­ken­täl­tä Vii­kin ja Lah­den­väy­län sivuit­se kes­kus­taa koh­ti kul­ke­va. Sil­le on luon­nos­tel­tu eri­lai­sia pää­te­py­säk­ki­vaih­toeh­to­ja, ehkä osa (Kala­sa­ta­ma) ihan vit­sik­si ja osa sit­ten tosis­saan otet­ta­vak­si (Rau­ta­tie­a­se­ma).

    Toi­nen on nykyi­nen bus­si­lin­ja 560, joka saa­te­taan muut­taa tule­vai­suu­des­sa rati­kak­si. Se tar­joai­si yhtey­den len­to­ken­täl­tä Mal­min asemalle.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  11. Mikä pak­ko Hel­sin­gil­lä on kaa­voit­taa raken­ta­mat­to­mia ran­to­jaan täl­lais­ten yri­tys­ten kou­lu­tus­kes­kuk­sik­si? Kou­lu­tus­ti­lo­ja var­maan voi raken­taa man­te­reen puo­lel­le­kin. Eihän tämä Plan­meca tiet­tä­väs­ti mikään venei­ly­alan yri­tys ole?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  12. Aale:
    Ainoa ulkoi­lu­maas­to läh­tee tosi monilta. 

    Jos­ko Kivi­kon alu­een ulkoi­lu­rei­tit voi­si yhdis­tää tuo­ta kaa­va­run­koa parem­mal­la taval­la jat­ku­maan uudel­le alu­eel­le jon­kin­lai­sek­si ulkoi­lu­reit­tien ja vihe­ra­luei­den käy­tä­väk­si. Täs­sä voi­si käyt­tää vaik­ka hyväk­si jo len­toa­se­man alu­eel­la jo ole­mas­sa ole­via reittejä.

    Soi­nin­vaa­ra:

    Käden­vään­töä tul­laan käy­mään esi­mer­kik­si sii­tä, mis­sä jär­jes­tyk­ses­sä bule­var­de­ja ale­taan toteuttaa 

    Kun Mal­min len­toa­se­man alue kuu­lu­nee kui­ten­kin lähi­tu­le­vai­suu­den suu­rim­piin uusiin koh­tei­siin, oli­si var­maan hyvä, jos Lah­den­väy­län bule­var­di­soin­ti ja pika­ra­tik­ka oli­si­vat toteu­tus­lis­tal­la aivan ensim­mäis­ten jou­kos­sa (vaik­ka jo ennen len­toa­se­man aluet­ta, jos mah­dol­lis­ta). Täl­löin kau­pun­gin kas­saan kilah­tai­si len­toa­se­man alu­eel­ta huo­mat­ta­va mää­rä pen­no­sia enem­män. Samoin uudet asuk­kaat voi­si parem­min sitout­taa joukkoliikenteeseen.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  13. Mak­ka­ra­ta­lon Hau­tuu­maa: Pai­kan pääl­lä käy­mäl­lä­kään ei saa min­kään­lais­ta käsi­tys­tä sii­tä, mik­si rai­tio­tie menee tun­ne­lis­sa mäen läpi sen sijaan että se menee Paja­mäen katu­ver­kon kaut­ta ja on näin sekä hal­vem­pi raken­taa että pal­ve­lee kyseis­tä asuinaluetta. 

    Paja­mäen län­si­puo­lel­la mäki on lii­an jyrk­kä rai­tio­vau­nul­la ajettavaksi.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  14. Tapa­ni­lan ala-asteen ase­ma­kaa­vaeh­do­tus ja poikkeamislupa
    ..
    Kau­pun­ki haluai­si myy­dä kou­lun asun­noik­si ja asuk­kaat haluai­si­vat sii­tä yhtei­sen tilan asuk­kai­den käyttöön.”

    Mitäs täl­lai­nen pik­ku­ki­va kus­tan­taa sit­ten kaupungille?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  15. Anne Mat­ti­la-Borg: Jän­nä jut­tu tuo jalan­kul­ki­jan kan­ta­kau­pun­ki. Mitä­hän se tar­koit­taa vai tar­koit­taa­ko yhtään mitään.

    Raken­nus­vi­ras­ton pit­kä­ai­kai­nen stra­te­gia ja tak­tiik­ka: Hajoi­ta ja hal­lit­se. Lai­te­taan jalan­kul­ki­jat ja pyö­räi­li­jät nahis­te­le­maan kes­ke­nään ettei kum­pi­kaan huo­maa vaa­tia tilaa autoilta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  16. Mak­ka­ra­ta­lon Hau­tuu­maa: Pai­kan pääl­lä käy­mäl­lä­kään ei saa min­kään­lais­ta käsi­tys­tä sii­tä, mik­si rai­tio­tie menee tun­ne­lis­sa mäen läpi sen sijaan että se menee Paja­mäen katu­ver­kon kaut­ta ja on näin sekä hal­vem­pi raken­taa että pal­ve­lee kyseis­tä asuinaluetta. 

    Paja­mäen ja sen vie­rei­sen met­sän läpi ei ilmei­ses­ti halu­ta raken­taa pää­ka­tu­ta­sois­ta jouk­ko­lii­ken­neyh­teyt­tä, vaik­ka tilaa kyl­lä löytyisi.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  17. Mal­min suunn­nit­te­lun kaa­va­run­gos­sa on yksi iso ongel­ma, se on puut­tu­va pää­ka­tu­ta­soi­nen itä-län­si-yhteys kes­kel­lä aluetta.

    Tat­ta­rin­suol­ta päin tulee kyl­lä kes­kel­le aluet­ta katu, mut­ta tuos­sa luon­nok­ses­sa se kat­ke­aa talon sei­nään. Tämä on lähiö­mäis­tä kau­pun­ki­suun­nit­te­lua ja täl­läi­nen katu­verk­ko on huo­no jouk­ko­lii­ken­teen jär­jes­tä­mi­sen kannalta.

    Mal­min ken­to­ken­tän kaa­va­run­koa oli­si­kin syy­tä kor­ja­ta raken­ta­mal­la suo­ra tie myös län­nes­tä Mal­mi­kaa­rel­ta kes­kel­lä ole­vaan puis­to­tien risteykseen.

    Sitä pit­kin on hyvä ajaa bus­sia. Nyt kes­kei­sen alu­een läpi on vain mut­kai­sia ja kier­tä­viä itä-län­si suun­tai­sia yhteyk­siä ja var­sin­kin jos Tat­ta­ri­suo jos­sain vai­hees­sa ote­taan asu­mis­käyt­töön, suo­ra lii­tyn­täyh­teys, joka kul­kee asu­tuk­sen kes­ki­pis­teen läpi Mal­min ase­mal­le on erit­täin tärkeä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  18. Itä-län­si­suun­tai­sen pää­ka­dun lisäk­si Mal­min tuos­ta kaa­va­suun­ni­tel­mas­ta puut­tuu myös pää­ka­tu­yh­teys Kivi­kos­ta Mal­mil­le, jol­le lin­ja 560 oli­si luon­te­va siir­tää kun­han Kon­tu­lan­kaa­ren pääs­tä raken­net­tai­siin katu sil­lan pää­hän joka nyt joh­taa ei mihinkään.

    Mik­si ihmees­sä Mal­mil­le ei ole suun­ni­tel­tu kun­non katu­ja, joi­ta pit­kin voi­daan ajaa run­ko­bus­si­lin­jo­ja tai ‑rati­koi­ta asu­tuk­sen kes­ki­pis­teen läpi? Nyt näyt­tää sil­tä, että kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­vi­ras­tos­sa ei ymmär­re­tä, että jouk­ko­lii­ken­ne on ver­kos­to, joka ei vaan toi­mi labyrinteissä.

    Eikö Hel­sin­gis­sä ole jo riit­tä­väs­ti pus­sin­pe­riä, jois­ta ei mil­lään pää­se vie­rei­seen alue­kes­kuk­seen kuin kier­tä­mäl­lä tol­kut­to­mas­ti? Pitää­kö Mal­min len­toa­se­mal­le vie­lä raken­taa yksi laby­rint­ti lisää jät­tä­mäl­lä pää­ka­dut rakentamatta?

    Toki 60-luvun auto­kau­pun­ki-ihan­teis­sa lähiöt raken­net­tiin vain autoi­luun sopi­vik­si sok­ke­loik­si, mut­ta eikö kau­pun­ki­suun­nit­te­lus­sa voi­tai­si Mal­mil­la pala­ta raken­ta­maan kau­pun­kia met­sä­lä­hiön sijas­ta? Vaik­ka toki aluet­ta ei raken­ne­ta koko­naan ruu­tu­kaa­vaan, oli­si pää­ka­tu­jen kui­ten­kin syy­tä edes hiu­kan muis­tut­taa ruu­tua, vaik­ka ne vähän kaartelisivatkin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  19. Mal­min len­to­ken­tän kaa­vas­ta puut­tuu myös luon­nol­li­nen paik­ka alu­een lähi­pal­ve­luil­le. Se joh­tuu sii­tä, ettei alu­eel­la ole pää­ka­tu­jen ris­teys­tä kes­kel­lä asu­tus­ta, jos­sa oli­si luon­nol­li­ses­ti kysyn­tää suun­nil­leen Mar­tin­laak­son osta­rin kokoi­sel­le lähipalvelukeskittymälle.

    Onko kaa­van tavoit­tee­na mak­si­moi­da autoi­lu, kun paik­kaa kan­nat­ta­vil­le lähi­pal­ve­luil­le ei ole? Se toki joh­tuu sii­tä, että kaik­ki tiet vie­vät isoil­le kaduil­le ja moot­to­ri­tiel­le eikä alu­eel­le ole suun­ni­tel­tu pää­ka­tu­ja ja nii­den ris­teyk­seen kau­pal­li­sia palveluita?

    Ovat­ko tämän kaa­van suun­nit­te­li­jat täy­sin van­hoi­hin kaa­voi­hin kan­gis­tu­nei­ta, kun näin tiheäl­le alu­eel­le on suun­ni­tel­tu autokaupunkikaava?

    Toki suun­nit­te­li­joil­la on var­maan ollut hyvä idea suit­sia läpia­joa, mut­ta eihän jouk­ko­lii­ken­ne toi­mi ilman katu­ja ja ris­teä­viä yhteyk­siä, eivät­kä myös­kään lähi­pal­ve­lut elä, jos ei ole vilk­kai­ta ris­teyk­siä, jois­sa kul­kee myös autoja.

    Eikö Vii­kin kaa­vas­ta ole opit­tu mitään? Halu­taan­ko Mal­min len­to­ken­täl­le toi­nen Viik­ki, hil­jai­nen asui­na­lue, jos­sa kaik­ki pitää hakea Pris­mas­ta kau­kaa asutuksesta?

    Eikö tuol­lais­ta ympä­ris­töä ole Hel­sin­gin seu­dul­la jo riittävästi?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  20. On kyl­lä tosi eri­koi­nen (= huo­no) idea että toi­mi­ti­lo­jen muut­to asu­mi­seen kiel­let­täi­siin koko­naan. Nyt puhu­taan kui­ten­kin lähes aina sel­lai­sis­ta koh­teis­ta mit­kä on alun­pe­rin ollut asuin­ta­lo­ja ja mit­kä ei vas­taa nyky­ajan toi­mis­ton tarpeita.

    Luu­li­si että täl­lai­sis­sa tapauk­sis­sa mark­ki­nat sai­si päättää.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  21. MSL: Kun Mal­min len­toa­se­man alue kuu­lu­nee kui­ten­kin lähi­tu­le­vai­suu­den suu­rim­piin uusiin koh­tei­siin, oli­si var­maan hyvä, jos Lah­den­väy­län bule­var­di­soin­ti ja pika­ra­tik­ka oli­si­vat toteu­tus­lis­tal­la aivan ensim­mäis­ten jou­kos­sa (vaik­ka jo ennen len­toa­se­man aluet­ta, jos mahdollista).

    Lah­den­väy­län bule­var­di­soin­ti menee ihan lis­tan vii­meis­ten jouk­koon sii­tä syys­tä, että täl­lä het­kel­lä vie­lä usko­tel­laan että Lah­den­väy­lä voi­tai­siin samal­la lait­taa tun­ne­liin. Vaa­ti­nee siis toteu­tuak­seen uuden yleis­kaa­va­kier­rok­sen vie­lä, jos­sa sit­ten tode­taan, että parem­pi teh­dä vain se bule­var­di ilman tunnelia.

    Se pika­ra­tik­ka Lah­den­väy­län var­rel­le toki teh­dään samal­la kuin Mal­min len­toa­se­man alue­kin raken­tuu. Pysäk­kien teke­mi­nen vain jää odot­ta­maan tule­vai­suu­den kau­pun­kia. Saat­taa toki olla, että rata vähän vaa­tii mui­ta­kin toi­men­pi­tei­tä sit­ten sen bule­var­din raken­tues­sa, mut­ta sii­nä ei pitäi­si olla kyse kuin jois­ta­kin kym­me­nis­tä mil­joo­nis­ta. Pal­jon pie­nem­mäs­tä sum­mas­ta kuin mikä on pika­ra­ti­kan Mal­mil­le ulot­ta­mi­sen hyö­ty nii­nä moni­na vuo­si­na sii­nä välissä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  22. Bule­var­de­ja oli­si help­po tes­ta­ta käy­tän­nös­sä jo nyt (liittymiä/siltoja ei tar­vit­si­si purkaa).

    Sii­hen ei tar­vit­tai­si muu­ta kuin väy­lien muut­ta­mi­nen yksi­kais­tai­sik­si (ts. yksi kais­ta jol­la on sal­lit­tua ajaa 40, muut/toinen kais­ta bus­si­kais­tak­si Man­ner­hei­min­tien tapaan + kame­ra­val­von­ta). Ris­teä­viä katu­ja voi­si simu­loi­da lait­ta­mal­la siir­ret­tä­vät lii­ken­ne­va­lot esim. 100m välein, tosin se voi olla bule­var­dil­la lii­an pit­kä väli valoil­le, ehkä 50m oli­si parempi.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  23. Näin minä kaa­voit­tai­sin Mal­min len­to­ken­tän (ja muut­kin tule­vat kau­pun­gin­osat). Ei ole polii­tik­ko­jen teh­tä­vä mää­rä­tä mitä ihmi­set ja yri­tyk­set _omille_ ton­teil­leen raken­ta­vat, saa­ti­ka sitä, pal­jon­ko niil­le muut­taa ihmisiä.

    Ja tämä ei siis ole kan­nan­ot­to Mal­min ken­tän puo­les­ta tai vas­taan vaan esi­merk­ki sii­tä, miten kau­pun­gin tuli­si kaavoittaa.

    https://drive.google.com/file/d/0B5o55-Mu0cj8aTRoeXZZUEFmdms/view

    Cato-ins­ti­tuu­tin raport­ti aihees­ta: https://object.cato.org/sites/cato.org/files/pubs/pdf/pa802.pdf

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Omil­le ton­teil­leen kir­jai­mel­li­ses­ti otet­tu­na ker­too, että kau­pun­ki mää­rää, kos­ka kau­pun­ki omis­taa Mal­min len­to­ken­tän alu­eel­la maan koko­naan. Suun­nit­te­le­ma­ton kau­pun­ki on mie­len­kiin­toi­nen asia. Voi­daan tiet­tyyn rajaan asti perus­tel­la sitä, että käyht­tö­ty­ar­koi­tuk­sen mää­rit­tää raha — siis suh­teel­li­nen etu — mut­ta se ei ulkois­vai­ku­tus­ten kan­nal­ta ole niin sel­vää. Jos sinä asut minun tont­ti­ni poh­jois­puo­lel­la, ja minä raken­nan sinun tont­tii­si kiin­ni 40-ker­rok­si­sen talon niin että sinun tont­ti­si pime­nee koko­naan, voi­sit olla sitä miel­tä, ettei ole kiva juttu.
      Puhu­ma­ty­ta­kaan sii­tä, että jos raken­ne­taan 40-ker­rok­si­sia talo­ja, ne vaa­ti­vat vähän toi­sen­lai­sen katu­ver­kon ympä­ril­leen kuin eril­li­set oma­ko­ti­ta­lot. Jos lii­ken­ne­verk­koa raken­ne­taan sil­mät ummes­sa sii­tä, mitä riip­pu­mat­to­mat ton­ti­no­mis­ta­jat halua­vat teh­dä, lii­ken­tees­tä tulee aika huo­nos­ti toimiva.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  24. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Heik­ki. Kokei­luun tar­vi­taan myös se ratikka.

    Kos­ka (pika)ratikkakaan ei voi ohit­taa (taso)valoristeyksiä pysäh­ty­mät­tä, se oli­si (kokei­lun ajan) hel­pos­ti kor­vat­ta­vis­sa anta­mal­la bus­sien ajaa valois­ta valoi­hin 60 ja lisää­mäl­lä taval­lis­ten lin­jo­jen jouk­koon rati­kan kapa­si­tee­tin ver­ran suk­ku­la­bus­se­ja jot­ka ajai­si­vat vain sitä osuut­ta bule­var­dis­ta jota rati­kal­la tul­laan lii­ken­nöi­mään tulevaisuudessa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Heik­ki, rati­kan mat­kus­tus­mu­ka­vuus on aivan tois­ta luok­kaa kuin bus­sin. Sen näkee sii­tä­kin, että rati­kan suo­sio mat­kus­tus­vä­li­nee­nä on pal­jon suu­rem­pi kuin bus­sin, vaik­ka bus­si oli­si nopeam­pi. Kat­so vaik­ka kym­pin suo­sio­ta Rus­kea­suol­ta Hel­sin­kiin ver­rat­tu­na hei­lu­vin, melua­viin ja täri­se­viin busseihin.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  25. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Heik­ki, rati­kan mat­kus­tus­mu­ka­vuus on aivan tois­ta luok­kaa kuin bus­sin. Sen näkee sii­tä­kin, että rati­kan suo­sio mat­kus­tus­vä­li­nee­nä on pal­jon suu­rem­pi kuin bus­sin, vaik­ka bus­si oli­si nopeam­pi. Kat­so vaik­ka kym­pin suo­sio­ta Rus­kea­suol­ta Hel­sin­kiin ver­rat­tu­na hei­lu­vin, melua­viin ja täri­se­viin busseihin.

    Epäi­len, että lii­oit­te­let täs­sä kovas­ti muka­vuu­den mer­ki­tys­tä. Kyl­lä minä­kin valit­sen Hel­sin­gis­sä liik­kues­sa­ni usein rati­kan bus­sin sijaan, vaik­ka minun mie­li­ku­vis­sa­ni bus­si on sel­väs­ti ratik­kaa muka­vam­pi. Syy­nä on yksin­ker­tai­ses­ti se, että osaan Hel­sin­gin rati­koi­den reit­ti­kar­tat suun­nil­leen ulkoa, kun taas bus­si­lin­jo­ja en tun­ne. Niin­pä valit­sen sen hitaam­man ja mie­les­tä­ni epä­mu­ka­vam­man rati­kan, kos­ka tie­dän sen var­mas­ti vie­vän sin­ne, min­ne olen menos­sa. Pysäk­kiä lähes­ty­väs­tä bus­sis­ta en taas ehdi sel­vit­tää reit­tiä tar­peek­si nopeasti.

    Tun­nen kyl­lä Reit­tiop­paan, mut­ta sii­tä ei ole pal­jon apua sil­loin, kun sei­son pysä­kil­lä Rus­kea­suol­la ja Reit­tio­pas ehdot­taa lin­jaa X, mut­ta pysäk­kiä lähes­tyy­kin lin­jan Y bus­si. En viit­si jää­dä pysä­kil­le odot­ta­maan lin­jan X bus­sia, jos vie­res­sä menee ratik­ka, jon­ka tie­dän vie­vän peril­le, vaik­ka­kin vähän hitaam­min ja epämukavammin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  26. Tuo Mal­min rai­tio­tie kan­nat­taa teh­dä kun­nol­la, jot­ta inves­toin­nis­ta saa­daan kaik­ki hyö­ty irti. Nois­ta lii­te­tie­dos­tois­ta jää kuva, että pysäk­kiä on suun­ni­tel­tu mm. Vii­kin­tiel­le koh­taan, jos­sa 300 m säteel­lä on yksi asuin­ker­ros­ta­lo, pur­ku­jät­teen käsit­te­ly­lai­tos ja joi­ta­kin auto­kor­jaa­mo­ja. Moot­to­ri­tien var­teen raken­ne­tul­la light rail ‑lin­jal­la ei tar­vi­ta pysäk­ke­jä puo­len kilo­met­rin välein, kun ei siel­lä ole tii­vis­tä kau­pun­ki­ra­ken­net­ta­kaan. Tuos­ta kul­kee usei­ta bus­si­lin­jo­ja, ne var­maan riittävät.

    Mal­min rati­kan pitäi­si olla nopea run­ko­lin­ja. Hitai­ta bus­si­lin­jo­ja kes­kus­taan alu­eel­la on jo tar­peek­si tar­joa­mas­sa tihe­ää pysäk­ki­vä­liä niil­le joil­la ei ole kii­re mat­kus­taa. Jos yhteys on tar­peek­si nopea ja tiheä­vuo­roi­nen, iso osa Vii­kin ja lähia­lu­een mat­kus­ta­jis­ta toden­nä­köi­ses­ti siir­tyy käyt­tä­mään tuo­ta ratik­kaa, jol­loin tar­ve kes­kus­taan suun­taan kul­ke­vaan bus­si­ral­liin vähe­nee huo­mat­ta­vas­ti. Met­ron­kin kuor­mi­tus pie­ne­nee. Göte­bor­gis­ta voi­si ottaa mallia.

    Mal­min len­to­kent­tä­alu­een­kin asuk­kaat toden­nä­köi­ses­ti hyö­tyi­si­vät mah­dol­li­sim­man nopeas­ta yhtey­des­tä. 25–30 minuu­tin mat­ka kes­kus­taan on aika lail­la kipu­ra­joil­la, vaik­ka ilmeis­ti kes­kus­taan suun­tau­tu­vil­la mat­koil­la on tar­koi­tus käyt­tää junaa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  27. Elmo Allén: Kyl­lä. Tämän­het­ki­nen näke­mys ver­kos­ton koko­nai­suu­des­ta löy­tyy yleis­kaa­van aineis­tos­ta: http://www.hel.fi/hel2/ksv/Liitteet/2016_kaava/Yleiskaava_joukkoliikenteen_runkoverkko_20160614.pdf

    Eli Poh­jois-Hel­sin­gin poi­kit­tais­lii­ken­ne ei jat­kos­sa­kaan län­ti­sen puo­lik­kaan osal­ta para­ne. Kii­tos. Eihän sii­tä Kehän bus­si­kaan aina viit­si vie­res­tä ajaa vaan oikoo Pitä­jän­mäen kautta.

    Pet­te­ri: Mal­min suunn­nit­te­lun kaa­va­run­gos­sa on yksi iso ongel­ma, se on puut­tu­va pää­ka­tu­ta­soi­nen itä-län­si-yhteys kes­kel­lä aluetta. 

    Mal­mil­ta nyt muu­ten­kin puut­tuu nii­tä itä-län­si-yhteyk­siä. Nyt­hän se ei oikein ole jär­ke­vä koko­nai­suus. Kai sii­tä ter­mi­naa­lin läpi peri­aat­tees­sa voi rati­kan­kin ajaa (jos sil­ta vain kes­tää pai­non), mut­ta tuo onkin pit­käl­ti se ainoa reit­ti radan poik­ki. Kevyel­le lii­ken­teel­le­kin on väy­liä todel­la hei­kos­ti (tulee hel­pos­ti pal­jon kier­toa) ja nii­tä var­ten ei edes tar­vit­si­si juu­ri muu­ta kuin kai­vaa jon­kin­lai­nen tunneli.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  28. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Omil­le ton­teil­leen kir­jai­mel­li­ses­ti otet­tu­na ker­too, että kau­pun­ki mää­rää, kos­ka kau­pun­ki omis­taa Mal­min len­to­ken­tän alu­eel­la maan kokonaan.

    Tuo on kiel­tä­mät­tä tot­ta. Mut­ta onko kau­pun­gil­la tar­peek­si hyvä syy antaa tont­te­ja vuo­kra­tes­saan tai myy­des­sään kovin­kaan tiuk­ko­ja vuo­kra- tai myyn­tieh­to­ja tont­tien käyt­töä kos­kien? Aina­kin tiu­kat ehdot ole­tet­ta­vas­ti las­ke­vat mark­ki­na­hin­taa, mikä tus­kin on kau­pun­gin talou­den etu.

    Suun­nit­te­le­mat­to­mas­ta kau­pun­gis­ta sen ver­ran, että muu­tin hil­jat­tain Vaa­saan Palo­saa­rel­le, joka vai­kut­taa suo­ma­lai­sit­tain mel­ko anti­au­to­ri­taa­ri­ses­ti kehit­ty­neel­tä: alu­eel­la on ruu­tu­kaa­va ja kort­te­leil­la iloi­ses­ti sekai­sin van­ho­ja puu­ta­lo­ja, lähin­nä 60–80-luvun ker­ros­ta­lo­ja ja muu­ta­mia uusia oma­ko­ti­ta­lo­ja. Vaa­san kaa­voit­ta­jat eivät tai­da olla yhtä tiuk­ka­pi­poi­sia kuin pk-seu­dun kuntien.

    https://binged.it/2fOQFH9

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  29. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Heik­ki, rati­kan mat­kus­tus­mu­ka­vuus on aivan tois­ta luok­kaa kuin bus­sin. Sen näkee sii­tä­kin, että rati­kan suo­sio mat­kus­tus­vä­li­nee­nä on pal­jon suu­rem­pi kuin bus­sin, vaik­ka bus­si oli­si nopeam­pi. Kat­so vaik­ka kym­pin suo­sio­ta Rus­kea­suol­ta Hel­sin­kiin ver­rat­tu­na hei­lu­vin, melua­viin ja täri­se­viin busseihin.

    Kyl­lä. Tosin, asuin Til­kas­sa 15 vuot­ta mut­ta ne ker­rat kun oli aivan pak­ko kes­kus­taan men­nä valit­sin bus­sin. Nii­tä menee ohi tau­koa­mat­ta ja ne ovat nopeam­pia kuin rati­kat, help­po valinta.

    Tar­koi­tin rati­kan kor­vaa­mis­ta bus­seil­la kokei­lun ajan. Pie­nem­piä­kin asioi­ta tes­ta­taan, kuten uut­ta HSL kor­tin­lu­ki­jaa. Lii­tyn­tä­py­sä­köin­tia­luei­den puut­tu­mi­nen “simu­loi­tu­jen” bule­var­dien päis­tä tie­tys­ti vie terän täl­tä tes­til­tä, kos­ka nii­den puu­te pakot­taa val­tao­san jat­ka­maan kui­ten­kin autol­la sitä yhtä kais­taa pit­kin ja koko hyö­ty ei tule niin ilmei­sek­si kuin jos ulko­paik­ka­kun­ta­lai­set voi­si­vat jät­tää auton­sa lii­tyn­tä­py­sä­köin­tiin ja jat­kaa rati­kal­la ja/tai bussilla.

    Uskon kui­ten­kin yhä vakaas­ti että lyhyel­lä, hel­pol­la (kun ver­ra­taan suh­teel­li­sen peruut­ta­mat­to­maan katu­ra­ken­ta­mi­seen) kokei­lul­la saa­tai­siin arvo­kas­ta tietoa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Sor­ry nyt Heik­ki. Sinun on simu­loi­ta­va myös yhdys­kun­ta­ra­ken­net­ta. Jos ne 80 000 ihmis­tä, jot­ka aio­taan asut­taa bule­var­dien var­rel­le, asu­tet­tai­siin vaih­toeh­dos­sa kah­den auton talouk­siin pit­kin Uuut­ta­maa­ta ja nämä tuli­si­vat sit­ten autoi­neen Hel­sin­kiin, se var­maan­kin hidas­tai­si lii­ken­net­tä moot­to­ri­teil­lä ihan vaan sik­si, ettei katu­verk­ko tien pääs­sä vedä. On hal­vem­paa teh­dä tämä simu­laa­tio tiet6okoneella, kun raken­taa nuo asun­not kokeek­si blue­var­dien var­rel­le ja sit­ten ver­rok­ki­ta­lö­auk­se­na sirop­tel­la ne pit­kin pel­to­ja. Et voi erot­taa lii­ken­ne­rat­kai­sua yhdyskuntarakenteesta.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  30. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Tut­ki­mus­tebn mukaan kuu­lut vähem­mis­töön. Ratik­kaa käy­te­tään pal­jon enem­män kuin lii­ken­ne­mal­lien mukaan pitäisi. 

    Nopeus vs. muka­vuus. Rati­koi­den pysä­kit­kin ovat ns. hel­pom­pia kuin bus­si­py­sä­kit, vaik­ka ovat­kin han­ka­lam­mas­sa pai­kas­sa, kos­ka lii­ken­ne­vir­taa ei tar­vit­se koko ajan skan­na­ta yhtä inten­sii­vi­ses­ti. Toi­saal­ta ratik­ka­py­sä­kit vain ovat usein parem­mil­la rei­teil­lä ja kul­ku­vä­li­nee­seen ja ‑väli­nees­tä nousu vain on sujuvampaa..

    Tuo­hon nopeus vs. muka­vuus ‑vaih­to­kaup­paan liit­tyen voi­sin kuvi­tel­la monen myös esi­mer­kik­si mini­moi­van kul­ku­vä­li­nei­den vaih­dot tilan­teis­sa, jois­sa niil­lä voi­si voit­taa jopa muu­ta­man kym­me­nen minuut­tia aikaa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.