Miksi kannatan Guggenheimin hanketta.

Kun kehys­rii­hes­tä tuli tie­to, ettei val­tio osal­lis­tu Gug­gen­heim-museon perus­ta­mis­kus­tan­nuk­siin, ehdin jo tode­ta, että se oli sii­nä. Minul­le Gug­gen­heim ei ole niin­kään kult­tuu­ri­han­ke, vaan ennen kaik­kea turis­min edis­tä­mis­han­ke. Turis­mis­ta taas hyö­tyy lähin­nä val­tio, kos­ka turis­tit eivät mak­sa muu­ta veroa kuin arvon­li­sä­ve­roa, ja sen taas saa valtio.
Tulee sii­tä tie­tys­ti myös työ­paik­ko­ja Hel­sin­kiin, mut­ta niis­tä­kin hyö­tyy val­tio, kos­ka Hel­sin­gin asun­to­kan­ta on täyn­nä, joten yhdet työ­pai­kat aja­vat tääl­tä muu­al­le toi­sia työpaikkoja.

Yksi­tyis­ten lah­joit­ta­jien mer­kit­tä­vä panos sai minut miet­ti­mään asi­aa uudes­taan. Jo on pak­ko sanoa, että vähän sii­hen tie­tys­ti vai­kut­ti sekin, että kun Timo Soi­ni kaa­toi val­tion tuen vas­tus­taak­seen perus­suo­ma­lais­ten puo­lueoh­jel­man vaa­ti­mus­ten mukai­ses­ti post­mo­der­nia teko­tai­det­ta, minun on vai­kea olla samaa mieltä.

Sit­ten argumenteista:

Talous. Tämä on talou­den­kan­nal­ta epä­var­ma ja saat­taa tuot­taa kau­pun­gil­le meno­ja. Jos kar­si­sim­me pois kaik­ki sel­lai­set inves­toin­nit, jot­ka tuot­ta­vat kau­pun­gil­le meno­ja, kult­tuu­ri kävi­si täs­sä kau­pun­gis­sa perä­ti hei­kos­ti. Minus­ta talou­del­li­nen ris­ki pysyy koh­tuu­des­sa. Edel­leen tosin risoo se, että suu­rin hyö­ty­jä, val­tio ei osal­lis­tu. Jos las­ke­taan han­ke val­tion ja Hel­sin­gin kan­nal­ta yhteen, jul­ki­nen sek­to­ri toden­nä­köi­ses­ti hyö­tyy, eli val­tio voit­taa enem­män kuin Hel­sin­ki häviää.

Vas­ta-argu­men­tit. Loo­gi­ses­ti ottaen ei pitäi­si kan­nat­taa mitään vain sen takia, että sitä vas­tus­ta­vat argu­men­tit ovat pöl­jiä, mut­ta on myön­net­tä­vä, että säh­kö­pos­tiin tul­vi­va vas­tus­ta­va argu­men­toin­ti saa minut kavah­ta­maan. Pää­osa vas­tus­ta­vis­ta vies­teis­tä on luo­ki­tel­ta­vis­sa viha­kir­joi­tuk­sik­si. Jokai­nen sel­lai­nen vah­vis­taa halua­ni äänes­tää Gug­gen­hei­min puolesta.

On vai­kea ymmär­tää sitä vihan tun­net­ta, jon­ka Gug­gen­heim-han­ke on syn­nyt­tä­nyt.  Sii­nä yhtyy koti­mai­sen kult­tuu­ri­väen (osan sii­tä) ummeh­tu­nut nurk­ka­pat­rioot­ti­suus, perin­tei­nen antia­me­rik­ka­lai­suus ja kum­mal­li­nen kau­pal­li­suu­den vas­tus­ta­mi­nen. On aika vai­kea aja­tel­la turis­mi­ne­dis­tä­mis­han­ket­ta, jos­sa ei oli­si mitään kau­pal­lis­ta. (Tai no, on sel­lai­sia­kin näh­ty, mut­ta se ei niil­le mikään ansio.)

Tämä ei syö kult­tuu­ri­mää­rä­ra­ho­ja. Mah­dot­to­mas­ti on tul­lut pos­tia kult­tuu­ri­väes­tä sii­tä, mitä kaik­kea samal­la rahal­la voi­si teh­dä kult­tuu­rin edis­tä­mi­sek­si Suo­mes­sa alkaen tai­teen perus­o­pe­tuk­ses­ta. Yhtä hyvin voi­si sanoa, että län­si­met­roon uhrat­ta­vil­la rahoil­la voi­si tukea koti­mais­ta kult­tuu­ria, sil­lä tämä ei ole kult­tuu­ri­han­ke, tai en minä aina­kaan sitä sel­lai­se­na pidä. Täs­sä on ole­mas­sa jokin teo­ria sii­tä, miten rahat saa­daan takai­sin. Se kaik­ki kiva, johon halu­taan rahaa lai­tet­ta­van, voi olla kivaa, mut­ta ei tuo rahaa takai­sin. Esi­mer­kik­si Gug­gen­hei­min ton­til­le ehdo­tet­tu kale­va­la-aihei­nen museo ei var­maan­kaan oli­si mikään val­ta­va kas­sa­mag­neet­ti, joka oitis toi­si lip­pu­tu­loi­na inves­toin­ti­ku­lut takaisin.

Tämä myös tukee Hel­sin­gin ase­maa kuva­tai­de­kau­pun­ki­na. Minun sil­mis­sä­ni Kias­ma on ollut pet­ty­mys (vaik­ka juu­ri nyt siel­lä kuu­lem­ma on hyvä näyt­te­ly), kos­ka kal­lii­seen taloon ei ole ollut varaa hank­kia mie­len­kiin­toi­sia näyt­te­ly­jä. Amos Ander­so­nin uudes­ta museos­ta tulee toi­vot­ta­vas­ti kiin­nos­ta­vam­pi. Yksi kiin­nos­ta­va tai­de­näyt­te­ly ei vähen­nä mui­den suo­sio­ta vaan päin­vas­toin tukee sitä samas­ta syys­tä kuin ravin­to­lat pyr­ki­vät sul­lou­tu­maan kiin­nos­ta­van ravin­to­la­ka­dun äärel­le. Juu­ri äsken tuli säh­kö­pos­tiin kan­nan­ot­to, jos­sa kym­me­net tai­tei­li­jat ilmoit­ti­vat kan­nat­ta­van­sa han­ket­ta juu­ri täs­tä syystä.

Gug­gen­heim tekee Hel­sin­gis­tä kiin­nos­ta­vam­man. Hel­sin­ki on vii­meis­ten parin vuo­si­kym­me­nen aika­na muut­tu­nut val­ta­van pal­jon parem­mak­si ja kiin­nos­ta­vam­mak­si kau­pun­gik­si. Gug­gen­heim on toi­voak­se­ni askel täl­lä tiellä.

Sel­lais­ta­kin voi kan­nat­taa, jos­ta ei itse pidä. Moni vas­tus­ta­va kir­joit­ta­ja on sano­nut, ettei kan­na­ta museo­han­ket­ta, kos­ka ei itse tuli­si kuu­lu­maan sen kävi­jöi­hin. Minä en aio men­nä kat­so­maan lät­kä­mat­se­ja HIF­Kin uuteen jää­hal­liin, kos­ka lät­kä­mat­sit ovat minus­ta tyl­siä. Pitäi­si­kö minun vas­tus­taa jää­hal­lia tämän takia vai pitäi­si­kö aja­tel­la nii­tä­kin, jot­ka halua­vat kat­soa jääkiekkoa?

Mil­lais­ta sisäl­töä Gug­gen­hei­miin tulee? No kun en todel­la tie­dä. Tämä täs­sä on ihmeel­li­sin­tä. Museon sisäl­löl­li­ses­tä puo­les­ta on ker­rot­tu aika vähän. Jos se aikoo kes­kit­tyä suo­ma­lai­seen muo­toi­luun ja ark­ki­teh­tuu­riin, se ei tule ole­maan sel­lai­nen kas­sa­mag­neet­ti kuin on uumoil­tu. Sopi­muk­ses­sa sää­tiöl­lä on kui­ten­kin voi­ma­kas kan­nus­tin huo­leh­tia kävi­jä­mää­ris­tä, joten luo­tan, että sisäl­tö tulee ole­maan mie­len­kiin­tois­ta. Kun val­tion tai­de­museo ei ole kau­pal­li­nen han­ke, sil­lä ei ole mitään kan­nus­tin­ta tur­va­ta Kias­maan mie­len­kiin­toi­sia näyt­te­ly­jä eikä ole turvannutkaan.

Kau­pun­ki­ku­va. Tämä minua vähän huo­les­tut­taa. Mil­tä se näyt­tää kau­pun­ki­ku­vas­sa? Toi­saal­ta nyky­käyt­töä (park­ki­paik­ka) huo­nom­paa käyt­töä tuol­la ran­ta­ton­til­le voi tus­kin kuvi­tel­la, mut­ta on vai­kea kuvi­tel­la mitään muu­ta han­ket­ta, jota kokoo­mus pitäi­si park­ki­paik­kaa arvok­kaam­pa­na maankäyttönä.

210 vastausta artikkeliin “Miksi kannatan Guggenheimin hanketta.”

  1. Minun on kyl­lä todel­la vai­kea näh­dä, miten Gug­gen­hei­min raken­ta­mi­nen ei oli­si pois muus­ta kuva­tai­de­ra­hoi­tuk­ses­ta. Ja kyl­lä, myös Län­si­met­roon käy­te­tyil­la rahoil­la oli­si voi­nut tukea koti­mais­ta kulttuuria. 

    Raha on rahaa. Ei ole ole­mas­sa erik­seen “kult­tuu­ri­ra­haa”, “mat­kai­lu­ne­dis­tä­mis­ra­haa”, tai “infra­struk­tuu­ri­ra­haa”. Kaik­ki raha on sama­nar­vois­ta, ja kaik­ki mihin­kään käy­tet­tä­vä raha on pois kai­kis­ta muis­ta mah­dol­li­sis­ta käyttötarkoituksista.

    Kyl­lä­hän se nyt on ihan sel­vä valin­ta­ti­lan­ne käyt­tää 200 mil­joo­naa uusiin sei­niin samaan aikaan kun (kuten itse sanot) Kias­mas­sa ei ole varaa näyt­te­lyi­hin kal­lii­den sei­nien vuok­si. HAM:n tai­de­han­kin­ta­ra­ho­ja­kin lei­kat­tiin juu­ri 60%, mut­ta ne nyt tie­ten­kin oli­vat­kin mität­tö­män pie­niä ropo­ja jo alun alkaen­kin. Kyl­lä sil­lä 200 mil­joo­nal­la sai­si aika mon­ta kiin­nos­ta­vaa näyt­te­lyä ilman uusia sei­niä­kin jos halut­tai­siin; Ate­neu­min Picas­so-näyt­te­ly mak­soi muis­taak­se­ni n. 3 mil­joo­naa, ja kat­toi kulun­sa lipputuloilla.

    Btw. suo­ma­lai­nen muo­toi­lu ja ark­ki­teh­tuu­ri on kinun­nut rahaa asian­mu­kai­siin näyt­te­ly­ti­loi­hin jo useam­man vuo­si­kym­me­nen ajan. Näkö­jään oli­si pitä­nyt pake­toi­da se ulko­mai­seen kää­ree­seen, jot­ta rahaa oli­si tullut…

    1. Aja­tus on, että tämä inves­toin­ti tuo rahat tai suu­ren osan sii­tä takai­sin. Jos raha tulee tyakai­sin, se ei ole pois mis­tään. Hel­sin­ki ei osta tai­det­ta Kias­maan eikä Ate­ne­mu­miin. ne ovat val­tion museoita.

  2. Tuos­sa vii­mei­ses­sä koh­taa oli­kin ketun­hän­tä. Auto­saa­ta­noi­ta pitää vas­tus­taa kai­kin mah­dol­li­sin kei­noin. Ei hait­taa, vaik­ka tont­ti tuot­tai­si myy­ty­nä enem­män kuin vuo­krat­tu­na (mikä oli­si edes käy­pä vuo­kra, jos sitä edes peri­tään Gug­gen­hei­mil­ta?). Jos kuk­kis-hel­sin­ki-tuki­sää­tiöl­lä ei ole varal­li­suut­ta eikä omai­suut­ta, niin sää­tiö­la­ki sälyt­tää mah­dol­li­set tap­piot sää­tiön joh­dol­le. Sää­de­kir­ja on var­mas­ti mielenkiintoinen.

  3. Kan­na­tan uuden­lai­sia mat­kai­lu­näh­tä­vyyk­siä Hel­sin­kiin. Sii­tä en ole var­ma onko Gug­gen­heim paras, mut­ta mitäs muu­ta kek­sit. Tähän asti turis­te­ja on kus­kat­tu vain sibe­lius monu­men­til­le ja Temp­pe­li­au­kion kirk­koon ja Sta­dio­nil­le, ja ne näh­tä­vyy­det on sit­ten sii­nä. Aika köy­hää suo­raan sanoen. Bil­baol­le Gug­gen­heim on joka tapauk­ses­sa teh­nyt ihmei­tä, mut­ta onko se kopioitavissa?
    Mä ihmet­te­len myös, että kun Amos Anders­so­nin sää­tiö raken­taa uut­ta suur­museo­ta Lasi­pa­lat­sin ja van­han bus­sia­se­man alle, niin eikö Gug­gen­heim voi­si olla vuo­kral­la sii­nä kier­tä­vi­ne näyt­te­lyi­neen? Tar­vii­ko Gug­gen­hei­mis­ta teh­dä jättihanketta?

    Hel­sin­gin toi­nen ongel­ma on että sen kult­tu­rel­li­set arvo­ra­ken­nuk­set ovat tyh­jil­lään kesäl­lä, kun turis­ti­se­son­ki on par­hail­laan, tar­koi­tan Musii­ki­ta­loa, Fin­lan­dia-taloa, Oop­pee­raa ja teat­te­rei­ta. Eikö sil­le voi­si teh­dö jotain? Eikö Sibe­lius­ta voi­si soit­taa turis­teil­le Musiik­ki­ta­los­sa vaik­ka ker­ran vii­kos­sa kesäl­lä, jos on kau­nis ilma, vaik­ka ulko­na teras­sil­la. Ei sin­ne tar­vit­se Esa-Pek­ka Salos­ta rou­da­ta kapel­li­mes­ta­rik­si vaan joku tuo­re luo­paus käy kans­sa. Turis­tit odot­ta­vat kau­pun­ki­lo­mal­ta ren­toa yhdes­sä­oloa, muka­vaa musiik­kia, hyvää ruo­kaa, vii­niä ja naiskauneutta.

  4. Gug­gen­hei­mil­le kaa­vail­tu ran­ta­tont­ti on ihan pirun arvo­kas. Mitä­hän muu­ta sin­ne kan­nat­tai­si raken­taa? Jos kau­pun­ki ei tie­dä, niin se voi­si vuo­kra­ta ton­tin mark­ki­noil­la huu­to­kau­pal­la sil­le tahol­le, kenel­lä on eni­ten rahaa. Vaan Gug­gel­ta kau­pun­ki ei tain­nut edes halu­ta periä sii­tä vuo­kraa, jos oikein jos­tain luin? Toi­vot­ta­vas­ti olen vää­räs­sä, kos­ka jo pel­käs­tään vuo­krien menet­tä­mi­ses­sä kau­pun­ki häviäi­si pal­jon rahaa.

    Toi­sek­seen Gug­gen­hei­min raken­ta­mi­nen mak­sa­nee 2x-3x enem­män kuin on suun­ni­tel­tu. Niin käy nykyi­sin aina, joten tämä ske­naa­rio on mie­tit­tä­vä myös val­miik­si. Voi vaan arva­ta, että tulee­ko se lisä­ra­ha sii­nä vai­hees­sa hel­sin­ki­läi­sil­tä veron­mak­sa­jil­ta vai yllät­tä­vil­tä yksi­tyi­sil­tä rahoit­ta­jil­ta, joil­la sat­tuu sopi­vas­ti ole­maan pari sataa mil­joo­naa yli­mää­räis­tä alhai­sel­la tuottovaatimuksella?

    Kol­man­nek­si, jos Gug­gen­hei­min kävi­jä­mää­rät ja tuo­tot eivät yllä­kään ihan sin­ne asti, mihin sil­mät kii­luen teh­dyt las­kel­mat osoit­ta­vat, niin ainoas­taan se on var­ma, että ope­ra­tii­vis­ta tap­pio­ta ei tule kan­ta­maan aina­kaan emo-Gug­gen­heim. Vil­kai­sen täs­sä pikai­ses­ti taas sin­ne hel­sin­ki­läis­ten veron­mak­sa­jien suuntaan.

    Nel­jän­nek­si tuol­lai­sil­la tai­de­teos­ra­ken­nuk­sil­la on tek­ni­si­nä toteu­tuk­si­na koh­ta­lai­sen huo­no mai­ne. Kun Gug­ge-pytin­ki vaa­tii muu­ta­man kym­me­nen mil­joo­nan remon­tit (vain ajan­koh­ta on vie­lä epä­sel­vä) tai poh­jo­lan lumet yllät­täen ja suun­nit­te­le­mat­ta valu­vat jos­tain lasien välis­tä sisään ja gug­ge­lai­nen lyp­sy­leh­mä sul­je­taan puo­lek­si vuo­dek­si, kuka oikeas­ti ja lopul­ta mak­saa las­kut remon­teis­ta ja mene­te­tyis­tä tulois­ta? Kukahan.

    (Joo, sano­kaa vaan pes­si­mis­tik­si, mut­ta opti­mis­tit taas ovat niin huo­no­ja oppi­maan kan­ta­pään kaut­ta, että olen sit­ten mie­luum­min pessimisti.)

  5. Itseä­ni ihme­tyt­tää, miten kukaan voi pitää yksi­tyi­sen rahoi­tuk­sen osuut­ta mer­kit­tä­vä­nä Gug­gen­hei­min vii­mei­ses­sä ehdotuksessa.

    STT:n mukaan raken­ta­mis­kus­tan­nuk­sis­ta (130 mil­joo­naa) yksi­tyi­set kan­tai­si­vat 15 mil­joo­naa ja jul­ki­nen sek­to­ri 80 mil­joo­naa euroa. Puut­tu­vat 35 mil­joo­naa on tar­koi­tus hank­kia niin oudol­la lai­na­naa­mioin­nil­la, että sen näke­mi­nen yksi­tyi­se­nä vaa­tii hyvin vah­vat perus­te­lut. Lisäk­si ei ole ker­rot­tu sii­tä, kuka mak­saa kus­tan­nuk­set sii­tä, _kun_ raken­ta­mis­kus­tan­nuk­set ylitetään.

    Käyt­tö­ku­luis­sa on sama ongel­ma. Jäl­leen STT:n luku­jen mukaan käyt­tö­kus­tan­nuk­set ovat 18,1 miljoonaa/vuosi (sis. tila- ja toi­min­ta­kus­tan­nuk­set), jois­ta jul­ki­nen sek­to­ri vas­taa kaa­vai­lu­jen mukaan 7,8 mil­joo­naa vuo­des­sa. Edel­leen­kään ei ole tie­toa sii­tä, kuka mak­saa bud­je­tin ylitykset.

    Talou­del­li­sel­ta kan­nal­ta museo tuo epä­mää­räi­sen mää­rän lisä­tu­ris­te­ja Hel­sin­kiin (arviot ovat hatus­ta hei­tet­ty­jä). Lisä­tu­ris­tien mää­rää voi­si toki sel­vit­tää vaik­ka siten, että Gug­gen­hei­min sää­tiö jär­jes­tää näyt­te­lyn jos­sa­kin Hel­sin­gin museos­sa, ja tämän vai­ku­tuk­sia tut­ki­taan kyse­ly­tut­ki­muk­sel­la. Tähän ei jos­tain syys­tä vai­ku­ta löy­ty­vän halu­ja, vaan raken­ta­mis­ta kiirehditään.

    Voi­si­ko Soi­nin­vaa­ra kom­men­toi­da miten ihmees­sä täl­läi­set kus­tan­nuk­set näh­dään (1) mer­kit­tä­väs­ti yksi­tyi­se­nä ja (2) miten­kään jul­ki­sen sek­to­rin kan­nal­ta hyvinä?

    Pahoit­te­len jo etu­kä­teen tätä vihapuheviestiäni.

  6. Valin­nan voi­si var­mas­ti­kin teh­dä juu­ri sil­tä kan­nal­ta, sopii­ko museo kysei­sel­le pai­kal­le, ja onko se arvioi­dun mat­kai­lun lisää­mi­sen suh­teen kau­pun­gin inves­toin­ti­na kus­tan­nus­te­ho­kas. Mut­ta tot­ta kai lopul­ta asias­sa isoin arvo on ima­goar­vo, ja sikä­li ima­goon liit­ty­vät tun­ne­pe­räi­set kom­men­tit ovat perus­tel­tu­ja. Ehkä Hel­sin­gin ima­go mat­kai­lu­kau­pun­ki­na kas­vaa Gug­gen­hei­min myö­tä, ehkä toi­saal­ta turis­tit haki­si­vat Suo­mes­ta juu­ri eri­lai­suut­ta ja poh­jois­maa­lai­suut­ta ame­rik­ka­lai­suu­den sijaan. Tosin ei enem­mis­tön turis­teis­ta tar­vit­se sii­tä välit­tää, kun­han riit­tä­vän moni on sii­tä kiin­nos­tu­nut. Har­vem­pi kui­ten­kaan jät­täi­si vie­rai­le­mat­ta Hel­sin­gis­sä sen takia, että siel­lä oli­si Gug­gen­hei­min museo. Useam­pi saat­tai­si var­maan perus­taa vie­rai­lu­pää­tök­sen­sä siihen.

    Itse olin hank­keen kan­nal­la kun­nes kävin New Yor­kin Gug­gen­heim-museos­sa. Minus­ta Tapio­lan Emmas­sa on pal­jon hie­nom­pia näyt­te­lyi­tä, jos­kin mie­li­pi­tee­ni perus­tuu vain yhteen käyn­tiin Gug­gen­hei­mis­sa. Itse museo­ra­ken­nus on kyl­lä ihan hie­no. Tämä käyn­ti kui­ten­kin riit­ti muut­ta­maan oman mie­li­pi­tee­ni nega­tii­vi­sek­si. Mut­ta onnek­si minä en ole päät­tä­mäs­sä asiasta.

  7. Ei täs­sä ole hir­veäs­ti hävit­tä­vää; 10 puu­ta­lon raken­ta­mi­nen hävi­ää ison kau­pun­gin tasees­ta muu­ta­mas­sa vuo­des­sa, vaik­ka pro­jek­tin kuin­ka möhlisi.

    Tämä tar­jot­tu mal­li, jos­sa isän­tä­kau­pun­ki tar­jo­aa tilat ja kau­pun­gin elin­kei­noe­lä­mä tukee museon näyt­te­ly­toi­min­taa on ylei­nen maa­il­mal­la, esi­mer­kik­si Brys­se­lin Pom­pi­dou. Jos maa­il­man­luo­kan tai­de­museon tän­ne halu­aa, en muu­ta kei­noa keksi.

    Onnis­tues­saan mah­dol­li­suu­det on mie­let­tö­mät, Gug­gen­heim oli­si ainoa glo­baa­lia ylei­söä tavoit­te­le­va museo Itä­me­rel­lä, Ere­mi­taa­sin ohella.

  8. R. V.: Lisä­tu­ris­tien mää­rää voi­si toki sel­vit­tää vaik­ka siten, että Gug­gen­hei­min sää­tiö jär­jes­tää näyt­te­lyn jos­sa­kin Hel­sin­gin museos­sa, ja tämän vai­ku­tuk­sia tut­ki­taan kyse­ly­tut­ki­muk­sel­la. Tähän ei jos­tain syys­tä vai­ku­ta löy­ty­vän halu­ja, vaan raken­ta­mis­ta kiirehditään.

    Roh­ke­nen epäil­lä, että koh­tuul­li­sen mer­kit­tä­vä osa Bil­baon Gug­gen­hei­mis­sa vie­rai­le­vis­ta ei käy siel­lä jon­kun tie­tyn näyt­te­lyn takia, vaan että he käy­vät “Bil­baon Gug­gen­hei­mis­sa” aina­kin osin riip­pu­mat­ta sii­tä, mit­kä nimen­omai­set näyt­te­lyt siel­lä sil­lä het­kel­lä ovat. Eli eivät mat­kus­tai­si kat­so­maan samo­ja näyt­te­ly­jä, jos ne oli­si­vat vaik­ka Bil­bao Arenalla.

  9. bar­tol­mai:
    Onnis­tues­saan mah­dol­li­suu­det on mie­let­tö­mät, Gug­gen­heim oli­si ainoa glo­baa­lia ylei­söä tavoit­te­le­va museo Itä­me­rel­lä, Ere­mi­taa­sin ohella.

    Et voi olla tosis­sa­si. Huhuu, Loui­sia­na, Moder­na museet?

  10. No, jos ei Hel­sin­gin paraa­ti­pai­kal­le mie­li­ku­vi­tus anna perik­si raken­taa mitään suo­ma­lais­ta, niin lea­sing Ame­ri­kas­ta lie­nee sit­ten se ainoa vaihtoehtö.
    Se sii­tä suo­ma­lai­ses­ta innovaatiosta?

  11. Mik­si minä en äänes­tä Vih­rei­tä kuntavaalissa.

    Nyt ihan ensim­mäi­sek­si joku han­ket­ta kan­nat­ta­va voi­si vaik­ka kai­vaa Gug­gen­hei­min mui­den museoi­den oleel­li­sim­mat tie­dot niin oli­si edes jotain asia­poh­jaa. Muu­ten meil­lä on vain yhteis­työ­eh­do­tus tahol­ta, joka jo ker­ran yrit­ti kusettaa.

    Näin se vain tun­tuu mene­vän, että kun ensin lyö jon­kun ihan nau­ret­ta­van ehdo­tuk­sen pöy­tään, niin mikä tahan­sa kuse­tus näyt­tää sen jäl­keen koh­tuul­li­sel­ta. En ymmär­rä, mik­si ihmi­set — eten­kään luot­ta­mus­teh­tä­vis­sä ole­vat — tähän vedä­tyk­seen mene­vät. Pikem­min­kin­hän ensim­mäi­nen ver­sio ker­too, ettei toi­seen osa­puo­leen ole luottamista.

  12. Itse olen inno­kas moder­nin tai­teen ystä­vä, olen käy­nyt New Yor­kin Gug­gen­hei­mis­sa ja vai­kut­tu­nut sii­tä kovas­ti, ja kam­mok­sun per­su­jen “san­ka­ri­pat­sai­ta ja jär­vi­mai­se­mia koko rahal­la” anti­kult­tuu­ri­lin­jaa. Sil­ti kat­son ole­va­ni pako­tet­tu vas­tus­ta­maan esi­tys­tä ihan sik­si, että rahoi­tus­mal­li ja sen las­kel­mat ovat puh­das­ta tör­ke­ää vedä­tys­tä. Uusi ehdo­tus on ilmei­ses­ti laa­dit­tu asen­teel­la “kun ette tykän­neet mei­dän nume­rois­ta niin kek­sim­me sit­ten uusia”. Yksi­tyi­nen panos on vähäi­nen jo sii­nä­kin tapauk­ses­sa, että kaik­ki menee täy­del­li­ses­ti nap­piin. Kun kulut ylit­ty­vät ja tulot alit­tu­vat, ris­kit kaa­tu­vat täy­si­mää­räi­ses­ti kau­pun­gin nis­kaan. Oli­si kiva olla samaa miel­tä Osmon kans­sa, että ei tämä ole mis­tään pois kun rahat saa­daan takai­sin. Inves­toin­ti­las­kel­mien ammat­ti­lai­se­na en vain pys­ty hui­jaa­maan itseä­ni tar­peek­si huu­mai­seen toi­vea­jat­te­luun. Peuk­kua R.V.n perus­teel­li­sem­mal­le kommentille!

  13. Gug­gen­heim tuli­si ole­maan osa Hel­sin­gin tai­de­museo­ko­ko­nai­suut­ta. Miten sen toi­min­ta­ku­lut voi­daan irrot­taa muus­ta taidemusotoiminnasta?

    G on yrit­tä­nyt invaa­sio­ta 10 muu­hun kau­pun­kiin ympä­ri maa­pal­lon vii­me vuo­sien aika­na — ja ruk­ka­set on tul­lut joka pai­kas­ta. Käy­tän­nös­sä jokai­sel­la ker­ral­la hom­ma on tyreh­ty­nyt yksi­tyi­sen rahan puut­tee­seen. Tämä siis jo ennen 2008 rysäystä. 

    Tääl­lä Hel­sin­gis­sä on siis jul­kis­ta­lou­den ris­kin­ot­to­ha­lua enem­män kuin mis­sään muu­al­la pal­lom­me kol­kal­la. Toi­vot­ta­vas­ti täl­le poke­ri­pöy­tä­po­ru­kal­le löy­tyy kas­vot, jos käy­kin niin kuin KAIKKI tun­tu­vat ennus­ta­van eli että täs­tä tulee kuris­ta­va kv-kuva­tai­teen torp­pa­ri­ket­tin­ki jäl­ki­pol­vil­le­kin ihmeteltäväksi.

  14. Minun­kin on vai­kea ymmär­tää sitä kiih­ke­ää vas­tus­tus­ta, jopa vihaa, jota Gug­gen­heim herät­tää. Näin sii­tä huo­li­mat­ta, että olen itse­kin hie­man varauk­sel­li­nen hank­keen suhteen.

    Peri­aat­tees­sa suh­tau­dun myön­tei­ses­ti kult­tuu­ri­hank­kei­siin, mut­ta nii­den jou­kos­sa juu­ri Gug­gen­heim aiheut­taa arve­lu­ja. Suu­ri inves­toin­ti, suu­ret yllä­pi­to­ku­lut ja taus­tal­la ame­rik­ka­lai­nen sää­tiö kai­ken maa­il­man lisenssimaksuineen.

    Toi­saal­ta: jos Gug­gen­heim ei toteu­du, ei nii­tä raho­ja saa sit­ten mikään muu­kaan kult­tuu­ri­han­ke. Kan­nat­tai­si siis ehkä sit­ten­kin ottaa tämä.

    Myös­kin: Hel­sin­gil­le teki­si hyvää saa­da lisää kult­tuu­ria, veto­voi­maa ja myön­teis­tä säpi­nää. Miten se voi­si onnis­tua, jos kaik­kea uut­ta aina vain vas­tus­te­taan? Miten ihmees­sä Temp­pe­li­au­kion kirk­ko, jos­ta on muo­dos­tu­nut hui­kea näh­tä­vyys, on aikoi­naan saa­tu toteutettua?

    Onnek­si en ole täs­tä päät­tä­mäs­sä. Jos oli­sin, niin Osmo Soi­nin­vaa­ran hyvän kir­joi­tuk­sen jäl­keen tai­pui­sin kai minä­kin kannattamaan.

  15. Bil­baon Gug­gen­heim on eri­kois­ta­paus Gug­gen­hei­mien jou­kos­sa eikä sen menes­tys­tä ole pys­tyt­ty tois­ta­maan mis­sään muu­al­la. Toi­vot­ta­vas­ti ole tutus­tu­nut tut­ki­muk­siin Bil­baon menes­tyk­sen syis­tä ennen päätöstä.

  16. Pahoit­te­len jo etu­kä­teen tätä vihapuheviestiäni.

    Ei pidä olla lii­an herk­kä. Tot­ta kai Gug­gen­hei­mia saa ja pitää­kin myös vastustaa.

    On epä­asial­lis­ta lyö­dä yhtä­läi­syys­mer­kit kai­ken vas­tus­ta­mi­sen ja viha­pu­heen väliin. Juu­ri täl­lai­nen lei­mo­jen lyö­mi­nen kiih­dyt­tää sitä vas­tak­kai­na­set­te­lua, joka on maam­me ja kai yli­pää­tään län­si­mai­den nouse­va ongelma.

    Koko­naan toi­nen jut­tu on sit­ten se, että osa vas­tus­tuk­ses­ta on sel­vää viha­pu­het­ta. Sel­lai­nen tyreh­dyt­tää tehok­kaas­ti asial­li­sen kes­kus­te­lun, jos­sa aidos­ti etsi­tään hyviä ja huo­no­ja puo­lia. Sel­lai­nen herät­tää rau­hal­li­sis­sa­kin luon­teis­ta ärty­mys­tä. Emme­kö osaa enää kes­kus­tel­la sivistyneesti?

    Mik­si niin monet asiat, Gug­gen­hein vain yhte­nä, herät­tää niin pal­jon suo­ra­nais­ta vihaa?

  17. Hel­sin­ki­läis­ten työt­tö­mien mää­rä on kas­va­nut jat­ku­vas­ti vuo­den 2011 loka­kuus­ta nyt jo lähes kak­sin­ker­tai­sek­si, se on jo ylit­tä­nyt 40.000 ja työt­tö­myy­sas­te on 12%. Mat­kai­lu toi­si työ­paik­ko­ja vähem­män­kin kou­lu­te­tul­le työ­voi­mal­le ravin­to­la- ja muil­le pal­ve­lua­loil­le, ja meil­lä on mm. kas­va­va ulko­maa­lais­taus­tai­nen työt­tö­mien nuor­ten jouk­ko täl­lai­siin tehtäviin.
    Tätä taus­taa vas­ten en voi muu­ta kuin ihme­tel­lä dema­rien keu­la­ku­va Osku Paja­mä­keä, joka julis­taa ettei ottai­si Gug­gen­hei­miä Hel­sin­kiin vaik­ka ilmai­sek­si annettaisiin.

  18. Museo ran­taan olis kova ja turis­mi­nä­kö­kul­ma on kan­na­tet­ta­va, mut­ta onko Gug­gen­heim rat­kai­su? Eikö parem­paa ole saatavilla? 

    Noi­ta Gug­gen­hei­me­ja alkaa olla joka kyläs­sä ja vähän on vai­kea uskoa, että enää Hel­sin­kiin riit­täi­si mitään Bil­baoe­fek­tiä. Voin itse asias­sa luva­ta, ettei rii­tä. Olen jokuses­sa käy­nyt ja aika pas­kaa­han ne ovat. Bil­baon lato tosi­aan hie­no, eikä sii­hen kylään pal­jon muu­ta asi­aa ole, mut­ta jos­sain Venet­sias­sa on sit­ten pal­jon kiin­nos­ta­vam­paa­kin näh­tä­vää puhu­mat­ta­kaan New Yorkista.

    Täs­sä vaa­dit­tai­siin nyt malt­tia. Franc­hi­se-museot ovat koh­tuul­li­sen uusi jut­tu. Joko kan­nat­tai­si lyö­dä kaik­ki peliin ja yrit­tää Louv­rea tai sit­ten odo­tel­la, että tuli­si jotain parem­min Suo­men brän­diin sopi­vaa tar­jol­le, MoMA goes Euro­pe tai vastaavaa.

    Tont­ti on ollut tyh­jil­lään niin kau­an, että nyt, vuon­na 2016, ei ole mitään syy­tä hätäil­lä ja vali­ta huo­nos­ta tar­jon­nas­ta ensim­mäi­nen. Franc­hi­se-museo on ihan hyvä idea ja nyt kun on idea läm­mi­tel­ty, niin kan­nat­taa alkaa aktii­vi­ses­ti toi­mia sen puo­les­ta, että Hel­sin­kiin saa­tai­siin oikeas­ti mer­kit­tä­vä kv-museo.

  19. Pahoin pel­kään, että Gug­gen­heim-nimen arvo on pal­jon pie­nem­pi kuin kuvi­tel­laan. Tämä nyt vain on taas täl­lai­nen pie­nen kan­sa­kun­nan ja sen päät­tä­jien heik­koon itse­tun­toon perus­tu­va puhal­lus, jos­ta monet vah­vem­man iden­ti­tee­tin maat ovat osan­neet kieltäytyä. 

    -Ber­lii­nin Gug­gen­heim on suljettu.
    ‑New Yor­kin museon toi­nen haa­ra on suljettu.
    ‑Las Vega­sin museo on suljettu.

    -Rio de Janei­ron museo­han­ke kaatui.
    ‑Itä­val­lan Salz­bur­gin han­ke kaa­tui, vaik­ka oli jo pitkällä.
    ‑Mek­si­kon museo­han­ke kaatui.
    ‑Liet­tuan Vil­nan museo­han­ke kaatui.
    ‑Tokion han­ke ei toteutunut.
    ‑Hong Kon­gin han­ke ei toteutunut.
    ‑Espan­jan Urdai­bain han­ke ei toteutunut.
    ‑Taiwa­nin Taic­hin­gin suun­ni­tel­ma ei toteutunut.

    -Abu Dha­bin eet­ti­ses­ti kysee­na­lai­nen han­ke on raken­teil­la, ja raken­ta­mi­nen aloi­tet­tiin pahas­ti myöhässä

    Val­miit museot ovat New Yor­kis­sa, Bil­baos­sa ja Venetsiassa.

    http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000004882267.html

    Jos Nimen veto­voi­ma on niin suu­ri kuin Soi­nin­vaa­ra antaa ymmär­tää, niin ei voi kuin ihme­tel­lä, mik­si itse­ään aktii­vi­ses­ti kaup­paa­va Gug­gen­heim ei käy kau­pak­si. Mik­si se jou­tuu myy­mään ja mark­ki­noi­maan itse­ään sen sijaan että maat ja kau­pun­git kil­pai­li­si­vat siitä?

    Voi­han museo ensim­mäi­si­nä vuo­si­naan koval­la mai­non­nal­la jon­kin kävi­jän vetää, mut­ta vii­me kädes­sä totuus lie­nee, että turis­tit, jot­ka tule­vat Suo­meen, teke­vät jo läh­tö­koh­tai­ses­ti poik­keuk­sel­li­sen valin­nan ja tah­to­vat näh­dä jotain muu­ta kuin kau­pal­lis­tet­tua höttöä.

  20. Joku jos­kus kom­men­toi mie­les­tä­ni hyvin, että jos Bil­baon efek­ti halu­taan, museo pitäi­si perus­taa Kera­val­le. Hel­sin­gin turis­ti­mää­rään täl­lä ei tule ole­maan mitään mai­nit­ta­vaa vai­ku­tus­ta. Turis­tit tule­vat Hel­sin­kiin kos­ka tämä on Hel­sin­ki. Eivät kat­so­maan Sibe­lius­mo­nu­ment­tia tai Gug­gen­hei­mia. Väi­tän myös, että ne väli­las­ki­jat, jot­ka Gug­gen­hei­min takia viet­tä­vät yli­mää­räi­sen yön Hel­sin­gis­sä ovat yhden käden sor­min las­ket­ta­vis­sa per vuosi.

    Nyt­hän lisään­ty­nyt turis­ti­mää­rä, siis arviot uusis­ta turis­teis­ta, jot­ka tule­vat vain Gug­gen­hei­min takia, on arvioi­tu mel­kein len­to­ko­neel­li­sek­si per vuo­ro­kausi vuo­den jokai­se­na päi­vä­nä. Aivan pää­tön arvio! Ja täl­tä poh­jal­ta jael­laan miljoonia.

    Tie­tys­ti oli­si kiva olla vää­räs­sä, mut­ta tus­kin­pa olen. Toi­vot­ta­vas­ti vaan joku pitää tark­kaa kir­jaa ja seu­raa vuo­sien var­rel­la miten pie­leen meni, jos tämä han­ke nyt run­no­taan läpi. Sel­lais­ta har­ras­te­taan vali­tet­ta­van har­voin jul­kis­ten inves­toin­tien koh­dal­la. Ja kan­san muis­ti on lyhyt.

  21. Suo­mes­sa pitäi­si olla turis­ti­mi­nis­te­ri, joka toteut­tai­si seu­raa­vat tar­kas­ti koh­den­ne­tut spek­taak­ke­li­mai­set tapah­tu­mat, joil­la oli­si mer­kit­tä­vät mai­nos­kamp­pan­jat kohdemaissa:

    >Hol­la­ti­lai­sil­le ret­ki­luis­te­lu­ta­pah­tu­ma Saimaalle
    >Ita­lia­lai­sil­le maan­tie­pyö­rä­ta­pah­tu­ma Lapin yöt­tö­mään kesään
    >Sak­sa­lai­sil­le vael­lus salpalinjalle
    >Ruot­sa­lai­sil­le pur­jeh­dus­ki­sa saaristossa
    >Nor­ja­lai­sil­le sul­ka­van­sou­tu maa­ot­te­lu hengessä
    >Bri­teil­le suopotkupallo
    >Rans­ka­lai­sil­le jyväs­ky­län ralli
    >Venä­läi­sil­le uusi­vuo­si. johon kyt­ket­ty lux Henl­sin­ki, oop­pe­ra, musiik­ki­fes­ta­ri ym

  22. Simo Mele­nius kirjoitti:

    Gug­gen­hei­mil­le kaa­vail­tu ran­ta­tont­ti on ihan pirun arvokas.

    On vai­kea uskoa että oli­si poliit­ti­ses­ti mah­dol­lis­ta myy­dä tuo ran­ta­tont­ti jol­le­kin koko­naan yksi­tyi­sel­le tahol­le. Vaik­ka kau­pun­ki toki tie­nai­si ison kasan rahaa myy­mäl­lä sen vaik­ka jon­kun fir­man pää­kont­to­rik­si tai luk­susa­sun­noik­si, niin en jak­sa uskoa että moi­nen miten­kään kel­pai­si kaupunginvaltuutetuille.

    Joten tont­ti pysy­nee tuot­ta­mat­to­ma­na jou­to­maa­na park­ki­kent­tä­nä ellei sii­hen tule jotain mel­ko ylei­ses­ti hyväk­syt­tä jul­kis­ta projektia.

  23. Olen Mar­ti­kai­sen kans­sa täy­sin samaa miel­tä. New Yor­kin ja Bil­baon Gug­gen­hei­meis­sä käy kum­mas­sa­kin noin mil­joo­na turis­tia vuo­sit­tain, ja en jak­sa uskoa että edes puo­let heis­tä oli­si tul­lut juu­ri jotain tiet­tyä näyt­te­lyä kat­so­maan. Uskon että nuo Gug­gen­hei­mit ovat näh­tä­vyyk­siä sinän­sä, ja nii­tä men­nään kat­so­maan pit­käl­ti samal­la taval­la kuin vaik­ka Syd­neyn oop­pa­ra­ta­loa tai Lon­toos­sa Big Ben kellotornia.

    Se Bil­baon pytin­ki­hän on erit­täin onnis­tu­nut­ta vau-ark­ki­teh­tuu­ria ja jo pel­käs­tään kuvia kat­so­mal­la tulee vähän lap­sen­omai­nen halu pääs­tä tut­kis­ke­le­maan raken­nus­ta ja sen syö­ve­rei­tä. Tämä kuu­los­taa tau­to­lo­gial­ta, mut­ta uskon että Bil­baon Gug­gen­heim vetää turis­te­ja pää­asias­sa sik­si että se on itses­sään kuu­lui­sa näh­tä­vyys. Kai siel­lä sei­nil­lä sit­ten lisä­maus­tee­na on jotain tai­det­ta­kin kat­sel­ta­va­na, mut­ta uskon että turis­tin pää­asial­li­nen halu on pääs­tä näke­mään näh­tä­vyys. Vetää­hän Syd­neyn oop­pe­ra­ta­lo­kin turis­te­ja ihan vain raken­nus­ta kat­so­maan, posee­raa­maan ja otta­maan kuvia, ilman että talos­sa on mitään tai­de­näyt­te­lyi­tä edes.

    Täl­lais­ta turis­ti­ry­sää on mah­do­ton teh­dä pel­käs­tään pitä­mäl­lä tai­de­näyt­te­lyi­tä jo ole­mas­sa ole­vis­sa näyt­te­ly­ti­lois­sa, vaik­ka sit­ten kuin­ka hie­noa tai­det­ta olisi.

    Eri asia sit­ten jak­sam­me­ko uskoa että Hel­sin­kiin onnis­tut­tai­siin saa­maan edes puo­lik­si yhtä vai­kut­ta­van ja vetä­vän näköi­nen raken­nus kuin Bil­baos­sa on? Itse olen aika skeptinen.

    …Pikem­min­kin uskon että mitä raflaa­vam­man ja vetä­väm­män näköi­nen raken­nus ulko­maa­lais­ten turis­tien sil­mään oli­si, sitä suu­rem­man vas­tus­tuk­sen se keräi­si pai­kal­li­sil­ta tahoil­ta juu­ri poik­kea­vuu­ten­sa takia. Kat­so­kaa nyt tuo­ta Bil­baon ava­ruusa­lus­ta. Hel­sin­gis­sä ollaan niin arko­ja kau­pun­ki­ku­vas­ta, että edes puo­lik­si noin raflaa­va raken­nus nos­tai­si ties mitä kan­san­liik­kei­tä pro­tes­toi­maan vas­taan. Ja sit­ten pää­dyt­täi­siin johon­kin lai­me­aan kom­pro­mis­siin, joka jo pel­käs­tään tämän takia epä­on­nis­tui­si eikä muo­dos­tui­si kuu­lui­sak­si turistirysäksi.

  24. Puhu­taan asiois­ta niin kuin ne on. Tai­de on tai­det­ta ja se on tär­keä asia, mut­ta Gug­gen­hei­mil­lä ei ole mitään teke­mis­tä tai­teen kanssa. 

    Gug­gen­heim on pelk­kä suh­mu­roin­ti­pro­jek­ti. Hel­sin­gin pitäi­si esi­mer­kik­si mak­saa lisens­si­mak­su­ja sen nimes­tä? Eihän sii­nä ole mitään jär­keä! Sama asia kuin mak­set­tai­siin iloi­se­na McDo­nald­sil­le, jot­ta saa­tai­siin naut­tia sen brändistä.

    Jos halu­taan kas­vat­taa turis­mia niin näin suu­rel­le raha­sum­mal­le löy­tyy kyl­lä ehdot­to­mas­ti pal­jon tehok­kaam­pia­kin käyt­tö­koh­tei­ta. Sub­ven­toi­daan vaik­ka len­to­lip­pu­jen hin­to­ja jos ei muuta! 

    Mikä tahan­sa on parem­paa kuin tämä Gug­gen­hei­min roskakasa.

  25. On perä­ti outoa, että vih­reäk­si lukeu­tu­va pai­nos­taa lisää­mään turis­mia, siis kai­kin­puo­lis­ta kers­ka­ku­lu­tus­ta kun miet­tii min­kä sort­ti­sia mat­kai­li­joi­ta Gug­gen­heim hou­kut­te­lee. Haluat siis teh­dä Hel­sin­gin ete­lä­osas­ta uuden Venet­sian jon­ka ame­rik­ka­lais­tul­via taval­li­set suo­ma­lai­set jou­tu­vat pake­ne­maan jos halua­vat olla rauhassa? 

    Ja tois­tan, vih­reät arvot eivät siis kiinnosta?

  26. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Aja­tus on, että tämä inves­toin­ti tuo rahat tai suu­ren osan sii­tä takai­sin. Jos raha tulee tyakai­sin, se ei ole pois mis­tään. Hel­sin­ki ei osta tai­det­ta Kias­maan eikä Ate­ne­mu­miin. ne ovat val­tion museoita.

    Eli argu­ment­ti on, että kai­kis­ta mah­dol­li­sis­ta inves­toin­ti­koh­teis­ta juu­ri Gug­gen­hei­min museol­la on suu­rin ROI, ja sen takia juu­ri sii­hen kan­nat­taa investoida?

    Ja mik­si Hel­sin­ki ei voi­si ostaa tai­det­ta Kias­maan tai Ate­neu­miin? Tus­kin val­tio pis­täi­si vas­taan, jos Hel­sin­ki lah­joit­tai­si 200 mil­joo­naa tai­de­han­kin­toi­hin. Tai perus­tai­si sää­tiön, jon­ka teh­tä­vä­nä on avus­taa Kias­man näyttelyitä.

  27. Tää on koo­mi­nen ja surul­li­nen han­ke joka pitäi­si jo kuo­pa­ta. Se tulee todel­la kal­liik­si Hel­sin­gil­le ja tus­kin hyö­dyt­tää ketää.

    - yksi­tyis­tä rahaa todel­la vähän. JOs tämä olis puo­lik­si­kaan niin hyvä kuin puo­lus­ta­jat väit­tää niin yksi­tyis­tä rahaa oli­si oikeas­ti, eikä tar­vit­si teh­dä sel­lais­ta höpö esi­tys­tä mikä nyt tuli
    — kävi­jä­mää­rä ennus­te on rea­lis­ti­seen ver­rat­tu­na noin kuusin­ker­tai­nen. Kuka mak­saa puut­tu­van osan? Hel­sin­ki­läi­set varmaan.
    — par­haal­la mah­dol­li­sel­la pai­kal­la ole­val­le ton­til­le löy­tyi­si var­maan käyt­töä joka tuot­taa eikä ime veron­mak­sa­jien rahoja.

    Bil­baos­sa on läm­min­tä ja siel­tä saa hal­paa vii­naa. Molem­mat selit­tä­vät turis­ti mää­riä sin­ne parem­min­kuin yksi museo.

  28. Itse olin alus­sa hank­keen kan­nat­ta­ja, mut­ta olen alka­nut epäil­lä, onko Hel­sin­gil­lä juu­ri mat­kai­lun kan­nal­ta todel­la tar­vet­ta vii­del­le suht isol­le tai­de­museol­le kau­pun­gin kes­kus­tas­sa. Itse turis­ti­na tyk­kään käy­dä museois­sa mut­ta yleen­sä yksi tai­de­museo per kau­pun­ki riit­tää. Sen lisäk­si pitäi­si olla muu­ta­kin museo­tar­jon­taa ja Hel­sin­gin tar­jon­ta museoi­den suh­teen on sur­ke­aa. Kan­sal­lis­museo ja Kau­pun­gin­museo ovat ihan ok, ne ovat sel­lai­sia kuin ehkä mini­mis­sään maan pää­kau­pun­gil­la pitäi­si olla. 

    Loput ovat­kin sit­ten ihan onnet­to­mia jos nyt ver­ra­taan vaik­ka Tuk­hol­maan, jos­sa eri­lai­sis­sa eri­kois­museois­sa oli­si näh­tä­vää vii­koik­si. Tuk­hol­mas­sa museot tapaa­vat olla 5–10 ker­taa Hel­sin­gin vas­taa­via museoi­ta suu­rem­pia ja kai­kin tavoin nyky­ai­kai­sem­pia. Ver­ra­taan­pa vaik­ka Skan­se­nia ja Seu­ra­saar­ta, rai­tio­vau­nu­museoi­ta, valo­ku­va­museoi­ta, tek­nii­kan museoi­ta tai kaik­kia nii­tä museoi­ta, joi­ta Tuk­hol­mas­sa on ja Hel­sin­gis­sä ei ole. 

    Turis­te­ja­kin var­maan kiin­nos­taa muu­kin kuin pelk­kä tai­de ja näh­tä­vyyk­sien ja museoi­den moni­puo­li­suus lie­nee pal­jon suu­rem­pi mat­kai­lu­valt­ti kuin se että on pal­jon tai­de­museoi­ta ja jokin tai­de­museoi­den jenk­kibrän­di. Itse­näi­sen Suo­men tari­na ja menes­tys perus­tuu vah­vas­ti tek­no­lo­gi­aan, tie­tee­seen, kou­lu­tuk­seen ja desig­niin, mut­ta tämä ei näy Hel­sin­gin museois­sa juu­ri miten­kään; mik­sei perus­tet­tai­si mie­lum­min näi­hin panos­ta­vaa super­museo­ta Gug­gen­hei­min sijaan. Ker­ro­taan turis­teil­le kiin­nos­ta­vas­ti omaa tari­naa, ei api­noi­da mui­ta. Se toden­nä­köi­ses­ti kan­nat­taa parem­min pidem­mäl­lä aikavälillä.

  29. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Hel­sin­ki ei osta tai­det­ta Kias­maan eikä Ate­ne­mu­miin. ne ovat val­tion museoita.

    Hel­sin­gin kau­pun­gin tai­de­museo HAMin han­kin­ta­ra­hat on myös sääs­tet­ty mini­miin. Se on tie­tys­ti ter­vet­tä, että Gug­gen­hei­min ei tees­ken­nel­lä ole­van kult­tuu­ri­han­ke. Aika iso epä­suh­ta täs­sä tun­tuu kum­min­kin ole­van, kun uuden museon kat­so­taan tuot­ta­van 140 mil­joo­nan tms. inves­toin­nin edes­tä, mut­ta nykyi­set museot eivät ole edes sadan ton­nin han­kin­ta­ra­ho­jen väärtejä.

  30. Blo­gi­kir­joit­ta­ja: Pahoin pel­kään, että Gug­gen­heim-nimen arvo on pal­jon pie­nem­pi kuin kuvitellaan. 

    Venet­sias­sa Peg­gy Gug­gen­hei­min pie­neh­kön (4000 m²) museon kävi­jä­mää­rä on 400.000 vuodessa.

  31. Sam­po Smo­lan­der: Kat­so­kaa nyt tuo­ta Bil­baon ava­ruusa­lus­ta. Hel­sin­gis­sä ollaan niin arko­ja kau­pun­ki­ku­vas­ta, että edes puo­lik­si noin raflaa­va raken­nus nos­tai­si ties mitä kan­san­liik­kei­tä pro­tes­toi­maan vas­taan. Ja sit­ten pää­dyt­täi­siin johon­kin lai­me­aan kom­pro­mis­siin, joka jo pel­käs­tään tämän takia epä­on­nis­tui­si eikä muo­dos­tui­si kuu­lui­sak­si turistirysäksi.

    Riip­puu pai­kas­ta. Hel­sin­gis­sä­hän oli­si juu­ri nyt paras het­ki teh­dä raken­teil­la ole­vil­le enti­sil­le sata­ma/­ra­ta­pi­ha-alueil­le (Jät­kä­saa­ri, Her­ne­saa­ri, Kala­sa­ta­ma, Kes­ki-Pasi­la) näky­ra­ken­nuk­sia. En usko, että tämä herät­täi­si suur­ta vas­tus­tus­ta. Noil­la pai­koil­la on tyh­jää kent­tää mis­sä mel­las­taa, ja toi­saal­ta uut­ta asuin­ra­ken­ta­mis­ta voi­daan sovit­taa näky­ra­ken­nuk­sen taus­tak­si. Näin­hän taval­laan toi­mit­tiin myös Bil­baos­sa. Hel­sin­gis­sä Gug­gen­heim-sää­tiö vaan halusi ehdoin tah­doin kaik­kein her­kim­mäl­le pai­kal­le ja ilmei­ses­ti vaih­toeh­to­ja ei ole vaka­vas­ti juu­ri tutkittukaan.

  32. …säh­kö­pos­tiin tul­vi­va vas­tus­ta­va argu­men­toin­ti saa minut kavah­ta­maan. Pää­asia vas­tus­ta­vis­ta vies­teis­tä on luo­ki­tel­ta­vis­sa viha­kir­joi­tuk­sik­si. Jokai­nen sel­lai­nen vah­vis­taa halua­ni äänes­tää Gug­gen­hei­min puolesta.
    On vai­kea ymmär­tää sitä vihan tun­net­ta, jon­ka Gug­gen­heim-han­ke on synnyttänyt.” 

    Lopul­ta muu­ta­kin kuin vii­le­ää talous­la­kel­moin­tia. On sit­ten­kin toi­voa, että ymmär­re­tään ihmis­tä ja sen ansios­ta on parem­mat mah­dol­li­suu­det pelas­taa län­si­maat. Gug­gen­hei­min vas­tus­ta­mi­nen on niil­le, joil­la menee aikai­sem­paa huo­nom­min tai jot­ka niin aina­kin koke­vat, jäl­leen yksi koh­de mikä pahen­taa hei­dän ase­maan­sa. Kuten Osmon­kin päät­te­lyis­tä pal­jas­tuu, hän ei ole ole var­ma hank­keen kan­nat­ta­vuu­des­ta. Miten sil­loin taval­li­nen hel­sin­ki­läi­nen, puhu­mat­ta­kaan Pih­ti­pu­taan mum­mos­ta, voi­si olla muu­ta­kuin sitä miel­tä, että raken­nus­ra­ha on pois juu­ri hänel­tä. Ja sitä­pait­si sii­nä on tot­ta toi­nen puo­li, vaik­ka kuin­ka seli­te­tään, että val­tion rahaa ei kului­si. Gug­gen­hei­min vas­tus­tus siis kum­pu­aa aina­kin osin juu­ri samois­ta nyt jo laa­jas­ti hyväk­sy­tyis­tä perus­te­luis­ta, joil­la seli­te­tään Soi­nin Iso Jyt­ky, Brexit ja Trum­pin vaalivoitto.

  33. R.Silfverberg: Mä ihmet­te­len myös, että kun Amos Anders­so­nin sää­tiö raken­taa uut­ta suur­museo­ta Lasi­pa­lat­sin ja van­han bus­sia­se­man alle, niin eikö Gug­gen­heim voi­si olla vuo­kral­la sii­nä kier­tä­vi­ne näyt­te­lyi­neen? Tar­vii­ko Gug­gen­hei­mis­ta teh­dä jättihanketta?

    Yksin­ker­tai­nen vas­taus: fol­low the money. Gug­gen­heim-sää­tiö on kerää­mäs­sä lisens­si­mak­su­ja itsel­leen, ja se ei pie­ni­muo­toi­sem­mas­sa hank­kees­sa onnistu.

  34. Talo­han jää joka tapauk­ses­sa Hel­sin­gin (kiin­teis­töyh­tiön) hal­tuun. Jos Gug­gen­heim ei ota sku­la­tak­seen, voi sii­hen siir­tyä jokin kan­sal­li­nen jou­lu­pu­kin­pa­ja-viri­tel­mä. Pää­asia, että saa­daan hie­no talo park­ki­pai­kan tilal­le. Koko Ete­lä-Sata­ma on käsit­tä­mät­tö­män nuh­jui­nen paik­ka. Aika teh­dä asial­le jotain.

  35. Museon raken­ta­mis­ta Ete­lä­ran­taan on perus­tel­tu sil­lä, että kyl­lä­hän museo sen­tään on parem­pi kuin park­ki­paik­ka. Se ei todel­la­kaan kuu­los­ta kovin vakuut­ta­val­ta perus­te­lul­ta museon puolesta.

    Nykyi­sin park­ki­paik­ka­na toi­mi­va tont­ti voi­tai­siin istut­taa puis­tok­si, joka jat­kai­si Täh­ti­tor­nin­mäen puis­toa­luet­ta meren­ran­taan ja sääs­täi­si samal­la Kaup­pa­to­rin kan­sal­lis­mai­se­man rakentamiselta.

  36. Toi­saal­ta lainattua:

    Bis­nes­mies: “Haluai­sin ostaa teil­tä ton­tin ja raken­taa sil­le kor­kean, näyt­tä­vän, työl­lis­tä­vän ja hou­kut­te­le­van hotel­lin omal­la rahallani”
    Hel­sin­gin kau­pun­ki: “Ei käy”

    Bis­nes­mies: “Haluai­sin teil­tä mak­sut­ta ton­tin johon te raken­tai­sit­te meil­le tai­de­museon ja mak­sai­sit­te sii­tä meil­le vuo­sit­tais­ta lisenssimaksua”
    Hel­sin­gin kau­pun­ki: “Nyt kuu­los­taa hyvältä!”

  37. bar­tol­mai:
    Onnis­tues­saan mah­dol­li­suu­det on mie­let­tö­mät, Gug­gen­heim oli­si ainoa glo­baa­lia ylei­söä tavoit­te­le­va museo Itä­me­rel­lä, Ere­mi­taa­sin ohella. 

    Et tai­da tun­tea tai­de­museoa­laa kovin hyvin. Lousia­na ja Moder­na Museet molem­mat tavoit­te­le­vat ja menes­tyk­sel­li­ses­ti saa­vut­ta­vat glo­baa­le­ja ylei­sö­jä. Lousia­na vie­lä sijait­see kau­ka­na kau­pun­gin kes­kus­tas­ta. Kum­pi­kaan ei ole franc­hi­se-museo, toi­sin kuin Gug­gen­heim, vaan omas­ta kult­tuu­ris­ta kum­pua­va autent­ti­nen toi­mi­ja. Min­kä­lai­sen vies­tin Hel­sin­gin ainut­ker­tai­suu­des­ta ja hen­ki­ses­tä kapa­si­tee­tis­ta ker­rom­me, jos se emme halua luo­da ja tukea itse omia museoi­tam­me, vaan tur­vau­dum­me franc­hi­seen, jos­sa tai­teel­li­set pää­tök­set teh­dään ulko­maa­lais­ten asian­tun­ti­joi­den talutushihnassa?

  38. Gug­gen­heim kuu­lem­ma hou­kut­te­li­si lisää mat­kai­li­joi­ta Hel­sin­kiin. Mut­ta meil­lä­hän on jo maa­il­man­pyö­rä ja uima­lai­tos Kauppatorilla!

  39. Gug­gen­heim on brän­di joka voit­ti Bil­baos­sa lotos­sa. Sin­ne onnis­tut­tiin teke­mään museo, joka on käsit­tä­mät­tö­män onnis­tu­nut. Se on moder­ni upea teos, joka lähes kaik­kien mie­les­tä on kau­niin näköi­nen ja jos­ta on muo­dos­tu­nut suo­ras­taan pal­vot­tu kohde.

    Täl­lä mai­neel­la Gug­gen­heim on läh­te­nyt laa­jas­ti myy­mään brän­di­ään kal­liil­la. Kui­ten­kin sen myy­mi­nen hii­pui ja nyt juu­ri kukaan ei enää ole sitä osta­mas­sa. Suo­men­kin brän­din hin­ta­lap­pu tip­pui kuin sala­mas­ta 10 miljoonaa.

    Han­ke on nyt sitä luok­kaa että halu­taan sii­tä halu­taan Hel­sin­gil­le Eif­fel­tor­ni, Big Ben, Sid­neyn ope­ra­ta­lo, Seatt­len Space need­le, New Yor­kin Empi­re Sta­te Bul­ding, Atee­nan Alro­po­lis, Chica­gon Mil­le­nium Park, San Francis­kon Gol­den Gate, tai Bil­baon Gug­gen­heim. Jokin koh­de joka vetää turis­te­ja ja jon­ka jokai­nen halu­aa kokea ja näh­dä. Jon­ka jokai­nen Hel­sin­gis­tä tul­lut turis­ti ker­too olleen upea ja joka kan­nat­taa käy­dä katsomassa.
    Tämä ei ole kult­tuu­ri han­ke. Tämä on brän­di hanke.

    Kyse on siis sii­tä. Tar­jo­aa­ko Gug­gen­heim tar­peek­si sitä. Uskoak­se­ni Gug­gen­heim on parem­pi kuin Kale­va­la museo sii­nä. Se tun­ne­taan mail­mal­la ja hank­kee­seen varat­tu mai­nos bud­jet­ti­kin on jo val­ta­va. Kyl­lä Bil­baon Gug­gen­heim on anta­nut sanal­le hyvän maun ja yleis­tie­toa on että Gug­gen­heim on hie­no museo.

    Usko­ni kui­ten­kaan tähän hank­kee­seen ei rii­tä. Talous luvut jol­la sitä myy­dään on niin kenk­ku­ja, että hank­kees­ta tulee todel­la paha maku ja sik­si sitä suo­ras­taan viha­taan. Ei mai­ni­ta suo­raan että ton­til­la on arvoa, juu­ri ja juu­ri mai­ni­taan, että ei ole otet­tu las­kel­maan alvia mukaan ja yksi­tyi­seen tukeen las­ke­taan Fina­via ja kum­mal­li­nen lainajärjestely.

    Sii­tä jää kan­sa­lai­sel­le käteen hir­mui­sen suh­mu­roi­tu kuva. Jos­sa han­ket­ta aje­taan kol­mat­ta ker­taa ihmeel­li­sil­lä ihan­teil­la väki­sin läpi. Ei ihme että sitä viha­taan nok­ka pys­tys­sä ole­vien por­sas­ten hank­kee­na, joka vie vii­mei­set­kin pen­no­set kan­sa­lai­sen tas­kus­ta ame­rik­ka­lai­sel­le säätiölle.

  40. Blo­gi­kir­joit­ta­ja:
    Ja täy­tyy vie­lä lait­taa näky­viin link­ki tähän blo­gi­pos­tauk­seen, joka tote­aa minus­ta aivan oikein, että Gug­gen­heim on kurot­ta­mis­ta men­nee­seen eikä tulevaan.

    http://liljat.fi/2016/11/niita-parempia-ideoita/

    Ihan haus­ka kir­joi­tus — toki parem­pi jos oli­si jotain omaa, nykyi­ses­sä Gug­gen­hei­mis­sa lähin­nä ärsyt­tä­vin­tä on se, että raken­nuk­sen ulkoa­su on niin älyt­tö­män ruma.

    Tuo kir­joit­ta­jan idea

    Maa­il­man ensim­mäi­nen Inter­net-kult­tuu­rin ja media­tai­teen museo.

    Oli­si ihan haus­ka. Esi­mer­ki­si Futu­re Crewn Second Rea­li­ty sin­ne pyö­ri­mään 486 33MHz koneel­la, Gra­vis ult­ra­soun­dil­la varus­tet­tu­na ja mui­ta ajat­to­mia klas­si­koi­ta. Slash­do­tin “Top 10 Hacks of All Time” 

    https://news.slashdot.org/story/99/12/13/0943241/slashdots-top-10-hacks-of-all-time

    Museos­sa voi­si olla vaik­ka oma osas­ton­sa demosce­nel­le, jos­ta monet peli­fir­mat Suo­mes­sa ovat saa­neet alkun­sa. Se on ehkä hie­man tun­te­ma­ton ala­kult­tuu­rin muo­to, mut­ta liit­tyy niin lähei­ses­ti pelaa­mi­seen ja pelin­te­ke­mi­seen että uskoi­sin että sen perus­ta­mi­seen voi­si tääl­tä löy­tyä intoa ja osaa­mis­ta, kun vain joku älyäi­si sem­moi­sen tehdä.

  41. Anni­ka L.: Et voi olla tosis­sa­si. Huhuu, Loui­sia­na, Moder­na museet?

    Nuo eivät tavoit­te­le glo­baa­lia ylei­söä. Ne eivät mai­nos­ta maa­il­man suu­ris­sa met­ro­po­leis­sa. Ne vetä­vät ylei­söä lähia­lueil­ta ja niis­tä, jot­ka ovat menos­sa Köö­pen­ha­mi­naan ja Tuk­hol­maan muutenkin

  42. alek­sis salus­jär­vi:

    G on yrit­tä­nyt invaa­sio­ta 10 muu­hun kau­pun­kiin ympä­ri maa­pal­lon vii­me vuo­sien aika­na – ja ruk­ka­set on tul­lut joka pai­kas­ta. Käy­tän­nös­sä jokai­sel­la ker­ral­la hom­ma on tyreh­ty­nyt yksi­tyi­sen rahan puutteeseen. 

    Hel­sin­gis­sä asia näh­dään toi­sel­la taval­la. Apu­lais­kau­pun­gin­joh­ta­ja Vil­ja­nen tote­si muu­ta­ma vuo­si sit­ten haas­tat­te­lus­sa ole­van­sa otet­tu, että Hel­sin­ki on näin mie­len­kiin­toi­nen Gug­gen­hei­min kal­tai­sen tun­ne­tun museon näkökulmasta.

  43. Blo­gis­tin halu syyt­tää antia­me­rik­ka­lai­suu­des­ta toi­mii vih­reis­sä kuin junan ves­sa, samoin Puti­nin ymmär­tä­mi­sen yri­tys. Minus­ta asian­sa on hävit­ty, kun vii­saa­na pitä­mä­ni kir­joit­ta­ja menee tuol­lai­siin yksin­ker­tais­tuk­siin ja mus­ta­maa­lauk­seen. Pidän ame­rik­ka­lai­sis­ta enkä pää­tä tuos­ta näyttelytilasta.

  44. Jou­ni Mar­ti­kai­nen: Roh­ke­nen epäil­lä, että koh­tuul­li­sen mer­kit­tä­vä osa Bil­baon Gug­gen­hei­mis­sa vie­rai­le­vis­ta ei käy siel­lä jon­kun tie­tyn näyt­te­lyn takia, vaan että he käy­vät “Bil­baon Gug­gen­hei­mis­sa” aina­kin osin riip­pu­mat­ta sii­tä, mit­kä nimen­omai­set näyt­te­lyt siel­lä sil­lä het­kel­lä ovat. Eli eivät mat­kus­tai­si kat­so­maan samo­ja näyt­te­ly­jä, jos ne oli­si­vat vaik­ka Bil­bao Arenalla. 

    Tämä on var­maan tot­ta. Tar­vi­taan wau-ark­ki­teh­tuu­ria mitä Bil­baos­sa ei ollut ennen Gug­gen­hei­mia eikä ole Hel­sin­gis­sä nyt­kään. Bil­bao on siis Hel­sin­gin kokoi­ne syr­jäi­nen pro­vins­si­kau­pun­ki poh­jois-Espa­najs­sa, kau­ka­na turis­ti­koh­teis­ta. Sitä Hel­sin­ki­kin on.

  45. OS: “Mil­lais­ta sisäl­töä Gug­gen­hei­miin tulee? No kun en todel­la tiedä. ”

    Olen­nai­sin kysy­mys ja olen­nai­sin perus­te jää siis koko­naan auki.

    On eri­kois­ta että raha, G‑brändi ja talon sei­nät ovat kes­kus­te­lun aihee­na, mut­ta sisäl­töä ei käsi­tel­lä lain­kaan. Mitä niin eri­tyis­tä SISÄLTÖÄ G Hel­sin­kiin toi­si, että Kias­man ja AA-ker­hon jäl­keen kan­nat­tai­si heti ostaa sika sel­lai­ses­sa säkis­sä, joka ei edes ole kau­nis? Kult­tuu­ria vain kult­tuu­rin vuoksi? 

    Omat koke­muk­se­ni maa­il­man Gug­gen­heim-sisäl­löis­tä eivät ole yhtään roh­kai­se­via. Ainoa, joka on eläh­dyt­tä­nyt, on ollut Bil­baon TALO, ei sisäl­tö. Sel­lais­ta­kaan ei oli­si tie­dos­sa Helsinkiin.

    Ainoa perus­te näkyy ole­van raha, ja sekin kovin, kovin epä­var­maa ja ris­kaa­be­lia pelaamista.

  46. Lund­vis­tin Jul­le: viha­pu­he­vies­tiä­ni

    Täs­sä­pä vas­ta jär­ke­vä näkemys!

    Vähän toi­nen jut­tu: OS:“On aika vai­kea aja­tel­la turis­mi­ne­dis­tä­mis­han­ket­ta, jos­sa ei oli­si mitään kaupallista.”
    Eikö nyt lisään­ty­vä luon­to­mat­ka­li­lu oli­si vähän “epä­kau­pal­lis­ta”?

    Suo­men ainoas­sa Luon­non Maa­il­man­pe­rin­tö­koh­tees­sa Meren­kur­kus­sa mat­kai­lu­vir­rat kehit­ty­vät muka­vas­ti. Eikä sitä juu­ri kau­pal­li­sek­si voi väittää.

  47. Pek­ka T.:

    Mik­si niin monet asiat, Gug­gen­heim vain yhte­nä, herät­tää niin pal­jon suo­ra­nais­ta vihaa?

    Voi­si­ko se osal­taan joh­tua sii­tä, miten museo­ta on jo vuo­si­kau­det lobat­tu kau­pun­gin kabi­ne­teis­sa. Tari­na­han alkoi jo Kata­ja­no­kal­ta, jos kukaan enää muistaa.

    Gug­gen­heim ja Pajusen ja Vil­ja­sen ja taus­tal­la puu­hai­le­vat sää­tiöt eivät hevil­lä luo­vu­ta. Täl­lai­nen hir­veä tin­kaa­mi­nen alkaa kään­tyä jo itses­sään museo­ta vastaan.

  48. Kuin­ka mer­kit­tä­vä se yksi­tyis­ten sijoit­ta­jien panos edes on? Jo noil­la Gug­ge­hei­min Hel­sin­gin tuki­sää­tiön luvuil­la yksi­tyis­tä rahaa on luvat­tu noin 33 mil­joo­naa (sii­hen tulee se kiin­teis­töyh­tiön 35 mil­joo­nan lai­na pääl­le, mut­ta eihän se ole yksi­tyis­ten panos).

    Mut­ta Gug­gen­hei­min pape­reis­sa on häi­vy­tet­ty se yksi­tyis­koh­ta, että edes tuo 33 mil­joo­naa ei ole lah­joi­tus­ra­haa vaan sii­hen sisäl­tyy huo­mat­ta­va osuus lai­na­ra­haa. Esi­mer­kik­si tuo­hon sisäl­ty­vät 7,5 mil­joo­naa Tii­na ja Ant­ti Her­li­nin sää­tiöl­tä onkin lai­na­ra­haa: http://www.tahsaatio.fi/tuki-guggenheim-helsingin-tukisaatiolle/

    Eli par­haim­mas­sa­kin tapauk­ses­sa tuos­ta jää enin­tään 25,5 mil­joo­naa lah­joi­tus­ra­ho­ja. Ja usei­ta kysy­myk­siä: Mikä on lai­nan takai­sin­mak­suai­ka? Miten sää­tiö aikoo sen hoi­taa? Onko lis­ta­tuis­sa rahoi­tuk­sis­ta mui­ta lai­na­muo­toi­sia sitou­muk­sia, jol­loin todel­li­nen yksi­tyi­sen rahan mää­rä on pal­jon pie­nem­pi? Eri­tyi­ses­ti se toi­nen puo­li­kas (7,5 mil­joo­naa) raken­nus­ra­hois­ta Aatos Erkon sää­tiöl­tä aiheut­taa kysy­myk­siä. Ja vie­lä, mik­si sää­tiö on ilmais­sut omis­sa pape­reis­saan kerää­män­sä rahoi­tuk­sen luon­teen niin epä­sel­väs­ti, että lai­nat ja lah­joi­tuk­set mene­vät sekaisin?

    Itsel­lä­ni eni­ten koko pro­jek­tis­sa tök­kii se, että kaik­ki luvut ja rapor­tit pro­jek­tin puo­lel­ta vai­kut­ta­vat val­heel­li­sel­ta mark­ki­noin­nil­ta. Saa­tu rahoi­tus on ilmoi­tet­tu niin, että lah­joi­tus­ten ja lai­no­jen mää­rät sekoit­tu­vat, kävi­jä­mää­rät vai­kut­ta­vat kovin opti­mis­ti­sil­ta ver­rat­tu­na Lousia­naan ja Moder­na Musee­tin, tulot/kävijä on ole­tet­tu tol­kut­to­man kor­keik­si ver­rat­tu­na mihin tahan­sa museoon maa­il­mal­la tai meil­lä, museon toi­min­nas­ta ei ole mitään tie­toa (joka on taas oleel­li­nen kävi­jä­mää­rien kan­nal­ta) ja sitou­muk­sis­ta, jota Gug­gen­hei­min Hel­sin­gin sää­tiö tekee kan­sain­vä­li­sen Gug­gen­hei­min sää­tiön kans­sa ei ole mitään tietoa.

    Joka osaa vähän raa­put­ta­mal­la aina pal­jas­tuu tie­to­ja, jon­ka mukaan koko han­ke ei ole niin yksi­se­lit­tei­sen sel­keä ja hyvin rahoi­tet­tu ja suun­ni­tel­tu, kuin hank­keen puu­ha­mie­het anta­vat ymmär­tää. Sik­si han­ke vai­kut­taa todel­la ris­kialt­tiil­ta kau­pun­gin kannalta.

  49. Hui­kee­ta kau­pal­li­suut­ta juu. Veron­mak­sa­jat kus­tan­ta­vat han­keen ja kan­ta­vat ris­kin, kun joku elii­tin edus­ta­ja pis­tää tuot­tot taskuunsa.

  50. Yksi­tyis­ten rahoit­ta­jien sijoit­ta­mat raha­mää­rät pide­tään jul­ki­suu­del­ta pii­los­sa, joten ei ole mitään tie­toa miten suu­rel­la osuu­del­la he ovat muka­na. Siten ei ole myös­kään tie­toa onko han­ke edes hei­dän näkö­kul­mas­taan uskottava.

    Toi­nen on itse sijoi­tus­ris­ki. Kuin­ka pal­jon uskal­le­taan sijoit­taa kor­kean ris­kin hank­kee­seen? Miten var­ma­na tuot­toa voi­daan oikeas­ti pitää? En läh­ti­si sijoit­ta­maan aina­kaan omia raho­ja­ni noin koval­la riskillä. 

    Jos ris­ki rea­li­soi­tuu, koko jut­tu kaa­tuu veron­mak­sa­jien syliin ja sijoit­ta­jat menet­tä­vät rahan­sa. Epäi­len, että eivät ole kovin iso­ja sum­mia sijoit­ta­neet suh­tees­sa hank­keen kokoon. Muut­man mil­joo­nan sijoi­tus suu­rel­ta yri­tyk­sel­tä ei ole kovin iso panos, sen ovat val­mii­ta häviämään.

    Sit­ten val­tion yhtiöi­den osuus, joka vir­heel­li­ses­ti las­ke­taan yksi­tyi­sen rahan osuu­dek­si, kos­ka poliit­ti­sel­la ohjauk­sel­la ne saa­daan mukaan.

    Osmo tus­kin läh­ti­si omis­ta palkka‑, tai elä­ke­ra­hois­ta kovin­kaan isoa sum­ma täl­lai­seen bis­nek­seen sijoi­ta­maan. Hel­sin­gil­lä on yli­mää­räis­tä rahaa val­ta­vas­ti tuot­taa puo­li mil­jar­dia euroa yli­mää­räis­tä ja lait­taa ilmei­ses­ti sukan var­teen ja sääs­tää kou­luis­sa ja vanhustenhuollossa.

  51. Ihmet­te­lin ylem­pä­nä onko tuo toi­nen puo­li­kas 15 mil­joo­nan “yksi­tyi­ses­tä rahas­ta” raken­nus­kus­tan­nuk­siin lai­naa vai avus­tus­ta. No kai­ve­lin Jane ja Aatos Erkon sää­tiön avus­tus­pää­tök­siä ja sen perus­teel­la Gug­gen­hei­min lisens­si­mak­sui­hin on myön­net­ty avus­tus­ta 5 mil­joo­naa, mut­ta raken­nus­kus­tan­nuk­siin ei ole myön­net­ty avus­tus­ta — eikä se 7,5 mil­joo­naa myös­kään mah­tui­si Erk­ko­jen sää­tiön kokonaisavustussummiin.

    Eli mitä ilmei­sim­min Gug­ge­hiem Hel­sin­gin tuki­sää­tiö on kerän­nyt lah­joi­tus­ra­ho­ja enin­tään 18,4 mil­joo­naa euroa lisens­si­mak­suun. Se koko 15 mil­joo­naa raken­nus­kus­tan­nuk­siin, joka on “yksi­tyis­tä rahaa” onkin sää­tiön otta­mia lai­no­ja. Eli raken­nus­kus­tan­nuk­sis­ta kau­pun­ki mak­sai­si 80 mil­joo­naa ja lai­naa oli­si 50 miljoonaa.

    Ottaen huo­mioon nuo muu­ten­kin opti­mis­ti­set las­kut toi­min­nan pyö­rit­tä­mi­ses­tä, minä en näe miten Gug­gen­heim Hel­sin­gin tuki­sää­tiö kyke­ni­si hoi­ta­maan kai­ken tuon lai­na­mää­rän. Museo tekee tap­pio­ta jopa noil­la opti­mis­ti­sil­la ole­tuk­sil­la, joten sää­tiön pitäi­si kye­tä kerää­mään yksi­tyi­sil­tä joka vuo­si sekä museon tap­pioi­den peit­tä­mi­seen että lai­no­jen mak­sa­mi­seen mene­vät rahat. Käy­tän­nös­sä ali­jää­mät, joi­ta ei näin sai­si pei­tet­tyä, kaa­tui­si­vat kau­pun­gin nis­koil­le, kos­ka se on ainoa toi­mia täs­sä, joka ne kyke­ni­si mak­sa­maan (ja sopi­muk­ses­sa on jopa se koh­ta 6.4 joka käy­tän­nös­sä tämän takaa, kun PA sää­tiö ja kau­pun­ki neu­vot­te­li­si­vat kum­pi maksaa).

    Tämä näyt­tää enem­män ja enem­män sil­tä, että käy­tän­nös­sä kysees­sä on kau­pun­gin koko­naan rahoit­ta­ma ja käy­tän­nös­sä pyö­rit­tä­mä museo. Ainoas­taan lisens­si­mak­su ja se avus­tus­mää­rä, mitä sää­tiö saa vuo­sit­tain kerät­tyä (en odo­ta tähän kovin suur­ta sum­maa) tulee yksi­tyi­sil­tä ja käy­tän­nön toi­min­taa pyö­rit­tää sää­tiö, mut­ta rahoi­tus­vas­tuu jää koko­naan kaupungille.

  52. Havain­ne­ku­vis­sa pai­kal­le näyt­täi­si tule­van joku mus­til­la päreil­lä pääl­lys­tet­ty pöm­pe­li, ei toden­nä­köi­ses­ti kovin sään­kes­tä­vä. Mik­sei museo­ta teh­täi­si ruos­tu­mat­to­mas­ta teräk­ses­tä, joka on pal­jon puu­ta kes­tä­väm­pi mate­ri­aa­li ja myös koti­mai­nen? Ehkä Bil­baos­sa ihmi­siä ei vedä puo­leen­sa museon nimi vaan se että se kiiltää.

  53. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Jo on pak­ko sanoa, että vähän sii­hen tie­tys­ti vai­kut­ti sekin, että kun Timo Soi­ni kaa­toi val­tion vas­tus­taak­seen perus­suo­ma­lais­ten puo­lueoh­jel­man vaa­ti­mus­ten mukai­ses­ti post­mo­der­nia teko­tai­det­ta, minun on vai­kea olla samaa mieltä.

    Yllä ole­va lie­nee pil­ke sil­mä­kul­mas­sa kir­joi­tet­tu, mut­ta Osmon omia aja­tuk­sia hel­mi­kuul­ta lainatakseni:

    On kui­ten­kin tyh­mää antaa vas­ta­puo­len mää­ri­tel­lä oman ajat­te­lusi negaa­tion kaut­ta: noi­den hul­lu­jen kans­sa ei voi olla samaa miel­tä mis­tään. Tämän älyl­li­sen ansan vuok­si tupa­koin­nin vas­tus­tus on Sak­sas­sa yhä vas­ta­tuu­les­sa. Oli­han Hit­ler tupa­koin­nin vastustaja.”

    Osa Gug­gen­hei­min vas­tus­ta­jis­ta tun­tuu pieh­ta­roi­van väki­val­ta­fan­t­asiois­sa ja sala­liit­to­teo­riois­sa, mut­ta ei se tee minun sil­mis­sä­ni Gug­gen­hei­mis­ta kan­nat­ta­mi­sen arvois­ta hanketta.

  54. Pek­ka: Venet­sias­sa Peg­gy Gug­gen­hei­min pie­neh­kön (4000 m²) museon kävi­jä­mää­rä on 400.000 vuodessa. 

    Venet­sial­la ei ole tar­vet­ta hou­ku­tel­la turis­te­ja, päin­vas­toin, kau­pun­gin pitäi­si rajoit­taa turis­mia, ettei se tukeh­du sii­hen tai muu­tu pel­käk­si näh­tä­vyy­dek­si ilman asuk­kai­ta: https://www.theguardian.com/world/shortcuts/2016/sep/27/dont-look-now-venice-tourists-locals-sick-of-you-cruise-liners

  55. Jos käyt­tää omien pää­tös­ten­sä perus­tee­na sitä että kont­raa Soi­nia, on poli­tiik­ka ja aja­tuk­set todel­la vähissä.

    Museon sisäl­lös­tä onkin ollut vähem­män puhet­ta. Mitään post­mo­der­nia teko­tai­det­ta sin­ne ei tule vaan suun­ni­tel­mis­sa on muo­toi­luun eri­kois­tu­mi­nen. Eli toden­nä­köi­se­si Gug­gen­heim-sää­tiö dump­paa varas­tois­taan kuusi­kym­men­lu­vun muo­vi­tuo­le­ja kan­san ihasteltavaksi.

  56. Onko Gug­gen­hei­min raken­nuk­sen “laa­tuon­gel­ma” jo tie­dos­sa ennen kun on edes raken­nus­ta rakennettu?

    Olen­kin suu­res­ti ihme­tel­lyt, mik­si suo­ma­lai­set ark­ki­teh­dit ja muut asian­tun­ti­jat eivät ole sano­neet pai­na­via sano­ja kil­pai­lun voit­ta­neen ehdo­tuk­sen kat­to­ma­te­ri­aa­lien ja puu­osien kes­tä­vyy­des­tä? Suo­men tal­vi voi olla lii­an anka­ra mate­ri­aa­leil­le ja suun­ni­tel­mil­le, jot­ka muis­sa läm­pi­mis­sä mais­sa eivät ole ongel­ma. Tänään HS:ssä pro­fes­so­ri eme­ri­tus Mat­ti Sep­pä tart­tui aihee­seen mie­li­pi­deo­sas­tol­la. Hyvä. ”
    “Mat­ti Sep­pä kiin­nit­tää hyvin huo­mio­ta suun­ni­tel­lun museo­ra­ken­nuk­sen kat­toon, joka on kuin pyyk­ki­lau­ta, ja se on vie­lä teh­ty lasis­ta. Kat­to tulee ole­maan tasai­sen lumen pei­tos­sa jo ennen­kuin Hel­sin­gis­sä on sata­nut 30 sent­ti­met­riä lun­ta. Lumi oli­si saa­ta­va pois, mut­ta lasi­ka­tol­le ei ole mene­mis­tä lumi­töi­hin. Lumi sulaa suo­ja­sääl­lä ja jää­tyy taas sään pakas­tues­sa. Läm­pö­laa­jen­tu­mi­nen on erit­täin voi­ma­kas­ta ja vesi­va­hin­got enem­män kuin todennäköisiä. ”
    http://zzz333.puheenvuoro.uusisuomi.fi/227011-viimeinen-naula-guggenheimin-kattoon-tanaan

  57. Ongel­ma voi tosi­aan olla se että Gug­gen­hei­min veto­voi­ma nois­sa aiem­mis­sa sijain­neis­sa on nime­no­maan se talo, ei niin­kään mitä siel­lä on sisäl­lä. Sekä New Yor­kis­sa että Bil­baos­sa näin on. Gug­gen­hei­mil­la oli kai jokin haa­ra­kont­to­ri jos­sain muu­al­la­kin, mut­ta juu­ri kukaan ei muis­ta sii­tä mitään, kos­ka sisäl­tö ei mas­sa­tu­ri­mia kiinnosta. 

    Nyt­hän on tin­git­ty hin­nas­ta — mah­de­taan­ko vähem­mil­lä mil­joo­nil­la saa­da riit­tä­vän ihmeel­li­nen talo. Aina­kaan esi­tet­ty­jen havain­ne­ku­vien häk­ky­rät eivät ole mitään uut­ta ja ihmeel­lis­tä. (kuten ei oli­si noi­den kah­den ensim­mäi­sen Gug­gen­hei­min­kaan kopiot nyky­ään.) Esim Abu Dabiin suun­ni­tel­tu Gug­gen­heim talo on mel­ko­lail­la saman­lai­nen kuin Bil­bao, enpä jak­sa uskoa että nousee turis­te­ja vetä­väk­si voi­mak­si. Bil­bao on mai­no jat­ke New Yor­kin museon ark­ki­teh­tuu­ril­le, mut­ta tyy­li on ilmei­ses­ti lop­puun kulu­tet­tu, tai sit­ten vaan pitäi­si olla uusi ja parem­pi arkkitehti.

    Eli jos Gug­gen­hai­mis­ta onnis­tu­taan teke­mään mah­ta­va ark­ki­teh­tuu­ri­nen elä­mys, jol­la pääs­tään raken­nuk­se­na esil­le glo­baa­lis­ti, niin sil­lä on onnis­tu­mi­sen mah­dol­li­suuk­sia. Tai­teel­li­ses­tä sisäl­lös­tä ei puhu­ta, kos­ka sil­lä ei ole mitään mer­ki­tys­tä — raken­nuk­sen voi täyt­tää vaik­ka päi­vä­ko­ti­las­ten pii­rus­tuk­sil­la. Jos ei onnis­tu­ta sii­nä raken­nuk­ses­sa niin se on sit­ten yks ja sama. Ei kai kukaan kuvit­te­le että esim. Syd­neyn oop­pe­ra­ta­lo oli­si turis­te­ja vetä­vä voi­ma kos­ka siel­lä on niin hyvät esiintyjät?

    Tot­ta kai Gug­gen­hei­min nimel­lä on help­po mark­ki­noi­da uut­ta onnis­tu­nut­ta raken­nus­ta — mut­ta jos se raken­nus on vain Kias­man tapai­nen OK mut­tei mitään sen kum­mem­paa niin tus­kim­pa se hou­kut­te­lee Hel­sin­kiin yhtään uut­ta pidem­mäl­lä täh­täi­mel­lä. Toki van­hat turis­tit käy siel­lä vaik­ka­pa Kias­man sijas­ta, mut­ta ei se nii­tä lisää.

    Koti­mai­set kuva­tai­te­li­jat tiet­ty hyö­tyy, kun pak­ko­han se museo on jol­lain täyt­tää, ja suo­ma­lai­nen nyky­tai­de on hal­paa. Mut­ta voi­si­han sen­kin hoi­taa esmes osta­mal­la nyky­tai­det­ta vaik­ka met­roa­se­mil­le. Sii­nä sääs­tyi­si mon­ta mil­joo­naa kun ei tart­ti­si raken­taa sitä museo­ta erikseen?

  58. Tero:
    Valin­nan voi­si var­mas­ti­kin teh­dä juu­ri sil­tä kan­nal­ta, sopii­ko museo kysei­sel­le pai­kal­le, ja onko se arvioi­dun mat­kai­lun lisää­mi­sen suh­teen kau­pun­gin inves­toin­ti­na kus­tan­nus­te­ho­kas. Mut­ta tot­ta kai lopul­ta asias­sa isoin arvo on ima­goar­vo, ja sikä­li ima­goon liit­ty­vät tun­ne­pe­räi­set kom­men­tit ovat perus­tel­tu­ja. Ehkä Hel­sin­gin ima­go mat­kai­lu­kau­pun­ki­na kas­vaa Gug­gen­hei­min myö­tä, ehkä toi­saal­ta turis­tit haki­si­vat Suo­mes­ta juu­ri eri­lai­suut­ta ja poh­jois­maa­lai­suut­ta ame­rik­ka­lai­suu­den sijaan. Tosin ei enem­mis­tön turis­teis­ta tar­vit­se sii­tä välit­tää, kun­han riit­tä­vän moni on sii­tä kiin­nos­tu­nut. Har­vem­pi kui­ten­kaan jät­täi­si vie­rai­le­mat­ta Hel­sin­gis­sä sen takia, että siel­lä oli­si Gug­gen­hei­min museo. Useam­pi saat­tai­si var­maan perus­taa vie­rai­lu­pää­tök­sen­sä siihen.

    Itse olin hank­keen kan­nal­la kun­nes kävin New Yor­kin Gug­gen­heim-museos­sa. Minus­ta Tapio­lan Emmas­sa on pal­jon hie­nom­pia näyt­te­lyi­tä, jos­kin mie­li­pi­tee­ni perus­tuu vain yhteen käyn­tiin Gug­gen­hei­mis­sa. Itse museo­ra­ken­nus on kyl­lä ihan hie­no. Tämä käyn­ti kui­ten­kin riit­ti muut­ta­maan oman mie­li­pi­tee­ni nega­tii­vi­sek­si. Mut­ta onnek­si minä en ole päät­tä­mäs­sä asiasta.

    Vil­ja­nen on otet­tu: Hel­sin­gis­sä asia näh­dään toi­sel­la taval­la. Apu­lais­kau­pun­gin­joh­ta­ja Vil­ja­nen tote­si muu­ta­ma vuo­si sit­ten haas­tat­te­lus­sa ole­van­sa otet­tu, että Hel­sin­ki on näin mie­len­kiin­toi­nen Gug­gen­hei­min kal­tai­sen tun­ne­tun museon näkökulmasta.

    Tuo ker­too tie­tyn­lai­ses­ta pro­vin­si­aa­li­ses­ta kir­kon­ky­lä­ment­li­tee­tis­ta. Kun kaik­kial­la muu­al­la hank­keet on pysäy­tet­ty vii­meis­tään sii­nä vai­hees­sa, kun sopi­museh­dot ja talou­del­li­set jär­jes­te­lyt ovat val­jen­neet, meil­tä löy­tyy näi­tä xeno­maa­ne­ja, joil­le ulko­maa­lai­nen on ihmeel­lis­tä ja iha­naa. Ja juu­ri hei­dän kal­tai­sil­leen näi­tä kei­sa­rin uusia vaat­tei­ta vie­lä pys­ty­tään myymään.

  59. Olen köy­hä mut­ta erit­täin inno­kas kult­tuu­rin­har­ras­ta­ja. Kun vie­lä olin kes­ki­tu­loi­nen, pys­tyin sääs­tä­mään kol­meen New Yor­kin mat­kaan (toki noin vii­den vuo­den välein) ja tie­tys­ti kävin joka vie­rai­lul­la myös Gug­gen­hei­min tai­de­museos­sa. Tie­dän siis koke­muk­ses­ta, kuin­ka hie­not kokoel­mat ko. sää­tiöl­lä on ja kuin­ka upei­ta näyt­te­ly­jä se jär­jes­tää. Nykyi­sil­lä noin tuhan­nen euron kuu­kausi­tu­loil­la­ni New Yor­kin tai Bil­baon mat­kat ovat vain kau­kai­nen haave.

    Olen myös erit­täin inno­kas ja van­nou­tu­nut Vih­rei­den kan­nat­ta­ja ja äänes­tä­jä. Olen kun­nal­lis- ja edus­kun­ta­vaa­leis­sa äänes­tä­nyt Vih­rei­tä lähes koko puo­lu­een ole­mas­sao­loa­jan ja niin aion teh­dä myös jat­kos­sa. Olen koke­nut, että puo­lu­een arvo­maa­il­ma on lähel­lä omaa­ni minul­le tär­keis­sä ympä­ris­töön, tasa-arvoon ja sosi­aa­li­seen oikeu­den­mu­kai­suu­teen liit­ty­vis­sä kysymyksissä.

    Häm­mäs­tyk­se­ni ja pet­ty­myk­se­ni onkin suu­ri, kun Hel­sin­gin Sano­mien kyse­lyn (23.11.) mukaan osa Vih­rei­den val­tuu­te­tuis­ta vas­tus­taa Gug­gen­heim-han­ket­ta. Minus­ta on suo­ras­taan käsit­tä­mä­tön­tä, että osa Vih­reis­tä on läh­te­nyt Timo Soi­nin rin­nal­le tähän kult­tuu­ri­vas­tai­seen vasem­mis­to­po­pu­lis­ti­seen vas­tus­tuk­seen. Eikö Vih­rei­den nime­no­maan tule kai­kin tavoin edis­tää kult­tuu­ris­ta tasa-arvoa ja oikeu­den­mu­kai­suut­ta? Gug­gen­hei­min tai­de­museo Hel­sin­gis­sä tar­joai­si meil­le köy­hil­le kult­tuu­rin­har­ras­ta­jil­le ainut­laa­tui­sen mah­dol­li­suu­den tutus­tua upei­siin teok­siin ja näyt­te­lyi­hin, jot­ka muu­ten oli­si­vat pit­käl­ti meil­le saa­vut­ta­mat­to­mia. Halua­vat­ko hank­keen vas­tus­ta­jat todel­la­kin riis­tää meil­tä köy­hil­tä sen mahdollisuuden?

    Sanot­ta­koon sel­vyy­den vuok­si, että käyt­tä­mäs­sä­ni ter­mis­sä ”vasem­mis­to­po­pu­lis­ti­nen” sanaan ”vasem­mis­to” ei minul­la lii­ty mitään nega­tii­vis­ta. Mää­rit­te­li­sin päin vas­toin itse­ni vih­reäk­si, joka on aina­kin vasem­mal­le kal­lel­laan. Vali­tet­ta­vas­ti täs­sä kysy­myk­ses­sä vasem­mis­toon kuu­lu­vis­ta val­tuu­te­tuis­ta ainoas­taan Sara Paa­vo­lai­nen näyt­tää pitä­vän yllä sivis­tyk­sen ja tasa-arvon valoa, ehkä myös pari muuta.

    Myös eko­lo­gi­sel­ta kan­nal­ta museon vas­tus­tus on jär­je­tön­tä. Onhan nyt pal­jon eko­lo­gi­sem­paa ja vähä­pääs­töi­sem­pää, että museon näyt­te­lyt ovat hel­sin­ki­läi­sil­le, muil­le suo­ma­lai­sil­le ja myös lähi­mai­den asuk­kail­le hel­pos­ti saa­vu­tet­ta­vis­sa sen sijaan, että mat­kus­tet­tai­siin Bil­baoon tai New Yor­kiin nii­tä katsomaan.

    Gug­gen­heim- han­ke on myös talou­del­li­ses­ti erit­täin jär­ke­vä ja kan­na­tet­ta­va han­ke. Mah­dol­li­si­ne pie­ni­ne ris­kei­neen­kin se on pit­käl­lä aika­vä­lil­lä var­mas­ti talou­del­li­ses­ti kan­nat­ta­va ja tuo tän­ne turis­mi- ja vero­tu­lo­ja enem­män kuin sii­hen inves­toi­daan. Onko meil­lä hel­sin­ki­läi­sil­lä vas­tus­ta­jien mie­les­tä todel­la­kin varaa jät­tää täl­lai­nen ainut­laa­tui­nen mah­dol­li­suus käyt­tä­mät­tä ja kat­soa sit­ten kateel­li­se­na sivus­ta, kun museo vetää kävi­jöi­tä ja tuot­taa turis­mi­tu­lo­ja jos­sa­kin lähia­lu­een maassa?

    Vas­tus­ta­jien esit­tä­mät hei­tot saman raha­sum­man sijoit­ta­mi­ses­ta johon­kin suo­ma­lai­seen kult­tuu­ri­hank­kee­seen ja sitä kaut­ta saa­vut­ta­vis­ta hyö­dyis­tä ovat vähin­tään­kin täy­sin epä­rea­lis­ti­sia jos eivät jopa epä­re­hel­li­siä. Eivät kai vas­tus­ta­jat ihan tosis­saan usko, että ko. raha­sum­ma oli­si oikeas­ti käy­tet­tä­vis­sä johon­kin toi­seen hank­kee­seen tai että tuo toi­nen han­ke mah­dol­li­ses­ti toteu­tues­saan hou­kut­te­li­si tän­ne aina­kaan ulko­maa­lai­sia turis­te­ja samas­sa mit­ta­kaa­vas­sa kuin maa­il­mal­la hyvin tun­net­tu Gug­gen­heim? Jos raho­ja ei käy­te­tä tähän hank­kee­seen, nii­tä ei käy­te­tä mihin­kään muu­hun­kaan kult­tuu­ri­hank­kee­seen. Gug­gen­heim-hank­keen vas­tus­ta­mi­nen on siis kult­tuu­ri­ra­hoi­tuk­sen lisää­mi­sen vas­tus­ta­mis­ta ja täten kult­tuu­ri­vas­tais­ta toimintaa. 

    Minul­le Gug­gen­heim-han­ke on niin perus­ta­van­laa­tui­nen ja tär­keä kysy­mys, että lupaan, että yksi­kään sitä vas­taan äänes­tä­nyt vih­reä ei saa kos­kaan mis­sään vaa­leis­sa minun ään­tä­ni. Teen myös par­haa­ni muis­tut­taak­se­ni asias­ta lähi­pii­riä­ni, johon kuu­luu run­saas­ti Vih­rei­tä äänes­tä­viä ja Gug­gen­hei­mia kannattavia.

    Toi­von, että kuun­te­let todel­li­sia tai­teen ja museo­ken­tän asian­tun­ti­joi­ta eli HAMin joh­ta­jaa Mai­ja Tan­ni­nen-Mat­ti­laa, Ate­neu­min joh­ta­jaa Susan­na Pet­ters­so­nia ja Kan­sal­lis­gal­le­rian pää­joh­ta­jaa Ris­to Ruo­hos­ta, jot­ka kaik­ki yhdes­sä monien mui­den museon­joh­ta­jien kans­sa kan­nat­ta­vat Gug­gen­heim-han­ket­ta (HS 28.11.). Vetoan sinuun, että äänes­tät kult­tuu­ri­sen tasa-arvon, talout­ta piris­tä­vän hank­keen ja entis­tä kieh­to­vam­man ja hou­kut­te­le­vam­man Hel­sin­gin puolesta!

  60. Tero Tolo­nen: Museos­sa voi­si olla vaik­ka oma osas­ton­sa demosce­nel­le, jos­ta monet peli­fir­mat Suo­mes­sa ovat saa­neet alkun­sa. Se on ehkä hie­man tun­te­ma­ton ala­kult­tuu­rin muo­to, mut­ta liit­tyy niin lähei­ses­ti pelaa­mi­seen ja pelin­te­ke­mi­seen että uskoi­sin että sen perus­ta­mi­seen voi­si tääl­tä löy­tyä intoa ja osaa­mis­ta, kun vain joku älyäi­si sem­moi­sen tehdä. 

    Sinul­ta on ilmei­ses­ti men­nyt joten­kin koko­naan ohi Suo­men peli­museo, joka auke­aa Tam­pe­reel­la tam­mi­kuus­sa (ensim­mäi­nen kut­su­vie­ras­ti­lai­suus on itse asias­sa jo tämän vii­kon per­jan­tai­na). Museon puu­ha­mie­his­tä suu­rel­la osal­la on erit­täin lähei­set ja kiin­teät yhtey­det demosce­neen, ja tämä tulee näky­mään myös museon toiminnassa.

    Johan­nes Kor­pi­jaak­ko: Usko­ni kui­ten­kaan tähän hank­kee­seen ei rii­tä. Talous luvut jol­la sitä myy­dään on niin kenk­ku­ja, että hank­kees­ta tulee todel­la paha maku ja sik­si sitä suo­ras­taan viha­taan. Ei mai­ni­ta suo­raan että ton­til­la on arvoa, juu­ri ja juu­ri mai­ni­taan, että ei ole otet­tu las­kel­maan alvia mukaan ja yksi­tyi­seen tukeen las­ke­taan Fina­via ja kum­mal­li­nen lainajärjestely.

    Sii­tä jää kan­sa­lai­sel­le käteen hir­mui­sen suh­mu­roi­tu kuva. Jos­sa han­ket­ta aje­taan kol­mat­ta ker­taa ihmeel­li­sil­lä ihan­teil­la väki­sin läpi. 

    Niil­le, jot­ka kai­paa­vat vas­taus­ta tähän “mik­si viha­taan” ‑kysy­myk­seen: vas­taus on kai­kes­sa yksin­ker­tai­suu­des­saan täs­sä. Sitä viha­taan, kos­ka se näh­dään suh­mu­roin­nik­si, täs­mäl­leen samal­la taval­la kuin vaik­ka Tal­vi­vaa­ran kai­vos tai Fen­no­voi­man ydin­voi­ma­la näh­dään suh­mu­roin­nik­si. On myös syy­tä huo­ma­ta, että tämä seli­tys on täy­sin riip­pu­ma­ton sii­tä, kuin­ka paha suh­mu­roin­ti kysees­sä todel­li­suu­des­sa on. Mie­li­ku­va on mie­li­ku­va, sen häl­ven­tä­mi­sek­si ei ole teh­ty riit­tä­väs­ti, ja nyt alkaa olla lii­an myö­häis­tä teh­dä­kään enää mitään.

  61. Osmo tai­taa olla pää­tök­sen teh­nyt puh­taas­ti tun­ne­syi­den perusteella 😀

  62. Pek­ka: Venet­sias­sa Peg­gy Gug­gen­hei­min pie­neh­kön (4000 m²) museon kävi­jä­mää­rä on 400.000 vuodessa. 

    Pal­jon­ko on mak­sa­via kävi­jöi­tä (ilmais­li­puil­la saa kävi­jää­mää­rää hel­pos­ti kas­va­tet­tua). Hel­sin­gin Gug­gen­hei­min on bud­je­toi­tu kerää­vän 40% nykyis­ten G‑museoiden yhteen­las­ke­tus­ta lip­pu­tu­lois­ta. Ilmei­ses­ti Hel­sin­gin pitäi­si men­nä Bil­baon ohi, vaik­ka Venet­sian osuus oli­si pik­ku­rui­nen. Tun­tuu­ko realistiselta?

  63. R.Silfverberg:

    Hel­sin­gin toi­nen ongel­ma on että sen kult­tu­rel­li­set arvo­ra­ken­nuk­set ovat tyh­jil­lään kesäl­lä, kun turis­ti­se­son­ki on par­hail­laan, tar­koi­tan Musii­ki­ta­loa, Fin­lan­dia-taloa, Oop­pee­raa ja teat­te­rei­ta. Eikö sil­le voi­si teh­dö jotain? Eikö Sibe­lius­ta voi­si soit­taa turis­teil­le Musiik­ki­ta­los­sa vaik­ka ker­ran vii­kos­sa kesäl­lä, jos on kau­nis ilma, vaik­ka ulko­na teras­sil­la. Ei sin­ne tar­vit­se Esa-Pek­ka Salos­ta rou­da­ta kapel­li­mes­ta­rik­si vaan joku tuo­re luo­paus käy kanssa. 

    Tuo on kyl­lä ihan todel­li­nen ongel­ma. Aika monet ker­rat on ollut teke­mis­tä kek­siä kesä­vie­rail­le ohjel­maa, kun kau­pun­ki on lomal­la. Lähin­nä syö­mi­sek­si ja tenut­te­luk­si se sit­ten menee.

    Kesä­kon­ser­teis­ta opis­ke­li­joil­le kesä­duu­nia? Gug­gen­hei­min rahoil­la ja vuo­tui­sil­la kuluil­la rahoit­tai­si aika pal­jon ohjel­mis­toa ja tapah­tu­mia kesäi­seen Helsinkiin.

    Olis käyt­töä.

  64. Mat­ti H.:
    .…osa Vih­reis­tä on läh­te­nyt Timo Soi­nin rin­nal­le tähän kult­tuu­ri­vas­tai­seen vasem­mis­to­po­pu­lis­ti­seen vastustukseen. 

    Gug­gen­heim ei ole libe­raa­lia kult­tuu­ri­po­li­tiik­kaa, glo­baa­lia idea­lis­mia tai ihmis­kun­nan hyvin­voin­tia lisää­vää hyväntekeväisyyttä.

    Se on bis­nes­tä. Kaik­ki hank­kee­seen liit­ty­vät perus­te­lut läh­te­vät talou­des­ta. Rahoit­ta­jil­le on ihan sama vaik­ka pai­kal­le tuli­si mos­kei­ja, ydin­voi­ma­la tai bor­del­li kun­han tuot­toa tulee.

    Bis­nes on toki hyvä asia ja on yleen­sä lisän­nyt kaik­kien osal­lis­ten hyvin­voin­tia. Täs­sä tapauk­ses­sa sopi­muk­seen sisäl­ty­vät ris­kit ja poten­ti­aa­lit ovat kui­ten­kin pahas­ti epä­ta­sa­pai­nos­sa kuten franc­hi­sis­sa yleen­sä. Se ei ole lais­kal­le oiko­tie onneen, ja täl­lä ker­taa tun­tuu todel­la­kin sil­tä että sekä päät­tä­jät että puo­les­ta­pu­hu­jat luu­le­vat kek­si­neen­sä uuden Sammon.…

    Soi­nin otta­mi­nen suun­nan­näyt­tä­jäk­si on osoi­tus älyl­li­ses­tä ja reto­ri­ses­ta lais­kuu­des­ta, vaik­ka se suun­ta oli­si­kin päinvastainen.

  65. Tämä on talou­den­kan­nal­ta epä­var­ma ja saat­taa tuot­taa kau­pun­gil­le menoja.

    Miten niin “saat­taa”? G‑säätiön omas­ta bud­jet­tie­si­tyk­sen mukaan kau­pun­ki mak­saa raken­ta­mi­ses­ta suo­raan 80 mil­jo­naa ja takaa 35 mil­joo­nan lai­nat. Edes niil­lä huo­maa­ta­van opti­mis­ti­sil­la kävi­jä­mää­ril­lä mitä esi­tyk­ses­sä käy­te­tään, tuo­ta lai­naa ei ole saa­tu mak­set­tua pois las­ke­mis­sa käy­te­tyl­lä 20 vuo­den tarkasteluperiodilla.

    Jos raken­nus­kus­tan­nuk­set ylit­tä­vät bud­je­toi­dut (mikä tun­tuu ole­van sään­tö kun täs­sä maas­sa jul­ki­sel­la varoin raken­ne­taan mitään, mitä ei ole teh­ty kym­men­tä ker­taa aikai­sem­min), vajeen kat­taa joko:

    A) Val­tio (joka ei ilmoit­ta­nut etu­kä­teen, että heil­tä ei tipu mitään)
    B) Suo­ma­lai­nen tuki­sää­tiö (jol­la ei alkuo­suu­ten­sa mak­set­tu­aan ole mitään omai­suut­ta (ilmei­ses­ti jopa vel­kaa “lah­joit­ta­jil­leen”))
    vai
    C) Hel­sin­gin kaupunki
    (veik­kauk­sia ote­taan vastaan)

    Vuo­tui­sis­sa tulois­sa ole­te­taan lip­pu­tu­lot (6,5 milj) esi­merk­ki­nä yli tuplat ver­rat­tu­na ver­rat­tu­na Tuk­hol­man moder­nin tai­teen museoon ja val­tion tuki (1,3 mil­joo­naa), jon­ka laki­sää­tei­siä ehto­ja museo ei aina­kaan aloit­taes­saan täy­tä. Jos näis­sä (tai sponsorituloissa)tulee vaje, niin kuka­han sen yllä ole­vas­ta lis­tas­ta kor­vaa: A, B vai C? Muu­ta­man sata ton­nia museo tuot­ti jopa viral­li­sil­la las­kel­mil­laan­kin tap­pio­ta, eikä oman kokel­man han­kin­ta­va­roil­le­kaan mitään muu­ta mak­sa­jaa kuin kau­pun­ki ole osoitettu.

    kos­ka kal­lii­seen taloon ei ole ollut varaa hank­kia mie­len­kiin­toi­sia näyttelyjä 

    Ja lääk­keek­si raken­ne­taan uusi kal­lis talo ilman, että sisäl­lös­tä puhut­tai­siin etu­kä­teen? Joh­tuu­ko sisäl­tö­kes­kus­te­lun puu­te sii­tä, että Bil­bao pitää kiin­ni veto-oikeu­des­taan estää kil­pai­li­ja euroop­pa­lai­sil­la mark­ki­noil­la kuva­tai­teen osal­ta, jol­loin Hel­sin­gil­le jää se design ja ark­ki­teh­tuu­ri, joil­la on vie­lä­kin han­ka­lam­pi hou­ku­tel­la suur­ta yleisöä?

    Sopi­muk­ses­sa sää­tiöl­lä on kui­ten­kin voi­ma­kas kan­nus­tin huo­leh­tia kävi­jä­mää­ris­tä, joten luo­tan, että sisäl­tö tulee ole­maan mielenkiintoista.

    Mil­lä sää­tiöl­lä? Museon ei ole­te­ta­kaan teke­vän muu­ta kuin tap­pio­ta, ja jos nii­tä tulee bud­je­toi­tua enem­män vain toi­sel­la sopi­mus­kump­pa­nil­la (se ei ole se suo­ma­lai­sel­la tuki­sää­tiöl­lä) on varo­ja nii­den kattamiseen. 

    Jos taat viit­taa ame­ri­kan Gug­gen­heim­sää­ti­öön, niin väi­te saat­tai­si jopa pitää paik­kan­sa, mut­ta kun tämän ja tuki­sää­tiön väli­nen sopi­mus ei ole jul­ki­nen, jää arvai­lu­jen varaan se, kuin­ka hyvin he ovat onnis­tu­neet tur­vaa­maan omat saa­ta­van­sa jos pro­jek­ti sekä pet­täi­si las­kel­man­sa, ja kau­pun­ki (yllät­täen) kiel­täy­tyi­si lisä­mak­su­mie­hen roolista.

  66. Lau­ri R:
    Eli jos Gug­gen­hai­mis­ta onnis­tu­taan teke­mään mah­ta­va ark­ki­teh­tuu­ri­nen elä­mys, jol­la pääs­tään raken­nuk­se­na esil­le glo­baa­lis­ti, niin sil­lä on onnis­tu­mi­sen mahdollisuuksia. 

    Mik­si jos­si­tel­la? Ark­ki­teh­tuu­ri­kil­pai­lu­ha oli jo. Unoh­taen sen, onko tuo Mus­ta Tor­ni sopi­va tuol­le pai­kal­le (ja sen raken­ta­mi­nen lin­jas­sa vaik­ka­pa Kata­ja­no­kan hotel­li­pro­jek­tin torp­paus­pe­rus­te­lu­jen kans­sa), niin onko tuo raken­nus yli­pää­tän­sä sen näköi­nen, että joku len­täi­si vaik­ka Sak­sas­ta asti sitä kat­so­maan? Vai­kea uskoa.

  67. R.Silfverberg:

    Hel­sin­gin toi­nen ongel­ma on että sen kult­tu­rel­li­set arvo­ra­ken­nuk­set ovat tyh­jil­lään kesäl­lä, kun turis­ti­se­son­ki on par­hail­laan, tar­koi­tan Musii­ki­ta­loa, Fin­lan­dia-taloa, Oop­pee­raa ja teat­te­rei­ta. Eikö sil­le voi­si teh­dö jotain? Eikö Sibe­lius­ta voi­si soit­taa turis­teil­le Musiik­ki­ta­los­sa vaik­ka ker­ran vii­kos­sa kesäl­lä, jos on kau­nis ilma, vaik­ka ulko­na teras­sil­la. Ei sin­ne tar­vit­se Esa-Pek­ka Salos­ta rou­da­ta kapel­li­mes­ta­rik­si vaan joku tuo­re luo­paus käy kans­sa. Turis­tit odot­ta­vat kau­pun­ki­lo­mal­ta ren­toa yhdes­sä­oloa, muka­vaa musiik­kia, hyvää ruo­kaa, vii­niä ja naiskauneutta.

    Jou­tai­si­vat­ko­han Sibik­sen opis­ke­li­jat soit­ta­maan kama­ri­musiik­kia kesä­töi­nä Musiik­ki­ta­lol­la? Hel­sin­ki Young Sum­mer Ensemble (idea vapaas­ti käytettävissä).

  68. Näh­tä­väs­ti Hel­sin­gin etu ei enää kiin­nos­ta. Hal­li­tus tuho­aa yli­opis­ton ja soten maa­kun­ta­pel­lei­lyi­neen, ja nyt sit­ten vie­lä pitäi­si raken­taa museo jos­ta hyö­ty menee por­va­rie­lii­til­le ja val­tion kas­saan, jos sel­lais­ta tulee. Vaa­lit tulos­sa, mut­ta elii­tin etu­ja vas­taan ei voi enää äänes­tää. Ihan samaa talous­e­lii­tin edun­val­von­taa kuin Clin­to­nin poru­kal­la Jen­keis­sä, oli kysees­sä sit­ten ihmis­ten ter­veys tai vaik­ka kult­tuu­ri. Poli­tiik­ka naa­mioi­daan miel­lyt­tä­mään libe­raa­lia, mut­ta sit­ten oikeas­ti val­ta myy­dään eni­ten tarjoavalle.

  69. Joten­sa­kin tun­tu­ee sil­tä, että OS:n blo­gin alus­sa mai­ni­tut ver­taus Län­si­met­roon voi olla yllät­tä­vän osuva…

    Yri­täm­me vähen­tää lii­ken­te­ne, ml len­to­lii­ken­teen ener­gian­ku­lu­tus­ta. Se edel­lyt­tää myös mat­kus­ta­mi­sen vähentämistä.Millä ne turis­tit saa­pu­vat tän­ne Suo­men perukoille?

  70. Pek­ka: Suo­sit­te­le: Thumb up

    Vnet­si­saas on päi­vit­täiin n. 50.000 turis­tia jak´heitäö käy siel­lä vuo­des­sa lähes 3 miljoonaa.

  71. Mark Anders­son:
    OS: “Mil­lais­ta sisäl­töä Gug­gen­hei­miin tulee? No kun en todel­la tiedä. ”

    Olen­nai­sin kysy­mys ja olen­nai­sin perus­te jää siis koko­naan auki.

    Onhan se vähän huo­les­tut­ta­vaa, jos han­ket­ta myy­dään suo­sit­tu­jen tai­de­näyt­te­lyi­den kävi­jä­mää­rien avul­la vaik­ka sel­lai­siin ei ole vält­tä­mät­tä edes mahdollisuutta.

    HS mie­li­pi­de: Arkkitehtuuri­näyttelyt eivät vedä yleisöä

    Kerää­mie­ni tie­to­jen mukaan Gug­gen­heim Hel­sin­kiin koot­tai­siin näyt­teil­le kan­sain­vä­li­sen ark­ki­teh­tuu­rin ja desig­nin näyt­te­ly­jä eikä suin­kaan kuva­tai­det­ta, jon­ka esit­tä­mi­seen Euroo­pas­sa Espan­jan Bil­baos­sa sijait­se­val­la Gug­gen­hei­min tai­de­museol­la on yksinoikeus.”

  72. En viit­si lukea kom­ment­tea joten olen pahoil­la­ni, jos tämä on jo sanot­tu vii­si ker­taa: Gug­gen­heim näyt­tää huijaukselta. 

    Kun ekal­la ker­taa ei saa­tu täl­le — aika huo­nol­le — brän­dil­le rahoi­tus­ta, vään­net­tiin uusi hust­le, jos­sa näen­näi­ses­ti saa­tiin mak­sa­jik­si ei-jul­ki­set tahot. 

    Lopul­ta kui­ten­kin veron­mak­sa­jat kär­si­vät, veikkaisin.

    Sinän­sä ihan kiva jut­tu. Var­maan menen käy­mään, jos jos­kus valmistuu.

  73. Kukaan ei oikein tun­nu tie­tä­vän, min­kä­lais­ta sisäl­töä Gug­gen­hei­min museoon tulee, eikä sitä tun­nu tie­tä­vän Gug­gen­hei­min sää­tiö itse­kään. Sää­tiö on yrit­tä­nyt vedel­lä kai­kis­ta mah­dol­li­sis­ta naruis­ta, että sai­si Hel­sin­gin läh­te­mään hank­kee­seen mukaan. Tär­kein­tä on, että museo rakennetaan.

    Vuo­si sit­ten Sää­tiön apu­lais­joh­ta­ja Nancy Spec­tor ker­toi Hesa­rin has­tat­te­lus­sa, että Gug­gen­heim ei rajoi­ta tar­jon­taa vain kuva­tai­tee­seen, vaan museos­sa voi olla myös esi­tyk­siä, per­for­mans­se­ja ja tanssia.

    Mat­kan var­rel­la museon kep­pi­he­vo­se­na on myös jo ehdit­ty käyt­tää puu­ra­ken­ta­mis­ta ja design-pai­not­tei­suut­ta, ja vuo­si sit­ten ker­rot­tiin että museo voi­si esi­mer­kik­si edis­tää kes­kus­te­lua ilmas­ton­muu­tok­ses­ta. Mitä kek­si­tään seu­raa­vak­si? Itä­me­ren suo­je­lua, Mar­siin mat­kai­lua ja pelimannimusiikkia?

  74. Osmo, sinä ihmet­te­let vihaa joka Gug­gen­hei­miin koh­dis­tuu? Minä mie­tin sinun ihmettelyäsi! 

    Funt­sip­pa vähän, funt­si vaik­ka­pa mitä kaik­kea on Sta­dio­nin ete­lä­puo­lel­la teh­ty elii­tin ilok­si vii­mei­si­nä vuo­si­kym­me­ni­nä. Oop­pe­ra (ja sen liput), Fin­lan­dia­ta­lon uudet mar­mo­rit, Musiik­ki­ta­lo, jo pää­tet­ty Kes­kus­ta­kir­jas­to, Kias­ma ja hän­nän huip­pu­na Hil­jai­suu­den Pöm­pe­li lin­ja-autoa­se­man kupees­sa. Nyt sit­ten nämä mus­tat laa­ti­kot! Tätä lajia alkaa olla tar­peek­si, joku raja­vii­va saa­vu­tet­tu, tätä elii­tin paa­po­mi­seen käy­tet­tyä raha­vir­taa väki vihaa. Sitä, että täl­le tuh­laa­mi­sel­le ja pröys­täi­lyl­le, näin se koe­taan, ei näy­tä mil­lään tule­van lop­pua vaan aina lyö­dään uut­ta peliin, kuin käär­met­tä pys­syyn. Että teil­le jot­ka maas­sa todel­li­suu­des­sa hal­lit­set­te ei mikään tun­nu riittävän!

    Ei täs­sä Gug­gen­hei­mia sinän­sä viha­ta, se koe­taan vain tur­hak­si, iso­ris­ki­sek­si, sir­kus­hom­mak­si, (Den Sto­ra Blås­nin­gen 😉 jota meil­le syöt­tää itse­riit­toi­nen hal­lin­to­ko­neis­to vähää­kään taval­li­sis­ta ihmi­sis­tä piittaamatta.
    Tie­dän kyl­lä, sinul­la on pal­jon jär­ke­vää sano­mis­ta tuo­hon mitä äkkiä kir­joi­tin mut­ta anna olla. Funt­si sen sijaan mitä viha, oikeu­tet­tu tai vää­rin­kin aja­tel­tu, voi saa­da aikai­sek­si kun se oikein pää­see patou­tu­maan. Tule­vai­suus voi täl­läi­se­nään­kin olla meil­le suo­ma­lai­sil­le arvaa­mat­to­man hankala.

    Entä­pä jos jos­kus jät­täi­sit­te näi­tä hie­nouk­sia, jon­kun niis­tä, teke­mät­tä ja vaik­ka muo­don vuok­si teki­sit­te yhden “yli­mää­räi­sen” hoi­to­ko­din kas­va­val­le, raih­nais­tu­val­le van­hus­väes­töl­le? hh

    1. Funt­sip­pa vähän, funt­si vaik­ka­pa mitä kaik­kea on Sta­dio­nin ete­lä­puo­lel­la teh­ty elii­tin ilok­si vii­mei­si­nä vuo­si­kym­me­ni­nä. Oop­pe­ra (ja sen liput), Fin­lan­dia­ta­lon uudet mar­mo­rit, Musiik­ki­ta­lo, jo pää­tet­ty Kes­kus­ta­kir­jas­to, Kias­ma ja hän­nän huip­pu­na Hil­jai­suu­den Pöm­pe­li lin­ja-autoa­se­man kupees­sa. Nyt sit­ten nämä mus­tat laa­ti­kot! Tätä lajia alkaa olla tar­peek­si, joku raja­vii­va saa­vu­tet­tu, tätä elii­tin paa­po­mi­seen käy­tet­tyä raha­vir­taa väki vihaa. Sitä, että täl­le tuh­laa­mi­sel­le ja pröys­täi­lyl­le, näin se koe­taan, ei näy­tä mil­lään tule­van lop­pua vaan aina lyö­dään uut­ta peliin, kuin käär­met­tä pys­syyn. Että teil­le jot­ka maas­sa todel­li­suu­des­sa hal­lit­set­te ei mikään tun­nu riittävän!

      Täs­sä tuo­tiin hyvin esil­le se, min­kä takia kan­na­tan Gug­gen­hei­mia. Kan­na­tan myös oop­pe­raa (en juu­ri­kaan käy itse) musik­ki­ta­loa ja Kes­kus­ta­kir­jas­toa. Yli­pään­sä kaik­kea, mikä tekee Hel­sin­gis­tä mie­len­kiin­toi­sen pai­kan elää. 

  75. Mat­ti H.: Gug­gen­heim- han­ke on myös talou­del­li­ses­ti erit­täin jär­ke­vä ja kan­na­tet­ta­va hanke. 

    Luu­len, että noil­la mil­joo­nil­la sai­si ostet­tua aika mon­ta näyt­te­lyä Gug­gen­hei­min kokoel­mis­ta jo ole­mas­sao­le­viin suo­ma­lai­siin museoihin.

  76. Mat­ti H.: Gug­gen­hei­min tai­de­museo Hel­sin­gis­sä tar­joai­si meil­le köy­hil­le kult­tuu­rin­har­ras­ta­jil­le ainut­laa­tui­sen mah­dol­li­suu­den tutus­tua upei­siin teok­siin ja näyt­te­lyi­hin, jot­ka muu­ten oli­si­vat pit­käl­ti meil­le saa­vut­ta­mat­to­mia. Halua­vat­ko hank­keen vas­tus­ta­jat todel­la­kin riis­tää meil­tä köy­hil­tä sen mahdollisuuden?

    Tuo menee mel­ko pak­suk­si. Gug­gen­hei­min kal­tais­ta han­ket­ta kau­pun­gin las­kuun ei kyl­lä miten­kään päin voi pitää kau­pun­gin vel­vol­li­suu­te­na niil­le asuk­kail­le, joil­la ei ole varaa len­tää New Yorkiin.

  77. Mik­ko H: Tuo menee mel­ko pak­suk­si. Gug­gen­hei­min kal­tais­ta han­ket­ta kau­pun­gin las­kuun ei kyl­lä miten­kään päin voi pitää kau­pun­gin vel­vol­li­suu­te­na niil­le asuk­kail­le, joil­la ei ole varaa len­tää New Yorkiin.

    Kau­pun­ki­han voi­si ostaa vuo­sit­tain vaik­ka tuhat hal­paa paket­ti­mat­kaa Nykiin ja arpoa ne kult­tuu­ri­mat­ka-arpa­jai­siin osal­lis­tu­neil­le (osal­lis­tu­mi­seh­doik­si vaik­ka medi­aa­nin alle jää­vät tulot ja jol­lain tavoin indi­koi­tu kiin­nos­tus kult­tuu­riin). Var­maan tuli­si halvemmaksi.

  78. Ete­lä­sa­ta­man ton­til­le voi­tai­siin pys­tyt­tää sir­kus­telt­ta, jos­sa museo toi­mi­si niin kau­an kuin Hel­sin­gin rahat riit­tä­vät. Sen jäl­keen telt­ta voi­tai­siin pan­na kasaan ja siir­tää se johon­kin muu­hun kau­pun­kiin. Telt­ta oli­si lois­ta­va ympä­ris­tö vaih­tu­vil­le näyttelyille.

  79. Soi­nin­vaa­ra: “Minä en aio men­nä kat­so­maan lät­kä­mat­se­ja HIF­Kin uuteen jää­hal­liin, kos­ka lät­kä­mat­sit ovat minus­ta tyl­siä. Pitäi­si­kö minun vas­tus­taa jää­hal­lia tämän takia vai pitäi­si­kö aja­tel­la nii­tä­kin, jot­ka halua­vat kat­soa jääkiekkoa?”

    Mai­nit­sit erääs­sä aiem­mas­sa pos­tauk­ses­sa (Libe­ran ana­lyy­si (4) Läpi­nä­ky­vyyt­tä maan myyn­tiin ja vuo­krauk­seen), että HIFK:ään ei mak­sa käy­pää hin­taa saa­mas­taan ton­tis­ta. Sekään ei ole mie­les­tä­ni kovin­kaan hyvä asia. Oli­si parem­pi, jos jää­kie­kon ystä­vät mak­sai­si­vat omat huvi­tuk­sen­sa enim­mäk­seen itse. HIFK sen­tään ilmei­ses­ti mak­saa ton­tis­ta kui­ten­kin jotain, toi­sin kuin Gug­gen­hei­min oli­si tarkoitus.

  80. Pek­ka: Suo­sit­te­le: Thumb up

    Venet­sias­sa on päi­vit­täiin n. 50.000 turis­tia ja hei­tä käy siel­lä vuo­des­sa lähes 3 mil­joo­naa. Jok­seen­kin kaik­ki tiatsr­ta ja ark­ki­teh­tuu­ris­ta kiin­nois­tu­nei­ta. Useim­mat ravin­to­lat men­vät kiin­ni klo 22.

  81. Olet­ko Osmo luke­nut huo­lel­la tuon teh­tä­vän sopi­muk­sen? Jos luet har­ki­ten, niin huo­maat koko hank­keen lopul­ta kaa­tu­van Hel­sin­gin mak­set­ta­vak­si. Sopi­museh­dot sellaiset.

    Onko han­ke edel­leen kan­na­tet­ta­va, vaik­ka jäi­si koko­naan veron­mak­sa­jien kustannettavaksi?

  82. Venet­sian Peg­gy Gug­gen­hei­min museon paras­ta antia on pysy­vä näyttely.
    Saa­tai­siin­ko lisens­si­mak­suil­la näi­tä klas­si­koi­ta roik­ku­maan Hel­sin­kiin pysyvästi..
    Ei tietenkään.

  83. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Jos han­ke kaa­tuu Hel­sin­gin mak­set­ta­vak­si, Hel­sin­gil­le jää myös rakennus.

    Mitä sel­lai­sel­la raken­nuk­sel­la tekee? Perus­taa oman yli­mää­räi­sen museon museo­mark­ki­noil­le, jol­la sii­nä tapauk­ses­sa edel­li­nen­kään museo ei ole onnistunut?

    Museo­hank­kee­seen on haet­tu jo ennak­ko­lausun­to Kult­tuu­ri- ja Ope­tus­mi­nis­te­ril­tä saa­ko han­ke val­tio­na­pua. Joten sil­tä osin sehän tulee saa­maan oman osuu­ten­sa val­tio­na­vus­ta ja vie kau­pal­li­se­na hank­kee­na osan mui­den kult­tuu­ri­toi­mi­joi­den “kakus­ta”.

  84. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Jos han­ke kaa­tuu Hel­sin­gin mak­set­ta­vak­si, Hel­sin­gil­le jää myös rakennus.

    Ihan kivaa. Moni­pu­li­nen ja muun­nel­ta­va, hel­pos­ti­ja huo­kel­la yllä­pi­det­tä­vä moder­nin ark­ki­teh­tuu­rin helm. Perus­kor­jaus keran 40 vuo­des­sa ei mak­sa mitään.…

  85. Mik­ko H: Tuo menee mel­ko pak­suk­si. Gug­gen­hei­min kal­tais­ta han­ket­ta kau­pun­gin las­kuun ei kyl­lä miten­kään päin voi pitää kau­pun­gin vel­vol­li­suu­te­na niil­le asuk­kail­le, joil­la ei ole varaa len­tää New Yorkiin.

    Lon­toos­sa on myös tar­jol­la eeitöin hie­no nyky­tai­teen näyt­te­ly. Hal­vin Norwe­gia­nin edsst­kai­ne len­to oli 124 eutoa, mut­ta täy­tyy vara­ta hyvis­sä ajoin. Jos hluat läh­teä huo­men­na , hin­nat alka­vat n 1200 egusta.

    Kävin tänään taas käve­le­mäs­sä Kirk­ko­num­mel­la Mei­kon luon­non­suo­je­lua­lu­een mai­se­mis­sa. Enpä juu­ri muu­ta tai­de-elä­mys­tä kai­paa ihan vähän aikaan. Täyt­tä moder­nia ei-esit­tä­vää taidetta.

    Sem­min­kin kun kävin run­sas vii­ko sit­ten Tai­de­hal­lis­sa vii­mei­se­nä päi­vä­nä St Phal­len näyt­te­lys­sää ja per­jan­tai­na Modiglia­nia katsomassa.

    Tulin vähän kal­liik­si, kun olin unoh­ta­nut ostaa lisä­aa arvoa mat­ka­lip­puun ja jou­duin meno­mat­kas­ta pulit­ta­maan ker­ras­saan 8 euroa.

  86. Joten­kin on alka­nut tun­tu­maan täs­sä Gug­gen­heim-asias­sa, että Hel­sin­kiin ollaan­kin raken­ta­mas­sa uut­ta sata­ma­ter­mi­naa­lia jos­sa kävi­joil­le (ei ohi­kä­ve­li­jöil­le ran­tau­tues­saan lau­tas­ta) esi­tel­lään sel­lais­ta tai­det­ta, mis­tä ran­tau­tu­nut kävi­jä ei tie­dä yhtään mitään.

  87. TTK: Jou­tai­si­vat­ko­han Sibik­sen opis­ke­li­jat soit­ta­maan kama­ri­musiik­kia kesä­töi­nä Musiik­ki­ta­lol­la? Hel­sin­ki Young Sum­mer Ensemble (idea vapaas­ti käytettävissä).

    Suo­mi­han on pul­lol­laan kesä­ta­pah­tu­mia, myös kama­ri­musiik­kia, var­maan osal­taa opis­ke­li­joi­den­kin soit­ta­maa. Musiik­ki­ta­lon kal­tai­sis­sa lai­tok­sis­sa on vaan näi­den kan­nal­ta se vika, että kun lai­tos on lomal­la, niin sitä ei hevin saa käyn­tiin. Kär­jis­täen sanot­tu­na valo­mies ynnä muut pitäi­si hakea kesä­lo­mal­ta ja mak­saa taulukkopalkkaa.

    hh: mitä kaik­kea on Sta­dio­nin ete­lä­puo­lel­la teh­ty elii­tin ilok­si vii­mei­si­nä vuo­si­kym­me­ni­nä. […] ja hän­nän huip­pu­na Hil­jai­suu­den Pömpeli 

    Kam­pin kap­pe­lin siis raken­nut­ti ja mak­soi seu­ra­kun­ta ja siel­lä työs­ken­te­lee kau­pun­gin sosi­aa­li­työn­te­ki­jöi­tä, joil­le lie­nee totis­ta tar­vet­ta. Jos tämä on elii­tin huvi­tus­ta niin aika yksin­ker­tai­set ja ter­ve­hen­ki­set on elii­tin huvi­tuk­set. Kap­pe­lil­la muu­ten luem­ma hin­taa 7,5 mil­joo­naa euroa ja kävi­jöi­tä 200 000 vuo­des­sa. Suh­de sil­tä osin 15 ker­taa parem­pi kuin Gug­gen­heim-hank­keen ruusui­sim­mis­sa esityksissä.

  88. Tom­mi Uscha­nov: Sinul­ta on ilmei­ses­ti men­nyt joten­kin koko­naan ohi Suo­men peli­museo, joka auke­aa Tam­pe­reel­la tam­mi­kuus­sa (ensim­mäi­nen kut­su­vie­ras­ti­lai­suus on itse asias­sa jo tämän vii­kon per­jan­tai­na). Museon puu­ha­mie­his­tä suu­rel­la osal­la on erit­täin lähei­set ja kiin­teät yhtey­det demosce­neen, ja tämä tulee näky­mään myös museon toiminnassa.

    No niin­pä tosi­aan on jää­nyt­kin huo­ma­mat­ta. No, kyl­lä­hän siel­lä pitää enti­se­nä demosce­ne­läi­se­nä käy­dä kat­so­mas­sa miten vai­ku­tus näkyy 🙂

    Toki, tuom­moi­sia mah­tui­si var­maan useam­pia­kin Suo­meen. Yksi idea voi­si olla esim. peleis­sä esiin­ty­vän tai­teen museo — peleis­sä­hän on pal­jon hah­mo­ja, musiik­kia luon­nok­sia ja mui­ta teki­jöi­tä joi­ta ei äkkiä tule ajatelleeksi.

    Tuo em. blo­gis­tin ideoi­ma tule­vai­suus­museo­kin tar­joai­si pal­jon ideoin­tiin aihei­ta: siel­lä­hän voi­si olla uusin Tes­lan mal­li (uskoi­sin että Tes­la mie­lel­lään antai­si sem­moi­sen esit­te­ly­käyt­töön), vir­tu­aa­li­maa­il­moi­ta, eri­koi­sia 3D tulos­ti­mia, vaik­ka jotain Space X:n etc. Heu­re­ka­han on täm­möi­nen tie­de­museo taval­laan jo onkin, mut­ta idoi­ta voi­si kehittää.

    Jat­ko­ja­los­tet­tu­na siis Gug­gen­hei­min “franschi­sing” idean voi­si kopioi­da ja muo­dos­taa sii­tä suo­ma­lai­nen tai Hel­sin­ki­läi­nen brän­di, jos­sa voi­si ehkä kier­tää eri alo­jen huip­pu­näyt­te­lyi­tä? Kyl­lä­hän jo nyt museot teke­vät pal­jon­kin yhteis­työ­tä. Vapriik­ki Tam­pe­reel­la on esi­merk­ki täm­möi­ses­tä eri alo­ja yhdis­tä­väs­tä museos­ta, jos­sa kier­tää näyt­te­lyi­tä ympä­ri maapallon.

    Tär­kein­tä täm­möi­sel­le “kult­tuu­ri­hu­bil­le” oli­si hyvä sijain­ti. Todel­la­kin, jos tuom­moi­nen Gug­gen­hei­min kokoi­nen talo raken­ne­taan, mik­si se pitäi­si pyhit­tää vain jol­le­kin design ‑tai­teel­le, jon­ka kävi­jä­kun­ta on mar­gi­naa­li­nen? Onhan esim. Vaprii­kis­sa lukui­sia näyt­te­lyi­tä menos­sa yhtä­ai­kaa, näi­den sivu­jen mukaan “Täl­lä het­kel­lä Vaprii­kis­sa on 9 pysy­vää ja 5 vaih­tu­vaa näyttelyä”

    http://vapriikki.fi/nayttelyt/

    Täs­sä nyt muu­ta­mia vaih­toeh­to­ja ja ideoin­tia. Help­poa­han täm­möis­ten eteen­päin­vie­mi­nen ei ole, mut­ta kyl­lä museo­puo­lel­la­kin var­maan oli­si tilaa inno­vaa­tioil­le ja onhan se kehi­tys mitä on tapah­tu­nut vii­me­vuo­si­na ollut todel­la vai­kut­ta­vaa. Esi­mer­kik­si inte­rak­tii­vi­suus on lisään­ty­nyt näyt­te­lyis­sä huimasti.

  89. Soi­nin­vaa­ra: “Gug­gen­heim ei ole niin­kään kult­tuu­ri-han­ke vaan ennen kaik­kea turis­min edistämishanke.”

    ?… Mikä sit­ten on mie­les­tä­si kult­tuu­ri­han­ke? Ei täs­sä kui­ten­kaan mitään raa­ka-ainet­ta, tie­to­jär­jes­tel­mää tms. pää­asias­sa väli­neel­lis­tä olla osta­mas­sa. Kysees­sä on myös kes­kel­lä kau­pun­kia sijait­se­va raken­nus, tar­kem­min ottaen tai­de­museo. Sikä­li en oikein ymmär­rä näke­mys­tä­si miten kysees­sä ei muka oli­si kult­tuu­ri­han­ke. Yli­pää­tään outoa aja­tel­la tämän­kal­tais­ta pysy­vää pro­jek­tia etu­ne­näs­sä ‘turis­min edis­tä­mis­hank­kee­na’ pois­kyt­ket­ty­nä subs­tans­sis­ta. Ts. näki­sin turis­mi­hank­kei­den­kin läh­te­vän ensin sii­tä subs­tans­sis­ta (näh­däk­se­ni täs­sä asias­sa nime­no­maan kulttuurista/taiteisiin liit­ty­väs­tä komplek­sis­ta); tai jos raken­ne­taan vaik­ka­pa suu­ri ravin­to­la­komplek­si (ruo­ka­kult­tuu­ria), tai huvi­puis­to (vapaa-ajan viih­det­tä) tai mikä lie, aina tulee ensin itse subs­tans­si, jos­ta usko­taan seu­raa­van myös turis­mia. Vai oli­si­ko sinul­la antaa jokin vas­taa­va esi­merk­ki pysy­väs­tä puh­taas­ta turis­min edis­tä­mis­hank­kees­ta, joka ei ole jon­kin sor­tin väliai­kai­nen markkinointikampanja?

    Toi­sek­seen, mikä estää kau­pun­kia lait­ta­mas­ta Gug­gen­hei­miin kaa­vail­tu­ja raho­ja mui­hin pro­jek­tei­hin, kuten sanot? Ohes­sa link­ki, jos­sa ver­ra­taan Bil­baon ja Mont­rea­lin tapo­ja kult­tuu­ri­ken­tän raken­ta­mi­ses­sa: https://www.theguardian.com/cities/2015/apr/30/bilbao-effect-gehry-guggenheim-history-cities-50-buildings

    Muis­tut­tai­sin, että kysees­sä ei ole kau­pun­gin puo­lel­ta mark­ki­na­läh­töi­nen tavoit­teel­li­nen pro­ses­si, jos­sa vaik­ka­pa nyt Ete­lä-Sata­maa oli­si stra­te­gi­ses­ti pyrit­ty kehit­tä­mään pyy­täen eri toi­mi­joil­ta ideoi­ta luva­ten rahoi­tus­ta (kuten nyt Gug­gen­hei­mil­le), jon­ka jäl­keen pomit­tai­siin valin­ta­ko­ris­ta paras idea. Sen sijaan kysees­sä on sat­tu­man­kau­pal­la Gug­gen­heim-sää­tiön uuden suo­ma­lais­jä­se­nen kaut­ta Suo­meen kan­tau­tu­nut tuo­te­läh­töi­nen myyn­ti­pro­ses­si, joka muu­ta­man esi­tyk­sen kaut­ta on nyt pää­ty­nyt tähän muotoon/tilanteeseen/sijantiin. Mikään ei kai­ke­ti estäi­si lait­ta­mas­ta Gug­gen­hei­mia vie­lä pöy­däl­le, sikä­li kun sää­tiön stra­te­gia­na on yhä tule­vai­suu­des­sa­kin myy­dä museoitaan/laajentua ulko­mail­le, ja han­ke on yhä ensim­mäis­ten ‘ota tai jätä’ puhei­den jäl­keen käyn­nis­sä. Tämän jäl­keen Ete­lä-Sata­maan voi­tai­siin pyy­tää eri toi­mi­joil­ta ehdo­tuk­sia, joka tar­koit­tai­si myös kil­pai­lua pai­kas­ta; Gug­gen­heim voi­si aivan hyvin tul­la joka tapauk­ses­sa vali­tuk­si. Nyt huo­mi­ses­sa kokouk­ses­sa pai­kal­la on vain yksi myy­jä yhden tuot­teen­sa kans­sa, jon­ka vakuut­taa ole­van paras vaih­toeh­to, vaik­ka mui­ta ei ole edes harkittu.

    Vii­mei­sek­si, pyy­täi­sin kau­pun­ki­lai­se­na kui­ten­kin lait­ta­maan sen ver­ran ‘jäi­tä hat­tuun’ että äänes­tys­pää­tös muo­dos­tuu perus­tuen fak­toi­hin ja jär­keen tun­ne­kuo­hu­jen tai usko­mus­ten sijaan.

  90. bar­tol­mai:
    Ei täs­sä ole hir­veäs­ti hävit­tä­vää; 10 puu­ta­lon raken­ta­mi­nen hävi­ää ison kau­pun­gin tasees­ta muu­ta­mas­sa vuo­des­sa, vaik­ka pro­jek­tin kuin­ka möhlisi.

    Tämä tar­jot­tu mal­li, jos­sa isän­tä­kau­pun­ki tar­jo­aa tilat ja kau­pun­gin elin­kei­noe­lä­mä tukee museon näyt­te­ly­toi­min­taa on ylei­nen maa­il­mal­la, esi­mer­kik­si Brys­se­lin Pom­pi­dou. Jos maa­il­man­luo­kan tai­de­museon tän­ne halu­aa, en muu­ta kei­noa keksi.

    Onnis­tues­saan mah­dol­li­suu­det on mie­let­tö­mät, Gug­gen­heim oli­si ainoa glo­baa­lia ylei­söä tavoit­te­le­va museo Itä­me­rel­lä, Ere­mi­taa­sin ohella.

    Sii­nä­pä se kor­vaan kals­kah­ta­va ris­ti­rii­ta. Mil­joo­nay­lei­söt. 10 pis­kuis­ta puu­ta­loa, ja toi­saal­la Eremitaasi.

    Täs­sä muu­ten suo­si­tun mat­kai­lusi­vus­ton (Tri­pad­vi­sor) käyt­tä­jien arvos­te­lu­jen poh­jal­ta maa­il­man par­haat 10 museo­ta. Ei löy­dy Gug­gen­hei­mia (ensim­mäi­se­nä New Yor­kin Met, kuto­se­na Ere­mi­taa­si ja yhdek­sän­te­nä par­haim­pa­na vuon­naan myös yli mil­joo­nay­lei­söön yltä­nyt Vasa-Museo): http://www.thelocal.se/20150916/swedens-vasa-sails-into-worlds-top-museums-list

  91. Mat­ti H.: Eivät kai vas­tus­ta­jat ihan tosis­saan usko, että ko. raha­sum­ma oli­si oikeas­ti käy­tet­tä­vis­sä johon­kin toi­seen hank­kee­seen tai että tuo toi­nen han­ke mah­dol­li­ses­ti toteu­tues­saan hou­kut­te­li­si tän­ne aina­kaan ulko­maa­lai­sia turis­te­ja samas­sa mit­ta­kaa­vas­sa kuin maa­il­mal­la hyvin tun­net­tu Gug­gen­heim? Jos raho­ja ei käy­te­tä tähän hank­kee­seen, nii­tä ei käy­te­tä mihin­kään muu­hun­kaan kulttuurihankkeeseen.

    ? Tois­tai­sek­si ei ole mitään muu­ta han­ket­ta, kos­ka val­tuus­toon pää­ty­nyt han­ke on Gug­gen­hei­mis­ta läh­töi­sin ole­van myyn­ti­pro­ses­sin lop­pu­tu­los. Mui­ta hankkeita/tahoja ei ole hou­ku­tel­tu. Ja kyl­lä, on ole­mas­sa asioi­ta, jot­ka kiin­nos­ta­vat ihmi­siä enem­män kuin Gug­gen­heim. Mihin rahaan viit­taat? Kau­pun­ki voi­nee tule­vai­suu­des­sa käyt­tää raho­jaan halua­mal­laan tavalla.

  92. Yksi­tyis­ten rajoit­ta­jien osuus ei tai­da­kaan olla ihan niin mer­kit­tä­vä: http://yle.fi/uutiset/3–9322767

    Ja aika pal­jon muu­ta­kin epä­sel­vää nois­sa las­kel­mis­sa: http://ammat.fi/blog/guggenheim/

    Minun sil­miin tämä näyt­tää todel­la ris­kialt­tiil­ta dii­lil­tä Hel­sin­gil­le. Hel­sin­gin Vih­reil­le ris­kit ovat tosin vie­lä suu­rem­pia. Vasem­mis­ton vaa­li­tii­mien rie­mul­la tus­kin on rajo­ja jos ehdo­tus menee Vih­rei­den äänil­lä läpi.

  93. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Jos han­ke kaa­tuu Hel­sin­gin mak­set­ta­vak­si, Hel­sin­gil­le jää myös rakennus.

    Sei­nis­tä­kö Hel­sin­gis­sä on puu­te? Jos raken­ne­taan ja kaa­tuu Hel­sin­ki oli­si siis mak­sa­nut mil­joo­nia talos­ta jol­le on pikai­ses­ti kek­sit­tä­vä joku, ihan mikä vaan, käyttötarkoitus.

    Talo oli­si raken­net­tu Gug­gen­hei­min toi­vei­den mukaan, mut­ta pitäi­si pikai­ses­ti muut­taa jok­si­kin muuk­si. Mitäs veik­kaat, tulee­ko halvaksi?

    Yllä­pi­to­kus­tan­nuk­set juok­si­si­vat joka tapauk­ses­sa, ja koh­ta remont­ti edes­sä kun lii­tok­set vuo­ta­vat ja ikku­nat ei kestä. 

    Sinä­kö näyt­täi­sit sit­ten yle­peä­nä turis­teil­le että “we used to have Gug­gen­heim but it went to shit so now we have Puuse­pän­vers­tas and Kale­va­la koru and Ikea-näyt­te­ly the­re. Also small San­ta Claus village”.

    Tämä oli­si tie­ten­kin lii­an kova pala niel­tä­väk­si hel­sin­ki­läis­po­lii­ti­koil­le, joten Gug­gen­hei­min ei voi­si iki­nä antaa fai­la­ta. Veron­mak­sa­jien kirs­tu on, kuten tun­net­tua, pohjaton.

    Mut­ta kär­si­väl­li­syys ei.

  94. Sisäl­lös­tä ei mitään tie­toa. Sok­ko­na­ko pää­te­tään ja anne­taan tont­ti, raken­nus­ra­ho­ja ja luva­taan mak­saa yllä­pi­to täs­tä hamaan tulevaisuuteen?

    Mie­lum­min IFK:n hal­li sii­hen. Mak­sai­si­vat edes vuokraa.

    Se kui­ten­kin tie­de­tään, ettei sää­tiön luvut kävi­jä­mää­ris­tä ja lip­pu­tu­lois­ta ole täs­tä maa­il­mas­ta. Töke­rö kusetus!

    Koko aja­tus franc­hi­se museos­ta on kyl­lä Paja­mä­keä lai­na­ten todel­la nolo. Eikö ole mitään omaa, kiin­nos­ta­vaa maal­la ja kau­pun­gil­la tarjota?

    Onko OS menet­tä­nyt jär­ken­sä, jos argu­men­til­si todel­la riit­tää olla eri miel­tä Soi­nin kanssa?

    Hel­sin­ki oli BTW aina­kin 90-luvun lop­pu­puo­lel­la nykyis­tä mer­kit­tä­väs­ti kiin­nos­ta­vam­pi ja eten­kin oma­lei­mai­sem­pi paik­ka. Ei kon­sep­tien kopioi­mi­nen ja monis­ta­mi­nen kan­na loput­to­miin aina­kaan seu­rus­te­lu­ra­vin­to­la ja yökerhomaailmassa.

  95. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Aja­tus on, että tämä inves­toin­ti tuo rahat tai suu­ren osan sii­tä takai­sin. Jos raha tulee tyakai­sin, se ei ole pois mis­tään. Hel­sin­ki ei osta tai­det­ta Kias­maan eikä Ate­ne­mu­miin. ne ovat val­tion museoita.

    Jos Hel­sin­gin kau­pun­ki lah­joit­tai­si 80 mil­jo­naa euroa Kan­sal­lis­gal­le­rial­le, val­tiol­ta tuli­si vie­lä 200 mil­jo­naa lisää eli yhteen­sä Kan­sal­lis­gal­le­ria sai­si 280 mil­joo­naa euroa. Uskoi­sin, että 280 mil­jo­nal­la eurol­la saa han­kit­tua sekä laa­dul­li­ses­ti että mää­räl­li­ses­ti aivan hil­lit­tö­mäs­ti tai­det­ta kokoelmaan.

  96. Ossi Sare­so­ja:
    Soi­nin­vaa­ra: “Minä en aio men­nä kat­so­maan lät­kä­mat­se­ja HIF­Kin uuteen jää­hal­liin, kos­ka lät­kä­mat­sit ovat minus­ta tyl­siä. Pitäi­si­kö minun vas­tus­taa jää­hal­lia tämän takia vai pitäi­si­kö aja­tel­la nii­tä­kin, jot­ka halua­vat kat­soa jääkiekkoa?”

    Mai­nit­sit erääs­sä aiem­mas­sa pos­tauk­ses­sa (Libe­ran ana­lyy­si (4) Läpi­nä­ky­vyyt­tä maan myyn­tiin ja vuo­krauk­seen), että HIFK:ään ei mak­sa käy­pää hin­taa saa­mas­taan ton­tis­ta. Sekään ei ole mie­les­tä­ni kovin­kaan hyvä asia. Oli­si parem­pi, jos jää­kie­kon ystä­vät mak­sai­si­vat omat huvi­tuk­sen­sa enim­mäk­seen itse. HIFK sen­tään ilmei­ses­ti mak­saa ton­tis­ta kui­ten­kin jotain, toi­sin kuin Gug­gen­hei­min oli­si tarkoitus.

    Niin, tai sit­ten tuen pitäi­si olla suo­raa, eikä ton­tin hin­toi­hin pii­lo­tet­tua. Jos anne­taan alen­net­tuun hin­taan tont­ti, pitää olla myös sel­kä­ran­kaa myy­dä tont­ti käy­pään hin­taan ja sub­ven­toi­da HIFK:n toimintaa.

  97. Hel­sin­gin Gug­geng­hei­min his­to­ria alkaa vuo­des­ta 2008 kun Gug­gen­hei­min hal­li­tuk­seen nimi­tet­tiin tun­ne­tun suo­ma­li­sen per­hee jäsen

    Edel­tä­jä, nor­ja­lai­nen, len­si pihal­le, kos­ka ei saa­nut aikaan museo­ta Norjaan

    Var­maan hal­li­tus­pai­kan ehto­na on , että Suo­meen saa­daan rahastusautomaatti

    Eli taus­tal­la on pie­ni poruk­ka, joka halu­aa teh­dä mui­den rahoil­la oman egon pönkitystä

    Tätä kut­su­taan nepo­tis­mis­ki, mikä on kor­rup­tion yksi muoto

    Eli suo­ma­lai­nen kor­rup­tio, hyvä-veli-sys­tee­mi toimii

  98. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Jos han­ke kaa­tuu Hel­sin­gin mak­set­ta­vak­si, Hel­sin­gil­le jää myös rakennus.

    Ja sil­le onkin pal­jon käyt­töä ? Esim juhan­nus­kok­ko ?Ulko­sei­nät­hän ovat jo puo­lik­si pol­te­tut ? Tai asunn­ot­to­mien majoi­tus ? Pako­lais­kes­kus ? Nakkikioski ?

  99. Etpä sit­ten funt­si­nut Osmo. Mah­doit­ko edes lukea?
    No, se sii­tä sitten.

  100. hh:

    Funt­sip­pa vähän, funt­si vaik­ka­pa mitä kaik­kea on Sta­dio­nin ete­lä­puo­lel­la teh­ty elii­tin ilok­si vii­mei­si­nä vuosikymmeninä. 

    No entä urhei­lu sit­ten? Olym­pias­ta­dion perus­kor­ja­taan isol­la rahal­la, HIFK:n jää­hal­li, muut urhei­lu­hal­lit. Urhei­luun upo­te­taan rahaa Suo­mes­sa pal­jon enem­män kuin Gug­gen­hei­miin. Ylei­sur­hei­lu jää­kiek­ko ja maas­to­hiih­to ovat lisäk­si sel­lai­sia laje­ja jot­ka eivät hir­veän pal­jon turis­te­ja enää tuo. Kiva suo­ma­lai­sur­hei­li­joil­le että pää­se­vät joil­le­kin har­joi­tus­mat­koil­le ete­lä-Ame­rik­kaan mut­ta mun mie­les­tä sai­si­vat har­joi­tel­la Suomessa.

  101. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Täs­sä tuo­tiin hyvin esil­le se, min­kä takia kan­na­tan Gug­gen­hei­mia. Kan­na­tan myös oop­pe­raa (en juu­ri­kaan käy itse) musik­ki­ta­loa ja Kes­kus­ta­kir­jas­toa. Yli­pään­sä kaik­kea, mikä tekee Hel­sin­gis­tä mie­len­kiin­toi­sen pai­kan elää. 

    Hel­sin­ki on muu­ta­kin kuin kan­ta­kau­pun­ki. Kos­ka saa­daan kan­sain­vä­li­set mitat täyt­tä­vä museo Jakomäkeen?

    Tuol­la pant­ti­na ole­val­la raken­nuk­sel­la­han ei oikeas­ti ole mitään arvoa sen jäl­keen, jos sii­tä museo­toi­min­ta lop­puu. Se on päin­vas­toin tyy­pil­lis­tä jul­ki­sen sek­to­rin omis­ta­maa raken­nus­jä­tet­tä, jol­le ei löy­dy käyt­töä kos­ka se on raken­net­tu tiet­tyyn tar­koi­tuk­seen eikä oikein ole muu­tet­ta­vis­sa mihin­kään muu­hun käyt­töön. Hyvin vai­kea pääs­tä eroon ja yllä­pi­to­ku­lut juok­se­vat jat­ku­vas­ti ja tap­pio­ta tulee. 

    Sii­tä ei siis ole tämän pro­jek­tin talou­den takuuk­si. Sekin on vähän arve­lut­ta­vaa, että tätä ei myön­ne­tä, vaik­ka ihan tasan tark­kaan tie­de­tään näin olevan.

  102. Museo vaik­ka väki­sin:

    Gug­gen­heim ja Pajusen ja Vil­ja­sen ja taus­tal­la puu­hai­le­vat sää­tiöt eivät hevil­lä luo­vu­ta. Täl­lai­nen hir­veä tin­kaa­mi­nen alkaa kään­tyä jo itses­sään museo­ta vastaan.

    Onko tuos­sa jotain niin pahaa, että se perus­te­lee viha­pu­heen vastustamisessa?

    Hank­keel­la on vas­tus­ta­jan­sa, mut­ta toki myös kan­nat­ta­jan­sa, ja näke­myk­seen­sä heil­lä kai­kil­la on täy­si oikeus. Olen­nais­ta oli­si, että me kaik­ki kun­nioit­tai­sim­me mui­den oikeut­ta omiin mie­li­pi­tee­seen­sä, ja antai­sim­me demo­kraat­ti­sen pro­ses­sin hoi­taa päätökset.

    Kuten aikai­sem­min kir­joi­tin, lukeu­dun itse Gug­gen­hei­min osal­ta epä­var­moi­hin. Niin­pä minua huo­les­tut­taa lop­pu­tu­los­ta enem­män se, että pää­tök­sen­te­ko on demo­kra­tias­sa menos­sa täl­lai­sen kiih­ko­mie­li­sen koh­kaa­mi­sen suuntaan. 

    Hyvä­hän se on, että yhteis­kun­nal­li­set pää­tök­set kiin­nos­ta­vat, mut­ta lii­an voi­mak­kaat kiel­tei­set tun­teet ovat ikä­viä. Eri­tyi­ses­ti vas­tus­ta­mi­nen, asias­ta riip­pu­mat­ta, tun­tuu mones­ti ylit­tä­vän kai­ken kohtuuden.

  103. Ja pik­ku hil­ja sel­vi­ää tuon “yksi­tyi­sen” osuu­den rakenne

    Sitä ei todel­li­suu­des­sa ole vaan osa on ennak­koon myy­ty­jä pää­sy­lip­pu­ja eli rahoit­ta­ja saa sum­maa vas­taa­van mää­rän ilmais­lip­pu­ja eli pää­sy­mak­su­tu­lot pie­ne­ne­vät vastaavasti.

    Toi­nen ryh­mä on velat eli todel­li­suu­des­sa sijoi­tus on velkaa 

    Ja kol­mas on val­tion yhtiöt ja muut jul­ki­set yhtiöt, jois­sa vii­me kädes­sä mak­sa­jan on veronmaksaja

  104. Olen “lie­väs­ti” yllät­ty­nyt fak­to­jen jää­mi­ses­tä varjoon
    ‑kuin­ka vih­reät tai yli­pää­tään Hel­sin­ki voi tukea sää­tiö­tä, jota kri­ti­soi­daan voi­mak­kaas­ti Abu Dha­bin G:n orja­työ­voi­man­käy­tös­tä kan­sai­vä­li­ses­sä leh­dis­tös­sä mut­ta ei Suomessa?
    ‑kuin­ka ei ker­ro­ta lukui­sis­ta hank­keis­ta, kun G on yrit­tä­nyt lukui­siin mai­hin, ja kuin­ka ne ovat kaa­tu­neet juu­ri epä­sel­viin sopi­muk­siin ja vastuisiin
    ‑mik­si ei tuo­da esil­le, että Rion tuo­miois­tuin tuo­mit­si G sopi­muk­sen laittomana
    ‑mik­si ei tuo­da esil­le G taus­ta­hen­ki­löi­den taus­tois­ta, ja G:n joh­ta­jis­ta, joi­ta arvos­tel­laan seit­sen­nu­me­roi­sis­ta palkoista
    ‑sitä, että Bil­bao G, jota usein sitee­ra­taan, jää kau­ak­si kävi­jä­mää­ril­tään monen “taval­li­sen” museon taakse
    ‑jne…jne
    Suo­mi on jo lyö­nyt itsen­sä läpi jo monel­la tapaa, ei tar­vi kuin lukea kan­sain­vä­lis­tä medi­aa tai ker­toa ulko­mail­la, että olet Hel­sin­gis­tä vaik­ka Salz­bur­gis­sa, “mitä sä tääl­lä teet, Hel­sin­ki on nas­ta paikka”
    Niin, Gug­ge­ne­ne­heim pää­si­si rat­sas­ta­maan ilmai­sek­si jo syn­ty­nees­tä posi­tii­vi­ses­ta pöhi­näs­tä ja Hel­sin­ki on vie­lä val­mis mak­sa­maan seu­raa­vat 20 vuotta.…
    nimi­mer­kil­lä Hämmästynyt…

  105. Vai­kea sanoa, kun en ole peril­lä mui­den mai­den poliit­ti­ses­ta kult­tuu­ris­ta, mut­ta ottaen huo­mioon, että Suo­mi on län­ti­nen demo­kra­tia ja mark­ki­na­ta­lous, niin kyl­lä tääl­lä tun­tuu ole­van suh­teet­to­man vai­ke­aa ymmär­tää ja teh­dä eroa jul­ki­sen ja yksi­tyi­sen rahan välille.

    Onko tämä nyt sit­ten sitä poliit­ti­sen broi­le­rie­lii­tin todel­li­suu­des­ta vie­raan­tu­mis­ta, että eroa ei ole, tai että yksi­tyi­sek­si rahak­si voi nimit­tää myös veron­mak­sa­jien rahaa, yksi­tyi­sek­si sijoi­tuk­sek­si veron­mak­sa­jien takaa­maa lai­naa jne.

    Minä kan­na­tan museo­ta tai mitä tahan­sa kult­tuu­ri-ins­ti­tuu­tio­ta sin­ne ran­taan, mut­ta kyl­lä vaan hävet­tää tämä Gug­gen­heim­junt­taus ja puhal­lus­yri­tys. Hel­ve­tis­ti! Kuin­ka tyh­mi­nä nämä Vil­ja­set ja Lah­det ihmi­siä oikein pitävät?

  106. Jos Gug­gen­hei­min museo raken­ne­taan, seu­raa­vak­si voi­daan kai­vaa esiin suun­ni­tel­mat muus­ta raken­ta­mi­ses­ta alu­eel­le. Ete­lä­sa­ta­man ja Kai­vo­puis­ton mai­se­mat eivät siis oli­si muut­tu­mas­sa pel­käs­tään museon osal­ta, vaan mui­ta­kin muu­tok­sia on luvassa.

    Hel­sin­gin Sano­mat kir­joit­ti pää­kir­joi­tuk­ses­saan 24.6.15., että jos museo raken­ne­taan, raken­ta­mis­ta voi­tai­siin jat­kaa samal­la ark­ki­teh­too­ni­sel­la tyy­lil­lä koh­ti Olym­pia­ter­mi­naa­lia, ja että kan­sain­vä­li­set hotel­li­ket­jut kii­ruh­tai­si­vat kil­van kärk­ky­mään museon naa­pu­ris­ta hotel­li­tont­tia upeal­ta pai­kal­ta. Sata­ma­rek­ko­jen val­taa­maa park­kia­luet­ta­han riit­tää Olym­pia­ter­mi­naa­lil­le asti, leh­ti toteaa.

    1. Var­maan­kin on pai­nei­ta raken­taa jou­to­maa­ta Kaup­pa­to­rin molem­mil­la puo­lil­la ja ottaa alue laa­jem­min käyht­töön, mut­ta enpä usko hotel­lei­hin Etelä-Satamassa.Parkkipaikoista voi­daan teh­dä myös teras­si­ra­vin­to­loi­ta kesäajaksi.

  107. Serk­ku­ni Hele­na, perus­hoit­ja, joka käy hyvin usein eri tai­de­näyt­te­lyis­sä ja teat­te­ris­sa (en ehdi pitää lukua) kehot­ti minua oiken vas­tus­ta­maan Gug­gen­hei­mia. — Kal­lis eikö vas­taa kau­pun­ki­lais­ten tarpeisiin.

    Jos 550.000 vie­riakli­jaa vie kävi­jöi­tä muil­ta tai­de­museoil­ta, sil­loin se toi­mii tar­koi­tus­taaa vas­taan. Meil­lä ei ole riit­tä­vää poh­jaa tar­peek­si lähellä. 

    Bil­bao on ykis Euroo­pan par­hais­ta ran­ta­tu­ris­mia­lueis­ta. Kat­soin tie­kart­taa. Uim­ran­to­ja aivan vie­ri vie­res­sä. — Tju­ris­tit tule­vat läheltä.

    1. Yleern­sä on niin, että tai­de­näyt­te­lyt tuke­vat taói­si­aan, tuo­vat siis toi­sil­leen asiak­kai­ta eikä päin vastoin.

  108. Pien­tä tilas­toa Gug­gen­heim New Yor­kis­ta: suu­rin kävi­jä­mää­rä 1,3 mil­joo­naa. New Yor­kin asu­kas­mää­rä 27 mil­joo­naa, turis­te­ja 47 miljoonaa/vuosi. Min­kä­lai­sen kävi­jä­mää­rän Hel­sin­gin Gug­gen­heim sai­si samoil­la suh­de­lu­vuil­la? Hel­sin­gin suo­si­tuin käyn­ti­koh­de on Mes­su­kes­kus. Kävi­jä­mää­rä 1,2 mil­joo­naa. Mes­su­kes­kuk­ses­sa vuo­sit­tain use­ta suu­ria ylei­sö­ta­pah­tu­mia. HAMin kävi­jä­mää­rä alle 100 000/vuosi.

  109. Vas­tus­ta­mi­nen on viha­pu­het­ta? No huh huh. Luul­ta­vas­ti tul­lut kär­ke­vää palau­tet­ta, mut­ta onko se syy­nä puol­ta jär­je­tön­tä tuh­laa­vaa han­ket­ta? Meni maku.

  110. Jar­mo Nis­si­nen:
    Pien­tä tilas­toa Gug­gen­heim New Yor­kis­ta: suu­rin kävi­jä­mää­rä 1,3 mil­joo­naa. New Yor­kin asu­kas­mää­rä 27 mil­joo­naa, turis­te­ja 47 miljoonaa/vuosi. Min­kä­lai­sen kävi­jä­mää­rän Hel­sin­gin Gug­gen­heim sai­si samoil­la suh­de­lu­vuil­la? Hel­sin­gin suo­si­tuin käyn­ti­koh­de on Mes­su­kes­kus. Kävi­jä­mää­rä 1,2 mil­joo­naa. Mes­su­kes­kuk­ses­sa vuo­sit­tain use­ta suu­ria ylei­sö­ta­pah­tu­mia. HAMin kävi­jä­mää­rä alle 100 000/vuosi.

    HAM:n, Kias­man ja Ate­neu­min pien­ten kävi­jä­mää­rien ja mai­neen kas­vat­ta­mi­nen voi­si olla parem­pi kuin Gug­gen­heim. Nyt HAMin Lasi­pa­lat­sis­sa mene­vä Yay­oi Kusa­man näyt­te­ly on tajun­nan­rä­jäyt­tä­vä kokemus.

    Luen sil­loin täl­löin Mous­se-tai­de­leh­teä (tai pikem­min­kin kat­se­len kuvia, insi­nöö­riai­vot eivät kes­tä tai­de­jar­go­nia), jos­sa monet euroop­pa­lai­set tai­de­museot ja ‑gal­le­riat ilmoit­ta­vat näyt­te­lyis­tään. Suo­ma­lais­ten museoi­den ja gal­le­rioi­den mai­nok­set lois­ta­vat poissaolollaan.

  111. Sanon vie­lä sen, että jos läh­de­tään sil­le lin­jal­le, että jon­kun hen­ki­lön vies­tin­tä (s‑postin lähet­te­li­jät) ärsyt­tää, niin eikö hank­keen puu­ha­mies­ten tapa vies­tiä herä­tä moi­sia reak­tioi­ta? Ei toi­mi­ta niin, että avoi­mes­ti vies­ti­tään osta­van osa­puo­len kans­sa vas­ta­ten huo­le­nai­hei­siin, vaan joka kään­tees­sä on ollut mui­den vas­tuul­la löy­tää tar­kat fak­tat. Yksi­tyi­sen sijoi­tuk­sen mää­rä, tyyp­pi jne. Esi­tyk­sen oli­si alku­nal­ku­jaan voi­nut tuo­da esiin eksak­tien tie­to­jen kera. Nyt jäl­ki­kä­teen seli­te­tään “juu, A onkin oikeas­taan B jne..” (sää­tiöi­den tuet ovat­kin lai­no­ja; Fina­via = “Fina­via Oyj on Suo­men val­tion koko­naan omis­ta­ma jul­ki­nen osa­keyh­tiö eli val­tio­nyh­tiö…” yms.)

  112. Jar­mo Nis­si­nen:
    New Yor­kin asu­kas­mää­rä 27 miljoonaa

    Gug­gen­hei­mia yhtään puo­lus­te­le­mat­ta kiin­nos­tai­si mis­tä olet täl­lai­sen luke­man löy­tä­nyt. Aina­kin wiki­pe­dian mukaan kau­pun­gis­sa (NYC) on 8,5 mil­joo­naa asu­kas­ta, ja met­ro­po­lia­lu­eel­la (joka on pin­ta-alal­taan 4 ker­taa Uuden­maan kokoi­nen) on 23,7 mil­joo­naa asukasta.

  113. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Var­maan­kin on pai­nei­ta raken­taa jou­to­maa­ta Kaup­pa­to­rin molem­mil­la puo­lil­la ja ottaa alue laa­jem­min käyht­töön, mut­ta enpä usko hotel­lei­hin Ete­lä-Sata­mas­sa. Park­ki­pai­kois­ta voi­daan teh­dä myös teras­si­ra­vin­to­loi­ta kesäajaksi.

    Kata­ja­no­kan ran­nan allas­hö­kö­tyk­sis­tä voi tosi­aan näh­dä, mil­tä näyt­tää, kun park­ki­pai­kois­ta teh­dään teras­si­ra­vin­to­loi­ta kesä­ajak­si. Täl­lai­sia raken­nel­mia­kin kau­pun­gis­sa tar­vi­taan, mut­ta ne sopi­vat parem­min uusil­le alueil­le esi­mer­kik­si Hernesaareen.

  114. Veyye: met­ro­po­lia­lu­eel­la (joka on pin­ta-alal­taan 4 ker­taa Uuden­maan kokoi­nen) on 23,7 mil­joo­naa asukasta. 

    Niin on mei­dän­kin lähia­lueil­la: Uusi­maa + Turun­maa + Viro + Stock­holms Län + Lenin­gra­din Oblast = n 20 mil­joo­naa. Hel­sin­ki on aika kes­kel­lä tätä kokonaisuutta.

  115. Jos tämä huip­pu­kan­nat­ta­va museo raken­net­tai­siin yksi­tyi­sel­lä rahal­la, ei tar­vit­si­si koko ajan ven­koil­la näi­den lai­no­jen, lyhen­nys­ten, vuo­krien ja kävi­jä­mää­rien kanssa.

    1. Jos tämä huip­pu­kan­nat­ta­va museo raken­net­tai­siin yksi­tyi­sel­lä rahal­la, ei tar­vit­si­si koko ajan ven­koil­la näi­den lai­no­jen, lyhen­nys­ten, vuo­krien ja kävi­jä­mää­rien kanssa.

      Onko nyt vai­kea ymmär­tää, että tämä kan­nat­ta­vuus tulee kau­pun­gil­le ulkois­ten hyö­ty­jen kaut­ta, sii­tä, että se tuo kau­pun­kiin mat­kai­li­joi­ta ja mat­kai­li­jat tuo­vat rahaa ja myös vero­ra­haa? Han­ke voi olla kau­pu­gin kan­nal­ta kan­nat­ta­va, vaik­ka itse museo tuot­tai­si tappiota.

  116. Ran­ta­puis­to­ja Ete­lä­sa­ta­maan: Kata­ja­no­kan ran­nan allas­hö­kö­tyk­sis­tä voi tosi­aan näh­dä, mil­tä näyt­tää, kun park­ki­pai­kois­ta teh­dään teras­si­ra­vin­to­loi­ta kesä­ajak­si. Täl­lai­sia raken­nel­mia­kin kau­pun­gis­sa tar­vi­taan, mut­ta ne sopi­vat parem­min uusil­le alueil­le esi­mer­kik­si Hernesaareen.

    Kata­ja­no­kan hökö­tyk­set ovat junt­ti­näh­tä­vyyk­siä joi­den paik­ka on nime­no­maan uusis­sa kaup­pun­gi­no­sis­sa eikä Hel­sin­gin his­to­rial­li­ses­sa keskustassa.

  117. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Yleern­sä on niin, että tai­de­näyt­te­lyt tuke­vat taói­si­aan, tuo­vat siis toi­sil­leen asiak­kai­ta eikä päin vastoin.

    Tämä on arki­ko­ke­muk­sen mukaan päi­vän­sel­vä asia. Gug­gen­heim Hel­sin­gis­sä lisäi­si myös Moder­na Museee­tin ja Ere­mi­taa­sin kävijämäärää.

    Tämän päi­vän Hesa­ris­sa Esa-Pek­ka Salo­nen ja Jörn Don­ner kom­men­toi­vat han­ket­ta. Salo­nen: “Se ei oli­si kenel­tä­kään pois”, Don­ner: “Sata poroa voi­si hou­ku­tel­la enem­män turisteja”.

    Tääl­lä kau­em­pa­na on on ollut haus­kaa seu­ra­ta yleen­sä jär­ke­vien ihmis­ten sekoi­lua tämän hank­keen tiimoilla.

  118. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Onko nyt vai­kea ymmär­tää, että tämä kan­nat­ta­vuus tulee kau­pun­gil­le ulkois­ten hyö­ty­jen kaut­ta, sii­tä, että se tuo kau­pun­kiin mat­kai­li­joi­ta ja mat­kai­li­jat tuo­vat rahaa ja myös vero­ra­haa? Han­ke voi olla kau­pu­gin kan­nal­ta kan­nat­ta­va, vaik­ka itse museo tuot­tai­si tappiota.

    No on asia sen puo­les­ta vähän vai­kea ymmär­tää, että las­kel­mat ovat epä­rea­lis­ti­sem­pia kuin Län­si­met­ros­sa aikoi­naan. Eli turs­kaa tulee enem­män kuin on las­ket­tu ja hyö­dyt ovat pie­nem­mät kuin on arvioitu.

    Mut­ta jos koke­mus on jotain opet­ta­nut, niin sen, ettei sel­lais­ta han­ket­ta ole­kaan, jon­ka H/K ‑suh­det­ta hel­sin­ki­läi­set vir­ka­mie­het eivät halu­tes­saan reip­paas­ti posi­tii­vi­sek­si laskisi.

    Käsit­tä­mä­tön­tä että las­ku­tai­toi­seen ihmi­seen uppo­aa tuo potas­ka. Mene sii­tä Tur­kuun kehu­maan tilas­to­tie­det­tä, kuin­ka se aut­taa ymmär­tä­mään maa­il­maa. Itkeä vai­ko nauraa?

  119. Mik­si kan­na­tan Gug­gen­hei­min hanketta?

    Sik­si, että haluan näh­dä, kun hom­ma hauk­kaa pas­kaa, veron­mak­sa­jat pää­se­vät teke­mään sitä mitä par­hai­ten osaa­vat ja pää­sen ilk­ku­maan Soi­nin­vaa­ral­le ja muul­le broi­le­ri­kat­raal­le kuin­ka he meni­vät tyh­myyk­sis­sään ame­rik­ka­lai­sen franc­hi­se-ket­jun vedä­tyk­seen. Ja voi­si ne parit näyt­te­lyt­kin käy­dä katsomassa…

    Alkaa olla perus­te­lut hank­keel­le sitä luok­kaa, että hävet­tää oma vii­te­ryh­mä: vih­reät, kor­kea­kult­tuu­ria har­ras­ta­vat kaupunkilaiset.

  120. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Onko nyt vai­kea ymmär­tää, että tämä kan­nat­ta­vuus tulee kau­pun­gil­le ulkois­ten hyö­ty­jen kaut­ta, sii­tä, että se tuo kau­pun­kiin mat­kai­li­joi­ta ja mat­kai­li­jat tuo­vat rahaa ja myös vero­ra­haa? Han­ke voi olla kau­pu­gin kan­nal­ta kan­nat­ta­va, vaik­ka itse museo tuot­tai­si tappiota.

    Ymmär­rän­kö nyt oikein, että olen­nais­ta onkin turis­min edis­tä­mi­nen? Mitä enem­män turis­te­ja Hel­sin­kiin len­tää ja ris­tei­lee raho­jaan tuh­laa­maan, niin sitä parem­pi. Miten vih­re­ää talout­ta tuo oikein on? 

    Jos tavoi­te on turis­min edis­tä­mi­nen, niin sil­loin kan­nat­tai­si poh­tia, onko Gug­gen­heim sii­hen paras vaih­toeh­to. Hel­sin­gin lähia­lu­eel­la on usei­ta mer­kit­tä­viä museoi­ta, kuten Ere­mi­taa­si ja Tuk­hol­man Moder­na Museet. Jos turis­ti taas halu­aa näh­dä nimen omaan Gug­gen­hei­min, niin mik­si hän tän­ne tuli­si, jos voi men­nä Bil­baon Gug­gen­hei­miin tai New Yor­kin aitoon ja alkuperäiseen?

    Kai turis­ti hakee jotain eri­lais­ta, mitä ei muu­al­la ole, suo­ma­lais­ta. Hel­sin­gil­lä on hie­noa kult­tuu­ria, eikö sii­hen kan­nat­tai­si sat­sa­ta? On upea luon­to, Suo­men­lin­na ja Var­tio­saa­ri, näi­tä ei Bil­baos­sa ole. Ennen kaik­kea, mitä ihmet­tä kau­pun­ki kuvit­te­lee osaa­van­sa turis­mis­ta, mitä eivät yksi­tyi­set toi­mi­jat osai­si. Ilmai­sel­le rahal­le on tot­ta kai otta­jia Ame­rik­kaa myö­ten, jos sitä on tarjolla.

    1. Hel­sin­gin len­toa­se­mal­la käy vuo­sit­tain mil­joo­nia koneen vaih­ta­jia, jot­ka monet jou­tu­vat viet­tä­mään siel­lä tun­ti­kausia. Hei­tä­kin kan­nat­taa yrit­tää hou­ku­tel­la pii­pah­ta­maan kaupungissa.

  121. Osmo, mil­tä tun­tuu kan­nat­taa han­ket­ta jon­ka rahoi­tus­las­kel­mat eivät vai­ku­ta kes­tä­vän min­kään­lais­ta kriit­tis­tä tarkastelua!?

    Joku voi­si sanoa että kyse on pel­käs­tään tahal­li­ses­ta oppur­tu­nis­ti­ses­ta valeh­te­lus­ta ja har­haan­joh­ta­mi­ses­ta, sil­lä kait nämä voi­si laa­kis­ta teh­dä taval­la jos­ta sel­viäi­si sel­keäs­ti vas­tuut ja min­kä­lai­sil­la ehdoil­la eri tahot ovat tähän hank­kee­seen sitoutumassa.

  122. R.Silfverberg: Niin on mei­dän­kin lähia­lueil­la: Uusi­maa + Turun­maa + Viro + Stock­holms Län + Lenin­gra­din Oblast = n 20 mil­joo­naa. Hel­sin­ki on aika kes­kel­lä tätä kokonaisuutta.

    Käsit­teel­lä “met­ro­po­lia­lue” on kyl­lä mää­ri­tel­mä­kin. Tuol­la sun peri­aat­teel­la voi saman tien las­kea mukaan Mos­ko­van ja Berliinin.

  123. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Onko nyt vai­kea ymmär­tää, että tämä kan­nat­ta­vuus tulee kau­pun­gil­le ulkois­ten hyö­ty­jen kaut­ta, sii­tä, että se tuo kau­pun­kiin mat­kai­li­joi­ta ja mat­kai­li­jat tuo­vat rahaa ja myös vero­ra­haa? Han­ke voi olla kau­pu­gin kan­nal­ta kan­nat­ta­va, vaik­ka itse museo tuot­tai­si tappiota.

    Voi­sit­ko ker­toa, miten ehdo­tuk­sen 550 000 vuo­tui­seen mak­sa­van kävi­jän mää­rään on pääs­ty? Eten­kin itseä­ni kiin­nos­taa arvion luo­tet­ta­vuus ja se, kuka vas­taa kus­tan­nuk­sis­ta _kun_ arvio osoit­tau­tuu lii­an opti­mis­ti­sek­si _ja_ tuki­sää­tiö ei saa riit­tä­väs­ti lah­joi­tus­va­ro­ja kat­ta­maan erotusta.

    Viha­pu­hee­ni vai­kut­taa jatkuvan.

  124. En roi­ku sosi­aa­li­ses­sa medias­sa ja tai­taa olla minul­le ensim­mäi­nen ker­ta, kun osal­lis­tun täl­lai­seen keskusteluun(2 vies­ti täl­le pals­tal­le) tämä pals­ta palaut­ti hie­man uskoa demo­kra­ti­aan ja maa­lais­jär­keen ja että on mui­ta­kin, jot­ka omaa­vat omaa ana­lyyt­tis­tä ajat­te­lua. Poli­tii­kan seu­raa­mi­sen olen lopet­ta­nut, se on usko­ma­ton­ta juu­pas eipäs kinas­te­lua, vaik­ka pitäi­si toi­mia yhteis­työs­sä väit­te­lyn sijas­ta, eikä kes­kit­tyä äänien saa­mi­seen. Olen yllät­ty­nyt posi­tii­vi­ses­ti YLE net­ti­si­vuil­la ollei­siin jut­tui­hin Gug­gen­hei­mis­ta. Leh­dis­tös­sä tun­tuu ole­van oudon “vai­sua” kir­joit­te­lua. Uskon, että Suo­mes­ta löy­tyy huip­pu­ta­son suun­nit­te­lua ja teol­li­suu­den tah­toa näyt­tää kykym­me, emme tar­vit­se sii­hen kulah­ta­nut­ta ame­rik­ka­lais­ta sää­tiö­tä, joi­den joh­ta­jis­ta ker­ro­taan skan­daa­lin­kä­ryi­siä jut­tu­ja. Vähäl­le huo­miol­le ei myös­kään pitäi­si jät­tää sitä, että Gug­gen­hei­min tapaus­ta on ver­rat­tu ulko­mai­ses­sa leh­dis­tös­sä Enro­nin skan­daa­liin. Niin, joku aiem­min otti esil­le arvioi­dut kävi­jä­mää­rät, 550 000. Tilas­to­jen mukaan esim. Kias­mas­sa mak­sa­nei­ta on noin 50–60 % koko­nais­mää­räs­tä, eli täl­lä tavoin tar­kas­tel­tu­na lip­pu­tu­lot eivät ole rea­lis­ti­sia. Tilas­to­kes­kuk­sen sivuil­ta löy­tyy hyvin tilas­toa näis­tä asioista.

  125. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Onko nyt vai­kea ymmär­tää, että tämä kan­nat­ta­vuus tulee kau­pun­gil­le ulkois­ten hyö­ty­jen kaut­ta, sii­tä, että se tuo kau­pun­kiin mat­kai­li­joi­ta ja mat­kai­li­jat tuo­vat rahaa ja myös vero­ra­haa? Han­ke voi olla kau­pu­gin kan­nal­ta kan­nat­ta­va, vaik­ka itse museo tuot­tai­si tappiota.

    Tämä väi­te on aivan paik­kan­sa pitä­vä ja taval­laan fak­ta. Fak­ta on myös, että seu­raa­vi­na vuo­si­na turis­ti­mää­rät kas­vat jo muu­toin­kin ja tuo­vat vero­hyö­ty­jä kau­pun­gil­le ja val­tiol­le. Ongel­ma­na­han meil­lä alkaa ole­maan jo yksin­ker­tai­ses­ti kapa­si­teet­tion­gel­ma, hotel­li­ma­joi­tus­ta ei ole riit­tä­väs­ti. Nurin­ku­ris­ta on että tätä ongel­maa ei ole käsi­tel­ty riit­tä­väs­ti. Löy­lyn kal­tai­sia avauk­sia, jot­ka leviä­vät kulo­val­kean tavoin sosi­aa­li­ses­sa medias­sa me tar­vit­sem­me, tai Slush. Ja lop­pu­jen lopuk­si, mat­kai­lun edis­tä­mi­nen, ja sit­ten maa­pal­lon pelas­ta­mi­nen, pitäi­si päät­tää, mitä me haluam­me jät­tää tule­vil­le suku­pol­vil­le, täl­lä taval­la ei mitään, kun kaik­ki juok­see pork­ka­nan peräs­sä kuin aasit 🙂

  126. Don­ne­rin kom­ment­ti on lois­ta­va, tosin se ei ota huo­mioon sitä että osa Gug­gis­ten ja mui­den ide­aa on sii­nä miten saa­da ihmi­set kulut­ta­maan rahan­sa myös kotimaassa.

    Kaik­ki Hesa­lai­set­han eivät ole saa­pu­neet sin­ne len­to­ko­neel­la Japa­nis­ta, eivät edes ne jot­ka ovat siel­lä vain tila­päi­ses­ti — Suo­mes­sa on var­maan pari­sen mil­joo­naa ihmis­tä jot­ka pyö­ri­vät siel­lä pää­kau­pun­ki­seu­dul­la syys­tä tai toi­ses­ta, töi­den takia tai muu­toin. Esi­mer­kik­si vaik­ka­pa työ­mat­kal­la ole­via tai tila­päi­sel­lä komen­nuk­sel­la ole­via ihmisiä.

    Ei Gug­gen­he­min tar­vit­se siis tar­koit­taa sitä, että turis­te­ja tuli­si enem­män — jo ole­mas­sao­le­vis­ta turis­teis­ta var­maan moni tun­nis­tai­si Gug­gen­hei­min brän­di­nä parem­min kuin vaik­ka­pa jon­kun Ate­neu­min. Tämä voi­si muo­dos­taa sem­moi­sen alem­man kyn­nyk­sen käy­dä edes jos­sain museos­sa, mikä­li keli on huo­no, sataa, on pime­ää tmv. Mon­ta­ko huo­nos­ta kelis­tä kär­si­vää turis­tia Hel­sin­gis­sä on yhden päi­vän aikana?

    Tuos­ta Gug­gen­hei­min kävi­jä­mää­rä­ta­voit­tees­ta: esim. uuti­nen vuo­del­ta 2013 ker­too, että Ate­neu­mis­sa kävi 479000 vierailijaa.

    Ylen uuti­nen ilmoit­taa, että “Gug­gen­heim Hel­sin­ki tavoit­te­lee 550 000 kävi­jää vuodessa.”

    Jos tuo­ta ver­taa Ate­neu­miin, niin en minä pidä tuo­ta epä­rea­lis­ti­se­na tavoit­tee­na. Kias­mas­sa käy noin 200.000 kävi­jää vuo­des­sa, joten kävi­jä­mää­rät sijoit­tui­si­vat mel­kein var­mas­ti 200.000 ja 550.000 väli­maas­toon ja mikä­li kysei­nen paik­ka joten­kin kyke­ni­si uudis­tu­maan ja otta­maan vähän inno­va­tii­vi­sem­pia aske­lei­ta näyt­te­lyi­den sisäl­lön suh­teen, niin ei tuom­moi­nen kävi­jä­mää­rä pitäi­si olla miten­kään mah­do­ton. Par­haim­mil­laan kävi­jöi­tä voi­si olla ehkä enemmänkin.

    Eten­kin jos aja­tel­laan, että Hel­sin­kin asu­kas­lu­ku muu­ten­kin kas­vaa jatkuvasti.

    Mie­les­tä­ni Gug­gen­hei­min idea ei ole vält­tä­mät­tä huo­no. Sitä ei kan­na­ta aja­tel­la niin­kään museo­na vaan läh­tö­koh­ta­na jol­le­kin. Jos parem­pia ideoi­ta ei ole, niin kyl­lä sitä var­maan kan­nat­tai­si yrittää.

  127. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Onko nyt vai­kea ymmär­tää, että tämä kan­nat­ta­vuus tulee kau­pun­gil­le ulkois­ten hyö­ty­jen kaut­ta, sii­tä, että se tuo kau­pun­kiin mat­kai­li­joi­ta ja mat­kai­li­jat tuo­vat rahaa ja myös verorahaa?

    Ei sitä ole vai­kea ymmär­tää, mut­ta sitä on vai­kea uskoa.

  128. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Hel­sin­gin len­toa­se­mal­la käy vuo­sit­tain mil­joo­nia koneen vaih­ta­jia, jot­ka monet jou­tu­vat viet­tä­mään siel­lä tun­ti­kausia. Hei­tä­kin kan­nat­taa yrit­tää hou­ku­tel­la pii­pah­ta­maan kaupungissa.

    Sinä­nä­sä hyvä argumentti.

    Olen jok­su viet­tä­nyt mm. Ata­turkr­kin len­toa­seml­la tun­ti­kausia. Aja­tus läh­teä käy­mään äkkiä kau­pun­gil­le ei oikein innos­ta­nut, sil­lä minun pitäi­si ehtiä kes­kus­taan (30 min vaih­to), tul­la takai­sin, men­nä tur­va­tar­kas­tuk­sen läpi ja olla hyvis­sä ajoin por­til­la. Sen lisäk­si taka­na oli monen tun­nin len­to ja edes­sä vie­lä pidem­pi. Ja joa­ki­se­sa vai­hee­sa varau­dut­ta­va myöhästymiseen.Kone ei odota.

    Söin, ostin Le Mon­den, kat­se­lin väri­käs­tä elä­mää. Ja seu­ra­sin vii­saam­man nuo­ren mat­kus­ta­jan esi­merk­kiä ja venyttelin.

  129. R.Silfverberg: Niin on mei­dän­kin lähia­lueil­la: Uusi­maa + Turun­maa + Viro + Stock­holms Län + Lenin­gra­din Oblast = n 20 mil­joo­naa. Hel­sin­ki on aika kes­kel­lä tätä kokonaisuutta.

    Vali­tett­vat­si väö­li­säs vai­non meri tai vii­su­mi­ra­ja. 300 km auto/junamatkan pääs­hel­sin­gis­tä asuu ehkä 3 mil­joo­naa ihmis­tä, jois­ta kaik­ki eiväåt har­ras­ta museois­sa käyntiä.

  130. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Onko nyt vai­kea ymmär­tää, että tämä kan­nat­ta­vuus tulee kau­pun­gil­le ulkois­ten hyö­ty­jen kaut­ta, sii­tä, että se tuo kau­pun­kiin mat­kai­li­joi­ta ja mat­kai­li­jat tuo­vat rahaa ja myös vero­ra­haa? Han­ke voi olla kau­pu­gin kan­nal­ta kan­nat­ta­va, vaik­ka itse museo tuot­tai­si tappiota.

    Tämä perus­te vaa­ti­si edes jon­kin­lais­ta arvaus­ta, museon vai­ku­tuk­ses­ta turis­tien määrään.

  131. Kum­mal­li­nen perus­te­lu tuo, että pos­tii­si tule­vat vas­tus­tus­vies­tit sai­vat kan­ta­si myön­tei­sek­si. Eikö demo­kra­tias­sa pitäi­si olla päi­vas­toin? Olem­me äänes­tä­neet sinut val­tuus­toon pai­na­maan nap­pia mei­dän puo­les­tam­me, emme ker­to­maan miten vää­räs­sä ja tyh­miä olemme. 

    Ja mik­si se tont­ti väki­sin pitää mei­dän elin­ai­ka­nam­me täyt­tää? Ehkä sii­hen kek­si­tään hyvä idea 100 vuo­den pääs­tä. Tai 200:n.

    1. Jos joku sanoo, että museo on yhtä huo­no aja­tus kuin kes­kus­ta­kir­jas­to ja musiik­ki­ta­lo, kyl­lä se vähän niin kuin viit­taa sii­hen suun­taan, että sitä pitäi­si kannattaa.

  132. En edel­leen­kään ymmär­rä, että mitä “vih­rei­tä” nämä 10 Gug­gen­hei­min puo­les­ta äänes­tä­nyt­tä ovat kan­nat­taes­saan kai­ken­puo­li­sen kulu­tuk­sen lisää­mis­tä turis­tiat­rap­pe­ja raken­ta­mal­la. Tuo­han on juu­ri sitä mikä vie mei­tä tuhoon maa­il­man täyt­tyes­sä ja köy­hien mai­den ottaes­sa meis­tä mallia.
    hh

  133. Ei tul­lut sit­ten Gug­gen­hei­mia. Luu­len, että Ode­kin on salaa tyytyväinen.

    Mut­ta miten on, joko ryh­dym­me arvaa­maan, mil­loin tuo han­ke seu­raa­van ker­ran nousee tape­til­le? Menee­kö sii­hen täl­lä ker­taa nel­jä vuot­ta, vai­ko enem­män vai vähemmän?

  134. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Jos joku sanoo, että museo on yhtä huo­no aja­tus kuin kes­kus­ta­kir­jas­to ja musiik­ki­ta­lo, kyl­lä se vähän niin kuin viit­taa sii­hen suun­taan, että sitä pitäi­si kannattaa.

    Mik­si on läh­det­tä­vä tähän lap­sel­li­seen jako­leik­kiin, jos­sa asiat jae­taan hyvik­si ja pahoik­si ja sit­ten vali­taan puo­li? Mik­si ei voi suh­tau­tua asi­aan niin kuin se oli, kuten val­tuu­tet­tu Ryd­man? Eilen ei pää­tet­ty museos­ta, ei ton­tin käy­tös­tä, ei mis­tään muus­ta kuin Gug­gen­heim ‑sää­tiön teke­mäs­tä tarjouksesta. 

    Gug­gen­hei­min ehdo­tus oli huo­no ja ris­kial­tis, eikä sitä pitä­nyt hyväk­syä. Ton­til­le voi edel­leen kan­nat­taa museo­ta tai muu­ta kult­tuu­ri­lai­tos­ta. Jopa Gug­gen­hei­mia, kun­han se vain toteu­tuu Hel­sin­gin kan­nal­ta parem­mil­la ehdoilla.

    On tämä­kin, kun pitää kai­vaa kokoo­mus­lai­nen esi­mer­kik­si ratio­naa­li­ses­ta pää­tök­sen­teos­ta. Suu­rim­mal­le osal­la eilen puhu­neis­ta val­tuu­te­tuis­ta tun­tui kui­ten­kin ole­van kyse itsen­sä iden­ti­fioi­mi­ses­ta tiet­tyyn ryh­mään, niin puo­les­ta kuin vas­taan olleil­la. Gug­gen­hei­mia ei näh­ty asia­ky­sy­myk­se­nä, vaan se oli sym­bo­li, joka vah­vis­taa iden­ti­teet­tiä. Jär­ki oli jää­nyt ilmei­ses­ti kotiin, tai ehkä sitä ei ole kos­kaan ollutkaan.

    Lund­vis­tin Jul­le:

    Mik­si on läh­det­tä­vä tähän lap­sel­li­seen jako­leik­kiin, jos­sa asiat jae­taan hyvik­si ja pahoik­si ja sit­ten vali­taan puo­li? Mik­si ei voi suh­tau­tua asi­aan niin kuin se oli, kuten val­tuu­tet­tu Ryd­man? Eilen ei pää­tet­ty museos­ta, ei ton­tin käy­tös­tä, ei mis­tään muus­ta kuin Gug­gen­heim ‑sää­tiön teke­mäs­tä tarjouksesta. 

    Gug­gen­hei­min ehdo­tus oli huo­no ja ris­kial­tis, eikä sitä pitä­nyt hyväk­syä. Ton­til­le voi edel­leen kan­nat­taa museo­ta tai muu­ta kult­tuu­ri­lai­tos­ta. Jopa Gug­gen­hei­mia, kun­han se vain toteu­tuu Hel­sin­gin kan­nal­ta parem­mil­la ehdoilla.

    On tämä­kin, kun pitää kai­vaa kokoo­mus­lai­nen esi­mer­kik­si ratio­naa­li­ses­ta pää­tök­sen­teos­ta. Suu­rim­mal­le osal­la eilen puhu­neis­ta val­tuu­te­tuis­ta tun­tui kui­ten­kin ole­van kyse itsen­sä iden­ti­fioi­mi­ses­ta tiet­tyyn ryh­mään, niin puo­les­ta kuin vas­taan olleil­la. Gug­gen­hei­mia ei näh­ty asia­ky­sy­myk­se­nä, vaan se oli sym­bo­li, joka vah­vis­taa iden­ti­teet­tiä. Jär­ki oli jää­nyt ilmei­ses­ti kotiin, tai ehkä sitä ei ole kos­kaan ollutkaan.

  135. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Jos joku sanoo, että museo on yhtä huo­no aja­tus kuin kes­kus­ta­kir­jas­to ja musiik­ki­ta­lo, kyl­lä se vähän niin kuin viit­taa sii­hen suun­taan, että sitä pitäi­si kannattaa. 

    Eli “joku” tekee pää­tök­set puolestasi.

  136. Min­kä­lai­nen on kau­pun­ki­suun­nit­te­lus­ta päät­tä­vä ihmi­nen, joka on valin­nut mör­kö­mauso­leu­min mus­taa­maan ran­nan? Vaik­ka kus­tan­net­tai­siin ulko­mail­le mitä, ei pitäi­si pila­ta kau­pun­ki­ku­vaa. Rumuu­den este­tiik­ka on ole­mas­sa, mut­ta ei se mitä tahan­sa oikeuta.

  137. Mik­sei­vät nuo nyky­ajan rik­kaat pis­tä pys­tyy tai­de­museo­ta tuo­hon Gug­gen­hei­min paikalle ?

    Mik­si rik­kat sijoit­ta­jat aja­vat museo­ta vero­va­roil­la rahoitettavaksi

    Amos Ander­son oli van­han­jan isän­maal­li­nen rikas ja raken­si itse museon omil­la rahoillaan

  138. Jal­ma­ri Jalo­nen: Kum­mal­li­nen perus­te­lu tuo, että pos­tii­si tule­vat vas­tus­tus­vies­tit sai­vat kan­ta­si myön­tei­sek­si. Eikö demo­kra­tias­sa pitäi­si olla päivastoin?

    Voi­si­han se olla­kin jos eivät mus­li­mit vei­si kaik­kia vies­te­jä ja teki­si niis­tä pom­me­ja! (Tämän iro­nian joko ymmär­tää tai ei. Jos ei, on luul­ta­vas­ti sitä miel­tä että älö­mölt­tä­jien ja öyhöt­tä­jie­na piti­si hal­li­ta maa­il­maa. Demo­kra­tian nimissä.)

  139. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Jos joku sanoo, että museo on yhtä huo­no aja­tus kuin kes­kus­ta­kir­jas­to ja musiik­ki­ta­lo, kyl­lä se vähän niin kuin viit­taa sii­hen suun­taan, että sitä pitäi­si kannattaa. 

    Poli­tii­kas­sa toi­mii fik­su­ja asia­lin­jal­la ole­via puur­ta­jia jot­ka jak­sa­vat ottaa asiois­ta sel­vää ja perus­te­le­vat mik­si ovat nii­den taka­na vaik­ka ns. ylei­nen mie­li­pi­de tai kan­san syvät rivit sii­tä pitäisikään.

    Poli­tii­kas­sa toi­mii myös kan­san syvien rivien tun­to­ja pin­nal­li­ses­ti hais­te­le­via, jot­ka perus­te­le­vat kan­taan­sa äänes­tä­jien kuun­te­le­mi­sel­la vaik­ka sit­ten jou­tui­si­vat­kin kään­tä­mään omaa mie­li­pi­det­tään tai teke­mään jär­ki­syil­lä aja­tel­tu­na huo­no­ja ratkaisuja. 

    Mitä pitäi­si aja­tel­la polii­ti­kos­ta joka on aloit­ta­nut uran­sa ensin mai­ni­tul­la tyy­lil­lä ja saa­nut sen myö­tä arvos­tus­ta, mut­ta vii­me vuo­si­naan kään­tyy jäl­kim­mäi­seen suun­taan, vie­lä­pä toi­mi­mal­la tahal­laan päin­vas­toin kuin mitä se kan­san mie­li­pi­de on jot­ta ei vaan tule lei­ma­tuk­si populistiksi.

    Jos joku esit­tää että toi­mi­va Mal­min len­to­kent­tä on yhtä hyvä idea kuin oli­si ollut Gug­gen­hei­min raken­ta­mi­ne, kään­nyt­kö vas­tus­ta­maan sen lopettamista? 

    Tai jos joku Mal­min len­to­kent­tä­alu­een asuin­ra­ken­ta­mi­sen kan­nat­ta­ja (tai sel­lai­se­na esin­ty­vä) späm­mää aihees­ta viha­mai­le­ja, vaih­dat­ko oman mie­li­pi­tee­si kos­ka et halua olla samaa mieltä.

    Kiu­kut­te­lua? Tur­hau­tu­mis­ta­ko? Joka tapauk­ses­sa noloa.

    1. Kyl­lä minul­la on oikeus sanoa, että Gug­gen­hei­mia vas­tus­ta­neis­sa säh­kö­pos­teis­sa oli suu­ri osuus silk­kaa viha­pu­het­ta, jon­ka taso muis­tut­ti viha­si­vus­to­jen maa­han­muut­to­kes­kus­te­lua ja jos­sa esi­tet­tiin täy­sin paik­kaan­sa­pi­tä­mät­tö­miä väit­tei­tä niin pal­jon ettei nii­tä pys­ty­nyt enää oiko­maan. Mie­les­tä­ni myös sanoin, että oli­si aika epä­loo­gis­ta muoos­taa kan­tan­sa nii­den negaa­tio­na. Sanoin myös, että ihmis­mie­li kui­ten­kin toi­mii niin, että jos jotain asia perus­tel­lö­aan täy­sin jär­jet­tö­mil­lä väit­teil­lä, kuu­li­jal­le muo­dos­tuu käsi­tys, että kan­ta ei huo­nos­ti perusteltu.
      Sitä, miten täs­tä hank­kees­ta tuli täl­lai­nen Suu­ri Saa­ta­na, ei mah­du minun järkeeni.
      Gug­gen­hei­mia vas­taan pys­tyi esit­tä­mään myös ihan jär­ke­viä väit­tei­tä, mut­ta ne huk­kui­vat tämän suu­ren rai­von alle.
      Se, mil­lä perus­teel­la muo­dos­tin oman kan­ta­ni, käy ilmi kirjoituksestani.

  140. Mat­kai­lun edis­tä­mis­hank­kei­ta on aika vai­kea lait­taa jär­jes­tyk­seen. Pidän sitä hyvin epä­to­den­nä­köi­se­nä – jos­kaan en mah­dot­to­ma­na – että Gug­gen­heim oli­si lisän­nyt Hel­sin­gis­sä vie­rai­le­vien turis­tien mää­rää riit­tä­väs­ti ollak­seen yhteis­kun­ta­ta­lou­del­li­ses­ti kan­nat­ta­va. Tiet­tä­väs­ti aina­kin kii­na­lai­set turis­tit ravaa­vat tuol­lais­ten brän­dien peräs­sä ympä­ri maa­il­maa, ja Gug­gen­heim on brän­di­nä minul­le­kin tut­tu jo vuo­sien takaa, vaik­ka luo­kit­te­len itse­ni lähin­nä kult­tuu­rin viholliseksi.

    Ehkä ihan hyvä, että sitä raken­nus­ta ei nyt lopul­ta tul­lut, mut­ta enpä oli­si har­mis­tu­nut toi­sen­lai­ses­ta­kaan lopputuloksesta.

  141. OS: ” Turis­mis­ta taas hyö­tyy lähin­nä val­tio, kos­ka turis­tit eivät mak­sa muu­ta veroa kuin arvon­li­sä­ve­roa, ja sen taas saa valtio.”
    Mis­tä täl­läi­nen käsi­tys? Hel­sin­gis­sä­hän jokai­sen kau­pan oves­sa on tar­ra “Tax Free”. Tämä­hän tar­koit­taa, että ulko­mai­sel­le (Non-EU) turis­til­le palau­te­taan tul­lis­sa hänen maas­ta vie­mis­tään tava­rois­ta mak­sa­man­sa arvon­li­sä­ve­ro. Näin höve­lei­tä me Suo­mes­sa olem­me. Mis­sään muu­al­la en ole huo­man­nut asi­aa mai­nos­tet­ta­van noin näky­väs­ti, vaik­ka kyl­lä kait se on kan­sain­vä­li­nen käy­tän­tö. Suo­mes­sa kulut­ta­mis­taan tava­rois­ta ja pal­ve­luis­ta turis­tit­kaan eivät käsit­tääk­se­ni sen­tään tuo­ta veron­pau­tus­ta saa.

    1. Mis­tä täl­läi­nen käsi­tys? Hel­sin­gis­sä­hän jokai­sen kau­pan oves­sa on tar­ra “Tax Free”. Tämä­hän tar­koit­taa, että ulko­mai­sel­le (Non-EU) turis­til­le palau­te­taan tul­lis­sa hänen maas­ta vie­mis­tään tava­rois­ta mak­sa­man­sa arvonlisävero. 

      No haloo. Tuo kos­kee TAVAROITA, ei hotel­liyö­py­mi­siä eikä ravin­to­las­sa syö­mis­tä, ei tak­si­mat­ko­ja eikä edes museois­sa käy­mis­tä. Lisäk­si se ei kos­ke nii­tä, jot­ka ovat itse kotoi­sin ETA-alu­een mais­ta ja ymmär­tääk­se­ni ei nii­tä­kään, jot­ka jat­ka­vat johon­kin ETA-maahan.

  142. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Eikö­hän se pysy park­ki­paik­ka­na seu­raa­vat kym­me­nen vuotta. 

    Ete­lä­sa­ta­man kehit­tä­mi­ses­sä on pal­jon samaa kuin Töö­lön­lah­des­sa ja sitä ennen Kam­pis­sa. Vuo­si­kym­me­net yri­te­tään luo­da suu­ri koko­nais­val­tai­nen suun­ni­tel­ma — sil­lä välin alue on jou­to­maa­na tai park­ki­paik­ka­na. Koko­nai­suus vaan on lii­an suu­ri umpi­sol­mu rat­kais­ta­vak­si ja lop­pu­jen lopuk­si teh­dään pik­kui­sen ker­ral­laan tai peri­aat­teel­la “kun­han jotain saa­daan teh­tyä”… Lop­pu­tu­lok­ses­ta voim­me vain nauttia 😉

  143. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Sitä, miten täs­tä hank­kees­ta tuli täl­lai­nen Suu­ri Saa­ta­na, se ei mah­du minun järkeeni. 

    Täs­sä­hän se vas­taus on:

    Osmo Soi­nin­vaa­ra: Sanoin myös, että ihmis­mie­li kui­ten­kin toi­mii niin, että jos jotain asia perus­tel­lö­aan täy­sin jär­jet­tö­mil­lä väit­teil­lä, kuu­li­jal­le muo­dos­tuu käsi­tys, että kan­ta ei huo­nos­ti perusteltu. 

    Sel­ven­nyk­se­nä: Gug­gen­hei­min puo­les­ta esi­te­tyt arviot eivät olleet luo­tet­ta­via, vaan lähin­nä hihas­ta tipu­tel­tu­ja. Tämän vuok­si Gug­gen­hei­min han­ke vai­kut­ti hui­jauk­sel­ta. On hyvin kum­mal­lis­ta, että sel­lais­ta päät­tää kannattaa.

    Viha­pu­hee­ni ei ota laantuakseen.

    1. Kau­pun­gil­la ei ollut täs­sä sanot­ta­vaa ris­kiä. Jos kaik­ki oli­si men­nyt päin sei­niä, ja kävi­jöi­tä oli­si ollut vuo­des­sa kym­me­nen tuhat­ta, hake oli­si men­nyt nurin, kau­pun­ki oli­si kyl­lä menet­tä­nyt rahaa, mut­ta saa­nut sitä vas­taan hyvin arvok­kaan raken­nuk­sen, jol­le oli­si kyl­lä löy­ty­nyt arvo­kas­ta käyt­töä — joka arvok­kaam­paa, kun kan­san syvien rivie3n vaa­ti­ma Kalevala-museo.

  144. Gug­gen­hei­min esi­tys oli­si kan­nat­ta­nut hyväk­syä, sil­lä se ei oli­si aiheut­ta­nut kus­tan­nuk­sia val­tiol­le tai Hel­sin­gin kau­pun­gil­le. Val­tion mak­set­ta­vak­si tar­koi­tet­tu osuus­han muu­tet­tiin lai­nak­si, jon­ka Hel­sin­gin kau­pun­ki takaa. Takauk­ses­ta ei aiheu­du kustannuksia.

    Sen lisäk­si val­tio oli­si luo­pu­nut hank­keen arvon­li­sä­ve­ros­ta, mut­ta myös­kään sii­tä ei aiheu­du val­tiol­le min­kään­lai­sia kus­tan­nuk­sia. Lisäk­si kau­pun­ki oli­si luo­vut­ta­nut museon käyt­töön ton­tin Ete­lä­sa­ta­mas­ta, mut­ta sii­tä­kään ei oli­si aiheu­tu­nut kus­tan­nuk­sia, kos­ka paik­ka toi­mii täl­lä het­kel­lä parkkipaikkana.

  145. Osmo, sinä itse kysyit mis­tä viha?! Sii­hen minä vas­ta­sin. Luet­te­lin nuo raken­nuk­set joi­hin on men­nyt aika pal­jon rahaa perus­te­lu­na sii­hen, että ihmi­set ovat saa­neet ‘tar­peek­seen’ niis­tä. Jo riit­tää, ajat­te­lee kovin moni. 

    No, ei men­nyt peril­le. Taker­ruit Tuo­hon Sta­dio­nis­ta ete­lään jne… jon­ka jäl­keen vas­ta sel­vi­tin tuo­ta monien ihmis­ten suut­tu­muk­sen syy­ket­jua! Mie­les­tä­ni et miet­ti­nyt sitä mil­tä ihmi­sis­tä tun­tuu mikä kui­ten­kin lie­nee se todel­li­nen har­min tai todel­li­sen vihan­kin oikea syy. Monet todel­la ajat­te­le­vat, että eliit­ti pai­nos­taa hei­dät sii­hen mitä he eivät enää tah­do. Tun­te­vat tule­van­sa hyväksikäytetyiksi.

    Useim­pien ihmis­ten mie­li­pi­de uusiin asioi­hin nou­dat­taa jär­jes­tys­tä tun­ne, perus­te­lu, vas­tak­kai­nen mie­li­pi­de ja lopul­li­nen pää­tös. Jos oppo­nen­tin perus­te­lu on hyvä niin ‘insi­nöö­ri’ hyväk­syy sen. Tun­tei­den varas­sa ole­va (so. enem­mis­tö) vaa­tii lisää perus­te­lu­ja jon­ka jäl­keen ehkä luo­puu ensim­mäi­ses­tä aja­tuk­ses­taan ja har­mi­tel­len suos­tuu ‘jär­ki­rat­kai­suun’. Nyt Gug­gen­hei­mis­sä tämä aja­tus­pro­ses­si ite­roi­tiin (ah, mikä muo­ti­sa­na) moneen ker­taan. Ite­roin­nin vii­mei­nen kier­ros oli sit­ten monil­le se pisa­ra joka pani ämpä­rin vuotamaan.

    Omat syy­ni vas­tus­taa koos­tu­vat kuta­kuin­kin kai­kes­ta sii­tä mitä tääl­lä­kin on esi­tet­ty. Olen ollut aika pal­jon teke­mi­sis­sä kuva­tai­teen kans­sa joten tie­tys­ti toi­voin, että koti­mai­sia tai­teil­li­joi­ta muis­tet­tai­siin tilauk­sil­la mie­luum­min kuin Ame­ri­kas­ta tule­vaa jättiä.

    Ok, ehkä tämä riit­tää ja vesi tyyn­tyy! hh

  146. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    …kau­pun­ki oli­si kyl­lä menet­tä­nyt rahaa, mut­ta saa­nut sitä vas­taan hyvin arvok­kaan rakennuksen… 

    Kun ottaa huo­mioon raken­nus­pro­jek­tit, jois­sa kau­pun­ki on vii­me aikoi­na ollut muka­na, rahan­me­ne­tys ei vält­tä­mät­tä oli­si pysy­nyt las­ke­tus­sa. Wow-ark­ki­teh­tuu­rin teke­mi­nen suo­ma­lai­sel­la pro­jek­ti­joh­dol­la ja asian­tun­te­muk­sel­la on nimit­täin haas­te jota ei ole kau­heas­ti kokeiltu. 

    Kun perus­päi­vä­ko­tien tai jouk­ko­lii­ken­ne­py­säk­kien­kään raken­ta­mi­nen ei tun­nu suju­van aika­tau­lus­sa tai ilman raken­nus­vir­hei­tä, miten oli­si onnis­tu­nut Gug­gen­hei­min voit­ta­ja­työn kal­tai­nen taideteos.

    Myös ulko­mail­la isot expe­ri­men­taa­li­set kult­tuu­ri­ra­ken­nuk­set vie­vät usein kaa­vail­tua enem­män rahaa, Syd­neyn oop­pe­ra­ta­los­ta Ham­pu­rin Elbp­hil­har­mo­nieen. Val­tuus­tol­le esi­tet­ty­jen raken­nus­kus­tan­nus­ten rea­lis­ti­suu­des­ta ei ole mitään todisteita.

    1. Takauk­sil­le oli vas­ta­va­kuus, kysei­nen kiin­teis­tö, joten kau­pun­gin panos­tuk­sel­le oli­si ollut täy­det vakuu­det. Talo oli­si ollut hin­tan­sa arvoi­nen tuol­la sijain­nil­la, vaik­ka museo oli­si flopannut.

  147. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    … jos jotain asia perus­tel­lö­aan täy­sin jär­jet­tö­mil­lä väit­teil­lä, kuu­li­jal­le muo­dos­tuu käsi­tys, että kan­ta ei huo­nos­ti perusteltu. 

    Kuten se että Suo­mi käper­tyy itseen­sä, impi­vaa­ra­lais­tuu, antaa nega­tii­vi­sen kuvan ulko­mail­le, suh­tau­tuu viha­mie­li­ses­ti ja jopa rasis­ti­ses­ti kan­sain­vä­li­siin vai­kut­tei­siin, on muu­ka­lais­vi­ha­mie­li­nen ja antau­tuu trum­pi­lai­sen epä­si­vis­tyk­sen myö­täil­jäk­si jos nyt ei tajua kaa­taa jul­kis­ta rahaa kan­sain­vä­li­sen tava­ra­mer­kin liisaamiseen.

    Älyt­tö­myyk­siä on viral­li­ses­sa medias­sa lau­ko­nut kyl­lä ihan kum­pi­kin puoli.

  148. Hyvä että huo­no han­ke kaa­tui. Oop­pe­ran, Fin­lan­dia­ta­lon, Musiik­ki­ta­lon ja Kias­man jat­kok­si ei todel­la­kaan tar­vit­tu vii­det­tä, taas mega­luo­kan epä­on­nis­tu­mis­ta jok­seen­kin täy­sin jul­ki­seen rahaan perus­tuen. Vaa­ral­lis­ta on vas­taa­vien tule­vien hank­kei­den osal­ta se, miten mon­ta kun­ta­päät­tä­jis­tä Lah­den raken­ta­ma “yksi­tyi­sen” rahan sumu­tus sai taakseen. 

    Päät­tä­jien kan­nat­taa todel­la sat­sa­ta em. ole­mas­sa ole­vien sei­nien parem­paan hyö­dyn­tä­mi­seen vaik­ka­pa mat­kai­lu­tu­lo­jen kas­vat­ta­mi­sek­si. Enem­män ja parem­paa sisäl­töä, kii­tos. Kovin tun­tu­vat tyh­ji­nä sei­so­van useim­pi­na päivinä. 

    Ja kyl­lä se park­ki­paik­ka vie­lä raken­ne­taan, mut­ta toi­vot­ta­vas­ti kau­pal­li­siin tar­koi­tuk­siin ja yksi­tyi­sel­lä rahal­la. Hel­sin­gis­tä puut­tuu esim. kyl­py­lä­ho­tel­li. Sii­hen sopi­si liit­tää lai­tu­ris­sa pysy­väs­ti sei­so­va alus, johon sijoi­tet­tai­siin osa hotel­lin tilois­ta ja toi­min­nois­ta. Tai jotain muu­ta omil­laan pyö­ri­vää, mut­ta myös kau­pun­kia hyödyttävää.

  149. Nykyi­sin park­ki­paik­ka­na toi­mi­va Gug­gen­hei­mil­le varat­tu tont­ti voi­tai­siin muut­taa puis­tok­si, joka jat­kai­si Täh­ti­tor­nin­mäen puis­toa­luet­ta meren­ran­taan ja sääs­täi­si samal­la Kaup­pa­to­rin kan­sal­lis­mai­se­man rakentamiselta. 

    Myös vas­ta­päi­nen Kata­ja­no­kan ran­ta maa­il­man­pyö­ri­neen ja uima­loi­neen pitäi­si raken­taa puis­tok­si, kun­han alu­een nykyi­nen vuo­kra-aika päät­tyy. Täl­lai­nen huvi­puis­to ei sovi kau­pun­ki­ku­van kan­nal­ta näin kes­kei­sel­le pai­kal­le. Meren­ran­nan puis­tot sen sijaan antai­si­vat hie­not raa­mit Kaup­pa­to­rin maisemille.

  150. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Eikö­hän se pysy park­ki­paik­ka­na seu­raa­vat kym­me­nen vuotta.

    Noin niin­kuin ihan kiusal­laan­kin, kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­lau­ta­kun­nan vara­pu­heen­joh­ta­jan auktoriteetillä?

    1. Minun kau­te­ni kau­pun­ki­suun­nit­te­lou­lau­ta­kun­nas­sa päät­tyy tou­ko­kuus­sa. Tätä paik­kaa on yri­tet­ty saa­da hyö­ty­käyt­töön vuo­sia, mut­ta jar­ru­tus on suuri.

  151. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kau­pun­gil­la ei ollut täs­sä sanot­ta­vaa ris­kiä. Jos kaik­ki oli­si men­nyt päin sei­niä, ja kävi­jöi­tä oli­si ollut vuo­des­sa kym­me­nen tuhat­ta, hake oli­si men­nyt nurin, kau­pun­ki oli­si kyl­lä menet­tä­nyt rahaa, mut­ta saa­nut sitä vas­taan hyvin arvok­kaan raken­nuk­sen, jol­le oli­si kyl­lä löy­ty­nyt arvo­kas­ta käyt­töä – joka arvok­kaam­paa, kun kan­san syvien rivie3n vaa­ti­ma Kalevala-museo. 

    Sinään­sä hyvä, että sen raken­nuk­sen voi vie­lä­kin raken­taa! Toi­vot­ta­vas­ti mai­nit­se­ma­si arvo­kas käyt­tö on arvol­taan yli 130 mil­joo­naa (x2 vai mitä raken­ta­mis­kus­tan­nuk­set ovat­kaan oikeas­ti), kun vaih­toeh­tois­kus­tan­nuk­set huomioidaan.

  152. Uuden Suo­men pals­tal­la on kan­na­tet­tu huu­mo­ri­mie­les­sä, että Jörn Don­ne­rin heit­to porois­ta (Kou­lu­mies) Ete­lä­sa­ta­maan oli­si kan­nat­te­va ajatus. 

    Kan­san­edus­ta­ja Mik­ko Kär­nä Lapis­ta puo­les­taan esit­ti, että Hel­sin­gin kes­kus­puis­toa voi­si käyt­tää visent­tien palaut­ta­mi­seen takai­sin Suo­men luontoon.

    Omas­ta mie­les­tä­ni paras aja­tus tuli pals­tal­ta, jon­ka nimeä ei saa mai­ni­ta tääl­lä; raken­net­taan “park­ki­pai­kal­le” bordelli.
    Tämä, jos mikään sai­si Hel­sin­ki-Van­taan tran­si­to­mat­kus­ta­jat ja ris­tei­ly­alus­ten turis­tit pysäh­ty­mään Hel­sin­giin pitem­mäk­si aikaa.
    Suo­rat työ­paik­ka­vai­ku­tuk­set oli­si­vat useam­pia sato­ja ja välil­li­set (esim. tak­si­kus­kit) mitat­tai­siin tuhansissa.

    Kävi­jä­mää­rät Hel­sin­gin bor­del­lis­sa ylit­täi­si­vät taa­tus­ti kaik­ki Hel­sin­gin museot yhteen­las­ket­tu­na ja rahoi­tuk­sen saa­mien yksi­tyis­sek­to­ril­ta tus­kin oli­si ongelma.

    Luul­ta­vas­ti ton­tis­ta­kin sai­si käy­vän hin­nan kau­pun­gin kas­saan — käy­tet­tä­väk­si Hel­sin­gin kult­tuu­ri­tar­jon­nan lisämiseen.

  153. Sib­bo San Sebas­tian: Poli­tii­kas­sa toi­mii fik­su­ja asia­lin­jal­la ole­via puur­ta­jia jot­ka jak­sa­vat ottaa asiois­ta sel­vää ja perus­te­le­vat mik­si ovat nii­den taka­na vaik­ka ns. ylei­nen mie­li­pi­de tai kan­san syvät rivit sii­tä pitäisikään.

    Osmo Soi­nin­vaa­ra on ollut ja on edel­leen­kin täl­lai­nen polii­tik­ko. Sen hänen tämä­kin kir­joi­tuk­sen­sa hyvin osoit­taa, vaik­ka se ker­too myös tur­hau­tu­mi­ses­ta nykyi­seen vihapuheeseen.

    Suu­ri ongel­ma täs­sä on se viha­pu­he. Sel­lai­nen lisään­tyy ja me olem­me kaik­ki vähän ihmeis­säm­me sii­tä mitä sen kans­sa oikein pitäi­si teh­dä. Se on tavat­to­man epä­ter­ve ilmiö, ja se syn­nyt­tää myös ikä­viä sivuvaikutuksia.

    Yksi niis­tä on juu­ri tuo: fik­sut polii­ti­kot tur­hau­tu­vat. Itse olen ihme­tel­lyt Soi­nin­vaa­ran kär­si­väl­li­syyt­tä esi­mer­kik­si tääl­lä hänen omas­sa blo­gis­saan välil­lä esiin­ty­viä epä­asial­li­suuk­sia koh­taan. Enkä nyt siis puhu ollen­kaan eri miel­tä ole­mi­ses­ta, sehän on hyvän kes­kus­te­lun läh­tö­koh­ta, vaan epäasiallisuudesta.

    Toi­nen seu­raus on se, että esi­mer­kik­si täs­sä Gug­gen­heim-kysy­myk­ses­sä joku saat­taa kir­joit­taa asial­li­sen, mut­ta museo­ta vas­tus­ta­van puheen­vuo­ron, ja olla jo etu­kä­teen louk­kaan­tu­nut sii­tä, että se lei­ma­taan viha­pu­heek­si. Ei lei­ma­ta. Asioi­ta saa ja pitää­kin sekä kan­nat­taa että vas­tus­taa. Viha­pu­he on sit­ten eri asia. Sitä pitää vain ja ainoas­taan vastustaa.

    Ja hyvä tava­ton: me puhum­me tai­de­museos­ta! Mis­tä ihmees­tä se viha oikein kumpuaa?

  154. hh:Olen ollut aika pal­jon teke­mi­sis­sä kuva­tai­teen kans­sa joten tie­tys­ti toi­voin, että koti­mai­sia tai­teil­li­joi­ta muis­tet­tai­siin tilauk­sil­la mie­luum­min kuin Ame­ri­kas­ta tule­vaa jättiä.

    Jos sata mil­joo­naa jaet­tai­siin apu­ra­hoi­na, sii­tä riit­täi­si 65 000 euroa 1500 tai­tei­li­jal­le tai 130 000 euroa 750 taiteilijalle. 

    Kun tuol­lai­nen jouk­ko yrit­täi­si, saat­tai­si syn­tyä jotain omaakin.

    Olen täs­sä kurk­kail­lut foo­ru­mei­ta ja näp­pi­tun­tu­mak­si jäi, että eni­ten Gug­gen­hei­mia vas­tus­te­taan yli­opis­to-opis­ke­li­joi­den kan­soit­ta­mil­la foo­ru­meil­la. Niil­lä ei ymmär­re­tä aja­tus­ta, että tai­de raken­ne­taan ulko­mai­sen nimen varaan.

    Ehkä­pä täs­tä voi­si aavis­tel­la, että Suo­meen on kas­va­mas­sa suku­pol­via, jot­ka osaa­vat arvos­taa omaa. Tämä selit­ty­nee osak­si sil­lä, että nyky­ään mat­kus­te­taan pal­jon ja ihmi­set koke­vat käy­tän­nös­sä, ettei ruo­ho ole vih­reäm­pää aidan toi­sel­la puo­lel­la. Sik­si omaa­kin sisäl­töä osa­taan kunnioittaa.

    Oli­si­han se kiva, että Gug­gen­hei­min tilal­le kek­sit­täi­siin jotain elä­väm­pää, muu­ta kuin ylem­män luo­kan näyt­täy­ty­mis­koh­de, sel­lais­ta, jos­sa pää­see esiin luo­vuus, suo­ma­lai­suus ja paikallisuus.

  155. Tur­ha ven­koi­lu jat­kui lop­puun asti. Jos kaik­ki oli­si men­nyt Gug­gen­hei­min taus­ta­voi­mien suun­ni­tel­mien mukaan, val­tuus­to oli­si päät­tä­nyt museos­ta lähet­tä­mäl­lä Gug­gen­hei­min sää­tiöl­le sää­tiön lob­ba­rei­den itse laa­ti­man vas­taeh­do­tuk­sen hyväk­syt­tä­väk­si. Se oli­si­kin ollut hie­no lop­pu kuusi vuot­ta kes­tä­neel­le näytelmälle.

  156. Osmo Talo oli­si ollut hin­tan­sa arvoi­nen tuol­la sijain­nil­la, vaik­ka museo oli­si flopannut.

    Mitä sijain­nil­la on asian kans­sa teke­mis­tä kun tont­ti on kau­pun­gin nyt­kin? Se, että pitää itses­tään­sel­vyy­te­nä, että tuol­lai­sen eri­kois­ra­ken­nuk­sen jäl­leen­myyn­tiar­vo oli­si yltä­nyt raken­nus­kus­tan­nuk­siin­sa, on minus­ta aika optimistista. 

    Siit­tä en ole eri­miel­tä, että tont­ti pysyy toden­nä­köi­ses­ti pit­kään tyh­jä­nä, mut­ta eikö tuo joh­du pit­käl­ti sii­tä, että kun maa­gi­nen ‘G’ ote­taan pois kuvas­ta, kau­pun­gin viran­omai­set ja luot­ta­mus­mie­het eivät hevin anna raken­nus­lu­paa tuo­ta Barad-duria kaun­ki­ku­val­li­ses­ti vähem­män haas­ta­vil­le­kaan raken­nuk­sil­le tuol­le paikalle

  157. Gug­gen­heim on jaka­nut kan­san kuin Trump rapa­kon taka­na. Yhdes­tä tai­de­museos­ta­han täs­sä vain oli kysy­mys. Pää­tös on nyt teh­ty ja sen kans­sa ele­tään. Eikö­hän kat­so­ta raken­ta­vas­ti eteen­päin sen sijaan, että vihoi­tel­laan vas­ta­puol­ta maa­il­man tap­piin. Kukaan ei tie­dä mil­lai­nen menes­tys tai raha­rei­kä Gug­gen­hei­mis­ta oli­si tullut.

  158. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Eikö­hän se pysy park­ki­paik­ka­na seu­raa­vat kym­me­nen vuotta.

    Hai­tan­nee­ko tuo. Hyvin­hän sii­täö saa parkkimaksuja.

  159. Poju Ant­sa­lo: Gug­gen­heim on jaka­nut kan­san kuin Trump rapa­kon takana. 

    Eikä pel­käs­tään kan­saa. On syy­tä huo­ma­ta, että äänes­tys jakoi vasem­mis­to­liit­toa lukuun otta­mat­ta kaik­ki yli kah­den hen­gen val­tuus­to­ryh­mät — kyl­lä vain, myös teko­tai­det­ta vas­tus­ta­vat perussuomalaiset.

    Itse voin oma­koh­tai­ses­ti hel­sin­ki­läi­se­nä äänes­tä­jä­nä tode­ta, että vii­me kun­nal­lis­vaa­leis­sa jah­kai­lin kir­jai­mel­li­ses­ti äänes­tys­kop­piin saak­ka kah­den ehdok­kaan välil­lä, joi­ta pidin itsel­le­ni ja omil­le int­res­seil­le­ni täs­mäl­leen yhtä hyvi­nä valin­toi­na. Vaik­ka pys­tyin äänes­tä­mään heis­tä vain tois­ta, niin kum­pi­kin tuli vali­tuk­si, ja toi­nen äänes­ti Gug­gen­hei­mil­le kyl­lä ja toi­nen ei.

    Mikä on sii­nä mie­les­sä osu­vaa, että kos­ka kes­kus­te­lu oli molem­mil­la puo­lil­la pahim­mil­laan kai­ken arvos­te­lun ala­puo­lel­la — eikä kyse kum­mal­la­kaan puo­lel­la ollut vain yksit­täis­ta­pauk­sik­si jää­neis­tä het­kel­li­sis­tä yli­lyön­neis­tä — niin itse oli­sin luul­ta­vas­ti äänes­tä­nyt tyh­jää. Ja ker­to­nut jul­ki­ses­ti tyh­jää äänes­tä­mi­sen syyk­si tämän. (Ja jää­nyt sit­ten odot­ta­maan viha­pos­tin vyöryä.)

  160. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Minun kau­te­ni kau­pun­ki­suun­nit­te­lou­lau­ta­kun­nas­sa päät­tyy tou­ko­kuus­sa. Tätä paik­kaa on yri­tet­ty saa­da hyö­ty­käyt­töön vuo­sia, mut­ta jar­ru­tus on suuri.

    Niin no, vii­mei­set vii­si vuot­ta jar­ru­tus­ta on aiheut­ta­nut Gug­gen­hei­min jää­rä­päi­nen junt­taa­mi­nen, mikä on estä­nyt alu­een jatkosuunnittelun. 

    Vuo­den 2012 huh­ti­kuus­sa Kir­ja­va Sata­ma ‑ark­ki­teh­tuu­ri­kil­pai­lun tuo­ma­ris­to suo­sit­te­li alu­een suun­nit­te­lun jat­ka­mis­ta yhdes­sä kil­pai­lus­sa pal­kin­to­si­joil­le tul­lei­den työ­ryh­mien kans­sa. Saman vuo­den tou­ko­kuus­sa Kau­pun­gin­hal­li­tus tyr­mä­si ensim­mäi­sen Guggenheim-esityksen. 

    Jos Gug­gen­hei­miä ei oltai­si herä­tet­ty kuol­leis­ta aina vain uudes­taan, alu­een kaa­voi­tus oli­si jo val­mis ja lapiot maassa.

  161. Vil­le: Ete­lä­sa­ta­man kehit­tä­mi­ses­sä on pal­jon samaa kuin Töö­lön­lah­des­sa ja sitä ennen Kam­pis­sa. Vuo­si­kym­me­net yri­te­tään luo­da suu­ri koko­nais­val­tai­nen suun­ni­tel­ma – sil­lä välin alue on jou­to­maa­na tai parkkipaikkana.

    Hyvä kom­ment­ti. Juu­ri tänään Hesa­ri jul­kai­si 50 vuot­ta sit­ten teh­dyn val­tuus­to­pää­tök­sen, jos­sa läh­det­tiin kehit­tä­mään Töö­lön­lah­den aluet­ta Alvar Aal­lon koko­nais­suun­ni­tel­man mukai­ses­ti teras­si­to­rei­neen ym. Sit­ten seu­ra­si rei­lun 40 vuo­den hil­jai­suus ja suun­ni­tel­mas­ta toteu­tui vain Fin­lan­dia­ta­lo. Sel­vää on, että Kir­ja­va sata­ma ‑suun­ni­tel­ma ei toteu­du, mik­si ihmees­sä kau­pun­gin kal­lein raken­ta­ma­ton tont­ti met­si­tet­täi­siin maas­sa, jos­sa Kehä ykkö­sen jäl­keen on 1300 km kor­pea. Var­mas­ti alu­eel­le löy­tyy jokin hotel­li­han­ke, mut­ta näin tär­keä paik­ka pitää saa­da hyö­dyt­tä­mään sekä turis­te­ja että kau­pun­ki­lai­sia. Eikä sel­lais­ta han­ket­ta hel­pol­la syliim­me putoa, kun kes­kus­ta­kir­jas­ton kal­tai­nen pon­nis­tus kui­vaa kau­pun­gin kult­tuu­ri­bud­je­tin pit­käl­le tule­vai­suu­teen. Mut­ta jotain väliai­kais­ta voi tän­ne­kin syn­tyä Sedun pajasta.

  162. teek­ka­ri: Vuo­den 2012 huh­ti­kuus­sa Kir­ja­va Sata­ma ‑ark­ki­teh­tuu­ri­kil­pai­lun tuo­ma­ris­to suo­sit­te­li alu­een suun­nit­te­lun jat­ka­mis­ta yhdes­sä kil­pai­lus­sa pal­kin­to­si­joil­le tul­lei­den työ­ryh­mien kanssa.

    Kai­kis­sa 2. pal­kin­non saa­neis­sa ehdo­tuk­sis­sa oli esi­tet­ty (useim­mis­sa jul­ki­set) raken­nuk­set ikään kuin por­tik­si Ete­lä­sa­ta­man molem­mil­le puo­lil­le. Nyt­hän on sovi­tet­tu eri­näi­siä raken­nuk­sia kum­paan­kin paik­kaan, eli kil­pai­lun tulos­ten mukaan on edetty…
    Kai­kis­sa ehdo­tuk­sis­sa oli myös uudis­ra­ken­nus­ten rivi Kata­ja­no­kal­la ja useim­mis­sa myös Olym­pia­ter­mi­naa­lin vie­res­sä. Vain yhdes­sä ehdo­tuk­ses­sa oli puis­toa tuo­tu ran­taan, mitä ihan aihees­ta pidet­tiin vie­raa­na ele­ment­ti­nä Eteläsatamassa.
    Hil­jat­tain esi­tet­ty his­to­rial­li­nen sel­vi­tys alu­een suun­nit­te­lun poh­jak­si oli lupaa­va. Sii­nä oli uskal­let­tu ehdot­taa myös Kei­sa­rin­luo­don­lai­tu­rin pur­ka­mis­ta, mikä Kir­ja­van Sata­man tuo­ma­ris­tol­le oli punai­nen vaate…

  163. Nor­ja­lai­nen hotel­li­mil­jo­nää­ri Art­hur Buc­hardt oli muka­na Gug­gen­hei­min tuki­sää­tiös­sä jol­lain osuu­del­la museo­ta rahoit­ta­mas­sa, mut­ta hotel­li­ton­tit Ete­lä­ran­nas­ta var­maan kel­pai­si­vat Buc­hard­til­le ilman museotakin.

  164. Pek­ka T.: Ja hyvä tava­ton: me puhum­me tai­de­museos­ta! Mis­tä ihmees­tä se viha oikein kumpuaa? 

    Sii­tä, ettei kukaan sitä kan­nat­ta­va tun­nu tajua­van sitä vas­tus­tet­ta­van ihan asia­pe­rus­teil­la eikä rasis­mil­la ja taidevastaisuudella.

  165. R. V.:

    Pahoit­te­len jo etu­kä­teen tätä vihapuheviestiäni.

    R. V.:

    Viha­pu­hee­ni vai­kut­taa jatkuvan.

    R. V.:

    Viha­pu­hee­ni ei ota laantuakseen.

    Hul­lun­ku­ri­nen vit­sin­ne ei ole jää­nyt vail­le huo­mio­ta. Olet­te var­mas­ti eri haus­ka mies.

    Vaik­ka en itse Gug­gen­hei­mia kan­nat­ta­nut, niin kyl­lä “kes­kus­te­lu” aiheen ympä­ril­lä oli har­vi­nai­sen sot­kuis­ta. En muis­ta saman­lais­ta some­rai­voa ennen näh­nee­ni. Tääl­lä Oden blo­gis­sa kes­kus­te­lu on toki ollut asial­lis­ta, kuten aina.

  166. Pek­ka T.: me puhum­me tai­de­museos­ta! Mis­tä ihmees­tä se viha oikein kumpuaa?

    Osa ihmi­sis­tä naut­tii sii­tä, ja hake­mal­la hakee vihan ja kiu­kun aiheita.

  167. ano­nyy­mi: Sii­tä, ettei kukaan sitä kan­nat­ta­va tun­nu tajua­van sitä vas­tus­tet­ta­van ihan asia­pe­rus­teil­la eikä rasis­mil­la ja taidevastaisuudella. 

    Niin, se eni­ten käy­tet­ty asia­pe­rus­te tai­si olla amerikkalaisvastaisuus?

  168. Tom­mi Uscha­nov: On syy­tä huo­ma­ta, että äänes­tys jakoi vasem­mis­to­liit­toa lukuun otta­mat­ta kaik­ki yli kah­den hen­gen val­tuus­to­ryh­mät – kyl­lä vain, myös teko­tai­det­ta vas­tus­ta­vat perussuomalaiset.

    Näh­däk­se­ni Kes­kus­tan kol­men hen­gen ryh­mä oli koko­naan puo­les­ta, mikä kiel­tä­mät­tä yllät­ti aina­kin meikäläisen.

    R.Silfverberg: Niin, se eni­ten käy­tet­ty asia­pe­rus­te tai­si olla amerikkalaisvastaisuus?

    Kir­kaas­ti eni­ten käy­tet­ty asia­pe­rus­te oli se, että hank­keen rahoi­tus­suun­ni­tel­ma näyt­tää hei­kos­ti pei­tel­lyl­tä puhallukselta.

  169. ano­nyy­mi: Sii­tä, ettei kukaan sitä kan­nat­ta­va tun­nu tajua­van sitä vas­tus­tet­ta­van ihan asia­pe­rus­teil­la eikä rasis­mil­la ja taidevastaisuudella.

    Täl­lais­ta aja­tus­ta jot­kut hel­li­vät. Siis jot­kut, jot­ka kuu­lu­vat tähän ryh­mään, jota voi­si kut­sua vaik­ka­pa “elii­tin vas­tai­sik­si”. Paik­kaan­sa se ei sil­ti pidä.

    Omas­sa lähi­pii­ris­sä­ni on ihmi­siä, jot­ka kan­nat­ti­vat Gug­gen­hei­mia, ja toi­sia, jot­ka sitä vas­tus­ti­vat. Molem­mat asia­pe­rus­tein, ilman eri miel­tä ole­vien sät­ti­mis­tä, kuten sivis­ty­nee­seen kes­kus­te­luun kuuluukin.

    On tie­tys­ti ihmi­siä, jot­ka eivät osaa kun­nioit­taa tois­ten mie­li­pi­tei­tä. Hei­dän on vai­kea hyväk­syä eri­lai­sia näke­myk­siä. Ne herät­tä­vät heis­sä jopa vihaa. Tämä ei tie­ten­kään ole eri­tyi­sen tyy­pil­lis­tä Gug­gen­hei­min kan­nat­ta­jil­le, vaik­ka löy­tyy sitä var­mas­ti jon­kin ver­ran sii­tä­kin jou­kos­ta. Näi­tä some­kes­kus­te­lu­ja lukies­sa syn­tyy käsi­tys, että ennen kaik­kea mois­ta esiin­tyy näis­sä elii­tin vastustajissa.

    Joten­kin tun­tuu, että tämän päi­vän tren­de­jä on vas­tus­ta­mi­nen. Monet ovat sel­väs­ti tyy­ty­mät­tö­miä, mikä pur­kau­tuu kiih­keä­nä vas­tus­ta­mi­se­na. Se koh­dis­tuu kuta­kuin­kin kaik­keen uuteen, jota ei “van­hoi­na hyvi­nä aikoi­na” ollut: EU:hun, euroon, maa­han­muut­ta­jiin, tasa-arvoi­seen avio­liit­to­la­kiin, ja jopa, näkö­jään, moder­niin tai­tee­seen museoineen.

    Vas­tus­ta­mi­nen ei ole kui­ten­kaan oikea tapa raken­taa parem­paa tule­vai­suut­ta. Eikö sen tilal­la pitäi­si olla näke­mys sii­tä, mitä näi­den elii­tin aja­mien asioi­den tilal­le haluttaisiin?

  170. Lie­nee syy­tä huo­maut­taa, että elii­tis­sä­kin oli ja on aika pal­jon Gug­gen­heim-hank­keen vas­tus­ta­jia, Jörn Don­ne­rin lisäk­si. Mm. ystä­vä­ni, nyt eläk­keel­lä ole­va museonjohtaja.

    Hän kuu­lui pit­kään EMYA:n (Euroo­pan vuo­den museo pal­kin­to) tuo­ma­ris­toon ja ja tuo­ma­ris­ton jäse­nen omi­nai­suu­des­sa kävi Bil­baon Gug­gen­heim-museos­sa ja ehdot­ti sil­le vuo­den 2000 Vuo­den museo­ta arvoa. Jon­ka Bil­bao saikin.

    Tähän Hel­sin­gen hank­kee­seen hän suh­tau­tui alus­ta alkaen perus­tel­lus­ti mel­koi­sin varauk­sin ja myös jul­ki­toi sen tutuilleen.“Tein myyräntyötä.”

    EMYA:n, nykyi­sen EMF (Euroo­pan museo­foo­ru­mi) pit­kä­ai­kai­nen suo­je­li­ja muu­ten oli nyt jo edes­men­nyt HKK Bel­gian les­ki­ku­nin­ga­tar Fabiola.

  171. Osmo Soi­nin­vaa­ra: vas­taus

    Kyl­lä minä saan ostet­tua tax-free­nä roi­naa Suo­mes­ta vaik­ka olen­kin siel­tä kotoi­sin, mut­ta asun Sveit­sis­sä. Tämä on fak­ta, eli väit­tee­si menee sanaan pinoon sen Sveit­sin tont­ti­maan veto­tus­ta kos­ke­van val­hee­si kanssa.

  172. Osmo ja vii­mek­si näkö­jään Pek­ka T ovat jär­kyt­ty­neet ja pöy­ris­ty­neet tun­ne­reak­tiois­ta, joit­ten ole­mas­sao­lo ei ilmei­ses­ti ole sin­ne kuplaan aiem­min välit­ty­nyt. Osmo yllät­tyi saa­mas­taan “lähes viha­pu­he­mai­ses­ta” postista.
    Me voi­man nui­val­la puo­lel­la olem­me saa­neet naut­tia näis­tä tap­pouh­kauk­sis­ta, “me tie­de­tään, mis­sä sä asut” vih­jai­luis­ta, aja­tus­ri­kos­ten ilmian­nois­ta työ­nan­ta­jil­le ja jopa viran­omai­sil­le, pas­ka­pa­ke­teis­ta, fyy­si­ses­tä väki­val­las­ta­kin yms. jo vuo­sia, minä jo mui­nai­sen Yle­vin ajois­ta läh­tien. Sanoi­sin, että on hie­noa, jos te saat­te mais­taa omaa lää­ket­tän­ne. Tei­dän yli­mie­li­syy­ten­ne ja oma­hy­väi­syy­ten­ne on teh­nyt teil­le mah­dot­to­mak­si ymmär­tää, että tei­tä todel­la viha­taan. Ihan. Vis­ke­raa­lis­ti. Viha­taan. Tun­te­kaa se.

  173. Cati­li­na: Me voi­man nui­val­la puo­lel­la olem­me saa­neet naut­tia näis­tä tap­pouh­kauk­sis­ta, “me tie­de­tään, mis­sä sä asut” vih­jai­luis­ta, aja­tus­ri­kos­ten ilmian­nois­ta työ­nan­ta­jil­le ja jopa viran­omai­sil­le, pas­ka­pa­ke­teis­ta, fyy­si­ses­tä väki­val­las­ta­kin yms. jo vuo­sia, minä jo mui­nai­sen Yle­vin ajois­ta lähtien. 

    Kyl­lä nämä nyky­nat­sit ovat aika väs­sy­köi­tä ja tis­si­pos­kia nii­hin aitoi­hin ja alku­pe­räi­siin ver­rat­tui­na. Ei mul­la muuta.

  174. Cati­li­na:
    Sanoi­sin, että on hie­noa, jos te saat­te mais­taa omaa lää­ket­tän­ne. Tei­dän yli­mie­li­syy­ten­ne ja oma­hy­väi­syy­ten­ne on teh­nyt teil­le mah­dot­to­mak­si ymmär­tää, että tei­tä todel­la viha­taan. Ihan. Vis­ke­raa­lis­ti. Viha­taan. Tun­te­kaa se.

    Ker­rot­ko lisää? Minua poten­ti­aa­li­se­na Osmon äänes­tä­jä­nä kiin­nos­tai­si tie­tää, että kenel­le ja mis­sä hän on viha­pu­he­vies­te­jä tai tap­pouh­kauk­sia lähetellyt.

  175. Pek­ka T.: Vas­tus­ta­mi­nen ei ole kui­ten­kaan oikea tapa raken­taa parem­paa tulevaisuutta. 

    Miten huo­no­ja pää­tök­siä sit­ten voi­daan estää tai perua, jos asioi­ta ei saa vastustaa?

    Min­kä­lais­ta “tule­vai­suu­den raken­ta­mis­ta” se sel­lai­nen on, ettei huo­no­ja ideoi­ta torpata?

    Eikö sen tilal­la pitäi­si olla näke­mys sii­tä, mitä näi­den elii­tin aja­mien asioi­den tilal­le haluttaisiin? 

    Kuka täs­sä puhui mitään elii­tis­tä? Tai siis kai­pa se menee jo mää­ri­tel­mäl­li­ses­ti niin, jos päät­tä­jät kat­so­taan jon­kin­lai­sek­si elii­tik­si, mut­ta älä lyk­kää sanan kon­no­taa­tioi­ta minun nis­koil­le­ni. Valit­sit tuon sanan aivan itse. Ole­tet­ta­vas­ti valin­nal­la oli tar­koi­tus niput­taa minut johon­kin ihmis­ryh­mään jota­kin tar­koi­tus­ta varten.

    Miten ihmees­sä voi olla tilan­ne, jos­sa omas­ta mie­les­tä huo­no­ja asioi­ta ei muka saa vas­tus­taa ilman, että esit­tää vaih­toeh­don ja usein vie­lä­pä samal­la aika­tau­lul­la ja yksi­tyis­koh­tai­suu­del­la kuin vas­tus­tet­ta­va asia?

    Jos edus­kun­nas­sa ajet­tai­siin kai­ken Suo­men met­sä­maan rai­vaa­mis­ta ja pääl­lys­tä­mis­tä asfal­til­la, täl­lä samal­la asen­teel­la tätä vas­tus­ta­vil­ta vaa­dit­tai­siin saman­tien vaih­toeh­to sil­le, mitä asfal­tin tilal­le lai­tet­tai­siin tai miten muu­ten met­sä otet­tai­siin samal­la taval­la täy­si­mää­räi­ses­ti käyt­töön ja mil­lä syn­ty­vän puu­ta­va­ran myyn­nis­tä tule­va tuot­to kor­vat­tai­siin täs­sä vaih­toeh­dos­sa. Täl­lai­nen asen­ne ei hyväk­sy nyky­ti­lan­net­ta vaan jos­tain syys­tä muu­tok­sen on pak­ko tapah­tua, kos­ka niin on pää­tet­ty. Mik­si ei rii­tä, että esi­tet­ty ehdo­tus on vain yksin­ker­tai­ses­ti huo­no eikä sitä pidä toteuttaa?

    Vaik­ka nyky­ti­lan­ne­kin oli­si huo­no, se ei sil­ti­kään tar­koi­ta, että kaik­ki muu­tos sii­hen on hyväs­tä. Se itses­sään ei myös­kään pako­ta asioi­ta mihin­kään aika­tau­luun tai kii­ree­seen. Se, ettei nyky­ti­lan­net­ta parem­paa tai muu­ten vain riit­tä­vän hyvää vaih­toeh­toa ei ole esil­lä, ei tar­koi­ta sitä, ettei­kö täl­lais­ta voi­si löy­tyä tule­vai­suu­des­sa, kun ensin tut­ki­taan mui­ta vaih­toeh­to­ja. Mik­si on aina kii­re teh­dä edes jotain, mitä tahan­sa? Sik­si­kö Suo­mes­sa kär­si­tään laeis­ta ja suun­ni­tel­mis­ta, jot­ka ovat kuin juos­ten kustuja?

    Entä mis­tä syn­tyy tämä äly­tön aja­tus, että vas­tus­ta­jien (tai kan­sa­lais­ten) pitäi­si syn­nyt­tää vaih­toeh­toi­sia (tai yleen­sä­kään mitään) suun­ni­tel­mia? Jul­kis­hal­lin­nol­la on viras­to­ja ja suun­nit­te­lu­lau­ta­kun­tia, jot­ka teke­vät tätä työk­seen. Hei­tä ohjaa­vat poliit­ti­ses­ti ihmi­set, jot­ka on äänes­tet­ty tähän luot­ta­mus­teh­tä­vään. Jos nämä ihmi­set eivät kyke­ne tuot­ta­maan suun­ni­tel­mia tilan­tees­sa, jos­sa huo­nok­si koe­tut ammu­taan alas, siel­lä on täy­sin vää­riä ihmi­siä pui­kois­sa. Jos taas tilal­le ei saa­da parem­pia, meil­lä on käsis­säm­me suu­ri raken­teel­li­nen ongel­ma. Edus­ta­jis­to kui­ten­kin vali­taan edus­ta­maan ihmi­siä, päät­tä­jät päät­tä­mään ja vir­ka­mie­het val­mis­te­le­maan. Se on tar­koi­tuk­sel­li­nen työn­ja­ko ja hei­dän työ­tään. Mik­si heil­le mak­se­taan palk­kaa, jos työt kui­ten­kin pitää teh­dä hei­dän puo­les­taan? Mik­si kan­sa­lais­ten pitäi­si aina teh­dä kaik­ki itse?

  176. ano­nyy­mi:

    Entä mis­tä syn­tyy tämä äly­tön aja­tus, että vas­tus­ta­jien (tai kan­sa­lais­ten) pitäi­si syn­nyt­tää vaih­toeh­toi­sia (tai yleen­sä­kään mitään) suun­ni­tel­mia? Jul­kis­hal­lin­nol­la on viras­to­ja ja suun­nit­te­lu­lau­ta­kun­tia, jot­ka teke­vät tätä työk­seen. Hei­tä ohjaa­vat poliit­ti­ses­ti ihmi­set, jot­ka on äänes­tet­ty tähän luot­ta­mus­teh­tä­vään. Jos nämä ihmi­set eivät kyke­ne tuot­ta­maan suun­ni­tel­mia tilan­tees­sa, jos­sa huo­nok­si koe­tut ammu­taan alas, siel­lä on täy­sin vää­riä ihmi­siä pui­kois­sa. Jos taas tilal­le ei saa­da parem­pia, meil­lä on käsis­säm­me suu­ri raken­teel­li­nen ongel­ma. Edus­ta­jis­to kui­ten­kin vali­taan edus­ta­maan ihmi­siä, päät­tä­jät päät­tä­mään ja vir­ka­mie­het val­mis­te­le­maan. Se on tar­koi­tuk­sel­li­nen työn­ja­ko ja hei­dän työ­tään. Mik­si heil­le mak­se­taan palk­kaa, jos työt kui­ten­kin pitää teh­dä hei­dän puo­les­taan? Mik­si kan­sa­lais­ten pitäi­si aina teh­dä kaik­ki itse?

    Aivan erin­omai­ses­ti sanottu!

    Tämä tii­vis­tää hyvin sen mikä on ehkä juu­ri­syy­nä (tai aina­kin yhte­nä niis­tä) sii­nä, mik­si polii­tii­kan arvos­tus on romah­ta­nut ja mik­si mm. popu­lis­ti­nen kapi­na­hen­ki on saa­nut val­lan monis­sa maissa.

    Edus­tuk­sel­li­sen demo­kra­tian oikeu­tus on sii­nä ole­tuk­ses­sa, ettei kan­sa­lai­sil­la ole aikaa pereh­tyä kaik­kiin pää­tet­tä­vi­nä ole­viin asioi­hin ja sik­si on paras­ta vali­ta kan­san­jou­kos­ta edus­ta­jia, joil­la oli­si parem­mat mah­dol­li­suu­det syven­tyä asioi­hin ja teh­dä valis­tu­nei­ta pää­tök­siä. Nyky­ai­ka­na näyt­tää kui­ten­kin sil­tä, että nämä kan­sa­kun­nan vali­tut eivät edus­ta mitään kog­ni­tii­vi­sil­ta kyvyil­tään vai­ku­tuk­sen teke­vää jouk­koa vaan lähin­nä todel­li­suu­des­ta vie­raan­tu­nei­ta poliit­ti­sia broi­le­rei­ta ja jää­rä­päi­ses­ti aatei­siin­sa taker­tu­nei­ta kan­san­mie­hiä ja ‑nai­sia. Kun ylim­mät vir­ka­mie­het vie­lä vali­taan samas­ta poru­kas­ta puo­lue­kir­jan mukaan ja mm. minis­te­riöi­den toi­min­taa ohjaa­maan istu­te­taan polit­ruk­ke­ja, niin eipä ihme, ettei hom­ma toimi.

    Kun päät­tä­vä poruk­ka tun­tuu ole­van pää­asias­sa nume­ro­tai­do­ton­ta tai nume­rot “poliit­ti­sel­la tah­dol­la” kor­vaa­via hör­hö­jä, joi­den ainoa kei­no vas­ta­ta kri­tiik­kiin on kiel­tää kaik­ki arvos­te­lu ja taker­tua entis­tä suu­rem­mal­la ehdot­to­muu­del­la kaik­kein pöl­jim­piin­kiin pää­tök­siin, seu­rauk­se­na on — no, juu­ri sitä mitä olem­me voi­neet jo pidem­pään todis­taa — sur­ke­aa lain­sää­dän­töä, itse­ään vas­taan kään­ty­viä sää­dök­siä, koko­nais­ten teol­li­suu­den alo­jen ram­paut­ta­mi­sia ja toi­saal­la taas ris­kit­tö­mien raha-auto­maat­tien luo­mi­sia koi­ja­reil­le jne.

    Samaan aikaan kan­san kou­lu­tus­ta­so on nous­sut — väki ei enää ole mitään pelk­kiä met­sä­työ­mie­hiä ja lyp­sy­ti­lan emän­tiä vaan yhä useam­min kor­keas­ti kou­lu­tet­tu­ja asian­tun­ti­joi­ta, joil­la on lisäk­si käy­tös­sä ennen­nä­ke­mä­tön mää­rä tie­toa hel­pos­ti saa­ta­vil­la. Näin pää­tös­ten arvos­te­lu ei enää ole­kaan mitään jos­tain kat­ke­ruu­des­ta kum­pua­vaa her­ra­vi­haa vaan ihan oike­aa ihmet­te­lyä sii­tä miten idioot­ti­mai­sia pää­tök­siä mei­dän demo­kra­tiam­me nyky­ään tuottaa.

    Kyl­lä täs­sä var­maan­kin alkai­si ole­maan aika kek­siä yhteis­kun­ta ja poliit­ti­nen jär­jes­tel­mä uudestaan?

  177. ksee:

    Samaan aikaan kan­san kou­lu­tus­ta­so on nous­sut – väki ei enää ole mitään pelk­kiä met­sä­työ­mie­hiä ja lyp­sy­ti­lan emän­tiä vaan yhä useam­min kor­keas­ti kou­lu­tet­tu­ja asian­tun­ti­joi­ta, joil­la on lisäk­si käy­tös­sä ennen­nä­ke­mä­tön mää­rä tie­toa hel­pos­ti saa­ta­vil­la. Näin pää­tös­ten arvos­te­lu ei enää ole­kaan mitään jos­tain kat­ke­ruu­des­ta kum­pua­vaa her­ra­vi­haa vaan ihan oike­aa ihmet­te­lyä sii­tä miten idioot­ti­mai­sia pää­tök­siä mei­dän demo­kra­tiam­me nyky­ään tuottaa.

    Täs­tä jäi vie­lä some — eli ihan samal­la taval­la kuin some toi­mii val­hei­den ja sala­liit­to­teo­rioi­den leviä­mis­väy­lä­nä se toi­mii myös oikean tie­don ja perus­tel­tu­jen epäi­ly­jen välit­tä­jä­nä. Tie­tys­ti vaa­tii tiet­tyä osaa­mis­ta­soa ja kriit­ti­syyt­tä seu­loa ros­kan seas­ta ne hel­met, mut­ta kyl­lä­hän nyt­kin esim. Gug­gen­heim-cases­sa ver­kos­ta löy­tyi hyvin­kin perus­teel­li­sia las­kel­mia sii­tä, miten perus­tel­tu­ja esi­te­tyt luvut oli­vat jne.

    Vaik­ka some halu­taan usein lei­ma­ta vain hör­hö­jen ja popu­lis­tien pro­pa­gan­da­vä­li­neek­si, niin se on samal­la kui­ten­kin ilmei­sen olel­li­nen osa myös perus­tel­lun kriit­ti­syy­den kas­vul­le — toi­saal­ta ihmi­set pää­se­vät hel­pos­ti huo­maa­maan, ettei­vät ole yksin epäi­lyk­si­neen, ja toi­saal­ta kriit­tis­tä ana­lyy­sia voi­daan raken­taa jouk­ko­voi­mal­la, mikä ylit­tää yksit­täi­sen “perä­kam­ma­rin pojan” kapa­si­tee­tin moninkertaisesti.

    Eli — poliit­ti­sen jär­jes­tel­män pää­tök­sen­te­ko­ky­ky tun­tuu jat­ku­vas­ti rapau­tu­van ja samaan aikaan kan­san valis­tu­nei­suus ja tie­ton­saan­ti­mah­dol­li­suu­det kas­va­vat. Täs­sä on sel­lai­nen ris­ti­rii­ta, jota “poliit­ti­nen eliit­ti” ei kovin kau­aa pys­ty patoamaan…

  178. ano­nyy­mi: Miten huo­no­ja pää­tök­siä sit­ten voi­daan estää tai perua, jos asioi­ta ei saa vastustaa?

    Min­kä­lais­ta “tule­vai­suu­den raken­ta­mis­ta” se sel­lai­nen on, ettei huo­no­ja ideoi­ta torpata?

    Kuka täs­sä puhui mitään elii­tis­tä? Tai siis kai­pa se menee jo mää­ri­tel­mäl­li­ses­ti niin, jos päät­tä­jät kat­so­taan jon­kin­lai­sek­si elii­tik­si, mut­ta älä lyk­kää sanan kon­no­taa­tioi­ta minun nis­koil­le­ni. Valit­sit tuon sanan aivan itse. Ole­tet­ta­vas­ti valin­nal­la oli tar­koi­tus niput­taa minut johon­kin ihmis­ryh­mään jota­kin tar­koi­tus­ta varten.

    Olen täs­tä asias­ta Ano­nyy­min kans­sa samaa miel­tä, vaik­ka hänen kir­joi­tuk­sen­sa onkin vas­taus minul­le. En tar­koit­ta­nut, ettei­kö kaik­kea sai­si vas­tus­taa, vaan ihmet­te­lin sitä että jot­kut tahot tun­tu­vat vas­tus­ta­van kaikkea.

    Demo­kra­tian idea­han on juu­ri se, että asiois­ta kes­kus­tel­laan, nii­tä kan­na­te­taan tai vas­tus­te­taan, ja lopul­ta teh­dään pää­tös. Gug­gen­hei­min osal­ta pro­ses­si tai­si men­nä kuta­kuin­kin näin.

    Laa­jem­pi poh­dis­ke­lu­ni syn­tyi siis sii­tä huo­mios­ta, että nykyi­sin tun­tuu ole­van esil­lä ilmiö, jota voi­nee kut­sua vaik­ka­pa popu­lis­mik­si. Sen käyt­tö­voi­ma­na näyt­täi­si ole­van ennen kaik­kea lähes kaik­kien nykyil­miöi­den vas­tus­ta­mi­nen. Minä­kin vas­tus­tan monia asioi­ta, mut­ta samal­la mie­tin miten ne voi­si teh­dä paremmin.

    Elii­tis­tä kir­joit­taes­sa­ni en vii­tan­nut Ano­nyy­miin hen­ki­lö­nä, enkä edes hänen kir­joi­tuk­seen­sa, vaik­ka otin­kin sen oman poh­dis­ke­lu­ni läh­tä­koh­dak­si. Kehit­te­lin vain aja­tuk­sia­ni vas­tus­ta­mi­ses­ta ylei­sem­pään suun­taan. Pahoit­te­len, jos kir­joi­tuk­ses­ta­ni saat­toi saa­da vää­rän mielikuvan.

    Kir­joi­tuk­sen ydin oli kui­ten­kin tämä: mik­si vas­tus­tus, jopa tai­de­museon vas­tus­tus, saa niin vihai­sia sävyjä?

  179. ksee:

    Tämä tii­vis­tää hyvin sen mikä on ehkä juu­ri­syy­nä (tai aina­kin yhte­nä niis­tä) sii­nä, mik­si polii­tii­kan arvos­tus on romah­ta­nut ja mik­si mm. popu­lis­ti­nen kapi­na­hen­ki on saa­nut val­lan monis­sa maissa.

    Edus­tuk­sel­li­sen demo­kra­tian oikeu­tus on sii­nä ole­tuk­ses­sa, ettei kan­sa­lai­sil­la ole aikaa pereh­tyä kaik­kiin pää­tet­tä­vi­nä ole­viin asioi­hin ja sik­si on paras­ta vali­ta kan­san­jou­kos­ta edus­ta­jia, joil­la oli­si parem­mat mah­dol­li­suu­det syven­tyä asioi­hin ja teh­dä valis­tu­nei­ta päätöksiä.

    Kun päät­tä­vä poruk­ka tun­tuu ole­van pää­asias­sa nume­ro­tai­do­ton­ta tai nume­rot “poliit­ti­sel­la tah­dol­la” kor­vaa­via hör­hö­jä, joi­den ainoa kei­no vas­ta­ta kri­tiik­kiin on kiel­tää kaik­ki arvos­te­lu ja taker­tua entis­tä suu­rem­mal­la ehdot­to­muu­del­la kaik­kein pöl­jim­piin­kiin pää­tök­siin, seu­rauk­se­na on – no, juu­ri sitä mitä olem­me voi­neet jo pidem­pään todis­taa – sur­ke­aa lain­sää­dän­töä, itse­ään vas­taan kään­ty­viä sää­dök­siä, koko­nais­ten teol­li­suu­den alo­jen ram­paut­ta­mi­sia ja toi­saal­la taas ris­kit­tö­mien raha-auto­maat­tien luo­mi­sia koi­ja­reil­le jne.

    Kyl­lä täs­sä var­maan­kin alkai­si ole­maan aika kek­siä yhteis­kun­ta ja poliit­ti­nen jär­jes­tel­mä uudestaan?

    Minul­la on poliit­ti­sis­ta päät­tä­jis­täm­me parem­pi käsi­tys kuin Kseel­lä, vaik­ka tie­tys­ti jou­kos­sa on juu­ri noin epä­kel­po­ja­kin tapauk­sia. Ihme­tys­tä herät­tää vain se mik­si kan­sa, jol­la on demo­kra­tias­sa kui­ten­kin jotain val­taa, ei tee asial­le jotain? Mik­si äänes­tä­jät halua­vat vain näpäyt­tää poliit­tis­ta eliit­tiä, sen sijaan että valit­si­si­vat tilal­le sel­lai­sia, joil­la on kykyä teh­dä noi­ta valis­tu­nei­ta päätöksiä?

    Edus­tuk­sel­lis­ta demo­kra­ti­aa kan­na­tan itse­kin. Ei minul­la­kaan ole aikaa ja mah­dol­li­suuk­sia pereh­tyä jokai­seen pää­tet­tä­vään asi­aan, vaan haluan äänes­tä­mä­ni polii­ti­kon sen teke­vän. Hänet valit­sen yhteis­ten arvo­jen perus­teel­la, en yksit­täis­ten mie­li­pi­tei­den mukaan.

    Nämä demo­kra­tian ongel­mat, popu­lis­ti­nen kapi­na­hen­ki ja kaik­ki muu, ovat hyvin tär­kei­tä asioi­ta poh­tia. Ei minul­la ole nii­hin val­mii­ta vas­tauk­sia, vaik­ka koe­tan­kin nii­tä pie­nes­sä pääs­sä­ni poh­dis­kel­la. Hyviä ainek­sia sil­le antaa avoin keskustelu.

  180. ksee: Täs­tä jäi vie­lä some – eli ihan samal­la taval­la kuin some toi­mii val­hei­den ja sala­liit­to­teo­rioi­den leviä­mis­väy­lä­nä se toi­mii myös oikean tie­don ja perus­tel­tu­jen epäi­ly­jen välittäjänä.

    Kun nyt olen vauh­tiin pääs­syt niin kom­men­toin vie­lä tätä­kin. Olen aivan samaa mieltä.

    On hie­noa, että meil­lä on some, joka antaa meil­le taval­li­sil­le ihmi­sil­le mah­dol­li­suu­den saa­da äänem­me kuu­lu­maan (ja aina­kin yksi polii­tik­ko tämän­kin kir­joi­tuk­sen jopa lukee — Osmo Soi­nin­vaa­ra­han jou­tuu tar­kis­ta­maan etten aivan levot­to­mia kir­joit­te­le). Samaan aikaan on tur­haut­ta­vaa miten pal­jon somes­sa on mata­la­mie­lis­tä sät­ti­mis­tä ja tahal­lis­ta vää­rien tie­to­jen levittämistä.

    Vaa­tii mel­kois­ta luku­tai­toa erot­taa edel­lä mai­ni­tut asiat toi­sis­taan, eikä meil­lä kai­kil­la sitä tai­toa ole. Ehkä kyse on kui­ten­kin vain sii­tä, että uute­na ilmiö­nä some vie­lä hakee muo­to­aan ja ajan myö­tä nuo kiel­tei­set ilmiöt vähe­ne­vät. Toi­vo­taan ainakin.

  181. Some­rai­vo pon ikä­vä ilmiö. Mut­ta ili­mö sinä­näs onyh­tö van­ha kuin ihmis­kut­na itse. Nyt on vain teho­kas kei­no tuo­da esiin v…aa oloaan.

    Kuin­ka mon­ta some­rai­vo­voes­tiä sait jakuin­ka monel­ta eri hen­ki­löl­tä? Ja kuin­ka mon­ta seko­pää­tä näin­kin suu­res­ta kau­pun­gis­ta (ml koko pää­kau­pun­ki­seu­tu) löytyy?

  182. Pek­ka T.: Kir­joi­tuk­sen ydin oli kui­ten­kin tämä: mik­si vas­tus­tus, jopa tai­de­museon vas­tus­tus, saa niin vihai­sia sävyjä? 

    Kos­ka, esi­merk­ki­nä tämä tai­de­museo, aivan ilmi­sel­väs­ti ja hel­pon perus­tel­lus­ti huo­not ideat elä­vät jon­kin pie­nen sisä­pii­ri­ryh­män aja­ma­na ja löy­tä­vät jos­tain oiko­tei­tä pää­tök­sen­te­koon ja kan­sa­lai­sia edus­ta­va jär­jes­tel­mä saa ne vain vai­voin este­tyk­si. Tämä­kään ei ole lopul­li­nen tilan­ne vaan ne tuo­daan kuse­tuk­sen­se­kai­se­na väsy­tys­tais­te­lu­na ala­ti uudel­leen “pää­tet­tä­väk­si” hie­man eri muo­toon puet­tu­na, jos halut­tua lop­pu­tu­los­ta ei ole saatu.

    Onhan se vähän ongel­mal­lis­ta ja päät­tä­väs­sä ase­mas­sa toi­mi­via koh­ti vihaa syn­nyt­tä­vää, jos kuka tahan­sa, joka vie­lä kyke­nee sen­het­ki­sen älyl­li­sen kapa­si­teet­tin­sa puo­les­ta iske­mään koli­koi­ta baa­ri­tis­kil­le, voi perus­tel­lus­ti kat­soa edes jol­lain mer­kit­tä­väl­lä käy­tän­nön tasol­la ymmär­tä­vän­sä asias­sa yksin­ker­tai­sia, todel­li­sia ongel­mia, joi­ta mer­kit­tä­vä osa päät­tä­vää pro­ses­sia ei edes suos­tu tun­nus­ta­maan vaan lei­maa tämän asian esil­le otta­van epä­toi­vo­tuk­si hen­ki­lök­si, ja näkee, että asias­sa voi­si saman­tien myös teh­dä lopul­li­sen pää­tök­sen eikä vei­va­ta sitä loputtomiin.

    Pek­ka T.: Ihme­tys­tä herät­tää vain se mik­si kan­sa, jol­la on demo­kra­tias­sa kui­ten­kin jotain val­taa, ei tee asial­le jotain? Mik­si äänes­tä­jät halua­vat vain näpäyt­tää poliit­tis­ta eliit­tiä, sen sijaan että valit­si­si­vat tilal­le sel­lai­sia, joil­la on kykyä teh­dä noi­ta valis­tu­nei­ta päätöksiä? 

    Poliit­ti­nen jär­jes­tel­mä tuo jos­tain syys­tä aika hei­kos­ti tuol­lai­sia ihmi­siä esil­le ja media ei tue kan­sa­lais­ta asia­poh­jai­ses­sa pää­tök­sen­teos­sa vaan vaa­li­kau­del­la kuin vaa­li­kau­del­la koko hom­ma usein jumit­tuu yhteen tai kah­teen puhee­nai­hee­seen ja hyvin kapei­siin näkö­kul­miin. Minus­ta on käsit­tä­mä­tön­tä, miten edes perus­ar­vo­ja ei kye­tä tie­do­tus­vä­li­neis­sä välit­tä­mään äänes­tä­jil­le, jol­loin pie­ni­palk­kai­set sai­raan­hoi­ta­jat pää­ty­vät äänes­tä­mään työ­väen ystä­vää Kokoo­mus­ta. Lisäk­si nämä kaik­ki tyy­ty­mät­tö­mät ihmi­set myös­kin edus­ta­vat eri poliit­ti­sia ilman­suun­tia, eivät­kä siten kyke­ne käyt­tä­mään jouk­ko­voi­maa jär­jes­tel­män uudis­ta­mi­sek­si. Muu­ten­han hei­dän äänes­tä­män­sä puo­lue pait­si uudis­tui­si nousi­si myös heit­tä­mäl­lä joh­ta­van puo­lu­een asemaan.

    Tyy­ty­mät­tö­myyt­tä, kat­ke­ruut­ta ja äänet­tö­mäk­si jätet­ty­jä. Näil­le ihmi­sil­le kan­nat­tai­si oikeast iteh­dä jotain siel­lä poliit­ti­sis­sa eli­mis­sa — enkä tar­koi­ta objek­tei­na. Voi­si aloit­taa vaik­ka aktii­vi­sel­la kuun­te­le­mi­sel­la ja jat­kaa vuo­ro­pu­he­luun ja ymmärtämiseen.

  183. ano­nyy­mi: Kos­ka, esi­merk­ki­nä tämä tai­de­museo, aivan ilmi­sel­väs­ti ja hel­pon perus­tel­lus­ti huo­not ideat elä­vät jon­kin pie­nen sisä­pii­ri­ryh­män aja­ma­na ja löy­tä­vät jos­tain oiko­tei­tä pää­tök­sen­te­koon ja kan­sa­lai­sia edus­ta­va jär­jes­tel­mä saa ne vain vai­voin este­tyk­si. Tämä­kään ei ole lopul­li­nen tilan­ne vaan ne tuo­daan kuse­tuk­sen­se­kai­se­na väsy­tys­tais­te­lu­na ala­ti uudel­leen “pää­tet­tä­väk­si” hie­man eri muo­toon puet­tu­na, jos halut­tua lop­pu­tu­los­ta ei ole saatu.

    Eihän se niin ole, että Gug­gen­heim oli­si ollut yksi­kä­sit­tei­sen huo­no idea, jon­ka vain kan­san vii­saus pys­tyi estä­mään. Sil­lä oli kan­nat­ta­jan­sa ja vas­tus­ta­jan­sa ja molem­mil­la oli näke­myk­siin­sä hyvät perus­teet. Kysy­mys oli arvois­ta, ei kiis­tat­to­mis­ta tosiasioista.

    En ymmär­rä myös­kään tuo­ta väsy­tys­tais­te­lua. Ensin Gug­gen­hei­mia ei hyväk­syt­ty, kos­ka koko­nai­suut­ta ei kat­sot­tu riit­tä­vän hyväk­si, joten hank­keen puu­ha­mie­het paran­si­vat koko­nai­suut­ta. Mikä täs­sä on arveluttavaa?

    Edus­tuk­sel­li­sen demo­kra­tian kan­nat­ta­ja­na minus­ta on myös oikein, että pää­tök­sen teki­vät kan­san valit­se­mat edus­ta­jat, ei gal­lu­pien huu­to­ää­nes­tys. Polii­ti­koil­la kun kui­ten­kin oli mah­dol­li­suus pereh­tyä suun­ni­tel­maan ja sen perus­tei­siin parem­min kuin esi­mer­kik­si minulla.

    Mikä täs­sä meni vää­rin? Mik­si polii­ti­kot eivät oli­si toi­mi­neet vil­pit­tö­mäs­ti paras­ta rat­kai­sua hakien? Ja var­sin­kin: mik­si viha?

    Poliit­ti­nen jär­jes­tel­mä tuo jos­tain syys­tä aika hei­kos­ti tuol­lai­sia ihmi­siä esil­le ja media ei tue kan­sa­lais­ta asia­poh­jai­ses­sa pää­tök­sen­teos­sa vaan vaa­li­kau­del­la kuin vaa­li­kau­del­la koko hom­ma usein jumit­tuu yhteen tai kah­teen puhee­nai­hee­seen ja hyvin kapei­siin näkökulmiin.

    Tyy­ty­mät­tö­myyt­tä, kat­ke­ruut­ta ja äänet­tö­mäk­si jätet­ty­jä. Näil­le ihmi­sil­le kan­nat­tai­si oikeast iteh­dä jotain siel­lä poliit­ti­sis­sa eli­mis­sa — enkä tar­koi­ta objek­tei­na. Voi­si aloit­taa vaik­ka aktii­vi­sel­la kuun­te­le­mi­sel­la ja jat­kaa vuo­ro­pu­he­luun ja ymmärtämiseen.

    Tämä on tär­ke­ää poh­dis­ke­lua. Mikä on poliit­ti­ses­sa jär­jes­tel­mäs­säm­me, demo­kra­tias­sa, vika­na, jos se jät­tää kovin suu­ren jou­kon ihmi­siä tyy­ty­mät­tö­mik­si? Mitä sil­le pitäi­si ja voi­si tehdä?

    Taus­tal­la on se vie­lä suu­rem­pi kysy­mys: mik­si län­si­mais­sa kan­sa jakaan­tuu ene­ne­väs­sä mää­rin kah­tia? Mik­si käsi­tyk­set suun­nas­ta, johon yhteis­kun­taa halu­taan kehit­tää, eivät koh­taa? Mik­si nämä kah­tia­ja­kau­tu­neet ryh­mät eivät kuu­le toi­si­aan? Mitä täl­le pitäi­si ja voi­si tehdä?

  184. Pek­ka T.: Eihän se niin ole, että Gug­gen­heim oli­si ollut yksi­kä­sit­tei­sen huo­no idea 

    Ei yksi­kä­sit­tei­sen huo­no, mut­ta jol­lain taval­la ilmi­sel­väs­ti ja hel­pos­ti perus­tel­ta­vas­ti huo­no kuitenkin.

    Pek­ka T.: Ja var­sin­kin: mik­si viha? 

    Ilmei­ses­ti et nyt vain ymmär­rä, joten lope­ta kysyminen.

  185. Pek­ka T.: Tämä on tär­ke­ää poh­dis­ke­lua. Mikä on poliit­ti­ses­sa jär­jes­tel­mäs­säm­me, demo­kra­tias­sa, vika­na, jos se jät­tää kovin suu­ren jou­kon ihmi­siä tyy­ty­mät­tö­mik­si? Mitä sil­le pitäi­si ja voi­si tehdä?

    Onko­han se pel­käs­tään demo­kra­tian syy? Osa­syy­nä saat­taa olla nel­jäs valtiomahti. 

    On mie­len­kiir­tois­ta seu­ra­ta tänään jul­kais­tu­jen PISA-tulos­ten rapor­toin­tia ja ana­lyy­se­jä medias­sa. Muu­tok­sia huo­noon suun­taan on kiis­tat­ta tapah­tu­nut, mut­ta sii­nä, mikä nousee juu­ri­syyk­si, on luul­ta­vas­ti mel­kois­ta hajontaa. 

    Jos aikaa on, asias­ta kiin­nos­tu­nei­den kan­na­taa käy­dä itse OECDn PISA sivuilla.

  186. Tapio: On mie­len­kiir­tois­ta seu­ra­ta tänään jul­kais­tu­jen PISA-tulos­ten rapor­toin­tia ja ana­lyy­se­jä medias­sa. Muu­tok­sia huo­noon suun­taan on kiis­tat­ta tapah­tu­nut, mut­ta sii­nä, mikä nousee juu­ri­syyk­si, on luul­ta­vas­ti mel­kois­ta hajontaa. 

    En mal­ta olla jat­ka­mat­ta: Kat­so­taan nyt kel­los­ta, mil­loin tulee ensim­mäi­nen seli­tys, “…, että huo­non kehi­tyk­sen syy­nä ovat nykyi­sen hal­li­tuk­sen teke­mät bud­jet­ti­leik­kauk­set koulutukseen”.

  187. Tapio: En mal­ta olla jat­ka­mat­ta: Kat­so­taan nyt kel­los­ta, mil­loin tulee ensim­mäi­nen seli­tys, “…, että huo­non kehi­tyk­sen syy­nä ovat nykyi­sen hal­li­tuk­sen teke­mät bud­jet­ti­leik­kauk­set koulutukseen”.

    Aamun uuti­sis­sa, tot­ta kai. Hymyä vain!

  188. Tapio: Muu­tok­sia huo­noon suun­taan on kiis­tat­ta tapah­tu­nut, mut­ta sii­nä, mikä nousee juu­ri­syyk­si, on luul­ta­vas­ti mel­kois­ta hajontaa.

    Tar­koi­tat­ko sitä, että tän­ne on tul­lut maahanmuuttajia?

    Talous­sa­no­mis­sa oli täm­möi­nen jut­tu tänään:

    http://www.iltasanomat.fi/taloussanomat/porssiuutiset/art-2000004895108.html

    Samaan aikaan uuti­soi­daan, että pos­ti­vä­ki pekää että jopa tuhan­sia ihmi­siä jou­tuu työttömäksi.

    Ongel­ma on lyhyes­ti se, että yri­tyk­set, jot­ka eivät inves­toi konei­siin ja auto­maa­tioon vaan inves­toi­vat ihmi­siin eivät pär­jää kil­pai­lus­sa — tai jos ihmi­siä tar­vi­taan, ne kan­nat­taa joko siir­tää ulko­mail­le tai hank­kia ulkomailta.

    Täs­sä on esim. kak­si uutis­ta samas­ta aihees­ta, ensin vuo­del­ta 2015 ilouutinen:

    http://rakennusliitto.fi/2015/11/13/lahes-tuhat-rakentajaa-tyollistyy-aanekoskella/

    Ääne­kos­ken uuden sel­lu­teh­taan raken­ta­mi­nen hel­pot­taa kum­mas­ti raken­ta­jien työl­li­syys­ti­lan­net­ta Kes­ki-Suo­mes­sa. Jo loka­kuus­sa työ­maal­la pais­ki hom­mia 300 raken­ta­jaa, mut­ta ensi kevää­nä mää­rä koho­aa lähes tuhanteen.”

    Sit­ten kat­saus tilan­tee­seen 2016:

    http://www.ksml.fi/talous/Harkimo-ihmettelee-Miksei-%C3%84%C3%A4nekosken-biotuotetehtaan-ty%C3%B6maa-ty%C3%B6llist%C3%A4-keskisuomalaisia/886464

    Työ­maal­la oli loka­kuus­sa 1540 ulko­mais­ta työn­te­ki­jää, mut­ta vain sata pai­kal­lis­ta, Hjal­lis Har­ki­mo kir­joit­taa blogissaan”

  189. Tero Tolo­nen: Tar­koi­tat­ko sitä, että tän­ne on tul­lut maahanmuuttajia?

    Talous­sa­no­mis­sa oli täm­möi­nen jut­tu tänään:

    http://www.iltasanomat.fi/taloussanomat/porssiuutiset/art-2000004895108.html

    Samaan aikaan uuti­soi­daan, että pos­ti­vä­ki pekää että jopa tuhan­sia ihmi­siä jou­tuu työttömäksi.

    Ongel­ma on lyhyes­ti se, että yri­tyk­set, jot­ka eivät inves­toi konei­siin ja auto­maa­tioon vaan inves­toi­vat ihmi­siin eivät pär­jää kil­pai­lus­sa – tai jos ihmi­siä tar­vi­taan, ne kan­nat­taa joko siir­tää ulko­mail­le tai hank­kia ulkomailta.

    Täs­sä on esim. kak­si uutis­ta samas­ta aihees­ta, ensin vuo­del­ta 2015 ilouutinen:

    http://rakennusliitto.fi/2015/11/13/lahes-tuhat-rakentajaa-tyollistyy-aanekoskella/

    Ääne­kos­ken uuden sel­lu­teh­taan raken­ta­mi­nen hel­pot­taa kum­mas­ti raken­ta­jien työl­li­syys­ti­lan­net­ta Kes­ki-Suo­mes­sa. Jo loka­kuus­sa työ­maal­la pais­ki hom­mia 300 raken­ta­jaa, mut­ta ensi kevää­nä mää­rä koho­aa lähes tuhanteen.”

    Sit­ten kat­saus tilan­tee­seen 2016:

    http://www.ksml.fi/talous/Harkimo-ihmettelee-Miksei-%C3%84%C3%A4nekosken-biotuotetehtaan-ty%C3%B6maa-ty%C3%B6llist%C3%A4-keskisuomalaisia/886464

    Työ­maal­la oli loka­kuus­sa 1540 ulko­mais­ta työn­te­ki­jää, mut­ta vain sata pai­kal­lis­ta, Hjal­lis Har­ki­mo kir­joit­taa blogissaan”

    Viit­ta­sin pel­käs­tään 6.12. jul­kais­tui­hin PISA-tut­ki­muk­sen tuloksiin. 

    Maa­han­muut­to huo­mioi­daan PISAs­sa. Odo­tel­laan ammat­ti­lais­ten teke­miä kun­nol­li­sia analyyseja.

  190. Tapio: En mal­ta olla jat­ka­mat­ta: Kat­so­taan nyt kel­los­ta, mil­loin tulee ensim­mäi­nen seli­tys, “…, että huo­non kehi­tyk­sen syy­nä ovat nykyi­sen hal­li­tuk­sen teke­mät bud­jet­ti­leik­kauk­set koulutukseen”.

    hh: Aamun uuti­sis­sa, tot­ta kai. Hymyä vain!

    Pisa-kokeet pidet­tiin kevääl­lä 2015, käsit­tääk­se­ni ennen Sipi­län hal­li­tuk­sen nimi­tys­tä. Sipi­län 1. bud­jet­ti on vuo­den 2016 budjetti.

  191. ano­nyy­mi: Ei yksi­kä­sit­tei­sen huo­no, mut­ta jol­lain taval­la ilmi­sel­väs­ti ja hel­pos­ti perus­tel­ta­vas­ti huo­no kuitenkin.

    Mie­li­pi­tee­si Gug­gen­hei­mis­ta on päte­vä. Se on kui­ten­kin vain mie­li­pi­de, ei tosia­sia. Monet ihmi­set toi­saal­ta kan­nat­ti­vat museo­ta ja teki­vät sen yhtä lail­la päte­vin perustein.

    Meil­lä ihmi­sil­lä on kovin eri­lai­sia arvo­ja ja sik­si voim­me nii­den poh­jal­ta pää­tyä aivan eri­lai­siin joh­to­pää­tök­siin. Kun­nioi­te­taan tätä eri­lai­suut­ta ja anne­taan demo­kraat­ti­sen pro­ses­sin hoi­taa päätökset.

  192. Pek­ka T.: Mie­li­pi­tee­si Gug­gen­hei­mis­ta on päte­vä. Se on kui­ten­kin vain mie­li­pi­de, ei tosia­sia. Monet ihmi­set toi­saal­ta kan­nat­ti­vat museo­ta ja teki­vät sen yhtä lail­la päte­vin perustein. 

    Et käsit­tääk­se­ni kysy­nyt tuota.
    Hank­keen kuin hank­keen perus­te­luis­sa pitäi­si pys­tyä pal­jon parempaan.

  193. Tom­mi Uscha­nov: Suo­men peli­museo, joka auke­aa Tam­pe­reel­la tammikuussa

    No vih­doin tuli käy­tyä ja oli­pa se hyvä — ylit­ti odo­tuk­set ja täy­tyy käy­dä vie­lä uudes­taan­kin, ei yhdel­lä käyn­nil­lä ehti­nyt kuin kevyen yleis­ku­van saada.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.