Helsingin yleiskaava

Hel­sin­gin kau­pun­gin­val­tuus­to teki usko­mat­to­man pää­tök­sen yleis­kaa­vas­ta – aina­kaan minä en nel­jä vuot­ta sit­ten usko­nut, että mikään täl­lai­nen oli­si mahdollista.

Nyt varau­du­taan raken­ta­maan kodit 260 000 lisä­asuk­kaal­le. Aina­kin vähäk­si aikaa pitäi­si kaa­vo­jen riit­tää. Tosin yleis­kaa­vaa laa­dit­taes­sa väki­lu­ku ehti nous­ta 35 000 asuk­kaal­la, joten enää 225 000 asukkaalle.

Krii­ti­kot ovat sano­neet, että valit­tu nopean kas­vun ura on epä­rea­lis­ti­nen. Toteu­tu­nut kehi­tys on kui­ten­kin sii­tä­kin rei­lus­ti edel­lä. Mitään hait­taa sii­tä ei ole, jos kaa­voi­hin mah­tuu enem­män kuin uusia asuk­kai­ta lopul­ta tulee.

Mer­kit­tä­vää on myös, että yleis­kaa­vas­sa pyri­tään lopet­ta­maan yhdys­kun­ta­ra­ken­teen hajau­tu­mi­nen. Vuo­den 1960 jäl­keen Hel­sin­gin seu­dun asu­kas­lu­ku on kak­sin­ker­tais­tu­nut, mut­ta asu­tuk­sel­le varat­tu maa-ala kymmenkertaistunut.

Asun­not noin 80 000 asuk­kaal­le koti tule­vat moot­to­ri­teil­tä vapau­tu­vil­le alueil­le.  Moot­to­ri­tie muo­dos­taa kau­pun­ki­ra­ken­tee­seen lähes kilo­met­rin levyi­sen aukon. Ne muu­te­taan Mäke­län­ka­dun kal­tai­sik­si kaduik­si, joi­ta pit­kin kul­kee pikaratikka.

Mat­ka-aika Kirk­ko­num­mel­ta tai Nur­mi­jär­vel­tä kes­kus­taan kas­vaa joi­ta­kin minuut­te­ja, mut­ta lyhe­nee pal­jon enem­män niil­tä, jot­ka pää­se­vät asu­maan bule­var­dien var­rel­le sen sijaan, että jou­tui­si­vat jon­ne­kin kau­as.  Kes­ki­mää­räi­set mat­ka-ajat lyhenevät.

Kirk­ko­num­men kun­ta ilmoit­ti, että moot­to­ri­tei­den muut­ta­mi­nen bule­var­deik­si on perus­tus­lais­sa taa­tun liik­ku­mi­sen vapau­den vas­tais­ta. Ståhl­berg ei vuon­na 1918 kir­joit­ta­nut perus­tus­la­kiin mitään liik­ku­mi­sen nopeu­des­ta. Jos oli­si kir­joit­ta­nut, tus­kin se oli­si taan­nut sadan kilo­met­rin tuntinopeutta.

Nyt raken­ne­taan tii­vis­tä ratik­ka­kau­pun­kia. Asun­to­jen hin­to­jen perus­teel­la sitä myös halutaan.

On sanot­tu, ettei pidä kaa­voit­taa ratik­ka­kau­pun­kia, kos­ka vain 11 pro­sent­tia suo­ma­lais­ta halu­aa sel­lai­ses­sa asua. Se on kui­ten­kin 600 000 ihmis­tä. Nyt ratik­ka­kau­pun­kiin mah­tuu 150 000 asukasta.

Mitä tämä tar­koit­taa asun­to­si­joit­ta­jan näkökulmasta?

Tar­koi­tus on, että huo­noa. Kau­pun­ki aina­kin pyr­kii teke­mään asu­mi­ses­ta hal­vem­paa, eli tait­ta­maan asun­to­jen hin­to­jen nousun ja alen­ta­maan vuo­kria. Ihan heti se ei kui­ten­kaan tapahdu.

Sijoit­ta­jal­ta vaa­tii huo­lel­lis­ta har­kin­taa, mis­tä sijoi­tusa­sun­non ostaa. Pre­fe­rens­sit muut­tui­vat nopeas­ti noin kym­me­nen vuot­ta sit­ten, jol­loin lap­si­per­heet alkoi­vat suo­sia kan­ta­kau­pun­kia kehys­kun­tien sijaan. Yhtä nopea muu­tos toi­seen suun­taan on mah­dol­li­nen, jos­kaan ei toden­nä­köi­nen. Kes­kus­ta-asu­mi­sen suo­sio on kas­va­nut kai­kis­sa teol­li­suus­mais­sa, jopa Yhdys­val­lois­sa. Kau­pun­kie­lä­mä on muut­tu­nut mie­len­kiin­toi­sem­mak­si eikä ilma ole enää epä­ter­veel­lis­tä hengittää.

Raken­ta­mi­nen kes­kei­sil­le pai­koil­le alen­taa asun­to­jen hin­to­ja kaik­kial­la. Kehys­kun­nis­sa van­ho­jen ker­ros­ta­lo­jen hin­nat ovat vii­me vuo­si­na las­ke­neet jopa abso­luut­ti­ses­ti. Täs­tä voi tul­la perä­ti ongel­ma, jos asun­to­pu­la jos­kus helpottaa.

Joku on väit­tä­nyt, että asun­to­jen raken­ta­mi­nen ratik­ka­kau­pun­kiin vain lisää asun­to­jen hin­taa siel­lä. Näin voi todel­la käy­dä, mut­ta se tar­koit­tai­si, että lisä­ra­ken­ta­mi­nen tekee kan­ta­kau­pun­gis­ta vain entis­tä halu­tum­man pai­kan asua. Tämän perus­teel­la ei voi oikein vas­tus­taa ratik­ka­kau­pun­kiin rakentamista.

Jopa Espoo on kaa­voi­tuk­ses­saan kään­ty­nyt vah­vas­ti ker­ros­ta­lo­jen suo­si­mi­seen. Urbaa­nis­ta asu­mi­ses­ta Espoo ei kui­ten­kaan kil­pai­le, vaan panos­taa oudos­ti yhä lähiöihin.

Hel­sin­gin yleis­kaa­va on noin 70 mil­jar­din euron inves­toin­tioh­jel­ma. Tätä vas­ten tun­tuu eri­koi­sel­ta, että Hel­sin­gin yli­opis­to lak­kaut­ti ainoan kau­pun­ki­ta­lous­tie­teen pro­fes­suu­rin. Maa­ta­lout­ta tut­ki­via pro­fes­so­re­ja on paljon.

===

Kir­joi­tus on jul­kais­tu Arvo­pa­pe­ri­teh­den kolumnina

 

84 vastausta artikkeliin “Helsingin yleiskaava”

  1. Ståhl­berg ei vuon­na 1918 kir­joit­ta­nut perus­tus­la­kiin mitään liik­ku­mi­sen nopeudesta.”

    Voi­mas­sa ole­van perus­tus­la­ki on vuo­del­ta 1999. Liik­ku­mi­sen nopeu­des­ta tai kul­ku­vä­li­neis­tä ei kyl­lä sii­nä­kään sano­ta mitään.

    1. Tie­dän kyl­lä, että perus­tus­la­ki on uusit­tu, mut­ta tuo liik­ku­mi­sen vapaus on kopioi­tu van­has­ta. Halusin vain koros­taa, kuin­ka äly­tön tuo Kirk­ko­num­men lausun­to oli. Lii­ken­ne­va­lo perus­tus­lain liik­ku­mi­sen vapau­den vastainen?

  2. Muis­tat­te­han, että kysyn­nän mah­dol­li­ses­ti vähen­tyes­sä (suh­dan­ne­vaih­te­lu), myös maan (vuokra/myynti)hinnan tulee jous­taa. Näin haluk­kaat 450 000 pää­se­vät asu­maan nopeam­min min­ne min­ne haluavat.

  3. Moot­to­ri­tei­den var­sien otta­mi­nen lii­ken­teel­tä asuin­käyt­töön on par­hai­ta pää­tök­siä mitä Hel­sin­gin kau­pun­ki­suun­nit­te­lus­sa on tapah­tu­nut vuo­si­kausiin. Toi­vot­ta­vas­ti tätä pää­tös­tä ja kan­ta­kau­pun­gin laa­jen­ta­mis­ta pääs­tään pian toteut­ta­maan käy­tän­nös­sä. Mut­ta osaat­ko Osmo sanoa, mik­si bule­var­di­soin­ti aloi­te­taan vas­ta nykyis­ten mota­rei­den lop­pu­pääs­tä (esim. Tuusu­lan- ja Lah­den­väy­lä), vaik­ka Hämeen­tien ja Mäke­län­ka­dun kau­pun­ki­ra­ken­ne kadun var­res­sa kat­ke­aa jo pal­jon tätä ennen?

  4. Kyl­lä Hel­sin­ki kaa­voit­taa ja raken­taa lähiöi­tä ihan samal­la mital­la kuin Espoo. Ark­ki­teh­dit eivät muu­ta osaa.

    Esi­merk­ki­nä Kala­sa­ta­ma. Alue on toki tii­vis mut­ta raken­net­tu par­hai­den moder­nis­min peri­aat­tei­den mukaan omak­si eril­li­sek­si alu­eek­si jos­sa pal­ve­lut kes­ki­te­tään jouk­ko­lii­ken­nea­se­man yhtey­teen ostos­kes­kuk­seen. Täl­lä taval­la suun­ni­tel­tiin jo 50–60-luvuilla munk­ki­vuo­ret ja kontulat.

    Irral­li­set moot­to­ri- ja ras­kas­rai­de­väy­lien toi­sis­taan erot­ta­mat pie­na­lu­eet eivät ole mitään muu­ta kuin lähiöi­tä. Tii­vis­ti raken­net­tui­na niis­sä yhdis­ty­vät vain kaik­ki huo­not puolet.

    Oike­aa “kan­ta­kau­pun­kia” syn­tyy kun teh­dään tii­vis­tä ruu­tu­kaa­vaa jos­sa pää­see ja jou­tuu kul­ke­maan arki­sin (kävellen/pyörällä/ratikalla) myös naa­pu­ri­kau­pun­gin­osan puo­lel­le jol­loin asia­kas­po­ten­ti­aa­lia on oikeas­ti muu­ten­kin kuin met­ro­py­sä­kil­tä kotiin kul­ke­vien ver­ran ja kivi­jal­ka­kah­vi­lat ja pop-up ‑putii­kit ovat mahdollisia.

    Ei aja­tus­hau­tu­mo­kon­sult­tien hai­kai­le­mia luo­van met­ro­po­lin urbaa­nei­ta koh­taa­mi­sia mis­sään kaup­pa­kes­kuk­ses­sa tapahdu…!

  5. Mikä on kon­sen­sus sii­tä, onko kau­pun­kia­su­mi­nen tule­vai­suut­ta vai ei? Peri­aat­tes­sa­han auto­maat­ti­au­tot ja digi­ta­li­saa­tio voi teh­dä pien­ta­lois­ta vähä­vai­vai­sem­pia ja hal­vem­pia. Mut­ta onko siis konen­sus kui­ten­kin se, että kau­pun­kiin tungetaan?

    1. Ei ketään tun­ge­ta kau­pun­kiin. Se on ihan vapaa­eh­tois­ta. Halu­taan teh­dä se mah­dol­li­sek­si, jot­ta jokai­nen oi vali­ta. Suo­meen mah­tuu kyl­lä asu­maan, jos halu­aa asua kau­pun­gin ulkopuolella.

  6. Näis­tä bule­var­deis­ta, ja mik­sei koko kan­ta­kau­pun­ki­mai­ses­ta raken­ta­mi­ses­ta, tul­lee vih­reil­le saman­lai­nen rasi­te kuin beto­ni­lä­hiöis­tä dema­reil­le. Kun kau­pun­ki­mai­seen kaa­vaan tun­ge­taan lähiö­ta­lon näköi­siä raken­nuk­sia, eikä kau­pun­ki­ta­lon, niin tulos on heik­ko. Ber­lii­ni, Tuk­hol­ma ja muut Hel­sin­gin “kil­pai­li­jat” arvos­ta­vat kau­pun­kin­sa ulko­nä­köä, mut­ta tääl­lä saa Jät­kä­saa­ren ja Kala­sa­ta­man­kin täyt­tää heik­ko­ta­soi­sil­la jul­ki­si­vuil­la, jois­sa ei ole mitään arvok­kuut­ta. Läi­mi­tään tet­ris-ruu­tu­ja, val­ta­van pit­kiä pel­kis­tet­ty­jä jul­ki­si­vu­ja samas­ta tii­les­tä, kivi­jal­ka­lii­ke­ti­lo­ja ei osa­ta enää raken­taa näyt­tä­vik­si ja jul­ki­si­vuis­sa ei ole mitään mitä sil­mä jää kat­so­maan. Kun talot ovat lähel­lä toi­si­aan, niin sitä enem­män ne vaa­ti­si­vat monen­lais­ta esteet­tis­tä lisää, kuten van­hois­sa kortteleissa. 

    Jät­kä­saa­ri on jo mene­tet­ty tapaus sata­man takia, Kala­sa­ta­man pilaa jät­tios­ta­ri, eikä hah­mo­tel­mat bule­var­di­ta­lois­ta­kaan lupaa hyvää. Jos park­ki­nor­mit säi­ly­vät, niin saam­me Itä­me­ren- ja Pork­ka­lan­ka­tu­jen tapais­ta ros­kaa, jos­sa rumien toi­mis­to­jen välis­sä on vie­lä rumem­mat park­ki­hal­lit. Tän­ne on saa­ta­va ulko­mai­set ark­ki­teh­dit, joil­la on oman teke­mi­sen arvos­tus aivan eri tasol­la kuin suo­ma­lai­sil­la, jot­ka mate­le­vat raken­nus­liik­kei­den edes­sä kar­sien kai­ken kau­niin pois. 

    Ja mis­sä on usko tähän uuteen kes­kus­taan, eli Pasi­laan? Jos täy­tyy kiel­tää toi­mis­to­jen muu­tok­sen van­has­sa kes­kus­tas­sa, niin aika hei­kos­sa kan­ti­mes­sa on tor­ni­ta­lo­jen imu. Pal­jon parem­pi Pasi­la on pitää toi­mis­toa kuin joku Kru­ni­kan perä, ja käy­dä sit­ten illan­viet­toon koto­na kes­kus­tas­sa. Met­ro tai Pisa­ra tuo vie­lä nopean ja luo­tet­ta­van yhteyden.

  7. Hauss­mann:
    … on saa­ta­va ulko­mai­set ark­ki­teh­dit, joil­la on oman teke­mi­sen arvos­tus aivan eri tasol­la kuin suo­ma­lai­sil­la, jot­ka mate­le­vat raken­nus­liik­kei­den edes­sä kar­sien kai­ken kau­niin pois. 

    Eikö­hän sil­loin pitäi­si saa­da lähin­nä ulko­mai­set raken­nut­ta­jat — joi­den en tosin kuvit­te­le hai­kai­le­van yhtään sen enem­pää “esteet­ti­syy­den” perään kuin koti­mais­ten­kaan, jos ker­ran hal­pa­kin myy.

    Ja samal­la pitäi­si toki vaih­taa polii­ti­kot­kin jot­ka lupia rajai­le­vat. Nyky­ään on lau­ta­kun­nas­sa sel­lai­nen meno että tär­kein­tä saa­da änget­tyä tuhat hel­sin­ki­läis­tä ker­ral­laan lisää, muus­ta lop­pu­tu­lok­ses­ta välit­tä­mät­tä. Polii­tik­ko­jen vaih­ta­mi­nen on sit­ten äänes­tä­jis­tä kiiin­ni enkä kyl­lä usko laa­ja­mit­tai­seen esteet­tis­ten arvo­jen nousuun sil­lä rintamalla…

  8. siis kau­punk­kin tun­ge­taan-sanon­nal­la tar­koi­tin, että ihmi­set tun­ke­va itse kau­pun­kei­hin vapaaehtoisesti

  9. Asun­to­pu­la ei asun­to­ja raken­ta­mal­la lopu, jos kaik­ki suo­ma­lai­set aio­taan asut­taa Hel­sin­kiin. Yli­mi­toi­te­tun täy­den­nys­ra­ken­ta­mi­sen seu­rauk­se­na on vain entis­tä epä­viih­tyi­säm­pi kaupunki.

  10. Hauss­mann: Jos täy­tyy kiel­tää toi­mis­to­jen muu­tok­sen van­has­sa kes­kus­tas­sa, niin aika hei­kos­sa kan­ti­mes­sa on tor­ni­ta­lo­jen imu.

    Kan­sain­vä­li­nen tren­di on ollut jo jon­kin aikaa, että tor­ni­ta­lo­jen toi­mis­to­ti­lo­jen kysyn­tä on hei­ken­ty­nyt. Sik­si pää­kau­pun­ki­seu­dun­kin uusis­ta tor­neis­ta pää­osa on tulos­sa asuin­käyt­töön — eivät­kä tor­ni­ta­lo­jen asun­not­kaan ihan toi­vo­tul­la taval­la käy kau­pak­si, vaik­ka muu­ten uudi­sa­sun­not mene­vät kuin kuu­mil­le kiville.

  11. Hauss­mann:
    Näis­tä bule­var­deis­ta, ja mik­sei koko kan­ta­kau­pun­ki­mai­ses­ta raken­ta­mi­ses­ta, tul­lee vih­reil­le saman­lai­nen rasi­te kuin beto­ni­lä­hiöis­tä dema­reil­le. Kun kau­pun­ki­mai­seen kaa­vaan tun­ge­taan lähiö­ta­lon näköi­siä raken­nuk­sia, eikä kau­pun­ki­ta­lon, niin tulos on heik­ko. Ber­lii­ni, Tuk­hol­ma ja muut Hel­sin­gin “kil­pai­li­jat” arvos­ta­vat kau­pun­kin­sa ulko­nä­köä, mut­ta tääl­lä saa Jät­kä­saa­ren ja Kala­sa­ta­man­kin täyt­tää heik­ko­ta­soi­sil­la jul­ki­si­vuil­la, jois­sa ei ole mitään arvok­kuut­ta. Läi­mi­tään tet­ris-ruu­tu­ja, val­ta­van pit­kiä pel­kis­tet­ty­jä jul­ki­si­vu­ja samas­ta tii­les­tä, kivi­jal­ka­lii­ke­ti­lo­ja ei osa­ta enää raken­taa näyt­tä­vik­si ja jul­ki­si­vuis­sa ei ole mitään mitä sil­mä jää kat­so­maan. Kun talot ovat lähel­lä toi­si­aan, niin sitä enem­män ne vaa­ti­si­vat monen­lais­ta esteet­tis­tä lisää, kuten van­hois­sa kortteleissa. 

    Samaa miel­tä lähes koko vies­tis­tä. Mut­ta uskoi­sin, että aina­kin Vih­reis­sä tuo mon­o­to­nis­ten jul­ki­si­vu­jen ongel­ma tun­nis­te­taan ja sii­tä halut­tai­siin pääs­tä eroon. Miten saa­da muut­kin puo­lu­eet mukaan tal­koi­siin? KSV:n, kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­lau­ta­kun­nan ja lopul­ta val­tuus­ton käsis­sä­hän se on, pil­ko­taan­ko ton­tit 25 vai 100 met­rin pituisiksi.

    Käve­lin eilen len­kin Jät­kä­saa­res­sa ja minus­ta siel­lä oli ihan kivan­nä­köis­tä­kin jul­ki­si­vuark­ki­teh­tuu­ria. Ongel­ma oli vain sii­nä, että pai­koin sama jul­ki­si­vu jat­kui jopa kak­si kort­te­lin­mit­taa ker­ral­laan. Ei nämä Töö­lön­kään talot eri­tyi­sen koris­teel­li­sia ole, mut­ta vaih­te­lu luo… vaih­te­lua. https://goo.gl/maps/fVHmvGfawv42

  12. GOLAJTTI: Mikä on kon­sen­sus sii­tä, onko kau­pun­kia­su­mi­nen tule­vai­suut­ta vai ei?

    Euroop­pa­lai­sen kult­tuu­rin his­to­ria on käy­tän­nös­sä kau­pun­gis­tu­mi­sen his­to­ri­aa. Kau­pun­kien kutis­tu­mi­seen liit­tyy aina jokin ulkoi­nen syy, kuten kauppareittien/logistiikan muut­tu­mi­nen, epi­de­mia, ilmas­ton­muu­tos, hävi­tys­ret­ki tms.

    Anek­doot­ti­na: län­si­mai­nen luos­ta­ri­lai­tos­kin kehit­tyi Jee­sus-liik­keen erak­ko-ide­aa­lis­ta. Lopul­ta era­kot tote­si­vat että yhdes­sä on muka­vam­paa ja alkoi­vat muo­dos­taa yhtei­sö­jä, jois­ta kehit­tyi sit­tem­min luostareita.

    On aika epä­us­kot­ta­vaa että tren­di yhtäk­kiä muut­tui­si, ts. ihmi­set eivät enää haluai­si­kaan muo­dos­taa yhtei­sö­jä tai että kuvi­tel­lut yhtei­söt riit­täi­si­vät. Mitään merk­kiä täs­tä ei ole ole­mas­sa, pikem­min­kin päinvastoin.

  13. ” Soi­nin­vaa­ra: Mitään hait­taa sii­tä ei ole, jos kaa­voi­hin mah­tuu enem­män kuin uusia asuk­kai­ta lopul­ta tulee. ”

    Tuo lausu­ma kuvaa hyvin sitä peri­aa­tet­ta, mil­lä yleis­kaa­va on laa­dit­tu. Kaa­van väes­tö­ta­voit­teek­si on valit­tu kai­kis­ta kehi­tys­vaih­toeh­dois­ta suu­rin. Lisäk­si kaa­va­va­ran­to kaa­vas­sa on kak­sin­ker­tai­nen, ja myös asu­mis­väl­jyys ja toi­mis­to­ti­la­mi­toi­tus perus­tu­vat yli­mi­toi­tet­tui­hin tavoitearvoihin. 

    Raken­nus­liik­kei­den kan­nal­ta ei täs­tä tie­tys­ti mitään hait­taa ole­kaan. Par­haat met­sät, ran­nat ja vihe­ra­lu­eet raken­ne­taan ensin alta pois, eikä hait­taa jos joku huo­nom­pi paik­ka sit­ten jää vaik­ka rakentamatta.

    1. Tai sit­ten tule­vil­le val­tuus­toil­le jää har­kin­nan­va­raa sen suh­teen, mit­kä alu­eet kaa­voi­te­taan ja mis­sä järjestyksessä.

  14. Ei m,illään pahalla:

    Minua pän­nii­tä­mä rai­de­lii­ke­nen­dog­ma­tiik­ka. Ei siis rais­de­lii­ke­nen vaan dosg­maat­ti­nen ajattelu. 

    Mitä hyö­tyä esim.Hämenelinnanväyllä on ns. pika­ra­ti­kas­ta, kun se Rus­kea­suon koh­dal­la lak­kaa ole­mas­ta pikaratikka?

  15. Urbaa­nis­ta asu­mi­ses­ta Espoo ei kui­ten­kaan kil­pai­le, vaan panos­taa oudos­ti yhä lähiöihin”

    Aika lähiö­mäi­sil­tä nuo Hel­sin­gin uudet asui­na­lu­eet vaikuttavat.

  16. Hel­sin­gin kau­pun­gin­val­tuus­to teki usko­mat­to­man pää­tök­sen yleis­kaa­vas­ta – aina­kaan minä en nel­jä vuot­ta sit­ten usko­nut, että mikään täl­lai­nen oli­si mah­dol­lis­ta. Voi­si­ko sen vie­lä peruuttaa?

  17. Mark­ku af Heur­lin:
    Ei m,illään pahalla:

    Minua pän­nii­tä­mä rai­de­lii­ke­nen­dog­ma­tiik­ka. Ei siis rais­de­lii­ke­nen vaan­dosg­maat­ti­nen ajattelu. 

    Mitä hyö­tyä esim.Hämenelinnanväyllä on ns. pika­ra­ti­kas­ta, kun se Rus­kea­suon koh­dal­la­lak­kaa ole­mas­ta pikaratikka? 

    Niin­pä juuri!
    Nämä uudet rai­tio­tiet oli­si paras toteut­taa met­ro­na, sel­lai­se­na kevyt­ver­sio­na jol­la on sekä maa­na­lai­sia että maan­pääl­li­siä osuuk­sia ja kalus­to­na käy­tet­täi­siin raitiovaunuja. 

    Mut­ta epäi­len että sään­tö­suo­mi tai met­ron­vas­tus­ta­jat teke­vät kak­ken­sa että tämä ei toteutuisi.

  18. Hauss­mann: Jät­kä­saa­ri on jo mene­tet­ty tapaus sata­man takia, Kala­sa­ta­man pilaa jät­tios­ta­ri, eikä hah­mo­tel­mat bule­var­di­ta­lois­ta­kaan lupaa hyvää. Jos park­ki­nor­mit säi­ly­vät, niin saam­me Itä­me­ren- ja Pork­ka­lan­ka­tu­jen tapais­ta ros­kaa, jos­sa rumien toi­mis­to­jen välis­sä on vie­lä rumem­mat park­ki­hal­lit. Tän­ne on saa­ta­va ulko­mai­set ark­ki­teh­dit, joil­la on oman teke­mi­sen arvos­tus aivan eri tasol­la kuin suo­ma­lai­sil­la, jot­ka mate­le­vat raken­nus­liik­kei­den edes­sä kar­sien kai­ken kau­niin pois. 

    Sii­tä ei ole epäi­lys­tä­kään, että nii­tä, jot­ka halua­vat met­sä­lä­hiön tai mata­lan ja haja­si­joi­te­tun auto­kau­pun­ki­kes­kus­tan sijaan asua tii­viis­sä, auto­jen ja nii­den säi­lyt­tä­mi­sen sijaan ihmis­tä var­ten raken­ne­tus­sa kes­kus­tas­sa, jos­sa ihmi­set eivät lii­ku pel­ti­laa­ti­koil­la vaan omin voi­min, tulee riit­tä­mään. Suku­pol­vi suku­pol­vel­ta enem­män. Ja edel­lä mai­nit­tu ilman­laa­dun vähit­täi­nen para­ne­mi­nen on hyvin mer­kit­tä­vä muka­vuus­te­ki­jä. Kun nas­toil­le lopul­ta­kin mää­rä­tään vero, loput­kin epäi­li­jät huo­maa­vat sen konkreettisesti.

    Mut­ta nyky­me­ne­tel­min viih­tyi­sää kes­kus­taa ei tosi­aan syn­ny. Kala­sa­ta­ma ja Pasi­la jät­tios­ta­rei­neen ja tuhan­sien auto­jen park­ki­luo­li­neen ja moot­to­ri­tie­mäi­si­ne läpia­jo­väy­li­neen tois­ta­vat samaa kaa­vaa jota on totut­tu toteut­ta­maan vii­mei­set vuo­si­kym­me­net ja jon­ka teke­mi­nen on alun­pe­rin opit­tu kehä­tei­den jät­ti­mar­ket­tien yhtey­des­sä. Vii­mei­sin mal­lie­si­merk­ki löy­tyy Val­li­las­ta, jon­ne ollaan sijoit­ta­mas­sa aitoon Kehä III-tyy­liin Bau­haus sekä sen sato­jen auto­jen parkkipaikka.

    Miten täs­sä näin kävi, että kehä­tei­den rat­kai­sut kopioi­daan kan­ta­kau­pun­kiin? Ellei tilan­ne ala muut­tu­maan, yhä useam­pi suun­taa kat­seen­sa maan rajo­jen ulko­puol­le, jos­ta ihmi­nen läh­tö­koh­ta­na suun­ni­tel­tua ympä­ris­töä löy­tyy aivan eri tavoin.

  19. Mark­ku af Heur­lin:

    Mitä hyö­tyä esim.Hämenelinnanväyllä on ns. pika­ra­ti­kas­ta, kun se Rus­kea­suon koh­dal­la­lak­kaa ole­mas­ta pikaratikka?

    Hämeen­lin­nan­väy­läl­lä voi­daan teh­dä täs­mäl­leen samoin kuin tul­laan teke­mään Hämeen­tiel­lä. Ja sit­ten meil­lä onkin pika­ra­tik­ka kes­kus­taan asti.

    Auto­jen kul­ku­ta­pao­suus kan­ta­kau­pun­gis­sa las­kee ja on täl­lä het­kel­lä noin 20%. Niil­le riit­tä­vät vie­res­sä kul­ke­vat Sör­näis­ten ran­ta­tie ja Mec­he­li­nin­ka­tu. Jokai­sen kadun ei tar­vit­se olla auto­ka­tu. Ja 100 %:set lii­ken­ne­va­loe­tuu­det on kek­sit­ty, esi­mer­kik­si Munk­ki­nie­mes­sä ne nelo­sen rei­til­lä Huo­pa­lah­den­tien ries­teyk­ses­sä jo mel­kein toimivatkin.

  20. Bule­var­di sanal­la on vah­va posi­tii­vi­nen ima­go. Kau­pun­ki­bu­le­var­di sisään­tu­lo­väy­lä­nä puo­les­taan on mah­dot­to­muus. Ei sin­ne kau­pun­gin rajal­le mitään lii­ken­ne­va­loa voi lait­taa, siel­lä pitää olla ajo­neu­vol­la ajo kiel­let­ty ‑lii­ken­ne­merk­ki. Sopii miet­tiä, mitä kaik­kia seu­raus­vai­ku­tuk­sia näin radi­kaa­lil­la kau­pun­ki­suun­nit­te­lul­la on. Ehkä kan­sa halu­aa tääl­lä­kin muu­tos­ta — oli se sit­ten mitä tahansa.

  21. “Pre­fe­rens­sit muut­tui­vat nopeas­ti noin kym­me­nen vuot­ta sit­ten, jol­loin lap­si­per­heet alkoi­vat suo­sia kan­ta­kau­pun­kia kehys­kun­tien sijaan.” 

    Juu­ri muu­ta­ma viik­ko sit­ten kau­pun­ki­tie­teen pro­fes­so­ri Mari Vaat­to­vaa­ra ker­toi, että yhdes­sä­kään tut­ki­muk­ses­sa ei ole havait­tu muu­tos­ta asu­mispre­fe­rens­seis­sä. Se, että maa ajau­tui lamaan, ei ole pre­fe­rens­si­muu­tos. Mut­ta mehän eläm­me­kin totuu­den jäl­keis­tä aikaa.

    “Yhtä nopea muu­tos toi­seen suun­taan on mah­dol­li­nen, jos­kaan ei toden­nä­köi­nen. Kes­kus­ta-asu­mi­sen suo­sio on kas­va­nut kai­kis­sa teol­li­suus­mais­sa, jopa Yhdysvalloissa. ” 

    Tois­ta miel­tä on Slus­his­sa puhu­nut “Bain & Co:ssa mak­ro­ta­son tren­de­jä tut­ki­vaa ryh­mää joh­ta­va” Karen Harris:

    —–
    “urba­ni­saa­tio on tulos­sa tien­sä pää­hän ja lähi­vuo­si­na yhä useam­mat ihmi­set ja yri­tyk­set muut­ta­vat kau­pun­kien lai­ta­mil­le tai vie­lä kau­em­mak­si maa­seu­dul­le väl­jem­piin oloihin. ”

    “Muu­tos on hänen mukaan­sa jo alka­nut. Infor­maa­tion liik­ku­mi­sen hin­ta on jo romah­ta­nut ja kah­den seu­raa­van vuo­si­kym­me­nen aika­na romah­ta­vat myös ihmis­ten ja tava­roi­den lii­kut­ta­mi­sen kustannukset.”

    “Hänen mukaan­sa muut­to­lii­ke ulos suu­ris­ta kau­pun­geis­ta on jo alka­nut esi­mer­kik­si USA:ssa, Rans­kas­sa, Kana­das­sa ja Australiassa.”

    http://www.kauppalehti.fi/uutiset/urbanisaation-murtuminen-tuo-uusia-bisnestilaisuuksia/j4GsJvNL?ref=facebook:3d1b

  22. Mark­ku af Heur­lin: Mitä hyö­tyä esim.Hämenelinnanväyllä on ns. pika­ra­ti­kas­ta, kun se Rus­kea­suon koh­dal­la­lak­kaa ole­mas­ta pikaratikka?

    Ei kovin pal­jon. Sik­si onkin huo­leh­dit­ta­va sii­tä, että se ei lak­kaa Rus­kea­suon koh­dal­la ole­mas­ta pika­ra­tik­ka, vaan rati­koil­le teh­dään vih­doin se, mikä oli­si pitä­nyt teh­dä jo 40 vuot­ta sitten.

    On hel­sin­ki­läi­nen eri­tyi­so­lo­suh­de, että ratik­ka kul­kee kaik­kia mui­ta hitaam­min ja varo­vai­sem­min ja väis­tää kaik­kea mahdollista.

  23. Malt­tia raken­ta­mi­seen:
    Asun­to­pu­la ei asun­to­ja raken­ta­mal­la lopu, jos kaik­ki suo­ma­lai­set aio­taan asut­taa Hel­sin­kiin. Yli­mi­toi­te­tun täy­den­nys­ra­ken­ta­mi­sen seu­rauk­se­na on vain entis­tä epä­viih­tyi­säm­pi kaupunki.

    Voi­sit­ko kui­ten­kin aja­tel­la suvait­se­va­si sitä, että anne­taan nii­den muut­taa Hel­sin­kiin, jot­ka tah­to­vat? Täl­lä het­kel­lä se on mah­do­ton­ta aivan lii­an monel­le, kos­ka asu­mi­nen on lii­an kallista.

    Jos kokee Hel­sin­gin epä­viih­tyi­säk­si, on aina vapaus muut­taa muualle.

  24. R.Silfverberg: Niin­pä juuri!
    Nämä uudet rai­tio­tiet oli­si paras toteut­taa met­ro­na, sel­lai­se­na kevyt­ver­sio­na jol­la on sekä maa­na­lai­sia että maan­pääl­li­siä osuuk­sia ja kalus­to­na käy­tet­täi­siin raitiovaunuja. 

    Mut­ta epäi­len että sään­tö­suo­mi tai met­ron­vas­tus­ta­jat teke­vät kak­ken­sa että tämä ei toteutuisi.

    Minä puo­les­ta­ni epäi­len, että aika on vih­doin teh­nyt teh­tä­vän­sä. Län­si­met­ro jää vii­mei­sek­si 1960-luvun lii­ken­ne­rat­kai­suk­si pää­kau­pun­ki­seu­dul­la. Erään­lai­sek­si epä­on­nis­tu­mis­ten monumentiksi.

    Ei noi­den perään kan­na­ta enää hai­kail­la. 2010-luvulla.

  25. Vih­reä vaih­toeh­to:
    Hel­sin­gin kau­pun­gin­val­tuus­to teki usko­mat­to­man pää­tök­sen yleis­kaa­vas­ta – aina­kaan minä en nel­jä vuot­ta sit­ten usko­nut, että mikään täl­lai­nen oli­si mah­dol­lis­ta. Voi­si­ko sen vie­lä peruuttaa?

    Käy­tän­nös­sä sen voi mitä­töi­dä ase­ma­kaa­va­vai­hees­sa. Aina­kin bule­var­dit tule­vat aiheut­ta­maan rii­taa, jos ja kun Kokoo­mus vaa­tii kal­lii­ta tun­ne­lei­ta kom­pen­soi­maan nur­mi­jär­ve­läis­ten autoi­li­joi­den koke­maa kah­den minuu­tin viivästystä.

  26. Daniel Feder­ley: Ei kovin pal­jon. Sik­si onkin huo­leh­dit­ta­va sii­tä, että se ei lak­kaa Rus­kea­suon koh­dal­la ole­mas­ta pika­ra­tik­ka, vaan rati­koil­le teh­dään vih­doin se, mikä oli­si pitä­nyt teh­dä jo 40 vuot­ta sitten.

    On hel­sin­ki­läi­nen eri­tyi­so­lo­suh­de, että ratik­ka kul­kee kaik­kia mui­ta hitaam­min ja varo­vai­sem­min ja väis­tää kaik­kea mahdollista. 

    Oli­si pitä­nyt teh­dä 100 vuot­ta sitten. 

    Miten se oli­si toteu­tet­tu 40 vuot­ta sit­ten tai nyt tai tule­vi­na vuo­si­kym­me­ni­nä muu­toin kuin pur­ka­mal­la talo­ja tieltä?

  27. Daniel Feder­ley: Minä puo­les­ta­ni epäi­len, että aika on vih­doin teh­nyt teh­tä­vän­sä. Län­si­met­ro jää vii­mei­sek­si 1960-luvun lii­ken­ne­rat­kai­suk­si pää­kau­pun­ki­seu­dul­la. Erään­lai­sek­si epä­on­nis­tu­mis­ten monumentiksi.

    Ei noi­den perään kan­na­ta enää hai­kail­la. 2010-luvulla. 

    Itä­met­roa­kin hau­kut­tiin kovas­ti kun sitä raken­net­tiin, mut­ta ei enää.

  28. Daniel Feder­ley: Voi­sit­ko kui­ten­kin aja­tel­la suvait­se­va­si sitä, että anne­taan nii­den muut­taa Hel­sin­kiin, jot­ka tah­to­vat? Täl­lä het­kel­lä se on mah­do­ton­ta aivan lii­an monel­le, kos­ka asu­mi­nen on lii­an kallista.

    Jos kokee Hel­sin­gin epä­viih­tyi­säk­si, on aina vapaus muut­taa muualle. 

    Täs­sä olen samaa miel­tä että antaa Hel­sin­gin kas­vaa, kos­ka kysyn­tää on eikä se ole kas­va­nut lopul­li­seen kokoon­sa vie­lä, mut­ta ei tar­vit­se myös­kään pelä­tä että koko Suo­mi tyh­je­ni­si ja kaik­ki muut­tai­si­vat kehä­kol­mo­sen sisä­puo­lel­le. Jos jos­kus 50–100 vuo­den pääs­tä 2 mil­liä asuu, niin useam­pi asuu kui­ten­kin muualla. 

    Hel­sin­ki on kui­ten­kin ainoa met­ro­po­li Suo­mes­sa jos­sa työ­mark­ki­nat toi­mi­vat, mut­ta asun­to­mark­ki­nat vali­tet­ta­vas­ti yskii.

  29. Koti-isä: Hämeen­lin­nan­väy­läl­lä voi­daan teh­dä täs­mäl­leen samoin kuin tul­laan teke­mään Hämeen­tiel­lä. Ja sit­ten meil­lä onkin pika­ra­tik­ka kes­kus­taan asti.

    Auto­jen kul­ku­ta­pao­suus kan­ta­kau­pun­gis­sa las­kee ja on täl­lä het­kel­lä noin 20%. Niil­le riit­tä­vät vie­res­sä kul­ke­vat Sör­näis­ten ran­ta­tie ja Mec­he­li­nin­ka­tu. Jokai­sen kadun ei tar­vit­se olla autokatu. 

    Mec­he­li­nin­ka­dul­le onkin siir­ty­nyt pal­jon auto­ja vii­me aikoi­na, mm Län­si­sa­ta­man lii­ken­teen takia, ja se on todet­tu vaa­ral­li­sek­si kaduk­si. Se ei ole kui­ten­kaan vai­kut­ta­nut vähen­tä­väs­ti Man­ner­hei­min­tien, Tope­liuk­sen­ka­dun ym liikenteeseen. 

    Itäi­ses­sä kan­ta­kau­pun­gis­sa auto­lii­ken­teen kes­kit­tä­mi­nen yhdel­le ainoal­le pää­ka­dul­le onnis­tuu hel­pom­min kos­ka katu on lähes moot­to­ri­tie­ta­soi­nen Haka­nie­men toril­le asti. Muu­ten­kin itä-hel­sin­ki­läi­sil­le on hel­pom­pi tul­la kes­kus­taan met­rol­la kuin autol­la, joten osa autois­ta jää ihan sen vuok­si tule­mat­ta. Luo­teis-Hel­sin­gin suun­nal­ta met­roa ei vaan tule.

    Koti-isä:Ja 100 %:set lii­ken­ne­va­loe­tuu­det on kek­sit­ty, esi­mer­kik­si Munk­ki­nie­mes­sä ne nelo­sen rei­til­lä Huo­pa­lah­den­tien ries­teyk­ses­sä jo mel­kein toimivatkin. 

    Yksi ris­teys jota käyt­tää yksi rai­tio­lin­ja joka lii­ken­nöi n 10 minuu­tin välein ei vie­lä kesää tee, mut­ta toi­vo­taan että kehi­tys­työ jat­kuu ja edes 30% lii­ken­ne­va­loe­tuu­det rai­tio­vau­nuil­le saa­daan lop­pu­mat­kal­le keskustaan.

    On muu­ten outoa että bus­si­lin­jal­la 550 (joke­ri) lii­ken­ne­va­loe­tuu­det toi­mi­vat pare­min kuin raitioteillä.

  30. JY: Juu­ri muu­ta­ma viik­ko sit­ten kau­pun­ki­tie­teen pro­fes­so­ri Mari Vaat­to­vaa­ra ker­toi, että yhdes­sä­kään tut­ki­muk­ses­sa ei ole havait­tu muu­tos­ta asu­mispre­fe­rens­seis­sä. Se, että maa ajau­tui lamaan, ei ole pre­fe­rens­si­muu­tos. Mut­ta mehän eläm­me­kin totuu­den jäl­keis­tä aikaa.

    Asun­to­jen neliö­hin­nois­sa on kui­ten­kin havait­ta­vis­sa tiet­ty­jä pre­fe­rens­se­jä. Mm. se että kan­ta­kau­pun­gis­sa halu­taan asua.

    Kat­sel­laan sit­ten uudes­taan, kun kan­ta­kau­pun­gin käm­pät ovat hal­vem­pia kuin lähiöiden.

    JY:Tois­ta miel­tä on Slus­his­sa puhu­nut “Bain & Co:ssa mak­ro­ta­son tren­de­jä tut­ki­vaa ryh­mää joh­ta­va” Karen Harris:

    —–
    “urba­ni­saa­tio on tulos­sa tien­sä pää­hän ja lähi­vuo­si­na yhä useam­mat ihmi­set ja yri­tyk­set muut­ta­vat kau­pun­kien lai­ta­mil­le tai vie­lä kau­em­mak­si maa­seu­dul­le väl­jem­piin oloihin. ”

    “Muu­tos on hänen mukaan­sa jo alka­nut. Infor­maa­tion liik­ku­mi­sen hin­ta on jo romah­ta­nut ja kah­den seu­raa­van vuo­si­kym­me­nen aika­na romah­ta­vat myös ihmis­ten ja tava­roi­den lii­kut­ta­mi­sen kustannukset.”

    “Hänen mukaan­sa muut­to­lii­ke ulos suu­ris­ta kau­pun­geis­ta on jo alka­nut esi­mer­kik­si USA:ssa, Rans­kas­sa, Kana­das­sa ja Australiassa.”

    http://www.kauppalehti.fi/uutiset/urbanisaation-murtuminen-tuo-uusia-bisnestilaisuuksia/j4GsJvNL?ref=facebook:3d1b

    Tuo­ta­han on luvat­tu nyt vii­mei­set 50 (?) vuot­ta. Sama Har­ris väit­tää toi­saal­la, että Tuk­hol­mas­sa väes­tö vir­taa kau­pun­gin (ydin)keskustasta subur­bi­aan, mikä on täyt­tä soopaa.

    On tot­ta, että Tuk­hol­mas­sa lai­ta­kau­pun­gin väki­lu­ku on kas­va­nut nopeam­min kuin kes­kus­tan. Syy ei kui­ten­kaan ole kes­kus­tan veto­voi­man vähe­ne­mi­nen, vaan se että kes­kus­taa ei ole raken­net­tu lisää. Har­ris esit­tää asian aivan toisin:

    http://www.bain.com/publications/articles/spatial-economics-the-declining-cost-of-distance.aspx

    A sampling of Euro­pean data indica­tes that the move­ment away from cent­ral cities is even stron­ger in many parts of Wes­tern Euro­pe than in the US. City-level data for cities like Stock­holm show the rate of growth of suburbs and exurbs was almost twice that of core cities between 2001 and 2007”

    Meil­lä päin tuol­lais­ta sanot­tai­siin tahal­li­sek­si har­haan­joh­ta­mi­sek­si, ellei jopa valehteluksi.

  31. JY: Juu­ri muu­ta­ma viik­ko sit­ten kau­pun­ki­tie­teen pro­fes­so­ri Mari Vaat­to­vaa­ra ker­toi, että yhdes­sä­kään tut­ki­muk­ses­sa ei ole havait­tu muu­tos­ta asu­mispre­fe­rens­seis­sä. Se, että maa ajau­tui lamaan, ei ole pre­fe­rens­si­muu­tos. Mut­ta mehän eläm­me­kin totuu­den jäl­keis­tä aikaa.

    Tois­ta miel­tä on Slus­his­sa puhu­nut “Bain & Co:ssa mak­ro­ta­son tren­de­jä tut­ki­vaa ryh­mää joh­ta­va” Karen Harris:

    —–
    “urba­ni­saa­tio on tulos­sa tien­sä pää­hän ja lähi­vuo­si­na yhä useam­mat ihmi­set ja yri­tyk­set muut­ta­vat kau­pun­kien lai­ta­mil­le tai vie­lä kau­em­mak­si maa­seu­dul­le väl­jem­piin oloihin. ”

    “Muu­tos on hänen mukaan­sa jo alka­nut. Infor­maa­tion liik­ku­mi­sen hin­ta on jo romah­ta­nut ja kah­den seu­raa­van vuo­si­kym­me­nen aika­na romah­ta­vat myös ihmis­ten ja tava­roi­den lii­kut­ta­mi­sen kustannukset.”

    “Hänen mukaan­sa muut­to­lii­ke ulos suu­ris­ta kau­pun­geis­ta on jo alka­nut esi­mer­kik­si USA:ssa, Rans­kas­sa, Kana­das­sa ja Australiassa.”

    http://www.kauppalehti.fi/uutiset/urbanisaation-murtuminen-tuo-uusia-bisnestilaisuuksia/j4GsJvNL?ref=facebook:3d1b

    Ame­rik­ka­lai­sen nuo­ren oikeis­to­po­ru­kan kir­joi­tuk­sis­sa tois­tuu idea:älä osta isois­ta kau­pun­geis­ta asun­to­ja. Kun val­tio tar­vii yhä enem­män vero­ja ja työ muut­tuu epä­var­mem­mak­si, tulee kiin­teis­tö­ve­ro nouse­maan. Asun­non omis­ta­mi­nen muut­tuu taa­kak­si edun sijas­ta. Maa­seu­dul­la tai syr­jäi­sel­lä seu­dul­la asun­non voi saa­da mur­to-osan hin­nal­la ja kiin­tei­tö­ve­ro on mini­maa­li­nen. Kun jät­tää asun­non osta­mat­ta kes­kus­tas­ta, sääs­tyy val­ta­vas­ti pää­omaa ja juok­se­vat kulut romahtavat.

    Monet kauo­pun­gin edut muu­ten­kin perus­tu­vat nuo­ruu­del­le. Nuo­ren komean jät­kän on muka­va juo­da lat­tea kah­vi­las­sa ja iskeä nai­sia. Mut­ta mitä kes­ki-ikäi­nen äijä siel­lä tekisi?

  32. JY:
    “Hänen mukaan­sa muut­to­lii­ke ulos suu­ris­ta kau­pun­geis­ta on jo alka­nut esi­mer­kik­si USA:ssa, Rans­kas­sa, Kana­das­sa ja Australiassa.” 

    USA:n, Rans­kan, Kana­dan ja Austra­lian mit­ta­kaa­vas­sa “suu­ri kau­pun­ki” on jotain muu­ta kuin Helsinki. 

    Hel­sin­ki on toki “suu­ri kau­pun­ki” kun pers­pek­tii­vi­nä on Hon­ka­jo­ki, Pudas­jär­vi tai Haukivuori.

  33. GOLAJTTI: Nuo­ren komean jät­kän on muka­va juo­da lat­tea kah­vi­las­sa ja iskeä nai­sia. Mut­ta mitä kes­ki-ikäi­nen äijä siel­lä tekisi? 

    Ei maal­la ole vapai­ta nai­sia joten kau­pun­ki on ainoa paik­ka jos­sa kes­ki-ikäi­nen­kin äijä saa nii­tä iskettyä.

  34. R.Silfverberg: Oli­si pitä­nyt teh­dä 100 vuot­ta sitten. 

    Miten se oli­si toteu­tet­tu 40 vuot­ta sit­ten tai nyt tai tule­vi­na vuo­si­kym­me­ni­nä muu­toin kuin pur­ka­mal­la talo­ja tieltä?

    Samal­la taval­la kuin miten se on jo sovit­tu teh­tä­väk­si Hämeentiellä.

    Ei nyky­ai­kai­nen rai­tio­tie ole mikään kum­ma­jai­nen. Se on vähän nykyis­tä leveäm­pi kais­ta-alue ja tehok­kaak­si ohjel­moi­dut liikennevaloetuudet.

  35. R.Silfverberg:
    On muu­ten outoa että bus­si­lin­jal­la 550 (joke­ri) lii­ken­ne­va­loe­tuu­det toi­mi­vat pare­min kuin raitioteillä. 

    Ei se ole outoa. Lii­ken­neym­pä­ris­tö on väl­jis­sä lähiöis­sä niin pal­jon hel­pom­pi, ja ehkä lii­ken­ne­va­lo­toi­mis­to­kin on sat­san­nut joke­rin etuuk­siin enemmän.

    Ratik­kae­tuu­det ovat monis­sa pai­kois­sa lähin­nä vit­si, ja lisäk­si nii­tä on myös vähin äänin hei­ken­net­ty vuo­sien var­rel­la. Väli­vai­hei­ta on pois­tet­tu tai etuus on koko­naan pois­tet­tu käy­tös­tä useis­sa ris­teyk­sis­sä. Jo aloi­tet­tu kehi­tys­työ on vähin äänin jätet­ty kes­ken – Munk­ki­nie­men aukion kal­tai­sia etuuk­sia piti toteut­taa lin­jo­jen 4, 10 ja 6 hän­nil­le käy­tän­nös­sä joka ris­teyk­seen jo vuo­si­kausia sitten.

    Hel­sin­gis­sä sinän­sä oli­si osaa­mis­ta etuuk­sien toteut­ta­mi­seen, mut­ta kukaan ei ole käs­ke­nyt teh­dä nii­tä, eikä kai­kil­le ole sel­vää se, mitä pitäi­si todel­li­suu­des­sa prio­ri­soi­da. Tähän asti on halut­tu tar­jo­ta kai­kil­le kaik­kea, jol­loin kukaan ei oikeas­ti saa mitään.

    Jos Hel­sin­ki oli­si yri­tys, ratik­kae­tuu­det oli­si toteu­tet­tu vuo­si­kym­me­niä sit­ten ihan sik­si, että ne sääs­tä­vät hyvin toteu­tet­tui­na mil­joo­nia euro­ja lii­ken­nöin­ti­kus­tan­nuk­sis­sa joka vuo­si, kun pie­nem­mäl­lä vau­nu­mää­räl­lä voi­daan tar­jo­ta sama vuoroväli=kapasiteetti mat­kan nopeutuessa.

  36. imi (vaa­di­taan): Asun­to­jen neliö­hin­nois­sa on kui­ten­kin havait­ta­vis­sa tiet­ty­jä pre­fe­rens­se­jä. Mm. se että kan­ta­kau­pun­gis­sa halu­taan asua.

    Tämä asia on moneen ker­taan kalut­tu. Mut­ta muis­tu­tan, että alu­een uusis­ta asun­nois­ta 80% on vuo­kra-asun­to­ja. Mones­ti tuet­tu­ja selaisia.

    Vih­reät vaa­ti­vat tie­teel­li­sen tie­don käyt­töä pää­tök­sen­teos­sa, Vaat­to­vaa­ran näke­mys kui­ten­kin tyr­mä­tään tääl­lä aina välit­tö­mäs­ti. Ode halu­aa olla mie­li­pi­de­vai­kut­ta­ja ja halu­aa ajaa Hel­sin­gin etua, sik­si hän jat­kaa urba­ni­saa­tio­jan­ku­tus­ta kir­joi­tuk­ses­ta toiseen.

    Har­ris puhuu uudes­ta tek­no­lo­gias­ta mah­dol­lis­ta­ja­na. Se mah­dol­lis­taa asioi­ta, mit­kä eivät nyt tai var­sin­kaan vii­mei­set 50 vuot­ta ole olleet mah­dol­li­sia. Miten se vai­kut­taa ihmis­ten käyt­täy­ty­mi­seen jää näh­tä­väk­si, mut­ta asias­ta ei sel­väs­ti­kään val­lit­se kon­sen­sus. Ja var­maan­kin eri puo­lil­la maa­il­maa vai­ku­tuk­set voi­vat olla erilaisia.

    1. Vaat­to­vaa­ra on kyl­lä aika yksin sen aja­tuk­sen kans­sa, että asun­to­jen kysyn­nän nousu ratik­ka­kau­pun­gis­sa joh­tui­si lamas­ta — että suo­ma­lai­sil­la ei oliw­si varaa asua hal­val­la kehys­kun­tien oma­ko­tiu­nel­mis­sa, vaan jou­tu­vat pak­kau­tu­maan kal­lii­siin asun­toi­hin Töö­lös­sä ja Kalliossa.

  37. JY: “urba­ni­saa­tio on tulos­sa tien­sä pää­hän ja lähi­vuo­si­na yhä useam­mat ihmi­set ja yri­tyk­set muut­ta­vat kau­pun­kien lai­ta­mil­le tai vie­lä kau­em­mak­si maa­seu­dul­le väl­jem­piin oloihin. ”

    Kau­pun­gin perin­tei­nen tapa kas­vaa on lai­doil­taan. Kau­pun­ki kas­vaa jos yhä useam­mat ihmi­set muut­ta­vat sen laitamille.

    Urba­ni­saa­tio on tul­lut tien­sä pää­hän sii­nä mie­les­sä että useis­sa län­si­mais­sa kau­pun­gis­tu­mi­sas­te on nyky­mää­ri­tel­mil­lä 80–100%. Van­hat mää­ri­tel­mät käy­vät käyt­tö­kel­vot­to­mik­si, ja pitää kek­siä uusia ja erot­te­le­vam­pia mää­ri­tel­miä jot­ta kau­pun­gis­tu­mis­ta yli­pää­tään voi­daan kuva­ta ja ymmärtää.

  38. Daniel Feder­ley:
    Hel­sin­gis­sä sinän­sä oli­si osaa­mis­ta etuuk­sien toteut­ta­mi­seen, mut­ta kukaan ei ole käs­ke­nyt teh­dä nii­tä, eikä kai­kil­le ole sel­vää se, mitä pitäi­si todel­li­suu­des­sa prio­ri­soi­da. Tähän asti on halut­tu tar­jo­ta kai­kil­le kaik­kea, jol­loin kukaan ei oikeas­ti saa mitään.

    Tähän asti on halut­tu tar­jo­ta kaik­ki kadut autoi­li­joi­den rajoi­tuk­set­to­maan käyt­töön. Vaik­ka auton kul­ku­ta­pao­suus kan­ta­kau­pun­gis­sa on noin 20%. Jos autoi­li­joi­den etuuk­siin kos­ke­taan, alkaa val­ta­va huu­to ja vali­tus ja lii­ken­ne­suun­nit­te­li­jat palaa­vat nopeas­ti alku­pe­räi­seen tilan­tee­seen. Jul­ki­sil­la kul­ke­vat tun­tu­vat tyy­ty­vän koh­ta­loon­sa ja täy­sien rati­koi­den sei­sot­ta­mi­seen ruuh­kas­sa, jon­ka suh­teel­li­sen har­va­lu­kui­sat yksi­tyi­sau­toi­li­jat ovat onnis­tu­neet luomaan.

    Miten jouk­ko­lii­ken­teen käyt­tä­jien ääni saa­tai­siin kuu­lu­maan? Vih­rei­tä on yri­tet­ty äänes­tää, mut­ta se ei pel­käs­tään tai­da riit­tää. Hyvä esi­merk­ki on Kan­sal­lis­museon ja Lasi­pa­lat­sin ris­teys­ten valo­ko­kei­lu, joka jat­kuu kokei­lu­na var­maan noin kym­me­net­tä vuotta.

  39. R.Silfverberg: Ei maal­la ole vapai­ta nai­sia joten kau­pun­ki on ainoa paik­ka jos­sa kes­ki-ikäi­nen­kin äijä saa nii­tä iskettyä.

    kes­kus­ta-asun­non kiin­teis­tö­ve­ro­ja mak­sa­val­la ei ole aikaa istua kah­vi­las­sa Kau­pun­gin lai­ta­mil­ta voi ajaa robot­ti­au­tol­la kah­vil­le, jos sin­ne on pak­ko mennä.

  40. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Vaat­to­vaa­ra on kyl­lä aika yksin sen aja­tuk­sen kans­sa, että asun­to­jen kysyn­nän nousu ratik­ka­kau­pun­gis­sa joh­tui­si lamas­ta – että suo­ma­lai­sil­la ei oliw­si varaa asua hal­val­la kehys­kun­tien oma­ko­tiu­nel­mis­sa, vaan jou­tu­vat pak­kau­tu­maan kal­lii­siin asun­toi­hin Töö­lös­sä ja Kalliossa. 

    On ole­mas­sa kak­si kou­lu­kun­taa jot­ka ovat nyt muo­dis­sa. Vat­to­vaa­ran ja Soi­nin­vaa­ran. Ei niis­tä kir­joi­tet­tai­si jos ei nii­tä olisi.

    Vat­to­vaa­ran kou­lu­kun­nan mukaan niin osa Kal­lion asuk­kais­ta on asu­nut samas­sa asun­nos­sa kym­me­nen vuot­ta ja ehkä enem­män­kin, ja kyt­tää­vät tilai­suut­ta muut­taa pois. Yleen­sä pre­fe­rens­sit on ase­tet­tu niin kor­keal­le jos halu­aa muu­al­le, että on odo­tet­ta­va että on varaa. Jos ei pää­se hyvä­palk­kai­seen vaki­nai­seen työ­hön niin on vain odo­tet­ta­va. Kal­lio saa toi­saal­ta koko ajan uusia asuk­kai­ta niis­tä nuo­ris­ta jot­ka ovat kas­va­neet lähiöis­sä ja Nur­mi­jär­vil­lä ja jot­ka aloit­ta­vat opis­ke­lun. Toi­nen jut­tu on että kal­lios­sa aina­kin on taval­li­sem­paa asua vuo­kral­la kuin omis­taa asun­to. Sil­loin voi mil­loin vain läh­teä, mut­ta ei saa myös­kään muka­naan mitään pesä­mu­naa vaan on aloi­tet­ta­va alus­ta jos läh­tee muu­al­le. Sik­si Kal­lios­ta pois läh­te­vien mää­rä ei yli­tä sin­ne halua­vien mää­rää. Vat­to­vaa­ra ja monet muut tul­kit­se­vat niin että Suo­ma­lai­nen Unel­ma on oma­ko­ti­ta­lo isol­la ton­til­la. Sitä eivät pk-seu­dun ydin­a­lu­eet pys­ty tarjoamaan.

    Soi­ni­ni­vaa­ran kou­lu­kun­ta on sii­nä mie­les­sä oikeas­sa että lyhy­tai­kai­sem­paan asu­mi­seen tar­koi­te­tuis­ta pie­nis­tä asun­noi­ta kes­kus­tas­sa tai hyvien yhteyk­sien pääs­sä, on pulaa, ja se nos­taa vuo­kria. Ennen ei ollut sel­lai­sis­ta kysyn­tää näis­tä asun­nois­ta kos­ka työ­mark­ki­nat oli­vat staat­ti­sem­pia ja ihmis­ten liik­ku­vuus hitaam­paa. Nime­no­maan liik­ku­mi­nen Suo­men rajo­jen yli oli vähäi­sem­pä kuin nyt. Toi­nen selit­tä­vä seik­ka on segre­gaa­tio. Joil­la­kin lähiöil­lä on alka­nut, olla niin huo­no mai­ne että ihmi­set joil­la on varaa ja mah­dol­li­suus hyl­ki­vät nii­tä vaik­ka asu­mi­nen niis­sä oli­si edul­lis­ta. Toi­saal­ta joil­la­kin kan­ta­kau­pun­gin osil­la on niin eli­tis­ti­nen mai­ne että nämä molem­mat ilmiöt aiheut­ta­vat hin­to­jen nousu­pai­nei­ta niis­sä kan­ta­kau­pun­gin osis­sa jot­ka kil­pai­le­vat samois­ta asuk­kais­ta parem­mas­sa mai­nees­sa ole­vin lähiöi­den kanssa.

  41. JY: Juu­ri muu­ta­ma viik­ko sit­ten kau­pun­ki­tie­teen pro­fes­so­ri Mari Vaat­to­vaa­ra ker­toi, että yhdes­sä­kään tut­ki­muk­ses­sa ei ole havait­tu muu­tos­ta asumispreferensseissä. 

    Tämä tar­koit­taa että Suo­mes­sa kan­ta­kau­pun­ki­mai­sen asu­mi­sym­pä­ris­tön vaje (tul­kin­nas­ta riip­puen 150000–450000 asu­kas­ta) on pit­kä­ai­kai­nen ilmiö. 

    Jos siis kuun­te­li­sim­me kaupunkitieteilijää:

    Vaat­to­vaa­ra tote­aa, että kan­sa­lais­ten mie­li­pi­de pitäi­si ottaa vaka­vas­ti vii­meis­tään nyt. Suo­mi kau­pun­gis­tuu hänen mukaan­sa edel­leen – mut­ta toi­vot­ta­vas­ti niin, että asu­mis­toi­veet täyttyvät.

    Vaik­ka mei­tä kuin­ka ope­te­taan kau­pun­ki­lai­sik­si asu­maan pie­nis­sä yksiöis­sä kan­ta­kau­pun­gis­sa, tulok­set ovat itse­pin­tai­ses­ti tällaisia.

    Mie­les­tä­ni tulos pitäi­si ottaa vaka­vas­ti ja miet­tiä, mitä se voi­si tar­koit­taa kau­pun­gin kehit­tä­mi­sen näkö­kul­mas­ta, Vaat­to­vaa­ra sanoo.

    raken­net­tai­siin kan­ta­kau­pun­kia lisää, kos­ka se on tapa saa­da asu­mis­toi­veet ja todel­li­suus kohtaamaan.

    Vaat­to­vaa­ran haas­tat­te­lu­ja lukies­sa minul­le on muo­dos­tu­nut mie­li­ku­va että hän kri­ti­soi tii­vis­tä­mis­ra­ken­ta­mis­ta nime­no­maan sik­si että sen lop­pu­tu­lok­se­na on lisää (epä­viih­tyi­sää) lähiö­tä, jos­ta ei ole niukkuutta:

    Sitä ei kau­pun­ki­bu­le­var­dien syn­nyt­tä­mi­nen teki­si vaan se toi­si Vaat­to­vaa­ran mie­les­tä uudet, nau­ha­mai­set lähiöt moot­to­ri­tei­den varsille.

    Kau­pun­ki­bu­le­var­di­suun­ni­tel­mas­ta voi näh­dä että näin tulee monin pai­koin käy­mään. Yhdel­lä kort­te­li­ri­vil­lä ei luo­da kau­pun­ki­mais­ta mil­jöö­tä ja pal­ve­lu­ra­ken­net­ta. Län­si­väy­län bule­var­di­soin­ti luo hyvin suun­ni­tel­tu­na kau­pun­ki­jat­ku­mon, jos­sain Hämeen­lin­nan­tiel­lä tai Vih­din­tiel­lä se on jo pal­jon vaikeampaa.

  42. Koti-isä: Jul­ki­sil­la kul­ke­vat tun­tu­vat tyy­ty­vän koh­ta­loon­sa ja täy­sien rati­koi­den sei­sot­ta­mi­seen ruuh­kas­sa, jon­ka suh­teel­li­sen har­va­lu­kui­sat yksi­tyi­sau­toi­li­jat ovat onnis­tu­neet luomaan.

    Hel­sin­gin rati­kat ovat hitai­ta, kos­ka ne sei­so­vat lii­ken­ne­va­lois­sa (myös tur­his­sa jois­sa ei ole poi­kit­tais­lii­ken­net­tä). Sen lisäk­si ne aja­vat hitaas­ti, kos­ka monet ratik­ka­ka­dut ovat kapei­ta, mäki­siä ja mut­kai­sia ja vaih­teis­sa sal­lit­tu nopeus on 10 km tun­nis­sa. Ja täy­siä ne ovat vain ruuh­ka-aikoi­na, ei muuten.

    Tilan­ne ei para­ne pät­kän ver­taa sil­lä, että jat­kos­sa kyl­ve­tään lisää kapei­ta kis­ko­ja entis­ta kapeam­mil­le kaduil­le ja mut­kai­sem­mil­le pai­koil­le. Pika­ra­ti­kas­ta ei iki­nä tule sen nopeam­paa, kos­ka se jou­tuu kes­kus­tas­sa kul­ke­maan samas­sa kapeas­sa ja mut­kai­ses­sa verkossa.

    1. Rati­kat ovat hitai­ta sen vuok­si, että nii­den pysäk­ki­vä­li on niin pie­ni. Mit­ta­sin jos­kus, pal­jon­ko nelo­sen ratik­ka sei­soi valois­sa mart­kal­la Kata­ja­no­kal­ta Munk­ki­nie­meen: noin kol­me minuut­tia, eli run­saat 10 % mat­ka-ajas­ta. Pysäk­kiai­ka oli pal­jon tätä suurempi.

  43. Jalan­kul­ki­ja: Hel­sin­gin rati­kat ovat hitai­ta, kos­ka ne sei­so­vat lii­ken­ne­va­lois­sa (myös tur­his­sa jois­sa ei ole poi­kit­tais­lii­ken­net­tä). Sen lisäk­si ne aja­vat­hi­taas­ti, kos­ka monet ratik­ka­ka­dut ovat kapei­ta, mäki­siä ja mut­kai­sia ja vaih­teis­sa sal­lit­tu nopeus on 10 km tunnissa.

    Man­ner­hei­min­tien ratik­kais­kot kul­ki­vat ennen suo­raan. Sit­ten auto­kais­toil­le halut­tiin rai­va­ta lisää tilaa ja ennen vie­rek­käin olleet vas­tak­kais­ten suun­tien pysä­kit ase­tet­tiin peräk­käin ja lomit­tain. Min­kä seu­rauk­se­na ratik­ka­kis­kot nyky­ään mut­kit­te­le­vat pit­kin mat­kaa puo­lel­ta toi­sel­le. Seu­rauk­se­na hitaam­pi ja epä­mu­ka­vam­pi mat­kan­te­ko ja kalus­ton ja kis­ko­jen voi­ma­kas kulu­mi­nen. Ja kaik­ki tämä sen vuok­si, että auto­jo­noil­le saa­tiin lisää kaistoja.

    On mie­len­kiin­tois­ta näh­dä, miten Laa­ja­sa­lon ratik­ka joh­de­taan Meri­haas­ta Rau­ta­tie­a­se­mal­le. Teh­dään­kö suun­ni­tel­mat jouk­ko­lii­ken­teen vai muun auto­lii­ken­teen ehdoil­la. Jos perin­teis­tä pide­tään kiin­ni, vali­taan jäl­kim­mäi­nen vaihtoehto.

  44. JY:

    Tämä asia on moneen ker­taan kalut­tu. Mut­ta muis­tu­tan, että alu­een uusis­ta asun­nois­ta 80% on vuo­kra-asun­to­ja. Mones­ti tuet­tu­ja selaisia. 

    Siis mis­tä alu­ees­ta oikein puhut?

    JY:

    Vih­reät vaa­ti­vat tie­teel­li­sen tie­don käyt­töä pää­tök­sen­teos­sa, Vaat­to­vaa­ran näke­mys kui­ten­kin tyr­mä­tään tääl­lä aina välit­tö­mäs­ti. Ode halu­aa olla mie­li­pi­de­vai­kut­ta­ja ja halu­aa ajaa Hel­sin­gin etua, sik­si hän jat­kaa urba­ni­saa­tio­jan­ku­tus­ta kir­joi­tuk­ses­ta toiseen. 

    Vaat­to­vaa­ran kri­tii­kin ydin on, että “vain” 10 % (tms.) suo­ma­lai­sis­ta halu­aa asua urbaa­nis­sa ympä­ris­tös­sä, jota on täl­lä het­kel­lä tar­jol­la vain noin 5 %:lle. Eli lisää urbaa­nia ympä­ris­töä tar­vi­taan Vaat­to­vaa­ran sitee­raa­mien asu­mispre­fe­rens­si­tut­ki­mus­ten­kin valos­sa. Mikä ei tie­ten­kään tar­koi­ta, ettei­kö pien­ta­lo­ja­kin sai­si rakentaa. 

    Mikä täs­sä on ongelmana?

    JY:

    Har­ris puhuu uudes­ta tek­no­lo­gias­ta mah­dol­lis­ta­ja­na. Se mah­dol­lis­taa asioi­ta, mit­kä eivät nyt tai var­sin­kaan vii­mei­set 50 vuot­ta ole olleet mah­dol­li­sia. Miten se vai­kut­taa ihmis­ten käyt­täy­ty­mi­seen jää näh­tä­väk­si, mut­ta asias­ta ei sel­väs­ti­kään val­lit­se kon­sen­sus. Ja var­maan­kin eri puo­lil­la maa­il­maa vai­ku­tuk­set voi­vat olla erilaisia. 

    Juu­ri näin.

    Emme voi tie­tää, mitä tule­vai­suus tuo tul­les­saan, joten ainoa mitä voim­me teh­dä, on suun­ni­tel­la mah­dol­li­sim­man hyvää kau­pun­kia. Vii­mek­si inter­ne­tin piti teh­dä kau­pun­geis­ta tur­hia, mut­ta sit­ten kävi­kin niin, että inter­ne­tin luo­mat ver­kos­tot ja tie­to­työ vain kiih­dyt­ti­vät kaupungistumista.

  45. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Rati­kat ovat hitai­ta sen vuok­si, että nii­den pysäk­ki­vä­li on niin pie­ni. Mit­ta­sin jos­kus, pal­jon­ko nelo­sen ratik­ka sei­soi valois­sa mart­kal­la Kata­ja­no­kal­ta Munk­ki­nie­meen: noin kol­me minuut­tia, eli run­saat 10 % mat­ka-ajas­ta. Pysäk­kiai­ka oli pal­jon tätä suurempi.

    Joo, on se kyl­lä kama­laa, miten pahas­ti pysä­kit hidas­ta­vat rati­koi­den kul­kua. Mut­ta tähän­hän on tulos­sa kor­jaus­ta, kun HSL lopet­taa muu­ta­mat lii­an ahke­ras­sa käy­tös­sä ole­vat pysä­kit. Näin sääs­te­tään aikaa 12 sekun­tia per pysäk­ki, ja sehän tekee 30 vuo­des­sa ja mil­joo­nal­la mat­kus­ta­jal­la las­ket­tu­na noin tril­joo­na euroa. Sen vuok­si tie­tys­ti muu­ta­man tuhan­nen ihmi­sen päi­vit­täi­nen työ­mat­ka pite­nee 10–20 minuut­tia. Vaan hai­tan­nee­ko tuo mitään, käve­ly­hän on hiton ter­veel­lis­tä ja sitä pait­si HSL:n nykyi­nen ykkössuositus.

    1. Jos­tain syys­tä muis­sa kau­pun­geis­sa on pää­dyt­ty pidem­pään pysäk­ki­vä­liin. Yksi pysäh­dys vie rati­kal­ta liki minuu­tin. Se tie­tys­ti vähän lyhe­nee, kun kul­jet­ta­ja­ra­has­tuk­ses­ta luo­vu­taan. Nelo­sel­la on Kata­ja­no­kal­la run­saan kilo­met­rin mat­kal­la vii­si pysäkkiä.

  46. imi (vaa­di­taan):
    Vaat­to­vaa­ran kri­tii­kin ydin on, että “vain” 10 % (tms.) suo­ma­lai­sis­ta halu­aa asua urbaa­nis­sa ympä­ris­tös­sä, jota on täl­lä het­kel­lä tar­jol­la vain noin 5 %:lle. Eli lisää urbaa­nia ympä­ris­töä tar­vi­taan Vaat­to­vaa­ran sitee­raa­mien asu­mispre­fe­rens­si­tut­ki­mus­ten­kin valos­sa. Mikä ei tie­ten­kään tar­koi­ta, ettei­kö pien­ta­lo­ja­kin sai­si rakentaa. 

    Kyl­lä mä las­ken Tam­pe­reen, Turun, Jyväs­ky­län, Kuo­pion ja Oulun kan­ta­kau­pun­git, ja muu­ta­man pik­ku­kau­pun­gin van­hat puu­ta­lo­kes­kus­tat­kin urbaa­neik­si ympä­ris­töik­si, sekä Hel­sin­gin kan­ta­kau­pun­gin ulko­puo­li­sis­ta alue­kes­kuk­sis­ta jot­ka ovat ras­kaan rai­de­lii­ken­teen ulottuvissa.
    Jos ne las­kee mukaan niin ei olla kovin kau­ka­na 10%:sta joka halu­aa asua.
    On tot­ta että Hel­sin­gin, Turun ja Tam­pe­reen kan­ta­kau­pun­git hou­kut­te­lee eni­ten muuut­ta­jia kos­ka ovat iso­ja, kau­pun­git ovat yli­opis­to­kau­pun­ke­ja ja hyvä työ­paik­ka- ja palvelutarjonta.

  47. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Jos­tain syys­tä muis­sa kau­pun­geis­sa on pää­dyt­ty pidem­pään pysäk­ki­vä­liin. Yksi pysäh­dys vie rati­kal­ta liki minuu­tin. Se tie­tys­ti vähän lyhe­nee, kun kul­jet­ta­ja­ra­has­tuk­ses­ta luo­vu­taan. Nelo­sel­la on Kata­ja­no­kal­la run­saan kilo­met­rin mat­kal­la vii­si pysäkkiä.

    Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Jos­tain syys­tä muis­sa kau­pun­geis­sa on pää­dyt­ty pidem­pään pysäk­ki­vä­liin. Yksi pysäh­dys vie rati­kal­ta liki minuu­tin. Se tie­tys­ti vähän lyhe­nee, kun kul­jet­ta­ja­ra­has­tuk­ses­ta luo­vu­taan. Nelo­sel­la on Kata­ja­no­kal­la run­saan kilo­met­rin mat­kal­la vii­si pysäkkiä. 

    Ihan­ne pysäk­ki­vä­li oli­si n 500‑1000 m aina­kin sel­lai­sil­la “run­ko­lin­joil­la” kuten 4 ja 10 Man­ner­hei­min­tien ja Paciuk­sen­ka­dun osuu­del­la. Nyt pysäk­ki­vä­li heit­te­lee niin että lyhyimm­mil­lään on 200 m aj pisim­mil­lään 600 m.
    Pysä­kit jot­ka eivät ole suur­ten ris­teys­ten koh­dal­la pitäi­si pois­taa, kos­ka muu­ten vau­nu ei pysy valokierrossa.

  48. Kun rai­tio­vau­nu­py­säk­ke­jä har­ven­ne­taan, se tar­koit­taa sitä, että lähin pysäk­ki voi olla pit­kän käve­ly­mat­kan pääs­sä, mikä lisää koko­nais­mat­kus­tusai­kaa. Kaik­ki eivät kui­ten­kaan voi asua sii­nä pysä­kin nurkalla.

    Lisäk­si pika­rai­tio­tiet edel­lyt­tä­vät kal­lii­ta kalus­toin­ves­toin­te­ja, ja tyh­jä­käy­tös­sä ole­via levei­tä esteet­tö­miä väy­liä, jot­ka on varat­tu pel­käs­tään rai­tio­vau­nuil­le. Sel­lai­sil­la väy­lil­lä bus­sien­kin lii­ken­nöin­ti­no­peus kas­vai­si huo­mat­ta­vas­ti nykyisestä.

  49. R.Jos ne las­kee mukaan niin ei olla kovin kau­ka­na 10%:sta joka halu­aa asua.

    Kysy­mys­hän oli, että mis­sä haluai­sit asua, jos työ­paik­ka ja rahat eivät rajoit­tai­si haa­vei­den toteutumista. 

    65% haluai­si asua joko pik­ku­kau­pun­gis­sa, maa­seu­dul­la (tai ulko­mail­la). Ole­tet­ta­vas­ti suh­teel­li­sen suu­ri osuus pää­kau­pun­ki­seu­dun­kin asuk­kais­ta. Siel­tä maa­seu­dul­ta tai pik­ku­kau­pun­gis­ta vain ei löy­dy töi­tä kaikille. 

    Kai­ken kaik­ki­aan 1:2 on kes­kus­tois­ta pitä­vien suh­de suur­ten kau­pun­kien lai­ta­mia prefroi­viin. Ihmi­set ovat luul­ta­vas­ti tul­kin­net vaih­te­le­vas­ti täs­sä yhtey­des­sä, pitää­kö se, että työ­mat­kaa ei voi teh­dä näi­den­kään välil­lä tele­por­taa­tiol­la ottaa huo­mioon ilmoi­te­tus­sa pre­fe­rens­sis­sä vai ei (kun työ­pai­kat oli rajat­tu kysy­myk­se­na­set­te­lun ulko­puo­lel­le). Val­lit­se­va hin­ta­ta­so joka tapauk­ses­sa kuvaa suh­teel­lis­ta kysyn­tää ja tar­jon­taa näi­den välil­lä. Jokai­nen, joka omis­taa asun­non suh­teel­li­sen lähel­lä Hel­sin­gin kes­kus­taa voi­si kyl­lä halu­tes­saan talou­del­lis­ten resurs­sien puo­les­ta muut­taa Nurmijärvelle.

  50. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Jos­tain syys­tä muis­sa kau­pun­geis­sa on pää­dyt­ty pidem­pään pysäk­ki­vä­liin. Yksi pysäh­dys vie rati­kal­ta liki minuu­tin. Se tie­tys­ti vähän lyhe­nee, kun kul­jet­ta­ja­ra­has­tuk­ses­ta luo­vu­taan. Nelo­sel­la on Kata­ja­no­kal­la run­saan kilo­met­rin mat­kal­la vii­si pysäkkiä.

    Sit­ten­hän kan­nat­tai­si aloit­taa pysäk­kien vähen­tä­mi­nen juu­ri Kata­ja­no­kal­ta. Mec­he­li­nin­ka­dul­ta pois­te­taan pysäk­ki Calo­niuk­sen­ka­dun kul­mas­ta, jos­sa ratik­ka sei­soo muu­ten­kin ris­teyk­sen ja valo-ohjauk­sen vuok­si. Täl­le muu­tok­sel­le on ratik­ka­suun­ni­tel­mas­sa las­ket­tu 25 sekun­nin sääs­tö — molem­mil­le suun­nil­le yhteen­sä, eli 12,5 sekun­tia kappale.

    1. Kyl­lä se 25 sekun­nin sääs­tö on suun­taan­sa. Lisäk­si, jos ratik­ka ei sei­soi­si enna­koi­ma­ton­ta aikaa pysä­kil­lä, sil­leä voi­si antaa atuu­den liikennevaloissa.

  51. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Jos­tain syys­tä muis­sa kau­pun­geis­sa on pää­dyt­ty pidem­pään pysäk­ki­vä­liin. Yksi pysäh­dys vie rati­kal­ta liki minuu­tin. Se tie­tys­ti vähän lyhe­nee, kun kul­jet­ta­ja­ra­has­tuk­ses­ta luo­vu­taan. Nelo­sel­la on Kata­ja­no­kal­la run­saan kilo­met­rin mat­kal­la vii­si pysäkkiä.

    Kul­jet­ta­ja­ra­has­tuk­ses­ta luo­pu­mi­sen point­ti ei ole pysäk­kiai­ko­jen lyhe­ne­mi­nen sinän­sä, vaan pysäk­kiai­ko­jen parem­pi enna­koi­ta­vuus. Jos pysäk­kia­jat oli­si­vat enna­koi­ta­via, lii­ken­ne­va­loe­tuu­det oli­si­vat mah­dol­li­sia ja aika­tau­lusuun­nit­te­lus­sa voi­tai­siin kar­sia löy­sät pois.

    Nyt­hän lii­ken­ne­va­loe­tuu­det ovat pää­väy­lil­lä pai­koi­tel­len mah­dot­to­mia, kos­ka pysäk­kiai­ka voi olla mitä hyvän­sä 15 sekun­nin ja kah­den minuu­tin väliin. Lii­ken­ne­va­loe­tuuk­sis­sa rati­kan slot­ti on tie­det­tä­vä riit­tä­vän aikai­sin etu­kä­teen, kos­ka muu­ten muu lii­ken­ne kär­sii suhteettomasti.

    Kul­jet­ta­ja­ra­has­tuk­ses­ta ja pysäk­kiai­ko­jen suu­res­ta varins­sis­ta joh­tuen myös aika­tau­lut on suun­ni­tel­ta­va sen mukaan, että jol­lain pysä­kil­lä kul­jet­ta­jan on myy­tä­vä liput turis­ti­ryh­mäl­le. Jos näin ei käy, kul­jet­ta­jan on tapet­ta­va rei­til­lä aikaa, ettei ratik­ka kul­je etuajassa.

  52. Laa­ja­sa­lon sil­to­jen kaut­ta kes­kus­taan on suun­ni­tel­tu kah­ta rai­tio­vau­nu­lin­jaa, jot­ka molem­mat kul­ki­si­vat Rau­ta­tie­a­se­man eteen Kaivokadulle.

    Miten on mah­dol­lis­ta, että kak­si uut­ta rai­tio­lin­jaa tun­get­tai­siin ahtaa­seen sump­puun Kai­vo­ka­dul­le ja Man­ner­hei­min­tiel­le, kun enti­set­kään lin­jat eivät sin­ne kun­nol­la mahdu?

  53. Rai­tio­vau­nut sump­puun:

    Miten on mah­dol­lis­ta, että kak­si uut­ta rai­tio­lin­jaa tun­get­tai­siin ahtaa­seen sump­puun Kai­vo­ka­dul­le ja Man­ner­hei­min­tiel­le, kun enti­set­kään lin­jat eivät sin­ne kun­nol­la mahdu?

    Siten, että siir­re­tään auto­jen läpia­jo pois kau­pun­gin kes­kus­tas­ta ja vara­taan rajal­li­nen tila niil­le liik­ku­mis­muo­doil­le, jot­ka oikeas­ti niin kes­kei­seen paik­kaan kuu­lu­vat. Yksi rai­tio­vau­nu kul­jet­taa saman ver­ran mat­kus­ta­jia kuin suu­ruus­luok­kaa sata autoa.

  54. Yleis­kaa­vas­sa sal­lit­tu­ja enem­män­kin asun­to­ja meni­si kau­pak­si, joten kaa­va on lii­an rajoittava.

    Ratik­ka­py­säk­ke­jä ei kan­na­ta har­ven­taa lin­jo­jen päis­tä, kos­ka siel­lä ne lyhen­tä­vät kovin har­van matkustusaikaa.

  55. Rai­tio­vau­nu­jen ruuh­kau­tu­mis­ta kes­kus­taan ei hel­po­ta, vaik­ka kaik­ki muu lii­ken­ne pois­tet­tai­siin Rau­ta­tie­a­se­man edus­tal­ta, kun rai­tio­vau­nut kui­ten­kin aje­le­vat jonos­sa Haka­nie­mes­tä Kai­vo­ka­dul­le peräk­käin samoil­la rai­teil­la ja samoil­la pysäkeillä.

  56. Rai­tio­vau­nut sump­puun:
    Laa­ja­sa­lon sil­to­jen kaut­ta kes­kus­taan on suun­ni­tel­tu kah­ta rai­tio­vau­nu­lin­jaa, jot­ka molem­mat kul­ki­si­vat Rau­ta­tie­a­se­man eteen Kaivokadulle.

    Miten on mah­dol­lis­ta, että kak­si uut­ta rai­tio­lin­jaa tun­get­tai­siin ahtaa­seen sump­puun Kai­vo­ka­dul­le ja Man­ner­hei­min­tiel­le, kun enti­set­kään lin­jat eivät sin­ne kun­nol­la mahdu?

    Ei se ole var­si­nai­ses­ti mikään salai­suus, että Laa­ja­sa­lon vau­nu­jen mah­tu­mi­nen Kai­vo­ka­dul­le on vähän sii­nä ja täs­sä. Pahim­mat ruuh­kau­tu­mi­set väl­te­tään sil­lä, että Rau­ta­tie­a­se­man edus­ta menee remont­tiin ja pysä­kis­tä sii­tä tulee saman­lai­nen moni­lai­tu­ri­här­del­li kuin Haka­nie­mes­sä. Myös se aut­taa, että uusis­ta lin­jois­ta aina­kaan kaik­ki eivät ole hei­lu­rei­ta ja pak­kaa Manskun/Kaivokadun sump­puun, vaan lin­jo­ja on tar­koi­tus kään­tää takai­sin Laa­ja­sa­loon Rau­ta­tie­a­se­mal­ta. Sik­si kak­si­suun­tai­set vaunut.

    Jär­ke­viä lin­jaus­vaih­toeh­to­ja oli kol­me: Ter­va­saa­res­ta Poh­jois­ran­taa Alek­sil­le, Lii­san­ka­tua Kai­vo­ka­dul­le tai valit­tu Haka­nie­men kaut­ta kier­tä­mi­nen. Ensim­mäi­nen oli­si vaa­ti­nut meren täyt­tä­mis­tä ja oli las­kel­mien mukaan kal­lis, toi­ses­sa oli pai­kal­lis­ta vas­tus­tus­ta park­ki­paik­ko­jen mene­tyk­sen vuok­si ja kol­mat­ta puol­ta­vat “ylei­set syyt”, eli Haka­nie­men kehit­tä­mis­vi­siot, joi­hin on myös vah­vaa poliit­tis­ta painetta.

    Pers­tun­tu­mal­ta näis­tä vaih­toeh­dois­ta Haka­nie­mi oli huo­noin ja sil­tä se yhä tun­tuu sel­vi­tyk­sen luke­mi­sen jäl­keen­kin, mut­ta Hel­sin­gis­sä isom­mat lii­ken­ne­hank­keet aika har­voin ovat pel­käs­tään liikennehankkeita.

  57. Koti-isä: Siten, että siir­re­tään auto­jen läpia­jo pois kau­pun­gin kes­kus­tas­ta ja vara­taan rajal­li­nen tila niil­le liik­ku­mis­muo­doil­le, jot­ka oikeas­ti niin kes­kei­seen paik­kaan kuu­lu­vat. Yksi rai­tio­vau­nu kul­jet­taa saman ver­ran mat­kus­ta­jia kuin suu­ruus­luok­kaa sata autoa. 

    Mil­lä kei­nol­la olet mei­nan­nut rajoit­taa autoi­lua Hel­sin­gin keskustassa?
    Tie­tul­lit oli­si­vat teho­kas kei­no, samal­la kau­pun­ki saí­si rahaa jouk­ko­lii­ken­nein­ves­toin­tei­hin­sa, mut­ta laki kiel­tää, eikä ole odo­tet­ta­vis­sa muu­tos­ta kos­ka Kes­kus­ta­puo­lue ei iki­nä suos­tui­si siihen.

  58. Lai­naan mie­lel­lä­ni vii­meis­tä kap­pa­let­ta­si nyt kun uusi kau­pun­ki­tut­ki­muk­sen ja suun­nit­te­lun mais­te­rioh­jel­ma käyn­nis­tyy, ja samal­la toi­veem­me kau­pun­ki­tut­ki­muk­seen eri­kois­tu­vas­ta yksi­kös­tä kas­vaa. Kau­pun­ki­ta­lous on mais­te­rioh­jel­mas­sam­me isos­sa roo­lis­sa — toi­vot­ta­vas­ti ei ulko­mai­sin voimin.

  59. Niin­kö olen sano­nut? Olki­nuk­ke? Lii­an helppoa?
    Vaat­to­vaa­ra on kyl­lä aika yksin sen aja­tuk­sen kans­sa, että asun­to­jen kysyn­nän nousu ratik­ka­kau­pun­gis­sa joh­tui­si lamas­ta – että suo­ma­lai­sil­la ei oliw­si varaa asua hal­val­la kehys­kun­tien oma­ko­tiu­nel­mis­sa, vaan jou­tu­vat pak­kau­tu­maan kal­lii­siin asun­toi­hin Töö­lös­sä ja Kalliossa.

    1. Niin­kö olen sano­nut? Olki­nuk­ke? Lii­an helppoa?

      Suun­nil­leen näin olen leh­dis­tä luke­nut. Olen hel­pot­tu­nut, jos tie­to on vää­rä. Sinun väi­te­tään sano­neen, että ihmi­set jää­vät Hel­sin­kiin laman takia, kun ei ole varaa muut­taa kehys­kun­tien omakotitaloihin.Muotoiluni iro­nia oli tar­koi­tet­tu osoit­ta­maan, että tämä tul­kin­ta on liki mah­do­ton kuvaa­maan sitä, mik­si asun­to­jen hin­nat Kal­lios­sa nousevat. 

  60. Ris­to: Kysy­mys­hän oli, että mis­sä haluai­sit asua, jos työ­paik­ka ja rahat eivät rajoit­tai­si haa­vei­den toteutumista. 

    65% haluai­si asua joko pik­ku­kau­pun­gis­sa, maa­seu­dul­la (tai ulko­mail­la). Ole­tet­ta­vas­ti suh­teel­li­sen suu­ri osuus pää­kau­pun­ki­seu­dun­kin asuk­kais­ta. Siel­tä maa­seu­dul­ta tai pik­ku­kau­pun­gis­ta vain ei löy­dy töi­tä kaikille.

    Tut­ki­mus ker­too suo­ma­lais­ten kan­san­luon­tees­ta. Eli jos raha ja etäi­syys ei vai­ku­ta, niin suo­ma­lai­sil­la ei ole vapaa­eh­tois­ta halua urba­ni­soi­tua, tai aina­kaan Hel­sin­gis­sä. Se voi olla “alkio­lai­suu­den” ansio­ta, kai­puu­ta lap­suu­den mai­se­miin tai vas­taa­vaa, mut­ta kysy­tyil­lä on var­maan sel­vä kuva mil­lai­nen ihan­nea­suin­paik­ka on.
    Hel­sin­gin työs­sä­käyn­tia­lue on laa­ja, ja hin­ta­hai­ta­ri kans­sa. On hal­po­ja aluei­ta sekä suht lähel­lä kes­kus­taa että kau­ka­na, että kal­lii­ta aluei­ta lähel­lä ja kau­em­pa­na. Sit­ten on lisäk­si ihmi­siä jot­ka ovat tele­por­tan­neet itsen­sä niin että omis­ta­vat 2 asun­toa, toi­sen esim Sipoos­sa ja toi­sen keskustassa. 

    Hel­sin­gin seu­dun ongel­ma mui­hin met­ro­po­lei­hin ver­rat­tu­na että tääl­tä puut­tu­vat ns täy­den pal­ve­lun pik­ku­kau­pun­git ympä­ris­tös­tä. Espoo ja Van­taa kehit­tyi­vät niin myö­hään että niis­tä muo­dos­tui aika per­soo­nat­to­mia lähiö­kau­pun­ke­ja, Kau­niai­nen ja Kera­va ovat ainoat sin­ne päin mut­ta nii­den pal­ve­lu­ra­ken­ne on yksipuolistunut.

    1. Eli jos raha ja etäi­syys ei vai­ku­ta, niin suo­ma­lai­sil­la ei ole vapaa­eh­tois­ta halua urba­ni­soi­tua, tai aina­kaan Helsingissä. 

      Urba­ni­soi­tu­mi­sen idea on nime­no­maan olla lähel­lä kaik­kea jän­nää. Sik­si tuo etäi­syys ei vai­ku­ta on vähän sama kuin sanoi­si, että jos maku ei vai­kut­tai­si, suo­ma­lai­set söi­si­vät mie­lel­lään ter­veel­lis­tä ruokaa.

  61. On ihan hul­lua tuk­kia kes­kus­tan maan­pääl­lis­tä lii­ken­net­tä yhä uusil­la pääl­lek­käi­sil­lä rai­tio­vau­nu­lin­joil­la, kun meil­lä on jo ole­mas­sa maan alla kul­ke­va nopea ja estee­tön jouk­ko­lii­ken­ne­väy­lä. Mik­si sitä ei voi­da käyttää?

  62. Rai­tio­vau­nut sump­puun:
    On ihan hul­lua tuk­kia kes­kus­tan maan­pääl­lis­tä lii­ken­net­tä yhä uusil­la pääl­lek­käi­sil­lä rai­tio­vau­nu­lin­joil­la, kun meil­lä on jo ole­mas­sa maan alla kul­ke­va nopea ja estee­tön jouk­ko­lii­ken­ne­väy­lä. Mik­si sitä ei voi­da käyttää?

    Pää­kau­pun­ki­seu­dul­la ei raken­ne­ta uut­ta met­roa jouk­ko­lii­ken­teen väli­neek­si, vaan sii­tä on tul­lut tont­ti­kau­pan lisu­ke, jol­la mak­si­moi­daan ton­tin­myyn­nin tulot. Sik­si met­roa raken­ne­taan met­sään, ei sin­ne mis­sä ihmi­set asu­vat ja liik­ku­vat. Tämän seu­rauk­se­na uusi met­ro­lin­jaus kul­kee vuo­si­kausia työ­mail­le ja paik­koi­hin, jois­sa ei vie­lä asu kuin kou­ral­li­nen ihmisiä.

  63. R.Silfverberg: Mil­lä kei­nol­la olet mei­nan­nut rajoit­taa autoi­lua Hel­sin­gin keskustassa?
    Tie­tul­lit oli­si­vat teho­kas kei­no, samal­la kau­pun­ki saí­si rahaa joukkoliikenneinvestointeihinsa,mutta laki kiel­tää, eikä ole odo­tet­ta­vis­sa muu­tos­ta kos­ka Kes­kus­ta­puo­lue ei iki­nä suos­tui­si siihen.

    Aivan samoin kuin Hämeen­tiel­lä tul­laan teke­mään. Suun­taan­sa yksi auto­kais­ta, jol­la on sal­li­tuu ainoas­taan jouk­ko­lii­ken­ne ja huol­toa­jo. Mikään laki ei kiel­lä teke­mäs­tä näin myös Kai­vo­ka­dul­la tai Mannerheimintiellä.

    Jos rau­ta­tie­a­se­man eteen pää­see jo nyt erin­omai­ses­ti kol­mel­la kau­pun­gin liik­ku­mis­stra­te­gian kär­keen prio­ri­soi­dul­la taval­la (käve­ly, pyö­räi­ly, jouk­ko­lii­ken­ne), mik­si ihmees­sä sin­ne pitäi­si pääs­tä myös autol­la, joka liik­ku­mis­muo­to­na on prio­ri­soi­tu vii­mei­sek­si, kaik­kien näi­den jäl­keen. Ja kyl­lä, liik­ku­mis­ra­joit­tei­set voi­daan edel­leen kul­jet­taa huoltoajona.

  64. Rai­tio­vau­nut sump­puun: On ihan hul­lua tuk­kia kes­kus­tan maan­pääl­lis­tä lii­ken­net­tä yhä uusil­la pääl­lek­käi­sil­lä rai­tio­vau­nu­lin­joil­la, kun meil­lä on jo ole­mas­sa maan alla kul­ke­va nopea ja estee­tön jouk­ko­lii­ken­ne­väy­lä. Mik­si sitä ei voi­da käyttää?

    Mitä tar­koit­taa “ei voi­da käyt­tää”? Nyky­met­ron kapa­si­teet­ti on mak­si­maa­li­ses­ti käy­tös­sä ja uusien lin­jo­jen raken­ta­mi­nen niin kal­lis­ta, että ratik­kaa laa­jen­ta­mal­la saa­daan monin­ker­tai­nen vas­ti­ne rahoille.

  65. Rai­tio­vau­nut sump­puun:
    Rai­tio­vau­nu­jen ruuh­kau­tu­mis­ta kes­kus­taan ei hel­po­ta, vaik­ka kaik­ki muu lii­ken­ne pois­tet­tai­siin Rau­ta­tie­a­se­man edus­tal­ta, kun rai­tio­vau­nut kui­ten­kin aje­le­vat jonos­sa Haka­nie­mes­tä Kai­vo­ka­dul­le peräk­käin samoil­la rai­teil­la ja samoil­la pysäkeillä. 

    Tämä on toki tot­ta, mut­ta jos auto­lii­ken­ne tuol­la välil­lä lope­tet­tai­siin, tilaa vapau­tui­si sekä lisä­kis­ko­pa­reil­le että kevyel­le liikenteelle.

  66. Jari V: Mitä tar­koit­taa “ei voi­da käyt­tää”? Nyky­met­ron kapa­si­teet­ti on mak­si­maa­li­ses­ti käy­tös­sä ja uusien lin­jo­jen raken­ta­mi­nen niin kal­lis­ta, että ratik­kaa laa­jen­ta­mal­la saa­daan monin­ker­tai­nen vas­ti­ne rahoille. 

    Jos Hel­sin­gis­sä asuu yli 800.000 asu­kas­ta on sil­lä myös varaa raken­taa uusi met­ro­lin­ja joka kier­tää kan­ta­kau­pun­gin. Ratik­ka on hyvä lyhyem­mil­lä mat­koil­la mut­ta pit­kil­lä tar­vi­taan nopeam­pi peli.

  67. ano­nyy­mi: Tämä on toki tot­ta, mut­ta jos auto­lii­ken­ne tuol­la välil­lä lope­tet­tai­siin, tilaa vapau­tui­si sekä lisä­kis­ko­pa­reil­le että kevyel­le liikenteelle.

    Jos Laa­ja­sa­los­ta tul­tai­siin kes­kus­taan met­rol­la, niin lisä­kis­ko­pa­rien tilal­le Rau­ta­tie­a­se­man eteen voi­tai­siin istut­taa puita.

    1. Kai­vo­ka­dul­ta on tar­koi­tus ottaa kak­si auto­kais­taa pois kumi­pyö­rä­lii­ken­teel­tä, joten läpia­joon se sopii sen jäl­keen aika tah­meas­ti. Näin voi­daan teh­dä, kos­ka sii­tä ei län­si­met­ron jäl­keen kul­je bus­se­ja, jot­ka voi­si­vat jää­dä samaan ruuh­kaan hen­ki­lö­au­to­jen kans­sa. Auto­lii­ken­ne varf­maan­kin siir­tyy käyt­tä­mään poh­joi­sem­pia reittejä.

  68. Met­ron kapa­si­teet­ti tun­tuu nyt ole­van aika her­käs­sä. Min­kä­hän takia se ei tul­lut kenel­le­kään mie­leen sil­loin, kun län­si­met­ron lai­tu­rit pää­tet­tiin lou­hia lyhyem­mik­si kuin Hel­sin­gis­sä muu­ta­man kym­me­nen mil­joo­nan euron sääs­tön takia? 

    Tai kyl­lä­hän asias­ta varoi­tel­tiin, mut­ta päät­tä­jät eivät otta­neet koko asi­aa kuu­le­viin kor­viin­sa, kun hoki­vat vain että met­ron auto­ma­ti­soin­ti rat­kai­see kyl­lä kaik­ki met­ron kapa­si­teet­tion­gel­mat. Pel­käs­tään Laa­ja­sa­lon sil­lan suun­nit­te­lu­ra­hoil­la oli­si lai­tu­rit lou­hit­tu jo moneen kertaan. 

    Jos ker­ran met­ro on aika­naan pää­tet­ty raken­taa kau­pun­gin läpi, niin kai sitä sit­ten pitäi­si myös voi­da käyttää.

    1. Ei ollut kysed vain lai­tu­rien pituu­des­ta vaan myös tur­val­li­suus­mää­räyk­sis­tä, kos­ka pit­käs­sä junas­sa on enem­män väkeä. Mut­ta jät­ti­mäi­nen moka nuo lyhyet met­rot ovat. Tosin nyt, kun vuo­ro­vä­li on 2,5 minuut­tia, met­ron pal­ve­lu­ta­so on paran­tu­nut olen­nai­ses­ti. Jos­kus tule­vai­suu­des­sa odot­ta­va sata sekun­tia on tie­tys­ti vie­lä parempi.

  69. Jos Hel­sin­gin met­ron 17 ase­maa on ampu­toi­tu tor­sok­si län­si­met­ron lyhyil­lä lai­tu­reil­la, niin kai sii­hen­kin ongel­maan luu­li­si joku rat­kai­su löy­ty­vän. Aje­taan sit­ten vaik­ka Hel­sin­gin osuut­ta pit­kil­lä ja Espoon osuut­ta lyhyil­lä junilla.

  70. Kai­vo­ka­dus­ta bule­var­dik­si: Jos Laa­ja­sa­los­ta tul­tai­siin kes­kus­taan met­rol­la, niin lisä­kis­ko­pa­rien tilal­le Rau­ta­tie­a­se­man eteen voi­tai­siin istut­taa puita. 

    Eivät puut rai­tio­vau­nu­jen ruuh­kaan tai­da juu­ri­kaan auttaa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.