Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 22.11.2016

laajasalon-bulevardi
Laa­jasa­lon motarista kaavail­laan tällaista

Sokok­sen SOK laa­je­nee ase­ma-aukion alle

Par­ituhat­ta neliötä myymäläti­laa tulee kah­teen ker­rokseen. Asi­as­sa ilah­dut­taa se, että keskus­tan kau­palli­nen tar­jon­ta para­nee. Se, mitä tässä pitäisi vah­tia on, miten käy jalankulkuy­hteyk­sille. Vaikut­taisi kuin käytävä kohti Man­ner­heim­inti­etä vähän kapenisi. Ainakin siitä pois­tuu tasainen nousu, joka kor­vau­tuu liuku­por­tail­la. Sit­ten kiin­nos­taa se, mil­laiset taloudel­liset ehdot han­kkeel­la on, mut­ta siitähän me emme saa tietää mitään, kun on tämä siiloutunut luot­ta­mus­mieshallinto. Ensi vuona tämäkin on paremmin!

(Min­ua risoo huo­mat­tavasti se, että en äkän­nyt aikanaan ase­matun­nelin piirus­tuk­sista, että han­kkeen aja­ja katkaisi ahneuk­sis­saan suo­ran yhtey­den tun­nelis­sa Alek­sil­ta metroon ja ase­malle. (Yhteys on, mut­ta siinä on väärään suun­taan menevät raput, eli pitkä kier­to.) Tämän kiu­san­teon taloudel­lista logi­ikkaa en tosin ymmärtänyt, kos­ka nyt nuo tilat ovat ihmi­sistä tyhjillään.)

Jalankulk­i­jan kantakaupunki

Mie­lenki­in­toinen strate­gi­nen paperi jalankulkuolo­suhtei­den kehit­tämis­es­tä. Pitänee tutus­tua huolel­lis­es­ti. Odotan innol­la esit­te­lyä kokouksessa.

Kaivoskallion huviloiden asemakaavaehdotus

Pöy­dältä.

Pyysin pöy­dälle, kos­ka on esitet­ty väite, että tämä katkai­sisi yleiskaavaan merk­i­tyn vih­ery­htey­den. Val­i­tuk­sia on tul­lut yhdeltä kansalaiselta. Piti tänään polkea kat­so­maan paikan pääl­lä, mut­ta pyöräteille sirotel­tu teräväre­unainen sepeli katkaisi matkani kah­teen (!) rengasrikkoon.

Verkkosaaren pohjoisosan asemakaavaehdotus

Tämä oli meil­lä 3.5.2016. Nyt se on tul­lut lausun­noil­ta. Muu­tok­set ovat niin vähäisiä, ettei tarvitse aset­taa uud­estaan nähtäville, eli siis vähäisiä. Tämä tuo noin 3600 lisäa­sukas­ta kalasa­ta­man alueelle.

Pir­jon­tien ja Pirkkolantien asemakaavaehdotus

Tämä on näitä Raide-Jok­eri ‑kaavo­ja. Tässä tuo­daan 600 lisäa­sukas­ta radan ver­taan. Asukkai­ta kor­peaa, että omako­tialueen viereen tulee ker­rostalo­ja. Eri­tyis­es­ti kor­peaa, että Pirkkolantien ja Pir­jon­tien risteyk­seen on tulos­sa viisik­er­roksi­nen talo. Kat­so­taan, voisiko tätä vähän kohtuullistaa.

Laa­jasa­lon kaup­pakeskuk­sen bulevardikaava

laajasalon-moottoritie
Tältä se näyt­tää nyt. Postauk­sen yläosas­sa tule­vaisu­u­den maise­ma.

Tämä on oikeas­t­aan ensim­mäi­nen moot­toritei­den bule­vardis­oin­tikaa­va. Samal­la kaup­pakeskus­ta vahvis­te­taan. Uusia asukkai­ta tulee vajaat tuhat. On sit­ten kiva olla lau­takun­nas­sa, joka vie Helsinkiä tähän suuntaan!

Kes­ki-Pasi­lan tor­nialueen arkkite­htu­uri ja toteutuskilpailu

Tämä on selostet­tu edel­lisen kok­ouk­sen kohdal­la. Pyysin tämän pöy­dälle, kos­ka Mikko Särelä oli äkän­nyt, että alueen itäosas­ta ei ole kulkuy­hteyt­tä län­siosaan, vaan joudu­taan kiertämään sil­lan kaut­ta. Yritetään löytää pehmeä muo­to keho­tuk­selle tutkia yhteyt­tä. Pehmeä muo­to, kos­ka voi olla, että se ei ole kohtuukus­tan­nuksin toteutettavissa.

Eteläisen postipuis­ton suunnitteluperiaatteet

Teknologi­nen kehi­tys vie pois postin­la­jit­telukeskuk­sen ja tila vapau­tuu asuin­rak­en­tamiselle. Alueelle on tulos­sa tiukkaan ruu­tukaavaan run­saat 3000 asukas­ta ja par­ituhat­ta työ­paikkaa.  Vaikut­taa kelpo suunnitelmalta.

Min­ul­la on tähän alueeseen tiet­ty tun­neside. Joskus noin 40 vuto­ta sit­ten tein elämäni ensim­mäisen ja tois­taisek­si ain­oa hallinto­val­i­tuk­sen poikkeamis­lu­vas­ta, jos­sa lajit­telukeskus raken­net­ti­in keskus­puis­toon. Siis todel­lakin: poikkeamis­lu­val­la. Val­i­tuk­seni hylät­ti­in, kos­ka en omis­tanut maa­ta siinä vier­essä. Lain­säädän­tö oli sil­loin sel­l­aista. Pääsi asial­la kuitenkin Hesarin etu­sivulle. Oli se sen ver­ran törkeää poikkeamis­lu­van käyttöä.

Kävin viime kesänä jopa kat­so­mas­sa, voisiko tämän liit­tää takaisin keskus­puis­toon, mut­ta on pakko myön­tää, että ei voi.

Ase­makaa­va ja poikkeamis­lu­pa Tapani­lan van­han Vel­jes­ten­tien koulun tontille

Ope­tusvi­ras­to ei tarvitse koulua enää koulukäyt­töön. Kaa­va (menee val­tu­us­toon) ja poikkeamis­lu­pa sal­li­si­vat koulus­sa myös asum­ista. Tapani­lan asukkaat vas­tus­ta­vat tätä, kos­ka halu­a­vat koulus­ta kokoon­tu­misti­lan. Jos asum­i­nen sal­li­taan, jär­jestö­jen tar­jouk­set häviävät hin­tak­il­pailun varmasti.

Museon lausun­nos­sa muuten vaa­di­taan koulun säi­lyt­tämistä koulukäytössä museosy­istä. Museon käsi­tys toimi­val­las­taan näyt­tää ole­van, että museo päät­tää mm. kaikesta.

Koen peräti kiusal­lise­na päät­tää asi­as­ta, kos­ka raken­nuk­sen käyt­tö­tarkoi­tus ei kuu­lu mei­dän lau­takun­tamme toimi­val­taan.  Asukasti­lana se var­maankin olisi hyvä, mut­ta näistä asioista päät­tävät muut lau­takun­nat, eikä tätä vai­h­toe­htoista han­ket­ta ole meille mitenkään esitel­ty. Mut­ta jos me olemme ain­oa luot­ta­mus­mieselin, joka tästä asi­as­ta pääsee päät­tämään, niin mei­dän siitä kai sit­ten pitää päät­tää. Kaa­va menisi koko val­tu­us­ton päätet­täväk­si, mut­ta poikkeamis­lu­pa yrit­tää kiila­ta sen edelle.

Tätä tämä mei­dän siiloutunut päätök­sen­teko­ta­pamme tietää.

Kuuleeko Sin­nemä­ki?

Ara­bi­an kaup­pakeskuk­seen Lidlin myymälä

Tämä vaatii poikkeamis­lu­van, kos­ka raken­nu­soikeus ylit­tyy. Kannatetaan!

 

 

 

 

49 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 22.11.2016”

  1. Osmo Soin­in­vaara: “(Min­ua risoo huo­mat­tavasti se, että en äkän­nyt aikanaan ase­matun­nelin piirus­tuk­sista, että han­kkeen aja­ja katkaisi ahneuk­sis­saan suo­ran yhtey­den tun­nelis­sa Alek­sil­ta metroon ja ase­malle. (Yhteys on, mut­ta siinä on väärään suun­taan menevät raput, eli pitkä kier­to.) Tämän kiu­san­teon taloudel­lista logi­ikkaa en tosin ymmärtänyt, kos­ka nyt nuo tilat ovat ihmi­sistä tyhjillään.)”

    Se risoo min­u­akin joka ker­ta kun siitä kul­jen. On todel­la raivos­tut­tavaa, miten kau­pal­lisen ahneu­den takia meille käyt­täjille aiheutetaan aivan tarpee­ton­ta hait­taa. Hait­ta on toki päivit­täin pieni, mut­ta kumu­loituu vuosien saatossa melkoisek­si. Ja mikä pahin­ta — hait­ta on täysin tarpeeton. 

    Vähäisenä ja merk­i­tyk­set­tömänä henkilöko­htaise­na protesti­na en käytä ikinä mitään sil­lä alueel­la sijait­se­vaa liikettä.

  2. Tuo Laa­jasa­lon bule­vardikaa­va ei vaku­u­ta edes vähää alus­ta. Jos katu säi­lyy ~40 metriä lev­eänä, sen reunoille on raken­net­ta­va korkeampia kuin 5- ja 6‑kerroksisia kort­tele­ja. Tuos­sa on nyt niin vähän ker­rosneliöme­tre­jä, että parem­pi olisi jät­tää motari paikalleen ja pala­ta asi­aan sit­ten, kun Helsingis­sä osa­taan taas kaavoit­taa tehokkaasti.

  3. Mikä tämä Ase­matun­nelin katkaistu reit­ti siis tarkalleen on?

    1. Ennen pääsi Stock­an kel­lon kohdal­ta kohti ase­maa niin, että laskeu­tui por­taat ase­matun­neli­in ja jatkoi suo­raan Kai­vokadun ali ase­malle, jos­sa piti nous­ta (liuku)portaat takaisin ylös. Vai­h­toe­htois­es­ti kään­tyi vasem­malle kohden metroa. Nyt pitäisi men­nä ensin kohti ase­maa ja sit­ten tehdä 180 asteen mut­ka ja men­nä por­tai­ta väärään suun­taan alas ja sit­ten uusi 180 asteen kään­nös kohden ase­maa tai metroa. Kaik­ki menevät nyt ase­malle maan­ta­sos­sa, vaik­ka voivat joutua liiken­neval­oi­hin. Asi­akkaat eivät nyt tuo enää kuraa tun­nelin kaup­poi­hin, rahas­ta nyt puhumattakaan.

  4. Käveli­jöi­den etua on vaikea ajaa, olette jo tehneet mega­lo­maanisia virheitä, hen­ki, vahvem­man oikeudel­la. Helsin­gin henk­i­nen ilmapi­iri itäistyy.

  5. Sen jäl­keen kun Antti­la lopet­ti on koko makkarat­alosta tul­lut lähin­nä nuoriso­jengien hen­gailu­paik­ka. Laat­uli­ik­keet on kor­vat­tu krääsäkaupoil­la jne.

  6. Jos Itä- ja Län­si-Pasi­lan väli pitää jatkos­sakin jalankulkea vain sil­lan kaut­ta, niin onhan se törp­pöä. Olen koko ajan kuvitel­lut, että esim. VR:n vetu­ri­tal­li mahd. palveluineen tulisi kätevästi käve­ly- ja pyöräi­lyre­itin varteen.

    Pirkko­la — tarkoite­taanko paikkaa, jos­sa oli ennen Pir­jon krou­vi? Viisikeroksi­nen talo kyl­lä paran­taisi paikan autioi­ta ilmettä.

    Hyvä ettei mitään voi­da liit­tää takaisin Keskus­puis­toon, jka kaipaa toimi­ak­seen ennenkaikkea asu­tus­ta reunoilleen.

  7. Joku voisi var­maan esit­tää H/K‑laskelman niiden Makkarat­alon liuku­por­taiden kään­tämiselle… Riso­vat min­u­akin, etenkin nyt kun uusi suorin reit­ti met­ros­ta Alek­sille (Kaiv­otalon läpi) on työ­maan vuok­si poik­ki sekin.

  8. Ase­matun­neli­inkin piti tul­la isom­pi remont­ti ja facelift Makkarat­alon tapaan. Onko han­ke laitet­tu jäi­hin kun asi­akasvir­rat eivät enää kul­jekaan tun­nelin vaan katu­ta­son kaut­ta? Itse en edes muista mil­loin olisi viimek­si ollut ase­matun­nelin van­hal­la, 60-luvul­la raken­netul­la puolel­la tai makkarat­alon kellarikerroksessa. 

    Kuin­ka paljon arkkite­hdeille opete­taan ihmisen käyt­täy­tymistä? Lisäk­oulu­tus mak­saisi itsen­sä takaisin aika nopeasti ainakin kau­pal­lis­ten tilo­jen suunnittelussa.

  9. On kyl­lä ker­ras­saan mainio idea rak­en­taa Nihtisilta/Keilaniemi/Säteri/Itäkeskus/Vantaanportti Pasi­laan. Tässä onkin ollut sel­l­ainen ongel­ma, että moot­tori­tieli­it­tymät ovat turhan kaukana Helsin­gin keskus­tas­ta ja täl­lä Pasi­lan visionäärisel­lä suun­nitel­mal­la sel­l­ainen saadaan kol­men kilo­metrin päähän Kol­men sepän patsaasta.

    Siel­lä on kuok­ka lyö­ty maa­han mut­ta paljoa ei ole vielä ehdit­ty rak­en­taa. Kuka viheltäisi pelin poik­ki? Tämä on kuin junatur­maa kat­soisi hidastettuna.

  10. Väärään suun­tan menevät liuku­por­tat ilmeis­es­ti halu­si­vat kaup­pi­aat, Antti­la etunenässä.

    Makkarat­a­lo oli ihan muka­va retro-kaup­pakeskus ennen remont­tia. Varsinkin pää­sisäänkäyn­ti rav­in­to­lak­er­ros-parvekkei­neen ja soi­h­tu­ineen oli omaa luokkaansa jol­laista tääl­lä ei ollut nähty kun se avat­ti­in 50 vuot­ta sitten.

  11. Minäkään en vielä paukut­telisi henkse­leitä Laa­jasa­lon väylän val­os­sa. Eikös näitä pitänyt tehdä sen takia, että tarvi­taan mah­dol­lisim­man paljon uusia asun­to­ja uusille asukkaille? Nyt tehdään taas tut­tua ja tur­val­lista perus­mata­laa, jos­ta tehot puuttuvat.

    Kaiken kukku­rak­si tuonne on tulos­sa uusi ostari mallia laa­ja mata­la­hal­li ja sen viereen iso mata­la parkki­ta­lo. Mitä tuh­laus­ta. Var­muu­den vuok­si talorivi tulee kadun ja ostarin+parkkihallin väli­in suo­jaa­maan näitä melul­ta ja pölyltä. Jos näil­lä men­nään, tehkää siitä taloriv­istä ainakin 20-ker­roksi­nen, kun var­jos­tu­songel­maakaan ei ole.

  12. Olen samaa mieltä että Pirkkolantien ja Pir­jon­tien risteyk­sessä ole­va ker­rosta­lo on sijain­nilleen vähän tök­erö ja sopi­ma­ton. Mut­ta ihan viimeinen asia mitä tässä kaavas­sa saa tehdä on pudot­taa kem­me­jä. Nyt jo todel­la mitätön­tä lisäys­tä. Eri­tyis­es­ti Pak­i­lantien risteys on todel­la suuri pet­tymys, siihen olisi kuu­lunut selvästi kaupunki­maisem­pi ja “port­ti­maisem­pi” ratkaisu. Jos Pirkkolantien risteyk­sen taloa kohtu­ullis­te­taan mut­ta näitä kem­me­jä ei lisätä muualle, lop­putu­los on ala-arvoinen. Ja Pak­i­lantien risteyk­sen talot pitäisi funtsia uud­estaan joka tapauksessa.

    Maunulan keskeisim­mäl­lä paikalla van­han ostarin tont­ti (Raide-Jok­erin tule­va pysäk­ki parvekkei­den alla, uusi kaup­pa vastapäätä) kaavoitet­ti­in ~0,8 tehokku­udel­la tut­tuun Maunula-tyyli­in. Eikä ole edes omakoti­talo­ja naa­puris­sa. ATTn talot ovat tässä alka­neet jo nousemaan.

    Luulisi että suuret ja kalli­it infra­hankkeet kan­nus­taisi vähän parem­paan, mut­ta näitä Maunulan/Pirkkolan ja Laa­jasa­lon kaavo­ja kat­sel­lessa ei oikein siltä näytä.

    Sehän on ihan hyvä että esim. uusia bule­varde­ja päästään suun­nit­tele­maan peri­aat­teessa tyhjään tilaan ja niistä voidaan tehdä mod­erne­ja ja riit­tävän tilavia pyöräbaanoi­neen ja huoltopaikkoi­neen eikä vain soveltaa parhaan mukaan van­has­sa ja ahtaas­sa kaupunki­rak­en­teessa, mut­ta kun ker­ran näin päästään tekemään, niin pitäisi­hän se olla itses­tään­selvyys että näi­den mas­si­ivis­ten kort­telien levy­is­ten tie-aluei­den var­ret sil­loin myös kaavoite­taan tehokkaam­min. 6‑kerroksinen talo on ihan eri asia 20 metriä lev­eän ja 40 metriä lev­eän tien varrella.

  13. Tuo­mas L.:
    Ase­matun­neli­inkin piti tul­la isom­pi remont­ti ja facelift Makkarat­alon tapaan. Onko han­ke laitet­tu jäi­hin kun asi­akasvir­rat eivät enää kul­jekaan tun­nelin vaan katu­ta­son kaut­ta? Itse en edes muista mil­loin olisi viimek­si ollut ase­matun­nelin van­hal­la, 60-luvul­la raken­netul­la puolel­la tai makkarat­alon kellarikerroksessa. 

    Kuin­ka paljon arkkite­hdeille opete­taan ihmisen käyt­täy­tymistä? Lisäk­oulu­tus mak­saisi itsen­sä takaisin aika nopeasti ainakin kau­pal­lis­ten tilo­jen suunnittelussa.

    Ase­matun­nelin nykyi­nen kun­to on niin häpeälli­nen, että julkisen val­lan tulisi sub­ven­toi­da sen kor­jaus, jos se on yksi­tyisessä omis­tuk­ses­sa. Nyt metroon menevät vierail­i­jat joutu­vat väistämään jopa vesisanko­ja, joi­hin tip­puu vet­tä katosta.

  14. Osmo Soin­in­vaara:
    Ennen pääsi Stock­an kel­lon kohdal­ta kohti ase­maa niin, että laskeu­tui por­taat ase­matun­neli­in ja jatkoi suo­raan Kai­vokadun ali ase­malle, jos­sa piti nous­ta (liuku)portaat takaisin ylös. Vai­h­toe­htois­es­ti kään­tyi vasem­malle kohden metroa. Nyt pitäisi men­nä ensin kohti ase­maa ja sit­ten tehdä 180 asteen mut­ka ja men­nä por­tai­ta väärään suun­taan alas ja sit­ten uusi 180 asteen kään­nös kohden ase­maa tai metroa. Kaik­ki menevät nyt ase­malle maan­ta­sos­sa, vaik­ka voivat joutua liiken­neval­oi­hin. Asi­akkaat eivät nyt tuo enää kuraa tun­nelin kaup­poi­hin, rahas­ta nyt puhumattakaan.

    Luo­jan kiitos, että Ruo­hon­ju­uri on Saarisen pihas­sa kaikkien kulkureitillä!

  15. Lau­ri Sipari:
    Pirkko­la – tarkoite­taanko paikkaa, jos­sa oli ennen Pir­jon krouvi? 

    Pir­jon Krou­vi oli Pir­jon­tien ja Pak­i­lantien risteyk­sessä. Ode tarkoit­ti ilmeis­es­ti entistä Pirkkolan Elantoa.

  16. Älkää nyt hyvät ihmiset Raide-Jok­erin var­ren kaavoitus­ta väl­jen­täkö. Pikem­minkin tuolle Maunulan-Pirkkolan välille pitäisi kaavoit­taa lisää ker­rosneliöitä. Paras tapa taa­ta niiden jok­eripysäkkien lähel­lä ole­vien palvelu­iden elinkelpoisu­us on rak­en­taa niin paljon kuin kehtaa, ja se on ihan oikeasti tarpeel­lista, jos halu­taan edes vähän kaupunki­maisem­paa ympäristöä. Esimerkik­si tääl­lä Pato­las­sa ei täl­lä het­kel­lä ole yhtikäs mitään pait­si keskisu­uri ruokakaup­pa, joten tuo Käskyn­halti­jantien kaa­va tulee kuin taivaan lahjana.

  17. täy­den­nys­rak­en­t­a­mi­nen:
    …Mut­ta ihan viimeinen asia mitä tässä kaavas­sa saa tehdä on pudot­taa kemmejä…

    Hyvä mielipi­de siinä kokon­aisu­udessaan nim­imerk­iltä “täy­den­nys­rak­en­t­a­mi­nen”.

    Tässähän joutuu miet­timään pian kan­tansa uudelleen näi­hin bule­vardei­hin, jos toteu­tus on nyt esite­tyn kaltaista puo­livil­laista kura­paskaa. Parem­pi sit­ten säästää motarei­den var­ret tuleville sukupolville kuin tuh­la­ta nyt rak­en­ta­mal­la lisää Espoo­ta Helsinkiin.

  18. Pekka T.:
    Se risoo min­u­akin joka ker­ta kun siitä kul­jen. On todel­la raivos­tut­tavaa, miten kau­pal­lisen ahneu­den takia meille käyt­täjille aiheutetaan aivan tarpee­ton­ta hait­taa. Hait­ta on toki päivit­täin pieni, mut­ta kumu­loituu vuosien saatossa melkoisek­si. Ja mikä pahin­ta – hait­ta on täysin tarpeeton. 

    Elämäsi täy­tyy olla kyl­lä pelkkää ruusuil­la tanssimista, jos väärään suun­taan kulke­vat rul­la­por­taat on todel­la raivos­tut­ta­va asia. Tuol­lainen suun­nit­teluhan on ihan nor­maalia, kos­ka raha ratkaisee. Maail­ma on täyn­nä tarpee­ton­ta hait­taa. Hyvänä esimerkkinä vaik­ka DVD- ja Blu-ray-levy­jen aluelukitukset.

    Ajan­huk­ka: Kävele lop­pumat­ka metrolle nopeam­min, niin saat hävi­tyt sekun­nit takaisin ja metron odotu­sai­ka ei lyhene yhtään.

    Lisään­tynyt mat­ka: Saat lisää liikun­taa, joka ei ole mon­elle yhtään pahitteeksi.

    Täl­laisel­la ajat­telul­la saa mon­et pikkuon­gel­mat häviämään elämästä ja voi keskit­tyä masentumaan/raivostumaan oikeista ongelmista.

    Iro­nista on se, etteivät nuo rul­la­por­taat pelas­ta­neet Antti­laa konkurssilta.

    1. Jos autoil­i­joille laitet­taisi­in puolen min­uutin ylimääräi­nen kier­ros vaik­ka Lah­den­väylälle (liikenne pienem­pää kuin ase­matun­nelis­sa) aikamoinen urpu­tus siitä tulisi Puoli min­u­ut­tia saataisi­in aikaan vaik­ka laske­mal­la nopeus viiden kilo­metrin matkalla 120 kilo­metristä 1200 kilo­metri­in. Jos tätä vielä perusteltaisi­in sil­lä, että näin autoil­i­jat huo­maa­vat tieb­n­var­si­main­ok­set paremmnin, voitte vain arva­ta mitä siitä seuraisi.

  19. Osmo Soin­in­vaara:
    Jos autoil­i­joille laitet­taisi­in puolen min­uutin ylimääräi­nen kier­ros vaik­ka Lah­den­väylälle (liikenne pienem­pää kuin ase­matun­nelis­sa) aikamoinen urpu­tus siitä tulisi Puoli min­u­ut­tia saataisi­in aikaan vaik­ka laske­mal­la nopeus viiden kilo­metrin matkalla 120 kilo­metristä 1200 kilo­metri­in. Jos tätä vielä perusteltaisi­in sil­lä, että näin autoil­i­jat huo­maa­vat tieb­n­var­si­main­ok­set paremmnin, voitte vain arva­ta mitä siitä seuraisi. 

    Ne autoil­i­jat vas­ta huono­ja ihmisiä ovatkin!

  20. Lisään­tynyt mat­ka: Saat lisää liikun­taa, joka ei ole mon­elle yhtään pahitteeksi.

    Täl­laisel­la ajat­telul­la saa mon­et pikkuon­gel­mat häviämään elämästä ja voi keskit­tyä masentumaan/raivostumaan oikeista ongelmista.

    Täl­lais­ten mietiske­ly on joka tapauk­ses­sa täysin turhaa, jos ihmisille on jäänyt vai­h­toe­hto äänestää kir­jaimel­lis­es­ti jaloil­laan. Tässä tapauk­ses­sa siis ilmeis­es­ti ulkoil­mas­sa (itse ei ole tul­lut reit­tiä musi­ta syistä käytet­täy vähään aikaan).

  21. “Piti tänään polkea kat­so­maan paikan pääl­lä, mut­ta pyöräteille sirotel­tu teräväre­unainen sepeli katkaisi matkani kah­teen (!) rengasrikkoon.”

    Seu­raa­van ker­ran kun tikkarem­minne kokoon­tuu sano Saurille että har­jaa sepelit pois. Vähiä lumia aje­taan kuor­ma-autoil­la 24/7 mut­ta sepeleitä ei voi siiv­ota kun uusia joskus ennen Vap­pua levitetään.

  22. Sil­lä maan­pääl­lisel­lä vai­h­toe­hdol­la Ase­matun­nelille on muuten toinen, pienem­pi mut­ta sitäkin käsit­tämät­tömämpi hidaste, nimit­täin Steissin ulko-ovet, joista jokaises­ta ovi­aukos­ta aukeaa vain toinen puolikas.
    Suurim­man osan vuorokaud­es­ta tuo ei toki ole mikään ongel­ma, mut­ta ruuh­ka-aikaan pääovel­la saa välil­lä odot­taa vuoroaan oman aikansa, ellei törkeästi änge väli­in. (En nyt viit­si kaivel­la van­ho­ja kuvia tai filme­jä varmis­taak­seni, mut­ta olet­taisin Saarisen jäljiltä molem­pi­en puo­likkaiden olleen käytössä.)

  23. “Piti tänään polkea kat­so­maan paikan pääl­lä, mut­ta pyöräteille sirotel­tu teräväre­unainen sepeli katkaisi matkani kah­teen (!) rengasrikkoon.”

    Tilan­neku­va hölmölästä: pokupyöräkaistal­la makaa tap­pa­jase­peli samal­la kun vier­essä ajat sit­ten sulak­si suo­lat­tu­ja autokaisto­ja hio­taan nastarenkail­la kaupunki­lais­ten hengitettäväksi.

  24. Osmo Soin­in­vaara:
    Jos autoil­i­joille laitet­taisi­in puolen min­uutin ylimääräi­nen kier­ros vaik­ka Lah­den­väylälle (liikenne pienem­pää kuin ase­matun­nelis­sa) aikamoinen urpu­tus siitä tulisi Puoli min­u­ut­tia saataisi­in aikaan vaik­ka laske­mal­la nopeus viiden kilo­metrin matkalla 120 kilo­metristä 1200 kilometriin. 

    Onpas outo kom­ment­ti. Autoil­i­joille (ja muullekin liiken­teelle) on koko tämän vuo­den jär­jestet­ty ylimääräistä viivet­tä, joka on kestänyt usein puoli tun­tia, ei suinkaan puoli min­u­ut­tia, kun koko kaupun­ki on ollut täyn­nä katutöitä, jois­sa ei tapah­du yleen­sä yhtään mitään. Näin on saatu aikaan se absur­di tilanne, että esimerkik­si ajo­mat­ka Sturenkadul­ta Man­ner­heim­intielle Helsinginkadun kaut­ta Töölön­lah­den pohjukan ohi kestää tuon puoli tun­tia, kun kaik­ki seisoo.

    Mis­tähän nämä syvät psykol­o­giset arviot autoil­i­joiden reak­tioista oikein mah­ta­vat olla peräisin? OS ei tai­da kovinkaan akti­ivis­es­ti seu­rustel­la into­hi­moist­en autoil­i­joiden kanssa.

  25. Jalankulk­i­ja: Onpas outo kom­ment­ti. Autoil­i­joille (ja muullekin liiken­teelle) on koko tämän vuo­den jär­jestet­ty ylimääräistä viivet­tä, joka on kestänyt usein puoli tun­tia, ei suinkaan puoli min­u­ut­tia, kun koko kaupun­ki on ollut täyn­nä katutöitä, jois­sa ei tapah­du yleen­sä yhtään mitään.

    Onko tosi­aan näin vaikea hah­mot­taa kom­mentin alku­peräistä merk­i­tys­tä. Työ­maa (väli­aikainen tila), esimerkik­si yllä kuvat­tu, ja työn tulos (pysyvä tila), esimerkik­si mainit­tu jalankulk­i­joille tehty kier­totie, ovat kak­si täysin eri asiaa.

    Mut­ta molem­pi­in pätee edelleen sama sään­tö: sekä tietöi­den tilapäisjär­jeste­lyis­sä että pysyvis­sä liiken­nejär­jeste­lyis­sä autoli­ikenne on edelleen se, jota käytän­nössä aina pri­or­isoidaan. Vaik­ka kaupun­gin viralli­nen pri­or­i­teet­ti­järjestys on jo pidem­pään ollut kevyt liikenne, joukkoli­ikenne, autoilu.

    Siihen ongel­maan, että autoil­la pystyy hel­posti tukki­maan miten monikaistaisen kadun tahansa ja estämään eten­e­misen, on tiivi­isti raken­netus­sa kaupungis­sa eri­no­mainen ratkaisu: kevyt liikenne ja joukkoli­ikenne. Niin myös maini­t­ul­la Sturenkatu — Man­ner­heim­intie — välil­lä. Mis­sä auto­jen reit­ti kul­kee täl­läkin het­kel­lä lev­eil­lä kaistoil­la ja kevyt liikenne on aidat­tu kapeisi­in ja mutkit­tele­vi­in rän­nei­hin. Toinen hyvä huono esimerk­ki löy­tyy Pasilasta.

    Paljonko­han Raide-Jok­erin var­teen vaa­di­taan raken­net­tavak­si autopaikkoja.

  26. Jalankulk­i­ja:
    Mis­tähän nämä syvät psykol­o­giset arviot autoil­i­joiden reak­tioista oikein mah­ta­vat olla peräisin? 

    Olk­iukko on mon­esti tehokas retori­nen väline kun halu­taan luo­da keinotekoisia vihol­lisia ja vahvis­taa me vs. muut ‑asetel­maa.

    Kär­jis­tet­tyjä uhkaku­via luo­ma­l­la suun­nataan omien kan­nat­ta­jien katse pois oleel­li­sista ja mon­esti ikävistäkin kysymyksistä.

  27. Jalankulk­i­ja:
    Mis­tähän nämä syvät psykol­o­giset arviot autoil­i­joiden reak­tioista oikein mah­ta­vat olla peräisin? OS ei tai­da kovinkaan akti­ivis­es­ti seu­rustel­la into­hi­moist­en autoil­i­joiden kanssa. 

    Eri­laiset tietyöt ovat ohimeneviä ja yleen­sä lop­putu­lok­se­na niil­lä yri­etetään paran­taa liikkumista.

    Väärin päin kään­netyt liuku­por­taat ovat pysyvä ratkaisu.

  28. R.Silfverberg:
    Väärään suun­tan menevät liuku­por­tat ilmeis­es­ti halu­si­vat kaup­pi­aat, Antti­la etunenässä.

    Taitaa olla aika yleinen aja­tusvirhe kaup­pi­ail­la. Muis­te­len, että Kampin kaup­pakeskuk­ses­sa oli aivan vas­taa­va kukka­nen, mut­ta onnek­si vierekkäiset liuku­por­taat oli raken­net­tu kulke­maan eri ker­roksi­in, jot­ta ongel­ma voiti­in kor­ja­ta vai­h­ta­mal­la liuku­por­taiden kulkusu­un­ta puo­lessa por­taista. Sivul­ta kat­soen siis kah­den ker­roksen väliset liuku­por­taat muo­dosta­vat X‑kirjaimen.

    Jos liuku­por­taat olisi raken­net­tu niin, että kahdet vierekkäiset liuku­por­taat kulke­vat samo­jen ker­rosten välil­lä eri suun­ti­in, kor­jaami­nen olisi ollut mah­do­ton­ta. Tuol­lainen ratkaisu toimii, jos liuku­por­tail­la kul­je­taan vain kah­den tason väliä, kuten metroasemille, mut­ta moniker­roksises­sa kaup­pakeskuk­ses­sa se hukkaa asi­akkaan aikaa, kun ei voi vain jatkaa yksistä liuku­por­taista seu­raavi­in, vaan pitää kiertää liuku­por­taikon toiselle puolelle, jot­ta voi jatkaa matkaa ylös. Tämä vai­h­toe­hto näyt­tää sivul­ta kat­sot­tuna /-merk­iltä.

    Kuvit­tel­e­vatko kaup­pi­aat, että asi­akkaiden pakkokäve­lyt­tämi­nen ker­roksis­sa tuo lisää asi­akkai­ta? Se voi toimia, jos asi­akas on ajan kanssa kat­se­le­mas­sa, mut­ta kiireistä asi­akas­ta, joka etsii jotain tiet­tyä tuotet­ta turha kierte­ly suututtaa.

  29. Koti-isä:

    Mut­ta molem­pi­in pätee edelleen sama sään­tö: sekä tietöi­den tilapäisjär­jeste­lyis­sä että pysyvis­sä liiken­nejär­jeste­lyis­sä autoli­ikenne on edelleen se, jota käytän­nössä aina pri­or­isoidaan. Vaik­ka kaupun­gin viralli­nen pri­or­i­teet­ti­järjestys on jo pidem­pään ollut kevyt liikenne, joukkoli­ikenne, autoilu.

    Tämän epävi­ral­lisen pri­or­isoin­nin näkee lois­tavasti kadulla.

    Esimerkik­si eilen kävelin kotoa postin kaut­ta päiväkodille. Matkaa on vain reilut puoli­toista kilo­me­tria ja siitä huoli­mat­ta tapah­tu­i­v­at nämä:

    1) Iirik­sen pihas­ta tule­va tak­si ei pois­tunut ajoväylää, vaan päät­ti oikaista viis­tosti suo­ja­tien kohdalle. Kun en vihreää odotel­lessani suos­tunut väistämään, tak­si koukkasi oikeal­ta jalka­käytävän kaut­ta parkkiru­udun läpi ajoradalle.

    2) Got­lanninkadun uudel­la hienol­la kevyen liiken­teen väyläl­lä on Hansasil­lan alle jalka­käytävälle läh­es aina pysäköi­ty auto­ja, vaik­ka vier­essä on Cit­tarin iso parkkipaik­ka ja ajo­radal­lakin pitkä syvennys.

    3) Asi­akkaankadul­ta kur­vasi kak­si autoa (toinen näistä paket­ti­au­ton kokoinen tak­si) Postin ajoväylän kohdal­ta jalka­käytävälle, jota pitkin mat­ka jatkui mat­tope­su­lan kul­malle ja siitä Lyypekinku­jaa (kevyen liiken­teen väylä) kohti Cit­tarin tilapäistä parkkipaikkaa. Tätä viimeistä “oikoti­etä” käyt­tää yllät­tävän moni, vaik­ka viralli­nen ajor­e­it­ti parkkipaikalle on sekä Kaup­pakar­tanonkadul­ta että Gotlanninkadulta.

    Piilo­pri­or­isoin­nin tästä tekee valvon­nan puute. Jos valvon­taa ja siitä seu­raavia rap­su­ja olisi riit­tävästi, noi­ta jalka­käytäväoikaisu­ja ja väärin­pysäköin­te­jä ei tehtäisi.

    Tilanne alkaa olla aika mah­do­ton, kun ei voi enää luot­taa siihen, että koulumatkalla lapset eivät jää jalankulku­väyläl­lä auton alle, vaik­ka yhdessäkään kohdas­sa reit­il­lä ei ole mitään lail­lista syytä ajaa autol­la. Minä itse olen ollut jäädä jalka­käytäväl­lä aja­van auton alle usei­ta ker­to­ja. Ker­ran auto kur­vasi poikkikadul­ta suo­raan jalka­käytävälle ja jouduin hyp­päämään pois alta. Kus­ki ei mielestään tehnyt mitään väärää. Toisel­la ker­ral­la Postin paket­ti­au­to oli peru­ut­taa pääl­leni jalka­käytävältä suo­jatielle (min­ulle paloi vihreä), kus­ki ei mielestään tehnyt mitään väärää. Kol­man­nel­la ker­ral­la Postin paket­ti­au­to kur­vasi jalka­käytävälle pos­ti­laatikon viereen, kun kuljin jalka­käytävää alle 10-vuo­ti­aiden las­ten kanssa. Auto pysähtyi alle puolen metrin päähän 5‑vuotiaan lapsen vierelle. Kus­ki ei mielestään tehnyt mitään väärää. Ja sit­ten on tuo Lyypekinku­jan tapaus, jos­sa kak­si auto ajaa melko lujaa jalka­käytäväl­lä, eikä tässäkään tapauk­ses­sa kus­ki tehnyt mielestään mitään väärää.

    Jos kevyt­tä liiken­net­tä oikeasti halu­taan pri­or­isoi­da, olisi aika lisätä valvon­taa ennen kuin joku oikeasti kuolee jalka­käytäväl­lä aja­van auton alle.

  30. N:
    “Jos kevyt­tä liiken­net­tä oikeasti halu­taan pri­or­isoi­da, olisi aika lisätä valvon­taa ennen kuin joku oikeasti kuolee jalka­käytäväl­lä aja­van auton alle.”

    Joo, ja sit­ten olisi kiva löytää muu­ta­ma fil­lar­isti, jot­ka aja­vat sään­tö­jen mukaan.

  31. Jalankulk­i­ja:
    N:
    “Jos kevyt­tä liiken­net­tä oikeasti halu­taan pri­or­isoi­da, olisi aika lisätä valvon­taa ennen kuin joku oikeasti kuolee jalka­käytäväl­lä aja­van auton alle.”

    Joo, ja sit­ten olisi kiva löytää muu­ta­ma fil­lar­isti, jot­ka aja­vat sään­tö­jen mukaan.

    Mis­tä sinä ne pyöräil­i­jät tähän tem­paisit? Tok­i­han liiken­nevalvon­nan lisäämi­nen vähen­täisi myös pyöräil­i­jöi­den tört­töi­lyjä. Eikö val­tavasti yleistynyt kevyen liiken­teen väylil­lä autoilu ole sinus­ta vaka­va ongelma?

    Asen­teista ker­too aika paljon se, että työ­paikkani ikku­nas­ta näkyy puis­ton läpi kulke­va kevyen liiken­teen väylä. Sitä ovat käyt­täneet oiko­tienä kuor­ma-autot, paket­ti­au­tot, tak­sit ja taval­liset henkilöau­tot. Miten kenellekään voi tul­la edes mieleen ajaa sato­ja metre­jä kevyen liiken­teen väylää autolla.

    Suurin osa sekä pyöräil­i­jöistä että autoil­i­joista pyrki­nee nou­dat­ta­maan sään­töjä. Pieni osa kat­soo ole­vansa sään­tö­jen yläpuolel­la. Sään­töjä rikko­va autoil­i­ja on vaarak­si muille, sään­töjä rikko­va pyöräil­i­jä vaaran­taa lähin­nä itsensä.

  32. Jalankulk­i­ja:
    N:
    “Jos kevyt­tä liiken­net­tä oikeasti halu­taan pri­or­isoi­da, olisi aika lisätä valvon­taa ennen kuin joku oikeasti kuolee jalka­käytäväl­lä aja­van auton alle.”

    Joo, ja sit­ten olisi kiva löytää muu­ta­ma fil­lar­isti, jot­ka aja­vat sään­tö­jen mukaan.

    Auto painaa 2000 kg ja kul­kee tehokkaal­la moot­to­ril­la. Polkupyörä painaa 20 kg ja kul­kee ihmisvoimal­la. Eri ker­talu­okan asei­ta jalankulk­i­jan kannal­ta siis.

    On suo­ras­taan ihme, miten kuu­li­ais­es­ti oma­l­la lihasvoimal­la liikku­vat nou­dat­ta­vat sään­töjä liiken­neym­päristössä, joka on raken­net­tu läh­es 100%:sti autoil­i­joiden ehdoil­la. Yht­enä syynä on juuri auton tuhovoiman aiheut­ta­ma pelote­vaiku­tus — vaik­ka ratin takana istuu vain ihmi­nen. Tilan­net­ta aut­taa suh­teut­ta­maan kun esimerkik­si palaut­taa mieleen, miten mon­et liiken­neval­ot tarvi­taan Alek­san­terinkadul­la, joka on liiken­nemääriltään yksi maan suurim­mista väylistä (oikea vas­taus: 0 kpl).

    Mie­lenki­in­toista kuul­la, miten paljon 2000 kg painavien ja nastarenkail­la puo­let vuodes­ta kat­ua hiovien pelti­laatikoiden läpi­a­joa ja yli­val­taa jalankulk­i­jan kan­taka­pun­ki tarkoit­taa 2010-luvulla.

  33. N:

    Suurin osa sekä pyöräil­i­jöistä että autoil­i­joista pyrki­nee nou­dat­ta­maan sään­töjä. Pieni osa kat­soo ole­vansa sään­tö­jen yläpuolel­la. Sään­töjä rikko­va autoil­i­ja on vaarak­si muille, sään­töjä rikko­va pyöräil­i­jä vaaran­taa lähin­nä itsensä.

    Ovat koke­muk­set näköjään kovasti eri­laisia eri puo­lil­la kaupunkia. Tot­ta kai vääräl­lä kaistal­la ajami­nen on tuomit­tavaa. Mut­ta kan­takaupungis­sa väärin pyöräi­ly ei ole poikkeus, se on sään­tö. Enpä ole tähän men­nessä meinanut jäädä auton alle jalka­käytäväl­lä, ajo­radal­la kyl­läkin. Mut­ta fil­lar­in alle jäämi­nen jalka­käytäväl­lä — varsinkin kadunkul­mis­sa — ja suo­jateil­lä on eri­tyis­es­ti kesäl­lä jokapäiväi­nen tilanne ja sitä pait­si oma­l­la kohdal­lani ker­ran jo toteu­tunutkin. Anteek­sipyyn­nön ase­mes­ta tuli lom­mo­jen lisäk­si kau­pan päälle hiton­moinen kiroilu.

    1. En voi hyväksyä jalka­käytäväl­lä ajoa ja olen itsekin ollut jäädä pyöräil­i­jän alle. Mut­ta aivan yhtä paljon kuin pyöräil­i­jät aja­vat jalka­käytäväl­lä kävelevät jalankulk­i­jat pyöräteil­lä. Se on jopa vaar­al­lisem­paa, kos­ka pyöräil­i­jä olet­taa (väärin) että ymmärtävät edes väistää, kun ovat kiel­letyl­lä alueella.

  34. N: Sään­töjä rikko­va autoil­i­ja on vaarak­si muille, sään­töjä rikko­va pyöräil­i­jä vaaran­taa lähin­nä itsensä. 

    Tämä on yleis­es­ti hoet­tu fraasi jol­la ei ole totuusarvoa.

    Itse olen ollut huo­mat­tavasti use­am­min vaaras­sa väärässä paikas­sa ole­van pyöräil­i­jän kuin väärässä paikas­sa ole­van autoil­i­jan tört­töil­i­jän seurauksena.

    Autoil­i­jat aja­vat yleen­sä varovasti väärässä paikas­sa vaik­ka ajoneu­vol­la on kokoa ja mas­saa. Jalka­käytäväl­lä pyöräil­i­jät kom­pen­soi­vat usein mas­san puutet­ta vauhdil­la ja totaal­lisel­la holtittomuudella.

  35. Sib­bo San Sebas­t­ian: Tämä on yleis­es­ti hoet­tu fraasi jol­la ei ole totuusarvoa. 

    Pyörätört­teilyjä puo­lus­ta­mat­ta, mitkä on pyörä- ja autoli­iken­teessä tapah­tunei­den kuole­man­ta­pausten suh­teet kuski/ulkopuoliset?

  36. Osmo Soin­in­vaara:
    En voi hyväksyä jalka­käytäväl­lä ajoa ja olen itsekin ollut jäädä pyöräil­i­jän alle. Mut­ta aivan yhtä paljon kuin pyöräil­i­jät aja­vat jalka­käytäväl­lä kävelevät jalankulk­i­jat pyöräteil­lä. Se on jopa vaar­al­lisem­paa, kos­ka pyöräil­i­jä olet­taa (väärin) että ymmärtävät edes väistää, kun ovat kiel­letyl­lä alueella.

    Tot­ta myös Oulus­sa. Jalankulk­i­jat kävelevät pyöräpuolel­la ja pyöräil­i­jät korote­tul­la jalka­käytäväl­lä, vaik­ka pyöräkaista on kadul­la vier­essä. Itse käytän molem­pia siir­tymistapo­ja. Joskus on tehnyt mieli keskisormea näyt­tää tasais­es­ti kum­mallekin osapuolelle.

    Ain­oa tur­valli­nen vai­h­toe­hto näyt­tää ole­van, että varovainen siir­tymispyöräi­ly, san­o­taan alle 12 km/h ja vauhtipyöräi­lyretit erote­taan toisistaan.

  37. Osmo Soin­in­vaara:
    En voi hyväksyä jalka­käytäväl­lä ajoa ja olen itsekin ollut jäädä pyöräil­i­jän alle. Mut­ta aivan yhtä paljon kuin pyöräil­i­jät aja­vat jalka­käytäväl­lä kävelevät jalankulk­i­jat pyöräteil­lä. Se on jopa vaar­al­lisem­paa, kos­ka pyöräil­i­jä olet­taa (väärin) että ymmärtävät edes väistää, kun ovat kiel­letyl­lä alueella. 

    Käveli­jät pyöräteil­lä liiken­nesu­un­nit­telulli­nen ongel­ma, joka johtuu aika paljon siitä, että suun­nit­telus­sa käveli­jät ja pyöräil­i­jät on niputet­tu yhteen. 

    Tur­val­lisu­u­den paran­tamisek­si pyöräi­lyväylät olisi parem­pi erot­taa käveli­jöistä yhtä selvästi kuin autokai­stat on nykyään erotet­tu jalkakäytävistä. 

    Vaik­ka itsekin viime aikoina vähän enem­män pyöräilleenä täy­tyy kyl­lä tun­nus­taa, että kun hyp­pää pyörän selkään liiken­nesään­töjä alkaa soveltaa aika eri taval­la. Toisaal­ta sil­loin harvem­min kun autoa ajaa, nou­dat­taa kiltisti liikennesääntöjä.

    Kun on oppin­ut pyöräilemään alle kym­men­vuo­ti­aana ja pyöräil­lyt kesät tal­vet kaik­ki teinivuodet, pahat tavat ovat todel­la syvässä. Punaisia päin ajoa, hil­jaista yksisu­un­taista väärään suun­taan ajamista tai oikaisu­ja jalka­käytäviä pitkin ei tulisi mieleenkään tehdä autol­la. Polkupyöräl­lä niitä tulee ihan puolivahingossa.

    Toki samal­la van­hal­la logi­ikalla takaraivos­sa myös käsit­telee kaikkia käveli­jöitä ja autoil­i­joi­ta vaar­al­lisi­na vihol­lisi­na, jot­ka yrit­tävät teila­ta pyöräil­i­jän ja väistää kaikkea, liiken­nesään­nöistä huolimatta.

    1. Kyl­lä jalankulk­i­jat tunkeu­j­tu­vat joukol­la väylille, jot­ka on merkit­ty pelkästään pyörille. Etelä-Espal­la Kap­pelin kohdal­la, Kap­pa­to­ril­la Pohjois-Espal­la, Kir­jan ran­nas­sa ja niin edelleen.

  38. Koti-isä:
    Mie­lenki­in­toista kuul­la, miten paljon 2000 kg painavien ja nastarenkail­la puo­let vuodes­ta kat­ua hiovien pelti­laatikoiden läpi­a­joa ja yli­val­taa jalankulk­i­jan kan­taka­pun­ki tarkoit­taa 2010-luvulla.

    Kun ker­ran kysyt: jalankulk­i­jan kan­takaupun­ki tarkoit­taa kaikkia niitä Helsin­gin niemen jalka­käytäviä ja käve­lykatu­ja, joil­la jalankulk­i­jan pitäisi voi­da kävel­lä tur­val­lis­es­ti. Vaan kun ei voi, kos­ka aina jostain sujah­taa värisokea fil­lar­isti, joka ei ero­ta punaista val­oa vihreästä eikä tunne yhtään liikennemerkkiä. 

    Asi­as­ta on mie­lenki­in­toista keskustel­la mm. oman talon fil­lar­istin kanssa, joka rikkoo joka päivä kaikkia sään­töjä. On oman ilmoituk­sen­sa mukaan ajanut näin 30 vuot­ta ja aikoo tehdä niin jatkos­sakin. Että täl­laisia tapauksia.

    “Jaet­tu” kevyen liiken­teen väylä on var­masti paho­laisen keksin­tö, kos­ka fil­lar­is­te­ja ei saa mikään mahti pysymään oma­l­la puolellaan.

  39. Väärin ajel­e­vat pyöräil­i­jät aiheut­ta­vat suurim­man vaaran lap­sille. Jäl­ki on paljon pahempaa kuin aikuiseen tör­mätessä ja ohjaus­tan­gon sarvi on sopi­vasti pään korkeudella.

  40. Jalankulk­i­ja: Mut­ta kan­takaupungis­sa väärin pyöräi­ly ei ole poikkeus, se on sääntö. 

    En ole kan­takaupungis­sa pyöräil­lyt, mut­ta mon­es­sa paikas­sa lain­mukainen pyöräi­ly on tehty mah­dot­tomak­si. Olisi se pyöräil­i­jöillekin mukavam­paa ajaa ennustet­tavasti mielekkäitä reit­te­jä ja iner­ti­aa hyödyntäen.

    Mon­es­sa paikas­sa on täysin jär­jet­tömästi vuoron­perään kort­telin välein yhdis­tet­tyä kevyen­li­iken­teen­väylää, erotet­tu­ja pyöräteitä, ja sitä punaista kaistaa, jos­sa autot aja­vat päälle, ja sil­loin täl­löin käs­ketään toiselle puolen kat­ua (tai auto­jen sekaan), kos­ka yksi pätkä pitää jostain käsit­tämät­tömästä syys­tä pyhit­tää vain jalankulk­i­joille. Sit­ten on tietysti nämä täl­lä taval­la luo­dut pyöräi­lyumpiku­jat ja pätkät, jos­sa on use­ampia ris­tiri­itaisia merk­in­töjä, haal­is­tunei­ta merk­in­töjä, joista ei tiedä ovatko voimas­sa, tai jostain syys­tä annet­tu eri sään­nöt eri suunnal­ta tuleville. Ja tietysti, vaik­ka maalauk­set ja merk­it onkin joskus vai­hdet­tu, suo­jatei­den reunakivet on silti jätet­ty väärin.

    Siinä sit­ten var­maan muut liikku­jat ihmettelevät, että mitähän hem­met­tiä se tuokin ajaa sik­sakkia. Ja kun eivät ymmär­rä tai itse edes merk­in­tö­jen mukaan liiku niin sit­ten pitää ohit­taes­sa väk­isinkin vähän soveltaa. Eikä pidä ihme­tel­lä, jos kiin­nos­tus lopah­taa seu­ra­ta tuol­laisia äly­va­pai­ta merk­in­töjä. Ainakin tuol­laisen jatku­va tarkkailu vie tarpeet­tomasti huomio­ta pois siitä pääasi­as­ta (ja on pois kaikkien turvallisuudesta).

    Jalankulk­i­jat muuten tek­i­sivät pyöräil­i­jöistä paljon lainku­u­li­aisem­pia ja vaarat­tomampia, jos vain käveli­sivät tien reunas­sa (mielel­lään oikeal­la mut­ta peri­aat­teessa aivan sama kum­mas­sa) ja jät­täi­sivät aina tilaa niin vas­taan­tuli­joille kuin mah­dol­lisille ohit­ta­jillekin. Tämä on kollek­ti­ivi­nen ongel­ma, sil­lä yhden ns. urpon ohi­tuk­sen jäl­keen on pyöräil­i­jä usein tah­tomat­taan aivan väärässä paikas­sa ja sit­ten ihme­tel­lään, miten nämä pyöräil­i­jät aja­vat ihan miten sattuu.

    Kel­loa voi aina soit­taa, mut­ta se on sit­ten ihan sat­tumas­ta kiin­ni, mihin suun­taan väistö tapah­tuu, jos yleen­säkään tapah­tuu. Joskus ei väis­tetä vaan kään­nytään kat­so­maan — yleen­sä vieläpä sille puolelle eteen, jos­sa olisi enem­män tilaa ohit­taa. Jos kyseessä on ryh­mä, he aloit­ta­vat sivusu­un­taisen liike­hdin­nän, jol­la ilmeis­es­ti pyritään täyt­tämään viimeinenkin edes puolit­tain vapaa kaista. Koira­n­omis­ta­jat tun­tu­vat ymmärtävän, mitä varten kel­loa soite­taan, ja heitä varten sitä mielel­lään soit­taakin jo ihan vain etukäteis­varoituk­sek­si, vaik­ka tilaa löy­ty­isikin, jot­ta koira pide­tään pois tieltä kuris­sa. On hie­man kum­mallista, miten ihmis­lap­sista huole­htivil­la on tuos­sa suh­teessa läh­es poikkeuk­set­ta paljon löy­sem­pi kuri.

  41. Minus­ta on kum­mallista, että tämäkin keskustelu kään­tyi pyöräil­i­jöi­den tekemisi­in, kun todel­li­nen vaka­va ongel­ma on jalkakäytäväautoilu. 

    Viimek­si tänään jouduin väistämään, kun tak­si kään­tyi pääkadul­ta sivukadun jalka­käytävälle, ajoi pitkin jalka­käytävää ja kään­tyi sit­ten pihalle kohdal­ta pihalle. Mik­si tak­si ei voin­ut kään­tyä pääkadul­ta sivukadun ajo­radalle ja ajaa pihaan suo­raan ajo­radal­ta? Mik­si piti ajaa jalkakäytävää?

    Pelkästään täl­lä viikol­la olen itse näh­nyt 6 jalka­käytäväl­lä ajamista, kym­menit­täin jalka­käytävälle pysäköin­te­jä (paikois­sa, jois­sa kadun reunas­sa on pysäköin­tiru­u­tu­ja tai ajo­radalle saa pysäköidä) ja ison määrän suo­jatiesään­tö­jen rikkomisia. Olen­pa näh­nyt myös pari suo­jatielle pysäköin­tiä, joista toises­sa tapauk­ses­sa kus­ki ei ollut edes autossa. 

    Tänään mm. yksi kaupunki­maas­turi huraut­ti reip­paasti päin punaista jalankulk­i­joiden pain­on­ap­pi­val­ois­sa — niin reip­paasti, että jalankulk­i­joille paloi jo vihreä.

    Halu­aisin huo­maut­taa, että näistä virheistä suurin osa on tapah­tunut pimeäl­lä eli autoil­i­ja ei voi mitenkään olla var­ma, että val­o­jen katveessa ei ole jalankulk­i­joi­ta, sil­lä hei­jas­timet näkyvät vain, kun jalankulk­i­ja on lamp­pu­jen valokeilassa.

    Pyöräil­i­jöi­den ajovirheitä olen täl­lä viikol­la näh­nyt vain pari ja nekin varsin lieviä.

    Kaiken huip­puna on kokoomusjo­hta­ja, joka vielä tuomion saat­u­aankin yrit­tää syyl­listää pääl­lea­ja­mansa mopoil­i­jan. Eikö tämä kaik­ki ker­ro aikamoi­ses­ta asen­neon­gel­mas­ta osal­la autoilijoista?

  42. Jalankulk­i­ja:
    “Jaet­tu” kevyen liiken­teen väylä on var­masti paho­laisen keksin­tö, kos­ka fil­lar­is­te­ja ei saa mikään mahti pysymään oma­l­la puolellaan.

    Polkupyöräil­i­jät pysyvät nähdäk­seni läh­es täy­del­lis­es­ti oma­l­la puolel­laan, mut­ta jalankulk­i­jat eivät, ja jalankulk­i­jan ohit­ta­mi­nen vaatii jalankulk­i­joiden puolelle siir­tymistä ja sil­loin­han polkupyöräil­i­jä on vääräl­lä puolella.

    1. Pyöräil­i­jä pysyy yleen­sä aina oma­l­la puolel­laan, kos­ka kat­soo reit­tiä eri taval­la kuin jalankulk­i­ja ja sik­si hah­mot­taa sen, kum­mal­la puolel­la pitää ajaa. Poikkeuk­sen muo­dosta­vat rin­nakkain pyöräilevät ja vilkkaasti keskenään keskustel­e­vat, jot­ka voivat ajaa ihan miten tahansa.

  43. Osmo Soin­in­vaara:
    Pyöräil­i­jä pysyy yleen­sä aina oma­l­la puolel­laan, kos­ka kat­soo reit­tiä eri taval­la kuin jalankulk­i­ja ja sik­si hah­mot­taa sen, kum­mal­la puolel­la pitää ajaa. 

    Varsinkin työ­matkapyöräil­i­jöil­lä on koke­muk­sen kaut­ta syn­tynyt tun­tu­ma siihen että “oma” puoli hah­mot­tuu puut­teel­li­sista merkin­nöistä huolimatta.

    Sat­un­naiset ja lyhyt­tä matkaa kävelevät eivät vält­tämät­tä edes huo­maa kulke­vansa “väärässä” paikas­sa. Merkin­nät ovat kort­telien päis­sä ja lähiöis­sä jopa puolen kilo­metrin päässä. Väylään on tehty korkein­taan viit­teel­liset maalauk­set tai sym­bol­iset arkkite­htu­urikiveyk­set erot­ta­maan puoliskot. 

    Pyörän kuva on maalat­tu asvalt­ti­in ehkä sadan metrin välein eikä se ero­tu kun maali on kulunut tai lumi ja hiek­ka on peit­tänyt (pak­su­jakin maalauk­sia on kokeil­tu mut­ta niihin taas pyöräil­i­jä kaatuu sateel­la jarruttaessaan).

    Jälleen ker­ran on kyse siitä että kaupunkisu­un­nit­telun tehtävä on tehdä liiken­neym­päristöstä sel­l­ainen että sitä “osaa” käyt­tää ilman kaavakar­tas­ta googlat­tavia tarkistuksia. 

    Ei ole mitään järkeä jos kansalaisen pitää erik­seen kysyä kuvan ja kart­talinkin kanssa virkamieheltä face­bookissa että miten tietyssä paikas­sa kul­je­taan “oikein”.

    Liiken­net­tä ei voi suun­nitel­la työpöy­dän ääressä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.