Etusuora aukeaa. Maailmanhistorian viimeinen Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunnan kokouskausi alkaa.
Kävelykeskustan periaatesuunnitelman suunnittelutilanne
Kaikki lähti liikkeelle Hannu Oskalan Mannerheimintien itäpuoli Kävelykaduksi ‑aloitteesta, johon virasto vastaisi, että tarvittaisiin kokonaissuunnitelma. Nyt sen tekeminen on käynnistetty. Tarkastelussa on useita vaihtoehtoja alkaen Kaivokadun sulkemisesta autoilta kokonaan tai osittain (osittain joudutaan tekemään Kruunuvuorenrannan ratikoiden takia) ja Espojen osalta kävelykaduksi Pohjois-Espa tai molemmat tai molemmat yksikaistaisiksi.
Tämä valtuusto ei tee näistä päätöksiä vaan sauraava(t) ja hyvä niin. Kokoomuksen pormestariehdokas on jo blogillaan kirjoittanut, että yksittäiset kadut ovat hyviä kävelykaduiksi, eivät kokonaiset alueet.
Nyt merkitään vain tiedoksi.
Keski-Pasilan Ratapihakortteleiden tarkistettu asemakaavaehdotus
Ehdotus on tullut lausunnoilta ja siihen on tehty niin pieniä muutoksia, ettei tarvitse asettyaa uudelleen nähtäville. Kiinteistölautakunta ei näköjään pidä viherkatoista. (!)
Pasila tulee tämän mukana kohentamaan asemaansa Helsingin toisena pääkeskuksena merkittävästi. Uusia asukkaita 3000 ja lisäksi tuhat työpaikkaa. Olisi täydellinen, ellei olisi tuota onnetonta Veturitien kaupunkimotaria. Sen estevaikutusta lieventää se, että se on pääosin sijoitettu radan varteen.
Vanamontie 13 asemakaava Marjaniemessä
Seurakunta panee seurakuntatalon matalaksi. Tilalle tulee noin tuhat neliötä asuinrakennusoikeutta. Yksi kuva ajastamme tämäkin.
Huoneistotyyppien ja ‑kokojen ohjaaminen
Näistä on päätetty MA-ohjelman yhteydessä. Ehdotetaan, että asuinpinta-alasta 50 % on oltava perheasuntoja ja perheasuntojen keskikoon on oltava vähintään 80 neliötä.
Edellisessä kokouksessa esitin, että tuosta 80 nelilöstä luovutaan. Kuinka isoja perheasuntoja rakennetaan, jääköön markkinoiden ratkaistavaksi. Tämä ei tarkoita, että kaikki olisivat minikolmioita, koska nytkin isommat asunnot menevät kaupaksi siinä, missä vähän pienemmät. Tuo 50 ei myöskään tarkoita, että asunnoista puolet olisi vähintään kahden makuuhuoneen perheasuntoja, koska normi koskee pinta-alaa. Noin kolmannes asunnoista tulisi näin olemaan perheasuntoja.
Risto Rautava näytti ottavan tuon ehdotukseni 80 neliöstä luopumisesta omiin nimiinsä Hesarissa. Hän ehdottaa myös, että perheasuntojen minimiosuus laskettaisiin 40 %:iin. MA-ohjelman mukaan 40 % — 50 %. Virtasto puolustaa menemistä ylärajalle sillä, että MA-ohjelma puhuu prosenterista rakennusoikeudesta ja nyt puhutaan huoneistoalasta. En tätä tulkintaa ihan sulata.
Olen kannattanut perheasuntojen puolustamista, mutta olisi kyllöä myös vahvoja perusteita päätyä tuohon alempaan lukua (40%) koska kysyntätilanne on se mikä se on.
Poikkeamislupa Bauhausille Vallilassa
Hakemusta ei näköjään ole vedetty pois. Me varmaankin hylkäämme tuon. Se ei estä Bauhausin tuloa, jos oikein haluavat. Joutuvat vain muuttamaan vähän pysäköintikonseptia. Alue on VR:n omistama, joten Helsinki ei voi päättää sen tarkemmasta tulevaisuudesta muuten kuin ostamalla alueen.
Hämeentie 153:n tarkistettu asemakaavaehdotus
Arabian yritystalo pannaan matalaksi ja tilalle tulee asuntoja 440 hengelle. Asukkaat ovat vastfgustaneet hanketta, koska huonosti kaupaksi menevä ja siksi halpavuokrainen yritystalo on tuonut kaikkea kivaa ja vaihtoehtoista. ja 6–8 kerroksinen talo naapurissa ei houkuta.
Oikaisuvaatimus kiellosta muuttaa liikehuoneisto asuinhuoneistoksi Runeberginkatu 49:ssä
Taloyhtiö haluaisi muuttaa osan liikehuoneistosta asuintilaksi, mutta virastopäällikkö ei ole antanut muuttaa kuin hyvin pienen osan.
>Edellisessä kokouksessa esitin, että tuosta 80 nelilöstä luovutaan. Kuinka isoja perheasuntoja rakennetaan, jääköön markkinoiden ratkaistavaksi.
Hyvä. 80 neliön sääntö rajoittaa pienten kolmioiden tarjontaa ja nostaa niiden hintaa. Näin se haittaa nimenomaan niitä suhteessa pienituloisimpia lapsiperheitä, joilla pieni kolmio on ainoa mahdollisuus kaupunkiasuntoon (toki lapsiperheitä asuu myös kaksioissa). Toivottavasti muutosehdotus menee läpi.
Sinänsä suuria asuntoja suosiva politiikka vuotaa tukea kohteena olevien lapsiperheiden ohi etenkin varakkaille eläkeläisille sekä sinkuille/dinkuille, nyt sentään pienituloisemmatkin lapsiperheet pääsevät tästä osalliseksi (paitsi tietysti ne, joilla on varaa/halua vain kaksioon). Maksajina ovat yksiöissä-kaksioissa asuvat pienituloisemmat yksinhuoltajat, sinkut, dinkut, eronneet ja lesket.
Hyvä siis, jos %-osuusvaatimuksessakin katsotaan nykyistä enemmän sitä, mistä on kysyntää.
Mitä kaupunkisuunnittelulautakunnalle tapahtuu tämän kokouskauden jälkeen?
Seuraavalla kaudella on vain viisi lautakuntaa. Yksi niistä on kaupunbkiympäristön lautakunta, jolle tulee kaupsun, kiinteistlölautakunnan, rakennuslautakunnan ja vaikka minkä tehtävät.
Olisiko suurempien asuntojen rakentamista mahdollista tukea sillä, että kaavassa annettaisiin lupa ylittää rakennusoikeus mikäli asuntojen keskikoko (tai mediaani tai joku muu matemaattinen suure, jos pelätään ylisuurten asuntojen rakentamista) on enemmän kuin x?
Pienten asuntojen rakentamisella halutaa mahdollistaa asuntojen lukumäärän maksimointi asumisväljyyden kustannuksella, mutta jos pinta-alaa saisi lisätä ilman rakennusoikeuden loppumista, lukumäärä pysyisi samana ja laatu kasvaisi.
Yhteistiloja ja parvekkeita saa jo nykyään rakentaa normaalin rakennusoikeuden lisäksi, miksi ei vaatehuoneita?
Nykyisissä kaavoissa rakennusala ja rakennusoikeus on rajattu niin tiukasti, että ylimääräisiä neliöitä on hyvin vaikea saada näihin raameihin mahtumaan.
Asumisväljyyden lisääminen ja halu kaavoittaa tarkasti määriteltyjä rakennusmassoja (halutulla alueella) ovat lähtökohtaisesti ristiriidassa.
Keskustan kadut ovat ihan kävely-ystävällisiä jo nyt. Eikö olisi parempi rajoittaa autoliikennettä likaisimmilla asuinkaduilla Espan ja Kaivokadun sijasta (missä juuri kukaan ei asu)? Mechelinin‑, Mäkelän- ja Runeberginkadut, Mannerheimitie.
Toivottavasti polkupyöräilijät eivät jatka tilan valloittamista kävelijöiltä, kuten nyt on tapahtunut.
Kyllä nykyisissäkin kaavoissa on sen verran väljyyttä, että rakennusaluetta ei tarvitse täysin täyttää, ja kymmenen prosentin ylityksiä rakennusoikeuteen (jolla siis saa jo helposti sen vaatehuoneen joka asuntoon)ja parin metrin ylityksiä rakennusalueeseen menee rakennuslupavaiheessa läpi vähäisinä poikkeamina kaavan vaatimuksiin. Samoin ulokeparvekkeet säännönmukaisesti tulevat rakennusalueen ulkopuoelle. Eli ei rakennusmassan määrittely kaavassa tälläkään hetkellä mitään millintarkkaa työtä ole.
Lisäksi tässä on lähtökohtaisesti kyse tulevista kaavoista, joissa jousto on mahdollista ottaa huomioon jo kaavoitusvaiheessa.
Ei siinä mitään isompaa ristiriitaa ole.
Uusi superautakunta päättää silti edelleen samoista asioista kuin aikaisemmat lautakunnat kukin erikseen? Vai onko jotain kohtia missä saadaan vähän oikaistua, esim päätetään jonkun tontin myynnistä+kaavamuutoksesta yhdessä lautakunnassa, kun aikaisemmin meni kahdessa?
80 neliön säännöstä ja prosenttiosuustulkinnoista saisi helposti kirjoitettua 70-lukuhenkisen politbyroosketsin.
Ehkä sen verran pitäisi ottaa taiteellisia vapauksia, että ymppäisi sekaan vodkan, tupakansavun ja “toveri” ‑puhuttelun, mutta muuten nykytodellisuus taitaa tarjota kaiken tarvittavan.
Tai ehkä mä vaan huvitun helposti.
Periaatteessa olen sitä mieltä, että markkinat, mutta kaupungin elävyyden kannalta tämäkin pointti on huomionarvoinen. Ylipäänsä, ei välttämättä tässä tapauksessa. Siis halpavuokrainen tila. Siitä on kiistatonta hyötyä. On paljon yritystoimintaa, joka ei toimi Wereldhaven ylläpitämissä prameissa tiloissa, mutta kulahtaneessa ostarissa kyllä. Noin esimerkiksi.
Ja jos onkin niin, että tontinomistajan toiveita pitää kuunnella, niin voisi ottaa käytännöksi myös sellaisen, että HOK-Elannon toiveita ei kuunnella silloin kun se ei omista tonttia. Viitaten Maunulaan, jossa kaupunki tappoi ostarin lyhyillä tonttisopimuksilla raivaten s‑mafialle tilaa.
“Tarkastelussa on useita vaihtoehtoja alkaen Kaivokadun sulkemisesta autoilta kokonaan tai osittain (osittain joudutaan tekemään Kruunuvuorenrannan ratikoiden takia)”
Rautatientorilla on Mikonkadun reunalla jo valmiiksi käyttämättömät raiteet, joihin voisi ohjata uudet ratikat. Miksei niitä käytetä?
Kaupunkiin halutaan kävelykeskustaa, mutta sitten Kaivokadulle kaupungin ahtaimpaan paikkaan kuitenkin ollaan suunnittelemassa raitiovaunujen päätepysäkkejä. Eihän tällaisessa ole mitään järkeä.
Sitä voisi esimerkiksi tukea kaavoittamalla riittävästi. 😉 Kun on riittävästi kaavoitettua, niin jos on aitoa tarvetta, niin aina löytyy rakentaja.
Kun tontit vielä pilkotaan riittävän pieniksi, niin grynderikentamiselle löytyy vaihtoehtoja, mikä mahdollistaa sääntelyn purkamisen edelleen. Kun muu rahoitus kilpailee aidosti grynderien kanssa, voidaan mm. autopaikkanormeista luopua.
Osmon idea moottoritiestä radan vartta on kannatettava. Se pitää jatkaa keskustaan asti! Sinne voi ohjata mm. kaiken keskustaan tulevan bussiliikenteen. Istuin taas tänään Manskulla spårassa, joka oli jäänyt poikittain ajetun bussin taakse katselemaan valojen vaihtumista kerran sun toisen. Julkisen liikenteen suurin riesa ovat bussit.
Mitähän tuollainen superlautakunta ehtii käsitellä ja mihin perehtyä, kun nykyisenkin kslk:n jäsenten perehtyminen on vähän siinä ja siinä? Eivät esityslistat jatkossa ainakaan lyhene.
Oli idea nyt Soininvaaran, Rautavan tai jonkun muun, niin hyvä se on joka tapauksessa. Pois tuollaiset hyvää tarkoittavat mutta pahaa aikaan saavat neliösääntelyt.
Nykytilanne on vähän niin kuin sanoisi että omenia pitää syödä, koska ne ovat terveellisiä, mutta me myymme niitä vain viiden kilon säkeissä. Jos ei sinulla ole varaa koko säkkiin, osta suklaapatukka. Miksei pienempituloinen saisi ostaa sitä yhtä omenaa?
Manhattanilla kolmio on taatusti pienempi kuin Idahossa. Miksei siis myös helsinkiläinen kolmio saisi olla pienempi kuin tyrnäväläinen? Jos niitä pikkukolmioita ei kukaan halua, niin silloin niitä ei kukaan osta eikä siis kukaan rakennakaan. Rohkenen väittää, että aika moni ostaa.
Eikä se 20-neliöinen yksiökään ehkä ole kovin monelle unelma, mutta käytännön tavoite se on silti. Niiden tekeminen pitää mahdollistaa ilman hassuja rajoitteita. On parempi, että ihminen asuu jonkun aikaa siinä pikkuyksiössä, tekee töitä ja säästää ja muuttaa aikanaan isompaan kuin että se ihminen ei pääse Helsinkiin ollenkaan, vaan istuu työttömänä maakunnassa, vaikkakin sitten väljässä kaksiossa.
Minusta on hyvä, että nuo uudet ja uudenlaiset lähiöratikat tuodaan niin ytimeen kuin suinkin mahdollista.
Harmittaa, kun lähijunat jäävät jonnekin kauas Töölönlahdelle ja Kaisaniemen puistoon.
Ei ole tosiaan järkeä. Mutta eihän siitä olekaan kysymys, vaan taas yhdestä uudesta kikasta, jonka avulla päästään vaikeuttamaan autoilua. Kaikki muut ratikkalinjat ajavat tuosta läpi jossain muualla oleville päätepysäkeilleen.
Kaivokatu olisi paras niin, että kaikki autoliikenne ohjataan raitiovaunupysäkin eteläpuolitse. Näin joukkoliikenneterminaalin sisällä voi kävellä junien, bussien ja raitiovaunujen välillä ilman että tarvitsee seisoa välissä liikennevaloissa. Kaivokadun suurin ongelma tosin eivät ole autot, vaan suuret, aivan väärän mittakaavan, rumat, ruskeaa valoa antavat lyhtypylväät, pysäkkikatokset joiden sisään mahtuu vain pieni osa odottajista, kun ne voisivat kattaa koko laiturin, istutusten puute, epämääräiset ja virtsaiset pömpelit sekä nimimerkkini rakennus.
Esplanadilla on sekä reunoilla leveät jalkakäytävät että keskellä autoilta eristetty hyvä jalankulkutila. Yhden kaistan poistaminen suuntaansa ei siksi vaikuta jalankulkijan kokemukseen. Nykyisessä rakenteessa on myös tiettyä historiallista jatkumoa, kun molemmin puolin puistoa menee ajoneuvoja. Historiallinen jatkumo katkeaisi, jos Pohjoisesplanadilla ei menisi ajoneuvoja.
Nykyisellään alle 20 neliön yksiön vuokra on sama kuin suuremman asunnon. Pienemmän koon pitäisi minusta näkyä vuokran suuruudessa, ennen kuin noita saa rakentaa lisää.
Kävelykeskustan suurin ongelma on se, ettei se kaikkein tärkein ostoskatu eli Aleksi ole kävelykatu. Jos yksityisautoja ollaan häätämässä Pohjois-Esplanadilta, eikö raitiovaunulinjat olisi järkevää siirtää sinne ja rauhoittaa Aleksi kävelykaduksi? Jalankulkijavirrat ovat huomattavasti suuremmat Aleksilla, joten on vähän hassua tehdä Pohjois-Espasta kävelykatu ja jättää Aleksanterinkatu ennalleen. Pohjois-Esplanadilla on muutenkin kauppoja vain kadun toisella puolella, joten kävelijöiden ei ole tarvetta tehdä siksakkia kadun poikki samalla tavalla kuin Aleksilla.
Nykyisellään Aleksi on aika epäviihtyisä: jalkakaytävillä on tungos, ajorata on enimmäkseen tyhjä aiheuttaen kolkkouden tunteen, eikä tilaa pehmentäviä puita, istutuksia, penkkejä tms ole. Raitiovaunujen ja taksien vuoksi saa olla varuillaan kun ylittää katua. Se ei houkuttele rentoon oleskeluun samalla tavalla kuin Tukholman Drottninggatan tai Kööpenhaminan Ströget. Aleksin tapaiset kauppakadut tuntuvat olevan kaikissa muissa kaupungeissa kävelykatuja.
Kaivokadun tilaongelmat puolestaan pienenevät huomattavasti kun poistetaan ne aseman edessä olevat parikymmentä pysäköintipaikkaa ja siirretään ajoratoja ja raitiovaunukiskoja pohjoiseen Asema-aukiolta Mikonkadulle. Aseman vieressä on P‑Eliel, sen pitäisi riittää saattoliikenteen käyttöön.
Näiden lisäksi kävelijöiden olosuhteita parannetaan parhaiten kaventamalla asuntokatujen ajoratoja ja yksisuuntaistamalla niitä Eerikinkadun itäpään tapaan. Uusia kävelykatuja voisi harkita Töölöön ja Kallioon.
Kaivokatu on kaksikerroksinen. Toisen kerroksen voisi jättää autoille ja toisen ihmisille. Ihan sama kummat menevät maan alle. Kävelykeskusta on toimiva ainoastaan, jos autot pääsevät kiertämään sen tai ajamaan läpi paljon nykyistä tehokkaammin. Jos nykyisistä vaihtoehdoista vain napsitaan katuja pois yksi kerrallaan, lopputulos on paljon nykyistä huonompi. Kävelyalueen ihanuudet eivät korvaa takkuilevan liikenteen tuomaa negatiivista lisää.
Laajasalon raitiovaunulinjoille on suunniteltu päätepysäkki Kaivokadulle, koska Kaivokadun/Simonkadun ja Manskun risteykseen ei mahdu kunnolla nykyistäkään määrää raitiovaunulinjoja.
Jos autot häädetään Manskun itäreunalta, tilanne luonnollisesti muuttuu ja Laajasalon linjojen jatkaminen heilurina Töölön/Kampin/Punavuoren suuntaan tulee varteenotettavaksi vaihtoehdoksi.
Keskustan autoliikenteessä pitäisi mielestäni pyrkiä edistämään sujuvuutta ja ehkäisemään läpiajoa. Kaivokadun voisi hyvin sulkea henkilöautoliikenteeltä Rautatieaseman edustalta ja vastaavasti Manskulta voisi rakentaa pienen tunnelin pätkän Postikadulle. Rautatieasemalle pitää päästä myös henkilöautolla, mitä sujuvammin sen parempi, mutta Rautatieaseman ohi ei tarvitse päästä henkilöautolla.
Olisiko mahdollista, että Esplanadien annettaisiin olla ihan ennallaan, ja käytettäisiin nekin rahat johonkin tähdellisempään. Näyttää siltä, että kaupunkisuunnitteluvirastossa on liikaa väkeä, kun koko ajan pitää olla purkamassa ja siirtämässä jalkakäytäviä ja raitiokiskoja ja pyöräteitä milloin minnekin.
Aleksanterinkadun eteläpuolen talot ovat pääsääntöisesti niin korkeita että itse katu tuntuu varjoisalta kuilulta. Sijainti on läpikulkukadulle erinomainen, josta tungos jalkakäytävillä ja suuret jalankulkijamäärät. Viihtyisää ja rentoon oleskeluun houkuttelevaa Aleksanterinkadusta ei saa millään, ja siksi ratikka puolustaa siellä paikkaansa.
Drottninggatan ja Strøget edustavat matalampaa ja vaihtelevampaa rakentamista. Drottninggatan on pohjois-etelä ‑suuntainen eli päivisin valoisampi, ja Strøget tuntuvasti etelämpänä eli valokulmat pystympiä ja katu siksikin vähemmän kuiluisan oloinen. Drottninggatania voisi verrata vaikka Eerikinkadun Yrjönkadun puoleiseen päähän.
Ydinkeskustan potentiaalinen kävelykatuhelmi on selkeästi Pohjois-Esplanadi, joka menee autoilukäytössä hukkaan.
Niin..kun Helsinkiin aikoinaan päätettiin rakentaa kaupunkijuna normimetron sijaan niin ydinkeskusta on sitten täynnä ratikoita toisin kuin kaupungeissa yleensä. Jos Helsingissä olisi kunnon metro, olisi kävelykeskustakin voitu toteuttaa jo ajat sitten kun sekä ratikoita että busseja olisi oleellisesti nykyistä vähemmän suunnittelua häiritsemässä.
Saisikohan Helsinginkadusta (Brahen kentältä Kurviin) Aleksi-tyyppisen raitiokävelykadun? Se myllättiin hiljattain uuteen uskoon, kun kiskot vaihdettiin ja pyöräkaistat toteutettiin. Töiden aikana se oli autoilijalle aika kurja ajettava ja niinpä ne autot käytännössä hävisivät. Vaikka katua pystyi ajamaan, siellä ei ollut autoja nimeksikään. Nyt ovat palanneet, mutta nähtävästi Hesari ei ole autoille mitenkään välttämätön väylä. Kävelykatuna se olisi upea Kallion sydän.
Ei saa, koska keskuspelastusaseman reitit.
Mielenkiintoinen riskianalyysin tulos. Kun kerran sadassa vuodessa ajetaan junalla sisään halliin, niin pitää tehdä muutos joka siirtää junia kymmeniä metrejä kauemmas. Kun jo aikasemmin lähijunien laiturit olivat kaukana, niin nyt oikeasti ovat paikassa, joka ei ole ihan kilpailukykyisin.
Ottamatta kantaa, onko Pisararata muuten järkevä, niin keskustan asemat tuovat junaliikenteelle kilpailuetua etäisyyden monin paikoin lyhentyessä.
Kalliossa ilmeisin pienimuotoisen kävelykadun paikka on Porthaninkadun pätkä Viidenneltä linjalta Agricolankadulle. Kallion kirjaston takamaa (Matti Heleniuksen puisto) on muutenkin suosittu oleskelualue, ja kadun sulkeminen rauhoittaisi Torkkelinkatua entisestään.
Pitipä ihan Helsingin karttapalvelusta katsoa kävelymatka kaksiyksikköisen lähijunan viimeisestä vaunusta aseman ratikkapysäkeille ja metroon: yli puoli kilometriä. Voiko tuota edes pitää vaihtoyhteytenä? Sokoksen ja Stokkan pysäkeille matkaa on melkein 700 m.
Sitten kun länsimetro joskus aikanaan valmistuu, on vähän hassua, ettei Elielinaukion loppuja busseja siirretä Espoon terminaaliin ja jatketa raiteita 12–19 nykyisen Elielinaukion paikalle. Kaipa ajatuksena on se, että joukkoliikenteen käyttäjät voivat kyllä kävellä, kun taas auto valitaan osin kävelymatkan takia, ja siksi autoilijalle ei voi olla 700 metrin kävelymatkaa esimerkiksi asunnosta lähimmälle sallitulle parkkipaikalle.
Ei kannata unohtaa, että meillä on liikennelaitos, jonka ykköspreferenssi on nykyään kävely. Kävelkää, kun muulla tavalla ei oikein pääse paikasta toiseen. Ei puhettakaan siitä, että tarkoituksena olisi kuljettaa matkustajia.
Nyt Laajasalon ratikkaratkaisun konkretia alkaa pikku hiljaa näkyä katutasolla. Esitetty päätepysäkki Kaivokadulla on tehtävä niin, että laiturien leveys tuplataan nykyisestä. Näin Kaivokatu on katkaistava autoliikenteeltä.
Hakaniemen ja Kaivokadun välin pysäkkien uudelleenjärjestelyistä ei vielä ole näkynyt konkreettisia suunnitelmia.
On kyllä tutkittava Rautatientorille sijoittuvaa päätepysäkkiä Laajasalon raitioliikenteelle. Joka tapauksessa vaikeuksien kausi on edessä, kun ja jos raitioliikenteen laajennus toteutetaan täysimääräisenä niin Laajasaloon kuin ns bulevardialueille.
Kun olisikin, ehkä sitten saataisiin toinen metron sisäänkäynti Sörnäisiin, Kaisaniemeen, Rautatieasemalle ja Ruoholahteen jonne lisäksi olemassaolevan tunnelin kalustaminen oikeustalon nurkille.
No, onpahan ainakin saatu uusi hieno kortinlukija, jonka suunnittelussa on ajateltu käytännön toimivuutta ihan yhtä paljon kuin HSL:n touhuissa yleensäkin.
Kaikenlainen jälkiviisastelu on yleensä typerää, mutta sinänsä on hassua ettei kellekään tullut Töölönlahtea suunnitellessa mieleen laajentaa asemaa nykyiselle Elielinaukiolle. Aseman kaikki laiturit olisi saatu alkamaan sadan metrin päästä Kaivokadulta.
Ilmeisesti VR:ää ei hirveästi kiinnostanut hesalaisten tarpeet ja HKL ja YTV olivat kiinnostuneempia busseista?
Milloin alkaa aika, jolloin päätöksiä tekeviltä poliitikoilta ja suunnittelijoilta, jotka suunnittelevat kaupunkia, kaupungin liikennettä sekä korjaus- ja saneerausurakoita edellytetään edes hieman maalais- tai kaupunkilaisjärkeä?
- — - — -
PS. Tänäänkö Vihreät aloittavat oman oksansa, eli kannatuksensa rajumman sahaamisen ja puolueen jo aiemmin alullepannun halkaisun Helsingissä?
Hesarin tietojen (ks. HS/19.1.2017, s. A20) mukaan Mechelininkadun puiden katkominen, jossa sahat pureutuvat peräti kuudenkymmenen puun (lehmuksen) oksiin ja runkoon toistuen pätkittäin, joka puun kohdalla siis monen monta kertaa, on alkamassa tänään, hämärän laskeuduttua, viimeistään kai myöhään illalla tai yöllä. Joku punavihreisiin kuuluva saattaisi käyttää asiasta jopa ilmaisua “lahtaus”.
Jos kiiruhtaa nyt, siis tänään, voi ehkä vielä päivän kuluessa ehtiä jättämään viimeiset tervehdykset puille, jotka ovat seuranneet lukemattoman monen kaupunkilaisen kasvua ja kulkua, monen kohdalla jo koulutiellä.
Onko tämänkaltaiselle brutaalille puidenkatkomistoiminnalle saatu asianmukainen lupa? Kuka on tämän hyväksynyt? Tuskin sentään Töölön asukkaat, joista myös aika moni lienee puiden ja puistojen ystävä.
Ylimääräisten pyöräteidenkö vuoksi nuo kauniit, elävät, talviajan lepotilassa olevat lehmukset halutaan kaataa? Fillarimafiako haluaa moottorisahoja niihin käyttää? Heppoisin perustein ei tuollaista (tai uskomattoman typeriä pysäkkien siirtoja) saisi mielestäni tehdä. Kaatoja voi polkea tekemään vaikka Ruusulankadun keilahallissa.
Mitä sanoisi Osmo, jos kesken yöuniensa tulisi kaiken järkensä menettänyt ortopedi Töölön sairaalasta äänekkään moottorisahan kanssa kotiinsa, sänkynsä viereen hääräilemään, ja pohtimaan, pannaanko ensin poikki kaula, jalka vai käsi, sekä sen jälkeen jäseniä katkomaan.
Minkälaisen, puiden ja kaupunkilaisten ahdistavaa epätoivoa kuvaavan taulun mahtaisi maalata tulevasta tapahtumasta Picasso? (Olisiko se samankaltainen kuin vuonna 1937, eli tasan kahdeksankymmentä vuotta sitten maalattu “Guernica”?)
Kuka on tehnyt aloitteen kaupunkilaisille tuskaa tuottavasta puiden kaatamisesta? Minkälainen on ollut asiassa koko päätöksenteon ketju ja onko se (siis ketju, ja sen jokainen lenkki,) varmasti riittävän vahva? Vahvalle ketjulle voi olla paikoin paikkansa, mutta ei väärässä paikassa (tai puussa). Aktiivinen tulee olla oikeaan aikaan.
Määrittikö kukaan kunkin kaadettavaksi aiotun puun iän ja tekikö analyysin esimerkiksi rungon vuosirenkaista, joista voisi ehkä saada paljonkin lisätietoa kyseisten puiden koko eliniän ajalta? Kaupungit puut ovat osa sen kauneutta ja elävää historiaa.
Ymmärrän kyllä sen, että kaukolämpö- ja viemäriputket saavuttavat joskus käyttöikänsä päätepisteen, ja niiden korjaus- tai uusiminen on tehtävä, mutta onko muka nuo kaikki lehmukset (60 kpl) istutettu aikoinaan juuri kyseisten putkilinjojen päälle? Sitä minun on aika vaikea uskoa.
Selvittikö kukaan sitäkään, olisiko säästeliäämpi putkisaneerausurakka (ilman lehmusten kaatamista) maksanut enempää (ja miten paljon), vai tullut peräti halvemmaksi?
Kyseisten puiden katkominen voi olla eräs merkittävin tekijä Vihreiden rökäletappiolle tulevissa kunnallisvaaleissa. On toki asianomaisten omassa harkinnassa, jos haluavat elää vain illuusion varassa. (Kunnon ketju paremmassa paikassa olisi kenties heillekin parempi vaihtoehto.)
Nyt on pian käsillä hetki, jolloin otetaan mittaa ja lukua. Katkotaanko siis puita ja Vihreiden kannatusta? Jopa Kokoomus, demarit, RKP ja kepukin saattavat suhtautua Helsingin lehmuksiin ja muihin puihin ns. “city-Vihreitä” suopeammin, niin ainakin luulisin.
Puolueista ja poliitikoista tällä erää viis, mutta puuasia on monelle, ja voi olla entistä useammalle helsinkiläiselle sydämen asia.
Pitäisiköhän kullekin tänään ja huomenna kaadettavalle puulle antaa eräiden (fillarimafiaan kuuluvien?) kaupunginvaltuutettujen tms. päättäjien nimet? Se tekisi tapahtumasta ainakin muutamalle poliitikolle varmasti odotettuakin elämyksellisemmän moottorisahaperformanssin!
PPS. Tässä lopuksi erityisesti Osmolle ja muille opiksi lyhyt sitaatti kirjasta (Jansson, Tove (1965) Pappan och havet, josta käsiini sattui v. 2014 painos): “Man ska vara arg ibland, vartenda knytt har rätt att vara ilsket.”
Puiden kaataminen johtuu lähinnä siitä, että alla oleva hyvin vanha viemäri pitää uusia. Se, kuinka välttämätöntä tämä on, menee kaupunkisuunnittelulautakunnan kompetenssin ulkopuolelle, mutta niinpä sitä ei olekaan kaavalla ratkaistu.
Vai johtuu se viemäreistä. Ihan vaan tiedoksi, että viemäriremontti tehtii sukittamalla jo viime kesänä, joten tämä selitys ei ihan pelitä.
Kivikaupungin kasvatti: “Ylimääräisten pyöräteidenkö vuoksi nuo kauniit, elävät, talviajan lepotilassa olevat lehmukset halutaan kaataa? Fillarimafiako haluaa moottorisahoja niihin käyttää? Heppoisin perustein ei tuollaista (tai uskomattoman typeriä pysäkkien siirtoja) saisi mielestäni tehdä.”
Kyllä, hyvin pitkälle juuri näin. Ratikkapysäkin poisto johtaa juurensa Oden vaatimukseen ratikoiden nopeuttamisesta. Stadin nopeinta ratikkaa eli kasia päätettiin “nopeuttaa” poistamalla vilkkaimmat pysäkit. Säästyy ratikalta aikaa, kun porukka noudattaa kävelysuositusta.
Helsingin Pyöräilijät olivat primus motorina tämän hankkeen kehittämisessä. Heille kaupunkisuunnitteluvirasto lähetti suunnitelmat kommentoitavaksi jo ennen kuin suunnitelma oli muuten julkinen.
Puiden kaadolle on julkisuudessa esitetty tähän mennessä ainakin 4 erilaista selitystä. Puiden ikä vaihtelee arviolta 30 ja 80 vuoden väliltä, mutta jostain syystä ne on kaikki määritelty vanhoiksi ja huonokuntoisiksi. Tämänpäiväistä selitystä myrkyistä en olekaan ennen kuullut, joten se lienee järjestyksessä neljäs (tai viides).
Kaadettavia puita ei muuten ole 60 vaan 170. Nämä ovat vasta osa 1 ensimmäiseltä tuotantokaudelta. Jatkoa seuraa.
Alueen asukkaat yrittivät saada vastalauseensa kuultavaksi kaikelle tälle järjettömyydelle, mutta kaupunki näytti joka vaiheessa pelkkää keskisormea.
Niinpä seisoinkin koko viime yön Mechelininkadulla odottamassa, koska Koijärven veteraanit tulevat paikalle Oden johdolla kahlehtimaan itsensä puihin, mutta ketään ei näkynyt.
Taloja ei voi purkaa ja autoilta ei voi koskaan ottaa.
Olisiko tarkoituskin?
Parin tolpan junttaaminen risteyksiin ei paljoa pitäisi maksaa.
Ne bussitkaan eivät jäisi keskelle risteystä poikittain, elleivät henkilöautot veisi suurinta osaa kaikkea katutilasta. Seuraavan kerran, kun taas istut ruuhkassa liikennettä katsomassa, mietipä miltä näyttäisi, jos ottaisit aina vaikkapa 5–20 henkilöautoa pois ja korvaisit ne yhdellä bussilla.
Mechelininkadulta aiotaan kaataa 170 vanhaa lehmusta Hietaniemen ja Nordenskiöldinaukion väliltä, mutta kaupunki korostaa, että kaatamisella ei ole mitään tekemistä pyöräteiden rakentamisen kanssa.
Asia vaan on niin, että kaikki nämä lehmukset ovat juuri nyt tulleet niin huonoon kuntoon, että ne olisi pitänyt joka tapauksessa kaataa. Tai joka tapauksessahan ne olisi pitänyt kaataa joskus myöhemmin.
Ja kattia kanssa. Kävin tänään juuri katsomassa viime yönä kaadettujen puiden kantoja. Ei yhtäkään lahoa kantoa, joissakin oli pientä mustumista, joka johtui aurausauton kolhimisjäljistä. Erittäin terveen ja hyvän näköistä puuta. Missä ovat ne myrkytyksen ja suolaruiskeen jäljet, joita Hesarissa hehkutettiin? Onhan se mielenkiintoista, että kaikki eri-ikäiset ja ‑kokoiset puut tulivat yhtä aikaa näin huonoon kuntoon.
Meitä kusetetaan.
Akklla muistaakseni perusteltiin aikoinaan kiskojen vetämistä idioottimaisesti ajoradalle (myös) sillä, ettei puita tarvitsisi kaataa. No kun suunnitelma oli valmis ja alettiin toteuttaa, niin rakvirasto totesi puut huonokuntoiseksi ja kaatoi.
Saatiin pari riviä taimia ja autojonojen takana odotteleva ratikka. Kiitos vihreät!
Itsekäät sukupolvet voisivat kyllä lopettaa oman aikansa puistopuista huolehtimisen ja suunnitella jälkipolville sen sijaan toimivaa kaupunkia. On sitä paitsi heitetty ilmaston suhteen vettä kiukaalle siinä määrin, että nopeasti ne uudet puut kasvavat.
Vihreätkö näistä puista päättivät? Ja ihan yksin vielä?
Jos halua ja yritystä löytyisi, viemärin voisi rakentaa toiseen paikkaan niin, ettei kaikkia puita olisi tarvinnut kaataa.
Tosin nythän asia ei enää ole ajankohtainen — paitsi taas ensi kerralla, kun vanhoja puita kaadetaan. Muualla Suomessa metsänhoidossa sallitaan jo muitakin menetelmiä kuin avohakkuu, ehkä Helsingin puistojen hoidossakin voitaisiin asiaa harkita…
No eivät kasva nopeasti, eivätkä ylipäänsä paljon muutenkaan. Rakennusvirasto istuttaa uudet puut istutusalustoihin, joilla rajoitetaan juurten kasvua. Muualla maailmassa menetelmä tunnetaan bonzai-kasvatuksena. Pienet juuret, pienet latvat. Eivät häiritse jatkossakaan rakennusviraston ahkerointia.
Jos et usko, niin käypä katsomassa istutuksia vaikka Aleksis Kiven kadulla, Sokoksen edessä Manskulla tai Marian sairaalan pysäkillä Mechelininkadulla. Iso osa niistä on kituuttanut samalla paikalla jo 10 vuotta.
Pian Mechelininkatu kai kaivetaan auki, jolloin saamme (saammeko?) lopulta tietää millä kohtaa (kadun poikkisuunnassa) nuo uusittavat, vanhat viemäriputket oikein kulkevat.
- — — — -
Ehtivätkö nuo viattomat lehmukset, talviunen horrokseltaan vastaan tapella tai edes inahdustakaan ilmoille päästää? Saivatko edes entit, entvaimot ja puupaimenet tiedon näin monen uhrilehmuksen hädästä?
Kaupungin kaikki puut ovat nähtävästi nyt suuressa vaarassa!
En usko, että vihreät ovat yksin Mechelininkadun korjauksesta päättäneet.
Sinänsä vihreiden rökäletappio kunnallisvaaleissa voisi olla hyväkin asia, mutta sellaista ei Helsingissä ole näköpiirissä.
Säännellään asioita, joiden sääntelyllä aiheutetaan vain vahinkoa. Ymmärrän mm. räystäskorkeuden sääntelyn, mutta miksi ihmeessä halutaan säädellä esimerkiksi tontin rakennusoikeutta, koska se ei vaikuta naapuritontille. Saati sitten huoneistokoon rajoittaminen, joka ei ole ihan fiksua.
Kaupungin tehtävä ei ole rajoittaa, vaan mahdollistaa. Kaupungin tehtävä on taata riittävästi mahdollisuuksia rakentamiseen. Tontin omistajan tehtävä on miettiä, mikä menee kaupaksi juuri siinä 90 m * 150 m korttelissa, joka on jaettu kuuteen tonttiin.
Eivät varmaan vihreät ole yksin Mechelininkadun puiden kaadosta päättäneet, mutta hehän tässä kuitenkin ovat olleet puuhamiehinä, kun koko kaupunki käännetään ylösalaisin näiden pyöräbaanojen takia.
Vähän epäreilua keskustelua Meklun puista. Ne uudet istutetaan ihan samalle paikalle kuin vanhatkin, joten fillarit eivät vaikuta niihin millään tavalla.
Rakennusvirastolla on tapana omia töitä helpottaakseen ilmoittaa, että työmaan puut ovat huonossa kunnossa ja ne on pakko kaataa. Kuten Aleksis Kiven kadullakin kävi. Koska luottamusmiesten luotto virkamiehiin on sokea, tuota ei kyseenalaisteta. Ja kun uudetkin vielä istutetaan, niin ei tästä kaupungista sellaista puoluetta löydy, joka asettuisi virastoa vastaan ja ilmoittaisi, että viemärityöt on tehtävä puita kaatamatta.
Vai niin, tätä samaa taas uudelleen. Viemärit sukitettiin jo viime kesänä, katua aukaisematta ja puita tarkkaan suojellen. Joten aika ontuva selitys.
Vihreillä on vimmattu tarve todistaa, että ainakaan fillareilla ei ole mitään vaikutusta puiden tai muun luonnon tuhoamiseen. Onhan se mielenkiintoista, että aina kun rakennetaan pyörätie, niin puut lähtevät. Näin kävi Sokoksen edessä, näin käy Mechelininkadulla.
Kuuntelitko yhtään tätä omaa selitystäsi: “rakennusvirastolla on tapana omia töitä helpottaakseen ilmoittaa, että työmaan puut ovat huonossa kunnossa ja ne on pakko kaataa”? Suomeksi sanottuna tämä tarkoittaa: virastolla on tapana väittää, että puiden kunto on huono perustellaakseen aiheetonta kaatoa, oli niiden kunto mikä tahansa. Esimerkiksi ihan kohtuullinen, kuten tässä tapauksessa.
Mechelininkadulla tehtiin puiden kuntoselvitys 2012. Luinkin sen uudelleen juuri tänään. Puolet puista oli kunnoltaan kohtuullisia, sitä parempia tai hyviä. Remontti voi niiden kuntoa huonontaa (sanoi selvitys), mikä tietysti on se todellinen selitys kaatamiselle. Hommasta olisi vaivaa, jos puita pitää varoa. Näin valheesta ja puolitotuudesta tehtiin totuus, jonka eräät nielaisivat ihan mielellään.
Voi muuten olla astetta vaikeampaa selittää Mäntymäen silpominen miljoonalla eurolla yhden vaivaisen pyörätien vuoksi, vaikka toisella puolella katua oli ennestään kaksi pyörätietä. Nyt vain odotellaan, kauanko kestää, kun puut alkavat rinteessä kuolla.
Kaupungin omassa Katutilan mitoitus, Suunnitteluohjeet (2014) ‑julkaisussa muuten kerrotaan, että katupuiden arvoitu ikä vaihtelee 80 ja 120 vuoden väliltä. Nyt Mechelininkadulta vedettiin nurin kaikki puut 30 vuodesta alkaen, oli kunto mikä tahansa. Suurin osa kannoista on ihan virheettömiä. Käykää katsomassa, jos ette usko.
Tällaista barbaarimaista kulttuuriarvojen tuhoamista olisi vaikea kuvitella missään oikeassa länsimaassa. Mutta eikös Helsinki olekin Istanbulista itään? Ainakin henkisesti, jos ei muuten.
Pyöräilijöille sopisi oikein hyvin jos pyöräkaistoille otettaisiin tila autokaistoilta. Jalankulkijaryhmät estävät tämän.
Hämeentiellä tai missään muuallakaan Helsingissä ei ole autokaistoja. Ne on tarkoitettu kaikille ajoneuvoille, myös polkupyörille.
Jos bussit ovat ajavinaan päälle, lisätään valvontaa. Sillä tavalla pysäköintiongelmakin kuulemma on hoidossa eikä mitään ongelmia ole.
Mechelininkadulla otetaan tila pyöräteille sekä autokaistoilta että jalkakäytäviltä. Tämä on sitten varmaan hyvä, kun kenellekään ei jää kunnolla tilaa? Eikä kukaan välitä pätkääkään siitä, mitä jalankulkijat asiasta tykkäävät.
Minä en ole vihreä. Olen kyllä äänestänyt ja äänestän vihreitä, mutta olen äänestänyt ja äänestän myös muita puolueita. Mutta ehkä tarkoitit todisteluvimmalla jotakuta muuta.
Minä en mitenkään pysty ymmärtämään, miten Meklun pyöräkaistat ja puut liittyisivät toisiinsa, kun ne eivät kilpaile samasta tilasta. Meklun keskellä on raiteet, ja puita ei voi sijoittaa lähemmäs raiteita kuin ne nyt jo ovat. Kauemmaskaan niitä ei laiteta, koska tila on kortilla muutenkin. Miten jalkakäytävästä ja oikeanpuoleisesta autokaistasta lohkaistava fillarikaista vaikuttaisi vasemman autokaistan vasemmalla puolella oleviin lehmuksiin?
Joku muu (teko)syy siellä täytyy olla. Rakennusviraston kuntotutkimuksista olemme samaa mieltä. Saisivat seuraavaksi mennä tutkimaan Topeliuksenkadun puita, että sinne saataisiin piirrettyä kunnollinen raitiotie. Nyt ne puut rajoittavat sitä aivan liikaa.
Kuka päätti?
Voiko syytä vierittää ns. “likaisen työn tekijälle”, joka vain tekee mitä käsketään, tunnetun tapansa mukaan toimien.
Eikö Vihreiden tulisi jo nimensä perusteella edistää ja pitänyt puolustaa kaupungissa vihreyttä, jota nuo Mechelininkadun lehmuksetkin edustivat? Nyt näin ei tehty. Miksei?
Eikö olisi ollut mahdollista sisällyttää päätökseen maininta tai velvoittava ehto puiden suojelusta?