Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 17.1.2017

Etusuo­ra auke­aa. Maa­il­man­his­to­rian vii­mei­nen Hel­sin­gin kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­lau­ta­kun­nan kokous­kausi alkaa.

Käve­ly­kes­kus­tan peri­aa­te­suun­ni­tel­man suunnittelutilanne

Kaik­ki läh­ti liik­keel­le Han­nu Oska­lan Man­ner­hei­min­tien itä­puo­li Käve­ly­ka­duk­si ‑aloit­tees­ta, johon viras­to vas­tai­si, että tar­vit­tai­siin koko­nais­suun­ni­tel­ma. Nyt sen teke­mi­nen on käyn­nis­tet­ty. Tar­kas­te­lus­sa on usei­ta vaih­toeh­to­ja alkaen Kai­vo­ka­dun sul­ke­mi­ses­ta autoil­ta koko­naan tai osit­tain (osit­tain jou­du­taan teke­mään Kruu­nu­vuo­ren­ran­nan rati­koi­den takia) ja Espo­jen osal­ta käve­ly­ka­duk­si Poh­jois-Espa tai molem­mat tai molem­mat yksikaistaisiksi.

Tämä val­tuus­to ei tee näis­tä pää­tök­siä vaan sauraava(t) ja hyvä niin. Kokoo­muk­sen por­mes­ta­rieh­do­kas on jo blo­gil­laan kir­joit­ta­nut, että yksit­täi­set kadut ovat hyviä käve­ly­ka­duik­si, eivät koko­nai­set alueet.

Nyt mer­ki­tään vain tiedoksi.

Kes­ki-Pasi­lan Rata­pi­ha­kort­te­lei­den tar­kis­tet­tu asemakaavaehdotus

Ehdo­tus on tul­lut lausun­noil­ta ja sii­hen on teh­ty niin pie­niä muu­tok­sia, ettei tar­vit­se aset­ty­aa uudel­leen näh­tä­vil­le. Kiin­teis­tö­lau­ta­kun­ta ei näkö­jään pidä viherkatoista. (!)

Pasi­la tulee tämän muka­na kohen­ta­maan ase­maan­sa Hel­sin­gin toi­se­na pää­kes­kuk­se­na mer­kit­tä­väs­ti. Uusia asuk­kai­ta 3000 ja lisäk­si tuhat työ­paik­kaa. Oli­si täy­del­li­nen, ellei oli­si tuo­ta onne­ton­ta Vetu­ri­tien kau­pun­ki­mo­ta­ria. Sen este­vai­ku­tus­ta lie­ven­tää se, että se on pää­osin sijoi­tet­tu radan varteen.

Vana­mon­tie 13 ase­ma­kaa­va Marjaniemessä

Seu­ra­kun­ta panee seu­ra­kun­ta­ta­lon mata­lak­si. Tilal­le tulee noin tuhat neliö­tä asuin­ra­ken­nusoi­keut­ta. Yksi kuva ajas­tam­me tämäkin.

Huo­neis­to­tyyp­pien ja ‑koko­jen ohjaaminen

Näis­tä on pää­tet­ty MA-ohjel­man yhtey­des­sä. Ehdo­te­taan, että asuin­pin­ta-alas­ta 50 % on olta­va per­hea­sun­to­ja ja per­hea­sun­to­jen kes­ki­koon on olta­va vähin­tään 80 neliötä.

Edel­li­ses­sä kokouk­ses­sa esi­tin, että tuos­ta 80 neli­lös­tä luo­vu­taan. Kuin­ka iso­ja per­hea­sun­to­ja raken­ne­taan, jää­köön mark­ki­noi­den rat­kais­ta­vak­si. Tämä ei tar­koi­ta, että kaik­ki oli­si­vat mini­kol­mioi­ta, kos­ka nyt­kin isom­mat asun­not mene­vät kau­pak­si sii­nä, mis­sä vähän pie­nem­mät. Tuo 50 ei myös­kään tar­koi­ta, että asun­nois­ta puo­let oli­si vähin­tään kah­den makuu­huo­neen per­hea­sun­to­ja, kos­ka nor­mi kos­kee pin­ta-alaa. Noin kol­man­nes asun­nois­ta tuli­si näin ole­maan perheasuntoja.

Ris­to Rau­ta­va näyt­ti otta­van tuon ehdo­tuk­se­ni 80 neliös­tä luo­pu­mi­ses­ta omiin nimiin­sä Hesa­ris­sa. Hän ehdot­taa myös, että per­hea­sun­to­jen mini­mio­suus las­ket­tai­siin 40 %:iin. MA-ohjel­man mukaan 40 % — 50 %. Vir­tas­to puo­lus­taa mene­mis­tä ylä­ra­jal­le sil­lä, että MA-ohjel­ma puhuu pro­sen­te­ris­ta raken­nusoi­keu­des­ta ja nyt puhu­taan huo­neis­toa­las­ta. En tätä tul­kin­taa ihan sulata.

Olen kan­nat­ta­nut per­hea­sun­to­jen puo­lus­ta­mis­ta, mut­ta oli­si kyl­löä myös vah­vo­ja perus­tei­ta pää­tyä tuo­hon alem­paan lukua (40%) kos­ka kysyn­tä­ti­lan­ne on se mikä se on.

Poik­kea­mis­lu­pa Bau­hausil­le Vallilassa

Hake­mus­ta ei näkö­jään ole vedet­ty pois. Me var­maan­kin hyl­kääm­me tuon. Se ei estä Bau­hausin tuloa, jos oikein halua­vat. Jou­tu­vat vain muut­ta­maan vähän pysä­köin­ti­kon­sep­tia. Alue on VR:n omis­ta­ma, joten Hel­sin­ki ei voi päät­tää sen tar­kem­mas­ta tule­vai­suu­des­ta muu­ten kuin osta­mal­la alueen.

Hämeen­tie 153:n tar­kis­tet­tu asemakaavaehdotus

Ara­bian yri­tys­ta­lo pan­naan mata­lak­si ja tilal­le tulee asun­to­ja 440 hen­gel­le. Asuk­kaat ovat vastf­gus­ta­neet han­ket­ta, kos­ka huo­nos­ti kau­pak­si mene­vä ja sik­si hal­pa­vuo­krai­nen yri­tys­ta­lo on tuo­nut kaik­kea kivaa ja vaih­toeh­tois­ta. ja 6–8 ker­rok­si­nen talo naa­pu­ris­sa ei houkuta.

Oikai­su­vaa­ti­mus kiel­los­ta muut­taa lii­ke­huo­neis­to asuin­huo­neis­tok­si Rune­ber­gin­ka­tu 49:ssä

Talo­yh­tiö haluai­si muut­taa osan lii­ke­huo­neis­tos­ta asuin­ti­lak­si, mut­ta viras­to­pääl­lik­kö ei ole anta­nut muut­taa kuin hyvin pie­nen osan.

 

 

 

 

 

 

 

56 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 17.1.2017”

  1. >Edel­li­ses­sä kokouk­ses­sa esi­tin, että tuos­ta 80 neli­lös­tä luo­vu­taan. Kuin­ka iso­ja per­hea­sun­to­ja raken­ne­taan, jää­köön mark­ki­noi­den ratkaistavaksi.

    Hyvä. 80 neliön sään­tö rajoit­taa pien­ten kol­mioi­den tar­jon­taa ja nos­taa nii­den hin­taa. Näin se hait­taa nime­no­maan nii­tä suh­tees­sa pie­ni­tu­loi­sim­pia lap­si­per­hei­tä, joil­la pie­ni kol­mio on ainoa mah­dol­li­suus kau­pun­kia­sun­toon (toki lap­si­per­hei­tä asuu myös kak­siois­sa). Toi­vot­ta­vas­ti muu­to­seh­do­tus menee läpi. 

    Sinän­sä suu­ria asun­to­ja suo­si­va poli­tiik­ka vuo­taa tukea koh­tee­na ole­vien lap­si­per­hei­den ohi eten­kin varak­kail­le elä­ke­läi­sil­le sekä sinkuille/dinkuille, nyt sen­tään pie­ni­tu­loi­sem­mat­kin lap­si­per­heet pää­se­vät täs­tä osal­li­sek­si (pait­si tie­tys­ti ne, joil­la on varaa/halua vain kak­sioon). Mak­sa­ji­na ovat yksiöis­sä-kak­siois­sa asu­vat pie­ni­tu­loi­sem­mat yksin­huol­ta­jat, sin­kut, din­kut, eron­neet ja lesket. 

    Hyvä siis, jos %-osuus­vaa­ti­muk­ses­sa­kin kat­so­taan nykyis­tä enem­män sitä, mis­tä on kysyntää.

  2. Mitä kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­lau­ta­kun­nal­le tapah­tuu tämän kokous­kau­den jälkeen?

    1. Seu­raa­val­la kau­del­la on vain vii­si lau­ta­kun­taa. Yksi niis­tä on kau­punb­kiym­pä­ris­tön lau­ta­kun­ta, jol­le tulee kaup­sun, kiin­teist­lö­lau­ta­kun­nan, raken­nus­lau­ta­kun­nan ja vaik­ka min­kä tehtävät.

  3. Oli­si­ko suu­rem­pien asun­to­jen raken­ta­mis­ta mah­dol­lis­ta tukea sil­lä, että kaa­vas­sa annet­tai­siin lupa ylit­tää raken­nusoi­keus mikä­li asun­to­jen kes­ki­ko­ko (tai medi­aa­ni tai joku muu mate­maat­ti­nen suu­re, jos pelä­tään yli­suur­ten asun­to­jen raken­ta­mis­ta) on enem­män kuin x? 

    Pien­ten asun­to­jen raken­ta­mi­sel­la halu­taa mah­dol­lis­taa asun­to­jen luku­mää­rän mak­si­moin­ti asu­mis­väl­jyy­den kus­tan­nuk­sel­la, mut­ta jos pin­ta-alaa sai­si lisä­tä ilman raken­nusoi­keu­den lop­pu­mis­ta, luku­mää­rä pysyi­si sama­na ja laa­tu kasvaisi.

    Yhteis­ti­lo­ja ja par­vek­kei­ta saa jo nyky­ään raken­taa nor­maa­lin raken­nusoi­keu­den lisäk­si, mik­si ei vaatehuoneita?

  4. Yhteis­ti­lo­ja ja par­vek­kei­ta saa jo nyky­ään raken­taa nor­maa­lin raken­nusoi­keu­den lisäk­si, mik­si ei vaatehuoneita? 

    Nykyi­sis­sä kaa­vois­sa raken­nusa­la ja raken­nusoi­keus on rajat­tu niin tiu­kas­ti, että yli­mää­räi­siä neliöi­tä on hyvin vai­kea saa­da näi­hin raa­mei­hin mahtumaan.
    Asu­mis­väl­jyy­den lisää­mi­nen ja halu kaa­voit­taa tar­kas­ti mää­ri­tel­ty­jä raken­nus­mas­so­ja (halu­tul­la alu­eel­la) ovat läh­tö­koh­tai­ses­ti ristiriidassa.

  5. Kes­kus­tan kadut ovat ihan käve­ly-ystä­väl­li­siä jo nyt. Eikö oli­si parem­pi rajoit­taa auto­lii­ken­net­tä likai­sim­mil­la asuin­ka­duil­la Espan ja Kai­vo­ka­dun sijas­ta (mis­sä juu­ri kukaan ei asu)? Mechelinin‑, Mäke­län- ja Rune­ber­gin­ka­dut, Mannerheimitie. 

  6. Toi­vot­ta­vas­ti pol­ku­pyö­räi­li­jät eivät jat­ka tilan val­loit­ta­mis­ta käve­li­jöil­tä, kuten nyt on tapahtunut.

  7. Vil­le: Nykyi­sis­sä kaa­vois­sa raken­nusa­la ja raken­nusoi­keus on rajat­tu niin tiu­kas­ti, että yli­mää­räi­siä neliöi­tä on hyvin vai­kea saa­da näi­hin raa­mei­hin mahtumaan.

    Asu­mis­väl­jyy­den lisää­mi­nen ja halu kaa­voit­taa tar­kas­ti mää­ri­tel­ty­jä raken­nus­mas­so­ja (halu­tul­la alu­eel­la) ovat läh­tö­koh­tai­ses­ti ristiriidassa.

    Kyl­lä nykyi­sis­sä­kin kaa­vois­sa on sen ver­ran väl­jyyt­tä, että raken­nusa­luet­ta ei tar­vit­se täy­sin täyt­tää, ja kym­me­nen pro­sen­tin yli­tyk­siä raken­nusoi­keu­teen (jol­la siis saa jo hel­pos­ti sen vaa­te­huo­neen joka asuntoon)ja parin met­rin yli­tyk­siä raken­nusa­lu­ee­seen menee raken­nus­lu­pa­vai­hees­sa läpi vähäi­si­nä poik­kea­mi­na kaa­van vaa­ti­muk­siin. Samoin ulo­ke­par­vek­keet sään­nön­mu­kai­ses­ti tule­vat raken­nusa­lu­een ulko­puoel­le. Eli ei raken­nus­mas­san mää­rit­te­ly kaa­vas­sa täl­lä­kään het­kel­lä mitään mil­lin­tark­kaa työ­tä ole.

    Lisäk­si täs­sä on läh­tö­koh­tai­ses­ti kyse tule­vis­ta kaa­vois­ta, jois­sa jous­to on mah­dol­lis­ta ottaa huo­mioon jo kaavoitusvaiheessa.

    Ei sii­nä mitään isom­paa ris­ti­rii­taa ole.

  8. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Seu­raa­val­la kau­del­la on vain vii­si lau­ta­kun­taa. Yksi niis­tä on kau­punb­kiym­pä­ris­tön lau­ta­kun­ta, jol­le tulee kaup­sun, kiin­teist­lö­lau­ta­kun­nan, raken­nus­lau­ta­kun­nan ja vaik­ka min­kä tehtävät.

    Uusi supe­rau­ta­kun­ta päät­tää sil­ti edel­leen samois­ta asiois­ta kuin aikai­sem­mat lau­ta­kun­nat kukin erik­seen? Vai onko jotain koh­tia mis­sä saa­daan vähän oikais­tua, esim pää­te­tään jon­kun ton­tin myynnistä+kaavamuutoksesta yhdes­sä lau­ta­kun­nas­sa, kun aikai­sem­min meni kahdessa?

  9. 80 neliön sään­nös­tä ja pro­sent­tio­suus­tul­kin­nois­ta sai­si hel­pos­ti kir­joi­tet­tua 70-luku­hen­ki­sen politbyroosketsin. 

    Ehkä sen ver­ran pitäi­si ottaa tai­teel­li­sia vapauk­sia, että ymp­päi­si sekaan vod­kan, tupa­kan­sa­vun ja “tove­ri” ‑puhut­te­lun, mut­ta muu­ten nyky­to­del­li­suus tai­taa tar­jo­ta kai­ken tarvittavan.

    Tai ehkä mä vaan huvi­tun helposti.

  10. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Ara­bian yri­tys­ta­lo pan­naan mata­lak­si ja tilal­le tulee asun­to­ja 440 hen­gel­le. Asuk­kaat ovat vastf­gus­ta­neet han­ket­ta, kos­ka huo­nos­ti kau­pak­si mene­vä ja sik­si hal­pa­vuo­krai­nen yri­tys­ta­lo on tuo­nut kaik­kea kivaa ja vaih­toeh­tois­ta. ja 6–8 ker­rok­si­nen talo naa­pu­ris­sa ei houkuta.

    Peri­aat­tees­sa olen sitä miel­tä, että mark­ki­nat, mut­ta kau­pun­gin elä­vyy­den kan­nal­ta tämä­kin point­ti on huo­mio­nar­voi­nen. Yli­pään­sä, ei vält­tä­mät­tä täs­sä tapauk­ses­sa. Siis hal­pa­vuo­krai­nen tila. Sii­tä on kiis­ta­ton­ta hyö­tyä. On pal­jon yri­tys­toi­min­taa, joka ei toi­mi Wereld­ha­ven yllä­pi­tä­mis­sä pra­meis­sa tilois­sa, mut­ta kulah­ta­nees­sa osta­ris­sa kyl­lä. Noin esimerkiksi.

    Ja jos onkin niin, että ton­ti­no­mis­ta­jan toi­vei­ta pitää kuun­nel­la, niin voi­si ottaa käy­tän­nök­si myös sel­lai­sen, että HOK-Elan­non toi­vei­ta ei kuun­nel­la sil­loin kun se ei omis­ta tont­tia. Vii­ta­ten Mau­nu­laan, jos­sa kau­pun­ki tap­poi osta­rin lyhyil­lä tont­ti­so­pi­muk­sil­la rai­va­ten s‑mafialle tilaa.

  11. Tar­kas­te­lus­sa on usei­ta vaih­toeh­to­ja alkaen Kai­vo­ka­dun sul­ke­mi­ses­ta autoil­ta koko­naan tai osit­tain (osit­tain jou­du­taan teke­mään Kruu­nu­vuo­ren­ran­nan rati­koi­den takia)”

    Rau­ta­tien­to­ril­la on Mikon­ka­dun reu­nal­la jo val­miik­si käyt­tä­mät­tö­mät rai­teet, joi­hin voi­si ohja­ta uudet rati­kat. Mik­sei nii­tä käytetä?

  12. Kau­pun­kiin halu­taan käve­ly­kes­kus­taa, mut­ta sit­ten Kai­vo­ka­dul­le kau­pun­gin ahtaim­paan paik­kaan kui­ten­kin ollaan suun­nit­te­le­mas­sa rai­tio­vau­nu­jen pää­te­py­säk­ke­jä. Eihän täl­lai­ses­sa ole mitään järkeä.

  13. ark­ki­teh­ti:
    Oli­si­ko suu­rem­pien asun­to­jen raken­ta­mis­ta mah­dol­lis­ta tukea sil­lä, että kaavassa… 

    Sitä voi­si esi­mer­kik­si tukea kaa­voit­ta­mal­la riit­tä­väs­ti. 😉 Kun on riit­tä­väs­ti kaa­voi­tet­tua, niin jos on aitoa tar­vet­ta, niin aina löy­tyy rakentaja.

    Kun ton­tit vie­lä pil­ko­taan riit­tä­vän pie­nik­si, niin gryn­de­ri­ken­ta­mi­sel­le löy­tyy vaih­toeh­to­ja, mikä mah­dol­lis­taa sään­te­lyn pur­ka­mi­sen edel­leen. Kun muu rahoi­tus kil­pai­lee aidos­ti gryn­de­rien kans­sa, voi­daan mm. auto­paik­ka­nor­meis­ta luopua.

    Osmon idea moot­to­ri­ties­tä radan vart­ta on kan­na­tet­ta­va. Se pitää jat­kaa kes­kus­taan asti! Sin­ne voi ohja­ta mm. kai­ken kes­kus­taan tule­van bus­si­lii­ken­teen. Istuin taas tänään Mans­kul­la spå­ras­sa, joka oli jää­nyt poi­kit­tain aje­tun bus­sin taak­se kat­se­le­maan valo­jen vaih­tu­mis­ta ker­ran sun toi­sen. Jul­ki­sen lii­ken­teen suu­rin rie­sa ovat bussit.

  14. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Seu­raa­val­la kau­del­la on vain vii­si lau­ta­kun­taa. Yksi niis­tä on kau­punb­kiym­pä­ris­tön lau­ta­kun­ta, jol­le tulee kaup­sun, kiin­teist­lö­lau­ta­kun­nan, raken­nus­lau­ta­kun­nan ja vaik­ka min­kä tehtävät.

    Mitä­hän tuol­lai­nen super­lau­ta­kun­ta ehtii käsi­tel­lä ja mihin pereh­tyä, kun nykyi­sen­kin kslk:n jäsen­ten pereh­ty­mi­nen on vähän sii­nä ja sii­nä? Eivät esi­tys­lis­tat jat­kos­sa aina­kaan lyhene.

  15. Oli idea nyt Soi­nin­vaa­ran, Rau­ta­van tai jon­kun muun, niin hyvä se on joka tapauk­ses­sa. Pois tuol­lai­set hyvää tar­koit­ta­vat mut­ta pahaa aikaan saa­vat neliösääntelyt.

    Nyky­ti­lan­ne on vähän niin kuin sanoi­si että ome­nia pitää syö­dä, kos­ka ne ovat ter­veel­li­siä, mut­ta me myym­me nii­tä vain vii­den kilon säkeis­sä. Jos ei sinul­la ole varaa koko säk­kiin, osta suklaa­pa­tuk­ka. Mik­sei pie­nem­pi­tu­loi­nen sai­si ostaa sitä yhtä omenaa?

    Man­hat­ta­nil­la kol­mio on taa­tus­ti pie­nem­pi kuin Ida­hos­sa. Mik­sei siis myös hel­sin­ki­läi­nen kol­mio sai­si olla pie­nem­pi kuin tyr­nä­vä­läi­nen? Jos nii­tä pik­ku­kol­mioi­ta ei kukaan halua, niin sil­loin nii­tä ei kukaan osta eikä siis kukaan raken­na­kaan. Roh­ke­nen väit­tää, että aika moni ostaa.

    Eikä se 20-neliöi­nen yksiö­kään ehkä ole kovin monel­le unel­ma, mut­ta käy­tän­nön tavoi­te se on sil­ti. Nii­den teke­mi­nen pitää mah­dol­lis­taa ilman has­su­ja rajoit­tei­ta. On parem­pi, että ihmi­nen asuu jon­kun aikaa sii­nä pik­ku­yk­siös­sä, tekee töi­tä ja sääs­tää ja muut­taa aika­naan isom­paan kuin että se ihmi­nen ei pää­se Hel­sin­kiin ollen­kaan, vaan istuu työt­tö­mä­nä maa­kun­nas­sa, vaik­ka­kin sit­ten väl­jäs­sä kaksiossa.

  16. Jalan­kul­ki­ja:
    “Tar­kas­te­lus­sa on usei­ta vaih­toeh­to­ja alkaen Kai­vo­ka­dun sul­ke­mi­ses­ta autoil­ta koko­naan tai osit­tain (osit­tain jou­du­taan teke­mään Kruu­nu­vuo­ren­ran­nan rati­koi­den takia)”

    Rau­ta­tien­to­ril­la on Mikon­ka­dun reu­nal­la jo val­miik­si käyt­tä­mät­tö­mät rai­teet, joi­hin voi­si ohja­ta uudet rati­kat. Mik­sei nii­tä käytetä?

    Minus­ta on hyvä, että nuo uudet ja uuden­lai­set lähiö­ra­ti­kat tuo­daan niin yti­meen kuin suin­kin mahdollista.

    Har­mit­taa, kun lähi­ju­nat jää­vät jon­ne­kin kau­as Töö­lön­lah­del­le ja Kai­sa­nie­men puistoon.

  17. Pää­te­py­säk­ke­jä Kai­vo­ka­dul­la:
    Kau­pun­kiin halu­taan käve­ly­kes­kus­taa, mut­ta sit­ten Kai­vo­ka­dul­le kau­pun­gin ahtaim­paan paik­kaan kui­ten­kin ollaan suun­nit­te­le­mas­sa rai­tio­vau­nu­jen pää­te­py­säk­ke­jä. Eihän täl­lai­ses­sa ole mitään järkeä.

    Ei ole tosi­aan jär­keä. Mut­ta eihän sii­tä ole­kaan kysy­mys, vaan taas yhdes­tä uudes­ta kikas­ta, jon­ka avul­la pääs­tään vai­keut­ta­maan autoi­lua. Kaik­ki muut ratik­ka­lin­jat aja­vat tuos­ta läpi jos­sain muu­al­la ole­vil­le päätepysäkeilleen.

  18. Kai­vo­ka­tu oli­si paras niin, että kaik­ki auto­lii­ken­ne ohja­taan rai­tio­vau­nu­py­sä­kin ete­lä­puo­lit­se. Näin jouk­ko­lii­ken­ne­ter­mi­naa­lin sisäl­lä voi kävel­lä junien, bus­sien ja rai­tio­vau­nu­jen välil­lä ilman että tar­vit­see sei­soa välis­sä lii­ken­ne­va­lois­sa. Kai­vo­ka­dun suu­rin ongel­ma tosin eivät ole autot, vaan suu­ret, aivan vää­rän mit­ta­kaa­van, rumat, rus­ke­aa valoa anta­vat lyh­ty­pyl­väät, pysäk­ki­ka­tok­set joi­den sisään mah­tuu vain pie­ni osa odot­ta­jis­ta, kun ne voi­si­vat kat­taa koko lai­tu­rin, istu­tus­ten puu­te, epä­mää­räi­set ja virt­sai­set pöm­pe­lit sekä nimi­merk­ki­ni rakennus. 

    Espla­na­dil­la on sekä reu­noil­la leveät jal­ka­käy­tä­vät että kes­kel­lä autoil­ta eris­tet­ty hyvä jalan­kul­ku­ti­la. Yhden kais­tan pois­ta­mi­nen suun­taan­sa ei sik­si vai­ku­ta jalan­kul­ki­jan koke­muk­seen. Nykyi­ses­sä raken­tees­sa on myös tiet­tyä his­to­rial­lis­ta jat­ku­moa, kun molem­min puo­lin puis­toa menee ajo­neu­vo­ja. His­to­rial­li­nen jat­ku­mo kat­ke­ai­si, jos Poh­joi­sespla­na­dil­la ei meni­si ajoneuvoja.

    Daniel Feder­ley:

    Eikä se 20-neliöi­nen yksiö­kään ehkä ole kovin monel­le unel­ma, mut­ta käy­tän­nön tavoi­te se on sil­ti. Nii­den teke­mi­nen pitää mah­dol­lis­taa ilman has­su­ja rajoit­tei­ta. On parem­pi, että ihmi­nen asuu jon­kun aikaa sii­nä pik­ku­yk­siös­sä, tekee töi­tä ja sääs­tää ja muut­taa aika­naan isom­paan kuin että se ihmi­nen ei pää­se Hel­sin­kiin ollen­kaan, vaan istuu työt­tö­mä­nä maa­kun­nas­sa, vaik­ka­kin sit­ten väl­jäs­sä kaksiossa.

    Nykyi­sel­lään alle 20 neliön yksiön vuo­kra on sama kuin suu­rem­man asun­non. Pie­nem­män koon pitäi­si minus­ta näkyä vuo­kran suu­ruu­des­sa, ennen kuin noi­ta saa raken­taa lisää.

  19. Käve­ly­kes­kus­tan suu­rin ongel­ma on se, ettei se kaik­kein tär­kein ostos­ka­tu eli Alek­si ole käve­ly­ka­tu. Jos yksi­tyi­sau­to­ja ollaan hää­tä­mäs­sä Poh­jois-Espla­na­dil­ta, eikö rai­tio­vau­nu­lin­jat oli­si jär­ke­vää siir­tää sin­ne ja rau­hoit­taa Alek­si käve­ly­ka­duk­si? Jalan­kul­ki­ja­vir­rat ovat huo­mat­ta­vas­ti suu­rem­mat Alek­sil­la, joten on vähän has­sua teh­dä Poh­jois-Espas­ta käve­ly­ka­tu ja jät­tää Alek­san­te­rin­ka­tu ennal­leen. Poh­jois-Espla­na­dil­la on muu­ten­kin kaup­po­ja vain kadun toi­sel­la puo­lel­la, joten käve­li­jöi­den ei ole tar­vet­ta teh­dä sik­sak­kia kadun poik­ki samal­la taval­la kuin Aleksilla.

    Nykyi­sel­lään Alek­si on aika epä­viih­tyi­sä: jal­ka­kay­tä­vil­lä on tun­gos, ajo­ra­ta on enim­mäk­seen tyh­jä aiheut­taen kolk­kou­den tun­teen, eikä tilaa peh­men­tä­viä pui­ta, istu­tuk­sia, penk­ke­jä tms ole. Rai­tio­vau­nu­jen ja tak­sien vuok­si saa olla varuil­laan kun ylit­tää katua. Se ei hou­kut­te­le ren­toon oles­ke­luun samal­la taval­la kuin Tuk­hol­man Drott­ning­ga­tan tai Köö­pen­ha­mi­nan Strö­get. Alek­sin tapai­set kaup­pa­ka­dut tun­tu­vat ole­van kai­kis­sa muis­sa kau­pun­geis­sa kävelykatuja.

    Kai­vo­ka­dun tilaon­gel­mat puo­les­taan pie­ne­ne­vät huo­mat­ta­vas­ti kun pois­te­taan ne ase­man edes­sä ole­vat pari­kym­men­tä pysä­köin­ti­paik­kaa ja siir­re­tään ajo­ra­to­ja ja rai­tio­vau­nu­kis­ko­ja poh­joi­seen Ase­ma-aukiol­ta Mikon­ka­dul­le. Ase­man vie­res­sä on P‑Eliel, sen pitäi­si riit­tää saat­to­lii­ken­teen käyttöön.

    Näi­den lisäk­si käve­li­jöi­den olo­suh­tei­ta paran­ne­taan par­hai­ten kaven­ta­mal­la asun­to­ka­tu­jen ajo­ra­to­ja ja yksi­suun­tais­ta­mal­la nii­tä Eeri­kin­ka­dun itä­pään tapaan. Uusia käve­ly­ka­tu­ja voi­si har­ki­ta Töö­löön ja Kallioon.

  20. Kai­vo­ka­tu on kak­si­ker­rok­si­nen. Toi­sen ker­rok­sen voi­si jät­tää autoil­le ja toi­sen ihmi­sil­le. Ihan sama kum­mat mene­vät maan alle. Käve­ly­kes­kus­ta on toi­mi­va ainoas­taan, jos autot pää­se­vät kier­tä­mään sen tai aja­maan läpi pal­jon nykyis­tä tehok­kaam­min. Jos nykyi­sis­tä vaih­toeh­dois­ta vain nap­si­taan katu­ja pois yksi ker­ral­laan, lop­pu­tu­los on pal­jon nykyis­tä huo­nom­pi. Käve­ly­alu­een iha­nuu­det eivät kor­vaa tak­kui­le­van lii­ken­teen tuo­maa nega­tii­vis­ta lisää.

  21. Pää­te­py­säk­ke­jä Kai­vo­ka­dul­la:
    Kau­pun­kiin halu­taan käve­ly­kes­kus­taa, mut­ta sit­ten Kai­vo­ka­dul­le kau­pun­gin ahtaim­paan paik­kaan kui­ten­kin ollaan suun­nit­te­le­mas­sa rai­tio­vau­nu­jen pää­te­py­säk­ke­jä. Eihän täl­lai­ses­sa ole mitään järkeä.

    Laa­ja­sa­lon rai­tio­vau­nu­lin­joil­le on suun­ni­tel­tu pää­te­py­säk­ki Kai­vo­ka­dul­le, kos­ka Kaivokadun/Simonkadun ja Mans­kun ris­teyk­seen ei mah­du kun­nol­la nykyis­tä­kään mää­rää raitiovaunulinjoja.

    Jos autot hää­de­tään Mans­kun itä­reu­nal­ta, tilan­ne luon­nol­li­ses­ti muut­tuu ja Laa­ja­sa­lon lin­jo­jen jat­ka­mi­nen hei­lu­ri­na Töölön/Kampin/Punavuoren suun­taan tulee var­tee­no­tet­ta­vak­si vaihtoehdoksi.

    Kes­kus­tan auto­lii­ken­tees­sä pitäi­si mie­les­tä­ni pyr­kiä edis­tä­mään suju­vuut­ta ja ehkäi­se­mään läpia­joa. Kai­vo­ka­dun voi­si hyvin sul­kea hen­ki­lö­au­to­lii­ken­teel­tä Rau­ta­tie­a­se­man edus­tal­ta ja vas­taa­vas­ti Mans­kul­ta voi­si raken­taa pie­nen tun­ne­lin pät­kän Pos­ti­ka­dul­le. Rau­ta­tie­a­se­mal­le pitää pääs­tä myös hen­ki­lö­au­tol­la, mitä suju­vam­min sen parem­pi, mut­ta Rau­ta­tie­a­se­man ohi ei tar­vit­se pääs­tä henkilöautolla.

  22. Oli­si­ko mah­dol­lis­ta, että Espla­na­dien annet­tai­siin olla ihan ennal­laan, ja käy­tet­täi­siin nekin rahat johon­kin täh­del­li­sem­pään. Näyt­tää sil­tä, että kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­vi­ras­tos­sa on lii­kaa väkeä, kun koko ajan pitää olla pur­ka­mas­sa ja siir­tä­mäs­sä jal­ka­käy­tä­viä ja rai­tio­kis­ko­ja ja pyö­rä­tei­tä mil­loin minnekin.

  23. Tuo­mas L.: Käve­ly­kes­kus­tan suu­rin ongel­ma on se, ettei se kaik­kein tär­kein ostos­ka­tu eli Alek­si ole kävelykatu. 

    Alek­san­te­rin­ka­dun ete­lä­puo­len talot ovat pää­sään­töi­ses­ti niin kor­kei­ta että itse katu tun­tuu var­joi­sal­ta kui­lul­ta. Sijain­ti on läpi­kul­ku­ka­dul­le erin­omai­nen, jos­ta tun­gos jal­ka­käy­tä­vil­lä ja suu­ret jalan­kul­ki­ja­mää­rät. Viih­tyi­sää ja ren­toon oles­ke­luun hou­kut­te­le­vaa Alek­san­te­rin­ka­dus­ta ei saa mil­lään, ja sik­si ratik­ka puo­lus­taa siel­lä paikkaansa.

    Drott­ning­ga­tan ja Strø­get edus­ta­vat mata­lam­paa ja vaih­te­le­vam­paa raken­ta­mis­ta. Drott­ning­ga­tan on poh­jois-ete­lä ‑suun­tai­nen eli päi­vi­sin valoi­sam­pi, ja Strø­get tun­tu­vas­ti ete­läm­pä­nä eli valo­kul­mat pys­tym­piä ja katu sik­si­kin vähem­män kui­lui­san oloi­nen. Drott­ning­ga­ta­nia voi­si ver­ra­ta vaik­ka Eeri­kin­ka­dun Yrjön­ka­dun puo­lei­seen päähän.

    Ydin­kes­kus­tan poten­ti­aa­li­nen käve­ly­ka­tu­hel­mi on sel­keäs­ti Poh­jois-Espla­na­di, joka menee autoi­lu­käy­tös­sä hukkaan.

  24. Tuo­mas L.: Alek­sin tapai­set kaup­pa­ka­dut tun­tu­vat ole­van kai­kis­sa muis­sa kau­pun­geis­sa kävelykatuja.

    Niin..kun Hel­sin­kiin aikoi­naan pää­tet­tiin raken­taa kau­pun­ki­ju­na nor­mi­met­ron sijaan niin ydin­kes­kus­ta on sit­ten täyn­nä rati­koi­ta toi­sin kuin kau­pun­geis­sa yleen­sä. Jos Hel­sin­gis­sä oli­si kun­non met­ro, oli­si käve­ly­kes­kus­ta­kin voi­tu toteut­taa jo ajat sit­ten kun sekä rati­koi­ta että bus­se­ja oli­si oleel­li­ses­ti nykyis­tä vähem­män suun­nit­te­lua häiritsemässä.

  25. Tuo­mas L.: Uusia käve­ly­ka­tu­ja voi­si har­ki­ta Töö­löön ja Kallioon.

    Sai­si­ko­han Hel­sin­gin­ka­dus­ta (Bra­hen ken­täl­tä Kur­viin) Alek­si-tyyp­pi­sen rai­tio­kä­ve­ly­ka­dun? Se myl­lät­tiin hil­jat­tain uuteen uskoon, kun kis­kot vaih­det­tiin ja pyö­rä­kais­tat toteu­tet­tiin. Töi­den aika­na se oli autoi­li­jal­le aika kur­ja ajet­ta­va ja niin­pä ne autot käy­tän­nös­sä hävi­si­vät. Vaik­ka katua pys­tyi aja­maan, siel­lä ei ollut auto­ja nimek­si­kään. Nyt ovat palan­neet, mut­ta näh­tä­väs­ti Hesa­ri ei ole autoil­le miten­kään vält­tä­mä­tön väy­lä. Käve­ly­ka­tu­na se oli­si upea Kal­lion sydän.

  26. Daniel Feder­ley: Sai­si­ko­han Hel­sin­gin­ka­dus­ta (Bra­hen ken­täl­tä Kur­viin) Alek­si-tyyp­pi­sen raitiokävelykadun?

    Ei saa, kos­ka kes­kus­pe­las­tus­a­se­man reitit.

  27. Daniel Feder­ley: Minus­ta on hyvä, että nuo uudet ja uuden­lai­set lähiö­ra­ti­kat tuo­daan niin yti­meen kuin suin­kin mahdollista.

    Har­mit­taa, kun lähi­ju­nat jää­vät jon­ne­kin kau­as Töö­lön­lah­del­le ja Kai­sa­nie­men puistoon. 

    Mie­len­kiin­toi­nen ris­kia­na­lyy­sin tulos. Kun ker­ran sadas­sa vuo­des­sa aje­taan junal­la sisään hal­liin, niin pitää teh­dä muu­tos joka siir­tää junia kym­me­niä met­re­jä kau­em­mas. Kun jo aika­sem­min lähi­ju­nien lai­tu­rit oli­vat kau­ka­na, niin nyt oikeas­ti ovat pai­kas­sa, joka ei ole ihan kilpailukykyisin. 

    Otta­mat­ta kan­taa, onko Pisa­ra­ra­ta muu­ten jär­ke­vä, niin kes­kus­tan ase­mat tuo­vat juna­lii­ken­teel­le kil­pai­lue­tua etäi­syy­den monin pai­koin lyhentyessä.

  28. Daniel Feder­ley: Sai­si­ko­han Hel­sin­gin­ka­dus­ta (Bra­hen ken­täl­tä Kur­viin) Alek­si-tyyp­pi­sen raitiokävelykadun?

    Kal­lios­sa ilmei­sin pie­ni­muo­toi­sen käve­ly­ka­dun paik­ka on Port­ha­nin­ka­dun pät­kä Vii­den­nel­tä lin­jal­ta Agrico­lan­ka­dul­le. Kal­lion kir­jas­ton taka­maa (Mat­ti Hele­niuk­sen puis­to) on muu­ten­kin suo­sit­tu oles­ke­lua­lue, ja kadun sul­ke­mi­nen rau­hoit­tai­si Tork­ke­lin­ka­tua entisestään.

  29. Daniel Feder­ley: Minus­ta on hyvä, että nuo uudet ja uuden­lai­set lähiö­ra­ti­kat tuo­daan niin yti­meen kuin suin­kin mahdollista.

    Har­mit­taa, kun lähi­ju­nat jää­vät jon­ne­kin kau­as Töö­lön­lah­del­le ja Kai­sa­nie­men puistoon. 

    Piti­pä ihan Hel­sin­gin kart­ta­pal­ve­lus­ta kat­soa käve­ly­mat­ka kak­siyk­sik­köi­sen lähi­ju­nan vii­mei­ses­tä vau­nus­ta ase­man ratik­ka­py­sä­keil­le ja met­roon: yli puo­li kilo­met­riä. Voi­ko tuo­ta edes pitää vaih­to­yh­tey­te­nä? Sokok­sen ja Stok­kan pysä­keil­le mat­kaa on mel­kein 700 m.

  30. Tuo­mas L.: Piti­pä ihan Hel­sin­gin kart­ta­pal­ve­lus­ta kat­soa käve­ly­mat­ka kak­siyk­sik­köi­sen lähi­ju­nan vii­mei­ses­tä vau­nus­ta ase­man ratik­ka­py­sä­keil­le ja met­roon: yli puo­li kilo­met­riä. Voi­ko tuo­ta edes pitää vaih­to­yh­tey­te­nä? Sokok­sen ja Stok­kan pysä­keil­le mat­kaa on mel­kein 700 m.

    Sit­ten kun län­si­met­ro jos­kus aika­naan val­mis­tuu, on vähän has­sua, ettei Elie­li­nau­kion lop­pu­ja bus­se­ja siir­re­tä Espoon ter­mi­naa­liin ja jat­ke­ta rai­tei­ta 12–19 nykyi­sen Elie­li­nau­kion pai­kal­le. Kai­pa aja­tuk­se­na on se, että jouk­ko­lii­ken­teen käyt­tä­jät voi­vat kyl­lä kävel­lä, kun taas auto vali­taan osin käve­ly­mat­kan takia, ja sik­si autoi­li­jal­le ei voi olla 700 met­rin käve­ly­mat­kaa esi­mer­kik­si asun­nos­ta lähim­mäl­le sal­li­tul­le parkkipaikalle.

  31. Mak­ka­ra­ta­lon Hau­tuu­maa: Sit­ten kun län­si­met­ro jos­kus aika­naan val­mis­tuu, on vähän has­sua, ettei Elie­li­nau­kion lop­pu­ja bus­se­ja siir­re­tä Espoon ter­mi­naa­liin ja jat­ke­ta rai­tei­ta 12–19 nykyi­sen Elie­li­nau­kion paikalle.Kaipa aja­tuk­se­na on se, että jouk­ko­lii­ken­teen käyt­tä­jät voi­vat kyl­lä kävel­lä, kun taas auto vali­taan osin käve­ly­mat­kan takia, ja sik­si autoi­li­jal­le ei voi olla 700 met­rin käve­ly­mat­kaa esi­mer­kik­si asun­nos­ta lähim­mäl­le sal­li­tul­le parkkipaikalle.

    Ei kan­na­ta unoh­taa, että meil­lä on lii­ken­ne­lai­tos, jon­ka ykköspre­fe­rens­si on nyky­ään käve­ly. Kävel­kää, kun muul­la taval­la ei oikein pää­se pai­kas­ta toi­seen. Ei puhet­ta­kaan sii­tä, että tar­koi­tuk­se­na oli­si kul­jet­taa matkustajia.

  32. Nyt Laa­ja­sa­lon ratik­ka­rat­kai­sun kon­kre­tia alkaa pik­ku hil­jaa näkyä katu­ta­sol­la. Esi­tet­ty pää­te­py­säk­ki Kai­vo­ka­dul­la on teh­tä­vä niin, että lai­tu­rien leveys tupla­taan nykyi­ses­tä. Näin Kai­vo­ka­tu on kat­kais­ta­va autoliikenteeltä.

    Haka­nie­men ja Kai­vo­ka­dun välin pysäk­kien uudel­leen­jär­jes­te­lyis­tä ei vie­lä ole näky­nyt kon­kreet­ti­sia suunnitelmia. 

    On kyl­lä tut­kit­ta­va Rau­ta­tien­to­ril­le sijoit­tu­vaa pää­te­py­säk­kiä Laa­ja­sa­lon rai­tio­lii­ken­teel­le. Joka tapauk­ses­sa vai­keuk­sien kausi on edes­sä, kun ja jos rai­tio­lii­ken­teen laa­jen­nus toteu­te­taan täy­si­mää­räi­se­nä niin Laa­ja­sa­loon kuin ns bulevardialueille.

    Jalan­kul­ki­ja:
    “Tar­kas­te­lus­sa on usei­ta vaih­toeh­to­ja alkaen Kai­vo­ka­dun sul­ke­mi­ses­ta autoil­ta koko­naan tai osit­tain (osit­tain jou­du­taan teke­mään Kruu­nu­vuo­ren­ran­nan rati­koi­den takia)”

    Rau­ta­tien­to­ril­la on Mikon­ka­dun reu­nal­la jo val­miik­si käyt­tä­mät­tö­mät rai­teet, joi­hin voi­si ohja­ta uudet rati­kat. Mik­sei nii­tä käytetä?

  33. Jalan­kul­ki­ja: Ei kan­na­ta unoh­taa, että meil­lä on lii­ken­ne­lai­tos, jon­ka ykköspre­fe­rens­si on nyky­ään kävely.

    Kun oli­si­kin, ehkä sit­ten saa­tai­siin toi­nen met­ron sisään­käyn­ti Sör­näi­siin, Kai­sa­nie­meen, Rau­ta­tie­a­se­mal­le ja Ruo­ho­lah­teen jon­ne lisäk­si ole­mas­sao­le­van tun­ne­lin kalus­ta­mi­nen oikeus­ta­lon nurkille.

    No, onpa­han aina­kin saa­tu uusi hie­no kor­tin­lu­ki­ja, jon­ka suun­nit­te­lus­sa on aja­tel­tu käy­tän­nön toi­mi­vuut­ta ihan yhtä pal­jon kuin HSL:n tou­huis­sa yleensäkin.

  34. Mak­ka­ra­ta­lon Hau­tuu­maa: Sit­ten kun län­si­met­ro jos­kus aika­naan val­mis­tuu, on vähän has­sua, ettei Elie­li­nau­kion lop­pu­ja bus­se­ja siir­re­tä Espoon ter­mi­naa­liin ja jat­ke­ta rai­tei­ta 12–19 nykyi­sen Elie­li­nau­kion paikalle.Kaipa aja­tuk­se­na on se, että jouk­ko­lii­ken­teen käyt­tä­jät voi­vat kyl­lä kävel­lä, kun taas auto vali­taan osin käve­ly­mat­kan takia, ja sik­si autoi­li­jal­le ei voi olla 700 met­rin käve­ly­mat­kaa esi­mer­kik­si asun­nos­ta lähim­mäl­le sal­li­tul­le parkkipaikalle. 

    Kai­ken­lai­nen jäl­ki­vii­sas­te­lu on yleen­sä type­rää, mut­ta sinän­sä on has­sua ettei kel­le­kään tul­lut Töö­lön­lah­tea suun­ni­tel­les­sa mie­leen laa­jen­taa ase­maa nykyi­sel­le Elie­li­nau­kiol­le. Ase­man kaik­ki lai­tu­rit oli­si saa­tu alka­maan sadan met­rin pääs­tä Kaivokadulta.

    Ilmei­ses­ti VR:ää ei hir­veäs­ti kiin­nos­ta­nut hesa­lais­ten tar­peet ja HKL ja YTV oli­vat kiin­nos­tu­neem­pia busseista?

  35. Pää­te­py­säk­ke­jä Kai­vo­ka­dul­la:
    Kau­pun­kiin halu­taan käve­ly­kes­kus­taa, mut­ta sit­ten Kai­vo­ka­dul­le kau­pun­gin ahtaim­paan paik­kaan kui­ten­kin ollaan suun­nit­te­le­mas­sa rai­tio­vau­nu­jen pää­te­py­säk­ke­jä. Eihän täl­lai­ses­sa ole mitään järkeä.

    Mil­loin alkaa aika, jol­loin pää­tök­siä teke­vil­tä polii­ti­koil­ta ja suun­nit­te­li­joil­ta, jot­ka suun­nit­te­le­vat kau­pun­kia, kau­pun­gin lii­ken­net­tä sekä kor­jaus- ja sanee­rausu­ra­koi­ta edel­ly­te­tään edes hie­man maa­lais- tai kaupunkilaisjärkeä?

    - — - — -
    PS. Tänään­kö Vih­reät aloit­ta­vat oman oksan­sa, eli kan­na­tuk­sen­sa rajum­man sahaa­mi­sen ja puo­lu­een jo aiem­min alul­le­pan­nun hal­kai­sun Helsingissä? 

    Hesa­rin tie­to­jen (ks. HS/19.1.2017, s. A20) mukaan Mec­he­li­nin­ka­dun pui­den kat­ko­mi­nen, jos­sa sahat pureu­tu­vat perä­ti kuu­den­kym­me­nen puun (leh­muk­sen) oksiin ja run­koon tois­tuen pät­kit­täin, joka puun koh­dal­la siis monen mon­ta ker­taa, on alka­mas­sa tänään, hämä­rän las­keu­dut­tua, vii­meis­tään kai myö­hään illal­la tai yöl­lä. Joku puna­vih­rei­siin kuu­lu­va saat­tai­si käyt­tää asias­ta jopa ilmai­sua “lah­taus”.

    Jos kii­ruh­taa nyt, siis tänään, voi ehkä vie­lä päi­vän kulues­sa ehtiä jät­tä­mään vii­mei­set ter­veh­dyk­set puil­le, jot­ka ovat seu­ran­neet luke­mat­to­man monen kau­pun­ki­lai­sen kas­vua ja kul­kua, monen koh­dal­la jo koulutiellä.

    Onko tämän­kal­tai­sel­le bru­taa­lil­le pui­den­kat­ko­mis­toi­min­nal­le saa­tu asian­mu­kai­nen lupa? Kuka on tämän hyväk­sy­nyt? Tus­kin sen­tään Töö­lön asuk­kaat, jois­ta myös aika moni lie­nee pui­den ja puis­to­jen ystävä. 

    Yli­mää­räis­ten pyö­rä­tei­den­kö vuok­si nuo kau­niit, elä­vät, tal­via­jan lepo­ti­las­sa ole­vat leh­muk­set halu­taan kaa­taa? Fil­la­ri­ma­fia­ko halu­aa moot­to­ri­sa­ho­ja nii­hin käyt­tää? Hep­poi­sin perus­tein ei tuol­lais­ta (tai usko­mat­to­man type­riä pysäk­kien siir­to­ja) sai­si mie­les­tä­ni teh­dä. Kaa­to­ja voi pol­kea teke­mään vaik­ka Ruusu­lan­ka­dun keilahallissa.

    Mitä sanoi­si Osmo, jos kes­ken yöunien­sa tuli­si kai­ken jär­ken­sä menet­tä­nyt orto­pe­di Töö­lön sai­raa­las­ta äänek­kään moot­to­ri­sa­han kans­sa kotiin­sa, sän­kyn­sä vie­reen hää­räi­le­mään, ja poh­ti­maan, pan­naan­ko ensin poik­ki kau­la, jal­ka vai käsi, sekä sen jäl­keen jäse­niä katkomaan. 

    Min­kä­lai­sen, pui­den ja kau­pun­ki­lais­ten ahdis­ta­vaa epä­toi­voa kuvaa­van tau­lun mah­tai­si maa­la­ta tule­vas­ta tapah­tu­mas­ta Picas­so? (Oli­si­ko se saman­kal­tai­nen kuin vuon­na 1937, eli tasan kah­dek­san­kym­men­tä vuot­ta sit­ten maa­lat­tu “Guer­nica”?)

    Kuka on teh­nyt aloit­teen kau­pun­ki­lai­sil­le tus­kaa tuot­ta­vas­ta pui­den kaa­ta­mi­ses­ta? Min­kä­lai­nen on ollut asias­sa koko pää­tök­sen­teon ket­ju ja onko se (siis ket­ju, ja sen jokai­nen lenk­ki,) var­mas­ti riit­tä­vän vah­va? Vah­val­le ket­jul­le voi olla pai­koin paik­kan­sa, mut­ta ei vää­räs­sä pai­kas­sa (tai puus­sa). Aktii­vi­nen tulee olla oike­aan aikaan.

    Mää­rit­ti­kö kukaan kun­kin kaa­det­ta­vak­si aio­tun puun iän ja teki­kö ana­lyy­sin esi­mer­kik­si run­gon vuo­si­ren­kais­ta, jois­ta voi­si ehkä saa­da pal­jon­kin lisä­tie­toa kyseis­ten pui­den koko eli­niän ajal­ta? Kau­pun­git puut ovat osa sen kau­neut­ta ja elä­vää historiaa. 

    Ymmär­rän kyl­lä sen, että kau­ko­läm­pö- ja vie­mä­ri­put­ket saa­vut­ta­vat jos­kus käyt­töi­kän­sä pää­te­pis­teen, ja nii­den kor­jaus- tai uusi­mi­nen on teh­tä­vä, mut­ta onko muka nuo kaik­ki leh­muk­set (60 kpl) istu­tet­tu aikoi­naan juu­ri kyseis­ten put­ki­lin­jo­jen pääl­le? Sitä minun on aika vai­kea uskoa.

    Sel­vit­ti­kö kukaan sitä­kään, oli­si­ko sääs­te­li­ääm­pi put­ki­sa­nee­rausu­rak­ka (ilman leh­mus­ten kaa­ta­mis­ta) mak­sa­nut enem­pää (ja miten pal­jon), vai tul­lut perä­ti halvemmaksi? 

    Kyseis­ten pui­den kat­ko­mi­nen voi olla eräs mer­kit­tä­vin teki­jä Vih­rei­den rökä­le­tap­piol­le tule­vis­sa kun­nal­lis­vaa­leis­sa. On toki asian­omais­ten omas­sa har­kin­nas­sa, jos halua­vat elää vain illuusion varas­sa. (Kun­non ket­ju parem­mas­sa pai­kas­sa oli­si ken­ties heil­le­kin parem­pi vaihtoehto.)

    Nyt on pian käsil­lä het­ki, jol­loin ote­taan mit­taa ja lukua. Kat­ko­taan­ko siis pui­ta ja Vih­rei­den kan­na­tus­ta? Jopa Kokoo­mus, dema­rit, RKP ja kepu­kin saat­ta­vat suh­tau­tua Hel­sin­gin leh­muk­siin ja mui­hin pui­hin ns. “city-Vih­rei­tä” suo­peam­min, niin aina­kin luulisin.

    Puo­lueis­ta ja polii­ti­kois­ta täl­lä erää viis, mut­ta puu­asia on monel­le, ja voi olla entis­tä useam­mal­le hel­sin­ki­läi­sel­le sydä­men asia.

    Pitäi­si­kö­hän kul­le­kin tänään ja huo­men­na kaa­det­ta­val­le puul­le antaa eräi­den (fil­la­ri­ma­fi­aan kuu­lu­vien?) kau­pun­gin­val­tuu­tet­tu­jen tms. päät­tä­jien nimet? Se teki­si tapah­tu­mas­ta aina­kin muu­ta­mal­le polii­ti­kol­le var­mas­ti odo­tet­tua­kin elä­myk­sel­li­sem­män moottorisahaperformanssin!

    PPS. Täs­sä lopuk­si eri­tyi­ses­ti Osmol­le ja muil­le opik­si lyhyt sitaat­ti kir­jas­ta (Jans­son, Tove (1965) Pap­pan och havet, jos­ta käsii­ni sat­tui v. 2014 pai­nos): “Man ska vara arg ibland, var­ten­da knytt har rätt att vara ilsket.”

    1. Pui­den kaa­ta­mi­nen joh­tuu lähin­nä sii­tä, että alla ole­va hyvin van­ha vie­mä­ri pitää uusia. Se, kuin­ka vält­tä­mä­tön­tä tämä on, menee kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­lau­ta­kun­nan kom­pe­tens­sin ulko­puo­lel­le, mut­ta niin­pä sitä ei ole­kaan kaa­val­la ratkaistu.

  36. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Pui­den kaa­ta­mi­nen joh­tuu lähin­nä sii­tä, että alla ole­va hyvin van­ha vie­mä­ri pitää uusia. Se, kuin­ka vält­tä­mä­tön­tä tämä on, menee kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­lau­ta­kun­nan kom­pe­tens­sin ulko­puo­lel­le, mut­ta niin­pä sitä ei ole­kaan kaa­val­la ratkaistu.

    Vai joh­tuu se vie­mä­reis­tä. Ihan vaan tie­dok­si, että vie­mä­ri­re­mont­ti teh­tii sukit­ta­mal­la jo vii­me kesä­nä, joten tämä seli­tys ei ihan pelitä.

    Kivi­kau­pun­gin kas­vat­ti: “Yli­mää­räis­ten pyö­rä­tei­den­kö vuok­si nuo kau­niit, elä­vät, tal­via­jan lepo­ti­las­sa ole­vat leh­muk­set halu­taan kaa­taa? Fil­la­ri­ma­fia­ko halu­aa moot­to­ri­sa­ho­ja nii­hin käyt­tää? Hep­poi­sin perus­tein ei tuol­lais­ta (tai usko­mat­to­man type­riä pysäk­kien siir­to­ja) sai­si mie­les­tä­ni tehdä.”

    Kyl­lä, hyvin pit­käl­le juu­ri näin. Ratik­ka­py­sä­kin pois­to joh­taa juu­ren­sa Oden vaa­ti­muk­seen rati­koi­den nopeut­ta­mi­ses­ta. Sta­din nopein­ta ratik­kaa eli kasia pää­tet­tiin “nopeut­taa” pois­ta­mal­la vilk­kaim­mat pysä­kit. Sääs­tyy rati­kal­ta aikaa, kun poruk­ka nou­dat­taa kävelysuositusta.

    Hel­sin­gin Pyö­räi­li­jät oli­vat pri­mus moto­ri­na tämän hank­keen kehit­tä­mi­ses­sä. Heil­le kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­vi­ras­to lähet­ti suun­ni­tel­mat kom­men­toi­ta­vak­si jo ennen kuin suun­ni­tel­ma oli muu­ten julkinen.

    Pui­den kaa­dol­le on jul­ki­suu­des­sa esi­tet­ty tähän men­nes­sä aina­kin 4 eri­lais­ta seli­tys­tä. Pui­den ikä vaih­te­lee arviol­ta 30 ja 80 vuo­den välil­tä, mut­ta jos­tain syys­tä ne on kaik­ki mää­ri­tel­ty van­hoik­si ja huo­no­kun­toi­sik­si. Tämän­päi­väis­tä seli­tys­tä myr­kyis­tä en ole­kaan ennen kuul­lut, joten se lie­nee jär­jes­tyk­ses­sä nel­jäs (tai viides).

    Kaa­det­ta­via pui­ta ei muu­ten ole 60 vaan 170. Nämä ovat vas­ta osa 1 ensim­mäi­sel­tä tuo­tan­to­kau­del­ta. Jat­koa seuraa.

    Alu­een asuk­kaat yrit­ti­vät saa­da vas­ta­lauseen­sa kuul­ta­vak­si kai­kel­le täl­le jär­jet­tö­myy­del­le, mut­ta kau­pun­ki näyt­ti joka vai­hees­sa pelk­kää keskisormea.

    Niin­pä sei­soin­kin koko vii­me yön Mec­he­li­nin­ka­dul­la odot­ta­mas­sa, kos­ka Koi­jär­ven vete­raa­nit tule­vat pai­kal­le Oden joh­dol­la kah­leh­ti­maan itsen­sä pui­hin, mut­ta ketään ei näkynyt.

  37. Anne Mat­ti­la-Borg:
    Toi­vot­ta­vas­ti pol­ku­pyö­räi­li­jät eivät jat­ka tilan val­loit­ta­mis­ta käve­li­jöil­tä, kuten nyt on tapahtunut. 

    Talo­ja ei voi pur­kaa ja autoil­ta ei voi kos­kaan ottaa.

    Daniel Feder­ley: Mitä­hän tuol­lai­nen super­lau­ta­kun­ta ehtii käsi­tel­lä ja mihin pereh­tyä, kun nykyi­sen­kin kslk:n jäsen­ten pereh­ty­mi­nen on vähän sii­nä ja siinä? 

    Oli­si­ko tarkoituskin?

    Tur­hia katu­re­mont­te­ja: Oli­si­ko mah­dol­lis­ta, että Espla­na­dien annet­tai­siin olla ihan ennal­laan, ja käy­tet­täi­siin nekin rahat johon­kin tähdellisempään. 

    Parin tol­pan junt­taa­mi­nen ris­teyk­siin ei pal­joa pitäi­si maksaa.

    Kal­le: Istuin taas tänään Mans­kul­la spå­ras­sa, joka oli jää­nyt poi­kit­tain aje­tun bus­sin taak­se kat­se­le­maan valo­jen vaih­tu­mis­ta ker­ran sun toi­sen. Jul­ki­sen lii­ken­teen suu­rin rie­sa ovat bussit. 

    Ne bus­sit­kaan eivät jäi­si kes­kel­le ris­teys­tä poi­kit­tain, ellei­vät hen­ki­lö­au­tot vei­si suu­rin­ta osaa kaik­kea katu­ti­las­ta. Seu­raa­van ker­ran, kun taas istut ruuh­kas­sa lii­ken­net­tä kat­so­mas­sa, mie­ti­pä mil­tä näyt­täi­si, jos ottai­sit aina vaik­ka­pa 5–20 hen­ki­lö­au­toa pois ja kor­vai­sit ne yhdel­lä bussilla.

  38. Mec­he­li­nin­ka­dul­ta aio­taan kaa­taa 170 van­haa leh­mus­ta Hie­ta­nie­men ja Nor­dens­kiöl­di­nau­kion välil­tä, mut­ta kau­pun­ki koros­taa, että kaa­ta­mi­sel­la ei ole mitään teke­mis­tä pyö­rä­tei­den raken­ta­mi­sen kanssa. 

    Asia vaan on niin, että kaik­ki nämä leh­muk­set ovat juu­ri nyt tul­leet niin huo­noon kun­toon, että ne oli­si pitä­nyt joka tapauk­ses­sa kaa­taa. Tai joka tapauk­ses­sa­han ne oli­si pitä­nyt kaa­taa jos­kus myöhemmin.

  39. Muis­to­jen bule­var­di:
    Mec­he­li­nin­ka­dul­ta aio­taan kaa­taa 170 van­haa leh­mus­ta Hie­ta­nie­men ja Nor­dens­kiöl­di­nau­kion välil­tä, mut­ta kau­pun­ki koros­taa, että kaa­ta­mi­sel­la ei ole mitään teke­mis­tä pyö­rä­tei­den raken­ta­mi­sen kanssa. 

    Asia vaan on niin, että kaik­ki nämä leh­muk­set ovat juu­ri nyt tul­leet niin huo­noon kun­toon, että ne oli­si pitä­nyt joka tapauk­ses­sa kaa­taa. Tai joka tapauk­ses­sa­han ne oli­si pitä­nyt kaa­taa jos­kus myöhemmin.

    Ja kat­tia kans­sa. Kävin tänään juu­ri kat­so­mas­sa vii­me yönä kaa­det­tu­jen pui­den kan­to­ja. Ei yhtä­kään lahoa kan­toa, jois­sa­kin oli pien­tä mus­tu­mis­ta, joka joh­tui aurausau­ton kol­hi­mis­jäl­jis­tä. Erit­täin ter­veen ja hyvän näköis­tä puu­ta. Mis­sä ovat ne myr­ky­tyk­sen ja suo­la­ruis­keen jäl­jet, joi­ta Hesa­ris­sa heh­ku­tet­tiin? Onhan se mie­len­kiin­tois­ta, että kaik­ki eri-ikäi­set ja ‑kokoi­set puut tuli­vat yhtä aikaa näin huo­noon kuntoon.
    Mei­tä kusetetaan.

  40. Akkl­la muis­taak­se­ni perus­tel­tiin aikoi­naan kis­ko­jen vetä­mis­tä idioot­ti­mai­ses­ti ajo­ra­dal­le (myös) sil­lä, ettei pui­ta tar­vit­si­si kaa­taa. No kun suun­ni­tel­ma oli val­mis ja alet­tiin toteut­taa, niin rakvi­ras­to tote­si puut huo­no­kun­toi­sek­si ja kaatoi.

    Saa­tiin pari riviä tai­mia ja auto­jo­no­jen taka­na odot­te­le­va ratik­ka. Kii­tos vihreät!

    Itse­käät suku­pol­vet voi­si­vat kyl­lä lopet­taa oman aikan­sa puis­to­puis­ta huo­leh­ti­mi­sen ja suun­ni­tel­la jäl­ki­pol­vil­le sen sijaan toi­mi­vaa kau­pun­kia. On sitä pait­si hei­tet­ty ilmas­ton suh­teen vet­tä kiu­kaal­le sii­nä mää­rin, että nopeas­ti ne uudet puut kasvavat.

  41. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Pui­den kaa­ta­mi­nen joh­tuu lähin­nä sii­tä, että alla ole­va hyvin van­ha vie­mä­ri pitää uusia. Se, kuin­ka vält­tä­mä­tön­tä tämä on, menee kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­lau­ta­kun­nan kom­pe­tens­sin ulko­puo­lel­le, mut­ta niin­pä sitä ei ole­kaan kaa­val­la ratkaistu. 

    Jos halua ja yri­tys­tä löy­tyi­si, vie­mä­rin voi­si raken­taa toi­seen paik­kaan niin, ettei kaik­kia pui­ta oli­si tar­vin­nut kaataa. 

    Tosin nyt­hän asia ei enää ole ajan­koh­tai­nen — pait­si taas ensi ker­ral­la, kun van­ho­ja pui­ta kaa­de­taan. Muu­al­la Suo­mes­sa met­sän­hoi­dos­sa sal­li­taan jo mui­ta­kin mene­tel­miä kuin avo­hak­kuu, ehkä Hel­sin­gin puis­to­jen hoi­dos­sa­kin voi­tai­siin asi­aa harkita…

  42. Johan L:
    Itse­käät suku­pol­vet voi­si­vat kyl­lä lopet­taa oman aikan­sa puis­to­puis­ta huo­leh­ti­mi­sen ja suun­ni­tel­la jäl­ki­pol­vil­le sen sijaan toi­mi­vaa kau­pun­kia. On sitä pait­si hei­tet­ty ilmas­ton suh­teen vet­tä kiu­kaal­le sii­nä mää­rin, että nopeas­ti ne uudet puut kasvavat.

    No eivät kas­va nopeas­ti, eivät­kä yli­pään­sä pal­jon muu­ten­kaan. Raken­nus­vi­ras­to istut­taa uudet puut istu­tusa­lus­toi­hin, joil­la rajoi­te­taan juur­ten kas­vua. Muu­al­la maa­il­mas­sa mene­tel­mä tun­ne­taan bonzai-kas­va­tuk­se­na. Pie­net juu­ret, pie­net lat­vat. Eivät häi­rit­se jat­kos­sa­kaan raken­nus­vi­ras­ton ahkerointia.

    Jos et usko, niin käy­pä kat­so­mas­sa istu­tuk­sia vaik­ka Alek­sis Kiven kadul­la, Sokok­sen edes­sä Mans­kul­la tai Marian sai­raa­lan pysä­kil­lä Mec­he­li­nin­ka­dul­la. Iso osa niis­tä on kituut­ta­nut samal­la pai­kal­la jo 10 vuotta.

  43. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Pui­den kaa­ta­mi­nen joh­tuu lähin­nä sii­tä, että alla ole­va hyvin van­ha vie­mä­ri pitää uusia. Se, kuin­ka vält­tä­mä­tön­tä tämä on, menee kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­lau­ta­kun­nan kom­pe­tens­sin ulko­puo­lel­le, mut­ta niin­pä sitä ei ole­kaan kaa­val­la ratkaistu.

    Pian Mec­he­li­nin­ka­tu kai kai­ve­taan auki, jol­loin saam­me (saam­me­ko?) lopul­ta tie­tää mil­lä koh­taa (kadun poik­ki­suun­nas­sa) nuo uusit­ta­vat, van­hat vie­mä­ri­put­ket oikein kulkevat. 

    - — — — -
    Ehti­vät­kö nuo viat­to­mat leh­muk­set, tal­viu­nen hor­rok­sel­taan vas­taan tapel­la tai edes inah­dus­ta­kaan ilmoil­le pääs­tää? Sai­vat­ko edes entit, ent­vai­mot ja puu­pai­me­net tie­don näin monen uhri­leh­muk­sen hädästä? 

    Kau­pun­gin kaik­ki puut ovat näh­tä­väs­ti nyt suu­res­sa vaarassa!

  44. Kivi­kau­pun­gin kas­vat­ti:
    Kyseis­ten pui­den kat­ko­mi­nen voi olla eräs mer­kit­tä­vin teki­jä Vih­rei­den rökä­le­tap­piol­le tule­vis­sa kun­nal­lis­vaa­leis­sa. On toki asian­omais­ten omas­sa har­kin­nas­sa, jos halua­vat elää vain illuusion varas­sa. (Kun­non ket­ju parem­mas­sa pai­kas­sa oli­si ken­ties heil­le­kin parem­pi vaihtoehto.)

    En usko, että vih­reät ovat yksin Mec­he­li­nin­ka­dun kor­jauk­ses­ta päättäneet. 

    Sinän­sä vih­rei­den rökä­le­tap­pio kun­nal­lis­vaa­leis­sa voi­si olla hyvä­kin asia, mut­ta sel­lais­ta ei Hel­sin­gis­sä ole näköpiirissä.

  45. Vil­le: Nykyi­sis­sä kaa­vois­sa raken­nusa­la ja raken­nusoi­keus on rajat­tu niin tiu­kas­ti, että yli­mää­räi­siä neliöi­tä on hyvin vai­kea saa­da näi­hin raa­mei­hin mahtumaan… 

    Sään­nel­lään asioi­ta, joi­den sään­te­lyl­lä aiheu­te­taan vain vahin­koa. Ymmär­rän mm. räys­täs­kor­keu­den sään­te­lyn, mut­ta mik­si ihmees­sä halu­taan sää­del­lä esi­mer­kik­si ton­tin raken­nusoi­keut­ta, kos­ka se ei vai­ku­ta naa­pu­ri­ton­til­le. Saa­ti sit­ten huo­neis­to­koon rajoit­ta­mi­nen, joka ei ole ihan fiksua.

    Kau­pun­gin teh­tä­vä ei ole rajoit­taa, vaan mah­dol­lis­taa. Kau­pun­gin teh­tä­vä on taa­ta riit­tä­väs­ti mah­dol­li­suuk­sia raken­ta­mi­seen. Ton­tin omis­ta­jan teh­tä­vä on miet­tiä, mikä menee kau­pak­si juu­ri sii­nä 90 m * 150 m kort­te­lis­sa, joka on jaet­tu kuu­teen tonttiin.

  46. Mel­ko psy­koot­tis­ta taas vaih­teek­si: En usko, että vih­reät ovat yksin Mec­he­li­nin­ka­dun kor­jauk­ses­ta päättäneet. 

    Eivät var­maan vih­reät ole yksin Mec­he­li­nin­ka­dun pui­den kaa­dos­ta päät­tä­neet, mut­ta hehän täs­sä kui­ten­kin ovat olleet puu­ha­mie­hi­nä, kun koko kau­pun­ki kään­ne­tään ylö­sa­lai­sin näi­den pyö­rä­baa­no­jen takia.

  47. Vähän epä­rei­lua kes­kus­te­lua Meklun puis­ta. Ne uudet istu­te­taan ihan samal­le pai­kal­le kuin van­hat­kin, joten fil­la­rit eivät vai­ku­ta nii­hin mil­lään tavalla.

    Raken­nus­vi­ras­tol­la on tapa­na omia töi­tä hel­pot­taak­seen ilmoit­taa, että työ­maan puut ovat huo­nos­sa kun­nos­sa ja ne on pak­ko kaa­taa. Kuten Alek­sis Kiven kadul­la­kin kävi. Kos­ka luot­ta­mus­mies­ten luot­to vir­ka­mie­hiin on sokea, tuo­ta ei kysee­na­lais­te­ta. Ja kun uudet­kin vie­lä istu­te­taan, niin ei täs­tä kau­pun­gis­ta sel­lais­ta puo­luet­ta löy­dy, joka aset­tui­si viras­toa vas­taan ja ilmoit­tai­si, että vie­mä­ri­työt on teh­tä­vä pui­ta kaatamatta.

  48. Daniel Feder­ley:
    Vähän epä­rei­lua kes­kus­te­lua Meklun puis­ta. Ne uudet istu­te­taan ihan samal­le pai­kal­le kuin van­hat­kin, joten fil­la­rit eivät vai­ku­ta nii­hin mil­lään tavalla.

    Raken­nus­vi­ras­tol­la on tapa­na omia töi­tä hel­pot­taak­seen ilmoit­taa, että työ­maan puut ovat huo­nos­sa kun­nos­sa ja ne on pak­ko kaa­taa. Kuten Alek­sis Kiven kadul­la­kin kävi. Kos­ka luot­ta­mus­mies­ten luot­to vir­ka­mie­hiin on sokea, tuo­ta ei kysee­na­lais­te­ta. Ja kun uudet­kin vie­lä istu­te­taan, niin ei täs­tä kau­pun­gis­ta sel­lais­ta puo­luet­ta löy­dy, joka aset­tui­si viras­toa vas­taan ja ilmoit­tai­si, että vie­mä­ri­työt on teh­tä­vä pui­ta kaatamatta.

    Vai niin, tätä samaa taas uudel­leen. Vie­mä­rit suki­tet­tiin jo vii­me kesä­nä, katua aukai­se­mat­ta ja pui­ta tark­kaan suo­jel­len. Joten aika ontu­va selitys.

    Vih­reil­lä on vim­mat­tu tar­ve todis­taa, että aina­kaan fil­la­reil­la ei ole mitään vai­ku­tus­ta pui­den tai muun luon­non tuhoa­mi­seen. Onhan se mie­len­kiin­tois­ta, että aina kun raken­ne­taan pyö­rä­tie, niin puut läh­te­vät. Näin kävi Sokok­sen edes­sä, näin käy Mechelininkadulla. 

    Kuun­te­lit­ko yhtään tätä omaa seli­tys­tä­si: “raken­nus­vi­ras­tol­la on tapa­na omia töi­tä hel­pot­taak­seen ilmoit­taa, että työ­maan puut ovat huo­nos­sa kun­nos­sa ja ne on pak­ko kaa­taa”? Suo­mek­si sanot­tu­na tämä tar­koit­taa: viras­tol­la on tapa­na väit­tää, että pui­den kun­to on huo­no perus­tel­laak­seen aihee­ton­ta kaa­toa, oli nii­den kun­to mikä tahan­sa. Esi­mer­kik­si ihan koh­tuul­li­nen, kuten täs­sä tapauksessa.

    Mec­he­li­nin­ka­dul­la teh­tiin pui­den kun­to­sel­vi­tys 2012. Luin­kin sen uudel­leen juu­ri tänään. Puo­let puis­ta oli kun­nol­taan koh­tuul­li­sia, sitä parem­pia tai hyviä. Remont­ti voi nii­den kun­toa huo­non­taa (sanoi sel­vi­tys), mikä tie­tys­ti on se todel­li­nen seli­tys kaa­ta­mi­sel­le. Hom­mas­ta oli­si vai­vaa, jos pui­ta pitää varoa. Näin val­hees­ta ja puo­li­to­tuu­des­ta teh­tiin totuus, jon­ka eräät nie­lai­si­vat ihan mielellään.

    Voi muu­ten olla astet­ta vai­keam­paa selit­tää Män­ty­mäen sil­po­mi­nen mil­joo­nal­la eurol­la yhden vai­vai­sen pyö­rä­tien vuok­si, vaik­ka toi­sel­la puo­lel­la katua oli ennes­tään kak­si pyö­rä­tie­tä. Nyt vain odo­tel­laan, kau­an­ko kes­tää, kun puut alka­vat rin­tees­sä kuolla.

    Kau­pun­gin omas­sa Katu­ti­lan mitoi­tus, Suun­nit­te­luoh­jeet (2014) ‑jul­kai­sus­sa muu­ten ker­ro­taan, että katu­pui­den arvoi­tu ikä vaih­te­lee 80 ja 120 vuo­den välil­tä. Nyt Mec­he­li­nin­ka­dul­ta vedet­tiin nurin kaik­ki puut 30 vuo­des­ta alkaen, oli kun­to mikä tahan­sa. Suu­rin osa kan­nois­ta on ihan vir­heet­tö­miä. Käy­kää kat­so­mas­sa, jos ette usko.

    Täl­lais­ta bar­baa­ri­mais­ta kult­tuu­riar­vo­jen tuhoa­mis­ta oli­si vai­kea kuvi­tel­la mis­sään oikeas­sa län­si­maas­sa. Mut­ta eikös Hel­sin­ki ole­kin Istan­bu­lis­ta itään? Aina­kin hen­ki­ses­ti, jos ei muuten.

  49. Pyö­räi­li­jöil­le sopi­si oikein hyvin jos pyö­rä­kais­toil­le otet­tai­siin tila auto­kais­toil­ta. Jalan­kul­ki­ja­ryh­mät estä­vät tämän.

  50. ant­ti:
    Pyö­räi­li­jöil­le sopi­si oikein hyvin jos pyö­rä­kais­toil­le otet­tai­siin tila autokaistoilta. 

    Hämeen­tiel­lä tai mis­sään muu­al­la­kaan Hel­sin­gis­sä ei ole auto­kais­to­ja. Ne on tar­koi­tet­tu kai­kil­le ajo­neu­voil­le, myös polkupyörille.

    Jos bus­sit ovat aja­vi­naan pääl­le, lisä­tään val­von­taa. Sil­lä taval­la pysä­köin­tion­gel­ma­kin kuu­lem­ma on hoi­dos­sa eikä mitään ongel­mia ole.

  51. ant­ti:
    Pyö­räi­li­jöil­le sopi­si oikein hyvin jos pyö­rä­kais­toil­le otet­tai­siin tila auto­kais­toil­ta. Jalan­kul­ki­ja­ryh­mät estä­vät tämän.

    Mec­he­li­nin­ka­dul­la ote­taan tila pyö­rä­teil­le sekä auto­kais­toil­ta että jal­ka­käy­tä­vil­tä. Tämä on sit­ten var­maan hyvä, kun kenel­le­kään ei jää kun­nol­la tilaa? Eikä kukaan väli­tä pät­kää­kään sii­tä, mitä jalan­kul­ki­jat asias­ta tykkäävät.

  52. Jalan­kul­ki­ja: Vih­reil­lä on vim­mat­tu tar­ve todis­taa, että aina­kaan fil­la­reil­la ei ole mitään vai­ku­tus­ta pui­den tai muun luon­non tuhoa­mi­seen. Onhan se mie­len­kiin­tois­ta, että aina kun raken­ne­taan pyö­rä­tie, niin puut läh­te­vät. Näin kävi Sokok­sen edes­sä, näin käy Mechelininkadulla. 

    Kuun­te­lit­ko yhtään tätä omaa seli­tys­tä­si: “raken­nus­vi­ras­tol­la on tapa­na omia töi­tä hel­pot­taak­seen ilmoit­taa, että työ­maan puut ovat huo­nos­sa kun­nos­sa ja ne on pak­ko kaa­taa”? Suo­mek­si sanot­tu­na tämä tar­koit­taa: viras­tol­la on tapa­na väit­tää, että pui­den kun­to on huo­no perus­tel­laak­seen aihee­ton­ta kaa­toa, oli nii­den kun­to mikä tahan­sa. Esi­mer­kik­si ihan koh­tuul­li­nen, kuten täs­sä tapauksessa. 

    Minä en ole vih­reä. Olen kyl­lä äänes­tä­nyt ja äänes­tän vih­rei­tä, mut­ta olen äänes­tä­nyt ja äänes­tän myös mui­ta puo­luei­ta. Mut­ta ehkä tar­koi­tit todis­te­lu­vim­mal­la jota­ku­ta muuta.

    Minä en miten­kään pys­ty ymmär­tä­mään, miten Meklun pyö­rä­kais­tat ja puut liit­tyi­si­vät toi­siin­sa, kun ne eivät kil­pai­le samas­ta tilas­ta. Meklun kes­kel­lä on rai­teet, ja pui­ta ei voi sijoit­taa lähem­mäs rai­tei­ta kuin ne nyt jo ovat. Kau­em­mas­kaan nii­tä ei lai­te­ta, kos­ka tila on kor­til­la muu­ten­kin. Miten jal­ka­käy­tä­väs­tä ja oikean­puo­lei­ses­ta auto­kais­tas­ta loh­kais­ta­va fil­la­ri­kais­ta vai­kut­tai­si vasem­man auto­kais­tan vasem­mal­la puo­lel­la ole­viin lehmuksiin?

    Joku muu (teko)syy siel­lä täy­tyy olla. Raken­nus­vi­ras­ton kun­to­tut­ki­muk­sis­ta olem­me samaa miel­tä. Sai­si­vat seu­raa­vak­si men­nä tut­ki­maan Tope­liuk­sen­ka­dun pui­ta, että sin­ne saa­tai­siin piir­ret­tyä kun­nol­li­nen rai­tio­tie. Nyt ne puut rajoit­ta­vat sitä aivan liikaa.

  53. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Vih­reät­kö näis­tä puis­ta päät­ti­vät? Ja ihan yksin vielä?

    Kuka päät­ti?

    Voi­ko syy­tä vie­rit­tää ns. “likai­sen työn teki­jäl­le”, joka vain tekee mitä käs­ke­tään, tun­ne­tun tapan­sa mukaan toimien.

    Eikö Vih­rei­den tuli­si jo nimen­sä perus­teel­la edis­tää ja pitä­nyt puo­lus­taa kau­pun­gis­sa vih­reyt­tä, jota nuo Mec­he­li­nin­ka­dun leh­muk­set­kin edus­ti­vat? Nyt näin ei teh­ty. Miksei? 

    Eikö oli­si ollut mah­dol­lis­ta sisäl­lyt­tää pää­tök­seen mai­nin­ta tai vel­voit­ta­va ehto pui­den suojelusta?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.