Näyteluku kirjasta Kaupunkirakentamisen aika

Tänään ja huomen­na on viimeinen tilaisu­us ostaa Mese­naatista Mikko Särelän ja min­un pam­flet­ti Kaupunki­rak­en­tamisen aika. Keräys on tuot­tanut jo yli 2000 €, joten teos ilmestyy. Nyt ratkaistaan väriku­vien määrä  ja pain­ok­sen suu­ru­us. Mese­naatin sivuille pääsee tästä linkistä.

Ohes­sa näyteluku itse kir­jas­ta. Täl­laista pohd­in­taa meil­lä on noin sadan sivun verran.

***

Asukaspysäköintitunnuksen hinta eriytettävä alueittain

Kan­takaupun­gin alueel­la, esimerkik­si Töölössä, on edelleen voimas­sa ris­tiri­ita asukaspysäköin­tipaikko­jen riit­tävyy­den ja asun­to­tuotan­non välil­lä. Jos uusi raken­nus tuo alueelle lisää asukkai­ta, se tuo sinne myös lisää asukaspysäköin­ti­tun­nuk­seen oikeutettuja.

Tähän on kak­si ratkaisua.

Voitaisi­in päät­tää, että uusis­sa asunois­sa asu­vat eivät ole oikeutet­tu­ja asukaspysäköin­ti­tun­nuk­seen. Tätä voi pitää epä­tasa-arvoise­na, mut­ta ei se niin epä­tasa-arvoista ole kuin se, että nämä pakote­taan rak­en­ta­maan erit­täin kalli­ita autopaikko­ja ton­tille, mitä velvol­lisu­ut­ta van­hoil­la kiin­teistöil­lä ei ole.

Toinen vai­h­toe­hto olisi nos­taa asukaspysäköin­ti­tun­nuk­sen hin­taa. Kun sitä nos­tet­ti­in kolmes­ta eurosta kuus­sa noin kahdek­saan euroon kuus­sa, asukaspysäköin­ti­tun­nusten kysyn­tä väheni noin kolmel­la tuhan­nel­la. Hin­nan nousu oli selvästi autoil­i­joiden edun mukaista, kos­ka vapaan autopaikan sai paikan helpommin.

Pysäköin­ti­tun­nuk­sen hin­taa on nos­tet­tu täl­lä vuosikymmenel­lä lisää niin, että se on nyt 22 euroa kuus­sa eli 264 euroa vuodessa. Hin­nan­nousu on vähen­tänyt liik­keel­lä ole­vien tun­nusten määrää selvästi. Kan­takaupun­gin eteläi­sis­sä osis­sa Pitkän­sil­lan ja Taka-Töölön eteläpuolel­la asukaspysäköin­tipaikko­ja on edelleen selvästi vähem­män kuin niiden käyt­töön oikeut­tavia tun­nuk­sia, mut­ta ero on lieventynyt.

Oheises­sa kuvas­sa on myy­ty­jen asukaspysäköin­ti­tun­nusten määrä suh­teessa asukaspysäköin­tipaikko­jen määrään pysäköin­tivyöhykkeil­lä A‑F. Paikko­ja on edelleen vähem­män kuin niihin oikeut­tavia tun­nuk­sia, mut­ta tas­apaino on selvästi paran­tunut. Kallios­sa ja Etu-Töölössä ja siitä pohjoiseen tas­apaino on jo nyt suun­nilleen kun­nos­sa. Osit­tain tas­apain­on parane­m­i­nen johtuu siitä, että helsinkiläiset omis­ta­vat auto­ja vähem­män kuin aiem­min, mut­ta pääosa on seu­raus­ta tun­nuk­sen hin­nan nostamisesta.

Pysäköin­ti­tun­nusten hin­taa pitäisi nos­taa edelleen kunnes tas­apaino saavute­taan. Kos­ka kysyn­nän ja tar­jon­nan suhde on eri­lainen eri puo­lil­la kaupunkia, myös hin­nan pitäisi vai­hdel­la. Onhan se jo nyt Munkkiniemessä ja Laut­tasaa­res­sa alem­pi kuin muual­la. Markki­na­t­alouden mukainen ajat­telu olisi järkevää tässäkin.

Kadun­var­sipysäköin­nin hin­nan nousu tek­isi tilaa kau­pal­lisille pysäköin­ti­halleille. Olisi kaikkien etu, että osa töölöläisautoil­i­joista siirtäisi auton­sa sel­l­aiseen. Kenenkään ei kuitenkaan kan­na­ta tehdä sitä, vaan toivoa, että muut tekevät näin niin kauan kun asukaspysäköin­ti on läh­es ilmaista.

10 vastausta artikkeliin “Näyteluku kirjasta Kaupunkirakentamisen aika”

  1. Pysäköin­ti­tun­nusten hin­nas­ta johtuen tai siitä riip­pumat­ta yksi­ty­isauto­jen määrä näyt­täisi ole­van selkeässä laskusu­un­nas­sa (joukkoliikenne/kävelykaupungin alueel­la). Jos ja kun tätä kehi­tys­tä on jonkin aikaa tapah­tunut, vapau­tuu suuri määrä tilaa pysäköin­ti­laitok­sis­sa ja katu­jen var­sil­la. Tämän tilan uusiokäytöstä olisi kiin­nos­tavaa kuul­la visioita.

  2. Pysäköin­ti­tun­nusten hin­noit­telu­un paras ratkaisu olisi huutokauppa.

    Hallinnol­lis­es­ti selvitetään alueel­lis­es­ti kuin­ka paljon kadun­var­sipysäköin­tipaikko­ja on myytävis­sä. Sit­ten vuo­den alus­sa on huu­tokaup­pa­pe­ri­o­di, jol­loin esitetään tar­jouk­set, joiden perus­teel­la tun­nuk­sen hin­ta määräy­tyy niin että kaik­ki lop­ul­ta mak­sa­vat alim­man hyväksy­tyn hinnan.

    Kos­ka alueille muut­taa uusia asukkai­ta. Jos muut­taa pois alueelle, vuo­den aikana on mah­dol­lista ostaa pysäköin­ti­tun­nus esimerkik­si 20 % huu­tokau­pan hin­taa korkeam­mal­la hin­nal­la ja toisaal­ta käyt­täjäl­lä on myös mah­dol­lisu­us myös palaut­taa tun­nus ja saa­da sisäl­lä ole­vat rahat takaisin.

    Tämä menet­te­ly vaatii toki tieto­jär­jestelmän, jon­ka suju­va start-uppi toteut­taa muu­ta­mas­sa kuukaudessa sadal­la ton­nil­la tai muu­ta­mal­la, jos kun­nal­lista IT osas­toa ei päästetä sotke­maan hom­mia. Samal­la mon­et nykyiset pysäköin­ti­tun­nusten hallinnoi­jat voidaan siirtää mui­hin tehtävi­in, kun hyvin suuri osa pros­es­sista on automatisoitavissa.

    Kun­nal­lisel­la IT han­k­in­tataval­la jär­jestelmän tekemiseen menee muu­ta­ma vuosi ja ainakin miljoona, jon­ka lisäk­si jär­jestelmästä tulee paljon huonom­pi eikä jär­jestelmää automa­ti­soi­da yhtä paljon.

    Kuin­ka tämä voidaan käytän­nössä helpoiten toteut­taa? Vas­taus on ulkois­ta­mal­la ja kil­pailut­ta­mal­la palvelu taval­la, jos­sa palve­lu­tuot­ta­ja saa sitä enem­män tulo­ja mitä tehokkaam­min pysäköin­ti­tun­nuskaup­pa­jär­jestelmä toimii.

    Kil­pailutet­tavas­sa palvelus­sa palvelun­tar­joa­jan pitäisi vas­ta­ta sekä teknis­es­tä alus­tas­ta, mak­suli­iken­teestä että asukaspysäköin­tipalvelun asiakaspalvelusta.

    Tuos­sa on sen ver­ran liikku­via osia, että ensin olisi hyvä kuitenkin lähteä liik­keelle pilot­ti­na jol­lain alueel­la ja kun uusi sys­tee­mi toimii, levit­tää jär­jestelmä koko kaupunkiin.

    Mikä tämän estää? Toden­näköis­es­ti pysäköin­tipalvelukeskus, jos­sa monel­la voi men­nä tätä lukies­sa kahvit väärään kurkku­un, kun työt ovat vähen­emässä rajusti.

  3. Haiskah­taa pahasti teo­ri­a­her­ro­jen jutul­ta. En ymmär­rä, mikä tässä on se ongel­ma ja vika, jota halu­taan kor­ja­ta. Per­in­teisen kan­takaupun­gin alueelle ei enää raken­neta juurikaan lisää, joten auto­jen määräkään ei ole täl­lä alueel­la ainakaan kasvus­sa. Voimavarat kan­nat­taisi käyt­tää johonkin hyödyllisempään.

    1. Per­in­teisen kan­takaupun­gin alueelle ei enää raken­neta juurikaan lisää, joten auto­jen määräkään ei ole täl­lä alueel­la ainakaan kasvussa.

      Kyl­lä raken­netaan. Hakaniemen­ran­nan ja Sörnäis­ten ran­nan alueelle 3400 asukas­ta (ja autopaikko­ja 40 — 50 miljoon­al­la eurol­la) Kata­janokan kär­keen 2000 asukas­ta ja niin edelleen.

  4. Helsin­gin lähi­t­ule­vaisu­u­den taloudel­lis­es­ti merkit­tävimpiä kaupunkisu­un­nit­telun kysymyk­siä on, raken­netaanko sata­mat ja muut kan­takaupun­gin liepeet pää­tyyn saak­ka parkki­normia nou­dat­taen, vai ymmär­retäänkö luopua.

    Noil­la rahoil­la, ja kaiva­mal­la parkkilu­olien sijaan tun­nelia, rak­en­taisi esim. Pisaran.

    Elämä on val­in­to­ja ja val­it­se­maan pääsee 9. päivä ensi kuu­ta, jos nyt oikein muista.

  5. Osmo Soin­in­vaara: Kyl­lä raken­netaan. Hakaniemen­ran­nan ja Sörnäis­ten ran­nan alueelle 3400 asukas­ta (ja autopaikko­ja 40 – 50 miljoon­al­la eurol­la) Kata­janokan kär­keen 2000 asukas­ta ja niin edelleen. 

    Ongel­mallista on se, että vaik­ka raken­netaan ton­tille kalli­ita maanalaisia pysäköin­tipaikko­ja, on oikeus asukaspysäköin­ti­in (Hakaniemen- ja Sörnäis­ten ran­nat tosin ovat ihan asukaspysäköin­tialueen rajal­la, eli ne voisi hel­posti raja­ta ulkop­uolelle). Jotenkin asukas- ja yri­tyspysäköin­tioikeut­ta pitää rajoit­taa, huu­tokaup­paami­nen olisi yksi vaihtoehto.

  6. Asukaspysäköin­tipaikko­ja pitäisi raja­ta reilul­la kädel­lä pois, esim. Hakaniemen torin ympäristöstä kaik­ki I‑tunnuksen paikat. Olisi jotain toivoa käy­dä kaup­pa­hallil­la iltapäiväl­lä ilman parkkipaikan jono­tus­ta tai riskiä pysäköin­tivirhe­mak­sus­ta. Toisaal­ta saa sitä kar­it­saa Tukku­torin Wotkin­sil­takin ja pysäköimään mahtuu. 

    Surkuhu­paisaa, että yhtäältä ollaan niin kovin huolis­saan kan­takaupun­gin elinkeino­toimin­nas­ta, puuhail­laan kon­ver­sio­ra­joituk­sia, ja sit­ten toisaal­ta ei olla valmi­ita jär­jestämään elinkeino­toimin­nan autoileville asi­akkaille parkki­ti­laa, kun asukkaiden autot makaa­vat kaduil­la nimel­lisel­lä hin­nal­la päivät pitkät ympäri vuoden.

  7. Kiin­nos­tavaa tulee ole­maan kun talouden uusi nor­maali muut­tuu jos­sakin vai­heessa uudek­si nor­maa­lik­si. Eli kun kaupunki­lais­ten ostovoima alkaa kohis­ten taas kas­vaa. Nyt on nor­mati­ivi­nen stan­dar­di että asumiseen laite­taan kaik­ki eurot plus yksi euroa. Siitä ei saisi poike­ta. Joskus tule­vaisu­udessa ostovoimaa on niin paljon että siitä on pakko poike­ta eikä poli­ti­ik­ka mah­da sille mitään. Näin on esimerkik­si Ruot­sis­sa ja eri­toten Tukhol­mas­sa jos­sa esimerkik­si autokaup­pa käy kuumana. Iki­aikainen, no satavuoti­nen, vau­rau­den ja ostovoiman, sekä uuden että van­han rahan sym­boli — urbaani ajoneu­vo kaikil­la herkuil­la, suo­raan uud­es­ta kaupungista.

    dis­claimer: Itse toivoisin että kansalaiset sijoit­taisi­vat yli­jäämän pörssi­in. Saisimme suh­dan­neheilahtelui­ta voimakkaasti sta­bil­isoitua etenkin koti­markki­noil­la. Pien­pan­i­mot kiit­täi­sivät ja nimeltä­mainit­se­mat­tomat kir­jail­i­jat, esimerkiksi.

  8. max: esimerkik­si Ruot­sis­sa ja eri­toten Tukhol­mas­sa jos­sa esimerkik­si autokaup­pa käy kuumana. Iki­aikainen, no satavuoti­nen, vau­rau­den ja ostovoiman, sekä uuden että van­han rahan sym­boli – urbaani ajoneu­vo kaikil­la herkuil­la, suo­raan uud­es­ta kaupungista.

    Yhden käsi­tyk­sen mukaan myös Jenkeis­sä on kehitet­ty seu­raavak­si puhkea­va kupla auto­lain­oil­la. Samal­la peri­aat­teel­la kuin se edelli­nen asun­toku­pla: kuka tahansa saa lainaa eikä lyhen­nyk­siä tarvitse maksaa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.