Helsingissä tapahtuu nyt niin paljon, ettei siitä malta olla syrjässä.
Kun sote menee (?) maakuntaan, kaupungille jää päivähoito, opetus ja maankäyttö. Minulle kunnallispolitiikka on ennen kaikkea kaavoitusta ja maankäyttöä.
Olemme julkaisemassa Mikko Särelän kanssa pamflettia Helsingin kehittämisestä. Se painetaan, jos Mesenaatissa tulee painetulle kirjalle riittävästi rahoitusta. Muussa tapauksessa tyydymme pelkkään digiversioon.
Tulemme julkaisemaan tekstit myös meidän molempien blogeilla.
Omasta puolestani olen rehellisesti ylpeä siitä, mitä kuluvalla vaalikaudella on saatu aikaan. Miksi, se ilmenee tuosta pamfletista.
Näissä vaaleissa käydään Helsingissä tiukka kamppailu vihreiden ja kokoomuksen välillä Helsingin herruudesta. Lähiviikkoina tämä blogi palvelee ennen kaikkea kunnallisvaalien kommentointia ja analysointia. Yritän kommentoida asiapitoisesti ehdokkaiden tekemisiä ja ajatuksia ja vaaleihin liittyviä uutisia. En nimittäin halua antaa periksi totuuden jälkeiselle ajalle. Tätä sivustoa kannattaa seurata!
Tue kampanjaani taloudellisesti
Helsingissä kunnallisvaaleihin osallistuminen on hyvin kallista. Siksi vetoan nöyrästi lukijoihini pienen taloudellisen avustuksen saamiseksi vaalikampanjaa varten, jotta voi käydä kunnollisen kampanjan. Lahjoittamaan pääsee painamalla tästä. Linkki ohjautuu Vihreän liiton vaaliavustussivulle minun kohdalleni.
Vähän asiaan liittyvästä juridiikasta.
Lahjoituslinkki kysyy lahjoittajan nimeä, koska on laitonta ottaa vastaan vaaliavustuksia tuntemattomilta. Lahjoittajan nimeä ei kuitenkaan saa julkaista ilman tämän suostumusta, jos lahjoitus on alle 800 euroa, mutta se on pakko julkaista, jos lahjoitus on 800 euroa tai enemmän.
Jos haluat lahjoittaa jollekin toiselle vihreälle ehdokkaalle, se käy tästä.
Laitan taas muutaman roposen. Olkoon ns. lukijamaksu blogistille. Luen tätä kuitenkin lähes päivittäin.
Kiitos molemmille.
Laitoin pienen avustuksen, vaikka en voi äänestää Hkissä kunnallisvaaleissa.
Tampereelta pieni lahjoitus, kun tulee luettua blogit.
Valitettavasti en voi äänestää numeroa 716 koska Sinnemäestä ei ole Stadin pormestariksi.
Eli toivon menestystä ko. numerolle mutta en niinkään puolueelle.
Vihreillä on Helsingissä 127 ehdokasta. Yritetäänkö määrällä korvata laatu?
Tukea tuli myös täältä Espoosta. Helsingissä tulee kuitenkin ravattua päivittäin, joten sen kehitys positiiviseen suuntaan kiinnostaa!
Hienoa, että olet ehdolla!
On myös erinomaista, että vihreillä on Mikko Särelän kaltaisia nuorempia jatkamassa työtä paremman Helsingin puolesta!
Kari
Siirryn äänestämään kokoomusta pitkästä aikaa. Vihreät on tekemässä Helsingistä puistoa ilman elämää.
Sori, itselläni päinvastoin. Kokoomuksen kannanotot Hämeentien pyöräteitä ja Käpylän radanvarren pyöräbaanaa vastaan oli minulle liikaa.
Mutta sitten Ville Niinistö möläyttää:
” Jos Helsingin ja Vantaan omistama Vantaan Energia ja Turku vetäytyisivät hankkeesta, Fennovoiman osalta voitaisiin laittaa pillit pussiin.”
Kun en saa näppyjä ydinvoimasta en kerta kaikkiaan halua tukea tuollaista kantaa. Päätä nyt tässä sitten.
Oltakoon ydinvoimasta mitä mieltä hyvänsä, Fennovoiman omistaminen on hyvin epäitsekästä. Omistaja sitoutuu ostamaan sähköä 50 €/MWh kesät talvet, kun pörssihinta ja futuurit liikkuvat jossain 30 €/MWh. Jokainen MW tuottaa nykynäkymin tappiota omistajalleen 160 000 €/vuosi eli 1200 MW yhteensä noin 200 M€/vuosi.
Ihmeiden aika ei ole vielä ohi, vaalikone putkautti ykköseksi Osmon !!
Täytyy ihmetellä koneiden logiikkaa tai ehdokkaat eivät ole täysin rehellisiä vaan osaavat kalastella ääniä sopivilla konevastauksilla
Toisaalta kaavoituksesta ja koulutus/päivähoidossa ei ole eroja suhteessa kysymyksiin
Hei Hmmm, antaisitko esimerkkejä? Kun olen seurannut Helsingin kunnallispolitiikkaa, minulle on tullut aivan päinvastainen kuva.
No tuohan vastaa tuulivoimatukea. Miksei tämmöinen tukimuoto CO2-vapaalle tuotannolle nyt taas kelpaakaan vihreille? Samaan aikaan jotain 100 e/MWh on vihreille halpaa, kun puhutaan offsohe-tuulimyllyistä. Eikä Venäjä toimittajana haittaa ollenkaan, kun puhutaan kaasusta.
Muutenkin luottoni futuureihin on aika lailla tippnut. Öljyfutuurien hintakin puolittuu ja tuplaantuu parissa vuodessa.
Luitko mitä kirjoitin. Omistaminen on hyvin epäitsekästä. Jos päättäisimme, että sinun on maksettava tuulivoimatuki omista rahoistasi, et sinäkään siitä pitäisi.
Öljyn (ja esim rahoitusinstrumenttien) futuureja ei voi eikä pidä käyttää juuri minkäänlaisena ennusteena hinnan kehittymisestä, koska niissä futuurin hinta määräytyy (varastointiarbitraasin vuoksi) ensisijaisesti tämän hetken hinnan perusteella. Sähkön varastointi on hankalampaa, joten siinä futuurien käyttäminen ennusteena on vähän perustellumpaa, mutta eivät nekään tokki virheettömiä ennusteita ole.
Sähkön tukkuhinta ei mahdollista nyt investointeja.
On totta että futuurien avulla ei voi ennustaa tulevaisuutta, mutta se on parasta nykytietoa mitä on käytettävissä. Voit toki lyödä vetoa toisenlaisen tulevaisuuden puolesta…
Pitää kyllä myöntää, että en pidä siitä, että eduskunta päätti maksattaa tuulivoimatuen mm. minulla.
..ja Nordpoolissa jouduttaisiin korvaamaan suuruusluokkaa 9TWh/vuosi fossiilisella marginaalivoimalla ~600g/kWh CO2 eli ~5.4Mtn lisää hiilidioksidipäästöjä vuosittain.
Vertailun vuoksi, saman verran CO2-päästöjä tuottaa suunnilleen 1,66 miljoonaa henkilöautoa nykyisellä CO2-keskipäästötasolla ~130g/km jos niillä ajetaan 25000km/vuosi.
Aika erikoiselta kuulostaa vihreäksi politiikaksi. Toisaalta, länsinaapurissa on punavihreällä politiikalla tarkoitus poistaa ydinvoimaa lähivuosina yli kahden Fennovoiman verran, jonka CO2-vaikutus on suurempi kuin koko Suomen henkilöautokannalla. Go figure..
Mutta..jos Fennovoima tuottaa tappiota 200M€/vuosi, se tarkoittaa että rakentamalla ydinvoimalan voisi kompensoida henkilöauton CO2-päästöt hintaan ~120€/auto/vuosi eli kympillä kuukaudessa. Halpaa kuin saippua, mukavan konkreettista, eikä tarvitse luottaa päästökauppahimmeleihin.
Tiedevihreät urheasti yrittävät tuoda ei-Niinistöläisiä mielipiteitä keskusteluun:
..vihreät aikoinaan vähäeleisesti marssivat ulos hallituksesta..
..eli vihreistä osa jo hyväksyy avoimen keskustelun energiapolitiiksta. Kyllä se siitä.
Ketä pitäisi äänestää, jos haluaa säästää Helsingin metsät ja viheralueet rakentamiselta?
Siis onko kilpailu nin kovaa, että Soikku ei mene ilman kampanjaa läpi? Jonain vuonnahan Soikku oli koko maan ääniharava
Blogikirjoituksestasi puuttuu linkki Mesenaattiin. 🙂
Sinnemäen pormestariehdokkuus on käsittääkseni jonkinlaista nykyajan hapatusta. Nykyajan nuoret kannattaa Sinnemäen tyyppisiä ehdokkaita, ja Vihreät saa paljon enemmän ääniä nuorilta ikäluokilta.
Koska osa äänestää ehdokkaan perusteella eikä puolueen, puhtaan peliteoreettisesti jokaisen puolueen kannattaa haalia mahdollisimman paljon ehdokkaita niin kauan kun imagon heikentymisen aiheuttama äänimäärän lasku on pienempi kuin viimeisten ehdokkaiden aiheuttama äänimäärän nousu.
Kaunis ajatus. Oikeastihan tuo tappio kaatuu Parikkalan, Haukiputaan, Raahen. ym kuntien veronmaksajien ratoksi. Jos näiden öljyhuippu-uskovaisten ja ydinvoimaintoilijoiden “tieto” tulevaisuuden energian hintatasosta osoittautuu vääräksi, ja Haukiputaan mummon vaipanvaihtoon ei meinaa riittää rahaa kun kunnan rahat menevät tappiollisen mankalaydinmyllyn pyörittämiseen, niin _jollain_ tavalla nämä pitäisi saada vastuuseen.
Vastuuvapauslauseke: en millään muotoa vastusta yksityisrahoitteista ydinvoimaa. Kannatan lainsäädäntöä, joka tosiasiassa mahdollistaisi pienempien reaktorien rakentamisen. Kannatan voimakkaasti julkisen rahan käyttöä ydinvoimatutkimukseen, joka mahdollistaisi voimaloiden kehittämisen, jotka käyttäisivät ydinjätettä polttoaineenaan. Kannatan voimakkaasti ajatusta, että Suomi myisi loppusijoituspalveluja muiden maiden jätteille. Mutta minulla on pieni ongelma sitoa miljardikaupalla suomalaisten kunnallisveronmaksajien rahaa hankkeeseen, kun on aivan merkittävä riski merkittävästä energiamarkkinoiden murroksesta lähimmän kymmenen vuoden aikana.
Jos metsä on noin tärkeä asia, niin miksi ylipäätään asuu Helsingissä? Kummastelen ihan aidoisti.
1,5C tavoite on mahdoton, enkä kyllä usko 2C tavoitteeseenkaan. Eli ei tässä ihan hirveästi ole yksinkertaisia ja halpoja vaihtoehtoja sähköntuotannossa tarjolla, ainakaan ei pitäisi lähteä “joku joskus kyllä jossakin keksii jotain, olipa se sitten akku, pieni modulaarinen ydinreaktori tai jotain, en minä tiedä, mitta siten joo vähennetään päästöjä”.
On se kuitenkin huvittavaa, kun vihreiden pj heittää Tanskan tuulivoimatuotannon verran CO2-vapaata sähköä mäkeen tuosta vain.
Ehkä optimismini on perusteetonta, mutta jos aurinkosähkön hinta jatkaa pian 40 vuotta vanhaa megatrendiä vielä vaikkapa yli puolenkymmentä vuotta, niin minun on todella vaikea nähdä, että ei oltaisi merkittävän globaalin energiamurroksen kynnyksellä. Energiamurroksen, jossa Suomelle jää energian hinnassa musta pekka kouraan ilmankin päättömän kalliita invesotinteja konventionaaliseen ydinvoimaan, ja jossa on kasvihuonekaasupäästöjen kannalta poikkeuksellisen vähän väliä vaikka suomessa vielä jonkun aikaa poltettaisiinkin fossiilisia polttoaineita enemmän kuin muualla.
Kuten todettu, tämä optimismini voi osoittautua täysin perusteettomaksi, ja aurinkosähkön hinta jämähtää tähän tai jopa kääntyy nousuun seuraavan puolen vuosikymmenen aikana. Mutta se selviää jo seuraavien muutaman vuoden aikana, jolloin 60 vuoden ydinvoimainvestoinnin kanssa voisi kyllä minun mielestäni sen muutaman vuoden odotella. Ja vaikka siinä odotellessa rukata ydinvoimalainsäädäntöä terveempään suuntaan siltä varalta että aurinkosähkökortti on tyhjä arpa, ja ydinvoimaa pitää kehittää entistä isommalla vaihteella globaaliksi ratkaisuksi. Viime vuoden kasvuvauhdilla aurinkosähkö ylittää 100% nykyisestä maailman sähkönkulutuksesta reilun kymmenen vuoden kuluttua, joten on aika selvää, että aurinkosähkön kasvuvauhti tyssää jossain vaiheessa seuraavan kymmenen vuoden aikana.
Tai sitten siihen energiamurrokseen kuuluu melkoinen sähkönkulutuksen kasvu.
Keskustan “pidetään koko Suomi asuttuna” on kai ideologisesti lähimpänä sitä että Helsingin kohta 150 vuotta jatkunut melko tasainen kasvu pitäisi nyt pysäyttää.
Hyvä että aurinkosähkön tuotantovälineet halpenevat. Ottaen huomiooon esim. Helsingin Energian aivan järkyttävän asiakkaidensa rahastuksen en ole ollenkaan varma, että aurinkosähkö olisi tulevaisuudessa halpaa sen käyttäjälle.
Kerro kuitenkin mitä sähköä Suomessa tulevaisuudessa käytetään marras‑, joulu‑, tammi- ja helmikuussa kun aurinkosähköä ei käytännössä synny ja toisaalta sähkön kulutus on suurimmillaan. Vai oletko ratkaissut kesän aikana tuotettavan aurinkosähkön varastointihaasteen talvella käytettäväksi?
Ehkä optimismini on perusteetonta, mutta jos aurinkosähkön hinta jatkaa pian 40 vuotta vanhaa megatrendiä vielä vaikkapa yli puolenkymmentä vuotta, niin minun on todella vaikea nähdä, että ei oltaisi merkittävän globaalin energiamurroksen kynnyksellä.
Mihinkähän perustat nämä väitteet? Miten määrittelet aurinkosähkön hinnan? Vaikka aurinkopaneeli olisi ilmainen on aurinkosähkön energy return of investment aivan katastrofaalisen huono jopa aurinkoisilla, sateettomilla seuduilla. Eli aurinkosähkön “hinta” voi näyttää hyvältä kun se on (pieni) osa olemassaolevaa energiainfraa, muuten hommaa on kyllä vaikea saada millään mittarilla mielekkääksi.
Tarkkaile vaikkapa Suvilahden suurehkon “voimalan” tuotantoa. Marras-tammikuun välisenä aikana voimalan tuotannolla olisi melkein pitänyt YHDEN (heikkotehoisen) pölynimurin hurisemassa.
Voimalan pinta-ala on 3000m^2 ja se tuottaa noin suomalaisen per capita energian tarpeen kyseisinä kuukausina. Tämä tarkoitta että edes helsingin seudulla (370as/km^2) ei ole tarpeeksi pinta-alaa tuottamaan tuota per capita energian käyttöä omille asukkailleen. Helsingin seutu siis sisältää Hyvinkäät, Mäntsälät, Vihdin jne, eli on suurelta osin metsää ja peltoa.
Mutta mitäpä näistä kun rakennetaan uljasta uutta maailmaa ja pelastetaan nykyistä ihan kohta tulevalta suurelta ilmastokatastrofilta.
Kasvava kaupunki tarvitsee myös metsänsä ja viheralueensa. Viheralueet eivät ole mikään rakennusmaareservi.
Ensinnäkin, en ymmärrä miksi noin olisi, ja toiseksi, vaikka noin olisi, niin silläkään ei ole väliä kunhan aurinkosähkö syrjäyttää globaalisti fossiilisia niin paljon, että niiden hinta laskee ja kaivaminen tulee suuremmassa ja suuremmassa määrin kannattamattomaksi
Olettaisin että pääasiassa ydinvoimaa, chp- ja lauhdesähköä, vesivoimaa ja jonkun verran tuulivoimaa. Saattaa joku toki sähkön kausivarastonkin keksiä, mutta lämmön kausivarastointi on niin paljon helpompaa, että epäilen sen olevan isommassa roolissa.
Voisitko vuorostasi kertoa kuinka merkittävässä roolissa maailman emergiamarkkinoiden suhteen näet napapiirin lähistöllä asuvien ihmisten sähkönkulutuksen vs. niiden alueiden sähkönkulutuksen jossa kulutshuippu on ilmastoinnin tarpeen vuoksi paljon lähempänä aurinkosähkön tuotannon huippua?
Vaikkapa tähän:
https://en.wikipedia.org/wiki/Solar_power#Cost
Miten tuotantokustannukset nyt yleensä määritellään, pääomakustannukset ja operatiiviset kustannukset. Aurinkosähkön tapauksessa muuttuvat ovat aika pienessä roolissa. Tuolloin 70-luvulla paneelin kustannus oli dominoiva, viime vuosina muut kustannukset ovat nousseet merkittävämpään rooliin, mutta eivätpä nekään ole kovin suuresti onnistuneet kustannuskehitystä jarruttamaan.
Tähän argumenttiin vastaamisessa minulla on sellainen ongelma, että kun joku puhuu EROEIsta, minun ensimmäinen reaktioni on muotoa “you are not even wrong” [1]. Kukaan ei yksinkertaisesti ole onnistunt selittämään alkuunkaan minulle mitä informaatiota EROEI pitää sisällään, mitä subventoimaton tuotantokustannus ei.
Sen lisäksi ainakaan kaikki eivät yhdy väitteeseesi auronkosähkön EROEI:n katastrofaalisuudesta.[2]
[1] https://en.wikipedia.org/wiki/Not_even_wrong
[2] http://rameznaam.com/2015/06/04/whats-the-eroi-of-solar/
Enpä usko että aurinkosähkö suuresti syrjäyttää fossiilisia ainakaan mainitsemasi hintamekanismin kautta. Toki jos fossiilisten verotus haittaveroilla nostetaan pilviin niin vaikutusta saadaan, mutta muut syntyvät ongelmat taitavat tämän estää. Tosin eipä näytä Suomen järkyttävän korkea polttoaineiden haittaverotuskaan suuresti vaikuttavan vaikka sähkön hinta on alhaalla.
Ymmmärsin varmaan väärin, että tarkoitit globaalin energiamurroksen ja aurinkosähkön ratkaisevan Suomen energiaongelmat. Tätä et tainnut tarkoittanut. Ydinvoima siis sisältyy myös palettiisi.
Aurinkosähköstä vaahdotaan Suomessa aika ajoin valtavasti. Vaikka panelit ovat halventuneet niin Suomen energiatarpeeseen nähden merkitys jää marginaaliseksi ja hyötyjiksi jäävät lähinnä laitekauppiaat ja asialla ratsastavat poliitikot. Päiväntasaajan tienoilla tilanne on tosiaan toinen.
No, saat toki olla uskossasi vahva, mutta tuo uskosi on aika vahvassa ristiriidassa sekä teorian että havaintojen kanssa. Jos joki on selvästi halvempaa, niin kyllä siihen nyt aika vahva paine on siirtyä.
En. Tarkoitin, että tuon energiamurroksen seurauksena Suomessa ei juuri ole energiaongelmaa mitä ratkaista. Öljy ja hiili on halpaa, ja niitä poltetaan globaalisti niin vähän, että ketään ei pitäisi kiinnostaa, jos niitä täällä joku vähän tuprauttelee talvella. Ne miljardit mitä kaadetaan konventionaaliseen ydinvoimaan kannattaisi laittaa uudempien ydinvoimateknologioiden kehittämiseen. Koska jos olen väärässä, ja aurinkoenergia jää pyöristysvirheeksi, niin eipä tuolla konventionaalisellakaan ydinvoimalla koko maailman energiaongelmia ihan ongelmitta ratkaista. Nykyiset tunnetut uraanivarat kestävät alle sata vuotta nykyisellä kulutuksella, kun ydinenergialla tuotetaan alle 5% maailman primäärienergiantarpeesta. (Täytynee todeta se itsestäänselvyys, että uraanivaroja voidaan toki kasvattaa kun hintaa suostutaan nostamaan.)
Minäkin käytin ennen tuota argumenttia, että uraani loppuu, mutta ei lopu. Sen hinta kymmenkertaistuu, mutta se nostaa ydinvoiman hintaa vain vähän.
Suomen energiakysyntään vaikuttaa huomattavasti se, että jatkossa aurinkoenergia on Espanjassa halvempaa kuin mikään energiamuoto Suomessa. Energiavaltainen teollisuus siirtyy muulle.
Navoilla päivä kestää 6 kuukautta ja päiväntasaajalla puoli vuorokautta..
Itse uskoisin, että hyötö- torium ym. muut ratkaisut yleistyvät ennemmin kuin uraanin hinta nousee kertaluokalla.
Tuo väite, että uraanin hinnan kymmenkertaistuminen ei juuri vaikuttaisi ydinvoiman hintaan vaatisi kyllä jonkin luotettavan lähteen. Minun lähteeni[1][2] kertovat että uraanin hinnan osuus tällä hetkellä on vähintään parin-kolmen euron luokkaa per MWh, ja sen kymmenkertaistaminen 20–30 euroon ei kyllä minun mielestäni enää ole mitättömän pieni vaikutus hintaan. (Kiinnostavaa olisi myös kuulla arvio siitä, kuinka paljon uraanin hinnan nouseminen kertaluokalla kasvattaa uraanin saatavuutta. Epäilen, että öljyn hinnan kymmenkertaistuminen ei kasvattanut reservejä kymmenkertaiseksi, mutta tämä epäilyhän on helppo osoittaa vääräksi)
[1] http://www.world-nuclear.org/information-library/economic-aspects/economics-of-nuclear-power.aspx
[2] https://www.nei.org/CorporateSite/media/filefolder/Policy/Papers/Nuclear-Costs-in-Context.pdf?ext=.pdf
Tuossa 2–3 eurossa taitaa olla rikastamisen kustannukset mukana.
Ei Suomessa ole paljoa energiavaltaista teollisuutta mitä siirtää. Teollisuuden sähkön kokonaiskulutus 2016 oli 39,7 TWh josta tuskin pois siirtyvän metsäteollisuuden osuus 19 TWh. Jos kaikki teollisuus metsäteollisuutta lukuunottamatta siirtyisi Suomesta pois, voitaisiin sähkön tuonnista (19 TWh/a) luopua kokonaan, ja jäisi vielä 1,7 TWh/a vientiin. Tosin silloin häviäisi myös osa teollisuuden sähköntuotannosta, eli ehkä sähkön tuontitarve ei loppuisi vielä sittenkään.
Teollisuuden sähkönkulutus oli 2016 enää 46,7% kokonaiskulutuksesta kun 1999 oli 55%. Kotitalouksien osuus kasvaa, samoin niiden absoluuttinen kulutus. Kovilla pakkasilla kotitalouksien osuus korostuu. Aiheesta julkaistiin joitain kuukausia sitten tutkimus jota en nyt valitettavasti löydä mistään.
Muualla aurinkokelit, ilmainen sähkö, alhainen verotus. Mikä houkuttelee osaajat Suomeen?
Niinpä. Meinaatko rakentaa isonkin aurinkovoimalan pohjoisnavalle tai etelämantereelle?
Kun katson ikkunasta (teen havaintoja), niin näyttää siltä että kaikki maat joilla on merkittäviä fossiilisia energiavaroja jatkavat niiden käyttämistä ilman rajoitteita ainakin lähivuosikymmenet. Läheltä löytyy vaikkapa sellaiset kuin Norja, Venäjä, Viro, Saksa ja Puola. Ja moni maa jopa lisää niiden käyttöä (ks. esim. Trumpin toimia).
Vaikkapa itänaapurimme sanoo fossiilisten lopettamiselle teoretika da, praktika njet.
Näyttää siltä, että energiaratkaisut tulevat jatkossakin olemaan paikallisia tai maakohtaisia, kunkin omista lähtökohdista rakentuvia. Eli ne joilla on fossiilisia tulevat niitä käyttämään, Suomi tukeutuu ydinvoimaan, puuhun ja turpeeseen, Ruotsi vesivoimaan (ja ydinvoimaan), Espanja tuuli- ja aurinkovoimaan jne.
Toivoisin, että sähkön siirtotekniikka ottaisi harppauksia eteenpäin, jotta vaikkapa Saharasta saataisiin edullista aurinkosähköä tänne Pohjolaan.
Ei ole. Noiden lähteiden mukaan polttoainekustannukset ovat yli $5 per MWh, josta uraanin osuus vähän alle puolet.
Ja sitäpaitsi, eikö rikastaminen ole aika energiaintensiivistä toimintaa, joten senkin kustannus nousee jos siihen tarvittava energia tuotetaan entistä kalliimmalla ydinvoimalla?
En ymmärrä aurinkoenergiaoptimismia.
Vaikka aurinkoenergia olisi ilmaista huomisesta päivästä lähtien, yön, talven ja pilvisen päivien sähköntarve pitää kattaa jollakin. Kun katsoo esimerkiksi Saksan tuotantokäyriä, niin huomaa heti kuinka pelkällä aurinkoenergialla *ei* saa fossiilisia mitenkään nolliin.
https://www.energy-charts.de/power.htm
Pohjoismaissa, erityisesti Ruotsissa, säädettävän vesivoiman ja tuuli/ja aurinkoenergian kombinaatio on aika hyvä. Aurinko ja tuuli säästävät vettä pimeätä, tuuletonta ja kylmää aikaa varten.
Miten Osmo suhtaudut jos Suomeen rakennetaan lisää säätövesivoimaa (Vuotos, Kollaja ym.)? Jonnekinhan sitä on pakko rakentaa jos aurinko-/tuulienergiaa vielä isosti lisätään, vai?
Pohjoismaissa joo, mutta ei tarvitse mennä kuin Espanjaan, niin kesäpäivän huippukulutuksesta 1/3 tulee pelkästään ilmastoinnista, joka taas korreloi hyvin aurinkosähkön tuotannon kanssa. Aurinkovoiman käyttö siis tekee muun sähköntuotannon kysynnästä ennustettavampaa.
Saksan massiivinen aurinkovoimatuki on kieltämättä minullekin mysteeri. Näin pohjoisessa kyse on lähinnä kesäkuukausien luksuksesta vailla isompaa energiapoliittista ulottuvuutta. On vaikea nähdä mihin aurinkovoimaa tukemalla on pyritty, jos mihinkään.
Jos meillä olisi ilmainen primäärienergian lähde, ongelmat olisivat aika pieniä. Varastoinnissa kun esimerkiksi ei tarvitsisi murehtia hyötysuhteesta laisinkaan, kunhan nyt jotain saa takaisin. Ilmaisella aurinkosähköllä voisi lämmittää massiivisen lämminvesivaraston erittäin edullisesti talvea varten, ja saharasta kuskattaisiin vetyä (tai ehkä ennemmin metaania/metanolia) paljon öljyä halvemmalla. Nuo prosessit kun ovat teknisesti aika yksinkertaisia (veden lämmittämiseen tarvitaan vastus, ja vedyn tuottamiseen tarvitsee johtaa sähkövirta veden läpi.), mutta vaativat sitä energiaa.
Jos ruotsalaiset haluaisivat puoli-ilmaista sähköä kesäaikaan, ei heidän tarvitsisi kuin säätää ydinvoimaloitaan vähän isommalle. Kesäisin Ruotsin ydinvoimaloiden yhteenlaskettu tuotantoteho on 3–5GW vähemmän kuin talvella. Tämä ei selity yksin huoltoseisokeilla.
Jos ja kun näin ei tehdä, ei varmaan rakenneta aurinkovoimaloitakaan, paitsi ehkä sisäpoliittisista syistä.
Aurinkosähkö Suomessa on pikemminkin loppukäyttäjän kuin suurtuottajan intresseissä. Esimerkiksi kesäkuussa 2016 pörssisähkö oli Suomessa keskimäärin kalliimpaa kuin talvikuukausina 2016–2017. Miksi tuottaja haluaisi pilata hyvää markkinaa?
spottu, Oletat että tuottajalla on monopolivoimaa. Miljoonan katon aurinkoenergiaskenaariossa on miljoona tuottajaa pilaamassa markkinoita.
Ei missään ole ehdotettu vakavasti, että tulevaisuuden energiantuotanto olisi tasan yhden tuotantomuodon varassa.
Sitäpaitsi se, että tällä hetkellä aurinkoenergiaa ei voida varastoida taloudellisesti kannattavasti, ei tarkoita sitä, etteikö tilanne olisi niin vaikkapa vuonna 2050. Todennäköisempää se on kuin fuusioenergia tai hyötöreaktorit vuonna 2050.
Sitä juuri tarkoitan sanoessani että aurinkosähkö on loppukäyttäjän eikä suurtuottajan intresseissä. Aurinkosähkö kannattaa (jos kannattaa) loppukäyttäjän investointina, ei suurtuottajan koska kesällä on joka tapauksessa sähköntuotantokapasiteettia vajaakäytössä.
Julkisin varoin ei Suomessa kannata aurinkosähköä tukea koska se johtaa kokonaisuuden kannalta vain suurempaan resurssien vajaakäyttöön. Nykyvauhdilla, kun paneelit halpenevat 7% vuodessa, se on Suomessakin ihan kannattavaa parinkymmenen vuoden päästä vaikka siirtotariffien rakenne järkevöityisikin.
Eli odotelkaamme ensin 20v ja sitten aloitetaan ilmastontalkoot, kun aurinkosähkön hinta on tarpeeksi laskenut?
Mitä jos ei ole?
Näin pohjoisessa eli 60:n asteen pohjoispuolella asuu suuruusluokkaa kolme promillea maapallon väestöstä. Voimme hyvällä omallatunnolla antaa loppujen 99.7% asennella aurinkopaneelejaan siihen soveltuvammassa ympäristössä.
Jos saavat kehitettyä kustannustehokkaan tavan erottaa uraania merivedestä, niin ydinvoimasta tulee uusiutuva energiamuoto.
Vihreiden vaalilehdessä on ehdokkailta kysytty, mikä on mielestäsi paras paikka Helsingissä. Olin aivan varma, että Osmo Soininvaara olisi vastannut, että Mikonkadun kävelykatu, koska siellä voi ajaa raitiovaunulla.
Ode kuitenkin yllätti vastaamalla, että paras paikka hänen mielestään on Keskuskadun kävelykatu. Se varmaan johtuu siitä, että siellä ei kasva yhtään puuta.