Kategoria: Kaupunkisuunnittelu

Kaupunkiympäristölautakunnan lista 5.5.2020

Pitkästä aikaa osal­lis­tun muil­ta kiireiltä lau­takun­nan kokoukseen.

Pyöräli­iken­teen kehittämisohjelma

Ihan hyvä paperi, jos­sa niukku­u­den olois­sa tehdään pyöräi­lyn hyväk­si mitä voidaan. Perin hitaasti raken­netaan pyöräi­lyn pääverkkoa. Tähä­nas­tisel­la vauhdil­la se ei valmis­tu­isi tämän vuo­sisadan aikana, mut­ta nyt pan­naan vähän vauhtia.

Atte Har­jan­teen aloite viherk­er­toimen käytöstä viihtyvyy­den, sopeu­tu­misen ja luon­non mon­imuo­toisu­u­den edistämiseksi

Atte puut­tuu val­tu­utet­tuna olen­naisi­in ja pitkä­vaikut­teisi­in asioi­hin. Vas­taus on ympäripyöreän myön­teinen. Idea on, että mis­sä viherk­er­roin ei joh­da järkevään lop­putu­lok­seen, voidaan käyt­tää kaavamääräyk­siä. Tämän kanssa voidaan ehkä elää.

Petrus Pen­nasen val­tu­us­toaloite korttelipihoista

Uusil­la asuinalueil­la pihat kaavoite­taan pääosin yhteisik­si eikä niiden väli­in saa rak­en­taa aito­ja tai muure­ja. Kata­janokalla taloy­htiöt halu­aisi­vat kaataa muure­ja, mut­ta niiden kaat­a­mi­nen kiel­letään, kos­ka rakennussuojelu.

Kier­to- ja jakamistalouden tiekartta

Kaupun­gin osalta pää­paino on tietysti rak­en­tamises­sa ja purkamises­sa. Betonin käyt­töä pitäisi vähen­tää. Kaupunki­lais­ten omien kier­rä­tyshankkei­den toteut­ta­mi­nen vaatisi sekä tilo­ja että suopeutta.

Kru­u­nun­haas­sa alak­ouluikäi­nen tyt­tö oli pan­nut myyn­tipöy­dän pystyyn jalka­käytävälle ja myi parin päivän aikana van­ho­ja lelu­jaan tai jotain sel­l­aista. Ei tul­lut vira­nomaiset häätämään pois. Hyvään suun­taan ollaan siis menossa.

Alek­sis Kiv­en kadun ja Fleminginkadun katusuunnitelma

Katu kun­nos­te­taan. Alek­sis Kiv­en kadul­la pyöräi­ly­olo­suh­teet paranevat, fil­lar­it pyöräkaistoille. Fleminginkadul­la sekali­ikenne. Se toimisi muuten, mut­ta ratikkakiskot tekevät siitä vähän vaar­al­lista. On ikävä kaat­ua kiskoi­hin, jos lisäk­si auto tulee takaa ja ajaa päälle.

Kansal­lisen kaupunkipuis­ton esiselvitys

Virkamiehet esit­tävät, että peruste­taan kaupunkipuis­to ilman kansal­lis-liitet­tä. Halu­taan pitää kaavoitus omis­sa käsis­sä. Tästä vään­netään var­maankin kun­nol­la kät­tä. Min­ullekin on vähän epä­selvää, kuin­ka vah­va veto-oikeus kaupun­gin kaavoituk­seen ympäristömin­is­ter­iön virkamiehille tulisi. Jot­ta se ei menisi kohtu­ut­to­muuk­si­in, kansalli­nen kaupunkipuis­to pitäisi raja­ta lähin­nä vain viher­alueisi­in, mut­ta ei asuinaluei­den kaavoitukseen.

Sää­ta­lo Vuorikadun päässä nurin

Tuo van­ha harakan­pesä pure­taan ja kor­vataan nykyaikaisel­la toimis­to- liike tai hotel­li­raken­nuk­sel­lal­la. Tont­ti liit­tyy samal­la huoltotunneliin.

Vaikea uskoa, että tähän taas yksi hotel­li tulisi. Matkailu taitaa olla syvässä kuopassa.

Nihdin katusu­un­nitel­mat

Nihti on autoli­iken­teen osalta puss­in­perä. Sik­si kat­u­aluei­ta on voitu suun­nitel­la suurelta osin autot­tomak­si. Siitä tulee näin paljon parem­pi. Kata­janokan kär­jessä on peri­aat­teessa sama tilanne, mut­ta 1980-luvun suun­nit­telu­ide­olo­gian mukaan meren­ran­tanäkymät varat­ti­in parkkipaikoille.

Jen­ny Pajusen (kk) toivo­muspon­si kevyen liiken­teen sil­las­ta Nihdis­tä Tervasaareen

Virkamiehet vas­tus­ta­vat tätä voimakkaasti. Min­ul­la on sil­taa kohtaan sym­pa­ti­aa. Se lyhen­täisi käve­ly­matkaa Nihdis­tä keskus­taan radikaal­isti. On tot­ta, että monia pur­jevene­paikko­ja menetet­täisi­in, mut­ta voihan vene­paikois­sa olla työn­jakoa niin, että moot­torive­neet ovat sil­lan sisäpuolel­la ja pur­jeve­neet ulkopuolella.

 

 

Kaupunkiympäristölautakunnan esityslista 31.3.2020

Päätin jäädä pois kok­ouk­ses­ta koronariskiryh­mään kuu­lu­vana. Mikko Särelä siis menee. Kok­ous tosin pide­täänkin etänä.

PÖYDÄLTÄ

Val­lisaaren ja kuninkaansaaren asemakaavaehdotus

Tämä on val­tion omis­ta­maa maa­ta. Val­to halu­aa rahoit­taa alueen kun­nos­tuk­sen kau­pal­lisil­la han­kkeil­la, joista kiis­tanalainen on mökkikylä, jon­ka kat­so­taan uhkaa­van alku­peräistä luon­toa. Onnek­si ei tarvitse olla päättämässä.

Malmin lento­kent­täalueen kaava

Kiin­nos­tus­ta herät­tää lähin­nä, minkä tekosyyn ken­tän puo­lus­ta­jat ovat täl­lä ker­taa keksineet.

Ruukin­lah­den puis­to Lauttasaaressa.

Paika­li­nen potku­pal­loseu­ra halu­aisi tänne kupla­hallin. Siinä on se pieni ongel­ma, että pelaa­maan kai pää­si­sivät vain kyseisen seu­ran jäsenet, kun puis­toa on suun­nitel­tu kaikkien käyttöön.

UUDET

Suun­nit­telu­va­raus Hieta­lah­den­ran­nan varaamisek­si kiinteistökehittäjälle.

Parikin kiin­teistöke­hit­täjää on iskenyt silmän­sä Hieta­lah­den tori­in, joka on vähän surullises­sa tilassa.

Suun­nitel­maan kuu­luu autoli­iken­teen siirtämi­nen Hieta­lah­den altaan meren­puolelle. Näin rauhoite­taan Hieta­lah­den torin ympäristöä, mut­ta uhrataan ranta.

Hieta­lah­den toril­ta pois­te­taan autopaikat torin alle raken­net­tavaan tori­parkki­in. Ihmette­len, että näitä yksi­ty­isiä parkkilu­o­la­hankkei­ta pukkaa, vaik­ka autopaikko­jen kysyn­tä ei oikein riitä tekemään niistä kannattavia.

Uud­is­raken­nuk­si­akin olisi tarkoi­tus tehdä 20 000 k‑m2:n edestä.

Pasi­las­sa toimis­to­jen tilalle asuntoja

Niin san­ot­tu Svulin toimis­to­ta­lo ja tien toisel­la puolel­la ole­va Ylen toimis­to­ta­lo jauhetaan tien­po­h­jak­si ja tilalle raken­netaan asun­to­ja liki tuhan­nelle onnel­liselle pasi­lalaiselle. Tont­tite­hokku­us 2,3.

Kulosaaren puis­toti­estä Suomen ensim­mäi­nen pyöräkatu

Tämä paik­ka on nyt jopa vaar­alli­nen. Fil­lare­i­ta on noin 20 ker­taa enem­män kuin auto­ja. Ruuhkaa vas­taan on todel­la han­kalaa ja vaar­al­lis­takin ajaa. Ter­ve­tul­lut uud­is­tus. Paikalliset autoil­i­jat toivo­vat pyöräil­i­jöitä pois auto­jen tieltä.

Töölön­lahtea suo­jel­laan tulvilta

Radan vart­ta Töölön­lah­den puolel­la kulke­vaa pyörätiesil­taa korote­taan par­il­la metril­lä ja sen alle raken­netaan tul­va­por­tit, jot­ka sul­je­taan, kun meren pin­ta uhkaa nous­ta liian korkealle. Jos tämä tapah­tuu sateise­na aikana, joudu­taan vet­tä pump­paa­maan Töölön­lahdelta mereen.

Kyn­nys­ra­hak­il­pailu Kuninkaantammessa

Uud­is­tunut kiin­teistöpoli­ti­ik­ka alkaa purra. Vuokra­tont­ti kil­pailute­taan kyn­nys­ra­hal­la. Vuokra perus­tuu ker­rosneliön arvoon 533 € (vuokra on siis tästä 4 % /vuosi eli 1,78 €/kk/k‑m2) Tämän päälle mak­se­taan kyn­nys­ra­haa noin 160 €/k‑m2.

 

 

Kaupunkiympäristölautakunta 17.3.2020

Kielilukio Myl­ly­puroon

Myl­ly­puroa kehitetään nyt suurin aske­lin. Ammat­tiko­rkeak­oulun lisäk­si tulee kielilukio hyvälle paikalle lähelle metroase­maa ja mah­dol­lista Van­taan ratikan päättäriä.

Teol­lisu­us­ton­tin uudelleen vuokraami­nen Her­man­nis­sa

Mikko Särelä on aiheel­lis­es­ti huo­maut­tanut, että tämä on yleiskaavas­sa merkit­ty aivan muuhun kuin teol­lisu­uskäyt­töön ja on Viikin ratikan ja Malmin ratik­ka risteysko­hdas­sa. Sik­si sitä ei pitäisi vuokra­ta teol­lisu­uskäyt­töön noin pitkäk­si aikaa (15 vuotta)

Val­lisaaren ja Kuninkaansaaren tark­istet­tu asemakaava.

Tämä on tul­lut lausun­noil­ta ja siihen on tehty suo­jelua koske­vaa hienosäätöä. Aiem­min sul­jet­tu alue ote­taan matkailun käyt­töön. Siihen se onkin hieno.

Lentoase­mako­rt­telei­den asemakaava

Toinen ase­makaa­va rak­en­tamiseen vapau­tuneel­la Malmin lento­ken­tän alueel­la. Tähän tulisi noin 2 200 asukas­ta. Vähän ihme­tyt­tävät pis­te­talot, jot­ka saa­vat aikaan tilan, jos­ta ei tiedä, onko se yksi­ty­istä pihaa vai julk­ista puistoa.

Mitä tehdä Vallilan toimitila-aluelle

Kaupunkiym­päristölau­takun­nan lista 3.3.2020

Edel­lis­es­tä kok­ouk­ses­ta jäi pöy­dälle melkein kai­ki isot asi­at, osit­tain kok­ouk­sen ajan­pu­ut­teen vuok­si. Pöy­dälle jäivät muun muassa

  • Kil­pailulli­nen ilmoit­tau­tu­mis- ja neu­vot­telumenet­telybn jär­jestämi­nen Mosai­ikkiko­rt­telin kehit­tämisek­si Vuosaa­res­sa. Laadulli­nen kil­pailu puh­taan hin­tak­il­pailun sijaan.
  • Laa­jasa­lon ratikkako­rt­telin asemakaava
  • Malmin keskus­tavi­sio

Uusi­na asioina ovat pari pien­tä täy­den­nyskaavaa Malmil­la ja katusu­un­nitel­mat fil­lar­itun­nelin vuok­si Kaisaniemen puis­tossa ja Ood­in vier­essä. Näitä kuvia min­un oli todel­la vaikea tulkita.

Vallilan toim­i­ti­la-alueen suunnitteluperiaatteet

Tämä on iso ja todel­la vaikea asia. Alue on todel­la tärkeäl­lä kohdal­la, osana Pasi­lan ja Kalasa­ta­man kas­vavaa akselia.

Viras­to halu­aa suo­jel­la pääosan raken­nuk­sista. On ihan söpö aja­tus tehdä 1930-luvun teol­lisu­us­rak­en­tamisen ulkoil­ma­museo Helsinki­in, mut­ta pelkään, että suo­jelu johtaa alueen rapis­tu­miseen ja sitä kaut­ta turmioon. Minus­ta aika ison osan noista suo­jeltaviksi esite­ty­istä raken­nuk­sista voisi purkaa käyt­tökelpoisem­man toim­i­ti­lan tieltä.

Aja­tus uud­es­ta yöelämän keskuk­ses­ta on sinän­sä mie­lenki­in­toinen ja toteutues­saan hyvä, mut­ta narul­la ei voi työntää.

Täl­lä alueelle suo­jelun hin­ta menetet­ty­inä mah­dol­lisuuksi­na on huo­mat­ta­van korkea. Ovatko suo­jelta­vat arvot todel­la näin suuria? Huo­maan, että myös asiantun­ti­joiden (lue: arkkite­hdit) kesken alueen­suo­jelu­ar­voista on kovin vai­htele­via näkemyksiä.

Toinen kysymys kos­kee asum­ista. Viras­to suos­tuu lähin­nä vain asun­to­latyyp­piseen asumiseen. Asum­i­nen toisi alueelle kutenkin elämää. Haaveet kivi­jalka­kaupoista voi uno­htaa, jos alueelle ei liiku ketään. Tuolle alueelle on myös todel­la suuri paine asumiselle. Niin­pä kak­si ylin­tä ker­rosta asumiseen voisi olla hyvä pääsääntö.

Vain asun­to­latyyp­pistä ja muu­ta eri­ty­isas­um­ista sik­si, että kun­nol­lisia pikku­las­ten piho­ja on vähän vaikea ton­teille mah­dut­taa, eikä kaupun­ki voi päät­tää, ketkä alueelle muut­ta­vat. Ovatko tässä nyt jaet­tu kun­nan ja koti­talouk­sien vas­tu­ut oikein? Val­taos­al­la helsinkiläi­sistä koti­talouk­sista ei ole pieniä lap­sia. Vaik­ka emme voi pan­na ase­makaavamääräyk­si­in lap­siper­heiltä kiel­let­ty asuinalue, jokin vas­tuu sitä pitäisi per­heel­lä itsel­läänkin olla siitä, mihin aset­tuu asumaan.

 

 

 

 

 

 

Kaupunkiympäristölautakunnan lista 25.2.2020

Eteläisen Postipuis­ton tark­istet­tu asemakaavaehdotus

Tämä oli meil­lä 12.3.2019. Nyt se on tul­lut lausun­noil­ta ja siihen on tehty vähäisiä muu­tok­sia. Tehokas, ratikkaan ja Ilmalan ase­maan nojaa­va umpiko­rt­te­likaa­va, jos­sa tont­tite­hokku­us on kol­men luokkaa. Alue on mitoitet­tu 3 800 asukkaalle ja 2 000 työpaikalle.

Laa­jasa­lon ratikkako­rt­telin asemakaava

Kru­unuratik­ka tarvit­see varikon. Varikon päälle raken­netaan fik­sus­ta asun­to­ja noin tuhan­nelle hen­gelle. Tämä on herät­tänyt närää asukkaissa, kos­ka rak­en­t­a­mi­nen on selvästi tehokkaam­paa kuin mihin Laa­jasa­los­sa on totut­tu. Tehokku­us on kol­mannes Postipuis­tos­ta. Kaa­va on tarkoi­tus pan­na nähtäville.

Karhusaaren eteläosan pientalotontit

Aika varovaista tiivistämistä Karhusaa­res­sa lähin­nä ton­tin­o­mis­ta­jien hake­musten perus­teel­la. Autopaikkanor­mi: kak­si autopaikkaa huoneis­toa kohden. Ton­tit ulot­tuvat rantaan. Asun­to­jen keskikoko ylit­tää roimasti par­jatun 75 neliön vähimmäistavoitteen.

Vallilan toim­i­ti­la-alueen suunnitteluperiaatteet

Kyse on Sturenkadun, Mäkelänkadun, Teol­lisu­uskadun ja Itä-Pasi­lan rajaa­mas­ta van­has­ta teol­lisu­usalueesta, jota pitäisi kehit­tää. Alueelle halu­taan toimis­to­ja, kaikkea luo­vaa tietysti, kult­tuuria ja har­ras­tus­mah­dol­lisuuk­sia sekä hos­tel-tyyp­pistä asum­ista ja eri­ty­isas­um­ista, mut­ta ei varsi­naisia asuntoja.

Virkamiehet ovat vaku­ut­tunei­ta, että alueeseen kohdis­tuu voimakas työ­paikkakysyn­tä, mut­ta tämän usko­muk­sen kanssa ris­tiri­itais­es­ti sanovat, että tarvi­taan aluet­ta, jos­sa vuokrata­so on matala.

Hal­vat toim­i­ti­lat mah­dol­lis­ta­vat kaikkea uut­ta luo­vaa ja kehit­tyvää, mut­ta on opti­mistista ajatel­la, että kiin­teistö­jen omis­ta­jat panos­taisi­vat tilo­jen perus­paran­nuk­si­in suuria sum­mia, jos alueen halu­taan säi­lyvän hal­van vuokrata­son alueena.

Tästä pitäisi tul­la myös yöelämän keskus ja siel­lä pitäisi olla kivi­jalka­kaup­po­ja. Asukkaiden sal­lim­i­nen voisi vähän avit­taa tätä kehi­tys­tä. Asuin noil­la nurkil­la putkire­mont­tia paos­sa puoli vuot­ta, mut­ta en piipah­tanut nois­sa kort­teleis­sa kertaakaan.

Kiin­teistön­o­mis­ta­jat halu­a­vat alueelle hybrid­i­talo­ja, jois­sa on taval­lisia asun­to­ja yläkerroksissa.

En tiedä, mitä tästä pitäisi ajatel­la. Kuun­nel­laan esit­te­ly ja keskustelu lau­takun­nas­sa niin ehkä sit­ten tiedän enemmän.

Malmin keskus­tavi­sio

Tiedok­si merkit­tävässä rapor­tis­sa on pohdit­tu Malmin keskus­tan kehit­tämistä. Siitä on tarkoi­tus tul­la myös Malmin lento­kent­täalueen asukkaiden asioin­tikeskus. Tässä on vähän haastet­ta, kos­ka Malmin nykyisetkään asukkaat eivät oikein suosi oman kylän kaup­po­ja ja palveluja.

Han­kala jut­tu. 1980-luvul­la kaupunkisu­un­nit­telu tuot­ti kovin hengetön­tä ympäristöä. Ihan pikku­vi­ilauk­sil­la tuo ei parane, mikä tarkoit­taa, että rahaa tarvit­taisi­in aika paljon.

 

 

Kaupunkiympäristölautakunnan lista 11.2.2020

PÖYDÄLTÄ

Jäätelö- ja gril­likioskien vuokrausperiaatteet

Nämä pitäisi peri­aat­teessa vuokra­ta tar­jouskil­pailun perus­teel­la eniten tar­joav­ille. Lau­takun­nas­sa on herän­nyt huol­ta siitä, että tämä johtaisi siihen, että yksi toim­i­ja saa ne kaik­ki ja Helsingistä saa sen jäl­keen vain huono­laa­tu­ista bulkki­jäätelöä. Makkara­puolel­la on samo­ja pelkoja.

Meri-Rasti­lan itäosan täydennyskaava

Kokon­aisu­udessaan virk­istysaluei­den ja asumisen yhteenso­vi­tus para­nee, kun asum­ista tiivis­tetään. Sil­loin asumisen alle peit­tyy vähem­män, mut­ta tietysti paikallis­es­ti lähivirk­istysaluei­ta menetetään. Tarkoituk­se­na on myös monipuolis­taa Meri-Rasti­lan asukaspo­h­jaa. Tämä on peri­aat­teessa hyvä han­ke, mut­ta ymmär­rän, että se aiheut­taa myös tyytymättömyyttä.

Itäkeskuk­sen Jok­eri-kort­telin asemakaava

Kaik­ki lähti liik­keelle siitä, että Jok­eri-ratikalle piti rak­en­taa päät­täri. Siihen yhtey­teen alet­ti­in suun­nitel­la asun­to­ja ja paljon muu­takin. Jonkin­laisen kil­pailun jäl­keen tämä annet­ti­in YIT:n ja Sato-asun­to­jen muo­dosta­malle kon­sor­ti­olle. Sen aikaiset suun­nitel­mat näyt­tivät kyl­lä vähän toiselta.

Tähän on edel­lis­es­tä ker­ras­ta tul­lut lisää aika paljon. Kort­teli­in tulee 500 asukas­ta ja tietysti taas hotel­li. Kaiken kaikki­aan 45 000 k‑m2. Aika mas­si­ivisen näköi­nen. Kort­telin sisäpi­ha on nos­tet­tu korkeuksiin.

Asuinko­rt­telei­den olete­taan ole­van vähäau­toisia. Niin­pä 500 asukas­ta palvelisi vain 86 autopaikkaa, mut­ta hotellin taas olete­taan ole­van nor­maalia hotel­lia auto­val­taisem­pi, joten se tarvit­seekin 100 autopaikkaa. Liityn­täli­iken­teelle varat­tavien paikko­jen määrä taas las­kee 430:sta 200:aan. (!)

UUDET ASIAT

Sibeliuk­sen puis­ton kunnostussuunnitelma

No jo on aikakin. Aika kuluneek­si käynyt­tä puis­toa kun­nos­te­taan 3,6 miljoon­al­la eurol­la. Ottaen huomioon, että tämä on min­ulle käsit­tämät­tömästä syys­tä kaupun­gin merkit­tävin matkailuko­hde, puis­ton tila on ollut pieni häpeä. Jokin kios­ki tai kahvi­la tarvit­taisi­in aut­ta­maan tur­is­te­ja luop­umaan rahois­taan. Kahvi­la Pauli­gin huvilaan?

Sähköpotku­lau­to­jen pysäköintiongelma

Ville Jalo­vaara on tehnyt asi­as­ta val­tu­us­toaloit­teen ja siihen vas­tataan suun­nilleen niin, ettei mitään ole tehtävis­sä, kos­ka kaupunkien järjestyssään­nöt on kumot­tu ja kor­vat­tu järjestys­lail­la. Se taas on aivan liian joustamaton.

Minus­ta tieli­iken­nelakia pitäisi muut­taa niin, että sähköpotku­lau­to­ja voisi pysäköidä sille viiden metrin alueelle ennen suo­jati­etä, johon autoa ei saa pysäköidä eikä pysäyt­tää. Kyl­lä siitä näkee yli.

Ton­tin­va­rauk­sia tai niiden jatko­ja  ja vuokra­sopimuk­sia Jätkäsaaressa

  • Taas hotel­li. Täl­lä ker­taa kel­lu­va hotel­li. Varataan 4,5 hehtaarin alue kel­lu­van hotellin ym suun­nit­telua varten Flo­tel Oy:lle.
  • Vuokra­sopimus pysäköin­ti­laitoston­tille. Ton­tin arvona pide­tään nykyra­has­sa 148 euroa/k‑m2 eli noin kymme­ne­sosa asuinker­rosneliön arvos­ta. Jos asi­aa ajat­telee vai­h­toe­htoiskus­tan­nusten kaut­ta, tämä on aika raju sub­ven­tio, mut­ta jos me ottaisimme tästä saman vuokran kuin asuin­ton­teista ja pakot­taisimme asun­toy­htiöt varaa­maan tästä autopaikko­ja, olisi tulos sama.
  • Ympärivuoti­nen hiekkaran­ta rantal­en­topal­loa ja lainelau­tailua varten Jätkäsaa­reen. Sisähal­li uimaran­ta­toim­into­ja varten. Ratikalla pal­mu­jen alle! Ton­tin­va­raus­ta jatke­taan. Eikö tähän voisi saman tien lait­taa hiih­to­ladun kesäkuukausiksi?
  • Roy­al Areenalle tont­ti, johon pitäisi tul­la mailapeli­torni, moni­toimi­a­reena, kylpylähotel­li sekä pysäköintitalo.
  • Bluet Oy Ltd: Han­kkeen alus­tavien suun­nitelmien mukaan alueelle voisi toteut­taa esimerkik­si kel­lu­van kahvi­la-rav­in­tolan, moni­toim­i­tilo­ja, pienkylpylän saunoi­neen, vierasvenelai­turin sekä esiintymislavan.

Raken­nus­li­ike Lehdolle tont­ti täy­den­nys­rak­en­tamista varten

Tämä ei ole suuren suuri, 4 700k‑m2. Mie­lenki­in­toisek­si tämän tekee se, että Lehto on sopin­ut han­kkeesta kah­den vuokra­ton­til­la ole­van asun­to-osakey­htiön kanssa ja nyt näi­den tont­te­ja pienen­netään ja varataan tont­ti Lehdolle. Odotan mie­lenki­in­nol­la selus­tus­ta, miten tämä menee taloudel­lis­es­ti. Mitä ne kak­si yhtiötä tästä saa­vat korvaukseksi.

Koko Län­si-Hert­tonie­mi rakennuskieltoon

Alueelle suun­nitel­laan täydennyskaavaa.

 

 

 

 

Valtion pitäisi vetäytyä Helsingin seudun liikenneinvestoinneista

Val­tio on vitkastel­lut pääkaupunkiseudun MAL-neu­vot­telu­jen kanssa niin, että mitään sopimus­ta ei nyt ole ja rak­en­t­a­mi­nen alkaa takuta.

Helsin­gin seudun maankäytön suun­nit­telus­sa on aivan liian mon­ta kokkia. Sik­si val­tio voisi vetää lusikkansa sopas­ta ja jät­tää liiken­nein­fran suun­nit­telun ja rahoit­tamisen kun­nille. Val­tion nyt pääkaupunkiseudul­la käyt­tämät rahat annet­taisi­in kun­nille toteu­tuneen asun­to­tuotan­non suh­teessa tai vielä parem­min asukaslu­vun kasvus­ta, jot­ta ei tarvit­sisi viisas­tel­la, mikä on uus­tuotan­toa ja mikä remontointia

Rahaa voisi tul­la noin 10 000 € jokaises­ta uud­es­ta asukkaas­ta. Tähän val­ti­ol­ta kuluisi rahaa noin 200 M€ vuodessa minkä ver­ran val­tio nytkin rahoit­taa liiken­nein­fraa Helsin­gin seudulla.

Van­taan kehärataa val­tion on tukenut 374 miljoon­al­la eurol­la. Täl­lä rahoi­tus­mallil­la Van­taa olisi tien­an­nut nuo rahat 37 000 uudel­la asukkaal­la. Tosin täl­lä rahoi­tus­mallil­la Kehäradan investoin­ti­in olisi var­maan käytet­ty myös Fina­vian raho­ja, kos­ka onhan lentoase­ma suuri hyö­tyjä. Van­taan 37 000 asukas­ta ylit­tyy hel­posti, kos­ka pelkästään Kivistöön suun­nitel­laan 20 000 asukas­ta. Kehära­ta on kus­tan­nuste­hokas han­ke, joka hyö­ty­isi täl­lais­es­ta rahoitusmallista.

Län­simetroa val­tio on tukenut 240 miljoon­al­la eurol­la. Tähän rahoituk­seen olisi siis riit­tänyt 24 000 uut­ta asukas­ta, mikä ylit­tyy helposti.

Kun vas­tuu liiken­nein­vestoin­tien järkevyy­destä olisi kun­nil­la, pää­sisimme eroon tästä manku­miskult­tuurista, jos­sa rahaa kin­u­taan kaik­keen, mihin sitä kuvitel­laan saata­van. Kun­nil­la ei ole tässä mallis­sa mitään kan­nustin­ta kaavoit­taa järkevästi niin, että tarvit­tavien liiken­nein­vestoin­tien määrä minimoidaan.

Helsin­ki on esimerkik­si kaavoit­tanut turhaa omako­ti­a­su­tus­ta Öster­sun­domin pohjoisosaan moot­tori­tiehen tukeutuen. Se pakot­taa kalli­isi­in tiein­vestoin­tei­hin, mut­ta ”val­tio­han sen mak­saa.” Jos Helsin­gin pitäisi mak­saa itse, ei kaavoittaisi.

Tas­a­puolisu­u­den nimis­sä myös kehyskun­nat ovat olleet mukana MAL-sopimuk­sis­sa. Ne ovat luvan­neet kaavoit­taa yhdyskun­taraken­net­ta hajot­tavasti pitkin pel­to­ja, mis­tä niitä sit­ten on palkit­tu liiken­net­tä lisäävil­la autoli­iken­nein­vestoin­neil­la. En ymmär­rä, mik­si yhdyskun­tarak­en­teen hajot­tamis­es­ta ylipään­sä pitää palki­ta.  Nämä kehyskun­tien raken­nushankkeet ovat todel­la kus­tan­nuste­hot­to­mia. Muu­ta­maa sataa asukas­ta varten on tehty kym­me­nien miljoonien tiein­vestoin­te­ja. Jos rahoi­tus­malli olisi 10 000 €/uusi asukas eikä enem­pää, kehyskun­nat alka­isi­vat kaavoit­taa kylämäistä asu­tus­ta, ”puu­tarhakaupunke­ja”, niin kuin niiden pitäisikin.

 

Kaupunkiympäristölautakunnan lista 21.1.2020

PÖYDÄLTÄ

Län­si-Helsin­gin raitiotei­den yleis­su­un­nitel­man liiken­teel­liset periaatteet

Munkkiniemestä on tul­lut paljon pos­tia siitä, ettei nelosta saa siirtää Man­ner­heim­intieltä Fredalle. Min­u­akin van­hana munkkalaise­na tämä vähän kouraisee, mut­ta munkkiniemeläis­ten argu­men­tit ovat vähän itsekkäitä.

1)      Eikö se Vihdin ratik­ka voisi men­nä Fredalle. Jos on sitä mieltä, että Man­ner­heim­intien lin­ja on parem­pi, mil­lä perustelee sitä, että lin­ja jol­la on enem­män matkus­ta­jia siir­ret­täisi­in huonom­malle reit­ille ja vähäli­iken­te­sem­pi saisi tämän parem­man reitin

2)      Eikö kymp­piä voisi siirtää Fredalle. Toki voisi, mut­ta pitäisi ker­toa, mil­lä tätä perustel­laan. Siis mik­si munkkiniemeläiset ovat tärkeämpiä kuin Ruskeasuolaiset?

3)       Mik­si Vihdi­tielle tarvit­see lait­taa ratik­ka? Eiovätkä ne voisi kulkea bus­sil­la. Tässä ei ilmeis­es­ti tun­neta koko bule­vardis­u­un­nitel­maa, kun moista men­nään esittämään.

On kuitenkin aivan liian varhaista päät­tää siitä, mil­lainen ratikkaverkos­to meil­lä on 2030-luvul­la. Eikä siitä päätä kaupunkiym­päristölau­takun­ta vaan HSL.

Hämeen­tien 157 asemakaava

Demar­it pyy­sivät tämän pöy­dälle. Eivät ker­toneet mik­si. Ensi kok­ouk­ses­sa heil­lä ei ole ketään läs­nä, joten ei se nytkään selviä.

Atte Har­jan­teen aloite Van­hankaupug­inkosken padon purkamisesta

Minus­ta padon voi kor­va­ta koskel­la, jos­ta ainakin reip­paim­mat kalat pää­sevät ylös, mut­ta ratkaisu, joka lask­isi joen (patoal­taan) pin­taa useil­la metreil­lä eivät ole mah­dol­lisia. Kosken niska on siis pidet­tävä riit­tävän korkeana.

UUDET ASIAT

Meri-Rasti­lan itäosan asemakaavaehdotus

Mas­si­ivi­nen kaa­va, joka tuo alueelle 2000 uut­ta asukas­ta. Tämä jää var­maankin pöy­dälle. Asi­aa on puitu lau­takun­nas­sa mon­een ker­taan, joten eiköhän tämä ole suun­nilleen tässä. Ihme­tyt­tää vain, että 1990-luvul­la kaavoitet­ti­in noin maa­ta haaskaten.

Ville Jalo­vaaran val­tu­us­toaloite kaupunkipyöräjär­jestelmän laa­jen­tamis­es­ta Vuosaareen

Vas­taus on aika yllät­tävä. Ei voi, kos­ka sopimuk­sen mukainen määrä pyöräasemia on jo käytet­ty ja uusi sopimus on mah­dolli­nen tehdä vuon­na 2025.

Ei ole tot­ta. Aina voi sopimuk­seen neu­votel­la muu­tok­sen. Sinän­sä kaupunkipyöräjär­jestelmä toimii lähiöis­sä huonom­min kuin kan­takaupungis­sa, kos­ka aamul­la kaik­ki menevät yhteen suun­taan ja iltapäiväl­lä takaisin.

 

 

 

Liian halpa asukaspysäköintitunnus estää Töölön pysäköintiongelman ratkaisemisen

Topeliuk­senkadun ratikan alta lähtevät pysäköin­tipaikat on tarkoi­tus kor­va­ta Töölössä kaven­ta­mal­la jalka­käytäviä vinopark­keer­auk­sen tieltä. Se tuo todel­la huonoa katumiljöötä.

Näin ei pitänyt käy­dä. Vähän aikaa sit­ten kaavoitimme 800 autopaikkaa Töölönkadulle hotellin alle, kos­ka tiedet­ti­in, että Topeliuk­senkadul­ta pois­tuu pysäköin­tipaikko­ja. Mik­si ne pitää toiseen ker­taan korvata?

Kaikil­la uusil­la tiheästi raken­ne­tu­il­la asuinalueil­la autopaikat ovat maan alla ja niin niiden tietysti pitäisi olla myös Töölössä. Uusil­la raken­nuk­sil­la myös Töölössä ja esimerkik­si Kata­janokalla pysäköin­ti on jär­jestet­tävä ton­til­la – ja jos se ei ole mah­dol­lista, vaik­ka kadun alla, kuten Kirkko­hal­li­tuk­sen asun­noik­si muut­tuvan talon kohdal­la. Siitä tulikin sit­ten tosi kalli­ita paikko­ja. Jotain tuotan­tokus­tan­nuk­sista ker­too, että niitä yritetään kau­pa­ta 145 000 euron hin­taan muillekin. (Heh!)

Taval­laan uudet ja van­hat kiin­teistöt ovat kovin eri­ar­voises­sa ase­mas­sa. Uusis­sa pitää mak­saa pysäköin­nistä kym­meniä tuhan­sia euro­ja  paikkaa kohden ja van­hat saa­vat pysäköidä asukaspysäköin­ti­tun­nuk­sen turvin käytän­nössä ilmaisek­si – kuukausi mak­saa 28 € eli euron päivässä. Muil­ta kadun­var­sipysäköin­ti mak­saa neljä euroa tunnissa.

Nyt Töölönkadun autolu­o­la on valmis, mut­ta paikat ovat tyhjil­lään. Se, etteivät nämä hal­li­paikat mene kau­pak­si, johtuu tietysti käytän­nössä ilmais­es­ta asukaspysäkön­nistä. Kukaan ei halua mak­saa niin paljon auton säi­lyt­tämis­es­tä, kun kadun­var­res­ta saa kätevästi paikan eurolla/päivä. Uusien talo­jen asukkaiden pitää kuitenkin mak­saa vielä enem­män kuin Töölönkadun hal­lis­sa – pitää mak­saa, vaik­ka ei edes omis­taisi autoa.

Kun jokin on kovin hal­paa, sen kysyn­tä ylit­tää tar­jon­nan. Niin myös Töölön asukaspysäköin­tipakko­jen on käynyt. Pysäköin­ti­tun­nuk­sia on myy­ty paljon enem­män kuin on paikko­ja. Kun tun­nuk­sen hin­ta nousi kolmes­ta eurosta kuus­sa vajaaseen kymme­neen euroon, tun­nusten määrä pieneni kolmel­latuhan­nel­la. Kan­nat­ti mak­saa se kymp­pi kuus­sa, kos­ka tämän jäl­keen autopaik­ka löy­tyi paljon helpom­min. Tämän takia moni töölöläi­nen autoil­i­ja on pyytänyt, että asukaspysäköin­ti­tun­nuk­sen hin­taa nostettaisiin.

Auto­ja ei saa­da koskaan maan alle, jos asukaspysäköin­ti on läh­es ilmaista. Jos ollaan sitä mieltä, että veron­mak­sajien on tuet­ta­va pysäköin­tiä, senkin voisi tehdä edes älykkäästi.

Jokaisen töölöläisen autoil­i­jan edun mukaista olisi, että toiset autoil­i­jat veisivät auton­sa Töölönkadun pysäköin­ti­laitok­seen. Pitäisi siis tehdä tasaus: Nos­te­taan asukaspysäköin­ti­tun­nuk­sen hin­taa ja käytetään tulot hal­li­paikko­jen sub­ven­toin­ti­in. Tämä on kuitenkin puliveivausta.

Johdon­mukaisem­paa olisi määrätä oikea hin­ta asukaspysäköin­ti­tun­nuk­selle markki­noil­la. Las­ke­taan liik­keelle niin mon­ta tun­nus­ta kuin on asukaspysäköin­tipaikko­ja (tai vähän vähem­män, kos­ka 100 pros­entin täyt­töaste on liikaa) ja huu­tokau­pataan ne. Hin­ta var­maan nousisi Töölössä ja Töölönkadun hal­likin alka­isi saa­da asiakkaita.

Näin väl­tet­täisi­in myös se vinoparkkeeraus.

[Julka­isin tämän maanan­taina 13.1. Sat­tumal­ta tiis­taina 14.1. ilmestyi Hesaris­sa jut­tu Töölönkadun tyhjästä pysäköin­ti­hal­lista. Jutun tieto­jen poh­jal­ta täs­mensin hallin koon 800 autopaikkaan ja kor­jasin asukaspysäköin­ti­tun­nuk­sen hin­nan 28 euroksi]

 

Kaupunkiympäristölautakunnan lista 14.1.2020

VIIME VUOSIKYMMENELTÄ SIIRTYNEET ASIAT

Län­si-Helsin­gin raitiotei­den yleis­su­un­nitel­ma ja liiken­teel­liset periaatteet

Tämä pan­ti­in pöy­dälle 10.12.2019. Suun­nitel­ma on selostet­tu sil­loin tarkemmin

Tarkoi­tus on tehdä ratikkalin­ja Munkkiniemen auki­ol­ta Huopalah­den­ti­etä ja Vihd­in­ti­etä Pohjois-Haa­gan ase­malle ja sieltä edelleen Kan­telettar­en­tielle. Tämä väli mitoite­taan 45 metriä pitkille kak­sisu­un­taisille ratikoille. Niil­lä ei kuitenkaan voi ajaa ainakaan tois­taisek­si Munkkiniemestä Man­ner­heim­inti­etä Kolmikul­maan ilman, että pysäkke­jä pidennetään.

Man­ner­heim­intien ratikkalin­ja ei kestä enem­pää ratikoi­ta ruuhkau­tu­mat­ta. Sik­si Töölön läpi avataan toinen ratikkalin­ja Topeliuk­senkat­ua ja Fredrikinkat­ua pitkin Eiraan. Tämän­hetki­nen suun­nitel­ma on lait­taa tuolle lin­jalle nelosen ratik­ka ja kakko­nen Nor­den­skjöldinkadun kohdal­ta niin, ettei se kulk­isi Oop­per­an kaut­ta. Kymp­pi taas kulk­isi Kata­janokalle. Nämä ovat kuitenkin vas­ta luon­nos­vai­heessa ole­via suunnitelmia.

Ratikan tieltä rai­vataan pysäköin­tipaikko­ja. Töölössä ne on tarkoi­tus kor­va­ta vinopaikoituk­sel­la tont­tikaduil­la, jol­loin jalka­käytäviä kaven­net­taisi­in. Aja­tus on ker­takaikkisen kehno. Jos ehdin, teen tästä aiheesta oman postauksen.

Huolestut­tavaa on myös se, että Fredrikinkadul­la ratik­ka jou­tu­isi sei­so­maan samoissa ruuhkissa auto­jen kanssa. Fredas­ta pitäisi tehdä joukkoli­iken­nekatu ja Albertinkadus­ta kak­sisu­un­tainen autoilulle pyhitet­ty katu.

Län­silinkin ympäristön yleissuunnitelma

Oli aikanaan iso moka lait­taa Tallinnan lai­vat Jätkäsaa­reen. Niiden oikea paik­ka olisi ollut jos­sain Espoos­sa, lähempänä Tallinnaan. Sata­man toimit­ta­mat liikenne-ennus­teet menivät ihan mönkään. Liiken­net­tä on paljon enem­män ja ennustet­tua isom­pia alus­ten takia se tulee suuremp­ina ker­ta-annoksi­na. Mut­ta siel­lä se nyt on.

On väläytet­ty tun­nelia Län­siväylälle. Se olisi taval­laan yksi osa hylä­tys­tä keskus­tatun­nelista, mut­ta senkin toimivu­us olisi heikko.

Nyt esitetään rumaa ramp­pia Ruo­ho­lah­den sil­lalle. Rampin tarve ei johdu pelkästään Jätkäsaaren liiken­teestä vaan Etelä-Helsingistä tulev­as­ta autoliikenteestä.

Kaupun­ki pahen­taa asi­aa omil­la toimil­laan pakot­ta­mal­la Jätkäsaaren asukkaat osta­maan asun­non yhtey­dessä autopaikan, joka mak­saa paljon enem­män kuin auto, yli 50 000 euroa. Kun suurin autoon liit­tyvä investoin­ti on jo mak­set­tu, sen hal­van auton ostaa aika herkästi. Olen aika var­ma, että Her­ne­saa­reen auto­ja tulee paljon vähem­män, kos­ka autopaikas­ta mak­sami­nen on vapaaehtoista.

Atte Har­jan­teen val­tu­us­toaloite Van­hankaupunginkosken padon purkamisesta

Tämä ikuisu­usa­loite siir­ret­ti­in suo­si­ol­la tälle vuosikymmenelle, kos­ka fak­toista oli erimielisyyttä.

Helen oy on ilmoit­tanut, ettei se tarvitse voimalaa mihinkään, mut­ta pato ja his­to­ri­alli­nen voimalaitosmiljöö on suo­jel­tu mon­een ker­taan ase­makaavas­ta maakun­takaavaan. (Ei ollut suuri taloudelli­nen uhraus. Oli yhtiön kallein­ta sähköä.)

Vet­tä voi ohja­ta vir­taa­maan itähaaran kosken kaut­ta, jol­loin kalat eivät tör­mäil­isi pato­seinään. Itäistä haaraa voisi vähän loiven­taa, jot­ta heikom­matkin kalat pää­si­sivät ylös, mut­ta koko Van­taan­joen pin­nan alen­t­a­mi­nen useil­la metreil­lä olisi aika han­kala jut­tu joki­maise­maa ajatellen.

UUDET ASIAT

Hämeen­tien 157 asemakaava.

Teol­lisu­us­raken­nuk­sen tilalle tulee hybridi­raken­nus, jos­sa on lähin­nä asun­to­ja. Maise­mallis­es­ti merkit­tävä on 15-ker­roksi­nen torniosa. Uusia ara­bi­an­ran­ta­laisia noin 200.

Kaa­va oli viime vuosikymmenel­lä lau­takun­nas­sa ja on sen jäl­keen ollut nähtävil­lä. Ilman merkit­täviä muu­tok­sia laite­taan eteenpäin.

Kampin hiljen­tymiskap­pelin kaava

Kap­pelia laa­jen­netaan 70 neliön lisärakennuksella

Uuden­maankadulle Ota­van toim­i­talon laajennus

Talo laa­je­nee sisäpi­halle. Kun kyse ei ole asuin­talosta, ei las­ten leikkipaikoista tarvitse mure­htia. Raken­nu­soikeus kas­vaa 2 200 k‑m2:llä, mut­ta uut­ta toimis­tok­er­rosalaa tulee 2 351 k‑m2. Esi­tys­lis­tan mukaan sisäpi­han avo­toimis­totiloi­hin tulee työpis­teet n. 500 henkilölle. Kuu­lostaa aika paljol­ta (4,7 m²/henki!).

Las­ten päiväkoti poikkeamis­lu­val­la Konepa­janku­ja 5:een

Raken­nuk­sen käyt­tö­tarkoituk­sen muu­tos on ongel­ma­ton, mut­ta 750 neliön pihan aitaami­nen torik­si suun­nitel­lul­ta aukeal­ta on tietysti vähän ikävä jut­tu. Mut­ta päiväkoti on kuitenkin tois­taisek­si vält­tämätön. Tosin suo­ma­laisethan ovat päät­täneet lopet­taa las­ten syn­nyt­tämisen, joten tämä jäänee väliaikaiseksi.