Eteläisen Postipuiston tarkistettu asemakaavaehdotus
Tämä oli meillä 12.3.2019. Nyt se on tullut lausunnoilta ja siihen on tehty vähäisiä muutoksia. Tehokas, ratikkaan ja Ilmalan asemaan nojaava umpikorttelikaava, jossa tonttitehokkuus on kolmen luokkaa. Alue on mitoitettu 3 800 asukkaalle ja 2 000 työpaikalle.
Laajasalon ratikkakorttelin asemakaava
Kruunuratikka tarvitsee varikon. Varikon päälle rakennetaan fiksusta asuntoja noin tuhannelle hengelle. Tämä on herättänyt närää asukkaissa, koska rakentaminen on selvästi tehokkaampaa kuin mihin Laajasalossa on totuttu. Tehokkuus on kolmannes Postipuistosta. Kaava on tarkoitus panna nähtäville.
Karhusaaren eteläosan pientalotontit
Aika varovaista tiivistämistä Karhusaaressa lähinnä tontinomistajien hakemusten perusteella. Autopaikkanormi: kaksi autopaikkaa huoneistoa kohden. Tontit ulottuvat rantaan. Asuntojen keskikoko ylittää roimasti parjatun 75 neliön vähimmäistavoitteen.
Vallilan toimitila-alueen suunnitteluperiaatteet
Kyse on Sturenkadun, Mäkelänkadun, Teollisuuskadun ja Itä-Pasilan rajaamasta vanhasta teollisuusalueesta, jota pitäisi kehittää. Alueelle halutaan toimistoja, kaikkea luovaa tietysti, kulttuuria ja harrastusmahdollisuuksia sekä hostel-tyyppistä asumista ja erityisasumista, mutta ei varsinaisia asuntoja.
Virkamiehet ovat vakuuttuneita, että alueeseen kohdistuu voimakas työpaikkakysyntä, mutta tämän uskomuksen kanssa ristiriitaisesti sanovat, että tarvitaan aluetta, jossa vuokrataso on matala.
Halvat toimitilat mahdollistavat kaikkea uutta luovaa ja kehittyvää, mutta on optimistista ajatella, että kiinteistöjen omistajat panostaisivat tilojen perusparannuksiin suuria summia, jos alueen halutaan säilyvän halvan vuokratason alueena.
Tästä pitäisi tulla myös yöelämän keskus ja siellä pitäisi olla kivijalkakauppoja. Asukkaiden salliminen voisi vähän avittaa tätä kehitystä. Asuin noilla nurkilla putkiremonttia paossa puoli vuotta, mutta en piipahtanut noissa kortteleissa kertaakaan.
Kiinteistönomistajat haluavat alueelle hybriditaloja, joissa on tavallisia asuntoja yläkerroksissa.
En tiedä, mitä tästä pitäisi ajatella. Kuunnellaan esittely ja keskustelu lautakunnassa niin ehkä sitten tiedän enemmän.
Malmin keskustavisio
Tiedoksi merkittävässä raportissa on pohdittu Malmin keskustan kehittämistä. Siitä on tarkoitus tulla myös Malmin lentokenttäalueen asukkaiden asiointikeskus. Tässä on vähän haastetta, koska Malmin nykyisetkään asukkaat eivät oikein suosi oman kylän kauppoja ja palveluja.
Hankala juttu. 1980-luvulla kaupunkisuunnittelu tuotti kovin hengetöntä ympäristöä. Ihan pikkuviilauksilla tuo ei parane, mikä tarkoittaa, että rahaa tarvittaisiin aika paljon.
Kerrankin listalla on ehdotuksia joita voi pääosin puoltaa! Lisäksi vielä vireillä Haltialan suojelualueen laajennus joten tuottaahan kaupunkisuunnittelu joskus hyvääkin jälkeä.
Postipuisto voisi olla tehokkaampikin. — Laajasaloon taloja mahtuu mutta ei kai vaan piirroksen arkkitehtuurillla? Tuollaisen voisi suunnitella käyttäen lapsuuteni valkoisia legotasoja, ikkunaelementtejä ja normipalikoita. Jos ei parempaa keksitä niin sitten murrettuun sävyyn rapatut elementtitalot punaisella harjakatolla, niin asukkaat saisivat mitä haluavat.
Teollisuuskadulla kannattaa luottaa pankkien arvostelukykyyn. Sekä Nordea että Op ovat sijoittuneet lähimaastoon joten sijainti sopii mainiosti eri suunnista tuleville työntekijöile ja asiakkaille. — Aluehan ei ole enää halvan vuokratason aluetta tai jos on niin vinkatkaa!
Vallilan suunnitelma on silkkaa neuvostoliittoa. Siellä on helvetisti toimitilaa tyhjillään jo nykyisinkin ja ilta-aikaan alue on täysin kuollut lukuunottamatta Ääniwallia. Mulla on ollut viimeiset kolme vuotta varasto alueella, koska hyvä sijainti ja halvat neliöt. Ja kun noin keskellä kylää on halpoja neliöitä, niin se on vahva indikaattori siitä, että alue on epäonnistunut.
En kyllä yhtään hahmota, että mikä pakkomielle virkamiehillä on vielä vuonna 2020 eriyttää työpaikat ja asuminen täysin toisistaan. Se ei toimi ja asiasta on vuosikymmenten kokemus. Seinä menee rikki ennen kuin pää?
Vallilassa on potentiaalia ihan kunnolliseksi korttelikaupungiksi, siellä on paljon säilyttämisen arvoistakin, mutta tuo suunnitelma takaa lähinnä sen, että siellä on halpaa varastotilaa keskellä kylää myös jatkossa.
Metsälässä on ilmeisesti paineita uusia päättyviä maanvuokrasopimuksia.
Listan asiakohdassa 14, kirjapainolle esitetään tontin uudelleenvuokrausta aina vuoteen 2043 saakka. Perusteluissa (vain) todetaan, että “tontti on yleiskaavassa osoitettu toimitila-alueeksi” eikä “uudelleen vuokraukselle ei ole estettä”. Esitysteksti ei kuitenkaan mainitse, että yleiskaavakartan mukaan Tuusulan kaupunkibulevardi kulkee juuri kyseisen tontin ylitse.
Ennen kuin Käpylän aseman kehittämisestä ja Tuusulantien liikenteen ohjautumisesta Veturitielle on esitetty uskottavia luonnoksia ei yksittäisiä tontteja tulisi varata viittä vuotta pidemmäksi ajaksi. Alue on lisäksi keväällä 2019 asetetussa rakennuskiellossa, joten on hämmentävää jos liian pitkillä vuokrasopimuksilla voidaan rajoittaa vaikean ja tärkeän solmukohdan kehittämistä.
Esittelytekstin mukaan tontti on osoitettu yleiskaavassa toimitila-alueeksi.
Hyvää sekoittunutta kaupunkia syntyy kun on eri ikäisiä ja eri kuntoisia tiloja vierekkäin. Eli on vanhaa, raihnaista ja siten halpaa tilaa kokeilevalle pöhinälle, ja sitten uutta, hyväkuntoista tilaa ostovoimaisille asiakkaille. Jos kaikki puretaan ja tehdään vain uutta mikään vähänkään kokeilevampi ei pysty vuokratasoon vastaamaan, ja jos kaikki on rähjäistä niin ostovoimaa ei ole.
Tuossa Vallilan tapauksessa parasta voisi olla säästää suurin osa vanhasta rakenteesta, ja rakentaa joko vanhojen päälle tai osittain purettavien tilalle reilusti korkeaa asumista kattojen yläpuolelle. Ei nyt välttämättä mitään pilvenpiirtäjää, mutta mäen harjalla jo sellainen 12 kerrosta olisi riittävä että juppipankkiireille ja konsulttityypeille saisi korkean statuksen asuntoja joista on näkymät kaupungin kattojen yli horisonttiin.
Eteläinen Postipuisto: ainut asemanseutu Helsingissä, jossa voisi kuvitella asuvansa. Miinuksena autopaikat, jotka ovat parkkitalossa kaukana asunnoista. Toinen miinus muodostettaneen ara-asunnoilla.
Tällä sijainnilla keskuspuiston laidalla olisi mahdollista muodostaa todella viihtyisä, saavutettava ja arvostettu asuinalue, kunhan annettaisiin markkinoiden määrätä väestöpohja ja heidän liikkumistarpeensa. Aivan varmasti menisi (sähkö)autopaikatkin kaupaksi pihakannen alta kunhan annettaisiin rakentajan rakentaa kysynnän mukaan.
Mistä Osmo päättelet ettei Malmilla suosita omia kauppoja? Täällähän on kaksi isoa hypermarketia, ja kyllä niissä asiakkaita näyttää olevan. Ja yökerhoihin väkeä tulee laajemmiltakin alueilta.
Olen samaa mieltä että 80-luvun kaupunkisuunnittelu on tuottanut todella tylsää kaupunkia ilman pienintäkään kunnianhimoa. Toivottavasti, jos visiot toteutuvat, täältä ei löydy mitään museoviraston rakastamaa.
Huomaan asuvani syädänmalmin yhdellä bulevardilla — kuulostaa toiveikkaalta.
Tieto siitä, että Malmilta käydään palkon kaupassa muualla olevissa automarketeista on peräisin yhdeltä selvityksen tekijöistä.
Jätkäsaari on myös hengetöntä aluetta. Ei täällä pysy kuin ässämarketit hengissä