VIIME VUOSIKYMMENELTÄ SIIRTYNEET ASIAT
Länsi-Helsingin raitioteiden yleissuunnitelma ja liikenteelliset periaatteet
Tämä pantiin pöydälle 10.12.2019. Suunnitelma on selostettu silloin tarkemmin
Tarkoitus on tehdä ratikkalinja Munkkiniemen aukiolta Huopalahdentietä ja Vihdintietä Pohjois-Haagan asemalle ja sieltä edelleen Kantelettarentielle. Tämä väli mitoitetaan 45 metriä pitkille kaksisuuntaisille ratikoille. Niillä ei kuitenkaan voi ajaa ainakaan toistaiseksi Munkkiniemestä Mannerheimintietä Kolmikulmaan ilman, että pysäkkejä pidennetään.
Mannerheimintien ratikkalinja ei kestä enempää ratikoita ruuhkautumatta. Siksi Töölön läpi avataan toinen ratikkalinja Topeliuksenkatua ja Fredrikinkatua pitkin Eiraan. Tämänhetkinen suunnitelma on laittaa tuolle linjalle nelosen ratikka ja kakkonen Nordenskjöldinkadun kohdalta niin, ettei se kulkisi Oopperan kautta. Kymppi taas kulkisi Katajanokalle. Nämä ovat kuitenkin vasta luonnosvaiheessa olevia suunnitelmia.
Ratikan tieltä raivataan pysäköintipaikkoja. Töölössä ne on tarkoitus korvata vinopaikoituksella tonttikaduilla, jolloin jalkakäytäviä kavennettaisiin. Ajatus on kertakaikkisen kehno. Jos ehdin, teen tästä aiheesta oman postauksen.
Huolestuttavaa on myös se, että Fredrikinkadulla ratikka joutuisi seisomaan samoissa ruuhkissa autojen kanssa. Fredasta pitäisi tehdä joukkoliikennekatu ja Albertinkadusta kaksisuuntainen autoilulle pyhitetty katu.
Länsilinkin ympäristön yleissuunnitelma
Oli aikanaan iso moka laittaa Tallinnan laivat Jätkäsaareen. Niiden oikea paikka olisi ollut jossain Espoossa, lähempänä Tallinnaan. Sataman toimittamat liikenne-ennusteet menivät ihan mönkään. Liikennettä on paljon enemmän ja ennustettua isompia alusten takia se tulee suurempina kerta-annoksina. Mutta siellä se nyt on.
On väläytetty tunnelia Länsiväylälle. Se olisi tavallaan yksi osa hylätystä keskustatunnelista, mutta senkin toimivuus olisi heikko.
Nyt esitetään rumaa ramppia Ruoholahden sillalle. Rampin tarve ei johdu pelkästään Jätkäsaaren liikenteestä vaan Etelä-Helsingistä tulevasta autoliikenteestä.
Kaupunki pahentaa asiaa omilla toimillaan pakottamalla Jätkäsaaren asukkaat ostamaan asunnon yhteydessä autopaikan, joka maksaa paljon enemmän kuin auto, yli 50 000 euroa. Kun suurin autoon liittyvä investointi on jo maksettu, sen halvan auton ostaa aika herkästi. Olen aika varma, että Hernesaareen autoja tulee paljon vähemmän, koska autopaikasta maksaminen on vapaaehtoista.
Atte Harjanteen valtuustoaloite Vanhankaupunginkosken padon purkamisesta
Tämä ikuisuusaloite siirrettiin suosiolla tälle vuosikymmenelle, koska faktoista oli erimielisyyttä.
Helen oy on ilmoittanut, ettei se tarvitse voimalaa mihinkään, mutta pato ja historiallinen voimalaitosmiljöö on suojeltu moneen kertaan asemakaavasta maakuntakaavaan. (Ei ollut suuri taloudellinen uhraus. Oli yhtiön kalleinta sähköä.)
Vettä voi ohjata virtaamaan itähaaran kosken kautta, jolloin kalat eivät törmäilisi patoseinään. Itäistä haaraa voisi vähän loiventaa, jotta heikommatkin kalat pääsisivät ylös, mutta koko Vantaanjoen pinnan alentaminen useilla metreillä olisi aika hankala juttu jokimaisemaa ajatellen.
UUDET ASIAT
Hämeentien 157 asemakaava.
Teollisuusrakennuksen tilalle tulee hybridirakennus, jossa on lähinnä asuntoja. Maisemallisesti merkittävä on 15-kerroksinen torniosa. Uusia arabianrantalaisia noin 200.
Kaava oli viime vuosikymmenellä lautakunnassa ja on sen jälkeen ollut nähtävillä. Ilman merkittäviä muutoksia laitetaan eteenpäin.
Kampin hiljentymiskappelin kaava
Kappelia laajennetaan 70 neliön lisärakennuksella
Uudenmaankadulle Otavan toimitalon laajennus
Talo laajenee sisäpihalle. Kun kyse ei ole asuintalosta, ei lasten leikkipaikoista tarvitse murehtia. Rakennusoikeus kasvaa 2 200 k‑m2:llä, mutta uutta toimistokerrosalaa tulee 2 351 k‑m2. Esityslistan mukaan sisäpihan avotoimistotiloihin tulee työpisteet n. 500 henkilölle. Kuulostaa aika paljolta (4,7 m²/henki!).
Lasten päiväkoti poikkeamisluvalla Konepajankuja 5:een
Rakennuksen käyttötarkoituksen muutos on ongelmaton, mutta 750 neliön pihan aitaaminen toriksi suunnitellulta aukealta on tietysti vähän ikävä juttu. Mutta päiväkoti on kuitenkin toistaiseksi välttämätön. Tosin suomalaisethan ovat päättäneet lopettaa lasten synnyttämisen, joten tämä jäänee väliaikaiseksi.