Kaupunkiympäristölautakunnan lista 14.1.2020

VIIME VUOSIKYMMENELTÄ SIIRTYNEET ASIAT

Län­si-Helsin­gin raitiotei­den yleis­su­un­nitel­ma ja liiken­teel­liset periaatteet

Tämä pan­ti­in pöy­dälle 10.12.2019. Suun­nitel­ma on selostet­tu sil­loin tarkemmin

Tarkoi­tus on tehdä ratikkalin­ja Munkkiniemen auki­ol­ta Huopalah­den­ti­etä ja Vihd­in­ti­etä Pohjois-Haa­gan ase­malle ja sieltä edelleen Kan­telettar­en­tielle. Tämä väli mitoite­taan 45 metriä pitkille kak­sisu­un­taisille ratikoille. Niil­lä ei kuitenkaan voi ajaa ainakaan tois­taisek­si Munkkiniemestä Man­ner­heim­inti­etä Kolmikul­maan ilman, että pysäkke­jä pidennetään.

Man­ner­heim­intien ratikkalin­ja ei kestä enem­pää ratikoi­ta ruuhkau­tu­mat­ta. Sik­si Töölön läpi avataan toinen ratikkalin­ja Topeliuk­senkat­ua ja Fredrikinkat­ua pitkin Eiraan. Tämän­hetki­nen suun­nitel­ma on lait­taa tuolle lin­jalle nelosen ratik­ka ja kakko­nen Nor­den­skjöldinkadun kohdal­ta niin, ettei se kulk­isi Oop­per­an kaut­ta. Kymp­pi taas kulk­isi Kata­janokalle. Nämä ovat kuitenkin vas­ta luon­nos­vai­heessa ole­via suunnitelmia.

Ratikan tieltä rai­vataan pysäköin­tipaikko­ja. Töölössä ne on tarkoi­tus kor­va­ta vinopaikoituk­sel­la tont­tikaduil­la, jol­loin jalka­käytäviä kaven­net­taisi­in. Aja­tus on ker­takaikkisen kehno. Jos ehdin, teen tästä aiheesta oman postauksen.

Huolestut­tavaa on myös se, että Fredrikinkadul­la ratik­ka jou­tu­isi sei­so­maan samoissa ruuhkissa auto­jen kanssa. Fredas­ta pitäisi tehdä joukkoli­iken­nekatu ja Albertinkadus­ta kak­sisu­un­tainen autoilulle pyhitet­ty katu.

Län­silinkin ympäristön yleissuunnitelma

Oli aikanaan iso moka lait­taa Tallinnan lai­vat Jätkäsaa­reen. Niiden oikea paik­ka olisi ollut jos­sain Espoos­sa, lähempänä Tallinnaan. Sata­man toimit­ta­mat liikenne-ennus­teet menivät ihan mönkään. Liiken­net­tä on paljon enem­män ja ennustet­tua isom­pia alus­ten takia se tulee suuremp­ina ker­ta-annoksi­na. Mut­ta siel­lä se nyt on.

On väläytet­ty tun­nelia Län­siväylälle. Se olisi taval­laan yksi osa hylä­tys­tä keskus­tatun­nelista, mut­ta senkin toimivu­us olisi heikko.

Nyt esitetään rumaa ramp­pia Ruo­ho­lah­den sil­lalle. Rampin tarve ei johdu pelkästään Jätkäsaaren liiken­teestä vaan Etelä-Helsingistä tulev­as­ta autoliikenteestä.

Kaupun­ki pahen­taa asi­aa omil­la toimil­laan pakot­ta­mal­la Jätkäsaaren asukkaat osta­maan asun­non yhtey­dessä autopaikan, joka mak­saa paljon enem­män kuin auto, yli 50 000 euroa. Kun suurin autoon liit­tyvä investoin­ti on jo mak­set­tu, sen hal­van auton ostaa aika herkästi. Olen aika var­ma, että Her­ne­saa­reen auto­ja tulee paljon vähem­män, kos­ka autopaikas­ta mak­sami­nen on vapaaehtoista.

Atte Har­jan­teen val­tu­us­toaloite Van­hankaupunginkosken padon purkamisesta

Tämä ikuisu­usa­loite siir­ret­ti­in suo­si­ol­la tälle vuosikymmenelle, kos­ka fak­toista oli erimielisyyttä.

Helen oy on ilmoit­tanut, ettei se tarvitse voimalaa mihinkään, mut­ta pato ja his­to­ri­alli­nen voimalaitosmiljöö on suo­jel­tu mon­een ker­taan ase­makaavas­ta maakun­takaavaan. (Ei ollut suuri taloudelli­nen uhraus. Oli yhtiön kallein­ta sähköä.)

Vet­tä voi ohja­ta vir­taa­maan itähaaran kosken kaut­ta, jol­loin kalat eivät tör­mäil­isi pato­seinään. Itäistä haaraa voisi vähän loiven­taa, jot­ta heikom­matkin kalat pää­si­sivät ylös, mut­ta koko Van­taan­joen pin­nan alen­t­a­mi­nen useil­la metreil­lä olisi aika han­kala jut­tu joki­maise­maa ajatellen.

UUDET ASIAT

Hämeen­tien 157 asemakaava.

Teol­lisu­us­raken­nuk­sen tilalle tulee hybridi­raken­nus, jos­sa on lähin­nä asun­to­ja. Maise­mallis­es­ti merkit­tävä on 15-ker­roksi­nen torniosa. Uusia ara­bi­an­ran­ta­laisia noin 200.

Kaa­va oli viime vuosikymmenel­lä lau­takun­nas­sa ja on sen jäl­keen ollut nähtävil­lä. Ilman merkit­täviä muu­tok­sia laite­taan eteenpäin.

Kampin hiljen­tymiskap­pelin kaava

Kap­pelia laa­jen­netaan 70 neliön lisärakennuksella

Uuden­maankadulle Ota­van toim­i­talon laajennus

Talo laa­je­nee sisäpi­halle. Kun kyse ei ole asuin­talosta, ei las­ten leikkipaikoista tarvitse mure­htia. Raken­nu­soikeus kas­vaa 2 200 k‑m2:llä, mut­ta uut­ta toimis­tok­er­rosalaa tulee 2 351 k‑m2. Esi­tys­lis­tan mukaan sisäpi­han avo­toimis­totiloi­hin tulee työpis­teet n. 500 henkilölle. Kuu­lostaa aika paljol­ta (4,7 m²/henki!).

Las­ten päiväkoti poikkeamis­lu­val­la Konepa­janku­ja 5:een

Raken­nuk­sen käyt­tö­tarkoituk­sen muu­tos on ongel­ma­ton, mut­ta 750 neliön pihan aitaami­nen torik­si suun­nitel­lul­ta aukeal­ta on tietysti vähän ikävä jut­tu. Mut­ta päiväkoti on kuitenkin tois­taisek­si vält­tämätön. Tosin suo­ma­laisethan ovat päät­täneet lopet­taa las­ten syn­nyt­tämisen, joten tämä jäänee väliaikaiseksi.

 

13 vastausta artikkeliin “Kaupunkiympäristölautakunnan lista 14.1.2020”

  1. Jos Jätkäsaares­ta oli alun­perin tarkoitet­tu asukkaiden kannal­ta vähäau­toinen kaupungi­nosa, mik­si sinne kuitenkin päätet­ti­in aset­taa parkkipaikko­jen miniminormi?

    Vastaa

    1. Autopaikko­jen min­imi­nor­mi Jätkäsaa­reen oli kaukaa viisas päätös.

      Jätkäsaaren infran ja palvelu­iden rak­en­t­a­mi­nen laa­haa — jostain syys­tä — rajusti asun­torak­en­tamista jäl­jessä. Alueel­la on kokon­aisia valmi­ita kort­telei­ta, joista lähim­mät päivit­täis­palve­lut (=Alepa) sijait­se­vat yli kilo­metrin päässä. Osa matkas­ta kul­je­taan sorati­etä pitkin. Pyörätie valmis­tuu ehkä muu­ta­man vuo­den päästä.

      Kun arjen väli­matkat ovat noinkin pitk­iä, perus­tuu liikku­mi­nen autoilulle. Kuten pien­taloalueil­la. Samas­ta syys­tä pysäköin­tipaikat tekevät varsin hyvin kaup­pansa alueen uusille asukkaille.

      Vastaa

  2. Aja­tus siitä, että nyky­isiä jalka­käytäviä kaven­net­taisi­in uusien raitiotei­den rak­en­tamisen takia on tosi­aan ker­takaikkisen kehno. Kan­takaupungis­sa alkaa olla jo nyt raitioteitä ja pyöräteitä enem­män kuin liiken­nela­ki määrää.

    Vastaa

  3. Toi ramp­pi on vain osa ehdotet­tua betoni­bru­tal­is­mia. Sen lisäk­si käytän­nössä koko Porkkalankatu muutet­taisi­in kaksitaso-risteykseksi.

    Kan­nus­taisin selvit­tämään, josko nyt metron aloitet­tua selvit­täisi­in ilman kaupunkia jakavaa Ruo­ho­lah­den­sil­taa, ja josko Porkkalankadun-Mek­lun risteyk­sen voisi muut­taa yhteen tasoon ja ava­ta risteyk­ses­tä suo­raan pääsyn Kampin pysäköin­ti­hallei­hin (nyky­isin joutuu aja­maan sil­taa ylös, ja sisää­na­jo on vas­ta Las­ten­le­hdon­puis­ton kohdalla).

    Ruo­ho­lah­den sil­lan pois­tu­mi­nen mah­dol­lis­taisi Mar­i­an alueen ydis­tymisen Hieta­lah­den alueeseen ja mah­dol­lis­taisi lisärak­en­tamista Porkkalankadun var­teen. Ehdotet­tu betoni­bru­tal­is­mi tek­isi kaiken juuri päin vas­toin, ja leikkaisi Etelä-Helsinkiä vielä nyky­istä pahemmin,

    Vastaa

    1. Ruo­ho­lah­den sil­ta­han oli aikanaan vält­tämätön ennen kaikkea sil­lan alla sijain­neen moni­raiteisen rat­api­han takia, ja tietysti sen lisäk­si Län­siväylän bussien oiko­r­e­it­tinä. Rat­api­han paikalla on nyt Baana ja Länärin bus­sitkin ovat katoa­va luon­non­va­ra, joten kevyem­pi ratkaisu (esim. Län­silink­ki 2 ja kier­toli­it­tymä) voisi vähitellen olla paikallaan.

      Vastaa

  4. Kum­masti lohet ja taimenet kiin­nos­ta­vat Van­taal­la, kun Tikkuri­lankoskesta pato puret­ti­in ja tehti­in komea kos­ki kun vesi las­ket­ti­in. Tässä saataisi­in komeampi kos­ki joka olisi jo matkailunähtävyys, mut­ta tietysti vihre­itä ei saa asi­aa aja­maan muu­ta­man poikkeuk­sen vahvis­taes­sa sään­töä. Van­taan­jo­ki on täl­lä het­kel­lä padot­tuna enem­män suuri oja kuin joki, joten veden lasku ja koskien kuo­hu­jen palaut­ta­mi­nen olisi melkoinen paran­nus. Pistää vihak­si ettei vihreät tätäkään näe, vaan puo­lus­tel­e­vat nyky­istä ihmisen tekemää ojaa, joka vielä tul­vii padonkin takia turhaan. Eikä koko joen vedenko­rkeus sil­lä rom­ah­da että pato ote­taan pois, ei siitä reiästä mene val­tavasti enem­pää vet­tä ja joes­sa on kos­ket ja poh­japadot ylem­pänä. Koko Helsin­gin ole­mas­sao­lo johtuu siitä että tuos­sa oli kalaisa lohikos­ki johon ensim­mäiset asukkaat tuli­vat joskus 1000-vuon­na tai aiem­min. Sama syy syn­nyt­ti asu­tuk­sen aikaisin Tikkuri­lan kohdille. Mikään muu ei olisi saanut heitä jäämään kuin mer­estä nou­se­va ilmainen pro­tei­i­ni, joten jos his­to­ri­al­lista merk­i­tys­tä haetaan niin siinä olisi. Ja sit­ten Ruotsin kuningaskin antoi luvan myähem­min myl­lylle ja padolle jos lohen nousua ei vaaran­neta, joten tuokin rikko­mus tulisi kor­jat­tua. Mik­si Van­taal­la sit­ten luon­toa arvoste­taan, mut­ta Helsingis­sä ei? Mik­si siel­lä mis­sä vihreät val­las­sa ei tapah­du mitään posi­ti­ivista, vaik­ka jo naa­puris­sa tehdään? Mitä Soin­in­vaara tek­isi jos koiran päätä hakataan kadul­la seinään ja se kuolee siihen? Nyt siel­lä kuolee ihan turhaan uhanalaisi­in lajei­hin kuu­lu­via kalo­ja tör­mäil­lessään pato­muuri­in. Vihrei­den lupauk­set luon­nollekin näyt­tää ole­van pup­pua, kun ei sit­ten kiin­nos­ta paran­taa uhanalaisien lajien ase­maa kun siihen on mah­dol­lisu­us. Kuka tei­hin enää uskoo kun tässäkin nikotel­laan, vaik­ka tämän luulisi ole­van mah­dol­lisu­us näyt­tää? Miten voitte vas­tus­taa Kemi­joen lisärak­en­tamista, kun turhienkaan pato­jen purku ei kiin­nos­ta kotona? Kovasti olet­ta sanomas­sa muille miten pitää olla. 

    Jätkäsaari ei tarvitse mitään lisäramppe­ja tai tun­nelei­ta, ei ole mitään val­tavaa ongelmaa.

    Vastaa

    1. Jok­ilu­on­to elpyy häm­mästyt­tävän nopeasti pato­jen purkamisen ja ennal­lis­tamis­toimien jäl­keen. Kasvil­lisu­us val­taa pal­jas­tuneen maan.
      Yleen­sä Helsin­ki on pyrkinyt ole­maan suun­nan­näyt­täjä. Tässä asi­as­sa se on tunaroinut.
      Var­maan pyöräi­lykai­stat on trendikkäämpi aihe tässä ajas­sa. Näkökul­maa kan­nat­taisi yrit­tää laajentaa.

      Vastaa

  5. Kos­ka Man­ner­heim­intien ratikkalin­ja ei kestä enem­pää ratikoi­ta ruuhkau­tu­mat­ta, Töölön läpi halut­taisi­in rak­en­taa rak­en­taa uusi rin­nakkainen ratikkalin­ja Topeliuk­senkat­ua pitkin parin kort­telin päähän Mannerheimintiestä. 

    Helpom­mal­la ja halvem­mal­la päästäisi­in kun Topeliuk­senkadul­la ajet­taisi­in bus­seil­la kuten nytkin. Pohjois-Haa­gaan ja Kan­nelmä­keen taas pääsee junal­la keskus­tas­ta viidessä­toista minuutissa.

    Vastaa

    1. Sinne on tulos­sa tuhan­sia ihmisiä bule­vardin var­teen. Koko bule­vardin idera ei toi­mi ilman ratikkaa ja se taisi olla myös vaa­timuk­se­na yleiskaavas­sa. Tätä lin­jas­toa ei tehdä nyky­istä kaupunkia vaan tule­vaa varten.

      Vastaa

  6. “Huolestut­tavaa on myös se, että Fredrikinkadul­la ratik­ka jou­tu­isi sei­so­maan samoissa ruuhkissa auto­jen kanssa. Fredas­ta pitäisi tehdä joukkoli­iken­nekatu ja Albertinkadus­ta kak­sisu­un­tainen autoilulle pyhitet­ty katu.”

    Jaan huolen, mut­ta esitet­ty ratkaisu ei toi­mi, kos­ka Fredal­la on kiin­teistöjä, joille pitää pystyä ajamaan.
    Paljon toimi­vampi ratkaisu on säi­lyt­tää Albertinkatu ja Fre­da yksisu­un­taisi­na, jol­loin ratik­ka kulk­isi omia kaisto­jaan etelään Albertinkat­ua ja pohjoiseen Fredaa. Liiken­neval­oe­tu­ude­tkin on paljon helpom­pi toteut­taa yksisu­un­taisille kaduille.

    Vastaa

    1. EKK: Jaan huolen, mut­ta esitet­ty ratkaisu ei toi­mi, kos­ka Fredal­la on kiin­teistöjä, joille pitää pystyä ajamaan.
      Paljon toimi­vampi ratkaisu on säi­lyt­tää Albertinkatu ja Fre­da yksisu­un­taisi­na, jol­loin ratik­ka kulk­isi omia kaisto­jaan etelään Albertinkat­ua ja pohjoiseen Fredaa. Liiken­neval­oe­tu­ude­tkin on paljon helpom­pi toteut­taa yksisu­un­taisille kaduille.

      Ton­teille ajo sal­lit­tu. Pitkän tähtäi­men tavoite saisi olla kohtu­ulli­nen käve­ly-ympäristö Temp­peli­aukion kirkol­ta Viiskul­man kaut­ta Merisa­ta­man­ran­taan. Henkilöau­toli­iken­teen suju­vu­u­den opti­moin­ti (sinän­sä suju­vampi Fredan ja Albertinkadun yksisu­un­taisu­us) ei oikein palvele asuin­vi­ihtyvyyt­tä, jon­ka soisi pri­or­isoita­van korkealle. Albertinkatu ei ole käve­ly-ympäristönä kovin kum­moinen, eikä tasa­jako taktiikkaa.

      Alueen pääväylät (yksi­ty­isautoilulle) ovat pohjois-etelä­su­un­nas­sa Telakkakatu ja Erot­ta­jankatu, itä-län­sisu­un­nas­sa Uuden­maankatu ja Lön­nrotinkatu. Muut varat­takoon rauhal­lisem­paan käyttöön.

      Oma ennus­teeni on että Her­ne­saaren valmis­tut­tua Fredrikinkadun läpi­a­jolle täy­tyy joka tapauk­ses­sa tehdä jotain kun Telakkakadun tukkeutues­sa (kos­ka Ruo­ho­lahti) pohjoiseen suun­tau­tu­va henkilöau­toli­ikenne siir­tyy kiertämään sen kaut­ta. Henkilöau­tot seiso­vat ruuhkas­sa, tehti­in Punavuores­sa mitä tahansa, mut­ta ratikoille voidaan saa­da kohtu­ullisil­la kus­tan­nuk­sil­la suju­vahko yhteys Kamp­pi­in, jol­la on var­masti posi­ti­ivi­nen vaiku­tus myös Telakkakadun työmatkaruuhkiin.

      Vastaa

  7. Mulle on yksi hailee tuleeko Hieta­lah­teen ramp­pi vai ei. Jos se suju­voit­taa liiken­netä niin ettei Jätkäsaaren ja Ruo­ho­lah­den asukkaat tarvitse hen­git­tää pakokaa­su­ja, niin tulkoot. Itse asi­as­sa Hieta­lahdessa on ollut ramp­pi “muinaisajoil­ta” 1990-luvulle asti, se kul­ki Lön­nrotinkadul­ta ja ylit­ti sata­ma­radan , teki mutkan ja laskeu­tui Porkkalankadun risteyk­seen. En oikein muista mik­si se purettiin?

    Vastaa

  8. Ruo­ho­lah­den auto­jen eri­ta­soli­it­tymän ramp­pi hylät­ti­in yksimielis­es­ti, mil­jar­di­en auto­tun­neliehdo­tuk­set kaupun­gin ali on lop­ul­takin jätet­ty his­to­ri­aan ja keskel­lä Töölöä on läh­es 1 000 auton parkki­hal­li tyhjänä. Näin rak­en­tuu ihmis­ten kaupunkia.

    Ehdo­tus teknisek­si suorituk­sek­si, joka hel­posti paran­taisi alueen kaupunkiku­vaa ja viihty­isyyt­tä hur­jasti: siir­retään autot Töölön­to­ril­ta tyhjään parkki­hal­li­in aset­ta­mal­la torille pysäköintikielto.

    Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.