Kaupunkiympäristölautakunnan lista 21.1.2020

36 vastausta artikkeliin “Kaupunkiympäristölautakunnan lista 21.1.2020”

1. Ei tarvitse arpoa Man­ner­heim­intien ja Topeliuk­senkadun raitiotei­den välil­lä, kos­ka Man­ner­heim­intiel­lä on jo raiteet. Koko kaupunkia ei voi ahtaa täy­teen pikaratikoi­ta näi­den onnet­tomien bule­vardis­u­un­nitelmien takia. Laa­jasa­lostakin niitä ollaan työn­tämässä keskustaan.

   Raskas maan­päälli­nen raideli­ikenne pikaratikoi­neen ei kuu­lu kan­takaupunki­in, eikä sen ahtaille kaduille pitäisi myöskään ruve­ta mitään uusia raitioteitä rak­en­ta­maan. Keskus­ta on jo tukos­sa nykyisilläkin.

   Vastaa

   1. Vähem­män ne matkus­ta­jat tilaa vievät, jos käyt­tävät ratikkaa. Jos kaupungis­sa on ahdas­ta, kan­nat­taa siis lisätä ratikoi­ta ja vähen­tää kumipyöräliikennettä.

      Vastaa

      1. OS
         ”3) Mik­si Vihdi­tielle tarvit­see lait­taa ratik­ka? Eiovätkä ne voisi kulkea bus­sil­la. Tässä ei ilmeis­es­ti tun­neta koko bule­vardis­u­un­nitel­maa, kun moista men­nään esittämään.
         Tähän kom­ment­ti, että nyt suun­nitel­tu pikaraitio­vaunu Kan­nelmä­keen kul­kee Vihd­in­ti­etä myöten n 1½ km nykyis­es­tä Haa­gan liiken­neympyrästä. Suun­nitel­tu jatko joskus jatkaisi Kaupin­tien risteyk­ses­tä (Pakas­ta­mo Oy ja TB:n huoltari) eteenpäin. 

         Täy­tyy myön­tää, että en ole tosi­aan ilmeiset­si ymmärtänyt bule­var­di­en ideaa. Kun en näe, mik­si en vält­tämät­tä vaati­si­vat raiti­oli­iken­net­tä. Eihän Pari­isin suuril­la bule­vardeil­lakaan ole. Tosin havain­neku­vat osoit­ta­vat, ettei myöskään kaupunkisu­un­nit­teli­jatkaan ole ymmärtäneet; sen ver­ran tuubaa ne ovat.
         OS:
         ”Vähem­män ne matkus­ta­jat tilaa vievät, jos käyt­tävät ratikkaa. Jos kaupungis­sa on ahdas­ta, kan­nat­taa siis lisätä ratikoi­ta ja vähen­tää kumipyöräliikennettä.”

         Artic-rautio­vau­nun pitu­us on 27,6 m. Siinä on matkus­ta­japaikko­ja yhteen­sä n 160. Bussin pitu­us on 12 m, ja matkus­ta­japaikko­ja noin 70. Kum­mas­sakin sei­soma­paikat mukaan lukien. Kumpikin vie suun­nilleen yhtä paljon tilaa matkus­ta­japaikkaa kohti.

         Ei mil­lään pahal­la. Min­ulle on jäänyt yhä enem­män epä­selväk­si, onko vuodes­ta 1969 tun­te­mani Osmo Soin­in­vaara ammatil­taan tieto- vai luulokirjailija.

   2. Jos kaupungis­sa on ahdas­ta, kaupunki­in kan­nat­taa tul­la metrol­la ja sähköju­nil­la ja käyt­tää nyky­isiä raitio­vaunu­ja. Raskaat 45-metriset pikaraitio­vaunut ovat huono aja­tus kaupun­gin keskus­tas­sa, kun raitio­vaunut jo nyt ajel­e­vat siel­lä peräkkäin.

      Vastaa

      1. Ei pikaratikoi­ta keskus­taan:
         Jos kaupungis­sa on ahdas­ta, kaupunki­in kan­nat­taa tul­la metrol­la ja sähköju­nil­la ja käyt­tää nyky­isiä raitio­vaunu­ja. Raskaat 45-metriset pikaraitio­vaunut ovat huono aja­tus kaupun­gin keskus­tas­sa, kun raitio­vaunut jo nyt ajel­e­vat siel­lä peräkkäin.

         Helsin­gin raiti­oli­iken­teen ongel­ma on juuri se, että yksikkökoko on liian pieni: raitio­vaunut saa­vat pie­nil­lä vuoroväleil­lä ruuhkia aikaan keskenään, eikä vilkkaim­mis­sa risteyk­sis­sä saa­da etu­isuuk­sia toim­i­maan, kun joka suun­nas­ta pus­kee raitiovaunua.

         Yksikkökokoa pitää kas­vat­taa ja van­ho­jen vauno­jen osalta pitäisi selvit­tää pari­a­jon mah­dol­lisu­ut­ta ja kannattavuutta.

      2. Ei pikaratikoi­ta keskus­taan:
         Jos kaupungis­sa on ahdas­ta, kaupunki­in kan­nat­taa tul­la metrol­la ja sähköju­nil­la ja käyt­tää nyky­isiä raitio­vaunu­ja. Raskaat 45-metriset pikaraitio­vaunut ovat huono aja­tus kaupun­gin keskus­tas­sa, kun raitio­vaunut jo nyt ajel­e­vat siel­lä peräkkäin. 

         Metro on hyvä mut­ta se kul­kee vain itä-län­sisu­un­nas­sa ja junal­la pääsee vain kahdelle ase­malle kan­takaupung­i­nalueel­la, jot­ka ovat lisäk­si aika kaukana toi­sis­taan. Pis­ara-rata aut­taisi tässä tilanteessa mut­ta päätös siitä on val­tios­ta kiin­ni, jol­la on mui­ta rahareikiä.

         Pikaraiti­otiekalus­to joka on aiot­tuu han­kkia ei ole yhtään raskaam­paa kuin taval­liset raitio­vaunut, pidem­piä toki ja niis­sä on ohjaamo kum­mas­sakin päässä ettei niitä tarvitse pääteasemil­la kääntää.

         Man­ner­heim­intie varataan pikalin­joille jos­sa ne saa­vat kulkea koko matkan oma­l­la kaistal­laan autoli­iken­teestä eril­lään. Sil­loin niiden matkanopeus voidaan nos­taa sille tasolle joka on omi­naista esim kes­ki-euroop­palais­ten kaupunkien vas­taav­ista pikaraitioteistä. Se ei nyt kuitenkaan tule ole­maan sama kuin met­rossa vaan 50 km/h luokkaa, mut­ta turhat pysähdyk­set liiken­neval­ois­sa kuten nyt, tul­laan välttämään. 

         Jot­ta se olisi mah­dol­lista pitää osa nyky­i­sistä raiti­olin­joista siirtää Runeber­gin ja Topeliuk­senkatu­ja pitkin kulke­maan. Ne mah­tu­vat sinne kun bus­sit poistuvat. 

         Paras olisi tietysti jos myös Man­ner­heim­intieltä saataisi­in bus­sit kor­vat­ua raitio­vaunuil­la, ainakin kaupun­gin omat sekä seu­tubus­sit Van­taalle ja Espooseen. Se edel­lyt­täisi että pikaraitio­vaunul­la pää­sisi Pohjois-Haa­gan lisäk­si ainakin Lep­pä­vaaraan, Pähk­inärin­teeseen ja Kaivokselaan.

      3. Ei pikaratikoi­ta keskus­taan: Raskaat 45-metriset pikaraitio­vaunut ovat huono aja­tus kaupun­gin keskus­tas­sa, kun raitio­vaunut jo nyt ajel­e­vat siel­lä peräkkäin.

         Kuten toinen nim­imerk­ki jo tote­si, asia on nimeno­maan päin vas­toin. Lyhyi­den vaunu­jen sump­pu­un­tu­mista voi vält­tää aja­mal­la isom­pia yksikköjä vähän harvem­min, jol­loin ne pystyvät pitämään vuorovälin­sä ja liikenne on matkus­ta­jan näkövinkke­listä ennustet­tavam­paa. Esim. Wienis­sä, Budapestis­sa ja Berli­inis­sä voi havain­noi­da, miten hom­ma toimii. Wienis­sa on edelleen käytössä myös per­in­teiset perä­vaunut. 550:n (Jok­eri) raiteille nos­tamises­sa on kyse samas­ta asi­as­ta — liian pienet yksiköt aja­vat täl­lä het­kel­lä sumpuissa.

   3. Ei pikaratikoi­ta keskus­taan: Raskas maan­päälli­nen raideli­ikenne pikaratikoi­neen ei kuu­lu kan­takaupunki­in, eikä sen ahtaille kaduille pitäisi myöskään ruve­ta mitään uusia raitioteitä rak­en­ta­maan. Keskus­ta on jo tukos­sa nykyisilläkin.

      No ei niin, mut­ta kun ihmis­ten mak­suhalukku­us kun­nol­li­sista julkisen liiken­teen ratkaisu­ista lähe­nee nol­laa eikä kaupun­ki niitä osaa mil­lään järkevil­lä kus­tan­nuk­sil­la rak­en­taa. Pitkät pikaratikat Man­ner­heim­intiel­lä on huonoista ratkaisu­ista paras. Fredrikinkadun muut­ta­mi­nen joukkoli­iken­nekaduk­si olisi paran­nus nykyti­laan, myös uusien raitei­den kanssa. Toiv­ot­tavasti edes Pis­ara osa­taan ajoit­taa s.e. rak­en­t­a­mi­nen tehdään seu­raa­van laman aikana.

      Min­un puolestani niiden pikaratikoiden päät­täri voisi olla vaik­ka Sokok­sen edessä, istu­isi ihan kohta­lais­es­ti Man­ner­heim­intien kävelyalue­su­un­nitel­maan. Metron sisäänkäyn­tikin olisi kohtu­ullisen lähel­lä vaik­ka Rauta­tien­tori on niitä asemia joiden sisäänkäyn­neistä puo­let puuttuu.

      Vastaa

2. Kah­den osa­puolen sopimuk­seen voi aina neu­votel­la muu­tok­sen, mut­ta julkiset han­k­in­nat eivät ole kah­den osa­puolen asia. Han­k­in­ta­sopimus­ta ei voi LAILLISESTI kas­vat­taa tietyn rajan yli ilman uut­ta kil­pailu­tus­ta. Se taas olisi kimu­rant­ti ratkaisu, kos­ka uuden alueen pyörien saami­nen toim­i­maan yhteen muun alueen sys­teemin kanssa edel­lyt­täisi sel­l­aisia vaa­timuk­sia, joi­ta voisi hel­posti syyt­tää kil­pailun vääristämis­es­tä. Tämän takia Espoon pyörät ovat oma sys­teeminsä ja Van­taa miet­tii. Aloil­la, jois­sa on vah­va verkos­to­vaiku­tus ja luon­nol­lisen monop­o­lin piirteitä, pitää olla uskallus­ta päät­tää sys­teemin laa­ju­ud­es­ta ja tavoit­teista yhdessä ennen kil­pailu­tus­ta, kos­ka sen jäl­keen on tosi­aan melkein pakko odot­taa seu­raavaa kierrosta.

   Vastaa

3. Oisko nyt 129 vuo­den jäl­keen tarpeek­si elin­ta­soa rak­en­taa kaik­ki raiteet (suo­rat, kaar­teet, risteyk­set) syväurisik­si, niin saatais ne spårat äänettömiksi?

   Vastaa

   1. Ehkä kan­nat­taisikin ruve­ta suosi­maan nykyaikaista hil­jaista ja saas­tee­ton­ta kumipyöräli­iken­net­tä. Nehän eivät tarvitse edes kiskoja.

      Vastaa

   2. toke:
      Oisko nyt 129 vuo­den jäl­keen tarpeek­si elin­ta­soa rak­en­taa kaik­ki raiteet (suo­rat, kaar­teet, risteyk­set) syväurisik­si, niin saatais ne spårat äänettömiksi?

      Toki kaar­teet ja suo­rat on syväu­raisia, eihän muu olisi mah­dol­lis­takaan. Lin­jali­iken­nekalus­toon on juhan­nuk­seen men­nessä asen­net­tu lev­eät pyörät, ja ensim­mäiset varsi­naiset syväu­raiset ris­tikot ote­taan käyt­töön tänä kesänä Manskun/Aleksin risteyksessä.

      Vastaa

4. Olisiko oikea syy: Vuosaa­res­sa on liikaa mer­ta ja mah­dol­lisuuk­sia että pyörät pää­tyvät merenpohjaan

   Vastaa

   1. Olisiko oikea syy: Vuosaa­res­sa on liikaa mer­ta ja mah­dol­lisuuk­sia että pyörät pää­tyvät merenpohjaan

      Kaupunki­fil­lare­i­ta ei varaste­ta eivätkä ne opäädy meren poh­jaan, kos­ka käyt­täjän on laitet­ta­va luot­toko­rt­tin­sa pan­tik­si järjestelmään.

      Vastaa

5. Sano viras­tolle, että panevat esille pari eri­laista lin­jas­to­vai­h­toe­htoa ja käske ker­toa kansalle, että tuos­ta ei tehdä oikeaa päätöstä vielä vuosikausi­in. On niin sääli, ettei virkamiehistö ymmär­rä markki­noin­nista mitään, vaan tekevät itselleen ja hyvälle han­kkeelle hal­laa keräämäl­lä turhaa vastustusta.

   Ei meistä kukaan vielä tiedä, mil­lainen ratikkalin­jas­to meil­lä kymme­nen vuo­den päästä on. Radoista on päätet­tävä nyt, että ehditään rak­en­taa, mut­ta lin­jas­to on täysin auki. Tulee Kalasa­ta­maa ja Laa­jasa­loakin vielä.

   Vastaa

   1. Daniel Fed­er­ley:
      Sano viras­tolle, että panevat esille pari eri­laista lin­jas­to­vai­h­toe­htoa ja käske ker­toa kansalle, että tuos­ta ei tehdä oikeaa päätöstä vielä vuosikausi­in. On niin sääli, ettei virkamiehistö ymmär­rä markki­noin­nista mitään, vaan tekevät itselleen ja hyvälle han­kkeelle hal­laa keräämäl­lä turhaa vastustusta.

      Ei meistä kukaan vielä tiedä, mil­lainen ratikkalin­jas­to meil­lä kymme­nen vuo­den päästä on. Radoista on päätet­tävä nyt, että ehditään rak­en­taa, mut­ta lin­jas­to on täysin auki. Tulee Kalasa­ta­maa ja Laa­jasa­loakin vielä.

      Nimeno­maan tämä. Ne nykyiset valit­ta­jat ovat hau­das­sa ja Stock­mann konkurssis­sa ennen kuin noille lin­joille tapah­tuu käytän­nössä mitään.

      Vastaa

6. Vilka­isu kart­taan niin huo­maa miten lähekkäin Topeliuk­senkatu ja Man­ner­heim­intie ovat.
   Mitä järkeä on lait­taa kak­si saman­su­un­taista raidelin­jaa noin lähelle toisiaan.
   Parem­pi olisi muut­taa nelosen reit­ti Paciuk­senkadun ja Lin­nankoskenkadun kaut­ta. Sille puolelle raken­netaan uut­ta julk­ista infraakin, Sil­ta­sairaala ja Syöpä­tau­tien klinikan laajennus.

   Vastaa

   1. Marko T:
      Vilka­isu kart­taan niin huo­maa miten lähekkäin Topeliuk­senkatu ja Man­ner­heim­intie ovat.
      Mitä järkeä on lait­taa kak­si saman­su­un­taista raidelin­jaa noin lähelle toisiaan.
      Parem­pi olisi muut­taa nelosen reit­ti Paciuk­senkadun ja Lin­nankoskenkadun kaut­ta. Sille puolelle raken­netaan uut­ta julk­ista infraakin, Sil­ta­sairaala ja Syöpä­tau­tien klinikan laajennus.

      Topeliuk­senkadun maankäyt­tö on niin tehokas­ta, että sinne muo­dos­tuu bus­sir­al­li ilman raiti­oti­etä, vaik­ka lähel­lä kulk­isin raiti­otie. Lin­jas­to on vaan huono nykyisessä suunnitelmassa.

      Vastaa

7. Ei sitä kau­nista his­to­ri­al­lista patop­utous­ta kan­na­ta eikä onnek­si edes tarvitse hävit­tää. Riit­täisi tosi­aan, että tehdään itähaaras­ta helpom­min nous­ta­va, ja kalo­jen eksymistä padot­tuun län­si­haaraan voitaisi­in lisäk­si vähen­tää sil­lä, että raken­net­taisi­in hive­nen ylem­mäs eli haa­rau­mako­htaan viis­to poh­jap­a­to, joka ohjaisi kalat automaat­tis­es­ti oikeaan suuntaan.

   Vastaa

8. Huvit­tavaa seu­ra­ta munkkalais­ten uli­naa nelosen muu­tok­ses­ta. Tai ei itse asi­as­sa munkkiniemeläis­ten, vaan nimeno­maan niiden har­vo­jen eli­itin edus­ta­jien jot­ka asu­vat meren­ran­nan miljoonien pien­talois­saan. Munkkalais­ten suureen enem­mistöön­hän tämä ei juuri edes vaiku­ta, kun uudel­la pikaratikalla pääsee Man­skua pitkin keskus­taan nor­maal­isti. Ain­ut vaiku­tus on siis posi­ti­ivi­nen kun alueelle tulee toinen lin­ja jol­la pääsee suo­raan myös Kamppiin.

   Argu­men­tit on myös erikoisia. Kun viisaat ja men­estyneet ihmiset argu­men­toi­vat näin säälit­täväl­lä taval­la, tietää että tässä ollaan vah­vasti oman edun/ideologian sokaisemia. Surullista katsottavaa.

   Vastaa

9. Helsin­ki aikoo ruve­ta purka­maan 1990-luvul­la raken­net­tu­ja talo­ja Meri-Rasti­las­ta. Ennenaikaisel­la ratkaisul­la kuulem­ma toteutetaan tiivistä kaupunki­raken­net­ta hyvien raideli­iken­ney­hteyk­sien var­relle. Nykyti­lanteessa ton­tit ovat väljiä suh­teessa eri­no­maiseen sijaintiinsa. 

   Kyl­lä ne ton­tit siel­lä pysyvät kaupunki­rak­en­teessa, vaik­ka talot puret­taisi­in joskus myöhem­minkin. Asun­to­ja kyl­lä raken­netaan tulevil­lakin vuosikymmenillä.

   Vastaa

   1. Purku­talo­ja kaupunki­rak­en­teessa:
      Helsin­ki aikoo ruve­ta purka­maan 1990-luvul­la raken­net­tu­ja talo­ja Meri-Rasti­las­ta. Ennenaikaisel­la ratkaisul­la kuulem­ma toteutetaan tiivistä kaupunki­raken­net­ta hyvien raideli­iken­ney­hteyk­sien var­relle. Nykyti­lanteessa ton­tit ovat väljiä suh­teessa eri­no­maiseen sijaintiinsa. 

      Kyl­lä ne ton­tit siel­lä pysyvät kaupunki­rak­en­teessa, vaik­ka talot puret­taisi­in joskus myöhem­minkin. Asun­to­ja kyl­lä raken­netaan tulevil­lakin vuosikymmenillä.

      Meri-Rasti­las­sa on paljon sel­l­aisia poli­it­tis­es­ti epäko­r­rek­te­ja haastei­ta, joi­ta tässä yritetään samal­la hoitaa noin niin kuin rankim­man kaut­ta. Samoin nuo talot, vaikkeivät vielä van­ho­ja ole, ovat aivan poikkeuk­sel­lisen huonos­sa kun­nos­sa. Minus­ta on hyvä, että Helsin­ki yrit­tää vält­tää niitä virheitä, joi­ta muual­la on tehty aiem­min ja joi­hin ei ole riit­tävän ajois­sa puu­tut­tu. Siinä mielessä ratkaisu ei ole “ennenaikainen” ollenkaan.

      Vastaa

10. Saman lin­jan­han ei ole pakko jatkaa Kampin metroase­man ohi. 14 ja 18 ‑bus­seil­la tehdään paljon matko­ja, mut­ta matko­ja ei tehdä paljon, kos­ka Meilahdes­ta Eiraan olisi eri­tyisen paljon kysyn­tää, vaan matko­ja tehdään paljon, kos­ka molem­mil­la bus­seil­la saavut­taa Kampin metroase­man. Munkkiniemen raitio­vaunu voisi kään­tyä design-pysäkeiltä Urho Kekkosen kadulle ja lin­ja 1 hoitaa Kampin metroase­man ja Eiran välisen tarpeen.

    Vastaa

    1. Makkarat­alon Hau­tu­umaa:
       Saman lin­jan­han ei ole pakko jatkaa Kampin metroase­man ohi. 14 ja 18 ‑bus­seil­la tehdään paljon matko­ja, mut­ta matko­ja ei tehdä paljon, kos­ka Meilahdes­ta Eiraan olisi eri­tyisen paljon kysyn­tää, vaan matko­ja tehdään paljon, kos­ka molem­mil­la bus­seil­la saavut­taa Kampin metroase­man. Munkkiniemen raitio­vaunu voisi kään­tyä design-pysäkeiltä Urho Kekkosen kadulle ja lin­ja 1 hoitaa Kampin metroase­man ja Eiran välisen tarpeen.

       Näin­hän se var­maan tul­laan käytän­nössä hoita­maan. 1 ja 2 Punavuoreen, jol­loin vuoroväli pysyy riit­tävän tiheänä ja toisen näistä voi jatkaa Her­ne­saa­reen, sin­nehän on arvioitu suurem­paa kysyn­tää kuin mihin kutosen ratik­ka riittäää.

       Vastaa

11. Pikaratikoiden pikaisu­us perus­tuu siihen, että vaunut kulke­vat har­voin, ja että vaunu­jen reit­eil­lä ei ole risteyk­siä, pysäkke­jä tai muu­ta liiken­net­tä kulkua hidas­ta­mas­sa. Kan­takaupungis­sa ja keskus­tan ahtail­la kaduil­la näitä hidastei­ta kuitenkin on.

    Vastaa

    1. Sik­si pikaratikat ovat Man­ner­heim­intiel­lä,. Siel­lä on ratikoil­la omat kaistansa ja jos ratikoi­ta ei kul­je aivan yht­enään, niil­lä voidaan jär­jestää vihreä valo aika.

       Vastaa

    2. Vaik­ka Man­ner­heim­intiel­lä raitio­vaunuil­la onkin oma kaistansa, eivät pikaratikat tietenkään ole ain­oi­ta liikku­jia keskus­tas­sa. Ahtai­ta kuor­mitet­tu­ja risteyk­siä on mon­een suun­taan ja on pysäkke­jä ja käveli­jöitä ja pyöräil­i­jöitä. Ja lähi­ratikoiden kanssa samoil­la raiteil­la­han ne pikaraitio­vaunutkin joutu­vat keskus­tas­sa kulkemaan. 

       Eihän koko keskus­taa voi vara­ta pelkästään pikaratikoiden käyt­töön, olti­in sit­ten Fredrikinkadul­la, Kai­vokadul­la tai Man­ner­heim­intiel­lä. Vai onko muu raiti­oli­ikenne tarkoi­tus samal­la lopettaa?

       Esimerkik­si Laa­jasa­lon pikaratikoi­ta ollaan tunke­mas­sa samaan Hakaniemen ja Kai­vokadun sump­pu­un nyky­is­ten raitio­vaunu­jen kanssa. Pysäk­it ovat jo nyt tukos­sa ilman näitä 45-metrisiä pikaratikoitakin.

       Vastaa

       1. Sen ver­ran kallista on raiti­otiein­fran rak­en­t­a­mi­nen ettei siitä koskaan voi tul­la kat­tavaa liikennejärjestelmää.
          Lähin­nä kai uudel­la raiti­otiel­lä halu­taan määritel­lä ns. kasvukäytävän paik­ka jonne sit­ten kaavoite­taan lisärak­en­tamista mah­dol­lisim­man paljon. Eli ilman tiheää lisärak­en­tamista ei tule myöskään raiti­oti­etä. Eli kysymys on myös siitä mil­laista kaupunki­raken­net­ta halutaan.

       2. Nyt kun näitä raidey­hteyk­siä kehitetään, niin pitäisi isom­minkin tarkastel­la koko joukkoli­iken­nejär­jestelmää. Minä en ymmär­rä, mik­si ylipäätään bus­seil­la aje­taan ydinkeskus­tan ruuhka­sump­pu­un. Bussien päätepysäkkien pitäisi olla jos­sakin noin 5km päässä keskus­tas­ta metro- ja juna-asemien yhtey­dessä. Viimeiset kilo­metrit keskus­taan pää­sisi nopeam­min raitei­ta pitkin, eikä bus­sil­la körötellen 20 liiken­neval­oristeyk­sen kaut­ta. Samal­la Helsin­gin ydinkeskus­ta muut­tuisi viihty­isäm­mäk­si ja käve­ly-ystäväl­lisem­mäk­si, kun esimerkik­si Rauta­tien­torista tulisi viihty­isä puis­toaukio nykyisen neu­vos­to­henkisen tuulen tuiv­er­ta­man bussien pysäköin­tiken­tän sijaan.

       3. Tari­na ker­too Siemensin insinööreistä jot­ka tuli­vat Helsinki­in asen­ta­maan ja käyt­töönot­ta­maan uut­ta liiken­neval­o­jen ohjausjär­jestelmää. Sak­salaisinsinöörit oli­vat ihmeis­sään kun hei­dän hyvin toimi­vaan liiken­neval­o­jen ohjausjär­jestelmään ladat­ti­in Helsingis­sä muokatut ohjauskaaviot, joista sak­salaisinsinöörit näkivät heti etteivät ne voi toimia kunnolla.

12. Jos ker­ran Vihd­in­tien var­teen tulee tiivistä, asukas­määrältään tehokas­ta rak­en­tamista, niin olisi yhä perustel­lumpaa luop­ua ruuhka‑, johdinkatkos- ja lumikaaos­alt­ti­ista pin­taratkais­us­ta ja toteut­taa vih­doinkin se toinen, keskus­tas­ta pohjoiseen suun­tau­tu­va metrolinja.

    Vastaa

    1. mieli­bidee:
       Jos ker­ran Vihd­in­tien var­teen tulee tiivistä, asukas­määrältään tehokas­ta rak­en­tamista, niin olisi yhä perustel­lumpaa luop­ua ruuhka‑, johdinkatkos- ja lumikaaos­alt­ti­ista pin­taratkais­us­ta ja toteut­taa vih­doinkin se toinen, keskus­tas­ta pohjoiseen suun­tau­tu­va metrolinja.

       Johan sinne suun­nalle kul­kee se rautatiek­si kut­sut­tu raskas­raidey­hteys Helsin­gin keskus­tas­ta Las­si­lan, Kan­nelmäen, ja Malminkar­tanon kaut­ta Myyr­mä­keen ja siitä eteen­päin. Ei se “metron” nimel­lä tun­net­tu raidey­hteys Helsin­gin kan­takaupungista itään tuo­ta kum­mallisem­pi ole…

       Vastaa

       1. Janne Pel­to­la: Johan sinne suun­nalle kul­kee se rautatiek­si kut­sut­tu raskas­raidey­hteys Helsin­gin keskus­tas­ta Las­si­lan, Kan­nelmäen, ja Malminkar­tanon kaut­ta Myyr­mä­keen ja siitä eteen­päin. Ei se ”metron” nimel­lä tun­net­tu raidey­hteys Helsin­gin kan­takaupungista itään tuo­ta kum­mallisem­pi ole… 

          Siinä on se vika että se ei kul­je Töölön, jos­sa on elämää, kaut­ta. Sil­lä pääsee vain Triplaan ja Fin­lan­dia-talon takapihalle.

13. Alueel­la paljon liikku­vana pidän tuo­ta Hämeen­tie 157:n täy­den­nys­tornin suun­nil­tel­maa aika roisi­na ja puis­toon rajau­tu­van julk­i­sivun­sa osalta liian mas­si­ivise­na ja tök­erösti istu­vana. Ainakin torniosaa soisi por­rastet­ta­van vähin­tään parvekek­er­roksen ver­ran van­han osan räys­täs­lin­jas­ta sisäänpäin.

    Vastaa

    1. Tuos­ta olen samaa mieltä, mut­ta en kehdan­nut sanoa ääneen.

       Min­ua muuten ihme­tyt­tää, mikä oikein estää Hämeen­tie 155 ja 157 1950 luvul­la raken­net­tui­hin pien­te­ol­lisu­ustaloi­hin (kau­nista tiil­iarkkite­htu­uria muuten) sal­li asuin­rak­en­t­a­mi­nen ilman näitä lisähökötyksiä. 

       Huoneis­to­jen korkeus ja raken­nusten syvyys eivät ole sille esteenä. Näistä saisi eri­no­maisia loft-asun­to­ja. Ja pien­te­ol­lisu­uskin vois jatkaa, kun ei enää ole raskai­ta pain­okonei­ta talossa.

       Vastaa

    2. Suuri ja tiivis ei yleen­sä ole kau­nista eikä viihtyisää.
       Talo­jen, myös täy­den­nys­raken­nusten, pitäisi olla inhimil­lisen kokoisia ja näköisiä, ” ihmisen mittaisia “.

       Vastaa