Kaupunkiympäristölautakunnan lista 21.1.2020

PÖYDÄLTÄ

Län­si-Hel­sin­gin rai­tio­tei­den yleis­suun­ni­tel­man lii­ken­teel­li­set periaatteet

Munk­ki­nie­mes­tä on tul­lut pal­jon pos­tia sii­tä, ettei nelos­ta saa siir­tää Man­ner­hei­min­tiel­tä Fre­dal­le. Minua­kin van­ha­na munk­ka­lai­se­na tämä vähän kou­rai­see, mut­ta munk­ki­nie­me­läis­ten argu­men­tit ovat vähän itsekkäitä.

1)      Eikö se Vih­din ratik­ka voi­si men­nä Fre­dal­le. Jos on sitä miel­tä, että Man­ner­hei­min­tien lin­ja on parem­pi, mil­lä perus­te­lee sitä, että lin­ja jol­la on enem­män mat­kus­ta­jia siir­ret­täi­siin huo­nom­mal­le rei­til­le ja vähä­lii­ken­te­sem­pi sai­si tämän parem­man reitin

2)      Eikö kymp­piä voi­si siir­tää Fre­dal­le. Toki voi­si, mut­ta pitäi­si ker­toa, mil­lä tätä perus­tel­laan. Siis mik­si munk­ki­nie­me­läi­set ovat tär­keäm­piä kuin Ruskeasuolaiset?

3)       Mik­si Vih­di­tiel­le tar­vit­see lait­taa ratik­ka? Eio­vät­kä ne voi­si kul­kea bus­sil­la. Täs­sä ei ilmei­ses­ti tun­ne­ta koko bule­var­di­suun­ni­tel­maa, kun mois­ta men­nään esittämään.

On kui­ten­kin aivan lii­an var­hais­ta päät­tää sii­tä, mil­lai­nen ratik­ka­ver­kos­to meil­lä on 2030-luvul­la. Eikä sii­tä pää­tä kau­pun­kiym­pä­ris­tö­lau­ta­kun­ta vaan HSL.

Hämeen­tien 157 asemakaava

Dema­rit pyy­si­vät tämän pöy­däl­le. Eivät ker­to­neet mik­si. Ensi kokouk­ses­sa heil­lä ei ole ketään läs­nä, joten ei se nyt­kään selviä.

Atte Har­jan­teen aloi­te Van­han­kau­pu­gin­kos­ken padon purkamisesta

Minus­ta padon voi kor­va­ta kos­kel­la, jos­ta aina­kin reip­paim­mat kalat pää­se­vät ylös, mut­ta rat­kai­su, joka las­ki­si joen (patoal­taan) pin­taa useil­la met­reil­lä eivät ole mah­dol­li­sia. Kos­ken nis­ka on siis pidet­tä­vä riit­tä­vän korkeana.

UUDET ASIAT

Meri-Ras­ti­lan itä­osan asemakaavaehdotus

Mas­sii­vi­nen kaa­va, joka tuo alu­eel­le 2000 uut­ta asu­kas­ta. Tämä jää var­maan­kin pöy­däl­le. Asi­aa on pui­tu lau­ta­kun­nas­sa moneen ker­taan, joten eikö­hän tämä ole suun­nil­leen täs­sä. Ihme­tyt­tää vain, että 1990-luvul­la kaa­voi­tet­tiin noin maa­ta haaskaten.

Vil­le Jalo­vaa­ran val­tuus­toa­loi­te kau­pun­ki­pyö­rä­jär­jes­tel­män laa­jen­ta­mi­ses­ta Vuosaareen

Vas­taus on aika yllät­tä­vä. Ei voi, kos­ka sopi­muk­sen mukai­nen mää­rä pyö­rä­ase­mia on jo käy­tet­ty ja uusi sopi­mus on mah­dol­li­nen teh­dä vuon­na 2025.

Ei ole tot­ta. Aina voi sopi­muk­seen neu­vo­tel­la muu­tok­sen. Sinän­sä kau­pun­ki­pyö­rä­jär­jes­tel­mä toi­mii lähiöis­sä huo­nom­min kuin kan­ta­kau­pun­gis­sa, kos­ka aamul­la kaik­ki mene­vät yhteen suun­taan ja ilta­päi­väl­lä takaisin.

 

 

 

36 vastausta artikkeliin “Kaupunkiympäristölautakunnan lista 21.1.2020”

  1. Ei tar­vit­se arpoa Man­ner­hei­min­tien ja Tope­liuk­sen­ka­dun rai­tio­tei­den välil­lä, kos­ka Man­ner­hei­min­tiel­lä on jo rai­teet. Koko kau­pun­kia ei voi ahtaa täy­teen pika­ra­ti­koi­ta näi­den onnet­to­mien bule­var­di­suun­ni­tel­mien takia. Laa­ja­sa­los­ta­kin nii­tä ollaan työn­tä­mäs­sä keskustaan.

    Ras­kas maan­pääl­li­nen rai­de­lii­ken­ne pika­ra­ti­koi­neen ei kuu­lu kan­ta­kau­pun­kiin, eikä sen ahtail­le kaduil­le pitäi­si myös­kään ruve­ta mitään uusia rai­tio­tei­tä raken­ta­maan. Kes­kus­ta on jo tukos­sa nykyisilläkin.

    1. Vähem­män ne mat­kus­ta­jat tilaa vie­vät, jos käyt­tä­vät ratik­kaa. Jos kau­pun­gis­sa on ahdas­ta, kan­nat­taa siis lisä­tä rati­koi­ta ja vähen­tää kumipyöräliikennettä.

      1. OS
        ”3) Mik­si Vih­di­tiel­le tar­vit­see lait­taa ratik­ka? Eio­vät­kä ne voi­si kul­kea bus­sil­la. Täs­sä ei ilmei­ses­ti tun­ne­ta koko bule­var­di­suun­ni­tel­maa, kun mois­ta men­nään esittämään.
        Tähän kom­ment­ti, että nyt suun­ni­tel­tu pika­rai­tio­vau­nu Kan­nel­mä­keen kul­kee Vih­din­tie­tä myö­ten n 1½ km nykyi­ses­tä Haa­gan lii­ken­neym­py­räs­tä. Suun­ni­tel­tu jat­ko jos­kus jat­kai­si Kau­pin­tien ris­teyk­ses­tä (Pakas­ta­mo Oy ja TB:n huol­ta­ri) eteenpäin. 

        Täy­tyy myön­tää, että en ole tosi­aan ilmei­set­si ymmär­tä­nyt bule­var­dien ide­aa. Kun en näe, mik­si en vält­tä­mät­tä vaa­ti­si­vat rai­tio­lii­ken­net­tä. Eihän Parii­sin suu­ril­la bule­var­deil­la­kaan ole. Tosin havain­ne­ku­vat osoit­ta­vat, ettei myös­kään kau­pun­ki­suun­nit­te­li­jat­kaan ole ymmär­tä­neet; sen ver­ran tuu­baa ne ovat.
        OS:
        ”Vähem­män ne mat­kus­ta­jat tilaa vie­vät, jos käyt­tä­vät ratik­kaa. Jos kau­pun­gis­sa on ahdas­ta, kan­nat­taa siis lisä­tä rati­koi­ta ja vähen­tää kumipyöräliikennettä.”

        Artic-rau­tio­vau­nun pituus on 27,6 m. Sii­nä on mat­kus­ta­ja­paik­ko­ja yhteen­sä n 160. Bus­sin pituus on 12 m, ja mat­kus­ta­ja­paik­ko­ja noin 70. Kum­mas­sa­kin sei­so­ma­pai­kat mukaan lukien. Kum­pi­kin vie suun­nil­leen yhtä pal­jon tilaa mat­kus­ta­ja­paik­kaa kohti.

        Ei mil­lään pahal­la. Minul­le on jää­nyt yhä enem­män epä­sel­väk­si, onko vuo­des­ta 1969 tun­te­ma­ni Osmo Soi­nin­vaa­ra amma­til­taan tie­to- vai luulokirjailija.

    2. Jos kau­pun­gis­sa on ahdas­ta, kau­pun­kiin kan­nat­taa tul­la met­rol­la ja säh­kö­ju­nil­la ja käyt­tää nykyi­siä rai­tio­vau­nu­ja. Ras­kaat 45-met­ri­set pika­rai­tio­vau­nut ovat huo­no aja­tus kau­pun­gin kes­kus­tas­sa, kun rai­tio­vau­nut jo nyt aje­le­vat siel­lä peräkkäin.

      1. Ei pika­ra­ti­koi­ta kes­kus­taan:
        Jos kau­pun­gis­sa on ahdas­ta, kau­pun­kiin kan­nat­taa tul­la met­rol­la ja säh­kö­ju­nil­la ja käyt­tää nykyi­siä rai­tio­vau­nu­ja. Ras­kaat 45-met­ri­set pika­rai­tio­vau­nut ovat huo­no aja­tus kau­pun­gin kes­kus­tas­sa, kun rai­tio­vau­nut jo nyt aje­le­vat siel­lä peräkkäin.

        Hel­sin­gin rai­tio­lii­ken­teen ongel­ma on juu­ri se, että yksik­kö­ko­ko on lii­an pie­ni: rai­tio­vau­nut saa­vat pie­nil­lä vuo­ro­vä­leil­lä ruuh­kia aikaan kes­ke­nään, eikä vilk­kaim­mis­sa ris­teyk­sis­sä saa­da etui­suuk­sia toi­mi­maan, kun joka suun­nas­ta pus­kee raitiovaunua.

        Yksik­kö­ko­koa pitää kas­vat­taa ja van­ho­jen vau­no­jen osal­ta pitäi­si sel­vit­tää paria­jon mah­dol­li­suut­ta ja kannattavuutta.

      2. Ei pika­ra­ti­koi­ta kes­kus­taan:
        Jos kau­pun­gis­sa on ahdas­ta, kau­pun­kiin kan­nat­taa tul­la met­rol­la ja säh­kö­ju­nil­la ja käyt­tää nykyi­siä rai­tio­vau­nu­ja. Ras­kaat 45-met­ri­set pika­rai­tio­vau­nut ovat huo­no aja­tus kau­pun­gin kes­kus­tas­sa, kun rai­tio­vau­nut jo nyt aje­le­vat siel­lä peräkkäin. 

        Met­ro on hyvä mut­ta se kul­kee vain itä-län­si­suun­nas­sa ja junal­la pää­see vain kah­del­le ase­mal­le kan­ta­kau­pun­gi­na­lu­eel­la, jot­ka ovat lisäk­si aika kau­ka­na toi­sis­taan. Pisa­ra-rata aut­tai­si täs­sä tilan­tees­sa mut­ta pää­tös sii­tä on val­tios­ta kiin­ni, jol­la on mui­ta rahareikiä.

        Pika­rai­tio­tie­ka­lus­to joka on aiot­tuu hank­kia ei ole yhtään ras­kaam­paa kuin taval­li­set rai­tio­vau­nut, pidem­piä toki ja niis­sä on ohjaa­mo kum­mas­sa­kin pääs­sä ettei nii­tä tar­vit­se pää­tea­se­mil­la kääntää.

        Man­ner­hei­min­tie vara­taan pika­lin­joil­le jos­sa ne saa­vat kul­kea koko mat­kan omal­la kais­tal­laan auto­lii­ken­tees­tä eril­lään. Sil­loin nii­den mat­ka­no­peus voi­daan nos­taa sil­le tasol­le joka on omi­nais­ta esim kes­ki-euroop­pa­lais­ten kau­pun­kien vas­taa­vis­ta pika­rai­tio­teis­tä. Se ei nyt kui­ten­kaan tule ole­maan sama kuin met­ros­sa vaan 50 km/h luok­kaa, mut­ta tur­hat pysäh­dyk­set lii­ken­ne­va­lois­sa kuten nyt, tul­laan välttämään. 

        Jot­ta se oli­si mah­dol­lis­ta pitää osa nykyi­sis­tä rai­tio­lin­jois­ta siir­tää Rune­ber­gin ja Tope­liuk­sen­ka­tu­ja pit­kin kul­ke­maan. Ne mah­tu­vat sin­ne kun bus­sit poistuvat. 

        Paras oli­si tie­tys­ti jos myös Man­ner­hei­min­tiel­tä saa­tai­siin bus­sit kor­va­tua rai­tio­vau­nuil­la, aina­kin kau­pun­gin omat sekä seu­tu­bus­sit Van­taal­le ja Espoo­seen. Se edel­lyt­täi­si että pika­rai­tio­vau­nul­la pää­si­si Poh­jois-Haa­gan lisäk­si aina­kin Lep­pä­vaa­raan, Päh­ki­nä­rin­tee­seen ja Kaivokselaan.

      3. Ei pika­ra­ti­koi­ta kes­kus­taan: Ras­kaat 45-met­ri­set pika­rai­tio­vau­nut ovat huo­no aja­tus kau­pun­gin kes­kus­tas­sa, kun rai­tio­vau­nut jo nyt aje­le­vat siel­lä peräkkäin.

        Kuten toi­nen nimi­merk­ki jo tote­si, asia on nime­no­maan päin vas­toin. Lyhyi­den vau­nu­jen sump­puun­tu­mis­ta voi vält­tää aja­mal­la isom­pia yksik­kö­jä vähän har­vem­min, jol­loin ne pys­ty­vät pitä­mään vuo­ro­vä­lin­sä ja lii­ken­ne on mat­kus­ta­jan näkö­vink­ke­lis­tä ennus­tet­ta­vam­paa. Esim. Wie­nis­sä, Buda­pes­tis­sa ja Ber­lii­nis­sä voi havain­noi­da, miten hom­ma toi­mii. Wie­nis­sa on edel­leen käy­tös­sä myös perin­tei­set perä­vau­nut. 550:n (Joke­ri) rai­teil­le nos­ta­mi­ses­sa on kyse samas­ta asias­ta — lii­an pie­net yksi­köt aja­vat täl­lä het­kel­lä sumpuissa.

    3. Ei pika­ra­ti­koi­ta kes­kus­taan: Ras­kas maan­pääl­li­nen rai­de­lii­ken­ne pika­ra­ti­koi­neen ei kuu­lu kan­ta­kau­pun­kiin, eikä sen ahtail­le kaduil­le pitäi­si myös­kään ruve­ta mitään uusia rai­tio­tei­tä raken­ta­maan. Kes­kus­ta on jo tukos­sa nykyisilläkin.

      No ei niin, mut­ta kun ihmis­ten mak­su­ha­luk­kuus kun­nol­li­sis­ta jul­ki­sen lii­ken­teen rat­kai­suis­ta lähe­nee nol­laa eikä kau­pun­ki nii­tä osaa mil­lään jär­ke­vil­lä kus­tan­nuk­sil­la raken­taa. Pit­kät pika­ra­ti­kat Man­ner­hei­min­tiel­lä on huo­nois­ta rat­kai­suis­ta paras. Fredri­kin­ka­dun muut­ta­mi­nen jouk­ko­lii­ken­ne­ka­duk­si oli­si paran­nus nyky­ti­laan, myös uusien rai­tei­den kans­sa. Toi­vot­ta­vas­ti edes Pisa­ra osa­taan ajoit­taa s.e. raken­ta­mi­nen teh­dään seu­raa­van laman aikana.

      Minun puo­les­ta­ni nii­den pika­ra­ti­koi­den päät­tä­ri voi­si olla vaik­ka Sokok­sen edes­sä, istui­si ihan koh­ta­lai­ses­ti Man­ner­hei­min­tien käve­ly­alue­suun­ni­tel­maan. Met­ron sisään­käyn­ti­kin oli­si koh­tuul­li­sen lähel­lä vaik­ka Rau­ta­tien­to­ri on nii­tä ase­mia joi­den sisään­käyn­neis­tä puo­let puuttuu.

  2. Kah­den osa­puo­len sopi­muk­seen voi aina neu­vo­tel­la muu­tok­sen, mut­ta jul­ki­set han­kin­nat eivät ole kah­den osa­puo­len asia. Han­kin­ta­so­pi­mus­ta ei voi LAILLISESTI kas­vat­taa tie­tyn rajan yli ilman uut­ta kil­pai­lu­tus­ta. Se taas oli­si kimu­rant­ti rat­kai­su, kos­ka uuden alu­een pyö­rien saa­mi­nen toi­mi­maan yhteen muun alu­een sys­tee­min kans­sa edel­lyt­täi­si sel­lai­sia vaa­ti­muk­sia, joi­ta voi­si hel­pos­ti syyt­tää kil­pai­lun vää­ris­tä­mi­ses­tä. Tämän takia Espoon pyö­rät ovat oma sys­tee­min­sä ja Van­taa miet­tii. Aloil­la, jois­sa on vah­va ver­kos­to­vai­ku­tus ja luon­nol­li­sen mono­po­lin piir­tei­tä, pitää olla uskal­lus­ta päät­tää sys­tee­min laa­juu­des­ta ja tavoit­teis­ta yhdes­sä ennen kil­pai­lu­tus­ta, kos­ka sen jäl­keen on tosi­aan mel­kein pak­ko odot­taa seu­raa­vaa kierrosta.

  3. Ois­ko nyt 129 vuo­den jäl­keen tar­peek­si elin­ta­soa raken­taa kaik­ki rai­teet (suo­rat, kaar­teet, ris­teyk­set) syvä­uri­sik­si, niin saa­tais ne spå­rat äänettömiksi?

    1. Ehkä kan­nat­tai­si­kin ruve­ta suo­si­maan nyky­ai­kais­ta hil­jais­ta ja saas­tee­ton­ta kumi­pyö­rä­lii­ken­net­tä. Nehän eivät tar­vit­se edes kiskoja.

    2. toke:
      Ois­ko nyt 129 vuo­den jäl­keen tar­peek­si elin­ta­soa raken­taa kaik­ki rai­teet (suo­rat, kaar­teet, ris­teyk­set) syvä­uri­sik­si, niin saa­tais ne spå­rat äänettömiksi?

      Toki kaar­teet ja suo­rat on syvä­urai­sia, eihän muu oli­si mah­dol­lis­ta­kaan. Lin­ja­lii­ken­ne­ka­lus­toon on juhan­nuk­seen men­nes­sä asen­net­tu leveät pyö­rät, ja ensim­mäi­set var­si­nai­set syvä­urai­set ris­ti­kot ote­taan käyt­töön tänä kesä­nä Manskun/Aleksin risteyksessä.

  4. Oli­si­ko oikea syy: Vuo­saa­res­sa on lii­kaa mer­ta ja mah­dol­li­suuk­sia että pyö­rät pää­ty­vät merenpohjaan

    1. Oli­si­ko oikea syy: Vuo­saa­res­sa on lii­kaa mer­ta ja mah­dol­li­suuk­sia että pyö­rät pää­ty­vät merenpohjaan

      Kau­pun­ki­fil­la­rei­ta ei varas­te­ta eivät­kä ne opää­dy meren poh­jaan, kos­ka käyt­tä­jän on lai­tet­ta­va luot­to­kort­tin­sa pan­tik­si järjestelmään.

  5. Sano viras­tol­le, että pane­vat esil­le pari eri­lais­ta lin­jas­to­vaih­toeh­toa ja käs­ke ker­toa kan­sal­le, että tuos­ta ei teh­dä oike­aa pää­tös­tä vie­lä vuo­si­kausiin. On niin sää­li, ettei vir­ka­mie­his­tö ymmär­rä mark­ki­noin­nis­ta mitään, vaan teke­vät itsel­leen ja hyväl­le hank­keel­le hal­laa kerää­mäl­lä tur­haa vastustusta.

    Ei meis­tä kukaan vie­lä tie­dä, mil­lai­nen ratik­ka­lin­jas­to meil­lä kym­me­nen vuo­den pääs­tä on. Radois­ta on pää­tet­tä­vä nyt, että ehdi­tään raken­taa, mut­ta lin­jas­to on täy­sin auki. Tulee Kala­sa­ta­maa ja Laa­ja­sa­loa­kin vielä.

    1. Daniel Feder­ley:
      Sano viras­tol­le, että pane­vat esil­le pari eri­lais­ta lin­jas­to­vaih­toeh­toa ja käs­ke ker­toa kan­sal­le, että tuos­ta ei teh­dä oike­aa pää­tös­tä vie­lä vuo­si­kausiin. On niin sää­li, ettei vir­ka­mie­his­tö ymmär­rä mark­ki­noin­nis­ta mitään, vaan teke­vät itsel­leen ja hyväl­le hank­keel­le hal­laa kerää­mäl­lä tur­haa vastustusta.

      Ei meis­tä kukaan vie­lä tie­dä, mil­lai­nen ratik­ka­lin­jas­to meil­lä kym­me­nen vuo­den pääs­tä on. Radois­ta on pää­tet­tä­vä nyt, että ehdi­tään raken­taa, mut­ta lin­jas­to on täy­sin auki. Tulee Kala­sa­ta­maa ja Laa­ja­sa­loa­kin vielä.

      Nime­no­maan tämä. Ne nykyi­set valit­ta­jat ovat hau­das­sa ja Stock­mann kon­kurs­sis­sa ennen kuin noil­le lin­joil­le tapah­tuu käy­tän­nös­sä mitään.

  6. Vil­kai­su kart­taan niin huo­maa miten lähek­käin Tope­liuk­sen­ka­tu ja Man­ner­hei­min­tie ovat.
    Mitä jär­keä on lait­taa kak­si saman­suun­tais­ta rai­de­lin­jaa noin lähel­le toisiaan.
    Parem­pi oli­si muut­taa nelo­sen reit­ti Paciuk­sen­ka­dun ja Lin­nan­kos­ken­ka­dun kaut­ta. Sil­le puo­lel­le raken­ne­taan uut­ta jul­kis­ta infraa­kin, Sil­ta­sai­raa­la ja Syö­pä­tau­tien kli­ni­kan laajennus.

    1. Mar­ko T:
      Vil­kai­su kart­taan niin huo­maa miten lähek­käin Tope­liuk­sen­ka­tu ja Man­ner­hei­min­tie ovat.
      Mitä jär­keä on lait­taa kak­si saman­suun­tais­ta rai­de­lin­jaa noin lähel­le toisiaan.
      Parem­pi oli­si muut­taa nelo­sen reit­ti Paciuk­sen­ka­dun ja Lin­nan­kos­ken­ka­dun kaut­ta. Sil­le puo­lel­le raken­ne­taan uut­ta jul­kis­ta infraa­kin, Sil­ta­sai­raa­la ja Syö­pä­tau­tien kli­ni­kan laajennus.

      Tope­liuk­sen­ka­dun maan­käyt­tö on niin teho­kas­ta, että sin­ne muo­dos­tuu bus­si­ral­li ilman rai­tio­tie­tä, vaik­ka lähel­lä kul­ki­sin rai­tio­tie. Lin­jas­to on vaan huo­no nykyi­ses­sä suunnitelmassa.

  7. Ei sitä kau­nis­ta his­to­rial­lis­ta pato­pu­tous­ta kan­na­ta eikä onnek­si edes tar­vit­se hävit­tää. Riit­täi­si tosi­aan, että teh­dään itä­haa­ras­ta hel­pom­min nous­ta­va, ja kalo­jen eksy­mis­tä padot­tuun län­si­haa­raan voi­tai­siin lisäk­si vähen­tää sil­lä, että raken­net­tai­siin hive­nen ylem­mäs eli haa­rau­ma­koh­taan viis­to poh­ja­pa­to, joka ohjai­si kalat auto­maat­ti­ses­ti oike­aan suuntaan.

  8. Huvit­ta­vaa seu­ra­ta munk­ka­lais­ten uli­naa nelo­sen muu­tok­ses­ta. Tai ei itse asias­sa munk­ki­nie­me­läis­ten, vaan nime­no­maan nii­den har­vo­jen elii­tin edus­ta­jien jot­ka asu­vat meren­ran­nan mil­joo­nien pien­ta­lois­saan. Munk­ka­lais­ten suu­reen enem­mis­töön­hän tämä ei juu­ri edes vai­ku­ta, kun uudel­la pika­ra­ti­kal­la pää­see Mans­kua pit­kin kes­kus­taan nor­maa­lis­ti. Ainut vai­ku­tus on siis posi­tii­vi­nen kun alu­eel­le tulee toi­nen lin­ja jol­la pää­see suo­raan myös Kamppiin.

    Argu­men­tit on myös eri­koi­sia. Kun vii­saat ja menes­ty­neet ihmi­set argu­men­toi­vat näin sää­lit­tä­väl­lä taval­la, tie­tää että täs­sä ollaan vah­vas­ti oman edun/ideologian sokai­se­mia. Surul­lis­ta katsottavaa.

  9. Hel­sin­ki aikoo ruve­ta pur­ka­maan 1990-luvul­la raken­net­tu­ja talo­ja Meri-Ras­ti­las­ta. Ennen­ai­kai­sel­la rat­kai­sul­la kuu­lem­ma toteu­te­taan tii­vis­tä kau­pun­ki­ra­ken­net­ta hyvien rai­de­lii­ken­neyh­teyk­sien var­rel­le. Nyky­ti­lan­tees­sa ton­tit ovat väl­jiä suh­tees­sa erin­omai­seen sijaintiinsa. 

    Kyl­lä ne ton­tit siel­lä pysy­vät kau­pun­ki­ra­ken­tees­sa, vaik­ka talot puret­tai­siin jos­kus myö­hem­min­kin. Asun­to­ja kyl­lä raken­ne­taan tule­vil­la­kin vuosikymmenillä.

    1. Pur­ku­ta­lo­ja kau­pun­ki­ra­ken­tees­sa:
      Hel­sin­ki aikoo ruve­ta pur­ka­maan 1990-luvul­la raken­net­tu­ja talo­ja Meri-Ras­ti­las­ta. Ennen­ai­kai­sel­la rat­kai­sul­la kuu­lem­ma toteu­te­taan tii­vis­tä kau­pun­ki­ra­ken­net­ta hyvien rai­de­lii­ken­neyh­teyk­sien var­rel­le. Nyky­ti­lan­tees­sa ton­tit ovat väl­jiä suh­tees­sa erin­omai­seen sijaintiinsa. 

      Kyl­lä ne ton­tit siel­lä pysy­vät kau­pun­ki­ra­ken­tees­sa, vaik­ka talot puret­tai­siin jos­kus myö­hem­min­kin. Asun­to­ja kyl­lä raken­ne­taan tule­vil­la­kin vuosikymmenillä.

      Meri-Ras­ti­las­sa on pal­jon sel­lai­sia poliit­ti­ses­ti epä­kor­rek­te­ja haas­tei­ta, joi­ta täs­sä yri­te­tään samal­la hoi­taa noin niin kuin ran­kim­man kaut­ta. Samoin nuo talot, vaik­kei­vät vie­lä van­ho­ja ole, ovat aivan poik­keuk­sel­li­sen huo­nos­sa kun­nos­sa. Minus­ta on hyvä, että Hel­sin­ki yrit­tää vält­tää nii­tä vir­hei­tä, joi­ta muu­al­la on teh­ty aiem­min ja joi­hin ei ole riit­tä­vän ajois­sa puu­tut­tu. Sii­nä mie­les­sä rat­kai­su ei ole “ennen­ai­kai­nen” ollenkaan.

  10. Saman lin­jan­han ei ole pak­ko jat­kaa Kam­pin met­roa­se­man ohi. 14 ja 18 ‑bus­seil­la teh­dään pal­jon mat­ko­ja, mut­ta mat­ko­ja ei teh­dä pal­jon, kos­ka Mei­lah­des­ta Eiraan oli­si eri­tyi­sen pal­jon kysyn­tää, vaan mat­ko­ja teh­dään pal­jon, kos­ka molem­mil­la bus­seil­la saa­vut­taa Kam­pin met­roa­se­man. Munk­ki­nie­men rai­tio­vau­nu voi­si kään­tyä design-pysä­keil­tä Urho Kek­ko­sen kadul­le ja lin­ja 1 hoi­taa Kam­pin met­roa­se­man ja Eiran väli­sen tarpeen.

    1. Mak­ka­ra­ta­lon Hau­tuu­maa:
      Saman lin­jan­han ei ole pak­ko jat­kaa Kam­pin met­roa­se­man ohi. 14 ja 18 ‑bus­seil­la teh­dään pal­jon mat­ko­ja, mut­ta mat­ko­ja ei teh­dä pal­jon, kos­ka Mei­lah­des­ta Eiraan oli­si eri­tyi­sen pal­jon kysyn­tää, vaan mat­ko­ja teh­dään pal­jon, kos­ka molem­mil­la bus­seil­la saa­vut­taa Kam­pin met­roa­se­man. Munk­ki­nie­men rai­tio­vau­nu voi­si kään­tyä design-pysä­keil­tä Urho Kek­ko­sen kadul­le ja lin­ja 1 hoi­taa Kam­pin met­roa­se­man ja Eiran väli­sen tarpeen.

      Näin­hän se var­maan tul­laan käy­tän­nös­sä hoi­ta­maan. 1 ja 2 Puna­vuo­reen, jol­loin vuo­ro­vä­li pysyy riit­tä­vän tiheä­nä ja toi­sen näis­tä voi jat­kaa Her­ne­saa­reen, sin­ne­hän on arvioi­tu suu­rem­paa kysyn­tää kuin mihin kuto­sen ratik­ka riittäää.

  11. Pika­ra­ti­koi­den pikai­suus perus­tuu sii­hen, että vau­nut kul­ke­vat har­voin, ja että vau­nu­jen rei­teil­lä ei ole ris­teyk­siä, pysäk­ke­jä tai muu­ta lii­ken­net­tä kul­kua hidas­ta­mas­sa. Kan­ta­kau­pun­gis­sa ja kes­kus­tan ahtail­la kaduil­la näi­tä hidas­tei­ta kui­ten­kin on.

    1. Sik­si pika­ra­ti­kat ovat Man­ner­hei­min­tiel­lä,. Siel­lä on rati­koil­la omat kais­tan­sa ja jos rati­koi­ta ei kul­je aivan yhte­nään, niil­lä voi­daan jär­jes­tää vih­reä valo aika.

    2. Vaik­ka Man­ner­hei­min­tiel­lä rai­tio­vau­nuil­la onkin oma kais­tan­sa, eivät pika­ra­ti­kat tie­ten­kään ole ainoi­ta liik­ku­jia kes­kus­tas­sa. Ahtai­ta kuor­mi­tet­tu­ja ris­teyk­siä on moneen suun­taan ja on pysäk­ke­jä ja käve­li­jöi­tä ja pyö­räi­li­jöi­tä. Ja lähi­ra­ti­koi­den kans­sa samoil­la rai­teil­la­han ne pika­rai­tio­vau­nut­kin jou­tu­vat kes­kus­tas­sa kulkemaan. 

      Eihän koko kes­kus­taa voi vara­ta pel­käs­tään pika­ra­ti­koi­den käyt­töön, oltiin sit­ten Fredri­kin­ka­dul­la, Kai­vo­ka­dul­la tai Man­ner­hei­min­tiel­lä. Vai onko muu rai­tio­lii­ken­ne tar­koi­tus samal­la lopettaa?

      Esi­mer­kik­si Laa­ja­sa­lon pika­ra­ti­koi­ta ollaan tun­ke­mas­sa samaan Haka­nie­men ja Kai­vo­ka­dun sump­puun nykyis­ten rai­tio­vau­nu­jen kans­sa. Pysä­kit ovat jo nyt tukos­sa ilman näi­tä 45-met­ri­siä pikaratikoitakin.

      1. Sen ver­ran kal­lis­ta on rai­tio­tiein­fran raken­ta­mi­nen ettei sii­tä kos­kaan voi tul­la kat­ta­vaa liikennejärjestelmää.
        Lähin­nä kai uudel­la rai­tio­tiel­lä halu­taan mää­ri­tel­lä ns. kas­vu­käy­tä­vän paik­ka jon­ne sit­ten kaa­voi­te­taan lisä­ra­ken­ta­mis­ta mah­dol­li­sim­man pal­jon. Eli ilman tihe­ää lisä­ra­ken­ta­mis­ta ei tule myös­kään rai­tio­tie­tä. Eli kysy­mys on myös sii­tä mil­lais­ta kau­pun­ki­ra­ken­net­ta halutaan.

      2. Nyt kun näi­tä rai­deyh­teyk­siä kehi­te­tään, niin pitäi­si isom­min­kin tar­kas­tel­la koko jouk­ko­lii­ken­ne­jär­jes­tel­mää. Minä en ymmär­rä, mik­si yli­pää­tään bus­seil­la aje­taan ydin­kes­kus­tan ruuh­ka­sump­puun. Bus­sien pää­te­py­säk­kien pitäi­si olla jos­sa­kin noin 5km pääs­sä kes­kus­tas­ta met­ro- ja juna-ase­mien yhtey­des­sä. Vii­mei­set kilo­met­rit kes­kus­taan pää­si­si nopeam­min rai­tei­ta pit­kin, eikä bus­sil­la körö­tel­len 20 lii­ken­ne­va­lo­ris­teyk­sen kaut­ta. Samal­la Hel­sin­gin ydin­kes­kus­ta muut­tui­si viih­tyi­säm­mäk­si ja käve­ly-ystä­väl­li­sem­mäk­si, kun esi­mer­kik­si Rau­ta­tien­to­ris­ta tuli­si viih­tyi­sä puis­toau­kio nykyi­sen neu­vos­to­hen­ki­sen tuu­len tui­ver­ta­man bus­sien pysä­köin­ti­ken­tän sijaan.

      3. Tari­na ker­too Sie­men­sin insi­nöö­reis­tä jot­ka tuli­vat Hel­sin­kiin asen­ta­maan ja käyt­töö­not­ta­maan uut­ta lii­ken­ne­va­lo­jen ohjaus­jär­jes­tel­mää. Sak­sa­lai­sin­si­nöö­rit oli­vat ihmeis­sään kun hei­dän hyvin toi­mi­vaan lii­ken­ne­va­lo­jen ohjaus­jär­jes­tel­mään ladat­tiin Hel­sin­gis­sä muo­ka­tut ohjaus­kaa­viot, jois­ta sak­sa­lai­sin­si­nöö­rit näki­vät heti ettei­vät ne voi toi­mia kunnolla.

  12. Jos ker­ran Vih­din­tien var­teen tulee tii­vis­tä, asu­kas­mää­räl­tään teho­kas­ta raken­ta­mis­ta, niin oli­si yhä perus­tel­lum­paa luo­pua ruuhka‑, joh­din­kat­kos- ja lumi­kaa­osalt­tiis­ta pin­ta­rat­kai­sus­ta ja toteut­taa vih­doin­kin se toi­nen, kes­kus­tas­ta poh­joi­seen suun­tau­tu­va metrolinja.

    1. mie­li­bi­dee:
      Jos ker­ran Vih­din­tien var­teen tulee tii­vis­tä, asu­kas­mää­räl­tään teho­kas­ta raken­ta­mis­ta, niin oli­si yhä perus­tel­lum­paa luo­pua ruuhka‑, joh­din­kat­kos- ja lumi­kaa­osalt­tiis­ta pin­ta­rat­kai­sus­ta ja toteut­taa vih­doin­kin se toi­nen, kes­kus­tas­ta poh­joi­seen suun­tau­tu­va metrolinja.

      Johan sin­ne suun­nal­le kul­kee se rau­ta­tiek­si kut­sut­tu ras­kas­rai­deyh­teys Hel­sin­gin kes­kus­tas­ta Las­si­lan, Kan­nel­mäen, ja Mal­min­kar­ta­non kaut­ta Myyr­mä­keen ja sii­tä eteen­päin. Ei se “met­ron” nimel­lä tun­net­tu rai­deyh­teys Hel­sin­gin kan­ta­kau­pun­gis­ta itään tuo­ta kum­mal­li­sem­pi ole…

      1. Jan­ne Pel­to­la: Johan sin­ne suun­nal­le kul­kee se rau­ta­tiek­si kut­sut­tu ras­kas­rai­deyh­teys Hel­sin­gin kes­kus­tas­ta Las­si­lan, Kan­nel­mäen, ja Mal­min­kar­ta­non kaut­ta Myyr­mä­keen ja sii­tä eteen­päin. Ei se ”met­ron” nimel­lä tun­net­tu rai­deyh­teys Hel­sin­gin kan­ta­kau­pun­gis­ta itään tuo­ta kum­mal­li­sem­pi ole… 

        Sii­nä on se vika että se ei kul­je Töö­lön, jos­sa on elä­mää, kaut­ta. Sil­lä pää­see vain Triplaan ja Fin­lan­dia-talon takapihalle.

  13. Alu­eel­la pal­jon liik­ku­va­na pidän tuo­ta Hämeen­tie 157:n täy­den­nys­tor­nin suun­nil­tel­maa aika roi­si­na ja puis­toon rajau­tu­van jul­ki­si­vun­sa osal­ta lii­an mas­sii­vi­se­na ja töke­rös­ti istu­va­na. Aina­kin tor­nio­saa soi­si por­ras­tet­ta­van vähin­tään par­ve­ke­ker­rok­sen ver­ran van­han osan räys­täs­lin­jas­ta sisäänpäin.

    1. Tuos­ta olen samaa miel­tä, mut­ta en keh­dan­nut sanoa ääneen.

      Minua muu­ten ihme­tyt­tää, mikä oikein estää Hämeen­tie 155 ja 157 1950 luvul­la raken­net­tui­hin pien­teol­li­suus­ta­loi­hin (kau­nis­ta tii­liark­ki­teh­tuu­ria muu­ten) sal­li asuin­ra­ken­ta­mi­nen ilman näi­tä lisähökötyksiä. 

      Huo­neis­to­jen kor­keus ja raken­nus­ten syvyys eivät ole sil­le estee­nä. Näis­tä sai­si erin­omai­sia loft-asun­to­ja. Ja pien­teol­li­suus­kin vois jat­kaa, kun ei enää ole ras­kai­ta pai­no­ko­nei­ta talossa.

    2. Suu­ri ja tii­vis ei yleen­sä ole kau­nis­ta eikä viihtyisää.
      Talo­jen, myös täy­den­nys­ra­ken­nus­ten, pitäi­si olla inhi­mil­li­sen kokoi­sia ja näköi­siä, ” ihmi­sen mittaisia “.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.