Kaupunkiympäristölautakunnan esityslista 31.3.2020

21 vastausta artikkeliin “Kaupunkiympäristölautakunnan esityslista 31.3.2020”

1. Jos­sain vai­h­toe­htoises­sa todel­lisu­udessa sitä toivoisi, että samal­la vaival­la raken­net­taisi­in Hieta­lah­den­torin nurkalta koko sata­ma-allas täy­teen. Mer­inäköalat toril­ta telakalle ja ben­sa-ase­malle menevät joo (ja his­to­ria!), mut­ta samal­la isom­pi raken­nus­mas­sa blokkaisi edes jotenkin nykyisen torille johta­van tuuli­tun­nelin, johon toden­näköi­nen val­lit­se­va tuuli puhal­taa kivasti käytän­nössä suo­raan avomereltä.

   Vastaa

   1. Uuden katuy­htey­den rak­en­t­a­mi­nen Hieta­lah­den entisen rat­apenkeren kohdalle voi olla aiheel­lis­takin. Eikö sitä muuten ole suun­nitel­tukin jo vuosikym­meniä sit­ten? Tosin jos veneal­las aio­taan pitää veneal­taana jatkos­sakin, sil­lan pitää olla sen ver­ran korkea, että veneet mah­tu­vat sen alitse, ja sil­loin se voi olla jo maisema­hait­ta. Mut­ta aio­taanko sinne mah­dut­taa uut­ta rak­en­tamis­takin, vieläpä 20 000 ker­rosneliömetrin ver­ran? Mihin kohtaan se mah­tuu, ellei veneal­las­ta täytetä ainakin osit­tain? Nykyisen huoltoase­man kohdalleko? Se edel­lyt­täisi jo melko korkeaa rakennusta.
      Sijoi­tusy­htiöt kyl­lä iskevät silmän­sä mil­loin mihinkin sel­l­aiseen kohtaa, jos­sa on vähänkin aukeaa tilaa. Niin kuin taan­noin Elielin­aukioonkin, jos­ta ympäristöi­neen oli saman­ta­painen tar­jous lau­takun­nan esi­tys­listal­la muu­ta­ma viikko sit­ten. Siel­lä varausalue oli suurim­mak­si osak­si kat­u­aluet­ta. Ei kai keskelle katu­ja sen­tään aio­ta rak­en­taa? Korkein­taan sinne sopii jokin kios­ki tai muu vas­taa­va paviljon­ki, ja ehkä pieni lisäraken­nus Vlta­van raken­nuk­sen pohjois­seinään, tai jokin pieni ja mata­la raken­nus pos­ti­talon itä­seinän edustalle. Vai onko koh­ta jo vuorossa Senaatintori?

      Vastaa

2. Helsin­gin kan­takaupun­gin ranto­jen ryöste­ly jatkuu. Nyt on vuorossa Hieta­lah­den­ran­ta. Yleen­sä siitä ei mitään hyvää seu­raa, että täl­laiset kiin­teistösi­joi­tusy­htiöt päästetään kaupunkia suunnittelemaan. 

   Ensin myön­netään kaupun­gin suo­si­ol­lisel­la myötä­vaiku­tuk­sel­la suun­nit­telu­va­raus, ja koh­ta ollaan jo julis­ta­mas­sa arkite­htu­urik­il­pailua. Kenen anta­mal­la man­daatil­la kaupun­ki saa jatku­vasti kaveer­a­ta näi­den gryn­derei­den kanssa?

   Vastaa

3. Töölön­lahdelle junaradan alit­ta­van kana­van kohdalle raken­net­ti­in joskus 90-luvun puo­livälis­sä van­han penger­re­tyn kävelysil­lan paikalle ‘kevyt­tä liiken­net­tä’ varten mas­si­ivi­nen 8‑aukkoinen beton­isil­ta, jos­sa kak­si rekkaa mah­tu­isi hyvin ohit­ta­maan toisensa.

   Sil­ta on kam­mot­ta­va betonikolos­si etenkin Töölön­lah­den vas­tarannal­ta kat­sot­tuna ja rikkoo pahasti lah­den vihreän rantavi­ivan. Olisi haus­ka nähdä, miltä sil­ta näyt­tää sen jäl­keen, jos sitä vielä korote­taan tul­va­port­tien takia kahdel­la metril­lä. Ja miten siel­lä kukaan enää pääsee liikkumaan.

   Vastaa

   1. Tul­va­por­tit Töölön­lahdelle:
      Töölön­lahdelle junaradan alit­ta­van kana­van kohdalle raken­net­ti­in joskus 90-luvun puo­livälis­sä van­han penger­re­tyn kävelysil­lan paikalle ’kevyt­tä liiken­net­tä’ varten mas­si­ivi­nen 8‑aukkoinen beton­isil­ta, jos­sa kak­si rekkaa mah­tu­isi hyvin ohit­ta­maan toisensa.

      Sil­ta on kam­mot­ta­va betonikolos­si etenkin Töölön­lah­den vas­tarannal­ta kat­sot­tuna jarikkoo pahasti lah­den vihreän rantavi­ivan. Olisi haus­ka nähdä, miltä sil­ta näyt­tää sen jäl­keen, jos sitä vielä korote­taan tul­va­port­tien takia kahdel­la metril­lä. Ja miten siel­lä kukaan enää pääsee liikkumaan. 

      Uusi sil­ta näyt­täisi tule­van Eläin­tarhan­lah­den puolelle. Se on suun­nilleen samas­sa tasos­sa rauta­tien kanssa, mikä voi olla ihan posi­ti­ivi­nen asia. Esteet­tömyyso­hjeet on tain­nut uno­htua, etelästä tul­lessa on aika tiuk­ka nousu 😉

      Vastaa

4. O.S:“Paikalinen potku­pal­loseu­ra halu­aisi tänne kupla­hallin. Siinä on se pieni ongel­ma, että pelaa­maan kai pää­si­sivät vain kyseisen seu­ran jäsenet, kun puis­toa on suun­nitel­tu kaikkien käyttöön.”

   On kyl­lä hal­ven­tavaa nimitel­lä junior­e­i­ta potku­pal­loil­i­joik­si. Eiväthän he tietenkään ole mitää globaalin jalka­pal­lobusinek­sen ja rahan­pe­suli­igo­jen veroisia tähtipelaa­jia, mut­ta jun­nut har­ras­ta­vat innol­la ja sydämel­lä. Pitäisi val­tiomiehenkin nähdä isom­pi kuva mitä liikun­ta merk­it­see kansan­ter­vey­den näkökulmasta.

   Sitä­pait­si  Laut­tasaa­res­sa on Suomen suurin ala-aste. Heiltä puut­tuu kun­non sisäliikuntatilat.

   Puis­tom­aista aluet­ta riit­tää kyl­lä yllinkyllin kun maankäyt­tö suun­nitel­laan taitavasti. Alueelle suun­nitel­tu koira­puis­to voi olla vähän sivum­mal­la ja lumen kaatopaik­ka ei sovi kuvaan ollenkaan. Ei lun­ta saa meren rantaan kipata!!!

   Nyt pitää ide­olo­gia jät­tää sinne takavasem­malle ja ottaa ark­i­jär­ki käteen.

   Vastaa

5. Ihmette­len, että näitä yksi­ty­isiä parkkilu­o­la­hankkei­ta pukkaa, vaik­ka autopaikko­jen kysyn­tä ei oikein riitä tekemään niistä kannattavia.

   Voisiko sil­lä olla jotain tekemistä, että niistä ei juuri ole kulu­ja valmis­tu­misen jäl­keen? Ei tarvitse läm­mit­tää, ei tarvitse juurikaan huoltaa. Miten kiinteistövero?

   Joka tapauk­ses­sa voi olla ihan kohtu­ulli­nen parkkipaik­ka rahalle

   Vastaa

   1. Kom­ment­ti: Voisiko sil­lä olla jotain tekemistä, että niistä ei juuri ole kulu­ja valmis­tu­misen jäl­keen? Ei tarvitse läm­mit­tää, ei tarvitse juurikaan huoltaa. Miten kiinteistövero? 

      Tai sit­ten tässä pätee sama yksimielisyysharha, joka on nähty autoilukeskustelus­sa mon­ta ker­taa muutenkin: autoil­i­jat kuvit­tel­e­vat kaikkien muidenkin ole­van autoil­i­joi­ta, ja tämä harhainen käsi­tys autoilun suo­sios­ta ulot­tuu pysäköin­tilu­olien kan­nat­tavu­us­laskelmi­in saakka.

      Vastaa

6. Puis­toalueille pystytet­tävien kupla­hal­lien ongel­ma on, että ne ovat erään­lainen ympäristörikos kaupungis­sa. Esimerkik­si Helsin­gin Pal­lo­ken­täl­lä Olympias­ta­dion­in naa­puris­sa on nyt ollut val­ta­van kokoinen kupla­hal­li tilapäis­luvil­la pystyssä jo viisi vuot­ta, eikä se näytä sieltä ole­van mihinkään lähdössäkään.

   Voisiko ajatel­la, että puis­tois­sa ja keskeisil­lä kaupunkialueil­la käytet­täisi­in läm­mitet­täviä vihre­itä tekonur­mikent­tiä näi­den kamalien kuplien sijaan? Nyky­is­ten leu­to­jen talvien aikaan läm­mitetyl­lä ulko­ken­täl­lä voidaan pela­ta Helsingis­sä ongelmit­ta läh­es tulkoon ympäri vuoden.

   Vastaa

7. Kuplahalleja..:“Voisiko ajatel­la, että puis­tois­sa ja keskeisil­lä kaupunkialueil­la käytet­täisi­in läm­mitet­täviä vihre­itä tekonur­mikent­tiä näi­den kamalien kuplien sijaan? Nyky­is­ten leu­to­jen talvien aikaan läm­mitetyl­lä ulko­ken­täl­lä voidaan pela­ta Helsingis­sä ongelmit­ta läh­es tulkoon ympäri vuoden.”

   Kyl­lä noinkin, Englan­nis­sa­han liigaa pelat­ti­in tam­miku­us­sa takavu­osiana luon­non­nur­mil­la lumen ja rous­teen seassa. Ja shortseilla.
   Kupla­hal­lien sijaan voitaisi­in tehdä puu­rak­en­teisia “hen­git­täviä ” halle­ja, jot­ka oli­si­vat sisäil­maystäväl­lisiä ja arkkite­htoonis­es­ti silmää miel­lyt­täviä. Kol­mas plus­sa olisi hiilineu­traal­isu­usu­lot­tuvu­us. Puu­rak­en­tamien sitoo hiiltä vuosikym­meniksi ja Helsin­ki voisi ede­tä ilmas­ton­muu­tok­sen vas­taisen tais­telun ken­täl­lä . Sama koskisi maneese­ja , näyt­te­ly­halle­ja ja kaupun­gin kiin­teistöin­fran rakenteita.

   Ideaa saa käyt­tää vapaasti ( Helsin­ki hiili­va­paak­si-kil­pailus­sa) ilman min­ulle mak­set­tavia roy­al­te­ja. heh

   Vastaa

   1. Eemil:
      Kupla­hal­lien sijaan voitaisi­in tehdä puu­rak­en­teisia ”hen­git­täviä ” halle­ja, jot­ka oli­si­vat sisäil­maystäväl­lisiä ja arkkite­htoonis­es­ti silmää miel­lyt­täviä. Kol­mas plus­sa olisi hiilineu­traal­isu­usu­lot­tuvu­us. Puu­rak­en­tamien sitoo hiiltä vuosikym­meniksi ja Helsin­ki voisi ede­tä ilmas­ton­muu­tok­sen vas­taisen tais­telun ken­täl­lä . Sama koskisi maneese­ja , näyt­te­ly­halle­ja ja kaupun­gin kiin­teistöin­fran rakenteita. 

      Jos ote­taan aja­tus ihan vakavis­saan, niin peri­aat­teessa jalka­pal­lo­ken­tän voisi tosi­aan kat­taa aika edullis­es­ti seinät­tömäl­lä puu­rak­en­teisel­la katok­sel­la. (Saman­ta­paisel­la kuin leo­ri­aluei­den ruokailuka­tok­set.) Täm­möi­nen olisi kyl­lä melkoinen näky lähem­mäs hehtaarin kokoise­na ja aika korkeana. Mut­ta ympäristöys­tävälli­nen se var­masti olisi, ja hyvä arkkite­hti saisi siitä näyt­tävänkin. Eli­nai­ka olisi kahdes­ta kolmeenkym­men­tä vuot­ta eli suun­nilleen sama kuin kupla­hallil­la, mut­ta puukatos ei tarvit­sisi ener­giaa läm­mi­tyk­seen ja pystyssäpi­toon. Ja jos siinä ei olisi tosi­aan minkään­laista tuu­len­suo­jaa, niin ei se pahem­min keräisi pultsareitakaan.

      Vastaa

8. “[Ruukinlahden]puistoa on suun­nitel­tu kaikkien käyttöön.”

   Sinne on siis suun­nitel­tu yhteen kul­maan koira­puis­toa (toisaal­ta rak­en­tamisen tieltä pois­tet­ta­van ouis­ton tilalle) ja lumenkaatopaikkaa. Jos tavoit­teena on olla vain ulkona, Laut­tasaares­ta löy­tynee parin sadan metrin säteel­lä ihan joka ilman­su­un­taan mielyt­tävämpiä paikko­ja kuin tuo Län­siväylän var­ren pläntti.

   Vastaa

9. Töölön­lahti-suun­nitel­mas­ta poiminta:

   “Sor­sien ruok­in­ta­lait­teen sijainti”
   Tuo­ta noin, onko­han sor­sien ruokkimi­nen nyt var­masti hyvä idea? Eikös asi­as­ta ala olla näyt­töä että lin­tu­jen juuri mikään keskitet­ty ruok­in­ta ei ole viisas­ta, edes talvel­la? Tuskin lie­nee mitään takei­ta että yksi viralli­nen ruok­in­ta­laite myöskään mitenkään vähen­täisi pul­lan­mu­ru­ja viskovia.

   Kupla­halleista:
   Peli käy kyl­lä talvel­lakin läm­mitetyl­lä tekonurmel­la — jos sitä läm­mitetään riit­tävän voimakkaasti ja trak­to­ril­la har­jataan lun­ta tai rän­täloskaa ken­tän pehmiket­tä säästäväl­lä erikoisvehkeel­lä pois aina kun on tarvis. Käytän­nössä yli­paine­hal­li on edullisem­pi ja toimi­vampi vaihtoehto. 

   Ehdotet­tu aja­tus puu­rak­en­tei­sista halleista on kyl­lä hyvä, varsinkin jos ken­tän pehmik­keenä käytetään koekäytössä jo ole­via bio­mas­s­apo­h­jaisia rouhei­ta olisi lop­putu­los todel­lakin hiiltä sito­va. Mut­ta kos­ka jalka­pal­lo­ken­tät iso­ja ja peli tarvit­see korkeut­ta, on kiin­teä hal­li perus­tamiskus­tan­nuk­sil­taan todel­la paljon yli­paine­hal­lia korkeampi. Ja kos­ka koko ja korkeus, arkkite­htooni­nen miel­lyt­tävyys on haas­tavaa. Mut­ta lämpimästi soisin että kaupun­ki rohkeasti kokeil­isi. Paik­ka voisi olla vaik­ka Käpylän ken­tät, kak­si ole­mas­saol­e­vaa kiin­teää hal­lia ovat Talis­sa ja Myl­ly­purossa. Mes­sukeskuk­sen viereen kun rak­en­taisi niin arkkite­htoni­nen rima ei olisi kovin korkea.

   Vastaa

   1. mil­tei ajat­telin tänään:
      Töölön­lahti-suun­nitel­mas­ta poiminta:

      ”Sor­sien ruok­in­ta­lait­teen sijainti”
      Tuo­ta noin, onko­han sor­sien ruokkimi­nen nyt var­masti hyvä idea? Eikös asi­as­ta ala olla näyt­töä että lin­tu­jen juuri mikään keskitet­ty ruok­in­ta ei ole viisas­ta, edes talvel­la? Tuskin lie­nee mitään takei­ta että yksi viralli­nen ruok­in­ta­laite myöskään mitenkään vähen­täisi pul­lan­mu­ru­ja viskovia.

      Ei ole hyvä idea, oikeas­t­aan surkea. Sor­sien ja muiden lin­tu­jen ruokkimi­nen vehnäpul­lal­la pitäisi kieltää lail­la. Täysin luon­no­ton ruokavalio aiheut­taa lin­nuille ruoan­su­la­tu­songelmia ja puu­tostaute­ja. Voi tietysti olla, että on syn­tynyt uusi sor­san alala­ji, jolle kuidu­ton vehnä sovel­tuu ravinnoksi.

      Vaik­ka ruokailu­paikalle laitet­taisi­in täysi­pain­oista lin­nun­re­hua, niin se ei kuitenkaan ole lin­tu­jen luon­taista ravintoa.

      Vastaa

10. Mil­tein ajattelin..:“Mutta kos­ka jalka­pal­lo­ken­tät iso­ja ja peli tarvit­see korkeut­ta, on kiin­teä hal­li perus­tamiskus­tan­nuk­sil­taan todel­la paljon yli­paine­hal­lia korkeampi. Ja kos­ka koko ja korkeus, arkkite­htooni­nen miel­lyt­tävyys on haastavaa. ”

    Arkkite­hdit var­maan nau­reskel­e­vat tälle aka­teemiselle pohdiskelulle, mut­ta jalka­pal­lopeli tarvit­see korkean tilan, tosin pesä­pal­lo vieläkin korkeam­man. Mut­ta todel­lisu­udessa mak­simiko­rkeut­ta tarvi­taan vain keskialueel­la, ei päädyis­sä kuten kupla­hal­lis­sakin . Seinis­sä voisi harki­ta hen­git­täviä raken­nemuo­to­ja, mut­tei tuul­ta läpäi­se­viä, ja puus­ta tietenkin. Puu­rak­en­tei­den tulisi olla oikeal­la taval­la limit­tyviä, jot­ta tuuli /sisä-ulkoil­ma erot­tuvat sopivasti. 

    Kun peliken­tän alla ole­va maaperä vesi- ja routaeris­tetään tehokkaasti, niin läm­mi­tys­tä ei tarvi­ta maapo­h­jaan. Tosin sen ja hallin sisäil­man läm­mit­tämisessä voitaisi­in hyö­dyn­tää alueelta otet­tavaa maaläm­pöä. Läm­pöti­lat eivät todel­lakaan tarvit­sisi olla mitään sisähuonelämpötiloja.
    Ilmaläm­pöpump­pu­jen ja maaläm­mön syn­er­gia­toimin­noil­la voisi hallin sisäil­man kuivatus/tuuletus hoitua ekotehokkaasti.

    Vastaa

11. Lin­nun­laulun sil­ta. Kat­soin satel­li­it­tiku­vas­ta. Tämän betoni­hirvi­tyk­sen lev­eys on 5 m eli nor­maali yksikaistainen tie. Ehkä juuri ja juuri kak­si kuor­ma-autoa pystyy sivu­ut­ta­maan toisen­sa. Se on samal­la huoltoy­hteys Lin­nun­laulun raideli­iken­teen ohjauskeskuk­seen. Ja tietenkin tarvi­taan myös häly­tys­li­iken­net­tä varten kun­non kulkuväylä.
    Radan itäpuo­li­nen kevytli­iken­nere­it­ti on vain hie­man kapeampi. Kumpikin on kevytli­iken­nekäytössä, ainakin kuvas­ta päätellen,

    Eivätköhän pyöräti­et ole tarkoitet­tu reip­paam­mille kulk­i­joille, joen mäestä en tek­isi ongel­maa esteet­tömyy­den kannal­ta. Kun­non ylläpitämisek­si ylämäet ja por­tais­sa kävelem­i­nen ovat hyväksi.

    Vastaa

12. OS:

    ”Kulosaaren puis­toti­estä Suomen ensim­mäi­nen pyöräkatu
    Tämä paik­ka on nyt jopa vaar­alli­nen. Fil­lare­i­ta on noin 20 ker­taa enem­män kuin auto­ja. Ruuhkaa vas­taan on todel­la han­kalaa ja vaar­al­lis­takin ajaa. Ter­ve­tul­lut uud­is­tus. Paikalliset autoil­i­jat toiv­otat pyöräil­i­jöitä pois auto­jen tieltä.”

    Kat­soin satel­li­it­tiku­vaa. Tiel­lä näyt­ti ole­van lähin­nä pysäköi­tyjä, aika n ilmeis­es­ti n 8 — 10 aikaan aamus­ta, päätellen auringon (var­jo­jen) suun­nas­ta. Tieltä on yhteys asuin­tont­tien lisäk­si mm. vene­sa­ta­maan, Lep­osaaren hau­taus­maasaarelle sekä metron liityntäpysäköintiin. 

    Fil­lare­i­ta näkyi muutama.

    Valitet­tavasti, toisin kuin ystäväl­läni Odel­la, min­ul­la ei ole telepaat­tisia kykyjä. En siis pysty mitenkään aprikoimana autoil­i­joiden aatok­sia. Tosin useim­mat autol­la kulke­vat tut­tuni kulke­vat myös fil­lar­il­la, enem­män tai vähemmän.

    Voidaan tienkin kieltää läpi­a­joli­ikenne täl­lä kadul­la. En tiedä kuin­ka moni ajaa Hit­saa­jankadun päästä Kulosaaren liit­tymään. Voi olla yleistäkin. Itse teen sen tul­tuani tapaa­mas­ta tut­tu­ja Hert­toniemen ran­nas­sa Suolakiventiellä.

    Vastaa

13. FAKE NEWS. Suomen ensim­mäi­nen pyöräkatu otet­ti­in käyt­töön Joen­su­us­sa jo 2017. (Tieli­iken­nela­ki joo joo.)

    Vastaa

14. Kiin­nos­tavaa nähdä miten pyöräkatu käytän­nössä toimii. Näen tilanteen, jos­sa 10 km/h etenevä mum­meli blokkaa takaa tule­van auton ja sieltä takaa tulee sukka­housupyöräil­i­jä jon­ka on _pakko päästä_ nor­maalia 40 km/ vauh­ti­aan ja seu­raa jän­nit­täviä ohituksia. 

    PS. Ehkä koron­aepi­demia on avan­nut vihre­itä silmiä, että henkilöau­toil­lakin on jois­sakin olo­suhteis­sa olemisen oikeutus.

    Vastaa

15. “minkä tekosyyn ken­tän puolustajat”

    No niin­pä, kos­ka jotain huuhaa­ta sieltä tulee taku­u­var­masti kuitenkin.

    Vastaa

16. Tämän esi­tys­lis­tan ulkop­uolelta todet­takoon, että Stock­mann on hakee yri­tys­sa­neer­auk­seen. Län­tisen Helsin­gin raiti­otiesu­un­nitelmista nousi aiem­min haloo, kun munkkiniemeläiset kat­soi­vat, että hei­dän syn­tymäoikeutenaan saa­ma ratikkalin­ja Stokkalle viedään. Kom­men­toin siihen, että turha her­moil­la, Stok­ka ehtii men­nä konkurssi­in ennen kuin raiti­oti­etyö­maal­la laite­taan lapi­o­ta maa­han, mon­en vuo­den päästä. Totu­us osoit­tau­tui taas tarua hyvin paljon ihmeellisemmäksi.

    Vastaa