Kaupunkisuunnittelu, Pyöräily, _

Kaupunkiympäristölautakunnan esityslista 31.3.2020

Päätin jäädä pois kokouksesta koronariskiryhmään kuuluvana. Mikko Särelä siis menee. Kokous tosin pidetäänkin etänä.

PÖYDÄLTÄ

Vallisaaren ja kuninkaansaaren asemakaavaehdotus

Tämä on valtion omistamaa maata. Valto haluaa rahoittaa alueen kunnostuksen kaupallisilla hankkeilla, joista kiistanalainen on mökkikylä, jonka katsotaan uhkaavan alkuperäistä luontoa. Onneksi ei tarvitse olla päättämässä.

Malmin lentokenttäalueen kaava

Kiinnostusta herättää lähinnä, minkä tekosyyn kentän puolustajat ovat tällä kertaa keksineet.

Ruukinlahden puisto Lauttasaaressa.

Paikalinen potkupalloseura haluaisi tänne kuplahallin. Siinä on se pieni ongelma, että pelaamaan kai pääsisivät vain kyseisen seuran jäsenet, kun puistoa on suunniteltu kaikkien käyttöön.

UUDET

Suunnitteluvaraus Hietalahdenrannan varaamiseksi kiinteistökehittäjälle.

Parikin kiinteistökehittäjää on iskenyt silmänsä Hietalahden toriin, joka on vähän surullisessa tilassa.

Suunnitelmaan kuuluu autoliikenteen siirtäminen Hietalahden altaan merenpuolelle. Näin rauhoitetaan Hietalahden torin ympäristöä, mutta uhrataan ranta.

Hietalahden torilta poistetaan autopaikat torin alle rakennettavaan toriparkkiin. Ihmettelen, että näitä yksityisiä parkkiluolahankkeita pukkaa, vaikka autopaikkojen kysyntä ei oikein riitä tekemään niistä kannattavia.

Uudisrakennuksiakin olisi tarkoitus tehdä 20 000 k-m2:n edestä.

Pasilassa toimistojen tilalle asuntoja

Niin sanottu Svulin toimistotalo ja tien toisella puolella oleva Ylen toimistotalo jauhetaan tienpohjaksi ja tilalle rakennetaan asuntoja liki tuhannelle onnelliselle pasilalaiselle. Tonttitehokkuus 2,3.

Kulosaaren puistotiestä Suomen ensimmäinen pyöräkatu

Tämä paikka on nyt jopa vaarallinen. Fillareita on noin 20 kertaa enemmän kuin autoja. Ruuhkaa vastaan on todella hankalaa ja vaarallistakin ajaa. Tervetullut uudistus. Paikalliset autoilijat toivovat pyöräilijöitä pois autojen tieltä.

Töölönlahtea suojellaan tulvilta

Radan vartta Töölönlahden puolella kulkevaa pyörätiesiltaa korotetaan parilla metrillä ja sen alle rakennetaan tulvaportit, jotka suljetaan, kun meren pinta uhkaa nousta liian korkealle. Jos tämä tapahtuu sateisena aikana, joudutaan vettä pumppaamaan Töölönlahdelta mereen.

Kynnysrahakilpailu Kuninkaantammessa

Uudistunut kiinteistöpolitiikka alkaa purra. Vuokratontti kilpailutetaan kynnysrahalla. Vuokra perustuu kerrosneliön arvoon 533 € (vuokra on siis tästä 4 % /vuosi eli 1,78 €/kk/k-m2) Tämän päälle maksetaan kynnysrahaa noin 160 €/k-m2.

 

 

21 thoughts on “Kaupunkiympäristölautakunnan esityslista 31.3.2020

  1. Jossain vaihtoehtoisessa todellisuudessa sitä toivoisi, että samalla vaivalla rakennettaisiin Hietalahdentorin nurkalta koko satama-allas täyteen. Merinäköalat torilta telakalle ja bensa-asemalle menevät joo (ja historia!), mutta samalla isompi rakennusmassa blokkaisi edes jotenkin nykyisen torille johtavan tuulitunnelin, johon todennäköinen vallitseva tuuli puhaltaa kivasti käytännössä suoraan avomereltä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Uuden katuyhteyden rakentaminen Hietalahden entisen ratapenkeren kohdalle voi olla aiheellistakin. Eikö sitä muuten ole suunniteltukin jo vuosikymmeniä sitten? Tosin jos veneallas aiotaan pitää venealtaana jatkossakin, sillan pitää olla sen verran korkea, että veneet mahtuvat sen alitse, ja silloin se voi olla jo maisemahaitta. Mutta aiotaanko sinne mahduttaa uutta rakentamistakin, vieläpä 20 000 kerrosneliömetrin verran? Mihin kohtaan se mahtuu, ellei veneallasta täytetä ainakin osittain? Nykyisen huoltoaseman kohdalleko? Se edellyttäisi jo melko korkeaa rakennusta.
      Sijoitusyhtiöt kyllä iskevät silmänsä milloin mihinkin sellaiseen kohtaa, jossa on vähänkin aukeaa tilaa. Niin kuin taannoin Elielinaukioonkin, josta ympäristöineen oli samantapainen tarjous lautakunnan esityslistalla muutama viikko sitten. Siellä varausalue oli suurimmaksi osaksi katualuetta. Ei kai keskelle katuja sentään aiota rakentaa? Korkeintaan sinne sopii jokin kioski tai muu vastaava paviljonki, ja ehkä pieni lisärakennus Vltavan rakennuksen pohjoisseinään, tai jokin pieni ja matala rakennus postitalon itäseinän edustalle. Vai onko kohta jo vuorossa Senaatintori?

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Helsingin kantakaupungin rantojen ryöstely jatkuu. Nyt on vuorossa Hietalahdenranta. Yleensä siitä ei mitään hyvää seuraa, että tällaiset kiinteistösijoitusyhtiöt päästetään kaupunkia suunnittelemaan.

    Ensin myönnetään kaupungin suosiollisella myötävaikutuksella suunnitteluvaraus, ja kohta ollaan jo julistamassa arkitehtuurikilpailua. Kenen antamalla mandaatilla kaupunki saa jatkuvasti kaveerata näiden gryndereiden kanssa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Töölönlahdelle junaradan alittavan kanavan kohdalle rakennettiin joskus 90-luvun puolivälissä vanhan pengerretyn kävelysillan paikalle ’kevyttä liikennettä’ varten massiivinen 8-aukkoinen betonisilta, jossa kaksi rekkaa mahtuisi hyvin ohittamaan toisensa.

    Silta on kammottava betonikolossi etenkin Töölönlahden vastarannalta katsottuna ja rikkoo pahasti lahden vihreän rantaviivan. Olisi hauska nähdä, miltä silta näyttää sen jälkeen, jos sitä vielä korotetaan tulvaporttien takia kahdella metrillä. Ja miten siellä kukaan enää pääsee liikkumaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Tulvaportit Töölönlahdelle:
      Töölönlahdelle junaradan alittavan kanavan kohdalle rakennettiin joskus 90-luvun puolivälissä vanhan pengerretyn kävelysillan paikalle ’kevyttä liikennettä’ varten massiivinen 8-aukkoinen betonisilta, jossa kaksi rekkaa mahtuisi hyvin ohittamaan toisensa.

      Silta on kammottava betonikolossi etenkin Töölönlahden vastarannalta katsottuna jarikkoo pahasti lahden vihreän rantaviivan. Olisi hauska nähdä, miltä silta näyttää sen jälkeen, jos sitä vielä korotetaan tulvaporttien takia kahdella metrillä. Ja miten siellä kukaan enää pääsee liikkumaan.

      Uusi silta näyttäisi tulevan Eläintarhanlahden puolelle. Se on suunnilleen samassa tasossa rautatien kanssa, mikä voi olla ihan positiivinen asia. Esteettömyysohjeet on tainnut unohtua, etelästä tullessa on aika tiukka nousu 😉

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. O.S:”Paikalinen potkupalloseura haluaisi tänne kuplahallin. Siinä on se pieni ongelma, että pelaamaan kai pääsisivät vain kyseisen seuran jäsenet, kun puistoa on suunniteltu kaikkien käyttöön.”

    On kyllä halventavaa nimitellä junioreita potkupalloilijoiksi. Eiväthän he tietenkään ole mitää globaalin jalkapallobusineksen ja rahanpesuliigojen veroisia tähtipelaajia, mutta junnut harrastavat innolla ja sydämellä. Pitäisi valtiomiehenkin nähdä isompi kuva mitä liikunta merkitsee kansanterveyden näkökulmasta.

    Sitäpaitsi  Lauttasaaressa on Suomen suurin ala-aste. Heiltä puuttuu kunnon sisäliikuntatilat.

    Puistomaista aluetta riittää kyllä yllinkyllin kun maankäyttö suunnitellaan taitavasti. Alueelle suunniteltu koirapuisto voi olla vähän sivummalla ja lumen kaatopaikka ei sovi kuvaan ollenkaan. Ei lunta saa meren rantaan kipata!!!

    Nyt pitää ideologia jättää sinne takavasemmalle ja ottaa arkijärki käteen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Ihmettelen, että näitä yksityisiä parkkiluolahankkeita pukkaa, vaikka autopaikkojen kysyntä ei oikein riitä tekemään niistä kannattavia.

    Voisiko sillä olla jotain tekemistä, että niistä ei juuri ole kuluja valmistumisen jälkeen? Ei tarvitse lämmittää, ei tarvitse juurikaan huoltaa. Miten kiinteistövero?

    Joka tapauksessa voi olla ihan kohtuullinen parkkipaikka rahalle

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Kommentti: Voisiko sillä olla jotain tekemistä, että niistä ei juuri ole kuluja valmistumisen jälkeen? Ei tarvitse lämmittää, ei tarvitse juurikaan huoltaa. Miten kiinteistövero?

      Tai sitten tässä pätee sama yksimielisyysharha, joka on nähty autoilukeskustelussa monta kertaa muutenkin: autoilijat kuvittelevat kaikkien muidenkin olevan autoilijoita, ja tämä harhainen käsitys autoilun suosiosta ulottuu pysäköintiluolien kannattavuuslaskelmiin saakka.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Puistoalueille pystytettävien kuplahallien ongelma on, että ne ovat eräänlainen ympäristörikos kaupungissa. Esimerkiksi Helsingin Pallokentällä Olympiastadionin naapurissa on nyt ollut valtavan kokoinen kuplahalli tilapäisluvilla pystyssä jo viisi vuotta, eikä se näytä sieltä olevan mihinkään lähdössäkään.

    Voisiko ajatella, että puistoissa ja keskeisillä kaupunkialueilla käytettäisiin lämmitettäviä vihreitä tekonurmikenttiä näiden kamalien kuplien sijaan? Nykyisten leutojen talvien aikaan lämmitetyllä ulkokentällä voidaan pelata Helsingissä ongelmitta lähes tulkoon ympäri vuoden.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Kuplahalleja..:”Voisiko ajatella, että puistoissa ja keskeisillä kaupunkialueilla käytettäisiin lämmitettäviä vihreitä tekonurmikenttiä näiden kamalien kuplien sijaan? Nykyisten leutojen talvien aikaan lämmitetyllä ulkokentällä voidaan pelata Helsingissä ongelmitta lähes tulkoon ympäri vuoden.”

    Kyllä noinkin, Englannissahan liigaa pelattiin tammikuussa takavuosiana luonnonnurmilla lumen ja rousteen seassa. Ja shortseilla.
    Kuplahallien sijaan voitaisiin tehdä puurakenteisia ”hengittäviä ” halleja, jotka olisivat sisäilmaystävällisiä ja arkkitehtoonisesti silmää miellyttäviä. Kolmas plussa olisi hiilineutraalisuusulottuvuus. Puurakentamien sitoo hiiltä vuosikymmeniksi ja Helsinki voisi edetä ilmastonmuutoksen vastaisen taistelun kentällä . Sama koskisi maneeseja , näyttelyhalleja ja kaupungin kiinteistöinfran rakenteita.

    Ideaa saa käyttää vapaasti ( Helsinki hiilivapaaksi-kilpailussa) ilman minulle maksettavia royalteja. heh

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Eemil:
      Kuplahallien sijaan voitaisiin tehdä puurakenteisia ”hengittäviä ” halleja, jotka olisivat sisäilmaystävällisiä ja arkkitehtoonisesti silmää miellyttäviä. Kolmas plussa olisi hiilineutraalisuusulottuvuus. Puurakentamien sitoo hiiltä vuosikymmeniksi ja Helsinki voisi edetä ilmastonmuutoksen vastaisen taistelun kentällä . Sama koskisi maneeseja , näyttelyhalleja ja kaupungin kiinteistöinfran rakenteita.

      Jos otetaan ajatus ihan vakavissaan, niin periaatteessa jalkapallokentän voisi tosiaan kattaa aika edullisesti seinättömällä puurakenteisella katoksella. (Samantapaisella kuin leorialueiden ruokailukatokset.) Tämmöinen olisi kyllä melkoinen näky lähemmäs hehtaarin kokoisena ja aika korkeana. Mutta ympäristöystävällinen se varmasti olisi, ja hyvä arkkitehti saisi siitä näyttävänkin. Elinaika olisi kahdesta kolmeenkymmentä vuotta eli suunnilleen sama kuin kuplahallilla, mutta puukatos ei tarvitsisi energiaa lämmitykseen ja pystyssäpitoon. Ja jos siinä ei olisi tosiaan minkäänlaista tuulensuojaa, niin ei se pahemmin keräisi pultsareitakaan.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. ”[Ruukinlahden]puistoa on suunniteltu kaikkien käyttöön.”

    Sinne on siis suunniteltu yhteen kulmaan koirapuistoa (toisaalta rakentamisen tieltä poistettavan ouiston tilalle) ja lumenkaatopaikkaa. Jos tavoitteena on olla vain ulkona, Lauttasaaresta löytynee parin sadan metrin säteellä ihan joka ilmansuuntaan mielyttävämpiä paikkoja kuin tuo Länsiväylän varren pläntti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Töölönlahti-suunnitelmasta poiminta:

    ”Sorsien ruokintalaitteen sijainti”
    Tuota noin, onkohan sorsien ruokkiminen nyt varmasti hyvä idea? Eikös asiasta ala olla näyttöä että lintujen juuri mikään keskitetty ruokinta ei ole viisasta, edes talvella? Tuskin lienee mitään takeita että yksi virallinen ruokintalaite myöskään mitenkään vähentäisi pullanmuruja viskovia.

    Kuplahalleista:
    Peli käy kyllä talvellakin lämmitetyllä tekonurmella – jos sitä lämmitetään riittävän voimakkaasti ja traktorilla harjataan lunta tai räntäloskaa kentän pehmikettä säästävällä erikoisvehkeellä pois aina kun on tarvis. Käytännössä ylipainehalli on edullisempi ja toimivampi vaihtoehto.

    Ehdotettu ajatus puurakenteisista halleista on kyllä hyvä, varsinkin jos kentän pehmikkeenä käytetään koekäytössä jo olevia biomassapohjaisia rouheita olisi lopputulos todellakin hiiltä sitova. Mutta koska jalkapallokentät isoja ja peli tarvitsee korkeutta, on kiinteä halli perustamiskustannuksiltaan todella paljon ylipainehallia korkeampi. Ja koska koko ja korkeus, arkkitehtooninen miellyttävyys on haastavaa. Mutta lämpimästi soisin että kaupunki rohkeasti kokeilisi. Paikka voisi olla vaikka Käpylän kentät, kaksi olemassaolevaa kiinteää hallia ovat Talissa ja Myllypurossa. Messukeskuksen viereen kun rakentaisi niin arkkitehtoninen rima ei olisi kovin korkea.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. miltei ajattelin tänään:
      Töölönlahti-suunnitelmasta poiminta:

      ”Sorsien ruokintalaitteen sijainti”
      Tuota noin, onkohan sorsien ruokkiminen nyt varmasti hyvä idea? Eikös asiasta ala olla näyttöä että lintujen juuri mikään keskitetty ruokinta ei ole viisasta, edes talvella? Tuskin lienee mitään takeita että yksi virallinen ruokintalaite myöskään mitenkään vähentäisi pullanmuruja viskovia.

      Ei ole hyvä idea, oikeastaan surkea. Sorsien ja muiden lintujen ruokkiminen vehnäpullalla pitäisi kieltää lailla. Täysin luonnoton ruokavalio aiheuttaa linnuille ruoansulatusongelmia ja puutostauteja. Voi tietysti olla, että on syntynyt uusi sorsan alalaji, jolle kuiduton vehnä soveltuu ravinnoksi.

      Vaikka ruokailupaikalle laitettaisiin täysipainoista linnunrehua, niin se ei kuitenkaan ole lintujen luontaista ravintoa.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Miltein ajattelin..:”Mutta koska jalkapallokentät isoja ja peli tarvitsee korkeutta, on kiinteä halli perustamiskustannuksiltaan todella paljon ylipainehallia korkeampi. Ja koska koko ja korkeus, arkkitehtooninen miellyttävyys on haastavaa. ”

    Arkkitehdit varmaan naureskelevat tälle akateemiselle pohdiskelulle, mutta jalkapallopeli tarvitsee korkean tilan, tosin pesäpallo vieläkin korkeamman. Mutta todellisuudessa maksimikorkeutta tarvitaan vain keskialueella, ei päädyissä kuten kuplahallissakin . Seinissä voisi harkita hengittäviä rakennemuotoja, muttei tuulta läpäiseviä, ja puusta tietenkin. Puurakenteiden tulisi olla oikealla tavalla limittyviä, jotta tuuli /sisä-ulkoilma erottuvat sopivasti.

    Kun pelikentän alla oleva maaperä vesi- ja routaeristetään tehokkaasti, niin lämmitystä ei tarvita maapohjaan. Tosin sen ja hallin sisäilman lämmittämisessä voitaisiin hyödyntää alueelta otettavaa maalämpöä. Lämpötilat eivät todellakaan tarvitsisi olla mitään sisähuonelämpötiloja.
    Ilmalämpöpumppujen ja maalämmön synergiatoiminnoilla voisi hallin sisäilman kuivatus/tuuletus hoitua ekotehokkaasti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Linnunlaulun silta. Katsoin satelliittikuvasta. Tämän betonihirvityksen leveys on 5 m eli normaali yksikaistainen tie. Ehkä juuri ja juuri kaksi kuorma-autoa pystyy sivuuttamaan toisensa. Se on samalla huoltoyhteys Linnunlaulun raideliikenteen ohjauskeskukseen. Ja tietenkin tarvitaan myös hälytysliikennettä varten kunnon kulkuväylä.
    Radan itäpuolinen kevytliikennereitti on vain hieman kapeampi. Kumpikin on kevytliikennekäytössä, ainakin kuvasta päätellen,

    Eivätköhän pyörätiet ole tarkoitettu reippaammille kulkijoille, joen mäestä en tekisi ongelmaa esteettömyyden kannalta. Kunnon ylläpitämiseksi ylämäet ja portaissa käveleminen ovat hyväksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. OS:

    ”Kulosaaren puistotiestä Suomen ensimmäinen pyöräkatu
    Tämä paikka on nyt jopa vaarallinen. Fillareita on noin 20 kertaa enemmän kuin autoja. Ruuhkaa vastaan on todella hankalaa ja vaarallistakin ajaa. Tervetullut uudistus. Paikalliset autoilijat toivotat pyöräilijöitä pois autojen tieltä.”

    Katsoin satelliittikuvaa. Tiellä näytti olevan lähinnä pysäköityjä, aika n ilmeisesti n 8 – 10 aikaan aamusta, päätellen auringon (varjojen) suunnasta. Tieltä on yhteys asuintonttien lisäksi mm. venesatamaan, Leposaaren hautausmaasaarelle sekä metron liityntäpysäköintiin.

    Fillareita näkyi muutama.

    Valitettavasti, toisin kuin ystävälläni Odella, minulla ei ole telepaattisia kykyjä. En siis pysty mitenkään aprikoimana autoilijoiden aatoksia. Tosin useimmat autolla kulkevat tuttuni kulkevat myös fillarilla, enemmän tai vähemmän.

    Voidaan tienkin kieltää läpiajoliikenne tällä kadulla. En tiedä kuinka moni ajaa Hitsaajankadun päästä Kulosaaren liittymään. Voi olla yleistäkin. Itse teen sen tultuani tapaamasta tuttuja Herttoniemen rannassa Suolakiventiellä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. Kiinnostavaa nähdä miten pyöräkatu käytännössä toimii. Näen tilanteen, jossa 10 km/h etenevä mummeli blokkaa takaa tulevan auton ja sieltä takaa tulee sukkahousupyöräilijä jonka on _pakko päästä_ normaalia 40 km/ vauhtiaan ja seuraa jännittäviä ohituksia.

    PS. Ehkä koronaepidemia on avannut vihreitä silmiä, että henkilöautoillakin on joissakin olosuhteissa olemisen oikeutus.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Tämän esityslistan ulkopuolelta todettakoon, että Stockmann on hakee yrityssaneeraukseen. Läntisen Helsingin raitiotiesuunnitelmista nousi aiemmin haloo, kun munkkiniemeläiset katsoivat, että heidän syntymäoikeutenaan saama ratikkalinja Stokkalle viedään. Kommentoin siihen, että turha hermoilla, Stokka ehtii mennä konkurssiin ennen kuin raitiotietyömaalla laitetaan lapiota maahan, monen vuoden päästä. Totuus osoittautui taas tarua hyvin paljon ihmeellisemmäksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.