Kategoria: Kaupunkisuunnittelu

Asun­tosi­joit­ta­jat valit­ta­vat päivän Hesaris­sa, ettei Helsinki­in raken­neta tarpeek­si pieniä yksiöitä.

Muu­ta­ma huo­mau­tus käyte­ty­istä argu­menteista: Se, että 49 pros­ent­tia ruokakun­nista on yhden hen­gen ruokakun­tia, antaa tilanteesta väärän kuvan. Puo­let pienistä ruokakun­nista on eläkeläis­ruokakun­tia, jot­ka eivät halua asua yksiössä, vaan van­has­sa per­hea­sun­nos­saan. Itsekin kuu­lun tähän ryh­mään. Eläkeläiset eivät muu­ta pienem­pään asun­toon las­ten muutet­tua pois kotoa varsinkaan, kun tämä on halut­tu estää varain­si­ir­toverol­la, joka syö pienem­pään asun­toon muut­tamis­es­ta koitu­van taloudel­lisen hyö­dyn kokonaan.

Met­so­la huo­maut­taa, että kyl­lä lap­siper­heet löytävät asun­non, kun asi­aa tarkastelee seudullis­es­ti. Vaik­ka Helsingistä eivät löy­däkään, ympäryskun­nista löytävät. Tämä on juuri se syy, mik­si Helsin­ki halu­aa puo­lus­taa lap­siper­heitä omas­sa asun­tokan­nas­saan. Me halu­amme pitää yllä tas­a­puolista asujaimistoa

Väite, että markki­nat nos­ta­vat per­hea­sun­to­jen hin­nat niin korkeik­si,  ettei kenel­läkään ole varaa niihin, on sisäis­es­ti epäloogi­nen. Muis­tut­taa väitet­tä, että siel­lä on niin paljon ihmisiä, ettei siel­lä voi olla kukaan. Isot asun­not ovat kalli­ita, kos­ka niitä on vähän ja oli­si­vat vielä kalli­impia, jos niitä olisi vielä vähem­män. Kun niitä tehdään lisää, niiden hin­ta halpe­nee. Kyl­lä per­hea­sun­toi­hin löy­tyy aina asukas, mut­ta neliöhin­nas­ta joutuu ehkä tin­kimään. Lap­siper­hei­den asumiskus­tan­nusten alen­t­a­mi­nen on kun­ni­akas päämäärä.

Kun kaavas­sa määrätään tekemään rak­en­ta­jan kannal­ta epäedullisia per­hea­sun­to­ja 20 neliön kop­pi­en sijaan, se ei tee asun­noista kalli­impia. Kos­ka kaa­va on sijoit­ta­jan kannal­ta epäedulli­nen, raken­nu­soikeu­den hin­ta laskee.

Hesarin tek­stistä saat­toi saa­da sen käsi­tyk­sen, että Helsin­gin valmis­telemien ohjei­den mukaan uusista asun­noi­ta puo­let pitäisi olla per­hea­sun­to­ja. Todel­lisu­udessa pin­ta-alas­ta pitää puo­let men­nä per­hea­sun­toi­hin eli vähin­tään kolmioi­hin. Käytän­nössä tämä tarkoit­taa, että vajaa kol­mannes asun­noista olisi per­hea­sun­to­ja. Se ei minus­ta ole kohtu­u­ton vaatimus.

Lap­siper­hei­den puo­lus­t­a­mi­nen raaoil­la asun­tomarkki­noil­la on van­has­taan asun­topoli­ti­ikan keskeinen päämäärä. Niin sen tulee olla myös Helsingissä.

Jatkos­sa asun­to­jen halut­tuun kokoon vaikut­taa yleistyvä etä­työsken­te­ly. Yksi maku­uhuone tarvi­taan työhuoneeksi.

Sama vaa­timus eri kaupungi­nosis­sa on sen sijaan aika turha.

 

Ennen kesä­taukoa lau­takun­nan viimeinen kok­ous, johon saa tuo­da uusia asioi­ta. Ensi viikol­la on vielä kok­ous, jos­sa käsitel­lään nyt mah­dol­lis­es­ti pöy­dälle pan­tavia asioita.

Mar­i­an kasvuyrityskeskus

Mas­si­ivi­nen han­ke, jon­ka tavoit­teena on tuo­da alueelle 3 500 työ­paikkaa kasvuyri­tyk­si­in. Joku sanoi, että nämä pitäisi hajasi­joit­taa tyhjin toim­i­tiloi­hin ympäri Helsinkiä, mut­ta ei sel­l­ainen toi­mi. Kasautusmisedut!

Han­ke on hyvåä, mut­ta pien­tä viilaamista siinä on. Saavutet­tavu­us on tärkeä tavoite. Sik­si on ikävää, että Meche­lininkadun yli ei oikein pääse. Pohjoisen Rauta­tienkadun jäl­keen etelään men­täessä seu­raa­va mah­dol­lisu­us päästä Meche­linkadun toiselle puolelle on Län­silinkin kohdalla.

Mikko Särelä on esit­tänyt, että kään­tymi­nen vasem­malle Lapin­lah­den­tielle kiel­let­täisi­in tul­taes­sa etelästä Meche­lininkat­ua pitkin. Sikä­likin perustel­tu aja­tus, että vasem­malle kään­tyvät odot­taisi­vat vuoroaan ratikkakiskoil­la. Espan­jas­sa  yleinen tapa suju­voit­taa risteyk­siä on kieltää kään­tymi­nen vasem­malle. Jos halu­aa vasem­malle, kään­tyy oikealle ja tekee U‑käännöksen. Toimii hyvin.

City­l­o­gis­ti­ikan toimenpideohjelma

Olen­naista on vara­ta joitakin nyt pysäköin­tikäytössä ole­via ruu­tu­ja vain jakeluli­iken­teen käyt­töön. Kätev­in­tä olisi, jos ruudun voisi vara­ta tietyk­si ajanko­hdak­si, mut­ta tämä ei kuulemme toi­mi, kos­ka on vaikea pysyä aikataulussa.

Keskus­tan huolto­tun­neli pitäisi saa­da parem­paan käyt­töön. Yksinker­tais­in­ta olisi pakot­taa kiin­teistöt liit­tymään siihen pois­ta­mal­la niiltä mah­dol­lisu­us jakelu­un maan päältä, mut­ta KHO ei ole tätä kuulem­ma hyväksynyt. Liit­tymis­mak­su ei myöskään tai­da olla ihan tas­a­puo­li­nen. Tästä pitäisi saa­da erilli­nen selvitys.

Ten­nis­palatsin ton­tin vuokraus­pe­rustei­den määrääminen.

Tosi­asi­as­sa tont­ti myy­dään, kos­ka vuokra­sopimuk­ses­sa on osto-optio. Vuokran ja myyn­ti­hin­nan suh­teen määrit­tää viiden pros­entin reaal­i­tuot­to, joten ton­tin vuokraa­jan kan­nat­taa ostaa tont­ti. Hal­val­la menee, 17 miljoon­aa, mut­ta kaa­va on aika rajoit­ta­va, kos­ka suo­jelta­va rakennus.

Myös itse raken­nus on tarkoi­tus myy­dä, mut­ta siitä ei päätetä tässä yhteydessä.

Tal­in ten­nishallin lähet­tyville asuntoja

Teol­lisu­us­tont­ti muute­taan pääasi­as­sa asumiskäyt­töön. 1 200 uut­ta asukas­ta. Tämä oli meil­lä 9.12.2019. Nyt se on tul­lut lausun­noil­ta eikä siihen tehdä san­ot­tavia muutoksia.

Itäkeskuk­sen Jok­eriko­rt­telin tark­istet­tu ase­makaa­van muutos

Jok­eri-ratikan päätepysäk­ki on Itäkeskuk­ses­sa. Ter­mi­naali pan­naan uuteen uskoon ja lisätään ylem­pi­in ker­roksi­in asum­ista.  500 uut­ta asukasta.

Aiem­mas­sa vai­heessa lau­takun­ta piti viite­su­un­nitel­man mukaista ratkaisua rumana. Nyt viite­su­un­nitel­mas­sa on kau­ni­impi kuva, mut­ta se ei ole vaikut­tanut mitenkään kaavamääräyk­si­in. Toiv­ot­tavasti meitä ei hui­ja­ta. Alun perin YIT ja Sato voit­ti­vat kil­pailun ihan toisen­laisil­la kuvilla.

Kokon­aisu­u­den nimi on näköjään Punos. Siis ihan selvää suomea! Hyvä!

Roi­hu­pel­lon metrovarikon ympäristöä tiivistetään

Alueelle tulee ratikka­hal­li jok­eri­ratikoille, Vapaa-ajankeskus ja toimis­to­ja, toim­i­ti­laa 58 300 k‑m^2. Ratikkavarikkoa kai raken­netaan jo poikkeamis­lu­van turvin. Viilar­in­tien katuym­päristö ryhdistäytyy.

Alueen varaami­nen Suvi­lahti Event Hub Oy:lle tapah­tu­makeskus­ta varten.

Tästä on tarkoi­tus tul­la ympärivuoti­nen tapah­tu­makeskus. Ja tietysti taas hotel­li, 260 huonet­ta. Kus­tan­nusarvio neljän­nesmil­jar­di. Merkit­tävä asia Helsin­gin elävöit­tämisen kannalta.

Yleiskaa­van toteut­tamiso­hjel­man seu­ran­ta 2020

Erikoista on, että yleiskaa­van toteu­tus­ta valmis­tel­laan lähtöko­htana val­tu­us­ton hyväksymä yleiskaa­va. KHO kyl­lä leikkasi siitä iso­ja palo­ja pois. KHO:n perus­teena oli ris­tiri­ita maakun­takaa­van kanssa. Aina tietysti tulee uusia maakuntakaavoja.

Hakasalmen puis­ton, Hes­per­ian puis­ton ja Karamzin­in­ran­nan suun­nit­telun lähtökohdat

Käsi ylös, joka tietää, mis­sä on Karamzininranta.

Jos­sain toises­sa kok­ouk­ses­sa tähän kiin­nitet­täisi­in var­maan paljonkin huomio­ta, mut­ta tässä mam­mut­tikok­ouk­ses­sa tämä sinän­sä hyvältä näyt­tävä suun­nitel­ma taitaa jäädä kiis­tanalaisem­pi­en asioiden varjoon.’

Yliop­pi­lasasun­to­ja Pohjoiselle Rautatienkadulle

Väitän, että min­ul­la on ollut oma vaiku­tuk­seni tähän esi­tyk­seen. Virkamiehet oli­si­vat halun­neet pakot­taa yliop­pi­lasy­hdis­tyk­sen varaa­maan tilansa toimis­toik­si tai muik­si työ­paikoik­si – niin kuin aina ja kaikkialla.

Turun kasarmi­in (enti­nen lin­ja-autoase­ma) elokuvateattereita

Varaus­ta jatke­taan han­kkeen suun­nit­telua varten. Toiv­ot­tavasti filmi­ala tuot­taa niin paljon hyviä eloku­via, että näin suurelle kap­a­siteet­til­isäyk­selle on tarvetta.

 

 

Esi­selvi­tys kansal­lis­es­ta kaupunkipuistosta

Viras­to esit­tää, että kansal­lista kaupunkipuis­toa ei perustet­taisi, vaan samaan päämäärään pyrit­täisi­in kaupun­gin oma­l­la kaupunkipuis­tol­la. Tuo­mas Ranta­nen (vihr) on laat­in­ut vas­tae­si­tyk­sen, jon­ka mukaan toteutetaan molem­mat. Kaupun­gin oma kaupunkipuis­to laa­jem­mal­la alue­jakau­mal­la ja kansalli­nen kaupunkipuis­to selvästi suppeampana.

Tästä on tul­lut elämää suurem­pi kysymys. Minä en näe tässä sel­l­aisia mörköjä kuin kaupun­gin virkamiehet enkä sel­l­aista suo­jaa luon­toar­voille kuin kansal­lista kaupunkipuis­toa puuhaavat.

Jos kat­so­taan lakia, kansalli­nen kaupunkipuis­to ei ole kovin vaa­ti­va han­ke, eri­tyis­es­ti jos sen hoito­su­un­nitel­ma – jon­ka laatii kun­ta – ei ole kovin tiuk­ka. Jos jokin alue kuu­luu kaupunkipuis­toon, se ei tarkoi­ta, ettei siel­lä voisi olla raken­nuk­sia, Niin­pä tästä ei tule sel­l­aista hallinnol­lista taakkaa, jota viras­to pelkää, mut­ta ei myöskään sel­l­aista tur­vaa luon­toar­voille, joi­ta puis­ton aja­jat halu­a­vat. Osa heistä taitaa kuvitel­la, että kansal­lisen kaupunkip­is­ton avul­la voitaisi­in kumo­ta peräti Helsin­gin uusi yleiskaa­va. Ei voida.

Min­is­ter­iössä on annet­tu laki­in perus­tu­mat­to­mia lisäo­hjei­ta kansal­lis­es­ta kaupunkipuis­tos­ta, mut­ta ne ovat laki­in perus­tu­mat­to­mia. Yksi täl­lainen ohje, jota ei laista löy­dy on, että puis­ton pitäisi alkaa kaupun­gin ydinkeskus­tan läheltä. Töölön­lahtea en siihen halua liittää.

En oikein tiedä, mitä tästä pitäisi ajatel­la. Poli­ti­ik­ka on kuitenkin joukkueurheilua, jota kai sitä pitää ryh­män enem­mistön kan­nan mukaan äänestää.

Joka tapauk­ses­sa tässä on kyse enem­män mieliku­vista kuin todel­lisu­u­teen vaikut­tavas­ta päätöksestä.

Tässä revohkas­sa on päässyt uno­h­tu­maan, että viras­ton esit­tämä laa­jem­pi kaupunkipuis­to on oikein hyvä ajatus.

Koivusaaren ase­makaa­va

Tästä en pitänyt yleiskaavavai­heessakaan. Helsin­ki halu­aisi muut­taa Län­siväylän kaupunkibule­vardik­si, mut­ta tässä on tehty kaa­va moot­tori­tien ympärille. Sen seu­rauk­se­na merkit­tävä osa nykyis­es­tä Koivusaares­ta haaskau­tuu moot­tori­tieli­it­tymään ramppei­neen niin, että rak­en­t­a­mi­nen tapah­tuu lähin­nä täyttömaalle.

Kaa­van palaut­ta­mi­nen siten, että tehtäisi­inkin bule­vardikaupungi­nosa merk­it­sisi koko han­kkeen viivästymistä useil­la vuosil­la, ehkä jopa kymmenel­lä, eikä ole var­maa, että se onnis­tu­isi silti, kos­ka ELY-keskus puo­lus­taa moottoritietä.

Olen hyvin iloinen, että Ikea on siir­tymässä ihmis­ten ilmoille autoil­i­joiden maailmasta.

Kovan rahan asun­to­ja Maunulaan 

Eräs tont­ti Oulunkylän kaupungi­nosas­sa varataan kovan rahan asun­to­tuotan­toa varten eräälle hak­i­jalle, joka on ton­tin nykyi­nen vuokralainen. En ymmär­rä, mik­si ton­tin sijain­ti ja hak­i­ja on salat­tu julkises­sa esi­tys­lis­tas­sa. Kos­ka siihen on var­maan jokin syy, en minäkään pal­jas­ta yksityiskohtia.

Kovan rahan asun­to­ja perustel­laan sil­lä, että Maunulan ala-asteen koulupi­iris­sä on paljon sosi­aal­ista asuntokantaa.

Jätkäsaaren keskusko­rt­teli, ase­makaa­van muutosluonnos

Tänne pukkaa 24-ker­roksista asuin­taloa. Pysäköin­ti­ratkaisu on jär­jet­tömän kallis, kolmeen ker­rokseen, osit­tain meren pin­nan ala­puolelle, joten pitää rak­en­taa aika hyvin. Tämä nou­dat­taa yleistä peri­aatepäätöstä pysäköin­tipaikoista, mut­ta urputan silti. Noin kalli­it paikat jäi­sivät tyhjik­si, jos niistä perit­täisi­in kus­tan­nuk­sia vas­taa­va hin­ta. Kun Jätkäsaari on liiken­teel­lis­es­ti vähin­täänkin ongel­malli­nen, mik­si kaupun­ki oikein pakot­taa han­kki­maan auto sil­lä, että pääosa auton kus­tan­nuk­sista aiheut­ta­va autopaik­ka pakkomyy­dään asun­non yhteydessä.

Tont­ti pakas­ta­molle Tukku­torin alueelta

Lähin­nä kiin­nos­taa, mitä tehdään pakas­ta­mon hukkaläm­mölle. Siitä pitäisi tehdä päästötön­tä kaukolämpöä.

Tiivistyskaa­va Gyldenintiellä

Metroase­man viereen asun­to­ja sadalle onnel­lisel­la lauttasaarelaiselle.

Malminkar­tanon­tie 1

Teol­lisu­us ja varas­to­tont­ti Vihd­in­tien var­res­sa muute­taan liike- ja toimis­to­ton­tik­si. Sijain­ti on hyvä Vihd­in­tieltä Malminkar­tanoon tul­lessa – siis autol­la. Mikähän vaiku­tus täl­lä on palveluil­la Malminkar­tanon sisällä?

Kap­peli myy­dään HOK-Elannolle

Vält­tävässä kun­nos­sa olev­as­ta raken­nuk­ses­ta mak­se­taan 20 M€, eli 18 000 €/k‑m². Lisäk­si osta­ja mak­saa vuokraa maas­ta run­saat 40 €/k‑m² vuodessa. Raken­nuk­sen ja vuokra­sopimuk­sen saa välit­tää eteen­päin. Jos osta­ja ymmärtää rahan päälle, se myy rav­in­tolan jollekin sel­l­aiselle, joka osaa ylläpitää kiin­nos­tavaa kahvilaa.

 

 

 

Esi­tys kansal­lis­es­ta kaupunkipuistosta

Han­kala jut­tu. Toki olisi hyvä luo­da jokin var­men­nus viher­aluei­den säi­lymiselle, mut­ta jotenkin ei kaipaisi val­tion veto-oikeut­ta Helsin­gin kaavoituk­seen. Virkamiehet esit­tävät Helsin­gin kaupunkipuis­toa, jos­sa päätös­val­ta pysy­isi omis­sa käsis­sä, mut­ta jos­sa sil­loin luo­toar­vo­jen nujer­tamis­es­ta puut­tuu yksi lukko.

Ratkaisua etsitään siitä, että peruste­taan kansalli­nen kaupunkipuis­to, mut­ta rajataan se ilmi­selvi­in viher­alueisi­in, kuten keskuspuistoon.

Pitäjän­mäen ase­manseudun ase­makaa­van muutos

Tähän pitäisi tehdä ase­man ympärille rak­en­tu­va keskus, mut­ta nyt siihen ollaan kaavoit­ta­mas­sa lähiöko­rt­telia, sinän­sä ihan hyväl­lä tehokku­udel­la. Kävimme oikein joukol­la kat­so­mas­sa paikkaa. Keskus­tako­rt­telis­sa pitäisi talo­jen rajau­tua katu­un ja kivi­jalas­sa olla liike­huoneis­to­ja. Aika han­kala paik­ka kaavoit­taa hyvää tämä kyl­lä on.

Koivusaaren ase­makaa­va

Osayleiskaa­van jäl­keen ker­rosneliöitä on vähän laskettu.

Min­ua risoo edelleen tilaa vievä moot­tori­tieli­it­tymä. Halu­aisin sen suo­rakul­maisek­si, tilaa säästäväk­si T‑liittymäksi, mikä tietysti tarkoit­taisi, että Koivusaa­reen meneväl­lä kaistal­la pitäisi olla alem­pi nopeusra­joi­tus. Kaistako­htaiset nopeusra­joituk­set ovat kuulem­ma han­kalia. Mik­si ovat? Onko suo­ma­lainen autoil­i­ja mui­ta tyh­mem­pi vai mik­si? Muual­la näitä kaistako­htaisia nopeusra­joituk­sia näkee. Ja voihan siihen rak­en­taa pienen erotuskorokkeen.

Län­siväylä pitäisi muut­taa bule­vardik­si Laut­tasaaren kohdal­la, mut­ta tämä on raken­net­tu moottoritieoletuksella.

Alueelle on kaavail­tu Ikeaa. Sinän­sä hyvä, että erikoiskaup­pa hakeu­tuu joukkoli­iken­ney­hteyk­sien varrelle.

Liiken­teen kehi­tys Helsingissä

Vuo­tuiset vai­hte­lut ovat aika sat­un­naisia. Pitkän ajan tren­di on, että autoli­ikenne lisään­tyy muual­la, mut­ta vähe­nee Helsin­gin niemel­lä. Pyöräi­lyn tren­di on nou­se­va, mut­ta vuo­tuiset muu­tok­set riip­pu­vat lähin­nä säästä. Helsin­gin keskus­taan tule­va joukkoli­ikenne on 88-pros­ent­tis­es­ti raideli­iken­net­tä ja samal­la siis sähköl­lä kulkevaa.

Joukkoli­iken­neo­su­us poikit­tais­li­iken­teestä on vähäi­nen ja nousee vain hitaasti. Kat­so­taan kah­den vuo­den päästä, mitä Jok­eri saa aikaan.

Kampin auto­talon kort­telin ympäristön varaami­nen Pohjo­la-vaku­u­tusy­htiön omis­ta­malle Kiin­teistö Oy Runskivuorelle

Tämä alue ote­taan siis hyö­tykäyt­töön. Jos halu­amme paljon työ­paikko­ja hyvien joukkoli­iken­ney­hteyk­sien var­relle, voisiko tähän rak­en­taa vaik­ka vähän korkeampaa?

 

 

Kielilukio Myl­ly­puroon

Myl­ly­puroa kehitetään nyt suurin aske­lin. Ammat­tiko­rkeak­oulun lisäk­si tulee kielilukio hyvälle paikalle lähelle metroase­maa ja mah­dol­lista Van­taan ratikan päättäriä.

Teol­lisu­us­ton­tin uudelleen vuokraami­nen Her­man­nis­sa

Mikko Särelä on aiheel­lis­es­ti huo­maut­tanut, että tämä on yleiskaavas­sa merkit­ty aivan muuhun kuin teol­lisu­uskäyt­töön ja on Viikin ratikan ja Malmin ratik­ka risteysko­hdas­sa. Sik­si sitä ei pitäisi vuokra­ta teol­lisu­uskäyt­töön noin pitkäk­si aikaa (15 vuotta)

Val­lisaaren ja Kuninkaansaaren tark­istet­tu asemakaava.

Tämä on tul­lut lausun­noil­ta ja siihen on tehty suo­jelua koske­vaa hienosäätöä. Aiem­min sul­jet­tu alue ote­taan matkailun käyt­töön. Siihen se onkin hieno.

Lentoase­mako­rt­telei­den asemakaava

Toinen ase­makaa­va rak­en­tamiseen vapau­tuneel­la Malmin lento­ken­tän alueel­la. Tähän tulisi noin 2 200 asukas­ta. Vähän ihme­tyt­tävät pis­te­talot, jot­ka saa­vat aikaan tilan, jos­ta ei tiedä, onko se yksi­ty­istä pihaa vai julk­ista puistoa.