Kategoria: Kaupunkisuunnittelu

Helsingin on kiihdytettävä asuntotuotantoa

Helsingis­sä käsitel­lään maankäytön ja asumisen ohjel­maa. Se on äärim­mäisen merkit­tävä paperi, joka säteilee vähän kaik­keen, mitä Helsingis­sä tapahtuu.

Olen esi­tyk­seen pet­tynyt. Pitkään on puhut­tu siitä, että asun­topoli­it­tista välineistöämme pitäisi mod­ernisoi­da ja että eri­tyis­es­ti Hitas-tuotan­non tilalle pitäisi kehit­tää parem­min toimi­va välimuodon ratkaisu. Kaiken tämämn piti tapah­tua AM-ohjel­man käsit­telyssä, mut­ta ei siitä ole esi­tyk­sessä jälkeäkään.

Tässä kir­joituk­ses­sa keski­tyn vain asun­to­tuotan­non määrään. Tähän välineistöön paneudun seu­raavas­sa kir­joituk­ses­sa, mil­loin sen nyt vaan ehdin raapustamaan.

Ei ole mitään tapaa pois­taa asun­top­u­laa, jos­sa ei raken­net­taisi paljon uusia asun­to­ja. Kaik­ki muu on hölmöläis­ten peiton jatkamista. Tietysti voimme tehdä kaupungista niin huonon, ettei siinä halu­ta asua, mut­ta en nyt paneudu tähän vai­h­toe­htoon sen tarkem­min. Mikko Alat­a­lo on tosin ehdot­tanut tätäkin, tarkoit­taen tosin Tamperetta.

Asun­to-ohjel­mas­sa asun­torak­en­tamisen volyy­mi pide­tään 7 000 asun­nos­sa uusia asun­to­ja tai asun­noik­si muutet­tavia mui­ta raken­nuk­sia. On siihen sen­tään lisät­ty sana ”vähin­tään” ker­tomas­sa, että yli saa mennä.

Tämä on liian vähän. Määrää pitäisi lisätä 10 000 asun­nol­la vuosit­tain, ellei nopeam­minkin. Jos kat­somme, miten muut kas­va­vat kaupun­git maail­mal­la ovat pystyneet asun­to­tuotan­toa lisäämään, pitäisi Helsingis­säkin pystyä paljon parempaan.

Nyt pitää puhua rahas­ta. Suuri syy siihen, ettei kaupun­ki luovu­ta tont­te­ja nopeam­min on raha, eikä nyt puhuta mus­teen ostamis­es­ta kaavoit­ta­jan kynään. Ton­tit pitää saat­taa raken­nuskelpoisek­si rak­en­ta­mal­la tiet, viemärit, vesi­jo­hdot, ratikkalin­jat ynnä muu­ta. Uudet asukkaat tarvit­se­vat koulu­raken­nuk­sia ja päiväkote­ja ja kaikkea muu­ta kun­nan vas­tu­ul­la ole­vaa. Vajaa kymme­nen vuot­ta sit­ten kysyin kaupun­gin rahakirstun valvo­jil­ta, paljonko kymme­nen edel­lisen vuo­den aikana on ollut kasvu­un liit­tyviä investoin­te­ja. Sil­loin sain luvun, joka vas­tasi 750 €/k‑m2 Luku on sen jäl­keen var­maankin kas­vanut. Täy­den­nys­rak­en­t­a­mi­nen tulee kaupungille halvem­mak­si, kos­ka voi tukeu­tua ole­mas­sa ole­vaan infraan ja kouluihin.

Tuon mukaan 7 000 asun­non asun­to­tuotan­to vaatii kaupungilta investoin­te­ja noin 400 M€ ja 10 000 asun­non tuot­ta­mi­nen noin 600 M€. (Asun­non koko 75 k‑m2 eli noin 60 m².)

Kalasa­ta­mas­sa myy­dään tässä lau­takun­nan kok­ouk­ses­sa tont­ti hin­taan 1200 €/k‑m2, mut­ta tämä ei kuvaa tilan­net­ta koko kaupun­gin alueel­la ja se kuvaa vain kovan rahan tont­te­ja. Kasvun kiihdyt­tämi­nen tulee kaupungille kalli­ik­si, mut­ta ei tolkut­toman kalli­ik­si, kos­ka Helsin­ki on viisaasti han­kkin­ut kaavoitet­tavaa tont­ti­maa­ta itselleen. Näin kaupun­gin maan­omis­ta­jana saa­mat tulot peit­tävät suuren osan kasvun aiheut­tamista investoineista, vaan ei niitä kaikkia.

Lau­takun­ta käsit­telee myös bud­jet­tiesi­tys­tä. Infrain­vestoin­te­ja on vähen­net­ty niin, että se tulee hait­taa­maan asun­to­tuotan­toa aikaa myöten. Näin ei pitäisi tehdä. Päin­vas­toin, kun rak­en­t­a­mi­nen muual­la hidas­tuu, Helsin­gin tulisi houkutel­la vapau­tu­vaa kap­a­siteet­tia rak­en­ta­maan Helsinkiä.

On jatku­vasti kiis­tel­ty siitä, tukeeko kaupun­ki ARA-tuotan­ta vai onko se itsen­sä kus­tan­ta­maa. Jos kat­somme pelkkää taloa ja uno­hdamme ton­tin, ei tue. Olen­naista kuitenkin on, ettei ARA-tuotan­to osal­lis­tu yllä mainit­tui­hin infra- ja muiden investoin­tien rahoit­tamiseen kuin hyvin vähäiseltä osalta. Niin­pä, mitä suurem­pi on ARA-tuotan­non osu­us, sitä pienem­pään asun­to­tuotan­toon kaupungilla on varaa.

Nyt esite­tyssä ohjel­mas­sa eri­laisia ARA-asun­to­ja on 35 % asun­to­tuotan­nos­ta, eli 2 450 asun­toa vuodessa, jos tuotan­to on 7000 as/vuosi.

Mikko Särelä on esit­tänyt, että kiin­nitetään tuo 2 450 asun­to­ja ja nos­te­taan asun­to­tuotan­to 10 000 asun­toon lisäämäl­lä kovan rahan tuotan­non määrää. ARA-asun­to­ja tulee tässä vai­h­toe­hdos­sa yhtä paljon, mut­ta asun­top­u­la helpot­tuu 3 000 asun­non ver­ran. Voit­ta­jia tässä oli­si­vat ne pieni­pakkaiset, jot­ka eivät ole riit­tävän pieni­palkkaisia tai onnekkai­ta päästäk­seen ARA-asun­toon, sil­lä he ovat asun­top­u­lan varsi­naisia mak­sajia. Tämän peruste­len seu­raavas­sa kirjoituksessani.

 

 

 

 

Kaupunkiympäristölautakunnan lista 15.9.2020

Mikko Särelä menee lau­takun­taan, minä keski­tyn Ver­den lanseer­aamiseen, joten kom­men­toin lis­taa kursorisesti.

Viime tiis­tain kok­ouk­ses­sa asi­at pan­ti­in pöy­dälle tai hyväksyt­ti­in sel­l­aise­naan. Etelä-Sata­man alueen varaamis­es­ta laatu- ja kon­sep­tik­il­pailua varten. Vasem­mis­toli­it­to olisi halun­nut, että ennen kokon­aisu­u­den kil­pailu­tus­ta pitäisi jär­jestää arkkite­htik­il­pailu design-museosta eikä toisin päin. En voin­ut kan­nat­taa esi­tys­tä. Miten jär­jestää arkkite­htik­il­pailu raken­nuk­ses­ta, jos­ta ei tiede­tä, mihin se tulee?

Län­si-Helsin­gin raitiotei­den yleissuunnitelma

Kokoomus pyysi pöy­dälle, kos­ka on tul­lut uusia yhtey­de­not­to­ja asi­as­ta. En tiedä, mis­tä on kyse, mut­ta olen huolestunut.

Kon­tu­lan, Mel­lun­mäen ja Vesalan ker­rostaloaluei­den täy­den­nys­rak­en­tamien yleisperiaatteet

On hyvä että näitä tiivis­tetään ja samal­la yritetään vähän nos­taa alueen sosi­aal­ista sta­tus­ta, tuot­taa siis sopi­vas­sa määrin gen­tri­fikaa­tio­ta. Min­ua tässä häir­it­si se, että tärkeim­mät toimen­piteet ovat muual­la kuin maankäytössä, vaik­ka maankäyt­tökin on tärkeässä roolis­sa. Tässä tarvit­taisi­in kaupunkiso­si­olo­gian osaamista, ei sel­l­aista höt­töä, että simp­sal­abim! Kon­tu­las­ta tulee uusi Kallio.

Kaupunginkanslias­sa onkin kaupunki­u­ud­is­tus­pro­jek­ti. Asial­la ei siis ole tarkoi­tus vai­va­ta luot­ta­mus­miehiä, vaik­ka tehtävät valin­nat ovat mitä poliittisimpia.

Jos tänne halu­taan saa­da keskilu­okkaa, on käytet­tävä lahjon­taa: edullisia tont­te­ja omis­tusasun­to­tuotan­toon. Maan­myyn­ti­t­u­loista on vähän tin­git­tävä. Mielu­um­min ilman Hitas-ehto­ja, kos­ka Hitas-ehto on riip­pa, joka alen­taa sitä hin­taa, joka asun­nos­ta kan­nat­taa mak­saa. (Olete­taan, että hin­nannnousun odotusar­vo on nol­la. Jos asun­to­jen hin­nat laske­vat, joutuu kär­simään sen nahois­saan, ja jos ne nou­se­vat, nousu leikataan pois. Niin­pä Hitas-asunon kohdal­la odotusar­vo on negatiivinen.)

Jus­si Chy­de­niuk­sen val­tu­us­toalue Pirkkolan urheilupuis­ton parkkikentistä

Tämä on raivos­tut­ta­va asia. Keskus­puis­to on tuol­la kapeim­mal­la kohdal­laan niin haavoit­tu­va, että parkkiken­tän alle jäävä maa on tosi­asi­as­sa niin arvokas­ta, että parkkipaikat pitäisi lait­taa maan alle. Näin ei kuitenkaan voi­da tehdä, kos­ka tuo han­ke ei sen jäl­keen olisi taloudel­lis­es­ti toteut­tamiskelpoinen. Siitä tulee kan­nat­ta­va vas­ta, kun se saa ilmaisek­si käyt­töön­sä hehtaarin maa­ta pysäköin­ti­in. Arrgh!

Savonkadun alueen varaami­nen NCC:lle

Aikanaan kaupun­ki päät­tyi Alp­pi­las­sa ja välis­sä oli tyhjää ja sit­ten alkoi Pasi­lan puu­taloalue. Puu­taloalue on nyt kor­vat­tu vähän tehokkaam­mal­la rak­en­tamisel­la, mut­ta tuo välialue on pysynyt välialueena. Nyt ylileveä Savonkatu kaven­netaan ja säästyvä maa ote­taan hyö­tykäyt­töön. Alueelle raken­netaan run­saasti lisää, 160 000 k‑m2 tai laa­jem­min tarkastel­tuna peräti 300 000 k‑m2. Sitä, mitä aluet­ta jälkim­mäi­nen luku tarkoit­taa, en oikein hahmota.

Todet­takoon, että 160 00k‑m2 tarkoit­taa 4 000 asukas­ta tai 10 000 työ­paikkaa tai jotain näi­den lineaarikombinaatiota.

Tässä pain­ote­taan työ­paikko­ja, joka on ymmär­ret­tävää alueen hyvän saavutet­tavu­u­den kannal­ta. Niitä, jot­ka pää­sevät tänne alle 30 min­uutin joukkoli­iken­nematkalla on todel­la paljon. Tätä perus­teel­laan myön näin: Elinkei­nop­o­li­ti­ikan tavoit­teena on, että yksi­tyisen sek­torin työ­paikkamäärä kas­vaa pitkäl­lä aikavälil­lä vähin­tään yhtä nopeasti kuin asukasluku. Tuon tavoit­teen saavut­ta­mi­nen ei edel­lytä yhdenkään toimi­s­toneliön rak­en­tamista pitkään aikaan, kos­ka toimis­tois­sa tulee ole­maan puo­let vähem­män tilaa kuin vielä kymme­nen vuot­ta sit­ten. Niihin siis mah­tuu tuplas­ti enti­nen työ­paikkamäärä. Tämä on kuitenkin hyvä paik­ka toimistoille.

Esi­tys­listal­la ker­rot­ti­in, että alueesta oli kiin­nos­tunut myös toinen raken­nus­li­ike. Näitä kil­pailutet­ti­in ja NCC:n suun­nitel­mat oli­vat parem­pia. Listal­la ei näy kumpaakaan, ei NCC:n alus­tavaa suun­nitel­maa eikä sitä toista. Lau­takun­nan kok­ouk­ses­sa toiv­ot­tavasti esitellään.

AM-ohjel­ma 2020

Teen tästä eril­lisen postauk­sen, jos vain ehdin. Todet­takoon, että ohjel­mas­sa asun­to­tuotan­to olisi edelleen ”vähin­tään” 7 000 asun­toa vuodessa. Lukuisi­in vaa­timuk­si­in rak­en­taa enem­män ei siis ole vastattu.

Kun olemme keskustelleet asun­topoli­it­tisen välineistön (ARA-asun­not, Hitas) van­hen­tuneisu­ud­es­ta, on vas­tat­tu, että asi­aan palataan AM-ohjel­mas­sa. Nyt niihin ei ole mitään muutosta.

Lau­takun­nan talousarvioe­hdo­tus ja talous­su­un­nitel­ma vuosille 2021–23.

Tästä teen eril­lisen postauk­sen, jos Verde-kiireiltä ehdin.

Ton­tin myymi­nen Kalasatamassa

Vuokrat­tuun tont­ti­in liit­tyy osto-optio, jota ton­tin halti­ja tietysti käyt­tää.   Käyt­tää tietysti, kos­ka kaupun­ki käyt­tää aivan liian korkeaa korkokan­taa ton­tin­vuokris­sa (4 %, ja huom! reaa­liko­rko). Tämän seu­rauk­se­na myyn­ti­hin­nat ovat liian matalia.

Tont­tin koko on 720 m² ja raken­nu­soikeus 1200 k‑m2. Raken­nu­soikeu­den hin­naksi tulee siten 1 284 euroa ja muun Suomen parem­min ymmärtämäk­si hehtaar­i­hin­naksi 21,4 miljoon­aa euroa. Myyn­ti­hin­ta on kovin mata­la, minkä voi nähdä siitä, mil­lä hin­nal­la asun­to­ja alueel­la myydään.

 

 

Kaupunkiympäristölautakunnan kokous 8.9.2020

Iso­ja asioi­ta täl­lä kertaa.

Län­si-Helsin­gin raitiotei­den yleissuunnitelma

Vihd­in­tien bule­vardin ratikkalin­ja, joka kul­kee Munkkiniemen ja Pitäjän­mäen liiken­neympyrän kaut­ta Vihd­in­tielle, edelleen Pohjois-Haa­gan ase­malle ja sieltä Kan­nelmä­keen kaup­pakeskus Kaaren luo. Eteläpäässä raken­netaan Töölöön uusi ratikkay­hteys Töölön Urheiluhallil­ta Topeliuk­senkat­ua Kamp­pi­in ja sieltä Fredrikinkat­ua pitkin Bule­vardille. Aaj­tuk­se­na on ollut, että pikaratik­ka kulk­isi Man­ner­heim­inti­etä ja nelosen ratik­ka Topeliuk­senkat­ua. Tämä ei kuitenkaan ole vielä päätös, vaan asia tutk­i­taan edelleen.

Tästä on tul­lut paljon vas­tus­tavaa pos­tia. Osit­tain se ker­too, että kaupun­ki on epäon­nis­tunut täysin ker­tomaan, mitä se on tekemässä ja miksi.

Munkkiniemeläiset eivät halua, ettei Nelosel­la pääse Stock­kalle. Otta­mat­ta kan­taa siihen, kuin­ka toden­näköis­es­ti Stoc­ka on ole­mas­sa sil­loin, kun kiskot ovat valmi­ina, on todet­ta­va, että Fredrikinkadun ratikkapysäk­ki on alle 400 metrin päässä Stock­alta. On myös san­ot­tu, että eikö se pikaratik­ka voisi men­nä sei­so­maan niiden auto­jono­jen keskelle  Fredrikinkadulle. Tässä ei oikein ymmär­retä, että tämä Vihd­in­tien ratik­ka on paljon suurem­pi liiken­nevä­line kuin nelo­nen, joten jos jonkun pitää kär­siä auto­jen etu­jen puo­lus­tamis­es­ta, se on nelo­nen. Huonon kom­mu­nikoin­nin tili­in menee kysymys, miten se pikaratik­ka voi kulkea siel­lä hitait­ten kympin ratikoiden joukos­sa? Tehdäänko sille omat kiskot?

Mut­ta tiedän, että se sat­tuu, että tut­tu ratikkare­it­ti muut­tuu. Jos nelo­nen kulk­isi Topeliuk­senkat­ua ja sitä siir­ret­täisi­in Man­ner­heim­intieltä, sitä nousisi aivan saman­lainen haloo: mei­dän on päästävä Kampin kauppakeskukseen!

Haa­galaiset eivät halua koko pikaratikkaa, kos­ka se vaaran­taa Riis­tovuoren puis­ton. Tämä on vähän han­kala kysymys, johon var­maankin etsitään kohtu­ulli­nen ratkaisu. Huonon ymmär­ryk­sen puolelle menee se, että mik­si pitää olla pikaratik­ka. Ihmisethän pää­sevät nopeam­min junal­la rautatiease­malle. Muuten käyt­täkööt bus­sia. Bule­var­di­en syvin ole­mus ei ole oikein välit­tynyt eikä se, kuin­ka paljon lisää asun­to­ja ratik­ka mah­dol­lis­taa. On myös san­ot­tu, ettei Helsinki­in pidä rak­en­taa enää lisää asun­to­ja, joten koko ratik­ka on turha.

Ratikka­su­un­nitel­man huonoi­hn puoli­in kuu­luu se, ettei uskalleta tehdä iso­ja ratkaisu­ja. Niin­pä Fredal­la ratik­ka seisoo ruuhkissa auto­jen keskel­lä. Omat kai­stat edel­lyt­täi­sivät autoli­iken­teen ohjaamista käyt­tämään mui­ta katuja.

Töölössä ratikkakisko­jen tieltä pois­tuu autopaikko­ja, jot­ka kor­vataan vinopy­säköin­nil­lä Töölön kaduil­la. Jalankulkuym­päristö ja katuku­va heikke­nee olen­nais­es­ti ja lume­nau­raus käy liki mah­dot­tomak­si. Alueelle raken­net­tu pysäköin­ti­laitos seisoo tyhjänä.

Han­kkeenkus­tan­nus on 160 miljoon­aa euroa ja han­kkeeseen liit­tyvien niiden investoin­tien hin­ta on noin 260 M€. Yhteiskun­nalli­nen hylöty/kustannussuhde on vaa­ti­mat­tomat 0,79. Mik­si ihmeessä tätä suuret­ta las­ke­taan, kos­ka se ei sovel­lu lainkaan kaupungeis­sa käytet­täväk­si. Lasken­takaavas­ta puut­tuvat kokon­aan ratikan lisäämä maankäytön lisäys, siis se seik­ka, jon­ka takia näitä raken­netaan. Kan­nat­taisi mielu­um­min laskea, paljonko se nos­taa reitin var­rel­la ole­vien tont­tien ja asun­to­jen arvoa.

Iso ja merkit­tävä hanke.

Läm­pöku­ja 6: pel­let­tiläm­pökeskuk­sen mah­dol­lis­ta­ma ase­makaa­va Patolassa

Olen tässä asi­as­sa jäävi Helenin hal­li­tuk­sen puheen­jo­hta­jana. Ei ole lainkaan var­maa, että tähän koskaan raken­netaan läm­pökeskus­ta, mut­ta kaa­va tarvi­taan var­muu­den vuok­si. Minä ainakaan ei mitenkään fani­ta puun polt­toa. Kun kaik­ista kaavoista valite­taan, kaa­vat pitää tehdä hyvis­sä ajois­sa var­muu­den vuoksi.

Ham­maslääketi­eteen kam­pus tekee tilaa 2500 asukkaalle

Tässä raken­netaan Man­ner­heim­intien bule­var­dia. Tämä oli meil­lä 19.11.2019, eikä siihen ole tehty merkit­täviä muu­tok­sia. Pienen kun­nan ver­ran asuntoja.

Saukonkadun kort­teli­in asuntoja

Tähän piti tul­la venei­den korkeasäi­ly­ty­s­paikko­ja (siis jonkin­lainen talvisäi­ly­tys­torni) mut­ta han­kkeelle ei löy­tynyt totyeut­ta­jaa, joen kort­teli­in raken­netaan asun­to­ja vajaalle 500 hen­gelle. Tämä oli meil­lä 25.5. 2020 ja on nyt palan­nut lausun­tok­ier­rokselta. Ei olen­naisia muu­tok­sia. Asuinko­rt­telin tehokku­us muki­in menevät 4,0. Ker­rosko­rkeus 6 – 13.

Kon­tu­lan ja Mel­lun­mäen ja Vesalan täy­den­nys­rak­en­tamisen suunnitteluperiaatteet

Itä-Helsin­ki on raken­net­tu skan­daal­i­mais­esen har­vasti, eli maa­ta ja luon­toa tarpeet­tomasti rak­en­tamisen alle uhrat­en. Nyt on tarkoi­tus tiivistää. Se on han­kalaa purka­mat­ta van­ho­ja taloja.

Tarkoi­tus on samal­la paran­taa alueen sta­tus­ta. Selostabn tarkem­min, kun olen kuul­lut esit­te­lyn. Mate­ri­aalia oli niin paljon, että sitä oli vaikea sulat­taa. Menee tänään pöydälle.

Laa­jasa­lon ratikkako­rt­telien asemakaava

Tämä oli mer­il­lä 25.2.2020 ja on tul­lut nyt lausun­noil­ta. Kort­telin rak­en­tamis­te­hokku­us ylit­tää selvästi ympäröivän alueen, kuten ylit­tää kaik­ki muukin ratikkalin­ja var­relle raken­net­ta­va. On posi­ti­ivista, että ratikka­hallin päälle raken­netaan asun­to­ja. Paljon on tul­lut pos­tia siitä, että varikko äitäisi rak­en­taa muualle, esimerkik­si johtaa tätä varten kiskot Roi­hu­pel­toon. Mak­saisi aika paljon.

Lausun­to Jus­si Chy­de­niuk­sen aloit­teesta sijoit­taa Pirkkolan kiis­tel­lyn hallin parkkiken­tän sijoit­tamisek­si muualle ja pienentämisestä.

Tämä var­maankin pan­naan pöy­dälle. Hal­li vielä menisi, mut­ta hehtaarin parkkikent­tä on vähän ikävä.

 

 

Rakennuslupien myöntäminen nettobudjetointiin

Jouduin taas kor­vat punaise­na kuun­tele­maan sinän­sä oikeutet­tua val­i­tus­ta raken­nuslupi­en hitaas­ta käsit­telystä Helsingis­sä. Täl­lä ker­taa kyseessä oli omakoti­talon rak­en­ta­ja, jon­ka pro­jek­ti­in tulee kuukausien lykkäys lupakäsit­telijän kesälo­man ja työru­uhkan takia.

Valit­ta­ja on oike­as­sa. Tämä on aivan tolku­ton­ta. Seli­tyk­sek­si voisi sanoa, että kun kaupungilla on liian vähän rahaa, se joutuu val­it­se­maan, palkataanko väkeä päivähoitoon vai käsit­telemään raken­nuslu­pia, mut­ta ei se näin ole. Raken­nuslupi­en käsit­te­ly mak­saa itse itsen­sä, ellei tuo­ta jopa vähän voit­toa. Kaupun­ki ei siis säästä mitään vaan pikem­minkin menet­tää tulo­ja sil­lä, että raken­nuslu­pia pide­tään saa­mas­sa valohoitoa.

Ongel­man ydin on väärässä bud­je­toin­ti­tavas­sa. Täl­laisen itsen­sä rahoit­ta­van palve­lu­tuotan­non pitäisi olla net­to­bud­je­toitua. Jos se olisi, toimi­ala voisi palkata lupakäsit­telijöitä tarpeel­lisen määrän ja rahoit­taa sen lupa­mak­suil­la. Nyt nuo mak­sut menevät kaupun­gin poh­jat­tomaan kas­saan ja bud­jetin laati­jat osoit­ta­vat käsit­te­lyyn virko­ja kit­saasti, kos­ka kaikesta pitää säästää. Myös bud­jetin laadin­nas­sa on liian vähän väkeä. Sik­si tehdään näin epäop­ti­maal­isia henkilöstömitoituksia.

Kun­nan ei pidä toimia kuin yri­tys, mut­ta juuri tässä asi­as­sa toim­imi­nen kuin yri­tys johtaisi parem­paan lopputulokseen.

Kaupunkiympäristölautakunnalta merkittävä joukkoliikennekanta

Aika vähälle huomi­ol­la julk­isu­udessa on jäänyt kaupunkiym­päristölau­takun­nan merkit­tävä kan­nan­ot­to siitä, että HSL:n koron­aviruk­ses­ta johtu­vaa lip­putu­lo­jen mene­tys­tä ei pidä paika­ta lipun­hin­to­ja korot­ta­mal­la. Tässä kan­nan­oto­ssa ei ollut merkit­tävää vain sen sisältö vaan ennen kaikkea, että se oli yksimielinen.

Helsingis­sä on ilmeistä jän­nit­teisyyt­tä liiken­nepoli­ti­ikas­sa, joka kos­kee lähin­nä autoli­iken­teen ase­maa. Nyt nuo riidat pan­ti­in sivu­un. Yksimielisiä ollaan joka tapauk­ses­sa siitä, että joukkoli­ikenne on Helsin­gin elin­voiman kannal­ta keskeinen asia. Kir­joitin tästä jo aiem­min.

Covid-19 on iskenyt pahasti Helsin­gin keskus­tan elin­voimaisu­u­teen. Kun toimis­tois­sa on siir­ryt­ty etätöi­hin ja kun tur­is­tit ovat pois­sa katuku­vas­ta, keskus­tan liikkei­den ja rav­in­toloiden tilanne on tukala. Se voi vau­ri­oit­taa keskus­tan elin­voimaa pysyvästi. Sitä tilan­net­ta ei mitenkään paran­taisi, jos saa­pumista keskus­taan vaikeutet­taisi­in entis­es­tään korkeam­mil­la lipun­hin­noil­la ja harvem­mal­la vuorovälillä.

Lau­takun­nan lausun­nos­sa väläytet­ti­in myös mah­dol­lisu­ut­ta eriyt­tää näyt­tölip­pu­jen hin­nat kun­tako­htais­es­ti. Tähän on kak­si perustet­ta. Naa­purikaupun­git eivät ole Helsin­gin tavoin kerän­neet puskuria kun­tat­alouteen­sa. Sik­si ne ovat pahas­sa raha­pu­las­sa. Toisek­si niil­lä ei ole samaa moti­vaa­tio­ta huole­htia Helsin­gin keskus­tan elinvoimaisuudesta.

 

Lapsiperheiden asuntotilanteen helpottaminen on keskeinen asuntopolitiikan päämäärä

Asun­tosi­joit­ta­jat valit­ta­vat päivän Hesaris­sa, ettei Helsinki­in raken­neta tarpeek­si pieniä yksiöitä.

Muu­ta­ma huo­mau­tus käyte­ty­istä argu­menteista: Se, että 49 pros­ent­tia ruokakun­nista on yhden hen­gen ruokakun­tia, antaa tilanteesta väärän kuvan. Puo­let pienistä ruokakun­nista on eläkeläis­ruokakun­tia, jot­ka eivät halua asua yksiössä, vaan van­has­sa per­hea­sun­nos­saan. Itsekin kuu­lun tähän ryh­mään. Eläkeläiset eivät muu­ta pienem­pään asun­toon las­ten muutet­tua pois kotoa varsinkaan, kun tämä on halut­tu estää varain­si­ir­toverol­la, joka syö pienem­pään asun­toon muut­tamis­es­ta koitu­van taloudel­lisen hyö­dyn kokonaan.

Met­so­la huo­maut­taa, että kyl­lä lap­siper­heet löytävät asun­non, kun asi­aa tarkastelee seudullis­es­ti. Vaik­ka Helsingistä eivät löy­däkään, ympäryskun­nista löytävät. Tämä on juuri se syy, mik­si Helsin­ki halu­aa puo­lus­taa lap­siper­heitä omas­sa asun­tokan­nas­saan. Me halu­amme pitää yllä tas­a­puolista asujaimistoa

Väite, että markki­nat nos­ta­vat per­hea­sun­to­jen hin­nat niin korkeik­si,  ettei kenel­läkään ole varaa niihin, on sisäis­es­ti epäloogi­nen. Muis­tut­taa väitet­tä, että siel­lä on niin paljon ihmisiä, ettei siel­lä voi olla kukaan. Isot asun­not ovat kalli­ita, kos­ka niitä on vähän ja oli­si­vat vielä kalli­impia, jos niitä olisi vielä vähem­män. Kun niitä tehdään lisää, niiden hin­ta halpe­nee. Kyl­lä per­hea­sun­toi­hin löy­tyy aina asukas, mut­ta neliöhin­nas­ta joutuu ehkä tin­kimään. Lap­siper­hei­den asumiskus­tan­nusten alen­t­a­mi­nen on kun­ni­akas päämäärä.

Kun kaavas­sa määrätään tekemään rak­en­ta­jan kannal­ta epäedullisia per­hea­sun­to­ja 20 neliön kop­pi­en sijaan, se ei tee asun­noista kalli­impia. Kos­ka kaa­va on sijoit­ta­jan kannal­ta epäedulli­nen, raken­nu­soikeu­den hin­ta laskee.

Hesarin tek­stistä saat­toi saa­da sen käsi­tyk­sen, että Helsin­gin valmis­telemien ohjei­den mukaan uusista asun­noi­ta puo­let pitäisi olla per­hea­sun­to­ja. Todel­lisu­udessa pin­ta-alas­ta pitää puo­let men­nä per­hea­sun­toi­hin eli vähin­tään kolmioi­hin. Käytän­nössä tämä tarkoit­taa, että vajaa kol­mannes asun­noista olisi per­hea­sun­to­ja. Se ei minus­ta ole kohtu­u­ton vaatimus.

Lap­siper­hei­den puo­lus­t­a­mi­nen raaoil­la asun­tomarkki­noil­la on van­has­taan asun­topoli­ti­ikan keskeinen päämäärä. Niin sen tulee olla myös Helsingissä.

Jatkos­sa asun­to­jen halut­tuun kokoon vaikut­taa yleistyvä etä­työsken­te­ly. Yksi maku­uhuone tarvi­taan työhuoneeksi.

Sama vaa­timus eri kaupungi­nosis­sa on sen sijaan aika turha.

 

Miten kattaa HSL:n tappiot?

Kaupunkiym­päristölau­takun­nan listal­la on lausun­to HSL:n toim­inta­su­un­nitel­mas­ta. Siinä merkit­tävin kysymys on, miten kat­taa korona-pan­demi­an aiheut­ta­ma lip­putu­lo­jen vähen­e­m­i­nen. Etä­työ on vähen­tänyt työ­matkali­iken­net­tä ja vähen­tynyt liikku­misen tarve on tyy­dytet­ty autoil­la ja merkit­tävässä määrin fillareilla.

Lau­takun­nan lausun­tolu­on­nok­sen mukaan taak­ka jaet­taisi­in kolmeen osaan, hin­to­jen nos­toon, palve­lu­ta­son alen­tamiseen ja kun­tao­suuk­sien nostoon.

Mietitään­pä, miten rav­in­tolan pitäisi tehdä saadak­seen korona-aikaiset tap­pi­onsa mak­se­tuk­si? Pitäisikö nos­taa hin­to­ja, huonon­taa ruokaa vai kär­siä vain tap­pi­ot nahois­saan? Tuskin kukaan järkevä esit­täisi muu­ta kuin tap­pi­oiden nielemistä, kos­ka hin­to­jen nos­to tai ruuan huonon­t­a­mi­nen vain lisäi­sivät rav­in­tolan ahdinkoa.

Se yhteiskun­nalli­nen opti­mi, jon­ka mukaan on päädyt­ty nykyiseen palve­lu­ta­soon ja lipun­hin­toi­hin, ei ole muuk­si muut­tunut. Sik­si kun­tien on mak­set­ta­va HSL:n tap­pi­ot ja jatket­ta­va nor­maalia elämää – siis sit­ten, kun pan­demia on joskus toiv­ot­tavasti ohi. Tietysti val­tio voisi niihin osal­lis­tua niin kuin se osal­lis­tuu mui­hnkin vas­taavin tulon­mene­tys­ten korvaamiseen.

Tässä kun­tien edut menevät ris­ti­in. Toimi­va joukkoli­ikenne on edel­ly­tys Helsin­gin ja eri­tyis­es­ti sen keskus­tan toimivu­udelle. Jos kun­tien kesken ei päästä yksimielisyy­teen HSL:n tap­pi­oiden kat­tamis­tavas­ta, pitäisi harki­ta sitäkin, että näyt­tölip­pu­jen hin­ta helsinkiläisille olisi alem­pi kuin esimerkik­si Espoolaisille. Ker­ta­mak­su­jen osalta tätä ei voi­da tehdä.

Samas­ta syys­tä seudun kun­nil­la pitäisi olla nyky­istä suurem­pi val­ta joukkoli­iken­teen palve­lu­ta­soon oma­l­la alueel­laan – ja tietysti taloudelli­nen vas­tuu asiasta.

Kun koronara­joituk­sia ilmeis­es­ti joudu­taan jatka­maan ensi kesään saak­ka, HSL:llä on houku­tus har­ven­taa vuoroväle­jään vas­taa­maan vähenevää matkus­ta­jamäärää. Vaik­ka tämä olisi liiken­net­tä ajatellen perustel­tua, tar­tun­to­jen tor­ju­misen kannal­ta se olisi kovin huono asia. Täpötäy­dessä ratikas­sa ei oikein voi pitää tur­vaväle­jä. Jos HSL:ää velvoite­taan mah­dol­lis­ta­maan väljä matkus­t­a­mi­nen tar­tun­to­jen estämisek­si. tämä pitäisi kor­va­ta rahoista, joi­ta käytetään pan­demi­an torjumiseen.

 

Kaupunkiympäristölautakunnan lista 9.6.2020

Ennen kesä­taukoa lau­takun­nan viimeinen kok­ous, johon saa tuo­da uusia asioi­ta. Ensi viikol­la on vielä kok­ous, jos­sa käsitel­lään nyt mah­dol­lis­es­ti pöy­dälle pan­tavia asioita.

Mar­i­an kasvuyrityskeskus

Mas­si­ivi­nen han­ke, jon­ka tavoit­teena on tuo­da alueelle 3 500 työ­paikkaa kasvuyri­tyk­si­in. Joku sanoi, että nämä pitäisi hajasi­joit­taa tyhjin toim­i­tiloi­hin ympäri Helsinkiä, mut­ta ei sel­l­ainen toi­mi. Kasautusmisedut!

Han­ke on hyvåä, mut­ta pien­tä viilaamista siinä on. Saavutet­tavu­us on tärkeä tavoite. Sik­si on ikävää, että Meche­lininkadun yli ei oikein pääse. Pohjoisen Rauta­tienkadun jäl­keen etelään men­täessä seu­raa­va mah­dol­lisu­us päästä Meche­linkadun toiselle puolelle on Län­silinkin kohdalla.

Mikko Särelä on esit­tänyt, että kään­tymi­nen vasem­malle Lapin­lah­den­tielle kiel­let­täisi­in tul­taes­sa etelästä Meche­lininkat­ua pitkin. Sikä­likin perustel­tu aja­tus, että vasem­malle kään­tyvät odot­taisi­vat vuoroaan ratikkakiskoil­la. Espan­jas­sa  yleinen tapa suju­voit­taa risteyk­siä on kieltää kään­tymi­nen vasem­malle. Jos halu­aa vasem­malle, kään­tyy oikealle ja tekee U‑käännöksen. Toimii hyvin.

City­l­o­gis­ti­ikan toimenpideohjelma

Olen­naista on vara­ta joitakin nyt pysäköin­tikäytössä ole­via ruu­tu­ja vain jakeluli­iken­teen käyt­töön. Kätev­in­tä olisi, jos ruudun voisi vara­ta tietyk­si ajanko­hdak­si, mut­ta tämä ei kuulemme toi­mi, kos­ka on vaikea pysyä aikataulussa.

Keskus­tan huolto­tun­neli pitäisi saa­da parem­paan käyt­töön. Yksinker­tais­in­ta olisi pakot­taa kiin­teistöt liit­tymään siihen pois­ta­mal­la niiltä mah­dol­lisu­us jakelu­un maan päältä, mut­ta KHO ei ole tätä kuulem­ma hyväksynyt. Liit­tymis­mak­su ei myöskään tai­da olla ihan tas­a­puo­li­nen. Tästä pitäisi saa­da erilli­nen selvitys.

Ten­nis­palatsin ton­tin vuokraus­pe­rustei­den määrääminen.

Tosi­asi­as­sa tont­ti myy­dään, kos­ka vuokra­sopimuk­ses­sa on osto-optio. Vuokran ja myyn­ti­hin­nan suh­teen määrit­tää viiden pros­entin reaal­i­tuot­to, joten ton­tin vuokraa­jan kan­nat­taa ostaa tont­ti. Hal­val­la menee, 17 miljoon­aa, mut­ta kaa­va on aika rajoit­ta­va, kos­ka suo­jelta­va rakennus.

Myös itse raken­nus on tarkoi­tus myy­dä, mut­ta siitä ei päätetä tässä yhteydessä.

Tal­in ten­nishallin lähet­tyville asuntoja

Teol­lisu­us­tont­ti muute­taan pääasi­as­sa asumiskäyt­töön. 1 200 uut­ta asukas­ta. Tämä oli meil­lä 9.12.2019. Nyt se on tul­lut lausun­noil­ta eikä siihen tehdä san­ot­tavia muutoksia.

Itäkeskuk­sen Jok­eriko­rt­telin tark­istet­tu ase­makaa­van muutos

Jok­eri-ratikan päätepysäk­ki on Itäkeskuk­ses­sa. Ter­mi­naali pan­naan uuteen uskoon ja lisätään ylem­pi­in ker­roksi­in asum­ista.  500 uut­ta asukasta.

Aiem­mas­sa vai­heessa lau­takun­ta piti viite­su­un­nitel­man mukaista ratkaisua rumana. Nyt viite­su­un­nitel­mas­sa on kau­ni­impi kuva, mut­ta se ei ole vaikut­tanut mitenkään kaavamääräyk­si­in. Toiv­ot­tavasti meitä ei hui­ja­ta. Alun perin YIT ja Sato voit­ti­vat kil­pailun ihan toisen­laisil­la kuvilla.

Kokon­aisu­u­den nimi on näköjään Punos. Siis ihan selvää suomea! Hyvä!

Roi­hu­pel­lon metrovarikon ympäristöä tiivistetään

Alueelle tulee ratikka­hal­li jok­eri­ratikoille, Vapaa-ajankeskus ja toimis­to­ja, toim­i­ti­laa 58 300 k‑m2. Ratikkavarikkoa kai raken­netaan jo poikkeamis­lu­van turvin. Viilar­in­tien katuym­päristö ryhdistäytyy.

Alueen varaami­nen Suvi­lahti Event Hub Oy:lle tapah­tu­makeskus­ta varten.

Tästä on tarkoi­tus tul­la ympärivuoti­nen tapah­tu­makeskus. Ja tietysti taas hotel­li, 260 huonet­ta. Kus­tan­nusarvio neljän­nesmil­jar­di. Merkit­tävä asia Helsin­gin elävöit­tämisen kannalta.

Yleiskaa­van toteut­tamiso­hjel­man seu­ran­ta 2020

Erikoista on, että yleiskaa­van toteu­tus­ta valmis­tel­laan lähtöko­htana val­tu­us­ton hyväksymä yleiskaa­va. KHO kyl­lä leikkasi siitä iso­ja palo­ja pois. KHO:n perus­teena oli ris­tiri­ita maakun­takaa­van kanssa. Aina tietysti tulee uusia maakuntakaavoja.

Hakasalmen puis­ton, Hes­per­ian puis­ton ja Karamzin­in­ran­nan suun­nit­telun lähtökohdat

Käsi ylös, joka tietää, mis­sä on Karamzininranta.

Jos­sain toises­sa kok­ouk­ses­sa tähän kiin­nitet­täisi­in var­maan paljonkin huomio­ta, mut­ta tässä mam­mut­tikok­ouk­ses­sa tämä sinän­sä hyvältä näyt­tävä suun­nitel­ma taitaa jäädä kiis­tanalaisem­pi­en asioiden varjoon.’

Yliop­pi­lasasun­to­ja Pohjoiselle Rautatienkadulle

Väitän, että min­ul­la on ollut oma vaiku­tuk­seni tähän esi­tyk­seen. Virkamiehet oli­si­vat halun­neet pakot­taa yliop­pi­lasy­hdis­tyk­sen varaa­maan tilansa toimis­toik­si tai muik­si työ­paikoik­si – niin kuin aina ja kaikkialla.

Turun kasarmi­in (enti­nen lin­ja-autoase­ma) elokuvateattereita

Varaus­ta jatke­taan han­kkeen suun­nit­telua varten. Toiv­ot­tavasti filmi­ala tuot­taa niin paljon hyviä eloku­via, että näin suurelle kap­a­siteet­til­isäyk­selle on tarvetta.

 

 

Kaupunkiympäristölautakunta 26.5.2020

Esi­selvi­tys kansal­lis­es­ta kaupunkipuistosta

Viras­to esit­tää, että kansal­lista kaupunkipuis­toa ei perustet­taisi, vaan samaan päämäärään pyrit­täisi­in kaupun­gin oma­l­la kaupunkipuis­tol­la. Tuo­mas Ranta­nen (vihr) on laat­in­ut vas­tae­si­tyk­sen, jon­ka mukaan toteutetaan molem­mat. Kaupun­gin oma kaupunkipuis­to laa­jem­mal­la alue­jakau­mal­la ja kansalli­nen kaupunkipuis­to selvästi suppeampana.

Tästä on tul­lut elämää suurem­pi kysymys. Minä en näe tässä sel­l­aisia mörköjä kuin kaupun­gin virkamiehet enkä sel­l­aista suo­jaa luon­toar­voille kuin kansal­lista kaupunkipuis­toa puuhaavat.

Jos kat­so­taan lakia, kansalli­nen kaupunkipuis­to ei ole kovin vaa­ti­va han­ke, eri­tyis­es­ti jos sen hoito­su­un­nitel­ma – jon­ka laatii kun­ta – ei ole kovin tiuk­ka. Jos jokin alue kuu­luu kaupunkipuis­toon, se ei tarkoi­ta, ettei siel­lä voisi olla raken­nuk­sia, Niin­pä tästä ei tule sel­l­aista hallinnol­lista taakkaa, jota viras­to pelkää, mut­ta ei myöskään sel­l­aista tur­vaa luon­toar­voille, joi­ta puis­ton aja­jat halu­a­vat. Osa heistä taitaa kuvitel­la, että kansal­lisen kaupunkip­is­ton avul­la voitaisi­in kumo­ta peräti Helsin­gin uusi yleiskaa­va. Ei voida.

Min­is­ter­iössä on annet­tu laki­in perus­tu­mat­to­mia lisäo­hjei­ta kansal­lis­es­ta kaupunkipuis­tos­ta, mut­ta ne ovat laki­in perus­tu­mat­to­mia. Yksi täl­lainen ohje, jota ei laista löy­dy on, että puis­ton pitäisi alkaa kaupun­gin ydinkeskus­tan läheltä. Töölön­lahtea en siihen halua liittää.

En oikein tiedä, mitä tästä pitäisi ajatel­la. Poli­ti­ik­ka on kuitenkin joukkueurheilua, jota kai sitä pitää ryh­män enem­mistön kan­nan mukaan äänestää.

Joka tapauk­ses­sa tässä on kyse enem­män mieliku­vista kuin todel­lisu­u­teen vaikut­tavas­ta päätöksestä.

Tässä revohkas­sa on päässyt uno­h­tu­maan, että viras­ton esit­tämä laa­jem­pi kaupunkipuis­to on oikein hyvä ajatus.

Koivusaaren ase­makaa­va

Tästä en pitänyt yleiskaavavai­heessakaan. Helsin­ki halu­aisi muut­taa Län­siväylän kaupunkibule­vardik­si, mut­ta tässä on tehty kaa­va moot­tori­tien ympärille. Sen seu­rauk­se­na merkit­tävä osa nykyis­es­tä Koivusaares­ta haaskau­tuu moot­tori­tieli­it­tymään ramppei­neen niin, että rak­en­t­a­mi­nen tapah­tuu lähin­nä täyttömaalle.

Kaa­van palaut­ta­mi­nen siten, että tehtäisi­inkin bule­vardikaupungi­nosa merk­it­sisi koko han­kkeen viivästymistä useil­la vuosil­la, ehkä jopa kymmenel­lä, eikä ole var­maa, että se onnis­tu­isi silti, kos­ka ELY-keskus puo­lus­taa moottoritietä.

Olen hyvin iloinen, että Ikea on siir­tymässä ihmis­ten ilmoille autoil­i­joiden maailmasta.

Kovan rahan asun­to­ja Maunulaan 

Eräs tont­ti Oulunkylän kaupungi­nosas­sa varataan kovan rahan asun­to­tuotan­toa varten eräälle hak­i­jalle, joka on ton­tin nykyi­nen vuokralainen. En ymmär­rä, mik­si ton­tin sijain­ti ja hak­i­ja on salat­tu julkises­sa esi­tys­lis­tas­sa. Kos­ka siihen on var­maan jokin syy, en minäkään pal­jas­ta yksityiskohtia.

Kovan rahan asun­to­ja perustel­laan sil­lä, että Maunulan ala-asteen koulupi­iris­sä on paljon sosi­aal­ista asuntokantaa.

Jätkäsaaren keskusko­rt­teli, ase­makaa­van muutosluonnos

Tänne pukkaa 24-ker­roksista asuin­taloa. Pysäköin­ti­ratkaisu on jär­jet­tömän kallis, kolmeen ker­rokseen, osit­tain meren pin­nan ala­puolelle, joten pitää rak­en­taa aika hyvin. Tämä nou­dat­taa yleistä peri­aatepäätöstä pysäköin­tipaikoista, mut­ta urputan silti. Noin kalli­it paikat jäi­sivät tyhjik­si, jos niistä perit­täisi­in kus­tan­nuk­sia vas­taa­va hin­ta. Kun Jätkäsaari on liiken­teel­lis­es­ti vähin­täänkin ongel­malli­nen, mik­si kaupun­ki oikein pakot­taa han­kki­maan auto sil­lä, että pääosa auton kus­tan­nuk­sista aiheut­ta­va autopaik­ka pakkomyy­dään asun­non yhteydessä.

Tont­ti pakas­ta­molle Tukku­torin alueelta

Lähin­nä kiin­nos­taa, mitä tehdään pakas­ta­mon hukkaläm­mölle. Siitä pitäisi tehdä päästötön­tä kaukolämpöä.

Tiivistyskaa­va Gyldenintiellä

Metroase­man viereen asun­to­ja sadalle onnel­lisel­la lauttasaarelaiselle.

Malminkar­tanon­tie 1

Teol­lisu­us ja varas­to­tont­ti Vihd­in­tien var­res­sa muute­taan liike- ja toimis­to­ton­tik­si. Sijain­ti on hyvä Vihd­in­tieltä Malminkar­tanoon tul­lessa – siis autol­la. Mikähän vaiku­tus täl­lä on palveluil­la Malminkar­tanon sisällä?

Kap­peli myy­dään HOK-Elannolle

Vält­tävässä kun­nos­sa olev­as­ta raken­nuk­ses­ta mak­se­taan 20 M€, eli 18 000 €/k‑m2. Lisäk­si osta­ja mak­saa vuokraa maas­ta run­saat 40 €/k‑m2 vuodessa. Raken­nuk­sen ja vuokra­sopimuk­sen saa välit­tää eteen­päin. Jos osta­ja ymmärtää rahan päälle, se myy rav­in­tolan jollekin sel­l­aiselle, joka osaa ylläpitää kiin­nos­tavaa kahvilaa.

 

 

 

Kaupunkiympäristölautakunnan lista 19.5.2020

Esi­tys kansal­lis­es­ta kaupunkipuistosta

Han­kala jut­tu. Toki olisi hyvä luo­da jokin var­men­nus viher­aluei­den säi­lymiselle, mut­ta jotenkin ei kaipaisi val­tion veto-oikeut­ta Helsin­gin kaavoituk­seen. Virkamiehet esit­tävät Helsin­gin kaupunkipuis­toa, jos­sa päätös­val­ta pysy­isi omis­sa käsis­sä, mut­ta jos­sa sil­loin luo­toar­vo­jen nujer­tamis­es­ta puut­tuu yksi lukko.

Ratkaisua etsitään siitä, että peruste­taan kansalli­nen kaupunkipuis­to, mut­ta rajataan se ilmi­selvi­in viher­alueisi­in, kuten keskuspuistoon.

Pitäjän­mäen ase­manseudun ase­makaa­van muutos

Tähän pitäisi tehdä ase­man ympärille rak­en­tu­va keskus, mut­ta nyt siihen ollaan kaavoit­ta­mas­sa lähiöko­rt­telia, sinän­sä ihan hyväl­lä tehokku­udel­la. Kävimme oikein joukol­la kat­so­mas­sa paikkaa. Keskus­tako­rt­telis­sa pitäisi talo­jen rajau­tua katu­un ja kivi­jalas­sa olla liike­huoneis­to­ja. Aika han­kala paik­ka kaavoit­taa hyvää tämä kyl­lä on.

Koivusaaren ase­makaa­va

Osayleiskaa­van jäl­keen ker­rosneliöitä on vähän laskettu.

Min­ua risoo edelleen tilaa vievä moot­tori­tieli­it­tymä. Halu­aisin sen suo­rakul­maisek­si, tilaa säästäväk­si T‑liittymäksi, mikä tietysti tarkoit­taisi, että Koivusaa­reen meneväl­lä kaistal­la pitäisi olla alem­pi nopeusra­joi­tus. Kaistako­htaiset nopeusra­joituk­set ovat kuulem­ma han­kalia. Mik­si ovat? Onko suo­ma­lainen autoil­i­ja mui­ta tyh­mem­pi vai mik­si? Muual­la näitä kaistako­htaisia nopeusra­joituk­sia näkee. Ja voihan siihen rak­en­taa pienen erotuskorokkeen.

Län­siväylä pitäisi muut­taa bule­vardik­si Laut­tasaaren kohdal­la, mut­ta tämä on raken­net­tu moottoritieoletuksella.

Alueelle on kaavail­tu Ikeaa. Sinän­sä hyvä, että erikoiskaup­pa hakeu­tuu joukkoli­iken­ney­hteyk­sien varrelle.

Liiken­teen kehi­tys Helsingissä

Vuo­tuiset vai­hte­lut ovat aika sat­un­naisia. Pitkän ajan tren­di on, että autoli­ikenne lisään­tyy muual­la, mut­ta vähe­nee Helsin­gin niemel­lä. Pyöräi­lyn tren­di on nou­se­va, mut­ta vuo­tuiset muu­tok­set riip­pu­vat lähin­nä säästä. Helsin­gin keskus­taan tule­va joukkoli­ikenne on 88-pros­ent­tis­es­ti raideli­iken­net­tä ja samal­la siis sähköl­lä kulkevaa.

Joukkoli­iken­neo­su­us poikit­tais­li­iken­teestä on vähäi­nen ja nousee vain hitaasti. Kat­so­taan kah­den vuo­den päästä, mitä Jok­eri saa aikaan.

Kampin auto­talon kort­telin ympäristön varaami­nen Pohjo­la-vaku­u­tusy­htiön omis­ta­malle Kiin­teistö Oy Runskivuorelle

Tämä alue ote­taan siis hyö­tykäyt­töön. Jos halu­amme paljon työ­paikko­ja hyvien joukkoli­iken­ney­hteyk­sien var­relle, voisiko tähän rak­en­taa vaik­ka vähän korkeampaa?