Avainsana: Vihdintien pikaratikka

Iso­ja asioi­ta täl­lä kertaa.

Län­si-Helsin­gin raitiotei­den yleissuunnitelma

Vihd­in­tien bule­vardin ratikkalin­ja, joka kul­kee Munkkiniemen ja Pitäjän­mäen liiken­neympyrän kaut­ta Vihd­in­tielle, edelleen Pohjois-Haa­gan ase­malle ja sieltä Kan­nelmä­keen kaup­pakeskus Kaaren luo. Eteläpäässä raken­netaan Töölöön uusi ratikkay­hteys Töölön Urheiluhallil­ta Topeliuk­senkat­ua Kamp­pi­in ja sieltä Fredrikinkat­ua pitkin Bule­vardille. Aaj­tuk­se­na on ollut, että pikaratik­ka kulk­isi Man­ner­heim­inti­etä ja nelosen ratik­ka Topeliuk­senkat­ua. Tämä ei kuitenkaan ole vielä päätös, vaan asia tutk­i­taan edelleen.

Tästä on tul­lut paljon vas­tus­tavaa pos­tia. Osit­tain se ker­too, että kaupun­ki on epäon­nis­tunut täysin ker­tomaan, mitä se on tekemässä ja miksi.

Munkkiniemeläiset eivät halua, ettei Nelosel­la pääse Stock­kalle. Otta­mat­ta kan­taa siihen, kuin­ka toden­näköis­es­ti Stoc­ka on ole­mas­sa sil­loin, kun kiskot ovat valmi­ina, on todet­ta­va, että Fredrikinkadun ratikkapysäk­ki on alle 400 metrin päässä Stock­alta. On myös san­ot­tu, että eikö se pikaratik­ka voisi men­nä sei­so­maan niiden auto­jono­jen keskelle  Fredrikinkadulle. Tässä ei oikein ymmär­retä, että tämä Vihd­in­tien ratik­ka on paljon suurem­pi liiken­nevä­line kuin nelo­nen, joten jos jonkun pitää kär­siä auto­jen etu­jen puo­lus­tamis­es­ta, se on nelo­nen. Huonon kom­mu­nikoin­nin tili­in menee kysymys, miten se pikaratik­ka voi kulkea siel­lä hitait­ten kympin ratikoiden joukos­sa? Tehdäänko sille omat kiskot?

Mut­ta tiedän, että se sat­tuu, että tut­tu ratikkare­it­ti muut­tuu. Jos nelo­nen kulk­isi Topeliuk­senkat­ua ja sitä siir­ret­täisi­in Man­ner­heim­intieltä, sitä nousisi aivan saman­lainen haloo: mei­dän on päästävä Kampin kauppakeskukseen!

Haa­galaiset eivät halua koko pikaratikkaa, kos­ka se vaaran­taa Riis­tovuoren puis­ton. Tämä on vähän han­kala kysymys, johon var­maankin etsitään kohtu­ulli­nen ratkaisu. Huonon ymmär­ryk­sen puolelle menee se, että mik­si pitää olla pikaratik­ka. Ihmisethän pää­sevät nopeam­min junal­la rautatiease­malle. Muuten käyt­täkööt bus­sia. Bule­var­di­en syvin ole­mus ei ole oikein välit­tynyt eikä se, kuin­ka paljon lisää asun­to­ja ratik­ka mah­dol­lis­taa. On myös san­ot­tu, ettei Helsinki­in pidä rak­en­taa enää lisää asun­to­ja, joten koko ratik­ka on turha.

Ratikka­su­un­nitel­man huonoi­hn puoli­in kuu­luu se, ettei uskalleta tehdä iso­ja ratkaisu­ja. Niin­pä Fredal­la ratik­ka seisoo ruuhkissa auto­jen keskel­lä. Omat kai­stat edel­lyt­täi­sivät autoli­iken­teen ohjaamista käyt­tämään mui­ta katuja.

Töölössä ratikkakisko­jen tieltä pois­tuu autopaikko­ja, jot­ka kor­vataan vinopy­säköin­nil­lä Töölön kaduil­la. Jalankulkuym­päristö ja katuku­va heikke­nee olen­nais­es­ti ja lume­nau­raus käy liki mah­dot­tomak­si. Alueelle raken­net­tu pysäköin­ti­laitos seisoo tyhjänä.

Han­kkeenkus­tan­nus on 160 miljoon­aa euroa ja han­kkeeseen liit­tyvien niiden investoin­tien hin­ta on noin 260 M€. Yhteiskun­nalli­nen hylöty/kustannussuhde on vaa­ti­mat­tomat 0,79. Mik­si ihmeessä tätä suuret­ta las­ke­taan, kos­ka se ei sovel­lu lainkaan kaupungeis­sa käytet­täväk­si. Lasken­takaavas­ta puut­tuvat kokon­aan ratikan lisäämä maankäytön lisäys, siis se seik­ka, jon­ka takia näitä raken­netaan. Kan­nat­taisi mielu­um­min laskea, paljonko se nos­taa reitin var­rel­la ole­vien tont­tien ja asun­to­jen arvoa.

Iso ja merkit­tävä hanke.

Läm­pöku­ja 6: pel­let­tiläm­pökeskuk­sen mah­dol­lis­ta­ma ase­makaa­va Patolassa

Olen tässä asi­as­sa jäävi Helenin hal­li­tuk­sen puheen­jo­hta­jana. Ei ole lainkaan var­maa, että tähän koskaan raken­netaan läm­pökeskus­ta, mut­ta kaa­va tarvi­taan var­muu­den vuok­si. Minä ainakaan ei mitenkään fani­ta puun polt­toa. Kun kaik­ista kaavoista valite­taan, kaa­vat pitää tehdä hyvis­sä ajois­sa var­muu­den vuoksi.

Ham­maslääketi­eteen kam­pus tekee tilaa 2500 asukkaalle

Tässä raken­netaan Man­ner­heim­intien bule­var­dia. Tämä oli meil­lä 19.11.2019, eikä siihen ole tehty merkit­täviä muu­tok­sia. Pienen kun­nan ver­ran asuntoja.

Saukonkadun kort­teli­in asuntoja

Tähän piti tul­la venei­den korkeasäi­ly­ty­s­paikko­ja (siis jonkin­lainen talvisäi­ly­tys­torni) mut­ta han­kkeelle ei löy­tynyt totyeut­ta­jaa, joen kort­teli­in raken­netaan asun­to­ja vajaalle 500 hen­gelle. Tämä oli meil­lä 25.5. 2020 ja on nyt palan­nut lausun­tok­ier­rokselta. Ei olen­naisia muu­tok­sia. Asuinko­rt­telin tehokku­us muki­in menevät 4,0. Ker­rosko­rkeus 6 – 13.

Kon­tu­lan ja Mel­lun­mäen ja Vesalan täy­den­nys­rak­en­tamisen suunnitteluperiaatteet

Itä-Helsin­ki on raken­net­tu skan­daal­i­mais­esen har­vasti, eli maa­ta ja luon­toa tarpeet­tomasti rak­en­tamisen alle uhrat­en. Nyt on tarkoi­tus tiivistää. Se on han­kalaa purka­mat­ta van­ho­ja taloja.

Tarkoi­tus on samal­la paran­taa alueen sta­tus­ta. Selostabn tarkem­min, kun olen kuul­lut esit­te­lyn. Mate­ri­aalia oli niin paljon, että sitä oli vaikea sulat­taa. Menee tänään pöydälle.

Laa­jasa­lon ratikkako­rt­telien asemakaava

Tämä oli mer­il­lä 25.2.2020 ja on tul­lut nyt lausun­noil­ta. Kort­telin rak­en­tamis­te­hokku­us ylit­tää selvästi ympäröivän alueen, kuten ylit­tää kaik­ki muukin ratikkalin­ja var­relle raken­net­ta­va. On posi­ti­ivista, että ratikka­hallin päälle raken­netaan asun­to­ja. Paljon on tul­lut pos­tia siitä, että varikko äitäisi rak­en­taa muualle, esimerkik­si johtaa tätä varten kiskot Roi­hu­pel­toon. Mak­saisi aika paljon.

Lausun­to Jus­si Chy­de­niuk­sen aloit­teesta sijoit­taa Pirkkolan kiis­tel­lyn hallin parkkiken­tän sijoit­tamisek­si muualle ja pienentämisestä.

Tämä var­maankin pan­naan pöy­dälle. Hal­li vielä menisi, mut­ta hehtaarin parkkikent­tä on vähän ikävä.

 

 

Helsin­gin Sanomis­sa oli Mikael Pen­tikäisen, Hesarin entisen pää­toimit­ta­jan, aivan kum­malli­nen kir­joi­tus his­to­ri­al­lisen nelosen  ratikan tuhoamis­es­ta. https://www.hs.fi/paivanlehti/23122019/art-2000006352170.html.

Pen­tikäisel­lä on aivan outo käsi­tys pikaratikas­ta. Hän ihmetteli kir­joituk­ses­saan eikö Vihd­in­tien liiken­net­tä voisi hoitaa taval­lisel­la ratikalla, jol­loin Man­ner­heim­intieltä ei tarvitse rai­va­ta pikaratikan edestä taval­lisia ratikkareittejä.

Tiedok­si, että pikaratik­ka on aivan tavalli­nen ratik­ka, jol­la on vain pidem­pi pysäkkiväli ja jolle pyritään anta­maan liiken­neval­ois­sa nopeampi kulku. Man­ner­heim­intiel­lä Vihd­in­tien pikaratik­ka kul­kee aivan samaa tah­tia sinne jäävän kympin taval­lisen ratikan kanssa. Vihd­in­tien pikaratik­ka muut­tuu pikaratikak­si vas­ta Munkkiniemen jälkeen.

Nyt alus­tavasti kaavail­lus­sa reit­tisu­un­nitel­mas­sa nelosen ratik­ka siir­tyy kulke­maan Topeliuk­senkat­ua, Runeberginkat­ua ja Fredaa pitkin Eiraan. Tämä ei siis johdu siitä, että tavalli­nen ratik­ka ei voisi kulkea Man­ner­heim­inti­etä vaan siitä, ettei Man­ner­heim­intien reit­ille halu­ta yli­ti­heää ratikkali­iken­net­tä. Se tuot­taisi kap­a­siteet­tion­gelmia pysäkeil­lä ja olisi myös haaskaavaa. Palve­lu­ta­so para­nee, kun Töölön läpi kul­kee kak­si reit­tiä yhden sijaan. Näin kävisi, vaik­ka Vihd­in­tien pikaratik­ka kor­vat­taisi­in ”taval­lisel­la” ratikalla, siis matkalla Munkkiniemestä pohjoiseen pan­taisi­in se pysähtelemään suun­nitel­tua tiheäm­min pysäkeillä.

On myön­net­tävä, että entisenä munkkalaise­na min­u­akin vähän kouraisee aja­tus nelosen ratikan ”his­to­ri­al­lisen” reitin muut­ta­mi­nen. Onhan nelo­nen kulkenut vuodes­ta 1982 Katajanokalle.

Saman­lainen kap­ina­hen­ki nousisi, jos nelo­nen olisi kulkenut ”aina” Fredaa pitkin Eiraan ja se aiot­taisi­in nyt siirtää Man­ner­heim­intielle, kos­ka ihmis­ten yhtey­den­pito olisi vuosien saatossa sopeu­tunut tähän Fredan reit­ti­in. Joukkoli­iken­nere­it­tien muut­tumi­nen katkoo aina tutuk­si tullei­ta yhteyksiä.

Munkkiniemessä kuulem­ma huhutaan, että koko Vihd­in­tien bule­vardin takana on punav­ihreä juoni Stock­man­nia vas­taan. Tarkoi­tus on kaataa Stock­mann estämäl­lä munkkalaisil­ta pääsy sinne. Täl­lais­takin tari­naa Munkkiniemessä todel­la levitetään(!). Fredrikinkadul­ta on 300 metrin käve­ly­mat­ka Stock­alle. Lisäk­si tuo Vihd­in­tien pikaratik­ka siis kul­kee myös Munkkiniemen kaut­ta – ei tosin Tiil­imäen kaut­ta. Tämän seu­rauk­se­na munkkalaisil­la on jatkos­sa kak­si ratikkay­hteyt­tä, toinen Fredaa pitkin ja toinen Man­ner­heim­inti­etä pitkin. Ja kehtaa­vat vielä pur­na­ta. Tiil­imäeltä nelosel­la tule­vat voivat vai­h­taa Vihd­in­tien pikaratikkaan Paciuk­senkadun pysäkillä.

On se tietysti sinän­sä edis­tys­tä, että Stock­man­nin men­estys nyt onkin yhtäkkiä kiin­ni joukkoli­iken­ney­hteyk­sistä. Tähän astis­es­ta kokoomusvi­estin­nästä on tul­lut sel­l­ainen kuva, että kaik­ki asi­akkaat tule­vat Stock­alle autolla.

Mik­si ei tehdä toisin päin? Pan­na Vihd­in­tien ratikkaa kulke­maan Fredaa pitkin ja jätetä nelo­nen paikalleen. Vihd­in­tien ratikalla tulee ole­maan paljon enem­män matkus­ta­jia. Sik­si on loogisem­paa lait­taa se tälle ”parem­malle” reit­ille. Jos siis tarkoituk­se­na on kaataa Stoc­ka, kan­nat­taisi todel­la tehdä toisin päin.

Tosin tuo Fredan ratikkay­hteys ei ole vielä var­ma. Poli­it­tisen ken­tän oikeal­la laidal­la kavahde­taan sitä, että ratikkay­hteys kar­sisi autopaikko­ja. Näi­den suhde on suun­nilleen yksi autopaik­ka kah­tasa­taa ratikka­matkus­ta­jaa kohden vuorokaudessa. Lisäk­si ratik­ka olisi muutenkin auto­jen tiel­lä. Se voi sik­si sumput­taa eteläis­ten kaupun­bgi­nosien liiken­net­tä. Niin­pä on esitet­ty, että ratik­ka (siis nelo­nen?) pysäytet­täisi­in Töölöntorille.

Täy­tyy olla todel­la kiilu­vasilmäi­nen uskoak­seen, että eteläis­ten kaupungi­nosien liiken­neolo­ja voidaan paran­taa raivaa­mal­la joukkoli­iken­net­tä pois auto­jen tieltä.