Kaupunkiympäristölautakunnan kokous 8.9.2020

21 vastausta artikkeliin “Kaupunkiympäristölautakunnan kokous 8.9.2020”

1. OS: “Han­kkeenkus­tan­nus on 160 miljoon­aa euroa ja han­kkeeseen liit­tyvien niiden investoin­tien hin­ta on noin 260 M€. Yhteiskun­nalli­nen hylöty/kustannussuhde on vaa­ti­mat­tomat 0,79. Mik­si ihmeessä tätä suuret­ta las­ke­taan, kos­ka se ei sovel­lu lainkaan kaupungeis­sa käytet­täväk­si. Lasken­takaavas­ta puut­tuvat kokon­aan ratikan lisäämä maankäytön lisäys, siis se seik­ka, jon­ka takia näitä raken­netaan. Kan­nat­taisi mielu­um­min laskea, paljonko se nos­taa reitin var­rel­la ole­vien tont­tien ja asun­to­jen arvoa.”

   Liite 5, kaupunki­taloudelli­nen arvioin­ti. Kyl­lä nuo kaik­ki mainit­se­masi asi­at on huomioitu. Ongel­ma on teho­ton maankäyt­tö: ei ole investoin­ti­in näh­den riit­tävästi tuloja.

   Toinen ongel­ma, joka liit­tyy laskemiseen eikä suun­nitel­maan, on se, että ver­tailu­vai­h­toe­hto har­voin on se, ettei investoi­da. Ihmisiä (halu­aa) muut­taa pks:lle joka tapauk­ses­sa ja jos ne eivät muu­ta bule­vardeille, ne muut­ta­vat Van­taalle ja kauem­mas: siinä vai­h­toe­hdos­sa investoin­tikus­tan­nuk­set, liiken­teen hai­tat ja kaupunki­a­sun­to­jen kallis­tu­mis­es­ta seu­raa­vat hai­tat ovat hel­vetisti suurem­mat myös Helsingille kuin raitio­vaunuvai­h­toe­hdos­sa. Tuo 0,79 on siis ihan hyvä luku, kun kyse on ensisi­jais­es­ti liiken­n­ev­erkon kap­a­siteetin kas­vat­tamis­es­ta, joka on tehtävä ajan saatossa joka tapauk­ses­sa jotenkin. Se olisi heikko luku, jos kyse olisi liiken­teen nopeuttamisesta.

   Itse han­kkeesta sitä mieltä, jos siel­lä päätän­täe­limis­sä halu­taan, että Bule­vardin eteläpuolel­la on kysyntää/tarjontaa toim­i­ti­lalle vielä 15 vuo­den päästä, niin raitioy­hteys Kampin metroase­mal­ta Viiskul­maan on vähin­tä mitä kaupun­ki voi tehdä. Jos nyt kat­soo toimis­to­talo­ja esim. Robal­la, niin ei ne kovin pri­imas­sa kun­nos­sa ole ja vähän epäilen, ettei omis­ta­jille ole nykyisel­lä vuokrata­sol­la kovin paljon kan­nus­timia remontteihin.

   Vastaa

2. “Lasken­takaavas­ta puut­tuvat kokon­aan ratikan lisäämä maankäytön lisäys, siis se seik­ka, jon­ka takia näitä raken­netaan. Kan­nat­taisi mielu­um­min laskea, paljonko se nos­taa reitin var­rel­la ole­vien tont­tien ja asun­to­jen arvoa.”

   Tämän pitäisi olla kaikissa liiken­nehankkeis­sa ain­oa kan­nat­tavu­us­lasken­nan peruste. Myös liiken­teessä saavutet­tu ajan­säästö kap­i­taloisoituu maan arvoon.

   Vastaa

   1. Kan­nat­taisi mielu­um­min laskea, paljonko se nos­taa reitin var­rel­la ole­vien tont­tien ja asun­to­jen arvoa.”

      Tämän pitäisi olla kaikissa liiken­nehankkeis­sa ain­oa kan­nat­tavu­us­lasken­nan peruste. Myös liiken­teessä saavutet­tu ajan­säästö kap­i­taloisoituu maan arvoon.

      Tämä on vähän mon­imutkainen asia. Jos kaupunkiseudun kaikkien tont­tien yhtey­det paranevat, kaikkien arvo ei nouse, itse asi­as­sa ei yhdenkään. Tämä efek­ti huomioiden tämä on hyvä tapa mita­ta hyö­tyjä. ARA-tont­tien arvon­nousu joudu­taan esti­moimaan naapuritonteista.

      Vastaa

3. Eiköhän munkkalaiset ymmär­rä ja hyväksy sen, että pikaratik­ka “työn­tää” nelosen Topeliuk­selle. Mut­ta se on kaupun­gin tahol­ta ump­isurkeaa markki­noin­tia, että samal­la näytetään kart­to­ja, jois­sa nelo­nen kiertää keskus­tan. Kyl­lä, keskus­ta koetaan yhä vielä voimakkaasti Kai­vokatu-Man­sku-Alek­si ‑akse­lik­si, ja ei, tuplat­ap­pi­o­ta tuskin Munkkiniemessä hyväksytään, vaik­ka tietysti uusi raiti­otie Huopalah­den­tiel­lä on myös iso voit­to. Sen piti tul­la jo 1950-luvul­la, päätepysäk­ki Lap­in­mäen­tien kulmassa.

   Sen ver­ran viras­to on jo tässä vai­heessa ymmärtänyt taipua, että vai­h­toe­htoisia lin­jas­to­ja esitetään nyt kolme entisen yhden asemesta.

   Rohke­nen arva­ta, että kun Höseli jon­akin päivänä päätät­tää lin­jas­ton hal­li­tuk­sel­laan, niin sinne viedään sel­l­ainen malli, jos­sa nelo­nen kul­kee joko Arka­di­ankat­ua Lasi­palat­sille ja Stock­man­nille, oli­pa Stoc­ka sit­ten ole­mas­sa tai ei, taik­ka Kamp­pi­in ja Simonkat­ua Kai­vokadulle. Molem­mat tässä tilanteessa ihan hyviä vaihtoehtoja.

   Vastaa

   1. Daniel Fed­er­ley:
      Rohke­nen arva­ta, että kun Höseli jon­akin päivänä päätät­tää lin­jas­ton hal­li­tuk­sel­laan, niin sinne viedään sel­l­ainen malli, jos­sa nelo­nen kul­kee joko Arka­di­ankat­ua Lasi­palat­sille ja Stock­man­nille, oli­pa Stoc­ka sit­ten ole­mas­sa tai ei, taik­ka Kamp­pi­in ja Simonkat­ua Kai­vokadulle. Molem­mat tässä tilanteessa ihan hyviä vaihtoehtoja. 

      Olisiko sel­l­ainen mah­dol­lista että nelo­nen kulk­isi Fredaa pitkin Bule­vardille asti ja kään­ty­isi siel­lä kohti Erot­ta­jaa ja vielä sieltä Alek­sil­lle ja Kaup­pa­to­rille /Skattalle?

      Vastaa

4. Toiv­ot­tavasti Itä-Helsingis­sä löy­tyy rohkeut­ta purkaa van­haa uuden tieltä. Esimerkik­si Eas­t­onin ympäristön pure­tun talo­jen tilalle tuli yhtä korkea raken­nus. Kaa­va on toki tehty joskus aikaisem­min, mut­ta nyt se näyt­täy­tyy lähin­nä tilan hukkaamiselta.

   Vastaa

   1. “Haa­galaiset eivät halua koko pikaratikkaa, kos­ka se vaaran­taa Riis­tovuoren puis­ton. Tämä on vähän han­kala kysymys, johon var­maankin etsitään kohtu­ulli­nen ratkaisu.”
      Kun Pitäjän­mäen­tien alkupäähän parikym­men­tä vuot­ta sit­ten raken­net­ti­in uusi toimis­to­ta­lo, sekin jo melkein katkaisi vih­ery­htey­den Isoa-Huopalahtea ympäröivän laa­jan viher­alueen ja Riis­tavuoren puis­ton väliltä. Jäi­hän sen­tään kapeahko viherkaistale, niin että yhtey­den voidaan ainakin selit­tää säilyneen.
      Mut­ta jos suun­nitel­mat Vihd­in­tien var­teen raken­net­tavista uusista alueista toteutetaan, sil­loin tuskin voi olla enää puhet­takaan siitä, että se yhteys olisi säi­lynyt. Ei vaik­ka jonkin suun­nitel­man mukaan alueen poik­ki tosi­aan kulk­isi jonkin kapei­den käve­lykatu­jen sar­ja, jon­ka var­res­sa tosi­aan olisi jokin puurivi. Jos muu­ta väitetään, se on jo selit­te­lyä. Eikä koko Riis­tavuoren puis­tostakaan jäisi kuin rippeet jäljelle.
      Sen sijaan Vihd­in­tien toiselle puolelle kyl­lä hyvinkin mah­tuu lisärak­en­tamista ilman että viher­aluei­ta menetetään. Eri­tyis­es­ti Valion alueel­la on paljonkin tilaa, jos­ta suuri osa ei nykyisel­lään ole oikeas­t­aan mis­sään käytössä — peri­aat­teessa kaiketi kuor­ma-auto­jen pysäköin­tialueena, joka yleen­sä on suurim­mak­si osak­si tyhjil­lään. Kyl­lä sinne luulisi mah­tu­van sekä Valion mei­jere­i­neen että joukon asuintaloja.

      Vastaa

5. Lin­jat suun­nitel­laan kovasti keskus­taan vieviksi, vaik­ka keskus­ta on siir­tymässä itään ja pohjoiseen. Onko vaarana että kun lin­jat ovat valmi­ina ne eivät menekään enää sinne mihin ihmiset menevät, vai pitääkö Etelä Helsingis­sä aloit­taa täy­den­nys­rak­en­t­a­mi­nen, jot­ta asukkai­ta saadaan kisko­jen var­relle kuten Espoos­sa? Toisaal­ta museovi­ras­to ei tai­da sal­lia yhdenkään yli 50 vuo­den ikäisen talon purkamista Etelä Helsingistä. Ehkä se enti­nen keskus­taa vain näivet­tyy ja museoituu kuten Töölölle on jo käynyt.

   Vastaa

   1. AV:
      Lin­jat suun­nitel­laan kovasti keskus­taan vieviksi, vaik­ka keskus­ta on siir­tymässä itään ja pohjoiseen. Onko vaarana että kun lin­jat ovat valmi­ina ne eivät menekään enää sinne mihin ihmiset menevät, vai pitääkö Etelä Helsingis­sä aloit­taa täy­den­nys­rak­en­t­a­mi­nen, jot­ta asukkai­ta saadaan kisko­jen var­relle kuten Espoos­sa? Toisaal­ta museovi­ras­to ei tai­da sal­lia yhdenkään yli 50 vuo­den ikäisen talon purkamista Etelä Helsingistä. Ehkä se enti­nen keskus­taa vain näivet­tyy ja museoituu kuten Töölölle on jo käynyt.

      Keskus­ta on visiois­sa siir­tynyt itään ja pohjoiseen jo puoli vuo­sisa­taa, käytän­nössä koko mod­ernistisen autokaupun­ki-ihanteen ajan. Silti ei ole. Hesari kir­joit­taa vähin­tään pari ker­taa vuodessa jutun keskus­tan näivet­tymis­es­tä, täl­lä viikol­la oli jut­tu Aleksin “ahdin­gos­ta”.

      Tari­nan siteet todel­lisu­u­teen vaan ovat aika hatarat. Toki net­tikaup­pa on ajanut vähit­täiskau­pan mur­rokseen, joka näkyy kivi­jalka­kaup­po­jen vaikeuksi­na. Silti keskus­tan palve­lu­tar­jon­ta on edelleen täysin yliv­er­tainen mihin hyvän­sä kan­takaupun­gin ulkop­uoliseen kaup­pakeskuk­seen ver­rat­tuna, tai vaik­ka kaikki­in niistä yhdessä. Löy­tyy edelleen muitakin rav­in­toloi­ta ja erikois­li­ikkeitä kuin ketju­ja. Pks:n parhaat rav­in­to­lat ovat jär­jestään kaik­ki eteläisessä suurpi­iris­sä, vaik­ka toki nykyään Pitkän­sil­lan pohjois­puolel­lakin on muu­ta­ma mallikas ruokala. Tilavuokrat ovat keskus­tas­sa ker­talu­okkaa korkeam­mat, mitä kauppakeskuksissa.

      Kun lukee näitä keskustelu­pal­sto­jen kom­ment­te­ja keskus­tan huonoista ja alati heiken­tyvistä palveluista, niin ei voi vält­tyä ajat­tele­mas­ta, että kir­joit­ta­jan mit­tari hyvälle palve­lu­tar­jon­nalle on Pris­ma. Sitähän ei keskus­tas­sa ole, eikä toden­näköis­es­ti ole tulos­sakaan. Tääl­lä ei vaan ole riit­tävästi ihmisiä, jot­ka osta­vat kah­den kilon pakkauk­sia huonoa jauhe­li­haa ja hal­paa edamia.

      Vastaa

      1. Asia taitaa olla niin ettei Etelä-Helsingis­sä ole riit­tävästi ihmisiä rav­in­toloi­hin ja huvi­tuk­si­inkaan, aiem­min ihmiset tuli­vat keskus­taan kun muual­la oli vain alepa ja kela. Asia on nyt toisin ja se näkyy, moni keikka­paik­ka on sulkenut oven­sa jo ennen epi­demi­aa, kadun­var­sikahviloi­ta ei juuri ole ja erikois­li­ik­keet ovat val­umas­sa kaup­pakeskuk­si­in. Jos ihmi­nen tarvit­see sen hal­van jauhe­li­han lisäk­si myös eräkengät, hän menee nyky­isin kaup­pakeskuk­seen kos­ka saa sieltä molemmat.
         Helsin­ki on jokaises­ta pis­teestään kat­sot­tuna pikkukaupun­ki, kos­ka mis­sään ei ole tiivistä asus­tus­ta joka elät­täisi suurkaupun­gin palvelutasoa.
         Tämän kir­joituk­sen ovat var­maan kaik­ki luke­neet, mut­ta ongel­ma on havain­nol­lis­tet­tu siinä oikein selkeästi. “Helsingis­sä on kaupunkip­u­la”: http://blog.hse-econ.fi/?p=8372

      2. AV:
         Asia taitaa olla niin ettei Etelä-Helsingis­sä ole riit­tävästi ihmisiä rav­in­toloi­hin ja huvi­tuk­si­inkaan, aiem­min ihmiset tuli­vat keskus­taan kun muual­la oli vain alepa ja kela. Asia on nyt toisin ja se näkyy, moni keikka­paik­ka on sulkenut oven­sa jo ennen epi­demi­aa, kadun­var­sikahviloi­ta ei juuri ole ja erikois­li­ik­keet ovat val­umas­sa kaup­pakeskuk­si­in. Jos ihmi­nen tarvit­see sen hal­van jauhe­li­han lisäk­si myös eräkengät, hän menee nyky­isin kaup­pakeskuk­seen kos­ka saa sieltä molemmat.
         Helsin­ki on jokaises­ta pis­teestään kat­sot­tuna pikkukaupun­ki, kos­ka mis­sään ei ole tiivistä asus­tus­ta joka elät­täisi suurkaupun­gin palvelutasoa.
         Tämän kir­joituk­sen ovat var­maan kaik­ki luke­neet, mut­ta ongel­ma on havain­nol­lis­tet­tu siinä oikein selkeästi. ”Helsingis­sä on kaupunkip­u­la”:http://blog.hse-econ.fi/?p=8372

         En tiä, laskin kym­menisen kahvi­laa parin kort­telin säteel­lä. Mon­tako pitäisi olla? Rav­in­toloi­ta on. Tässä on Bas­Bas, Sikke’s, Il Bucati­no ja joitain mui­ta vier­essä, eikä oo pitkä mat­ka Inari­in, Demoon, Gröni­in jne. Oisko puoli kilo­metriä. Kysyn vaan, että mis­sä Suomes­sa on vas­taavaa? Louna­paikko­ja on käve­lyetäisyy­del­lä sen ver­ran, että jos käy joka päivä eri paikas­sa, niin lis­tat on ehtinyt vai­h­tua ennen kuin tarvit­see aloit­taa kier­ros alusta. 

         Retkikenkiä saa Kamp­ista muu­ta­mas­takin liik­keestä, mut­ta nykyään sel­l­aiset tilataan netistä. Kymme­nen min­uutin kävely. 

         Tuo Ter­viön kir­joi­tus on osaltaan huti, selviää jos luet kom­men­titkin. Viisi kilo­metriä on ihan liian pitkä mat­ka kaupungis­sa. Palvelu­iden kannal­ta on pääosin oleel­lisem­paa, kuin­ka paljon ihmisiä löy­tyy kilo­metrin säteellä.

      3. j‑lu: Hesari kir­joit­taa vähin­tään pari ker­taa vuodessa jutun keskus­tan näivet­tymis­es­tä, täl­lä viikol­la oli jut­tu Aleksin ”ahdin­gos­ta”.
         Tari­nan siteet todel­lisu­u­teen vaan ovat aika hatarat. 

         Työsken­telin vuosia suuren kiin­teistösi­joit­ta­jan salkun­hoita­jana, ja voin ker­toa että olet väärässä.
         Keskus­taki­in­teistö­jen vajaakäyt­tö ja vai­h­tu­vu­us alkoi­vat tasais­es­ti kas­vaa 00-luvun puolel­la ja silti vuokrata­soa ei mukaute­ta joka vain vahvis­taa näitä ongelmia.

         Tärkein syy siihen mik­si vuokrat eivät jous­ta alaspäin on hyvin raadolli­nen: salkun­hoita­ja saa palkkion­sa osit­tain kiin­testön tuo­to­s­ta, ja arvon­nousu on siinä usein merkit­tävämpi kuin lyhyen tähtäi­men vuokratuot­to. Jos liiketi­la tai vaikka­pa toimis­toti­la jää tyhjilleen, ei sil­lä yleen­sä ole vaiku­tus­ta kiin­teistön arvoon, kos­ka arvioit­si­ja käyt­tää sitä vuokraa minkä tilas­ta on aiem­min saanut.
         Jos sen sijaan lasken vuokraa jot­ta vuokralainen löy­tyy, muut­taa arvioit­si­ja tilan markki­navuokraa alaspäin ja vaiku­tus kiin­teistön arvoon on väl­itön. Tuo arvonalen­nus vie salkun­hoita­jan palkkiot ja saa hel­posti myös pankin taka­jaloilleen (usein 50% lainoitus).
         Kiin­teistöarvioit­si­jat saa­vat palkkansa salkun­hoita­jil­ta ja jos arvio on huono, vai­h­tuu arvioitsija.

         Vuokrat jous­ta­vat ja tilat täyt­tyvät vas­ta kun jol­lain toim­i­jal­la on rohkeut­ta pal­jas­taa bluffi ja ava­ta peli.

      4. AV: Työsken­telin vuosia suuren kiin­teistösi­joit­ta­jan salkun­hoita­jana, ja voin ker­toa että olet väärässä.
         Keskus­taki­in­teistö­jen vajaakäyt­tö ja vai­h­tu­vu­us alkoi­vat tasais­es­ti kas­vaa 00-luvun puolel­la ja silti vuokrata­soa ei mukaute­ta joka vain vahvis­taa näitä ongelmia.

         Tärkein syy siihen mik­si vuokrat eivät jous­ta alaspäin on hyvin raadolli­nen: salkun­hoita­ja saa palkkion­sa osit­tain kiin­testön tuo­to­s­ta, ja arvon­nousu on siinä usein merkit­tävämpi kuin lyhyen tähtäi­men vuokratuot­to. Jos liiketi­la tai vaikka­pa toimis­toti­la jää tyhjilleen, ei sil­lä yleen­sä ole vaiku­tus­ta kiin­teistön arvoon, kos­ka arvioit­si­ja käyt­tää sitä vuokraa minkä tilas­ta on aiem­min saanut.
         Jos sen sijaan lasken vuokraa jot­ta vuokralainen löy­tyy, muut­taa arvioit­si­ja tilan markki­navuokraa alaspäin ja vaiku­tus kiin­teistön arvoon on väl­itön. Tuo arvonalen­nus vie salkun­hoita­jan palkkiot ja saa hel­posti myös pankin taka­jaloilleen (usein 50% lainoitus).
         Kiin­teistöarvioit­si­jat saa­vat palkkansa salkun­hoita­jil­ta ja jos arvio on huono, vai­h­tuu arvioitsija.

         Vuokrat jous­ta­vat ja tilat täyt­tyvät vas­ta kun jol­lain toim­i­jal­la on rohkeut­ta pal­jas­taa bluffi ja ava­ta peli.

         Tiedän, olen tehnyt saman­tyylistä hom­maa. Tase merkkaa. Enkä nyt oo eri mieltä siitäkään, etteikö joskus ollut parem­min. Oleel­lista on se, että kaup­pakeskuk­sil­la on ollut ihan saman­laista kehi­tys­tä. Ei kyse ole mis­tään vain keskus­taa koskev­as­ta kehi­tyk­ses­tä, vaan net­tikaup­pa kyl­lä kurit­taa erikois­li­ikkeitä ihan riip­pumat­ta siitä, ovatko ne Alek­sil­la vai Sellossa.

         Ja sit­ten suh­teel­lisu­u­den­ta­jus­ta: keskus­tas­sa on edelleen ihan mil­lä tahansa mit­tar­il­la aivan yliv­er­tainen palve­lu­tar­jon­ta. En ymmär­rä miten tästä saa väit­te­lyä aikaisek­si, vaik­ka kaup­pakeskuk­ses­ta saisikin nykyään eräkenkiä. Kyl­lä kaup­pakeskuk­ses­ta saa paljon, jos tyy­tyy hes­burg­erei­hin, henkka­maukkaan jne.

6. Pirkkolan hal­lista.

   Jus­si Chy­de­niuk­sen aloit­teessa san­o­taan muun muas­sa, että “Keskus­puis­toa ei pidä naker­taa enää lisää. Kaadet­tua met­sää ei saa­da takaisin”. Olen samaa mieltä, kuten lie­nee myös moni muu keskus­puis­ton ystävä. Maail­mal­la on tul­lut vas­taan mod­erne­ja raken­nelmia kuten ker­rosta­lo ja parkki­ta­lo. Näi­den yhdis­telmiä löy­tyy ihan Suomes­sakin, esimerkkinä vaikka­pa XXL-myymälä Tam­mis­tossa: iso raken­nus, jon­ka alak­er­rokset on varat­tu pysäköinnille. 

   Jos täl­laisen hal­li­ratkaisun rak­en­taisi nykyisen parkkialueen paikalle, met­sä ja viher­sor­mi säilysi aloit­teen toiveen mukaises­ti, hal­liy­htiö saisi hallinsa ja autoil­e­vat urheil­i­jat muka­van suo­jaisan parkkipaikan rän­täsadekeleil­lä. Kaik­ki osa­puo­let siis oli­si­vat tyy­tyväisiä. Ja bonuk­se­na kalliokin jäisi räjäyt­tämäti. Vielä fik­sumpaa olisi rak­en­taa tämä yhdis­telmäraken­nus raide-jok­erin pysäkin viereen, niin autoilukin saa­pumiskeinona vähenisi.

   Maal­likkona on hyvin vaikea ymmärtää, mik­si ole­mas­sa ole­van huonon hal­lisu­un­nitel­man runt­taami­nen läpi tun­tuu tässä asi­as­sa ole­van fun­da­men­tal­is­tisen tärkeää, vaik­ka kaik­ki osa­puo­let tun­tu­vat nyky­menos­ta kär­sivän. Eikös tuo parkkipaikan uudelleen suun­nit­telu tarkoi­ta nimeno­maan kaavaan kajoamista? Jos pyhä kaa­va ei olekaan kajoam­a­ton absolu­ut­ti, voisiko samantien tehdä hyvää eikä vain koit­taa min­i­moi­da vahinko­ja. Sys­teemimme pitää pystyä parempaan.

   Vastaa

7. Hyvä jos hallin parkkipaikat saadaan pois met­sästä, mut­ta on onneton­ta jos Kaupunkiym­päristölau­takun­takaan ei ole halukas tarkastele­maan kri­it­tis­es­ti hallin sijain­tia. Hal­li syö keskus­puis­toa pahasti kohdas­ta, jos­sa met­sään roiskit­tu urheilupuis­to on jo ennestään ahdis­tanut sen kapeak­si kaistaleek­si moot­tori­tien reunaan. Keskus­puis­to kuu­luu kaupun­gin arvokkaimpi­in viher­alueisi­in, jot­ka pitäisi tun­nistaa ja johdon­mukaises­ti suo­jel­la. On surkeaa jos Keskus­puis­to uhrataan huonoil­la kom­pro­mis­seil­la. On aika selvää että hallille löy­ty­isi parem­pi paik­ka väljästi raken­netus­ta urheilupuis­tos­ta, jopa tule­van ratikkapysäkin ääreltä.

   Aikanaan mah­dol­lis­es­ti tule­vaa bule­var­diakin ajatellen hal­li on mah­dol­lisim­man kehnos­sa paikas­sa, sil­lä sen rak­en­tamisen jäl­keen kaik­ki kyseisen kohdan kaven­t­a­mi­nen alkaa näyt­tää erit­täin kyseenalaiselta. Bule­vardin lin­jaus­ta ja kort­telei­ta joudu­taan ehkä huo­mat­tavastikin rukkaa­maan kyseisen kohdan ehdoil­la. Aika kallis halli?

   Vastaa

8. Raiti­otie on teknis­es­ti liian kankea ja liian herkkä millekään poikkea­malle koko reitin varrella.
   Oikea ratkaisu v2020 on bus­si joko sähköakkuise­na tai biodieselil­lä käyväl­lä sähkö­gen­er­aat­to­ril­la käyvänä. Bussin ei tarvitse olla max tieli­iken­teen levyi­nen vaan voi hyvin olla ratikanlevyinen.
   Helsingis­sä on jo mon­ta paikkaa, mis­sä täyskokoiset bus­sit käyt­tävät raitiokisko­jen ajoti­laa ja pysäkke­jä ongelmit­ta ja sujuvasti.
   Raitiokisko­jen alla ei saa olla koko raiti­oli­iken­teen vuosikym­meninä yhtään viemäriko­r­jaus­ta eikä muu­ta kaivu­umuu­tos­ta. Kisko­jen risteysmuu­tok­set katkai­se­vat liiken­teen vähin­tään viikon­lopuk­si. Ratikat eivät pysty ohit­ta­maan toisi­aan samal­la raiteel­la ja ‚jos ris­ti­ina­jo­vai­h­teet on tehty, vas­takkaista raidet­ta pitkin syn­tyy erit­täin suuria viiveitä kaiken­su­un­taiseen ratikkaliikenteeseen.
   Ratik­ka on siis peräisin ajal­ta, jol­loin 1 hv piti riit­tää vau­nun liikut­tamiseen, ja täl­laiseen ongel­maan rautapyörä rautakiskol­la oli oikea ratkaisu. Pitkil­lä matkoil­la …50… km pysäk­in­väleil­lä rautapyörä ts juna on edelleen toimi­va ratkaisu.
   V2020 kaupun­ki vaatii joukkoli­iken­teltä lois­tavaa jatku­vu­ut­ta ja reit­tien jous­tavu­ut­ta. Yksi vikaan­tunut kulkuneu­vo tai kolari tai ajolankavi­ka ei ole hyväksyt­tävä syy matkus­ta­jien laskemien kulkuaiko­jen­sa häiritsemiselle.
   Matkus­ta­jien edun oitää olla ensisi­jainen peruste väli­neen valinnalle.

   Vastaa

   1. Tasais­es­ti kuke­va ratik­ka on matkus­ta­jalle paljon miel­lyt­tävämpi kuin nykivä, heilu­va ja rämi­sevä bus­si. Ärjyvä diesel­moot­tori on vas­ten­mieli­nen sekä matkus­ta­jille että ulkona liikkuville. Bus­si on väistämät­tä pieni, kos­ka 35 metriä pitkä bus­si ei pysty kulke­maan katu­verkos­sa. Suuri syy Jok­er­il­in­jan muut­tamiseen ratikoille on, ettei bussien kap­a­siteet­ti enää riitä. Niitä pitäisi pan­na aja­maan nin tiheästi, että ne par­i­u­tu­isi­vat ja vuoroväleistä tulisi epätasaisia.
      Henkilöau­to­ja ei pysty pitämään pois­sa bussin tieltä kuin konekiveereil­lä kun taas ratikkakiskot voidaan tehdä sel­l­aisik­si, ettei henkilöau­tol­la ole niille asiaa.

      Vastaa

      1. Ratikka­mutkan läheisyy­dessä täy­tyy myös läh­es poikkeuk­set­ta peit­tää kor­vat, kirskun­ta on niin järkyt­tävän kovaäänistä. Eikö tälle voi tehdä mitään?

      2. Pikaratikoiden kohdal­la tuo­ta ongel­maa ei pitäisi tul­la, kos­ka niihi ei laite­ta niin jyrkkiä mtukia.

9. Mik­si ei raken­neta metrolin­jaa etelästä pohjoiseen? Säästy­isi katutilaa

   Vastaa

10. Mikä pakko on hyväksyä noi­ta hirveitä vinopy­säköin­ti­ratkaisui­ta? Varsinkin kun lähistöl­lä on ole­mas­sa valmis pysäköin­tilu­o­la (jon­ka käyt­tö toki mak­saa enem­män, mut­ta tämä voidaan kor­ja­ta nos­ta­mal­la asukaspysäköin­nin hin­taa… 😉 ) Sivuhuomiona, että esim. Kata­janokalla, johon on juuri valmis­tunut paljon uusia asun­to­ja (joille on toki vaa­dit­tu rak­en­ta­maan “riit­tävästi” pysäköin­tipaikko­ja esim. kadun tai pihakan­nen alle) näyt­tää, että kadun­var­sipysäköin­ti on syksyn alka­es­sa muut­tunut mah­dot­tomam­mak­si kuin koskaan ennen… 😉
    Liiken­nehankkei­den kan­nat­tavu­us­laskelmista sen ver­ran, että aikahyödylle ei koskaan pitäisi laskea mitään rahal­lista arvoa. Liiken­teen nopeut­tamista ei pidä tavoitel­la, vaan kap­a­siteetin lisäämistä (joka toki voi jois­sain tilanteis­sa johtaa siihen, että liikenne nopeutuu).

    Vastaa