Kaupunkiympäristölautakunnan kokous 8.9.2020

Iso­ja asioi­ta täl­lä kertaa.

Län­si-Hel­sin­gin rai­tio­tei­den yleissuunnitelma

Vih­din­tien bule­var­din ratik­ka­lin­ja, joka kul­kee Munk­ki­nie­men ja Pitä­jän­mäen lii­ken­neym­py­rän kaut­ta Vih­din­tiel­le, edel­leen Poh­jois-Haa­gan ase­mal­le ja siel­tä Kan­nel­mä­keen kaup­pa­kes­kus Kaa­ren luo. Ete­lä­pääs­sä raken­ne­taan Töö­löön uusi ratik­kayh­teys Töö­lön Urhei­lu­hal­lil­ta Tope­liuk­sen­ka­tua Kamp­piin ja siel­tä Fredri­kin­ka­tua pit­kin Bule­var­dil­le. Aaj­tuk­se­na on ollut, että pika­ra­tik­ka kul­ki­si Man­ner­hei­min­tie­tä ja nelo­sen ratik­ka Tope­liuk­sen­ka­tua. Tämä ei kui­ten­kaan ole vie­lä pää­tös, vaan asia tut­ki­taan edelleen.

Täs­tä on tul­lut pal­jon vas­tus­ta­vaa pos­tia. Osit­tain se ker­too, että kau­pun­ki on epä­on­nis­tu­nut täy­sin ker­to­maan, mitä se on teke­mäs­sä ja miksi.

Munk­ki­nie­me­läi­set eivät halua, ettei Nelo­sel­la pää­se Stock­kal­le. Otta­mat­ta kan­taa sii­hen, kuin­ka toden­nä­köi­ses­ti Stoc­ka on ole­mas­sa sil­loin, kun kis­kot ovat val­mii­na, on todet­ta­va, että Fredri­kin­ka­dun ratik­ka­py­säk­ki on alle 400 met­rin pääs­sä Stoc­kal­ta. On myös sanot­tu, että eikö se pika­ra­tik­ka voi­si men­nä sei­so­maan nii­den auto­jo­no­jen kes­kel­le  Fredri­kin­ka­dul­le. Täs­sä ei oikein ymmär­re­tä, että tämä Vih­din­tien ratik­ka on pal­jon suu­rem­pi lii­ken­ne­vä­li­ne kuin nelo­nen, joten jos jon­kun pitää kär­siä auto­jen etu­jen puo­lus­ta­mi­ses­ta, se on nelo­nen. Huo­non kom­mu­ni­koin­nin tiliin menee kysy­mys, miten se pika­ra­tik­ka voi kul­kea siel­lä hitait­ten kym­pin rati­koi­den jou­kos­sa? Teh­dään­ko sil­le omat kiskot?

Mut­ta tie­dän, että se sat­tuu, että tut­tu ratik­ka­reit­ti muut­tuu. Jos nelo­nen kul­ki­si Tope­liuk­sen­ka­tua ja sitä siir­ret­täi­siin Man­ner­hei­min­tiel­tä, sitä nousi­si aivan saman­lai­nen haloo: mei­dän on pääs­tä­vä Kam­pin kauppakeskukseen!

Haa­ga­lai­set eivät halua koko pika­ra­tik­kaa, kos­ka se vaa­ran­taa Riis­to­vuo­ren puis­ton. Tämä on vähän han­ka­la kysy­mys, johon var­maan­kin etsi­tään koh­tuul­li­nen rat­kai­su. Huo­non ymmär­ryk­sen puo­lel­le menee se, että mik­si pitää olla pika­ra­tik­ka. Ihmi­set­hän pää­se­vät nopeam­min junal­la rau­ta­tie­a­se­mal­le. Muu­ten käyt­tä­kööt bus­sia. Bule­var­dien syvin ole­mus ei ole oikein välit­ty­nyt eikä se, kuin­ka pal­jon lisää asun­to­ja ratik­ka mah­dol­lis­taa. On myös sanot­tu, ettei Hel­sin­kiin pidä raken­taa enää lisää asun­to­ja, joten koko ratik­ka on turha.

Ratik­ka­suun­ni­tel­man huo­noihn puo­liin kuu­luu se, ettei uskal­le­ta teh­dä iso­ja rat­kai­su­ja. Niin­pä Fre­dal­la ratik­ka sei­soo ruuh­kis­sa auto­jen kes­kel­lä. Omat kais­tat edel­lyt­täi­si­vät auto­lii­ken­teen ohjaa­mis­ta käyt­tä­mään mui­ta katuja.

Töö­lös­sä ratik­ka­kis­ko­jen tiel­tä pois­tuu auto­paik­ko­ja, jot­ka kor­va­taan vino­py­sä­köin­nil­lä Töö­lön kaduil­la. Jalan­kul­ku­ym­pä­ris­tö ja katu­ku­va heik­ke­nee olen­nai­ses­ti ja lume­nau­raus käy liki mah­dot­to­mak­si. Alu­eel­le raken­net­tu pysä­köin­ti­lai­tos sei­soo tyhjänä.

Hank­keen­kus­tan­nus on 160 mil­joo­naa euroa ja hank­kee­seen liit­ty­vien nii­den inves­toin­tien hin­ta on noin 260 M€. Yhteis­kun­nal­li­nen hylöty/kustannussuhde on vaa­ti­mat­to­mat 0,79. Mik­si ihmees­sä tätä suu­ret­ta las­ke­taan, kos­ka se ei sovel­lu lain­kaan kau­pun­geis­sa käy­tet­tä­väk­si. Las­ken­ta­kaa­vas­ta puut­tu­vat koko­naan rati­kan lisää­mä maan­käy­tön lisäys, siis se seik­ka, jon­ka takia näi­tä raken­ne­taan. Kan­nat­tai­si mie­luum­min las­kea, pal­jon­ko se nos­taa rei­tin var­rel­la ole­vien tont­tien ja asun­to­jen arvoa.

Iso ja mer­kit­tä­vä hanke.

Läm­pö­ku­ja 6: pel­let­ti­läm­pö­kes­kuk­sen mah­dol­lis­ta­ma ase­ma­kaa­va Patolassa

Olen täs­sä asias­sa jää­vi Hele­nin hal­li­tuk­sen puheen­joh­ta­ja­na. Ei ole lain­kaan var­maa, että tähän kos­kaan raken­ne­taan läm­pö­kes­kus­ta, mut­ta kaa­va tar­vi­taan var­muu­den vuok­si. Minä aina­kaan ei miten­kään fani­ta puun polt­toa. Kun kai­kis­ta kaa­vois­ta vali­te­taan, kaa­vat pitää teh­dä hyvis­sä ajois­sa var­muu­den vuoksi.

Ham­mas­lää­ke­tie­teen kam­pus tekee tilaa 2500 asukkaalle

Täs­sä raken­ne­taan Man­ner­hei­min­tien bule­var­dia. Tämä oli meil­lä 19.11.2019, eikä sii­hen ole teh­ty mer­kit­tä­viä muu­tok­sia. Pie­nen kun­nan ver­ran asuntoja.

Sau­kon­ka­dun kort­te­liin asuntoja

Tähän piti tul­la venei­den kor­kea­säi­ly­tys­paik­ko­ja (siis jon­kin­lai­nen tal­vi­säi­ly­tys­tor­ni) mut­ta hank­keel­le ei löy­ty­nyt totyeut­ta­jaa, joen kort­te­liin raken­ne­taan asun­to­ja vajaal­le 500 hen­gel­le. Tämä oli meil­lä 25.5. 2020 ja on nyt palan­nut lausun­to­kier­rok­sel­ta. Ei olen­nai­sia muu­tok­sia. Asuin­kort­te­lin tehok­kuus mukiin mene­vät 4,0. Ker­ros­kor­keus 6 – 13.

Kon­tu­lan ja Mel­lun­mäen ja Vesa­lan täy­den­nys­ra­ken­ta­mi­sen suunnitteluperiaatteet

Itä-Hel­sin­ki on raken­net­tu skan­daa­li­mai­se­sen har­vas­ti, eli maa­ta ja luon­toa tar­peet­to­mas­ti raken­ta­mi­sen alle uhra­ten. Nyt on tar­koi­tus tii­vis­tää. Se on han­ka­laa pur­ka­mat­ta van­ho­ja taloja.

Tar­koi­tus on samal­la paran­taa alu­een sta­tus­ta. Selos­tabn tar­kem­min, kun olen kuul­lut esit­te­lyn. Mate­ri­aa­lia oli niin pal­jon, että sitä oli vai­kea sulat­taa. Menee tänään pöydälle.

Laa­ja­sa­lon ratik­ka­kort­te­lien asemakaava

Tämä oli meril­lä 25.2.2020 ja on tul­lut nyt lausun­noil­ta. Kort­te­lin raken­ta­mis­te­hok­kuus ylit­tää sel­väs­ti ympä­röi­vän alu­een, kuten ylit­tää kaik­ki muu­kin ratik­ka­lin­ja var­rel­le raken­net­ta­va. On posi­tii­vis­ta, että ratik­ka­hal­lin pääl­le raken­ne­taan asun­to­ja. Pal­jon on tul­lut pos­tia sii­tä, että varik­ko äitäi­si raken­taa muu­al­le, esi­mer­kik­si joh­taa tätä var­ten kis­kot Roi­hu­pel­toon. Mak­sai­si aika paljon.

Lausun­to Jus­si Chy­de­niuk­sen aloit­tees­ta sijoit­taa Pirk­ko­lan kiis­tel­lyn hal­lin park­ki­ken­tän sijoit­ta­mi­sek­si muu­al­le ja pienentämisestä.

Tämä var­maan­kin pan­naan pöy­däl­le. Hal­li vie­lä meni­si, mut­ta heh­taa­rin park­ki­kent­tä on vähän ikävä.

 

 

21 vastausta artikkeliin “Kaupunkiympäristölautakunnan kokous 8.9.2020”

  1. OS: “Hank­keen­kus­tan­nus on 160 mil­joo­naa euroa ja hank­kee­seen liit­ty­vien nii­den inves­toin­tien hin­ta on noin 260 M€. Yhteis­kun­nal­li­nen hylöty/kustannussuhde on vaa­ti­mat­to­mat 0,79. Mik­si ihmees­sä tätä suu­ret­ta las­ke­taan, kos­ka se ei sovel­lu lain­kaan kau­pun­geis­sa käy­tet­tä­väk­si. Las­ken­ta­kaa­vas­ta puut­tu­vat koko­naan rati­kan lisää­mä maan­käy­tön lisäys, siis se seik­ka, jon­ka takia näi­tä raken­ne­taan. Kan­nat­tai­si mie­luum­min las­kea, pal­jon­ko se nos­taa rei­tin var­rel­la ole­vien tont­tien ja asun­to­jen arvoa.”

    Lii­te 5, kau­pun­ki­ta­lou­del­li­nen arvioin­ti. Kyl­lä nuo kaik­ki mai­nit­se­ma­si asiat on huo­mioi­tu. Ongel­ma on teho­ton maan­käyt­tö: ei ole inves­toin­tiin näh­den riit­tä­väs­ti tuloja.

    Toi­nen ongel­ma, joka liit­tyy las­ke­mi­seen eikä suun­ni­tel­maan, on se, että ver­tai­lu­vaih­toeh­to har­voin on se, ettei inves­toi­da. Ihmi­siä (halu­aa) muut­taa pks:lle joka tapauk­ses­sa ja jos ne eivät muu­ta bule­var­deil­le, ne muut­ta­vat Van­taal­le ja kau­em­mas: sii­nä vaih­toeh­dos­sa inves­toin­ti­kus­tan­nuk­set, lii­ken­teen hai­tat ja kau­pun­kia­sun­to­jen kal­lis­tu­mi­ses­ta seu­raa­vat hai­tat ovat hel­ve­tis­ti suu­rem­mat myös Hel­sin­gil­le kuin rai­tio­vau­nu­vaih­toeh­dos­sa. Tuo 0,79 on siis ihan hyvä luku, kun kyse on ensi­si­jai­ses­ti lii­ken­ne­ver­kon kapa­si­tee­tin kas­vat­ta­mi­ses­ta, joka on teh­tä­vä ajan saa­tos­sa joka tapauk­ses­sa joten­kin. Se oli­si heik­ko luku, jos kyse oli­si lii­ken­teen nopeuttamisesta.

    Itse hank­kees­ta sitä miel­tä, jos siel­lä pää­tän­täe­li­mis­sä halu­taan, että Bule­var­din ete­lä­puo­lel­la on kysyntää/tarjontaa toi­mi­ti­lal­le vie­lä 15 vuo­den pääs­tä, niin rai­tio­yh­teys Kam­pin met­roa­se­mal­ta Viis­kul­maan on vähin­tä mitä kau­pun­ki voi teh­dä. Jos nyt kat­soo toi­mis­to­ta­lo­ja esim. Robal­la, niin ei ne kovin prii­mas­sa kun­nos­sa ole ja vähän epäi­len, ettei omis­ta­jil­le ole nykyi­sel­lä vuo­kra­ta­sol­la kovin pal­jon kan­nus­ti­mia remontteihin.

  2. Las­ken­ta­kaa­vas­ta puut­tu­vat koko­naan rati­kan lisää­mä maan­käy­tön lisäys, siis se seik­ka, jon­ka takia näi­tä raken­ne­taan. Kan­nat­tai­si mie­luum­min las­kea, pal­jon­ko se nos­taa rei­tin var­rel­la ole­vien tont­tien ja asun­to­jen arvoa.”

    Tämän pitäi­si olla kai­kis­sa lii­ken­ne­hank­keis­sa ainoa kan­nat­ta­vuus­las­ken­nan perus­te. Myös lii­ken­tees­sä saa­vu­tet­tu ajan­sääs­tö kapi­ta­loi­soi­tuu maan arvoon.

    1. Kan­nat­tai­si mie­luum­min las­kea, pal­jon­ko se nos­taa rei­tin var­rel­la ole­vien tont­tien ja asun­to­jen arvoa.”

      Tämän pitäi­si olla kai­kis­sa lii­ken­ne­hank­keis­sa ainoa kan­nat­ta­vuus­las­ken­nan perus­te. Myös lii­ken­tees­sä saa­vu­tet­tu ajan­sääs­tö kapi­ta­loi­soi­tuu maan arvoon.

      Tämä on vähän moni­mut­kai­nen asia. Jos kau­pun­ki­seu­dun kaik­kien tont­tien yhtey­det para­ne­vat, kaik­kien arvo ei nouse, itse asias­sa ei yhden­kään. Tämä efek­ti huo­mioi­den tämä on hyvä tapa mita­ta hyö­ty­jä. ARA-tont­tien arvon­nousu jou­du­taan esti­moi­maan naapuritonteista.

  3. Eikö­hän munk­ka­lai­set ymmär­rä ja hyväk­sy sen, että pika­ra­tik­ka “työn­tää” nelo­sen Tope­liuk­sel­le. Mut­ta se on kau­pun­gin tahol­ta umpi­sur­ke­aa mark­ki­noin­tia, että samal­la näy­te­tään kart­to­ja, jois­sa nelo­nen kier­tää kes­kus­tan. Kyl­lä, kes­kus­ta koe­taan yhä vie­lä voi­mak­kaas­ti Kai­vo­ka­tu-Mans­ku-Alek­si ‑akse­lik­si, ja ei, tupla­tap­pio­ta tus­kin Munk­ki­nie­mes­sä hyväk­sy­tään, vaik­ka tie­tys­ti uusi rai­tio­tie Huo­pa­lah­den­tiel­lä on myös iso voit­to. Sen piti tul­la jo 1950-luvul­la, pää­te­py­säk­ki Lapin­mäen­tien kulmassa.

    Sen ver­ran viras­to on jo täs­sä vai­hees­sa ymmär­tä­nyt tai­pua, että vaih­toeh­toi­sia lin­jas­to­ja esi­te­tään nyt kol­me enti­sen yhden asemesta.

    Roh­ke­nen arva­ta, että kun Höse­li jona­kin päi­vä­nä pää­tät­tää lin­jas­ton hal­li­tuk­sel­laan, niin sin­ne vie­dään sel­lai­nen mal­li, jos­sa nelo­nen kul­kee joko Arka­dian­ka­tua Lasi­pa­lat­sil­le ja Stock­man­nil­le, oli­pa Stoc­ka sit­ten ole­mas­sa tai ei, taik­ka Kamp­piin ja Simon­ka­tua Kai­vo­ka­dul­le. Molem­mat täs­sä tilan­tees­sa ihan hyviä vaihtoehtoja.

    1. Daniel Feder­ley:
      Roh­ke­nen arva­ta, että kun Höse­li jona­kin päi­vä­nä pää­tät­tää lin­jas­ton hal­li­tuk­sel­laan, niin sin­ne vie­dään sel­lai­nen mal­li, jos­sa nelo­nen kul­kee joko Arka­dian­ka­tua Lasi­pa­lat­sil­le ja Stock­man­nil­le, oli­pa Stoc­ka sit­ten ole­mas­sa tai ei, taik­ka Kamp­piin ja Simon­ka­tua Kai­vo­ka­dul­le. Molem­mat täs­sä tilan­tees­sa ihan hyviä vaihtoehtoja. 

      Oli­si­ko sel­lai­nen mah­dol­lis­ta että nelo­nen kul­ki­si Fre­daa pit­kin Bule­var­dil­le asti ja kään­tyi­si siel­lä koh­ti Erot­ta­jaa ja vie­lä siel­tä Alek­sill­le ja Kaup­pa­to­ril­le /Skattalle?

  4. Toi­vot­ta­vas­ti Itä-Hel­sin­gis­sä löy­tyy roh­keut­ta pur­kaa van­haa uuden tiel­tä. Esi­mer­kik­si Eas­to­nin ympä­ris­tön pure­tun talo­jen tilal­le tuli yhtä kor­kea raken­nus. Kaa­va on toki teh­ty jos­kus aikai­sem­min, mut­ta nyt se näyt­täy­tyy lähin­nä tilan hukkaamiselta.

    1. Haa­ga­lai­set eivät halua koko pika­ra­tik­kaa, kos­ka se vaa­ran­taa Riis­to­vuo­ren puis­ton. Tämä on vähän han­ka­la kysy­mys, johon var­maan­kin etsi­tään koh­tuul­li­nen ratkaisu.”
      Kun Pitä­jän­mäen­tien alku­pää­hän pari­kym­men­tä vuot­ta sit­ten raken­net­tiin uusi toi­mis­to­ta­lo, sekin jo mel­kein kat­kai­si vihe­ryh­tey­den Isoa-Huo­pa­lah­tea ympä­röi­vän laa­jan vihe­ra­lu­een ja Riis­ta­vuo­ren puis­ton välil­tä. Jäi­hän sen­tään kapeah­ko viher­kais­ta­le, niin että yhtey­den voi­daan aina­kin selit­tää säilyneen.
      Mut­ta jos suun­ni­tel­mat Vih­din­tien var­teen raken­net­ta­vis­ta uusis­ta alueis­ta toteu­te­taan, sil­loin tus­kin voi olla enää puhet­ta­kaan sii­tä, että se yhteys oli­si säi­ly­nyt. Ei vaik­ka jon­kin suun­ni­tel­man mukaan alu­een poik­ki tosi­aan kul­ki­si jon­kin kapei­den käve­ly­ka­tu­jen sar­ja, jon­ka var­res­sa tosi­aan oli­si jokin puu­ri­vi. Jos muu­ta väi­te­tään, se on jo selit­te­lyä. Eikä koko Riis­ta­vuo­ren puis­tos­ta­kaan jäi­si kuin rip­peet jäljelle.
      Sen sijaan Vih­din­tien toi­sel­le puo­lel­le kyl­lä hyvin­kin mah­tuu lisä­ra­ken­ta­mis­ta ilman että vihe­ra­luei­ta mene­te­tään. Eri­tyi­ses­ti Valion alu­eel­la on pal­jon­kin tilaa, jos­ta suu­ri osa ei nykyi­sel­lään ole oikeas­taan mis­sään käy­tös­sä — peri­aat­tees­sa kai­ke­ti kuor­ma-auto­jen pysä­köin­tia­lu­ee­na, joka yleen­sä on suu­rim­mak­si osak­si tyh­jil­lään. Kyl­lä sin­ne luu­li­si mah­tu­van sekä Valion mei­je­rei­neen että jou­kon asuintaloja.

  5. Lin­jat suun­ni­tel­laan kovas­ti kes­kus­taan vie­vik­si, vaik­ka kes­kus­ta on siir­ty­mäs­sä itään ja poh­joi­seen. Onko vaa­ra­na että kun lin­jat ovat val­mii­na ne eivät mene­kään enää sin­ne mihin ihmi­set mene­vät, vai pitää­kö Ete­lä Hel­sin­gis­sä aloit­taa täy­den­nys­ra­ken­ta­mi­nen, jot­ta asuk­kai­ta saa­daan kis­ko­jen var­rel­le kuten Espoos­sa? Toi­saal­ta museo­vi­ras­to ei tai­da sal­lia yhden­kään yli 50 vuo­den ikäi­sen talon pur­ka­mis­ta Ete­lä Hel­sin­gis­tä. Ehkä se enti­nen kes­kus­taa vain näi­vet­tyy ja museoi­tuu kuten Töö­löl­le on jo käynyt.

    1. AV:
      Lin­jat suun­ni­tel­laan kovas­ti kes­kus­taan vie­vik­si, vaik­ka kes­kus­ta on siir­ty­mäs­sä itään ja poh­joi­seen. Onko vaa­ra­na että kun lin­jat ovat val­mii­na ne eivät mene­kään enää sin­ne mihin ihmi­set mene­vät, vai pitää­kö Ete­lä Hel­sin­gis­sä aloit­taa täy­den­nys­ra­ken­ta­mi­nen, jot­ta asuk­kai­ta saa­daan kis­ko­jen var­rel­le kuten Espoos­sa? Toi­saal­ta museo­vi­ras­to ei tai­da sal­lia yhden­kään yli 50 vuo­den ikäi­sen talon pur­ka­mis­ta Ete­lä Hel­sin­gis­tä. Ehkä se enti­nen kes­kus­taa vain näi­vet­tyy ja museoi­tuu kuten Töö­löl­le on jo käynyt.

      Kes­kus­ta on visiois­sa siir­ty­nyt itään ja poh­joi­seen jo puo­li vuo­si­sa­taa, käy­tän­nös­sä koko moder­nis­ti­sen auto­kau­pun­ki-ihan­teen ajan. Sil­ti ei ole. Hesa­ri kir­joit­taa vähin­tään pari ker­taa vuo­des­sa jutun kes­kus­tan näi­vet­ty­mi­ses­tä, täl­lä vii­kol­la oli jut­tu Alek­sin “ahdin­gos­ta”.

      Tari­nan siteet todel­li­suu­teen vaan ovat aika hata­rat. Toki net­ti­kaup­pa on aja­nut vähit­täis­kau­pan mur­rok­seen, joka näkyy kivi­jal­ka­kaup­po­jen vai­keuk­si­na. Sil­ti kes­kus­tan pal­ve­lu­tar­jon­ta on edel­leen täy­sin yli­ver­tai­nen mihin hyvän­sä kan­ta­kau­pun­gin ulko­puo­li­seen kaup­pa­kes­kuk­seen ver­rat­tu­na, tai vaik­ka kaik­kiin niis­tä yhdes­sä. Löy­tyy edel­leen mui­ta­kin ravin­to­loi­ta ja eri­kois­liik­kei­tä kuin ket­ju­ja. Pks:n par­haat ravin­to­lat ovat jär­jes­tään kaik­ki ete­läi­ses­sä suur­pii­ris­sä, vaik­ka toki nyky­ään Pit­kän­sil­lan poh­jois­puo­lel­la­kin on muu­ta­ma mal­li­kas ruo­ka­la. Tila­vuo­krat ovat kes­kus­tas­sa ker­ta­luok­kaa kor­keam­mat, mitä kauppakeskuksissa.

      Kun lukee näi­tä kes­kus­te­lu­pals­to­jen kom­ment­te­ja kes­kus­tan huo­nois­ta ja ala­ti hei­ken­ty­vis­tä pal­ve­luis­ta, niin ei voi vält­tyä ajat­te­le­mas­ta, että kir­joit­ta­jan mit­ta­ri hyväl­le pal­ve­lu­tar­jon­nal­le on Pris­ma. Sitä­hän ei kes­kus­tas­sa ole, eikä toden­nä­köi­ses­ti ole tulos­sa­kaan. Tääl­lä ei vaan ole riit­tä­väs­ti ihmi­siä, jot­ka osta­vat kah­den kilon pak­kauk­sia huo­noa jau­he­li­haa ja hal­paa edamia.

      1. Asia tai­taa olla niin ettei Ete­lä-Hel­sin­gis­sä ole riit­tä­väs­ti ihmi­siä ravin­to­loi­hin ja huvi­tuk­siin­kaan, aiem­min ihmi­set tuli­vat kes­kus­taan kun muu­al­la oli vain ale­pa ja kela. Asia on nyt toi­sin ja se näkyy, moni keik­ka­paik­ka on sul­ke­nut oven­sa jo ennen epi­de­mi­aa, kadun­var­si­kah­vi­loi­ta ei juu­ri ole ja eri­kois­liik­keet ovat valu­mas­sa kaup­pa­kes­kuk­siin. Jos ihmi­nen tar­vit­see sen hal­van jau­he­li­han lisäk­si myös erä­ken­gät, hän menee nykyi­sin kaup­pa­kes­kuk­seen kos­ka saa siel­tä molemmat.
        Hel­sin­ki on jokai­ses­ta pis­tees­tään kat­sot­tu­na pik­ku­kau­pun­ki, kos­ka mis­sään ei ole tii­vis­tä asus­tus­ta joka elät­täi­si suur­kau­pun­gin palvelutasoa.
        Tämän kir­joi­tuk­sen ovat var­maan kaik­ki luke­neet, mut­ta ongel­ma on havain­nol­lis­tet­tu sii­nä oikein sel­keäs­ti. “Hel­sin­gis­sä on kau­pun­ki­pu­la”: http://blog.hse-econ.fi/?p=8372

      2. AV:
        Asia tai­taa olla niin ettei Ete­lä-Hel­sin­gis­sä ole riit­tä­väs­ti ihmi­siä ravin­to­loi­hin ja huvi­tuk­siin­kaan, aiem­min ihmi­set tuli­vat kes­kus­taan kun muu­al­la oli vain ale­pa ja kela. Asia on nyt toi­sin ja se näkyy, moni keik­ka­paik­ka on sul­ke­nut oven­sa jo ennen epi­de­mi­aa, kadun­var­si­kah­vi­loi­ta ei juu­ri ole ja eri­kois­liik­keet ovat valu­mas­sa kaup­pa­kes­kuk­siin. Jos ihmi­nen tar­vit­see sen hal­van jau­he­li­han lisäk­si myös erä­ken­gät, hän menee nykyi­sin kaup­pa­kes­kuk­seen kos­ka saa siel­tä molemmat.
        Hel­sin­ki on jokai­ses­ta pis­tees­tään kat­sot­tu­na pik­ku­kau­pun­ki, kos­ka mis­sään ei ole tii­vis­tä asus­tus­ta joka elät­täi­si suur­kau­pun­gin palvelutasoa.
        Tämän kir­joi­tuk­sen ovat var­maan kaik­ki luke­neet, mut­ta ongel­ma on havain­nol­lis­tet­tu sii­nä oikein sel­keäs­ti. ”Hel­sin­gis­sä on kau­pun­ki­pu­la”:http://blog.hse-econ.fi/?p=8372

        En tiä, las­kin kym­me­ni­sen kah­vi­laa parin kort­te­lin säteel­lä. Mon­ta­ko pitäi­si olla? Ravin­to­loi­ta on. Täs­sä on Bas­Bas, Sik­ke’s, Il Buca­ti­no ja joi­tain mui­ta vie­res­sä, eikä oo pit­kä mat­ka Ina­riin, Demoon, Grö­niin jne. Ois­ko puo­li kilo­met­riä. Kysyn vaan, että mis­sä Suo­mes­sa on vas­taa­vaa? Lou­na­paik­ko­ja on käve­lye­täi­syy­del­lä sen ver­ran, että jos käy joka päi­vä eri pai­kas­sa, niin lis­tat on ehti­nyt vaih­tua ennen kuin tar­vit­see aloit­taa kier­ros alusta. 

        Ret­ki­ken­kiä saa Kam­pis­ta muu­ta­mas­ta­kin liik­kees­tä, mut­ta nyky­ään sel­lai­set tila­taan netis­tä. Kym­me­nen minuu­tin kävely. 

        Tuo Ter­viön kir­joi­tus on osal­taan huti, sel­vi­ää jos luet kom­men­tit­kin. Vii­si kilo­met­riä on ihan lii­an pit­kä mat­ka kau­pun­gis­sa. Pal­ve­lui­den kan­nal­ta on pää­osin oleel­li­sem­paa, kuin­ka pal­jon ihmi­siä löy­tyy kilo­met­rin säteellä.

      3. j‑lu: Hesa­ri kir­joit­taa vähin­tään pari ker­taa vuo­des­sa jutun kes­kus­tan näi­vet­ty­mi­ses­tä, täl­lä vii­kol­la oli jut­tu Alek­sin ”ahdin­gos­ta”.
        Tari­nan siteet todel­li­suu­teen vaan ovat aika hatarat. 

        Työs­ken­te­lin vuo­sia suu­ren kiin­teis­tö­si­joit­ta­jan sal­kun­hoi­ta­ja­na, ja voin ker­toa että olet väärässä.
        Kes­kus­ta­kiin­teis­tö­jen vajaa­käyt­tö ja vaih­tu­vuus alkoi­vat tasai­ses­ti kas­vaa 00-luvun puo­lel­la ja sil­ti vuo­kra­ta­soa ei mukau­te­ta joka vain vah­vis­taa näi­tä ongelmia.

        Tär­kein syy sii­hen mik­si vuo­krat eivät jous­ta alas­päin on hyvin raa­dol­li­nen: sal­kun­hoi­ta­ja saa palk­kion­sa osit­tain kiin­tes­tön tuo­tos­ta, ja arvon­nousu on sii­nä usein mer­kit­tä­väm­pi kuin lyhyen täh­täi­men vuo­kra­tuot­to. Jos lii­ke­ti­la tai vaik­ka­pa toi­mis­to­ti­la jää tyh­jil­leen, ei sil­lä yleen­sä ole vai­ku­tus­ta kiin­teis­tön arvoon, kos­ka arvioit­si­ja käyt­tää sitä vuo­kraa min­kä tilas­ta on aiem­min saanut.
        Jos sen sijaan las­ken vuo­kraa jot­ta vuo­kra­lai­nen löy­tyy, muut­taa arvioit­si­ja tilan mark­ki­na­vuo­kraa alas­päin ja vai­ku­tus kiin­teis­tön arvoon on väli­tön. Tuo arvon­alen­nus vie sal­kun­hoi­ta­jan palk­kiot ja saa hel­pos­ti myös pan­kin taka­ja­loil­leen (usein 50% lainoitus).
        Kiin­teis­tö­ar­vioit­si­jat saa­vat palk­kan­sa sal­kun­hoi­ta­jil­ta ja jos arvio on huo­no, vaih­tuu arvioitsija.

        Vuo­krat jous­ta­vat ja tilat täyt­ty­vät vas­ta kun jol­lain toi­mi­jal­la on roh­keut­ta pal­jas­taa bluf­fi ja ava­ta peli.

      4. AV: Työs­ken­te­lin vuo­sia suu­ren kiin­teis­tö­si­joit­ta­jan sal­kun­hoi­ta­ja­na, ja voin ker­toa että olet väärässä.
        Kes­kus­ta­kiin­teis­tö­jen vajaa­käyt­tö ja vaih­tu­vuus alkoi­vat tasai­ses­ti kas­vaa 00-luvun puo­lel­la ja sil­ti vuo­kra­ta­soa ei mukau­te­ta joka vain vah­vis­taa näi­tä ongelmia.

        Tär­kein syy sii­hen mik­si vuo­krat eivät jous­ta alas­päin on hyvin raa­dol­li­nen: sal­kun­hoi­ta­ja saa palk­kion­sa osit­tain kiin­tes­tön tuo­tos­ta, ja arvon­nousu on sii­nä usein mer­kit­tä­väm­pi kuin lyhyen täh­täi­men vuo­kra­tuot­to. Jos lii­ke­ti­la tai vaik­ka­pa toi­mis­to­ti­la jää tyh­jil­leen, ei sil­lä yleen­sä ole vai­ku­tus­ta kiin­teis­tön arvoon, kos­ka arvioit­si­ja käyt­tää sitä vuo­kraa min­kä tilas­ta on aiem­min saanut.
        Jos sen sijaan las­ken vuo­kraa jot­ta vuo­kra­lai­nen löy­tyy, muut­taa arvioit­si­ja tilan mark­ki­na­vuo­kraa alas­päin ja vai­ku­tus kiin­teis­tön arvoon on väli­tön. Tuo arvon­alen­nus vie sal­kun­hoi­ta­jan palk­kiot ja saa hel­pos­ti myös pan­kin taka­ja­loil­leen (usein 50% lainoitus).
        Kiin­teis­tö­ar­vioit­si­jat saa­vat palk­kan­sa sal­kun­hoi­ta­jil­ta ja jos arvio on huo­no, vaih­tuu arvioitsija.

        Vuo­krat jous­ta­vat ja tilat täyt­ty­vät vas­ta kun jol­lain toi­mi­jal­la on roh­keut­ta pal­jas­taa bluf­fi ja ava­ta peli.

        Tie­dän, olen teh­nyt saman­tyy­lis­tä hom­maa. Tase merk­kaa. Enkä nyt oo eri miel­tä sii­tä­kään, ettei­kö jos­kus ollut parem­min. Oleel­lis­ta on se, että kaup­pa­kes­kuk­sil­la on ollut ihan saman­lais­ta kehi­tys­tä. Ei kyse ole mis­tään vain kes­kus­taa kos­ke­vas­ta kehi­tyk­ses­tä, vaan net­ti­kaup­pa kyl­lä kurit­taa eri­kois­liik­kei­tä ihan riip­pu­mat­ta sii­tä, ovat­ko ne Alek­sil­la vai Sellossa.

        Ja sit­ten suh­teel­li­suu­den­ta­jus­ta: kes­kus­tas­sa on edel­leen ihan mil­lä tahan­sa mit­ta­ril­la aivan yli­ver­tai­nen pal­ve­lu­tar­jon­ta. En ymmär­rä miten täs­tä saa väit­te­lyä aikai­sek­si, vaik­ka kaup­pa­kes­kuk­ses­ta sai­si­kin nyky­ään erä­ken­kiä. Kyl­lä kaup­pa­kes­kuk­ses­ta saa pal­jon, jos tyy­tyy hes­bur­ge­rei­hin, henk­ka­mauk­kaan jne.

  6. Pirk­ko­lan hallista. 

    Jus­si Chy­de­niuk­sen aloit­tees­sa sano­taan muun muas­sa, että “Kes­kus­puis­toa ei pidä naker­taa enää lisää. Kaa­det­tua met­sää ei saa­da takai­sin”. Olen samaa miel­tä, kuten lie­nee myös moni muu kes­kus­puis­ton ystä­vä. Maa­il­mal­la on tul­lut vas­taan moder­ne­ja raken­nel­mia kuten ker­ros­ta­lo ja park­ki­ta­lo. Näi­den yhdis­tel­miä löy­tyy ihan Suo­mes­sa­kin, esi­merk­ki­nä vaik­ka­pa XXL-myy­mä­lä Tam­mis­tos­sa: iso raken­nus, jon­ka ala­ker­rok­set on varat­tu pysäköinnille. 

    Jos täl­lai­sen hal­li­rat­kai­sun raken­tai­si nykyi­sen park­kia­lu­een pai­kal­le, met­sä ja viher­sor­mi säi­ly­si aloit­teen toi­veen mukai­ses­ti, hal­liyh­tiö sai­si hal­lin­sa ja autoi­le­vat urhei­li­jat muka­van suo­jai­san park­ki­pai­kan rän­tä­sa­de­ke­leil­lä. Kaik­ki osa­puo­let siis oli­si­vat tyy­ty­väi­siä. Ja bonuk­se­na kal­lio­kin jäi­si räjäyt­tä­mä­ti. Vie­lä fik­sum­paa oli­si raken­taa tämä yhdis­tel­mä­ra­ken­nus rai­de-joke­rin pysä­kin vie­reen, niin autoi­lu­kin saa­pu­mis­kei­no­na vähenisi.

    Maal­lik­ko­na on hyvin vai­kea ymmär­tää, mik­si ole­mas­sa ole­van huo­non hal­li­suun­ni­tel­man runt­taa­mi­nen läpi tun­tuu täs­sä asias­sa ole­van fun­da­men­ta­lis­ti­sen tär­ke­ää, vaik­ka kaik­ki osa­puo­let tun­tu­vat nyky­me­nos­ta kär­si­vän. Eikös tuo park­ki­pai­kan uudel­leen suun­nit­te­lu tar­koi­ta nime­no­maan kaa­vaan kajoa­mis­ta? Jos pyhä kaa­va ei ole­kaan kajoa­ma­ton abso­luut­ti, voi­si­ko saman­tien teh­dä hyvää eikä vain koit­taa mini­moi­da vahin­ko­ja. Sys­tee­mim­me pitää pys­tyä parempaan.

  7. Hyvä jos hal­lin park­ki­pai­kat saa­daan pois met­säs­tä, mut­ta on onne­ton­ta jos Kau­pun­kiym­pä­ris­tö­lau­ta­kun­ta­kaan ei ole halu­kas tar­kas­te­le­maan kriit­ti­ses­ti hal­lin sijain­tia. Hal­li syö kes­kus­puis­toa pahas­ti koh­das­ta, jos­sa met­sään rois­kit­tu urhei­lu­puis­to on jo ennes­tään ahdis­ta­nut sen kapeak­si kais­ta­leek­si moot­to­ri­tien reu­naan. Kes­kus­puis­to kuu­luu kau­pun­gin arvok­kaim­piin vihe­ra­luei­siin, jot­ka pitäi­si tun­nis­taa ja joh­don­mu­kai­ses­ti suo­jel­la. On sur­ke­aa jos Kes­kus­puis­to uhra­taan huo­noil­la kom­pro­mis­seil­la. On aika sel­vää että hal­lil­le löy­tyi­si parem­pi paik­ka väl­jäs­ti raken­ne­tus­ta urhei­lu­puis­tos­ta, jopa tule­van ratik­ka­py­sä­kin ääreltä.

    Aika­naan mah­dol­li­ses­ti tule­vaa bule­var­dia­kin aja­tel­len hal­li on mah­dol­li­sim­man keh­nos­sa pai­kas­sa, sil­lä sen raken­ta­mi­sen jäl­keen kaik­ki kysei­sen koh­dan kaven­ta­mi­nen alkaa näyt­tää erit­täin kysee­na­lai­sel­ta. Bule­var­din lin­jaus­ta ja kort­te­lei­ta jou­du­taan ehkä huo­mat­ta­vas­ti­kin ruk­kaa­maan kysei­sen koh­dan ehdoil­la. Aika kal­lis halli?

  8. Rai­tio­tie on tek­ni­ses­ti lii­an kan­kea ja lii­an herk­kä mil­le­kään poik­kea­mal­le koko rei­tin varrella.
    Oikea rat­kai­su v2020 on bus­si joko säh­kö­ak­kui­se­na tai bio­die­se­lil­lä käy­väl­lä säh­kö­ge­ne­raat­to­ril­la käy­vä­nä. Bus­sin ei tar­vit­se olla max tie­lii­ken­teen levyi­nen vaan voi hyvin olla ratikanlevyinen.
    Hel­sin­gis­sä on jo mon­ta paik­kaa, mis­sä täys­ko­koi­set bus­sit käyt­tä­vät rai­tio­kis­ko­jen ajo­ti­laa ja pysäk­ke­jä ongel­mit­ta ja sujuvasti.
    Rai­tio­kis­ko­jen alla ei saa olla koko rai­tio­lii­ken­teen vuo­si­kym­me­ni­nä yhtään vie­mä­ri­kor­jaus­ta eikä muu­ta kai­vuu­muu­tos­ta. Kis­ko­jen ris­teys­muu­tok­set kat­kai­se­vat lii­ken­teen vähin­tään vii­kon­lo­puk­si. Rati­kat eivät pys­ty ohit­ta­maan toi­si­aan samal­la rai­teel­la ja ‚jos ris­tiin­ajo­vaih­teet on teh­ty, vas­tak­kais­ta rai­det­ta pit­kin syn­tyy erit­täin suu­ria vii­vei­tä kai­ken­suun­tai­seen ratikkaliikenteeseen.
    Ratik­ka on siis peräi­sin ajal­ta, jol­loin 1 hv piti riit­tää vau­nun lii­kut­ta­mi­seen, ja täl­lai­seen ongel­maan rau­ta­pyö­rä rau­ta­kis­kol­la oli oikea rat­kai­su. Pit­kil­lä mat­koil­la …50… km pysä­kin­vä­leil­lä rau­ta­pyö­rä ts juna on edel­leen toi­mi­va ratkaisu.
    V2020 kau­pun­ki vaa­tii jouk­ko­lii­ken­tel­tä lois­ta­vaa jat­ku­vuut­ta ja reit­tien jous­ta­vuut­ta. Yksi vikaan­tu­nut kul­ku­neu­vo tai kola­ri tai ajo­lan­ka­vi­ka ei ole hyväk­syt­tä­vä syy mat­kus­ta­jien las­ke­mien kul­kuai­ko­jen­sa häiritsemiselle.
    Mat­kus­ta­jien edun oitää olla ensi­si­jai­nen perus­te väli­neen valinnalle.

    1. Tasai­ses­ti kuke­va ratik­ka on mat­kus­ta­jal­le pal­jon miel­lyt­tä­väm­pi kuin nyki­vä, hei­lu­va ja rämi­se­vä bus­si. Ärjy­vä die­sel­moot­to­ri on vas­ten­mie­li­nen sekä mat­kus­ta­jil­le että ulko­na liik­ku­vil­le. Bus­si on väis­tä­mät­tä pie­ni, kos­ka 35 met­riä pit­kä bus­si ei pys­ty kul­ke­maan katu­ver­kos­sa. Suu­ri syy Joke­ri­lin­jan muut­ta­mi­seen rati­koil­le on, ettei bus­sien kapa­si­teet­ti enää rii­tä. Nii­tä pitäi­si pan­na aja­maan nin tiheäs­ti, että ne pariu­tui­si­vat ja vuo­ro­vä­leis­tä tuli­si epätasaisia.
      Hen­ki­lö­au­to­ja ei pys­ty pitä­mään pois­sa bus­sin tiel­tä kuin kone­ki­vee­reil­lä kun taas ratik­ka­kis­kot voi­daan teh­dä sel­lai­sik­si, ettei hen­ki­lö­au­tol­la ole niil­le asiaa.

      1. Ratik­ka­mut­kan lähei­syy­des­sä täy­tyy myös lähes poik­keuk­set­ta peit­tää kor­vat, kirs­kun­ta on niin jär­kyt­tä­vän kova­ää­nis­tä. Eikö täl­le voi teh­dä mitään?

      2. Pika­ra­ti­koi­den koh­dal­la tuo­ta ongel­maa ei pitäi­si tul­la, kos­ka nii­hi ei lai­te­ta niin jyrk­kiä mtukia.

  9. Mik­si ei raken­ne­ta met­ro­lin­jaa ete­läs­tä poh­joi­seen? Sääs­tyi­si katutilaa

  10. Mikä pak­ko on hyväk­syä noi­ta hir­vei­tä vino­py­sä­köin­ti­rat­kai­sui­ta? Var­sin­kin kun lähis­töl­lä on ole­mas­sa val­mis pysä­köin­ti­luo­la (jon­ka käyt­tö toki mak­saa enem­män, mut­ta tämä voi­daan kor­ja­ta nos­ta­mal­la asu­kas­py­sä­köin­nin hin­taa… 😉 ) Sivu­huo­mio­na, että esim. Kata­ja­no­kal­la, johon on juu­ri val­mis­tu­nut pal­jon uusia asun­to­ja (joil­le on toki vaa­dit­tu raken­ta­maan “riit­tä­väs­ti” pysä­köin­ti­paik­ko­ja esim. kadun tai piha­kan­nen alle) näyt­tää, että kadun­var­si­py­sä­köin­ti on syk­syn alkaes­sa muut­tu­nut mah­dot­to­mam­mak­si kuin kos­kaan ennen… 😉
    Lii­ken­ne­hank­kei­den kan­nat­ta­vuus­las­kel­mis­ta sen ver­ran, että aika­hyö­dyl­le ei kos­kaan pitäi­si las­kea mitään rahal­lis­ta arvoa. Lii­ken­teen nopeut­ta­mis­ta ei pidä tavoi­tel­la, vaan kapa­si­tee­tin lisää­mis­tä (joka toki voi jois­sain tilan­teis­sa joh­taa sii­hen, että lii­ken­ne nopeutuu).

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.