Punavihreä juoni: Stockmann kaadetaan estämällä munkkiniemeläisiltä pääsy Stockalle

Hel­sin­gin Sano­mis­sa oli Mikael Pen­ti­käi­sen, Hesa­rin enti­sen pää­toi­mit­ta­jan, aivan kum­mal­li­nen kir­joi­tus his­to­rial­li­sen nelo­sen  rati­kan tuhoa­mi­ses­ta. https://www.hs.fi/paivanlehti/23122019/art-2000006352170.html.

Pen­ti­käi­sel­lä on aivan outo käsi­tys pika­ra­ti­kas­ta. Hän ihmet­te­li kir­joi­tuk­ses­saan eikö Vih­din­tien lii­ken­net­tä voi­si hoi­taa taval­li­sel­la rati­kal­la, jol­loin Man­ner­hei­min­tiel­tä ei tar­vit­se rai­va­ta pika­ra­ti­kan edes­tä taval­li­sia ratikkareittejä.

Tie­dok­si, että pika­ra­tik­ka on aivan taval­li­nen ratik­ka, jol­la on vain pidem­pi pysäk­ki­vä­li ja jol­le pyri­tään anta­maan lii­ken­ne­va­lois­sa nopeam­pi kul­ku. Man­ner­hei­min­tiel­lä Vih­din­tien pika­ra­tik­ka kul­kee aivan samaa tah­tia sin­ne jää­vän kym­pin taval­li­sen rati­kan kans­sa. Vih­din­tien pika­ra­tik­ka muut­tuu pika­ra­ti­kak­si vas­ta Munk­ki­nie­men jälkeen.

Nyt alus­ta­vas­ti kaa­vail­lus­sa reit­ti­suun­ni­tel­mas­sa nelo­sen ratik­ka siir­tyy kul­ke­maan Tope­liuk­sen­ka­tua, Rune­ber­gin­ka­tua ja Fre­daa pit­kin Eiraan. Tämä ei siis joh­du sii­tä, että taval­li­nen ratik­ka ei voi­si kul­kea Man­ner­hei­min­tie­tä vaan sii­tä, ettei Man­ner­hei­min­tien rei­til­le halu­ta yli­ti­he­ää ratik­ka­lii­ken­net­tä. Se tuot­tai­si kapa­si­teet­tion­gel­mia pysä­keil­lä ja oli­si myös haas­kaa­vaa. Pal­ve­lu­ta­so para­nee, kun Töö­lön läpi kul­kee kak­si reit­tiä yhden sijaan. Näin kävi­si, vaik­ka Vih­din­tien pika­ra­tik­ka kor­vat­tai­siin ”taval­li­sel­la” rati­kal­la, siis mat­kal­la Munk­ki­nie­mes­tä poh­joi­seen pan­tai­siin se pysäh­te­le­mään suun­ni­tel­tua tiheäm­min pysäkeillä.

On myön­net­tä­vä, että enti­se­nä munk­ka­lai­se­na minua­kin vähän kou­rai­see aja­tus nelo­sen rati­kan ”his­to­rial­li­sen” rei­tin muut­ta­mi­nen. Onhan nelo­nen kul­ke­nut vuo­des­ta 1982 Katajanokalle.

Saman­lai­nen kapi­na­hen­ki nousi­si, jos nelo­nen oli­si kul­ke­nut ”aina” Fre­daa pit­kin Eiraan ja se aiot­tai­siin nyt siir­tää Man­ner­hei­min­tiel­le, kos­ka ihmis­ten yhtey­den­pi­to oli­si vuo­sien saa­tos­sa sopeu­tu­nut tähän Fre­dan reit­tiin. Jouk­ko­lii­ken­ne­reit­tien muut­tu­mi­nen kat­koo aina tutuk­si tul­lei­ta yhteyksiä.

Munk­ki­nie­mes­sä kuu­lem­ma huhu­taan, että koko Vih­din­tien bule­var­din taka­na on puna­vih­reä juo­ni Stock­man­nia vas­taan. Tar­koi­tus on kaa­taa Stock­mann estä­mäl­lä munk­ka­lai­sil­ta pää­sy sin­ne. Täl­lais­ta­kin tari­naa Munk­ki­nie­mes­sä todel­la levi­te­tään(!). Fredri­kin­ka­dul­ta on 300 met­rin käve­ly­mat­ka Stoc­kal­le. Lisäk­si tuo Vih­din­tien pika­ra­tik­ka siis kul­kee myös Munk­ki­nie­men kaut­ta – ei tosin Tii­li­mäen kaut­ta. Tämän seu­rauk­se­na munk­ka­lai­sil­la on jat­kos­sa kak­si ratik­kayh­teyt­tä, toi­nen Fre­daa pit­kin ja toi­nen Man­ner­hei­min­tie­tä pit­kin. Ja keh­taa­vat vie­lä pur­na­ta. Tii­li­mäel­tä nelo­sel­la tule­vat voi­vat vaih­taa Vih­din­tien pika­ra­tik­kaan Paciuk­sen­ka­dun pysäkillä.

On se tie­tys­ti sinän­sä edis­tys­tä, että Stock­man­nin menes­tys nyt onkin yhtäk­kiä kiin­ni jouk­ko­lii­ken­neyh­teyk­sis­tä. Tähän asti­ses­ta kokoo­mus­vies­tin­näs­tä on tul­lut sel­lai­nen kuva, että kaik­ki asiak­kaat tule­vat Stoc­kal­le autolla.

Mik­si ei teh­dä toi­sin päin? Pan­na Vih­din­tien ratik­kaa kul­ke­maan Fre­daa pit­kin ja jäte­tä nelo­nen pai­kal­leen. Vih­din­tien rati­kal­la tulee ole­maan pal­jon enem­män mat­kus­ta­jia. Sik­si on loo­gi­sem­paa lait­taa se täl­le ”parem­mal­le” rei­til­le. Jos siis tar­koi­tuk­se­na on kaa­taa Stoc­ka, kan­nat­tai­si todel­la teh­dä toi­sin päin.

Tosin tuo Fre­dan ratik­kayh­teys ei ole vie­lä var­ma. Poliit­ti­sen ken­tän oikeal­la lai­dal­la kavah­de­taan sitä, että ratik­kayh­teys kar­si­si auto­paik­ko­ja. Näi­den suh­de on suun­nil­leen yksi auto­paik­ka kah­ta­sa­taa ratik­ka­mat­kus­ta­jaa koh­den vuo­ro­kau­des­sa. Lisäk­si ratik­ka oli­si muu­ten­kin auto­jen tiel­lä. Se voi sik­si sum­put­taa ete­läis­ten kau­punb­gi­no­sien lii­ken­net­tä. Niin­pä on esi­tet­ty, että ratik­ka (siis nelo­nen?) pysäy­tet­täi­siin Töölöntorille.

Täy­tyy olla todel­la kii­lu­va­sil­mäi­nen uskoak­seen, että ete­läis­ten kau­pun­gi­no­sien lii­ken­neo­lo­ja voi­daan paran­taa rai­vaa­mal­la jouk­ko­lii­ken­net­tä pois auto­jen tieltä.

 

 

52 vastausta artikkeliin “Punavihreä juoni: Stockmann kaadetaan estämällä munkkiniemeläisiltä pääsy Stockalle”

  1. Koil­lis-Hel­sin­ki­läi­se­nä huvit­taa nämä into­hi­mot sii­hen, menee­kö yksi kah­des­ta­kym­me­nes­tä lin­jas­ta kort­te­lia poh­joi­seen tai ete­lään. Meil­lä lin­ja­uu­dis­tuk­sis­sa jän­ni­te­tään sitä, että läh­tee­kö se ainoa­kin lin­ja täl­lä kertaa.

    1. Jalo­nen: Dan

      Niin, kyl­lä­hän odo­tuk­set ovat kovin toi­sen­lai­sia sil­loin, kun ollaan väl­jäs­sä lähiöym­pä­ris­tös­sä. Sel­lais­ta­kin olen kuul­lut, että moni pitää Espoos­sa jouk­ko­lii­ken­neyh­teyk­siä erin­omai­si­na pai­kas­sa, jos­ta on 15 min käve­ly­mat­ka juna-ase­mal­le, jol­ta läh­tee nel­jä junaa tunnissa.

  2. Tie­dok­si, että pika­ra­tik­ka on aivan taval­li­nen ratik­ka, jol­la on vain pidem­pi pysäk­ki­vä­li ja jol­le pyri­tään anta­maan lii­ken­ne­va­lois­sa nopeam­pi kulku.”

    Pika­rai­tio­tei­hin liit­tyy mui­ta­kin ero­ja “taval­li­seen” ratik­kaan ver­rat­tu­na kuin vain lii­ken­ne­va­loe­tui­suu­det. Pika­rai­tio­tien kan­sain­vä­li­sen mää­ri­tel­män yti­mes­sä on ollut se, että kyse on sel­lai­ses­ta rai­tio­ties­tä, joka kul­kee omal­la kais­tal­laan — ja vain pakon edes­sä auto­jen seas­sa, mitä pyri­tään vält­tä­mään. Ihan­ne on se, että pika­ra­tik­ka ei jou­tui­si lii­ken­ne­va­loi­hin ollen­kaan, mut­ta sitä ei yleen­sä kye­tä koko­naan vält­tä­mään. Pika­rai­tio­vau­nu­jen kiih­ty­vyys ja huip­pu­no­peus ovat yleen­sä suu­rem­pia kuin perin­tei­sis­sä ratikoissa.

    Tam­pe­reel­le suun­ni­tel­tiin 2000-luvun alus­sa pika­rai­tio­tie­tä. Se jäi suun­ni­tel­mien tasol­le. Lopul­ta sin­ne pää­tet­tiin teh­dä suh­teel­li­sen tavan­omai­nen nyky­ai­kai­nen kau­pun­ki­rai­tio­tie, johon lii­tet­tiin mm. lii­ken­ne­va­loe­tui­suuk­sia ja jos­sa jätet­tiin pysäk­ki­vä­lit vähän pidem­mik­si, mut­ta jos­sa jäi saa­vut­ta­mat­ta se kul­ke­mi­sen nopeus, mitä pika­rai­tio­tiel­le oli visioi­tu. Pika­rai­tio­tie­suun­ni­tel­miin oli­si liit­ty­nyt kes­kus­ta-alu­eel­la ruuh­kien ohi­tus­ta tun­ne­leil­la ja muu­al­la myös rau­ta­tie­kis­ko­jen hyö­dyn­tä­mis­tä. Toteu­tet­tua rai­tio­tie­tä Tam­pe­reel­la ei ole kut­sut­tu enää pika­rai­tio­tiek­si, kos­ka nopeut­ta paran­ta­neis­ta omi­nai­suuk­sis­ta moni jäi lopul­ta pois.

    1. Tam­pe­reel­la ei enää puhu­ta pika­rai­tio­ties­tä, kos­ka sil­lä nimel­lä kul­ke­neen hank­keen suun­nit­te­lu lope­tet­tiin val­tuus­ton pää­tök­sel­lä. Nyt raken­teil­la ole­va han­ke täyt­tää kyl­lä pika­rai­tio­tien tun­nus­mer­kit. Pika­rai­tio­tie kat­taa käsit­tee­nä aika laa­jan skaa­lan eri­lai­sia rat­kai­su­ja, mis­tä väis­tä­mät­tä seu­raa sekaannuksia.

    2. tuo:
      Pika­rai­tio­tei­hin liit­tyy mui­ta­kin ero­ja ”taval­li­seen” ratik­kaan ver­rat­tu­na kuin vain lii­ken­ne­va­loe­tui­suu­det. Pika­rai­tio­tien kan­sain­vä­li­sen mää­ri­tel­män yti­mes­sä on ollut se, että kyse on sel­lai­ses­ta rai­tio­ties­tä, joka kul­kee omal­la kais­tal­laan – ja vain pakon edes­sä auto­jen seas­sa, mitä pyri­tään vält­tä­mään. Ihan­ne on se, että pika­ra­tik­ka ei jou­tui­si lii­ken­ne­va­loi­hin ollen­kaan, mut­ta sitä ei yleen­sä kye­tä koko­naan vält­tä­mään. Pika­rai­tio­vau­nu­jen kiih­ty­vyys ja huip­pu­no­peus ovat yleen­sä suu­rem­pia kuin perin­tei­sis­sä ratikoissa.

      Tam­pe­reel­le suun­ni­tel­tiin 2000-luvun alus­sa pika­rai­tio­tie­tä. Se jäi suun­ni­tel­mien tasol­le. Lopul­ta sin­ne pää­tet­tiin teh­dä suh­teel­li­sen tavan­omai­nen nyky­ai­kai­nen kau­pun­ki­rai­tio­tie, johon lii­tet­tiin mm. lii­ken­ne­va­loe­tui­suuk­sia ja jos­sa jätet­tiin pysäk­ki­vä­lit vähän pidem­mik­si, mut­ta jos­sa jäi saa­vut­ta­mat­ta se kul­ke­mi­sen nopeus, mitä pika­rai­tio­tiel­le oli visioi­tu. Pika­rai­tio­tie­suun­ni­tel­miin oli­si liit­ty­nyt kes­kus­ta-alu­eel­la ruuh­kien ohi­tus­ta tun­ne­leil­la ja muu­al­la myös rau­ta­tie­kis­ko­jen hyö­dyn­tä­mis­tä. Toteu­tet­tua rai­tio­tie­tä Tam­pe­reel­la ei ole kut­sut­tu enää pika­rai­tio­tiek­si, kos­ka nopeut­ta paran­ta­neis­ta omi­nai­suuk­sis­ta moni jäi lopul­ta pois. 

      Tam­pe­reen rai­tio­tie on kyl­lä, kuten Lau­ri Kan­gas­kin tuos­sa yllä tote­si, aika sel­vä pika­rai­tio­tie, kun men­nään rau­ta­tie­a­se­man itä­puo­lel­le. Ratik­ka kul­kee Itse­näi­syy­den­ka­dul­la omal­la kais­tal­laan, samoin Teis­kon­tiel­lä, ja Kale­van­tiel­lä. Her­van­nan val­ta­tiel­lä rai­tio­tie kul­kee ihan omal­la maas­to­kais­tal­laan. Tuol­la rati­kan nopeus on pysäk­kien välil­lä 70 km/h. Rai­tio­tie jakaa kais­to­ja bus­si­lii­ken­teen kans­sa lähin­nä Hämeen­tiel­lä ja Her­van­nan kes­kus­tas­sa sekä TAY­Sin tie­tä­mil­lä hil­jai­sil­la asuntokaduilla.

      Se 2000-luvun alus­sa hai­kail­tu “pika­rai­tio­tie” oli tosia­sias­sa met­ro ja rei­ti­tyk­sel­tään täy­si susi. Suun­nit­te­lus­sa oli pää­tet­ty käyt­tää val­tion rai­tei­ta kysy­mät­tä ensin Rata­hal­lin­to­kes­kuk­sen mie­li­pi­det­tä ja ymmär­tä­mät­tä, että ole­mas­sao­le­van rata­ver­kon kapa­si­teet­ti ei riit­täi­si ilman lisä­rai­tei­ta. Ehdo­tet­tu reit­ti kul­ki pää­ra­to­jen suun­tai­ses­ti hal­ki teol­li­suusa­luei­den eikä oli­si pal­vel­lut asu­tus­ta. Kes­kus­tas­sa lii­ken­ne­rat­kai­sun poh­ja­na oli pit­kä tun­ne­li ja pysäk­ke­jä oli kol­me: rau­ta­tie­a­se­ma, Fin­lay­son ja Met­so. Kos­ka Hämeen­tie sääs­tet­tiin pysä­köin­ti­luo­lil­le, tun­ne­li oli ohjat­tu kul­ke­maan Fin­lay­so­nin kaut­ta, mikä oli­si vie­nyt radan tär­keim­män ase­man sato­ja met­re­jä syr­jään Kes­kus­to­rin liikennesolmusta.

      Nyt toteu­tet­ta­va rat­kai­su on tämän suun­ni­tel­man jär­keis­tet­ty ver­sio. On hyväk­syt­ty se, että ydin­kes­kus­tas­sa rai­tio­tie kul­kee suh­teel­li­sen hitaas­ti pin­nal­la, usein pysäh­tyen ja tun­ne­lien sijaan inves­toi­tu sii­hen, että rai­teet on vedet­ty kes­kus­tan ulko­puo­lel­la asu­tuk­sen kan­nal­ta opti­maa­li­siin paik­koi­hin rau­ta­tie­verk­koon tukeu­tu­mat­ta. Samal­la on uskal­let­tu irtau­tua hel­sin­ki­läis­tyy­li­ses­tä yhden lin­jan rat­kai­sus­ta ja teh­ty heti alku­vai­hees­sa kak­si haa­raa: TAYS-Lin­ja-autoa­se­ma ja Pyy­ni­kin­to­ri-Her­van­ta. Juu­ri tämä rat­kai­su on mie­les­tä­ni hank­keen roh­kein ja jär­ke­vin pää­tös: köy­hän mie­hen kom­pro­mis­si oli­si ollut vetää Her­van­nan ratik­ka van­haa lin­jan 20 reit­tiä sai­raa­lan kaut­ta, mikä oli­si teh­nyt Her­van­nan lin­jas­ta koh­tuut­to­man hitaan.

  3. Näin vii­me yönä unta. Hel­sin­ki oli tul­lut jär­kiin­sä ja otta­nut mal­lia Mal­mös­tä inves­toi­mal­la rati­kan sijaan kumi­pyö­ril­lä kul­ke­viin pai­kal­li­sen Mil­jö­par­tie­tin ylis­tä­miin rai­tio­vau­nuk­si naa­mioi­tui­hin säh­köi­siin ener­gia­te­hok­kai­siin super­bus­sei­hin, jois­sa on myös rat­ti, jota kään­tä­mäl­lä pys­tyy ohit­ta­maan vää­rin pysä­köi­dyn auton tai kis­koil­leen jämäh­tä­neen perin­tei­siin rati­kan. Aamul­la herä­sin todellisuuteen.

    1. ”I have a dream”:
      Näin vii­me yönä unta. Hel­sin­ki oli tul­lut jär­kiin­sä ja otta­nut mal­lia Mal­mös­tä inves­toi­mal­la rati­kan sijaan­ku­mi­pyö­ril­lä kul­ke­viin pai­kal­li­sen Mil­jö­par­tie­tin ylis­tä­miin rai­tio­vau­nuk­si naa­mioi­tui­hin säh­köi­siin ener­gia­te­hok­kai­siin superbusseihin,joissa on myös rat­ti, jota kään­tä­mäl­lä pys­tyy ohit­ta­maan vää­rin pysä­köi­dyn auton tai kis­koil­leen­jä­mäh­tä­neen perin­tei­siin rati­kan. Aamul­la herä­sin todellisuuteen.

      https://www.gettyimages.com/detail/photo/long-line-of-buses-stopped-on-bridge-in-brisbane-royalty-free-image/896419624

      Entä jos ongel­ma­na on lii­an alhai­nen kapa­si­teet­ti, joka pysäyt­tää bus­sit lähes koko­naan, esim kuten yllä­ole­vas­sa kuvas­sa (jos lin­kit­tä­mi­nen on sal­lit­tu)? Bris­ba­ne on lyhyen visii­tin perus­teel­la hyvä esi­merk­ki mitä seu­raa jos Smith-Pol­vi­sen suun­ni­tel­maa oli­si nou­da­tet­tu. Moot­to­ri­tiet kes­kus­tan läpi ja rai­tio­vau­nut romut­ta­mol­le bus­sien tiel­tä. Seu­rauk­se­na pahat lii­ken­ne­ruuh­kat aamui­sin ja iltai­sin vaik­kei olek­kaan mikään kum­moi­nen suur­kau­pun­ki. Kau­pun­kiym­pä­ris­tö­lau­ta­kun­nal­le erin­omai­nen tutus­tu­mis­koh­de, mikä­li siel­tä opit­tai­siin jotain teh­dyis­tä virheistä.

  4. Hel­sin­gin kehit­tä­mi­sen ongel­ma on kan­ta­kau­pun­gin suo­si­mi­nen mikä näkyy väy­lien viuh­ka­mai­se­na raken­tee­na. Vaik­ka uusi lin­ja on tar­koi­tet­tu kor­vaa­maan yksi­tyi­sau­toi­lua vah­vis­taa se ole­mas­sao­lol­laan tar­vet­ta lii­ken­nöi­dä kan­ta­kau­pun­kiin, mikä lii­ken­nöin­ti on koko kau­pun­ki­ke­hi­tyk­sen ongel­ma. — Läh­tö Kan­nel­mäes­tä on outo, siel­tä on jo 15 minuu­tin junayh­teys kes­kus­taan, ellei kyse ole todel­li­sen kau­pun­ki­suun­nit­te­lun tar­pei­den yti­men, HOK-Elan­non, tar­pees­ta Kaa­reu­tua pohjoiseen.

    Kes­kus­taan suun­tau­tu­vat jouk­ko­lii­ken­ne­lin­jat ovat yhden­lai­nen “Smith-Pol­vi­sen” suun­ni­tel­ma. Pari vuo­si­kym­men­tä sit­ten poi­kit­tais­lii­ken­net­tä ei juu­ri ollut, mut­ta lin­ja 550 loi itsel­leen sel­lai­sen asia­kas­kun­nan, että sitä kor­va­taan nyt pika­ra­ti­kal­la. Ehkä­pä Vih­din­tien ratik­ka kan­nat­tai­si­kin leis­kaut­taa itään Kala­sa­ta­maa koh­den jos­tain Töö­lön­lah­den poh­jois­puo­len raos­ta, mis­tä vie­lä mah­tuu, vaik­ka Gar­de­nin koh­dal­ta. Mat­kal­laan se voi kes­kus­tel­la nol­la-joke­rin vaih­toeh­to­jen kans­sa. Mei­lah­den ja Rei­jo­lan­ka­dun pysä­keil­tä oli­si tar­vit­se­vil­le vaih­to Fre­dal­le tai Stoc­kal­le ja jäl­kim­mäi­sel­tä pot­ku­lau­ta­väy­lä Oop­pe­ran ohi Kansalaistorille.

  5. Hesa­ri­kin jul­kai­see mitä tahan­sa sala­liit­toa, mut­ta tus­kin mitään vas­ti­nei­ta jot­ka oli­si­vat täyn­nä tut­ki­muk­sia ja tilas­to­ja. Ihmet­te­len kuka itse­ään kun­nioit­ta­va enää antaa rahaa suo­ma­lai­sel­le kor­po­raa­tio­me­dial­le. Media ja poli­tiik­ka on täs­sä maas­sa samal­la tasol­la, ja on suu­ri vää­ryys että ne saa­vat vai­kut­taa ihmis­ten elä­mään olles­saan noin syväl­lä. Pelk­kää mas­sa­viih­det­tä ilman moraa­lia, eikä tämän ros­kan ylä­puo­lel­le nouse­vaa valon­tuo­jaa näy.

  6. Täs­sä koh­taa ihmet­te­len arvos­ta­ma­ni ajat­te­li­jan argu­ment­tien hute­ruut­ta: “Munk­ki­nie­mes­sä kuu­lem­ma huhutaan…“tällaista tari­naa Munk­ki­nie­mes­sä todel­la levitetään..“kehtaavat vie­lä purnata”.

    Hute­raa on se, että yhdis­tät halun säi­lyt­tää nelo­sen reit­ti enti­sel­lään nime­no­maan Stoc­kan asiak­kuu­teen. Nykyi­nen nelo­nen kun vie suo­raan myös Oop­pe­raan, Musiik­ki­ta­loon, Kisik­sel­le — kaik­ki myös mei­dän munk­ki­nie­me­läis­ten arvos­ta­mia kau­pun­kim­me mai­nioi­ta pal­ve­lu­ja ja käyn­ti­koh­tei­ta. Uudis­tuk­sen myö­tä ollaan pois­ta­mas­sa myös Mei­lah­den urhei­lu­puis­ton ja lii­kun­ta­ti­lo­jen pysäk­ki (!), mikä ei myös­kään ole paran­nus, vaan sel­keä huononnus.

    On luon­nol­lis­ta, että asui­na­lu­een asuk­kaat niin Mun­kas­sa kuin mis­sä muu­al­la tahan­sa ovat huo­lis­saan alu­een­sa pal­ve­luis­ta ja toi­vo­vat pal­ve­lu­ta­son, myös jouk­ko­lii­ken­teen, pysy­vän vähin­tään­kin ennal­laan. Sii­hen ei tar­vi­ta sen kum­mem­paa huhu­myl­lyä tai tari­noi­den levit­te­lyä. Tar­vi­taan ainoas­taan aito halu välit­tää omas­ta koti­seu­dus­taan ja sen tule­vai­suu­des­ta — ja asial­li­nen kyky ottaa kan­taa sen mukai­ses­ti, mikä mie­les­tä­ni tätä kes­kus­te­lua jo kau­an seu­ran­nee­na on Munk­ki­nie­mes­sä toteu­tu­nut var­sin hyvin.

  7. Hel­sin­gin lii­ken­ne­suun­nit­te­li­jat (?) ovat jo nyt raken­ta­neet noi­ta pidem­piä pysä­kin­vä­le­jä ja vai­keut­ta­neet eri tavoin kau­pun­ki­lais­ten liik­ku­mis­ta jul­ki­sil­la, ihan näil­lä nykyi­sil­lä­kin linjoilla. 

    Muu­ta­ma esimerkki:

    Ratik­ka 3:n pysä­kin­vä­li Tul­lin­puo­mis­ta Auro­ran sai­raa­lal­le on aivan jär­jet­tö­män pit­kä. Reit­ti­muu­tok­sel­la on lisäk­si huo­non­net­tu Haka­nie­meen mat­kus­tus­ta Töö­lös­tä ja eteläisestä/läntisestä Hel­sin­gis­tä. Ei ihme, että vuo­ro­vä­li on ajoit­tain pit­kä, kos­ka mat­kus­ta­jia ei riitä.
    Käsit­tä­mä­tön­tä, että Rei­jo­lan­ka­dul­le ei ole saa­tu aikaan yhden­kään jul­ki­sen lii­ken­teen pysäk­kiä (enti­set­hän on pois­tet­tu ns perus­pa­ran­nuk­sen yhteydessä).
    Ko pysä­kit hel­pot­tai­si­vat käyt­tä­jien lii­ken­ne­vä­li­nei­den vaih­toa. Vai­ku­tusa­lu­ee­na mm. koko Urheilupuisto.

    Ratik­ka 2 pysä­kin­vä­li Län­si-Pasi­lan Kyl­li­kin­por­til­ta Pasi­lan­sil­lal­le on älyt­tö­män pit­kä. Ruo­kaos­tok­sil­la käyn­ti Triplas­sa Töö­lös­tä ja lähis­töl­tä on mah­do­ton­ta ilman autoa. Kokeil­kaa­pa kävel­lä kan­ta­muk­sien kans­sa län­ti­ses­tä Triplas­ta (2.kerros) ratik­ka­py­sä­kil­le Pasi­lan­sil­lal­le (itäi­sen Triplan 4 ker­rok­seen). Tämä joh­taa sii­hen, että autoi­le­vat töö­lö­läi­set, mei­lah­te­lai­set jne mat­kus­ta­vat mie­luum­min Sel­loon, Kaa­reen ja jopa Tapio­laan, jois­sa pal­ve­lut pelaa­vat ja pysä­köin­ti on ilmais­ta 3–5 tuntia.

    1. Pasi­lan­ka­dul­le on kyl­lä tulos­sa ratik­ka­py­säk­ki Triplan edus­tal­le, kun­han katu ehdi­tään raken­taa uudel­leen Triplan työn­ai­kais­ten jär­jes­te­ly­jen jäljiltä.

  8. Tie­tää­kö Osmo, kuin­ka kau­an Vih­din­tien peru­koil­ta pikaspå­ra-mat­ka tulee kes­tä­mään Stock­man­nil­le? Teki­si mie­li lait­taa tuo­hon pika-sanaan jo nyt lai­naus­mer­kit, mut­ta odo­tan posi­tii­vis­ta yllätystä. 

    Jos pikaspå­ran mat­ka-aika Kaa­ren kaup­pa­kes­kuk­ses­ta Stock­kal­le on yli 40 min, luu­let­ko sen ole­van mat­kus­ta­jal­le hou­kut­te­le­va ja siten inves­toin­ti­na kannattava?
    Mah­tai­si­ko olla tehok­kaam­paa vetää lii­tyn­tä­lii­ken­ne­bus­sit met­ro­mai­ses­ti omil­la rai­teil­laan kul­ke­van A‑kaupunkijunan ase­mil­le (Poh­jois-Haa­ga, Pitä­jän­mä­ki). Vai onko spå­ra täs­sä tapauk­ses­sa enem­män­kin imagokysymys.

    1. Kaa­rel­ta Stock­man­nil­le ei lie­ne kovin ylei­nen mat­ka täl­lä lin­jal­la. Sekä Poh­jois-Haa­gas­sa että Vali­mos­sa voi vaih­taa junaan, joten ydin­kes­kus­taan luul­ta­vas­ti kan­nat­taa tul­la junal­la. Sen sijaan esi­mer­kik­si Mei­lah­den sai­raa­la-alu­eel­le kan­nat­ta­nee kul­kea rai­tio­tiel­lä, kos­ka sin­ne ei junal­la pää­se. Sama lin­ja siis sekä syöt­tää junaa, jake­lee junas­ta että pal­ve­lee eri­lai­sia mat­kus­tus­tar­pei­ta lin­jan var­rel­la. Jouk­ko­lii­ken­ne­lin­ja on yleen­sä sitä tehok­kaam­pi, mitä eri­lai­sem­piin tar­pei­siin sil­lä voi­daan vastata.
      Haa­gan lii­ken­neym­py­rän huja­koil­ta alkaa jo olla jär­ke­vää tul­la rati­kal­la suo­raan kes­kus­taan, kos­ka junaan vaih­ta­mi­nen vaa­ti­si vää­rään suun­taan mat­kus­ta­mis­ta. Ja Munk­ki­nie­mes­tä tietenkin.

      1. Vih­din pika­ra­tik­ka kan­nat­tai­si­kin päät­tää Mei­lah­den sai­raa­lan lähel­le, eikä vie­dä Man­ner­hei­min­tiel­le ja kes­kus­taan. Vih­din­tiel­tä, Pitä­jän­mäel­tä ja Kan­nel­mäes­tä pää­see junal­la tehok­kaam­min kes­kus­taan (vaik­ka Stock­kal­le). Kes­kus­tas­ta taas pää­see Mei­lah­den sai­raa­lal­le ja Mun­kin­seu­dul­le jo kis­ko­ja pit­kin nyt­kin peril­le nelo­sen spå­ral­la. Mik­si siis vie­dä pika­ra­tik­ka Man­ner­hei­min­tiel­le ja kes­kus­taan, jos­sa rati­kan nopeus on kaik­kea muu­ta kuin pikainen?

      2. Entös jos on menos­sa Munk­ki­vuo­res­ta Oop­pe­ral­le? Tai mis­tä tahan­sa Vih­din­tien bule­var­din varrelta.

      3. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Entös jos on menos­sa Munk­ki­vuo­res­ta Oop­pe­ral­le? Tai mis­tä tahan­sa Vih­din­tien bule­var­din varrelta.

        Siloin voi vaih­taa Mei­lah­des­sa nelo­sen ratik­kaan, joka kul­kee ihan yhtä nopeas­ti Man­ner­hei­min­tiel­lä kuin pika­ra­tik­ka. Mah­dol­li­set uudet valoe­tuu­det kan­nat­taa teh­dä jo ole­vil­le 4 ja 10 linjoille.

      4. Vih­din­tien rati­kas­sa tulee ole­maan enem­män mat­kus­ta­jia kuin nelo­ses­sa. Sik­si vaih­to nelo­seen tun­tui­si vähän oudolta.

    2. IsoH:Jos pikaspå­ran mat­ka-aika Kaa­ren kaup­pa­kes­kuk­ses­ta Stock­kal­le on yli 40 min, luu­let­ko sen ole­van mat­kus­ta­jal­le hou­kut­te­le­va ja siten inves­toin­ti­na kannattava?

      Kan­nat­taa aja­tel­la niin, että kuin­ka suu­reen osaan esi- ja kan­ta­kau­pun­kia pää­see nopeam­min rati­kal­la kuin junal­la + ratikalla.

      Kan­nel­mäes­tä tulee kyl­lä junal­la 15 minuu­tis­sa rau­ta­tie­a­se­mal­le, siel­tä käve­lee 5–10 minuut­tia sopi­val­le ratik­ka­py­sä­kil­le, sopi­van Töölö/Meilahti/Munkkiniemi ‑rati­kan odot­te­luun menee aikaa ja mitäs itse rati­kal­la kes­tää­kään köröt­tel­lä kes­kus­tas­ta Munk­kaan… Jos kave­ri samaan aikaan hyp­pää­kin Kant­sus­ta pika­ra­tik­kaan, mis­sä koh­taa nämä kum­mat­kin mat­kus­ta­jat kohtaavat?

  9. Rai­tio­vau­nut on yliar­vos­tet­tu lii­ken­ne­muo­to kau­pun­gis­sa. Vau­nut aje­le­vat kis­koil­la peräk­käin, eivät­kä pää­se ohit­ta­maan toi­si­aan. Pie­ni­kin toi­min­ta­häi­riö, vää­rin pysä­köi­ty auto, pik­ku kola­ri tai ajo­lan­kaon­gel­mat aiheut­ta­vat, että koko lii­ken­ne sei­soo. Myös syk­syn leh­det ja lumi aiheut­ta­vat ongelmia. 

    Lisäk­si rai­tei­den ja omien väy­lien raken­ta­mi­nen on kal­lis­ta, ja koko kesä aje­taan poik­keus­rei­teil­lä tai kor­vaa­vil­la bus­seil­la, kun kis­kot kai­ve­taan sään­nöl­li­sin välein ylös kun­nos­tet­ta­vak­si. Tun­tuu­kin oudol­ta, että ole­mas­sao­le­vat bus­siyh­tey­det halu­taan ehdoin tah­doin kor­va­ta rai­tio­vau­nuil­la, ja raken­taa niil­le lisäk­si kal­lis uusi infrastruktuuri.

    1. Rai­tio­vau­nut epä­käy­tän­nöl­li­siä:
      Rai­tio­vau­nut on yliar­vos­tet­tu lii­ken­ne­muo­to kau­pun­gis­sa. Vau­nut aje­le­vat kis­koil­la peräk­käin, eivät­kä pää­se ohit­ta­maan toi­si­aan. Pie­ni­kin toi­min­ta­häi­riö, vää­rin pysä­köi­ty auto, pik­ku kola­ri tai ajo­lan­kaon­gel­mat aiheut­ta­vat, että koko lii­ken­ne sei­soo. Myös syk­syn leh­det ja lumi aiheut­ta­vat ongelmia. 

      Lisäk­si rai­tei­den ja omien väy­lien raken­ta­mi­nen on kal­lis­ta, ja koko kesä aje­taan poik­keus­rei­teil­lä tai kor­vaa­vil­la bus­seil­la, kun kis­kot kai­ve­taan sään­nöl­li­sin välein ylös kun­nos­tet­ta­vak­si. Tun­tuu­kin oudol­ta, että ole­mas­sao­le­vat bus­siyh­tey­det halu­taan ehdoin tah­doin kor­va­ta rai­tio­vau­nuil­la, ja raken­taa niil­le lisäk­si kal­lis uusi infrastruktuuri.

      Olet oikeas­sa häi­riö­alt­tiu­des­ta. Rai­tio­vau­nu on myös kal­lis. Sen vuok­si on niin, että jot­ta rai­tio­vau­nus­ta saa­daan kaik­ki hyö­ty irti – ja sii­tä tulee sekä luo­tet­ta­va että kus­tan­nus­te­ho­kas – mei­dän on arvos­tet­ta­va rai­tio­vau­nua niin pal­jon, että luo­daan sil­le hyvät toimintaedellytykset.

      Ei teh­dä nii­tä park­ki­paik­ko­ja radan vie­reen, ja niin edel­leen. Täs­sä nyt puhee­na ole­vas­sa suun­ni­tel­mas­sa on juu­ri näin. Se on teh­ty todel­la hyvin.

      Vie­lä on näke­mät­tä, miten Man­ner­hei­min­tien nykyis­tä rataa paran­ne­taan tämän hank­keen myö­tä, mut­ta jos suun­nit­te­lu on yhtä tai­ta­vaa kuin nyt, en oli­si huo­lis­sa­ni pika­ra­ti­kan säännöllisyydestä.

  10. Hel­sin­gin kan­ta­kau­pun­ki muut­tuu kuu­kausi kuu­kau­del­ta vai­keam­mak­si pai­kak­si asua. Siis jos käy töis­sä kes­kus­tan ulko­puo­lel­la tai on muu­ten sin­ne asi­aa. Mei­dän per­heel­lä usein on.
    Aikaa menee huk­kaan oman auton kans­sa koko ajan enem­män kos­ka autol­la suju­van ja tur­val­li­sen liik­ku­mi­sen kapa­si­teet­tia teil­lä ei lisä­tä vaan tosia­sil­li­ses­ti vähen­ne­tään koko ajan. Se on poliit­ti­nen valin­ta, ymmär­rän. Näin mei­tä ohja­taan, ymmär­rän. Pyö­räi­ly-kult­ti, ymmärrän.
    Mut­ta kovin monel­le Elä­mä on muu­ta­kin kuin kau­pun­ki­kes­kus, Oodi, lef­fat, baa­rit, Stok­ka jne. jon­ne pää­see orans­si kypä­rä pääs­sä pyörällä.
    Meil­le se on pää­asias­sa sitä muu­ta. Sin­ne Muu­al­le pitäi­si pääs­tä. Töihinkin.
    Rait­sik­ka sit­ten? Kiin­nit­tä­kää­pä huo­mion­ne “nopeu­teen”, jol­la ratik­ka nykyi­sel­lään ete­nee. Kul­jet­ta­jal­la on käy­tet­tä­vis­sään kak­si mah­dol­lis­ta nopeutta:a) ihmi­sen käve­ly­vauh­ti b) hidas pyö­rän vauh­ti, käsi toi­ses­sa tangossa.
    On ihan nor­maa­lia? että mat­ka kan­ta­kau­pun­gin lai­dal­ta toi­sel­le kes­tää esim. 40 minuut­tia. Edes­ta­kai­se­na puo­li­tois­ta tun­tia. Tämä ker­taa vii­si pel­käs­tään yhden vii­kon aika­na… Suju­va jouk­ko­lii­ken­ne vrt. kau­pun­gin tosia­sial­li­nen koko.
    Met­ro? No, sil­lä on kak­si suun­taa. Ja maa­il­mas­sa on vähin­tään kah­dek­san ilman­suun­taa. Met­ro on yksin­ker­tai­ses­ti lii­an pie­ni. Itä­suun­nan se hoi­taa hyvin. 

    Olem­me alka­neet haa­veil­la muut­ta­mi­ses­ta pois kan­ta­kau­pun­gis­ta, pois Hel­sin­gis­tä­kin, kos­ka tääl­lä alkaa olla saar­ros­tuk­sen tun­nel­maa. Omal­la autol­la kyl­lä pää­see pois nopeas­ti­kin, mut­ta pitää läh­teä riit­tä­vän aikai­sin ja tun­tea rei­tit kuin tak­si­kus­ki. Jul­ki­set ovat ok valin­ta, mut­ta sii­nä­pä sit­ten istut, istut, istut. Sor­mei­le­maan jul­ki­ses­sa tun­ti­kausia äly­pu­he­lin­ta tuhan­sien mui­den kans­sa en aio vajo­ta. Se ei ole elä­mää. Tämä tie­dok­si jos jul­ki­sen lii­ken­nöin­nin suun­nit­te­li­ja muu­ta kuvittelee. 

    Jul­ki­sen lii­ken­teen pitäi­si luo­da ihmi­sil­le lisää aikaa eikä vähen­tää sitä. Nopeus ja sujuvuus.
    Elä­mä rati­kas­sa istuen, on sen nos­tal­gi­nen reit­ti mikä tahan­sa, on yhtä tyh­jän kans­sa. Minun puo­les­ta­ni ete­nan vauh­tia mör­ni­vät spo­rat voi­si myy­dä­pois kaik­ki ja tilal­le vaik­ka nii­tä ehdo­tet­tu­ja “kumi­pyö­rä­vau­nu­ja”, jos ne liik­kui­si­vat edes nopeu­del­la jota voi­daan kut­sua liikennöinniksi. 

    Ja jos joku halu­aa kom­men­toi­da, että muu­ta pois kan­ta­kau­pun­gis­ta kiti­se­mäs­tä, niin kyl­lä me muu­tam­me­kin, kun­han lap­set saa­daan tääl­tä kou­lus­ta pois. Sii­nä mene­vät aina­kin kah­den ihmi­set veroeu­rot­kin toi­seen osoit­tee­seen, mut­ta tilal­le saa­daan var­mas­ti äly­pu­he­lin-jouk­ko­lii­ken­ne ‑ylis­tä­jiä, joi­den elä­mä on todel­la­kin se pari heh­taa­ria Kol­men sepän ympä­ril­lä ja vas­taa nykyi­sen poliit­ti­sen val­ta­suun­tauk­sen ideaalielämää.

    1. Jouk­ko­lii­ken­ne­vä­li­neen nopeus ei ole riip­pu­vai­nen sii­tä, kul­kee­ko se kumi­pyö­ril­lä vai kis­koil­la, vaan min­kä­lai­ses­sa lii­ken­neym­pä­ris­tös­sä se kul­kee ja kuin­ka usein pysäh­tyy. Katu­ver­kon nopeus­ra­joi­tuk­set ja ris­teyk­set mää­rit­te­le­vät pit­käl­ti, kuin­ka nopeas­ti sii­nä voi mikään ajo­neu­vo ede­tä. Rati­kal­la on se etu, että se kul­kee omil­la kais­toil­la sii­nä mis­sä auto­lii­ken­ne vai­kut­taa bus­sei­hin pal­jon enem­män. Ei ole kyse myös­kään vain nopeu­des­ta, vaan mat­ka-ajan ennus­tet­ta­vuu­des­ta. Jos Vih­din­tien ratik­ka menee Kan­nel­mäes­tä kes­kus­taan puo­les­sa tun­nis­sa ja tekee sen kaik­ki­na vuo­ro­kau­de­nai­koi­na, on se var­sin hyvä suo­ri­tus. Ja muis­te­taan­pa taas, ettei kyse ole vain Kan­nel­mäes­tä kes­kus­taan pää­se­mi­ses­tä. Mat­kan var­rel­le osuu mm. kak­si juna-ase­maa, Rai­de-Joke­ri ja lukui­sia eri­lai­sia asuin- ja työpaikka-alueita.

      Bus­sit ruuh­kaut­ta­vat jo nyky­ään omat kais­tan­sa. Man­ner­hei­min­tiel­lä voi ihail­la ruuh­ka-aikoi­na kat­kea­ma­ton­ta bus­si­let­kaa. Sii­nä sitä pal­ve­lu­ta­soa on. Ja käy­tän­nös­sä ehdo­tat, että rai­tio­tiet pitäi­si kai­vaa pois ja kor­va­ta pie­nem­män kapa­si­tee­tin väli­neil­lä. Päin­vas­toin tar­vi­taan isom­man kapa­si­tee­tin väli­nei­tä, ja pika­ra­tik­ka on yksi sel­lai­nen. Met­ro on sit­ten se iso tyk­ki, mut­ta rahat eivät rii­tä teh­dä sel­lais­ta joka ilman­suun­taan ja vai­kut­taa sil­tä, että met­ros­ta on hyvin vai­kea saa­da kannattavaa.

      1. Saa­re­lai­nen: Jos Vih­din­tien ratik­ka menee Kan­nel­mäes­tä kes­kus­taan puo­les­sa tun­nis­sa ja tekee sen kaik­ki­na vuo­ro­kau­de­nai­koi­na, on se var­sin hyvä suo­ri­tus. Ja muis­te­taan­pa taas, ettei kyse ole vain Kan­nel­mäes­tä kes­kus­taan pää­se­mi­ses­tä. Mat­kan var­rel­le osuu mm. kak­si juna-ase­maa, Rai­de-Joke­ri ja lukui­sia eri­lai­sia asuin- ja työpaikka-alueita.

        Kyse voi myös jos­sain mää­rin olla Kan­nel­mä­keen pää­se­mi­ses­tä. Noil­la juna-ase­mil­la ei nimit­täin ole min­kään­lais­ta toi­min­taa tie­tyn kel­lon­ajan jäl­keen (edes len­to­kent­tä­ra­ta ei tätä asian­ti­laa kor­jan­nut) vaan sil­loin ollaan yhden bus­si­lin­jan varas­sa (toki moot­to­ri­teil­lä saat­taa lisää lin­jo­ja kul­kea). Tämä siis on tilan­ne, mikä­li asuk­kai­ta (mm. opis­ke­li­joi­ta) kiin­nos­taa vaik­ka­pa yöelä­mä muu­al­la kuin kysei­ses­sä, muu­ten ihan mukiin­me­ne­väs­sä, lähiös­sä. Myön­nän myös, etten tie­dä jat­kuu­ko yöelä­mä tuol­loin lähiöbaareissakaan.

      2. Saa­re­lai­nen:

        Ei ole kyse myös­kään vain nopeu­des­ta, vaan mat­ka-ajan ennustettavuudesta.

        Has­sua, kuin­ka mat­ka-ajan ennus­tet­ta­vuus mai­ni­taan aina rai­de­lii­ken­teen hyvä­nä puo­le­na. Oma koke­muk­se­ni espoo­lai­se­na on täs­mäl­leen päin­vas­tai­nen. Kun Län­si­met­ro tuli, mat­ka-ajan ennus­tet­ta­vuus las­ki sel­väs­ti van­haan bus­si­lii­ken­tee­seen ver­rat­tu­na. Mat­ka-aikaan kun ei kuu­lu pel­käs­tään aika sii­tä, kun nousen kul­ku­vä­li­neen kyy­tiin sii­hen kun las­keu­dun sii­tä pois, vaan myös mat­ka pysä­kil­le ja odot­te­lu pysä­kil­lä. Kun ennen Kam­pis­ta tai Ruo­ho­lah­des­ta Espoo­seen läh­ties­sä tie­si aika­tau­lua kat­so­mal­la minuu­tin tark­kuu­del­la, kos­ka bus­si läh­tee, niin nykyi­sin met­ron läh­tö­ajan tie­tää­kin ilta-aikaan vain 10 minuu­tin tark­kuu­del­la. Todel­lis­ta läh­tö­ai­kaa ei näe ennen kuin on pääs­syt alas met­ro­lai­tu­ril­le. Kun ennen tar­vit­si vara­ta mat­kaan aikaa 25 minuut­tia, niin nyt pitää vara­ta var­muu­den vuok­si 50 minuut­tia (sisäl­tää 10 minuut­tia mah­dol­lis­ta met­ron odo­tus­ta ja 15 minuut­tia lii­tyn­tä­bus­sin mah­dol­lis­ta odo­tus­ta Matinkylässä).

      3. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Kepa, olet­ko kokeil­lut­reit­tio­pas­ta? Se ker­ty­oo met­roai­ka­tau­lut minuu­tin tarkuudella.

        Tie­ten­kin minä käy­tän Reit­tio­pas­ta, mut­ta toi­sin kuin bus­seis­ta, met­ros­ta Reit­tio­pas näyt­tää vain suun­ni­tel­lut aika­tau­lut, ei sitä, kos­ka met­ro oikeas­ti läh­tee. Välia­se­mil­la oikeil­la läh­tö­ajoil­la ei ole yleen­sä mitään teke­mis­tä aika­tau­lun mukais­ten läh­tö­ai­ko­jen kans­sa muu­ten kuin että vuo­ro­vä­li on suun­nil­leen sama, jos ei ole häi­riöi­tä. Kaik­kein hul­luin­ta on se, että jopa met­roa­se­mal­la liu­ku­por­tai­den ylä­pääs­sä ole­va näyt­tö ei näy­tä todel­li­sia läh­tö­ai­ko­ja, vaan aika­tau­lun mukai­sia. Vas­ta alas lai­tu­ril­le pääs­ty­ään näkee, kos­ka seu­raa­va juna oikeas­ti lähtee.

    2. nelo­sen var­rel­ta, itä­pää: Hel­sin­gin kan­ta­kau­pun­ki muut­tuu kuu­kausi kuu­kau­del­ta vai­keam­mak­si pai­kak­si asua. Siis jos käy töis­sä kes­kus­tan ulko­puo­lel­la tai on muu­ten sin­ne asi­aa. Mei­dän per­heel­lä usein on.
      Aikaa menee huk­kaan oman auton kans­sa koko ajan enem­män kos­ka autol­la suju­van ja tur­val­li­sen liik­ku­mi­sen kapa­si­teet­tia teil­lä ei lisä­tä vaan tosia­sil­li­ses­ti vähen­ne­tään koko ajan.

      Kapa­si­teet­tiä vähen­ne­tään, kos­ka sitä lisää­mäl­lä saa­daan vain enem­män auto­lii­ken­net­tä ja ruuh­kia ja huo­non­ne­taan mui­den elä­mis­tä ja liik­ku­mis­ta. Yhtä­kään sel­lais­ta auto­tie­tä ei vie­lä ole raken­net­tu, jol­la auto­jen mää­rä vähe­ni­si. En tie­dä, mihin autol­la­si aina aje­let tai mik­set ope­ta lap­sia­si kul­ke­maan jul­ki­sil­la, mut­ta jos nyt kui­ten­kin käy­tän­nön liik­ku­mis­tar­peet ovat ihan muu­al­la, on aika äly­tön­tä tun­kea kes­kus­taan asu­maan ja autoi­le­maan. Auton­sa voi myös jät­tää kau­em­mak­si park­kiin ja liik­kua sin­ne jul­ki­sil­la. Jos kui­ten­kin autoi­lu on tär­keä­tä ja sydän­tä lähel­lä, suo­sit­te­len asuin­pai­kak­si Espoo­ta. Sitä kau­pun­kia on raken­net­tu auto­kau­pun­gik­si jo vuo­si­kym­me­niä. Toki myös sitä kau­em­pa­na Hel­sin­gis­tä autoi­lu elää ja voi var­sin hyvin.

    3. nelo­sen var­rel­ta, itä­pää:
      Met­ro? No, sil­lä on kak­si suun­taa. Ja maa­il­mas­sa on vähin­tään kah­dek­san ilman­suun­taa. Met­ro on yksin­ker­tai­ses­ti lii­an pie­ni. Itä­suun­nan se hoi­taa hyvin. 

      Olem­me alka­neet haa­veil­la muut­ta­mi­ses­ta pois kan­ta­kau­pun­gis­ta, pois Helsingistäkin,koska tääl­lä alkaa olla saar­ros­tuk­sen tun­nel­maa. Omal­la autol­la kyl­lä pää­see pois nopeas­ti­kin, mut­ta pitää läh­teä riit­tä­vän aikai­sin ja tun­tea rei­tit­kuin tak­si­kus­ki. Jul­ki­set ovat ok valin­ta, mut­ta sii­nä­pä sit­ten istut, istut, istut. Sor­mei­le­maan jul­ki­ses­sa tun­ti­kausia äly­pu­he­lin­ta tuhan­sien mui­den kans­sa en aio vajo­ta. Se ei ole elä­mää. Tämä tie­dok­si jos jul­ki­sen lii­ken­nöin­nin suun­nit­te­li­ja muu­ta kuvittelee. 

      Jul­ki­sen lii­ken­teen pitäi­si luo­da ihmi­sil­le lisää aikaa eikä vähen­tää sitä.Nopeus ja sujuvuus.
      Elä­mä rati­kas­sa istuen, on sen nos­tal­gi­nen reit­ti mikä tahan­sa, on yhtä tyh­jän kans­sa. Minun puo­les­ta­ni ete­nan vauh­tia mör­ni­vät spo­rat voi­si myy­dä­pois kaik­ki ja tilal­le vaik­ka nii­tä ehdo­tet­tu­ja ”kumi­pyö­rä­vau­nu­ja”, jos ne liik­kui­si­vat edes nopeu­del­la jota voi­daan kut­sua liikennöinniksi. 

      Hel­sin­gin kan­ta­kau­pun­ki tar­vit­see toi­sen met­ro­lin­jan. Suun­ni­tel­ma on jo ole­mas­sa, sen nimi on “Pisa­ra” eli kul­kee reit­tiä Pasi­la-Töö­lö-kes­kus­ta-Haka­nie­mi-pasi­la, ja sen junat jat­ka­vat Pasi­las­ta joko len­to­ken­täl­le tai Espoo­seen tai Van­taan kaut­ta Keravalle. 

      Jos ei val­tio halua osal­lis­tua sen toteut­ta­mi­seen pitää pk-seu­dun kau­pun­kien yhdes­sä raken­taa se. Rahat saa­daan kerää­mäl­lä ruuh­ka­mak­su­ja autoilijoilta.

  11. Vih­din­tien rati­kan koh­dal­la on teh­ty pää­osin todel­la hyvää suun­nit­te­lu­työ­tä. Olen iloi­nen ja vähän yllät­ty­nyt­kin. Sen sijaan mark­ki­noin­nis­ta insi­nöö­rit eivät tun­nu ymmär­tä­vän mitään, eivt­kä myös­kään ymmär­rä pyy­tää sii­hen apua, ja se har­mit­taa. Tulos on sit­ten täl­lai­sia has­su­ja kir­joi­tuk­sia Hesa­ris­sa ja pahim­mil­laan koko hank­keen peruuntuminen.

    Mik­si ihmees­sä esi­tel­lä hyvä suun­ni­tel­ma ja lät­käis­tä perään lin­ja­kart­ta, joka saa taa­tus­ti munk­ki­nie­me­läi­set rai­von val­taan? Jako­mäes­sä noin voi­si teh­dä­kin, mut­ta Mun­kas­sa ei, kas kun sel­lais­ta on tasa-arvo 😉

    Vih­din­tien ratik­ka aloit­taa lii­ken­teen aikai­sin­taan 10 vuo­den kulut­tua. Oli­si­ko­han se viral­li­nen tavoi­te­vuo­si nyt 2027, jos oikein muis­tan, ja sii­hen vähän tavan­omais­ta vii­ve­li­sää pääl­le. Tuos­sa tilan­tees­sa rati­koi­den lin­jas­to on joka tapauk­ses­sa muut­tu­nut nykyi­ses­tä, pari vuot­ta sit­ten mul­lis­te­tus­ta. On Som­pa­saa­ren ratik­kaa, on Laa­ja­sa­lon ratik­kaa ja niin edelleen.

    Tosia­sia on, ettei meis­tä kukaan vie­lä tie­dä, mil­lai­nen se lin­jas­to vuon­na 2029 on. Jotain on ole­tet­ta­va, jot­ta suun­nit­te­li­joil­la on poh­ja kus­tan­nus­las­ken­taa var­ten. Mut­ta sitä poh­jaa ei pidä vie­dä “ainoa­na totuu­te­na” medial­le ja asukkaille.

    Oli­si pitä­nyt vähim­mil­lään­kin esit­tää eri­lai­sia vaih­toeh­to­ja. Tode­ta, että las­kel­mat teim­me vaih­toeh­don 4 perus­teel­la, mut­ta täs­sä on lisäk­si vaih­toeh­dot 1, 2, 3, 5 ja 6. Lopul­li­nen lin­jas­to on ehkä joku näis­tä, tai sit­ten joku muu. Se oli­si rau­hoit­ta­nut mie­liä, ja ollut myös lähem­pä­nä lopul­lis­ta todel­li­suut­ta. Nyt ris­kee­ra­taan koko hank­keen toteu­tu­mi­nen sik­si, ettei ymmär­re­tä mark­ki­noin­ti­puo­les­ta mitään.

    Oikeas­ti tuon voi rat­kais­ta vaik­ka kuin­ka monel­la eri taval­la, ja nelo­nen voi val­lan hyvin kul­kea Tope­liuk­sen­ka­tua, Rune­ber­gia ja Arka­dian­ka­tua Lasi­pa­lat­sil­le ja siel­tä Aleksille.

    Tosin Stock­man­nia tus­kin kan­nat­taa mureh­tia, eikö­hän sen taru ole tapu­tel­tu jo muu­ten­kin. Mut­ta onhan Mans­kun ja Alek­sin kul­mas­sa ole­val­le Pris­mal­le­kin kiva pääs­tä rati­kal­la Munkkiniemestä…

    1. Daniel Feder­ley:
      Vih­din­tien rati­kan koh­dal­la on teh­ty pää­osin todel­la hyvää suun­nit­te­lu­työ­tä. Olen iloi­nen ja vähän yllät­ty­nyt­kin. Sen sijaan mark­ki­noin­nis­ta insi­nöö­rit eivät tun­nu ymmär­tä­vän mitään, eivt­kä myös­kään ymmär­rä pyy­tää sii­hen apua, ja se har­mit­taa. Tulos on sit­ten täl­lai­sia has­su­ja kir­joi­tuk­sia Hesa­ris­sa ja pahim­mil­laan koko hank­keen peruuntuminen.

      Mik­si ihmees­sä esi­tel­lä hyvä suun­ni­tel­ma ja lät­käis­tä perään lin­ja­kart­ta, joka saa taa­tus­ti munk­ki­nie­me­läi­set rai­von val­taan? Jako­mäes­sä noin voi­si teh­dä­kin, mut­ta Mun­kas­sa ei, kas kun sel­lais­ta on tasa-arvo 

      Oli­si pitä­nyt vähim­mil­lään­kin esit­tää eri­lai­sia vaih­toeh­to­ja. Tode­ta, että las­kel­mat teim­me vaih­toeh­don 4 perus­teel­la, mut­ta täs­sä on lisäk­si vaih­toeh­dot 1, 2, 3, 5 ja 6. Lopul­li­nen lin­jas­to on ehkä joku näis­tä, tai sit­ten joku muu. Se oli­si rau­hoit­ta­nut mie­liä, ja ollut myös lähem­pä­nä lopul­lis­ta todel­li­suut­ta. Nyt ris­kee­ra­taan koko hank­keen toteu­tu­mi­nen sik­si, ettei ymmär­re­tä mark­ki­noin­ti­puo­les­ta mitään.

      Oikeas­ti tuon voi rat­kais­ta vaik­ka kuin­ka monel­la eri taval­la, ja nelo­nen voi val­lan hyvin kul­kea Tope­liuk­sen­ka­tua, Rune­ber­gia ja Arka­dian­ka­tua Lasi­pa­lat­sil­le ja siel­tä Aleksille. 

      Tot­ta turi­set. Ongel­ma­na on kui­ten­kin se, että päät­tä­jät yleen­sä halua­vat muu­ta­mia sel­kei­tä rat­kai­su­ja ja niil­le perus­te­lut. Jos toi­sit esi­tyk­sen: “Emme tie­dä vie­lä, mil­tä rai­tio­tie­lin­jas­to näyt­tää kym­me­nen vuo­den pääs­tä, mut­ta alla ole­vil­la lisä­rai­teil­la mah­dol­lis­te­taan lii­ken­nöin­ti­vaih­toeh­dot 1, 2, 3, 4, 5 ja 6 sekä tie­tyil­lä lisäin­ves­toin­neil­la myös vaih­toeh­dot 7–12”, oli­si ihan mah­do­ton­ta arva­ta lop­pu­tu­los­ta. Toden­nä­köi­ses­ti alet­tai­siin vään­tä­mään jos­tain koko­nai­suu­den kan­nal­ta epä­olen­nai­ses­ta rai­teen­pät­käs­tä, jon­ka pois­ta­mi­sel­la voi­si joku sul­kea pois jou­kon itsel­leen epä­mie­lui­sia vaih­toeh­to­ja eli juu­ri tätä pää­tök­sen­te­ki­jöi­den myö­hem­pää vapautta. 

      Hyvä suun­nit­te­li­ja halu­aa aina jät­tää laa­jen­nus­va­raa ja mah­dol­li­suuk­sia muu­tok­siin. Päät­tä­jä taas halu­aa sel­keyt­tä ja suu­ria lin­jo­ja. Tämän vuok­si ei ole yleen­sä jär­ke­vää tuo­da päät­tä­jäl­le esil­le kaik­kia nii­tä tule­vai­suu­den ske­naa­rioi­ta, joi­hin suun­ni­tel­mal­la varau­du­taan. Esi­te­tään ne pää­lin­jat, joi­den perus­teel­la on teh­ty valin­nat, ja naa­mioi­daan myö­hem­mät laa­jen­nus­mah­dol­li­suu­det ja tule­vai­suut­ta var­ten teh­dyt varauk­set huol­to­ti­loik­si, vaih­to­rai­teik­si, häi­riön­sie­to­ka­pa­si­tee­tik­si ym, mitä ne var­mas­ti myös­kin ovat. Ainoas­taan sel­lai­set varauk­set, joil­la on mer­kit­tä­vää vai­ku­tus­ta bud­jet­tiin, on pak­ko tuo­da esil­le. Muis­ta kan­nat­taa sen sijaan olla hiljaa.

  12. Tämän Pen­ti­käi­sen aivoi­tuk­set kan­nat­taa jät­tää omaan arvoon­sa. Mies on Suo­men Yrit­tä­jien joh­dos­sa onnis­tu­nut tär­vää­mään pien­ten yrit­tä­jien mah­dol­li­suu­det pai­kal­li­seen sopi­mi­seen, vai­kut­ta­mi­seen ja yhteis­kun­nal­li­seen rin­nak­kai­se­loon yllät­tä­vän lyhyes­sä ajassa. 

    Se tosin ei ole ihme­kään, ottaen huo­mioon, että hän sai pot­kut edel­li­ses­tä työs­tään luot­ta­mus­pu­lan vuoksi…

    1. Jon­ne: Tämän Pen­ti­käi­sen aivoi­tuk­set kan­nat­taa jät­tää omaan arvoon­sa. Mies on Suo­men Yrit­tä­jien joh­dos­sa onnis­tu­nut tär­vää­mään pien­ten yrit­tä­jien mah­dol­li­suu­det pai­kal­li­seen sopi­mi­seen, vai­kut­ta­mi­seen ja yhteis­kun­nal­li­seen rin­nak­kai­se­loon yllät­tä­vän lyhyes­sä ajassa. 

      Tämän pur­kauk­sen jäl­keen päi­vä­työs­sä “onnis­tu­mi­nen” ei yllätä.

  13. Köm­pe­löi­tä rai­tio­vau­nu­ja perus­tel­laan sil­lä, että nii­hin menee ker­ral­la vähän enem­män mat­kus­ta­jia, ja että pit­kil­lä lin­joil­la bus­sit ruuh­kau­tu­vat peräk­käin ruuhka-aikaan. 

    On kum­mal­lis­ta, jos nyky­ai­kai­sel­la lii­ken­tee­noh­jaus­tek­nii­kal­la ei pys­ty­tä hoi­ta­maan täl­lais­ta ongel­maa, sen sijaan että ruve­taan raken­te­le­maan rai­tio­vau­nuil­le omaa kal­lis­ta infra­struk­tuu­ria, joka vie kai­ken katu­ti­lan ja jon­ka takia kaik­ki kau­pun­gin kadut jou­du­taan raken­ta­maan uudelleen.

      1. Tasai­nen mat­ka, vaik­ka­pa Kata­ja­no­kal­ta kes­kus­taan, usein oma mat­ka­ni, menee kyl­lä luk­suk­sen puo­lel­le, jos ratik­ka tulee eikä jokin asia X ole blo­kan­nut taas vaih­teek­si lii­ken­net­tä, ja j o s jää pois 5–10 minuu­tin mat­kan jäl­keen keskustassa. 

        Mut­ta jos mat­ka jat­kuu vaik­ka­pa ruuh­ka-aika­na kah­del­la vaih­dol­la vaik­ka­pa Käpy­lään ja kes­tää noin 50 minuut­tia (hie­man vail­le junan mat­ka-aika Lah­teen), ollaan luk­suk­ses­ta kaukana.
        Ja var­sin­kin kun tie­tää, että sama aika takai­sin matkustaessa.
        Ei hyvä. Arvo­sa­na lii­ken­nöin­nil­le on sil­loin hyvin heikko.
        On valit­ta­va oma auto. Tai bus­si. Joka on sel­väs­ti nopeam­pi, vaik­ka mat­kaa kovas­ti häi­ri­tään­kin Hämeen­tiel­lä nykyi­sel­lään kun hyvää maan­tie­tä sii­nä muo­ka­taan uuden poliit­ti­sen lii­ken­nea­jat­te­lun tarpeisiin. 

        Ratik­ka on toki kiva, mut­tei var­sin­kaan pidem­mil­lä kan­ta­kau­pun­gin sisäi­sil­lä mat­koil­la mil­lään taval­la käte­vä eikä sujuva. 

        Tie­ten­kin jos ihmi­sel­lä on aikaa, mikäs sii­nä on körötellessä.
        Mut­ta itse­ni on edel­leen olta­va töis­sä tark­kaan mää­rät­ty­nä aika­na ja sama myös kou­lu­lai­sil­la­ni. Ratik­ka-aamui­na onkin lai­tet­ta­va kel­lo hie­man kuu­den jäl­keen soi­maan. Luk­sus jää toisille.

      2. Tot­ta, bus­si­mat­ka on nyki­väm­pää ja täris­tä­väm­pää kuin ratik­ka­mat­ka, mut­ta mik­si? Entä, jos bus­sit sää­det­täi­siin hitaam­min kiih­ty­vik­si ja pysäh­ty­vik­si, poik­keuk­se­na hätä­jar­ru­tuk­set. Entä, jos niil­lä oli­si saman­lai­nen oma väy­lä kuin rati­koil­la? Ja entä, jos bus­si oli­si joh­din­hy­bri­di, joka osal­la mat­kaa sai­si vir­ran joh­dois­ta ja samal­la latau­tui­si joh­do­ton­ta mat­kaa var­ten. Täl­lais­ta rat­kai­sua ei ehkä ole käy­tös­sä, mut­ta voi­si­ko sel­lai­sen suun­ni­tel­la ja sel­lais­ta käyt­tää. Kapa­si­teet­ti oli­si jon­kin ver­ran pie­nem­pi kuin rati­kal­la, mutta
        infra huo­mat­ta­vas­ti hal­vem­pi, käyt­tö­ku­lut var­maan liki­main samat. Ne riip­pu­vat kui­ten­kin mel­ko lail­la käyt­tä­jä­mää­ris­tä ja pysäk­ki­vä­leis­tä joh­tuen rati­kan suu­res­ta massasta.

      3. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Bus­sit kul­ke­vat täris­ten ja nykien. Rati­koi­den tasai­nen mat­ka on sii­hen näh­den luksusta.

        Täri­nän syy istuu aika usein ratin ja tuo­lin välis­sä. Usein täri­nä ei ole bus­sin vaan puut­teel­li­ses­ti kou­lu­te­tun kus­kin omi­nai­suus. Ja kyl­lä nii­tä riit­tää myös rati­koi­hin. Kyl­lä tämä sel­vi­ää, kun tar­peek­si aje­lee eri värkeillä.

    1. Ei hyvä ratik­kain­fra ole hyvää bus­si-infraa kal­liim­paa. Kus­tan­nuk­set tule­vat tämän infran erot­ta­mi­ses­ta muus­ta lii­ken­tees­tä, eikä se vede­tään­kö kais­tal­le asvalt­ti vai kis­kot eri­tyi­ses­ti vai­ku­ta kus­tan­nuk­siin. Kis­kot itse asias­sa kes­tä­vät parem­min ja plus­sa­na myös mah­dol­li­suus vetää nur­mi­ra­taa kuten Kum­pu­lan­laak­soon on tulossa.

    2. Rai­tio­vau­nut epä­käy­tän­nöl­li­siä:
      Rai­tio­vau­nut on yliar­vos­tet­tu lii­ken­ne­muo­to kau­pun­gis­sa. Vau­nut aje­le­vat kis­koil­la peräk­käin, eivät­kä pää­se ohit­ta­maan toi­si­aan. Pie­ni­kin toi­min­ta­häi­riö, vää­rin pysä­köi­ty auto, pik­ku kola­ri tai ajo­lan­kaon­gel­mat aiheut­ta­vat, että koko lii­ken­ne sei­soo. Myös syk­syn leh­det ja lumi aiheut­ta­vat ongelmia. 

      Lisäk­si rai­tei­den ja omien väy­lien raken­ta­mi­nen on kal­lis­ta, ja koko kesä aje­taan poik­keus­rei­teil­lä tai kor­vaa­vil­la bus­seil­la, kun kis­kot kai­ve­taan sään­nöl­li­sin välein ylös kun­nos­tet­ta­vak­si. Tun­tuu­kin oudol­ta, että ole­mas­sao­le­vat bus­siyh­tey­det halu­taan ehdoin tah­doin kor­va­ta rai­tio­vau­nuil­la, ja raken­taa niil­le lisäk­si kal­lis uusi infrastruktuuri. 

      Täs­sä itse asias­sa ollaan raken­ta­mas­sa nime­no­maan uut­ta, Man­ner­hei­min­tien rati­koil­le vaih­toeh­tois­ta lin­jaa. Eli lisää­mäs­sä toi­min­ta­var­muut­ta. Jos Man­ner­hei­min­tiel­lä rai­tio­lii­ken­ne sei­soo, nelo­nen kul­kee sii­tä riippumatta.

      Bus­siyh­teyk­sien toi­mi­vuu­den hai­kai­lu on sil­lä lail­la hul­lua, että tosia­sias­sa bus­siin ei saa­da sitä mää­rää ihmi­siä, mikä menee ratik­kaan. Uusil­la Joke­ri-mal­lin rati­koil­la saa­daan mel­kein kol­min­ker­tais­tet­tua yhden yksi­kön kapa­si­teet­ti, mikä vähen­tää ruuhkautumista. 

      Rai­tio­vau­nut epä­käy­tän­nöl­li­siä:
      Köm­pe­löi­tä rai­tio­vau­nu­ja perus­tel­laan sil­lä, että nii­hin menee ker­ral­la vähän enem­män mat­kus­ta­jia, ja että pit­kil­lä lin­joil­la bus­sit ruuh­kau­tu­vat peräkkäinruuhka-aikaan. 

      On kum­mal­lis­ta, jos nyky­ai­kai­sel­la lii­ken­tee­noh­jaus­tek­nii­kal­la ei pys­ty­tä hoi­ta­maan täl­lais­ta ongel­maa, sen sijaan että ruve­taan raken­te­le­maan rai­tio­vau­nuil­le omaa kal­lis­ta infra­struk­tuu­ria, joka vie kai­ken katu­ti­lan ja jon­ka takia kaik­ki kau­pun­gin kadut jou­du­taan raken­ta­maan uudelleen. 

      Nyky­ai­kai­sel­la lii­ken­tee­noh­jaus­tek­nii­kal­la ei voi rat­kais­ta tätä ruuh­kaan­tu­mi­son­gel­maa, kos­ka se on seu­raus­ta lin­jas­ton toi­min­nan perus­lo­gii­kas­ta. Lin­jal­la ensim­mäi­se­nä aja­va auto ottaa pysä­kil­tä mat­kus­ta­jia ja vii­väs­tyy tätä teh­des­sään. Seu­raa­val­le autol­le mat­kus­ta­jia ei rii­tä yhtä pal­jon, joten se pää­see ete­ne­mään nopeam­min ja ottaa edel­lis­tä autoa kiin­ni. Kun lin­jaa on ajet­tu jon­kin mat­kaa, alkaa edel­lä aja­vas­ta täy­dem­mäs­tä bus­sis­ta pyr­ki­mään myös mat­kus­ta­jia ulos, jol­loin se hidas­tuu enti­ses­tään. Kos­ka bus­sien väli supis­tuu koko ajan, seu­raa­va bus­si saa yhä vähem­män mat­kus­ta­jia, kun näi­tä ei ennä­tä tul­la pysä­ki­le auto­jen väliai­ka­na. Lop­pu­tu­lok­se­na on se, että bus­sit pää­ty­vät aja­maan perätysten. 

      Ongel­man voi rat­kais­ta vain sil­lä, että bus­sit sei­soi­si­vat joka pysä­kil­lä kuten junat odot­taen aika­tau­lun­mu­kais­ta läh­tö­ai­kaa. Tämä oli­si mitoi­tet­ta­va niin, että kaik­ki ehti­vät var­mas­ti nous­ta autoon. Seu­rauk­se­na oli­si lin­jan vaka­va hidas­tu­mi­nen. Jär­ke­väm­pää on kas­vat­taa yksikkökokoa.

    3. Kos­ka yksit­täis­tä vuo­roa on han­ka­laa nopeut­taa, ainoa sää­te­ly­kei­no oli­si hidas­taa. Kyl­lä­hän se on peri­aat­tees­sa mah­dol­lis­ta, jos sopii hidas­taa mat­ko­ja. Nopeut­ta­mis­va­raa­kin saa­tai­siin, jos ajet­tai­siin kaik­ki vuo­rot tar­koi­tuk­sel­la hitaam­min kuin voi­si. Mat­kus­ta­jat (ja useam­pi kir­joit­ta­ja tääl­lä­kin) yleen­sä toi­vo­vat, että pää­si­si­vät peril­le nopeam­min eikä hitaammin.

  14. Osmo. Esi­tä avoin kir­je Mikael Pen­ti­käi­sel­le mik­si Stock­mann Tapio­la tekee myös tap­pio­ta kun rai­tio­vau­nu ei edes kul­je Espoo­seen vaik­ka Kaup­pa­kes­kus Ainoas­sa on park­ki­paik­ko­ja autoil­le ja met­roa­se­ma on myös Tapio­las­sa jos­ta pää­see Kam­pis­ta ja Rau­ta­tien­to­ril­ta alle 15 minuu­tis­sa yhteen suun­taan AB vyö­hyk­keel­lä . Oli­si toi­vot­ta­vaa että Mikael Pen­ti­käi­nen osal­lis­tui­si kes­kus­te­luun perus­te­le­maan kan­to­ja näin höpe­rön mie­li­pi­teen esit­tä­mi­ses­tä sii­tä Stock­man­nin tap­piot ovat vih­rei­den syyt rai­tio­vau­nu 4:sen pysäk­ki muutoksista

  15. Jouk­ko­lii­ken­ne­reit­tien muut­tu­mi­nen kat­koo aina tutuk­si tul­lei­ta yhteyksiä.

    Onkos täl­lä pal­jon­kin väliä? Aina­kin minä kat­son rei­tin lähes aina Reit­tiop­paas­ta. Eipä tule pal­joa sekaan­nuk­sia, vaik­ka rei­tit muuttuisivatkin.

  16. Jat­ka­kaa kym­pin reit­tiä nykyi­sel­tä pää­te­py­säkkl­tä Huo­pa­lah­den ase­mal­le, niin sii­nä teil­lä on pika­ra­tik­kaa. Muut pai­kat voi jät­tää bus­seil­le, junil­le ja metrolle.

    1. Kym­pin pika­ra­tik­ka:
      Jat­ka­kaa kym­pin reit­tiä nykyi­sel­tä pää­te­py­säkkl­tä Huo­pa­lah­den ase­mal­le, niin sii­nä teil­lä on pika­ra­tik­kaa. Muut pai­kat voi jät­tää bus­seil­le, junil­le ja metrolle. 

      Tuo­kin on yksi vaih­toeh­to, ja siel­tä sit­ten Poh­jois-Haa­gaan. Vih­din­tien ratik­ka kan­nat­taa raken­taa koko­naan Vih­din­tien suun­tai­ses­ti ja vas­ta sit­ten kun Vih­din­tien vart­ta on alet­tu tii­vis­tää, se tar­koit­taa mm Riis­ta­vuo­ren puis­ton muut­ta­mis­ta asui­na­lu­eek­si, ja Kona­lan varas­to­hök­ke­lei­den kor­vaa­mis­ta umpi­kort­te­li­ker­ros­ta­loil­la joi­den ala­ker­ras­sa on bistrot.

      1. R.Silfverberg: Tuo­kin on yksi vaih­toeh­to, ja siel­tä sit­ten Pohjois-Haagaan.Vihdintien ratik­ka kan­nat­taa raken­taa koko­naan Vih­din­tien suun­tai­ses­ti ja vas­ta sit­ten kun Vih­din­tien vart­ta on alet­tu tii­vis­tää, se tar­koit­taa mm Riis­ta­vuo­ren puis­ton muut­ta­mis­ta asui­na­lu­eek­si, ja Kona­lan varas­to­hök­ke­lei­den kor­vaa­mis­ta umpi­kort­te­li­ker­ros­ta­loil­la joi­den ala­ker­ras­sa on bistrot.

        Kymp­pi jat­kuu aika­naan pit­kin Hämeenlinnanbulevardia.

  17. Tääl­lä­kin on pit­kiä selos­tuk­sia, miten bus­sit ruuh­kau­tu­vat pysä­keil­le tul­les­saan. Joku auto­ma­tiik­ka nyky­ai­ka­na var­maan osai­si ker­toa kul­jet­ta­jal­le, jos kan­nat­ta­si kii­reh­tiä alta pois vain jät­tä­mäl­lä pysä­kil­le pois­tu­vat mat­kus­ta­jat ja jat­ka­mal­la matkaa. 

    Täl­lai­nen onnis­tui­si hyvin, jos pysä­kil­le tul­les­sa bus­sin etuo­san lin­ja­nu­me­ro muut­tui­si ohi­tuk­sen mer­kik­si muo­toon XXX. Ja jos lii­ken­ne on tar­peek­si tihe­ää, muu­ta­man minuu­tin hei­tot aika­tau­luis­sa eivät hait­taa, kun ei tar­vit­se koko ajan olla näi­tä reit­tiop­pai­ta vahtimassa.

  18. Stoc­ka on epäi­le­mät­tä itse edis­tä­nyt omaa ala­mä­ke­ään teke­mäl­lä laa­jen­nuk­sia, joi­hin rahat ja tuo­tot eivät sit­ten riit­tä­neet­kään. Mut­ta sil­ti­kään ei kan­nat­tai­si vähä­tel­lä lii­ken­neyh­teyk­sien ja asia­kas­vir­to­jen mer­ki­tys­tä mil­le tahan­sa kaupalle. 

    Töö­lös­sä sada­tel­tiin Stoc­kal­le pää­syn vai­keut­ta jo muu­ta­ma vuo­si sit­ten, kun kak­ko­sen ratik­ka kään­net­tiin välil­lä kier­tä­mään Kam­pin kaut­ta Rau­ta­tie­a­se­mal­la ja bus­si 24 siir­tyi pal­ve­le­maan hau­tas­maal­le meni­jöi­tä. Etu-Töö­lös­tä ei näi­den muu­tos­ten jäl­keen pääs­syt enää suo­raan Stoc­kal­le. Ei etuo­vel­le eikä takao­vel­le, kuten oli vuo­si­kym­me­niä totut­tu. Samaan sau­maan osui Stoc­kan ala­mäen alku.

    Eivät ihmi­set käve­le suo­sik­ki­kaup­paan­sa jos­tain Fre­dal­ta, vaan etsi­vät tilal­le uudet ostos­pai­kat. Tur­ha sii­tä on ketään pil­ka­ta. Arjen suju­vuus on tär­ke­ää, eikä kukaan ilah­du sii­tä, että lii­ken­neyh­teyk­siä koko ajan hei­ken­ne­tään ja myllätään.

    1. Jalan­kul­ki­ja:
      Stoc­ka on epäi­le­mät­tä itse edis­tä­nyt omaa ala­mä­ke­ään teke­mäl­lä laa­jen­nuk­sia, joi­hin rahat ja tuo­tot eivät sit­ten riit­tä­neet­kään. Mut­ta sil­ti­kään ei kan­nat­tai­si vähä­tel­lä lii­ken­neyh­teyk­sien ja asia­kas­vir­to­jen mer­ki­tys­tä mil­le tahan­sa kaupalle. 

      Töö­lös­sä sada­tel­tiin Stoc­kal­le pää­syn vai­keut­ta jo muu­ta­ma vuo­si sit­ten, kun kak­ko­sen ratik­ka kään­net­tiin välil­lä kier­tä­mään Kam­pin kaut­ta Rau­ta­tie­a­se­mal­la ja bus­si 24 siir­tyi pal­ve­le­maan hau­tas­maal­le meni­jöi­tä. Etu-Töö­lös­tä ei näi­den muu­tos­ten jäl­keen pääs­syt enää suo­raan Stoc­kal­le. Ei etuo­vel­le eikä takao­vel­le, kuten oli vuo­si­kym­me­niä totut­tu. Samaan sau­maan osui Stoc­kan ala­mäen alku. 

      Stoc­kan kul­ta-aika osui sotien jäl­keen kun suo­ma­lais­ten osto­voi­ma kas­voi kas­va­mis­taan ja yhä useam­mal­la oli varaa pie­neen ylellisyyteen.
      Suo­men BKT alkoi tip­pua 2008 eikä ole vie­lä­kään saa­vut­ta­nut sitä, ja pahi­ten las­ku iski PK-seu­dul­le ja joi­hin­kin mui­hin paik­ka­kun­tiin jot­ka oli­vat Nokias­ta riippuvaisia.
      Myös Venä­jän (itse aiheut­ta­mat) poliit­ti­set toi­met ja sen seu­rauk­set ovat vai­kut­ta­neet Stock­mann-kon­ser­niin, ensin tava­ra­ta­lo­ja jou­dut­tiiin sul­ke­maan Mos­ko­vas­sa ja Pie­ta­ris­sa, sit­ten venä­läis­ten ostos­mat­kai­li­joi­den tulo Suo­meen hii­pui tai sit­ten he käy­vät pää­asias­sa ostok­sil­la vain Lap­peen­ran­nas­sa ja Haminassa.
      Myös Aka­tee­mi­sen Kir­ja­kau­pan myyn­ti on ollut huo­no jut­tu kos­ka Stock­man­nin kan­ta-asiak­kuu­des­ta ei ole hyö­tyä siel­lä asioi­des­sa tai päin­vas­toin. Aka­tee­mi­nen ja itse tava­ra­ta­lo oli ainut­laa­tui­nen koko­nai­suus Skan­di­na­vias­sa, nyt ei enää. Eri­kois­kir­jo­jen ja leh­tien vali­koi­ma supis­tui yhdes­sä yös­sä kun Bon­nier kon­ser­nin joh­to joka kuvit­te­lee että suo­ma­lai­set mie­het ovat kiin­nos­tu­nei­ta vain autois­ta ja jää­kie­kos­ta ja nai­set nor­mi­dek­ka­ri­pok­ka­reis­ta, alkoi mää­rä­tä valikoimasta.
      Isoil­la kes­kus­ta­ta­va­ra­ta­loil­la on aina ollut jon­kin­lai­nen sex-appeal ver­rat­tu­na hal­vem­piin kaup­poi­hin. Nii­hin voi men­nä, vaik­ka ei oli­si aikei­ta ostaa edes mitään, esim kat­so­maan nais­kau­neut­ta, ja hou­ku­tus teh­dä herä­teos­tok­sia kas­vaa jos siel­lä viih­tyy hyvin. Ikä­ra­ken­teen perus­teel­la voin väit­tää että suu­rin osa asiak­kais­ta tulee muu­al­ta kuin Töö­lös­tä tai Munkkiniemestä.

      1. Hyvä kun jouk­ko­lii­ken­net­tä kehitetään.
        Jouk­ko­lii­ken­teen kes­kit­tä­mis­vim­ma kyl­lä kum­mas­tut­taa suu­res­ti. Lii­ken­ne yri­te­tään kes­kit­tää yhdel­le rei­til­le. Hajau­te­tum­pi jouk­ko­lii­ken­ne pal­ve­lee parem­min tar­koi­tus­taan, ihmis­ten liik­ku­mis­ta eri paik­koi­hin. Hajau­te­tus­sa jouk­ko­lii­ken­ne­jär­jes­tel­mäs­sä käyt­tö­as­te nousee välit­tö­mäs­ti kun ihmi­set huo­maa­vat jouk­ko­lii­ken­ne­vä­li­nei­den saa­vu­tet­ta­vuu­den paran­tu­neen. Jouk­ko­lii­ken­nea­jo­neu­von kapa­si­teet­ti ei ole rat­kai­se­va teki­jä täs­sä asiassa.
        Joka tapauk­ses­sa eri kokoi­set ajo­neu­vot kul­ke­vat saas­teet­to­mas­ti säh­köl­lä lähitulevaisuudessa.
        Var­maan ladat­ta­va säh­kö­bus­si on oival­li­nen väli­ne kokeil­la eri reit­ti­vaih­toeh­to­ja ennen kuin ale­taan asen­ta­maan rai­tei­ta ja ajolankoja.

  19. Vii­me päi­vi­nä on esiin­ty­nyt epä­tie­toi­suut­ta sii­tä, min­kä­lai­sia vau­nu­ja pika­rai­tio­tie­vau­nut oikein ovat. Vau­nut eivät oikeas­taan eroa taval­li­sis­ta rai­tio­vau­nuis­ta muu­ten, kuin että nii­den rei­teil­tä on pois­tet­tu pysäkit. 

    Lii­ken­nein­si­nöö­rit ovat nimit­täin huo­man­neet, että mat­kus­ta­jat ja pysä­kit hait­taa­vat huo­mat­ta­vas­ti vau­nu­jen liik­ku­mis­ta. Pysä­kit pois­ta­mal­la vau­nu­jen nopeu­det saa­daan lisään­ty­mään merkittävästi.

  20. Fredri­kin­ka­dul­ta on 300 met­rin käve­ly­mat­ka Stockalle.”

    Mat­ka on kyl­lä­kin 500 met­riä. Mut­ta sama­pa tuo, nyky­me­nol­la Stoc­ka ehtii kaa­tua ennen kuin näi­hin lin­joi­hin tulee mitään muutosta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.