Rakennuslupien myöntäminen nettobudjetointiin

Jou­duin taas kor­vat punai­se­na kuun­te­le­maan sinän­sä oikeu­tet­tua vali­tus­ta raken­nus­lu­pien hitaas­ta käsit­te­lys­tä Hel­sin­gis­sä. Täl­lä ker­taa kysees­sä oli oma­ko­ti­ta­lon raken­ta­ja, jon­ka pro­jek­tiin tulee kuu­kausien lyk­käys lupa­kä­sit­te­li­jän kesä­lo­man ja työ­ruuh­kan takia.

Valit­ta­ja on oikeas­sa. Tämä on aivan tol­ku­ton­ta. Seli­tyk­sek­si voi­si sanoa, että kun kau­pun­gil­la on lii­an vähän rahaa, se jou­tuu valit­se­maan, pal­ka­taan­ko väkeä päi­vä­hoi­toon vai käsit­te­le­mään raken­nus­lu­pia, mut­ta ei se näin ole. Raken­nus­lu­pien käsit­te­ly mak­saa itse itsen­sä, ellei tuo­ta jopa vähän voit­toa. Kau­pun­ki ei siis sääs­tä mitään vaan pikem­min­kin menet­tää tulo­ja sil­lä, että raken­nus­lu­pia pide­tään saa­mas­sa valohoitoa.

Ongel­man ydin on vää­räs­sä bud­je­toin­ti­ta­vas­sa. Täl­lai­sen itsen­sä rahoit­ta­van pal­ve­lu­tuo­tan­non pitäi­si olla net­to­bud­je­toi­tua. Jos se oli­si, toi­mia­la voi­si pal­ka­ta lupa­kä­sit­te­li­jöi­tä tar­peel­li­sen mää­rän ja rahoit­taa sen lupa­mak­suil­la. Nyt nuo mak­sut mene­vät kau­pun­gin poh­jat­to­maan kas­saan ja bud­je­tin laa­ti­jat osoit­ta­vat käsit­te­lyyn vir­ko­ja kit­saas­ti, kos­ka kai­kes­ta pitää sääs­tää. Myös bud­je­tin laa­din­nas­sa on lii­an vähän väkeä. Sik­si teh­dään näin epä­op­ti­maa­li­sia henkilöstömitoituksia.

Kun­nan ei pidä toi­mia kuin yri­tys, mut­ta juu­ri täs­sä asias­sa toi­mi­mi­nen kuin yri­tys joh­tai­si parem­paan lopputulokseen.

41 vastausta artikkeliin “Rakennuslupien myöntäminen nettobudjetointiin”

  1. Peri­aat­tees­sa ehkä näin, mut­ta jos tänä vuon­na tar­vi­taan 100 käsit­te­li­jää ja ensi vuo­des­ta eteen­päin 10 niin siel­lä­hän ne 90 jou­ta­vaa ukkoa edel­leen istu­vat nos­ta­mas­sa palk­kaa hamaan elä­kei­kään asti.

    1. Jalo­nen:

      jos tänä vuon­na tar­vi­taan 100 käsit­te­li­jää ja ensi vuo­des­ta eteen­päin 10 niin siel­lä­hän ne 90 jou­ta­vaa ukkoa edel­leen istu­vat nos­ta­mas­sa palk­kaa hamaan elä­kei­kään asti.

      Aivan noin pal­jon en usko raken­ta­mi­sen mää­rän vaih­te­le­van, mut­ta kyl­lä raken­nus­lu­pien käsit­te­li­jöil­le ja´otain työ­tä kau­pun­gil­ta löy­tyi­si, jos noin kävisi.

      1. Onko tosi­aan ihan mah­do­ton­ta toi­mia kuin yksi­tyi­set ja irti­sa­noa työn­te­ki­jät joil­le ei enää ole tarvetta. 

        Irti­sa­no­mat­to­muuse­tu, samoin kuin pit­kät lomat ja lyhyem­pi työ­ai­ka pitäi­si vähin­tään ottaa huo­mioon jul­ki­sen ja yksi­tyi­sen sek­to­rin palk­ka­ver­tai­lus­sa. Hel­sin­gin kau­pun­gil­la työs­sä voi elää kädes­tä suu­hun ja ottaa lai­naa var­muu­del­la että työ­paik­ka on vie­lä seu­raa­val­la­kin vuosineljänneksellä.

        Raa­dol­li­ses­ti väit­täi­sin vie­lä että taat­tu työ­paik­ka näkyy myös työ­te­hos­sa. Ei ole pak­ko näyt­tää joka päi­vä ole­van­sa palk­kan­sa arvoi­nen. Samoin nyt käy­tä­vä kes­kus­te­lu ikään­ty­nei­den työt­tö­myys­tur­van leik­kausis­ta käy enem­män yksi­tyi­sen sek­to­rin työn­te­ki­jän selkänahkaan.

      2. Joo, just ton takia on parem­pi, ettei pal­ka­ta. Jos lupien käsit­te­ly vähenisi/loppuisi, se joku muu työ oli­si noin 100 pro­sent­ti­sel­la var­muu­del­la kun­ta­lais­ten kiusaa­mis­ta lisäbyrokratialla.

        Pien­ta­lo­ra­ken­ta­mi­sen lupa­me­net­te­lyt ja muut vaa­ti­muk­set ovat nykyi­sel­lään ihan öve­rei­tä, eivät­kä takaa muu­ta kuin kyös­teil­le ja suun­nit­te­li­joil­le työ­tä. Ja pas­ko­ja talo­ja, joi­den rin­nal­la 60-luku­lai­set home­laa­ti­kot alka­vat tun­tua vaihtoehdolta.

    2. Parem­pi antaa sen työt­tö­män raken­nus­val­vo­jan olla pysyä työt­tö­mä­nä ikui­ses­ti sen sijaan, että pal­ka­taan yhdek­si tai kah­dek­si vuo­dek­si töihin?

      Minä luu­lin, että työ­pai­kan muo­dos­tu­ni­nen oli­si posi­tii­vi­nen asia. Sii­tä­hän seu­raa tie­tys­ti aina ris­ki sii­hen, että se työ­paik­ka jos­kus kato­aa, mut­ta ollaan­han sii­nä plus­san puo­lel­la jak­tu­vas­ti niin kau­an kuin se työ­paik­ka on ole­mas­sa. Ja pala­taan läh­tö­ti­lan­tee­seen kun se lakkautetaan.

  2. Tähän voi­si lisä­tä vie­lä sen raken­nus­val­vo­jien itse­ai­heut­ta­man ongel­man, että doku­ment­te­ja pyy­de­tään ker­ta toi­sen­sa jäl­keen enem­män. Jos pien­ta­lon luvan sai kym­me­nen vuot­ta sit­ten pel­kil­lä pää­pii­rus­tuk­sil­la, tar­vi­taan nyt kor­kea­kou­lu­tet­tu monia­lai­nen tii­mi eri­kois­asian­tun­ti­joi­neen joka vakuut­taa ja lausuu kuu­kausi­tol­kul­la kym­me­nien eri doku­ment­tien edes­tä vir­ka­mie­hen nii­tä lähes mie­li­val­tai­ses­ti pyy­täes­sä. Ei lie­ne huo­no asia vaa­tia hyviä suun­ni­tel­mia, mut­ta kuka val­voo sitä, miten pal­jon tur­hia suun­ni­tel­mia oikein teh­dään ja mitä se välil­li­ses­ti maksaa?

    1. Muis­taak­se­ni ympä­ris­tö­mi­nis­te­riön jul­kai­se­ma raken­nus­mää­räys­ko­koel­ma sisäl­tää tie­don sii­tä, mitä suun­ni­tel­mia on toi­mi­tet­ta­va viran­omai­sel­le raken­ta­mi­sen aika­na. Omaa taloa raken­taes­sa lähe­tin raken­nus­val­von­taan vähän tois­ta­kym­men­tä kir­jet­tä. Näin siis meil­lä maa­seu­dul­la. Muu­toin val­von­ta oli aika vapaa­muo­tois­ta. Aloi­tus­ko­kouk­ses­sa kysyttiin:
      ‑Olet­te­ko te jo mää­rit­tä­neet talon paikan?
      ‑Olem­me.
      ‑Miten?
      ‑Vai­mo mit­ta­si kul­mien pai­kat pit­käl­lä mit­ta­nau­hal­la ton­tin rajapyykeistä.
      ‑Hyvä. Minä sit­ten mer­kit­sen tähän pöy­tä­kir­jaan, että talon ase­ma on tarkastettu.

      Ymmär­tääk­se­ni pää­kau­pun­ki­seu­dul­la hom­ma ei mene ihan noin. 

      En sinän­sä ole yhtään pahoil­la­ni raken­nus­val­von­nas­ta. Raken­nus­tar­kas­ta­ja huo­ma­si raken­ne­suun­nit­te­li­jan teke­män vir­heen, jon­ka seu­rauk­se­na yksi kat­to­tuo­li oli­si voi­nut nur­jah­taa lumi­kuor­man alla.

    2. Niin­pä. Ja sii­nä osa­syy sil­le, mik­si ostim­me itse käy­te­tyn OKT:n.

      Ris­kin­sä näis­sä­kin, mut­ta tämä nyt kui­ten­kin on 60-lukui­nen vank­ka ja perus­kun­nol­taan hyvä kivi­bun­ga­low sei­ni­nään kak­sin­ker­tai­nen leca­so­ra­hark­ko, eli läm­min­tä ja hil­jais­ta on. Uuden raken­nut­ta­mal­la oli­si saa­nut tie­ten­kin uuden, mut­ta sii­hen eivät oli­si­kaan sit­ten enää riit­tä­neet kal­lio­lais­kak­sios­ta saa­dut rahat. Eivät­kä var­sin­kaan nyky­ti­lan­tees­sa, kun tuo vir­ka­hen­ki­lön vaa­ti­ma lupa- ja pape­rit­su­na­mi sen kuin vain voimistuu.

      Eli suo­sit­te­len läm­pi­mäs­ti kaik­kia OKT:sta haa­vek­si­via kat­se­le­maan myös käy­tet­ty­jä, kos­ka niis­tä löy­tyy myös hyviä. Käde­tön ei tosin saa olla, kos­ka van­has­sa on aina pien­tä lait­toa. Mut­ta jos perus­kun­to ja pyyn­ti­hin­ta ovat koh­dil­laan, niin voi­han ne tar­vit­ta­vat rem­pat tiet­ty teet­tää­kin tuos­ta uudis­koh­de­pro­jek­tis­ta sääs­tä­mil­lään rahoilla.

      1. Itse suo­sit­te­len kal­tai­sel­le­ni lais­kal­le uuden­kar­he­aa taloa vs raken­nut­ta­mi­nen vs van­han osto (johon tar­vi­taan puhkua)

        1. Ei tar­vit­se remon­toi­da kuten vanhaa
        2. Sen voi tar­kas­taa etu­kä­teen, toi­sin kuin uutta
        3. Tilo­jen toi­mi­vuu­den voi arvioi­da hel­pom­min kuin piiusruksista
        4. Piha on valmis
        5. Ympä­ris­tö on val­mis (uusi okt-alue näyt­tää usein sil­tä että oli­si jää­nyt jyrän alle, kaik­ki kesken)
        6. Kos­ka kaik­ki on val­mis­ta, ajan- ja vai­van­sääs­tö on mer­kit­tä­vää ja pelas­taa avio­lii­ton ja suo­jaa burn outilta
        7. Mel­kein uuden talon osto mel­kein uudel­ta asui­na­lu­eel­ta = lap­sil­la on kave­rei­ta. Van­han talon osto van­hal­ta asui­na­lu­eel­ta tar­koit­taa että naa­pu­ri­ta­lois­sa asuu mum­mo­ja mut­ta ei lap­sia (tämä on etu tiet­ty vain lap­si­per­heil­le ja alue­koh­tais­ta, mut­ta kes­ki­mää­rin näin). 

        Yllät­tä­vän pal­jon kave­rit­kin ovat raken­nut­ta­neet talo­ja. On sii­nä pal­jon työ­tä, vaik­ka talon raken­tai­si­kin ammat­ti­lai­set niin tyy­pil­li­ses­ti aidat ja auto­tal­lit on per­heen pään työ­tä. Ja kun talo PN vih­doin val­mis, alkaa pihan laitto.

    3. Suun­nit­te­li­ja:
      Tähän voi­si lisä­tä vie­lä sen raken­nus­val­vo­jien itse­ai­heut­ta­man ongel­man, että doku­ment­te­ja pyy­de­tään ker­ta toi­sen­sa jäl­keen enem­män. Jos pien­ta­lon luvan sai kym­me­nen vuot­ta sit­ten pel­kil­lä pää­pii­rus­tuk­sil­la, tar­vi­taan nyt kor­kea­kou­lu­tet­tu monia­lai­nen tii­mi eri­kois­asian­tun­ti­joi­neen joka vakuut­taa ja lausuu kuu­kausi­tol­kul­la kym­me­nien eri doku­ment­tien edes­tä vir­ka­mie­hen nii­tä lähes mie­li­val­tai­ses­ti pyy­täes­sä. Ei lie­ne huo­no asia vaa­tia hyviä suun­ni­tel­mia, mut­ta kuka val­voo sitä, miten pal­jon tur­hia suun­ni­tel­mia oikein teh­dään ja mitä se välil­li­ses­ti maksaa?

      Ja vält­tä­mät­tä isom­pi “pino” pii­rus­tuk­sia — oli­vat sit­ten pape­ria tai digiä käsit­te­ly­vai­hees­sa — ei takaa, että suun­ni­tel­ma oikeas­ti toimii. 

      Kyl­lä nii­den julk­kis-ark­ki­teh­tien­kin talo­jen katot vuo­ta­vat ja esi­mer­kik­si tuu­li saat­taa aiheut­taa mete­liä joka kul­keu­tuu pit­kin raken­tei­ta jopa koko rakennukseen.

      Tai jokin vesi­kat­toon halut­tu muo­to aiheut­taa lumen ker­ty­mis­tä esim. “kaa­ve­lei­hin” — eli joko sei­nä­ra­ken­teen ja katon kul­maan tai kah­den eri suun­tai­sen lap­peen yhtymäkohtaan. 

      Osan talois­ta pys­tyy pil­la­maan hel­pos­ti vää­räl­lä hoi­dol­la ja esi­mer­kik­si lii­an moni­mut­kai­sel­la tek­nii­kal­la jota asu­kas ei osaa käyt­tää tai ei ymmär­rä pyy­tää asian­tun­ti­jaa paikalle.

      +

      Osit­tain on hyvä että vaa­ti­muk­sia on kiris­tet­ty, mut­ta tol­kut­to­muuk­sia löy­tyy liikaa.

      Kui­ten­kin raken­ta­mi­sen ja suun­nit­te­lun kulut ovat noin 15 — 20 % raken­nuk­sen kuluis­ta sen elin­kaa­ren aika­na, eli huol­lon eri teh­tä­vät sekä myö­hem­pi perus­kor­jaus — edes­sä ehkä 30 vuo­den käy­tön koh­dal­la vaik­ka raken­nus­ta sinän­sä ei miten­kään muu­tet­tai­si samas­sa yhtey­des­sä — mak­sa­vat enem­män kuin se var­si­nai­nen raken­ta­mi­nen “antu­rois­ta” ylöspäin.

  3. Näin­hän se on. Yksi päte­vä lii­ken­ne­va­lo­suun­nit­te­li­ja­kin tie­nai­si palk­kan­sa kym­men­ker­tai­ses­ti, kun hoi­tai­si kau­pun­kiin kun­nol­li­set rai­tio­vau­nue­tuu­det. Mut­ta eipä sitä­kään yhtä pal­ka­ta, vaan nykyi­siä etuuk­sia sen sijaan pois­te­taan ja heikennetään.

  4. Eräs osa ongel­maa, ellei ihan ydin­tä, on jos­ta­kin omi­tui­ses­ta syys­ta kum­mun­nut tar­ve yli­pään­tän­sä käsi­tel­lä oma­ko­ti- ja pien­ta­lo­jen raken­nus­lu­pia kovin moni­mut­kai­ses­ti. Näi­tä raken­ne­taan itsel­le ja myyn­tiin sel­lai­sil­le alueil­le, joil­la kau­pun­ki­ku­val­li­set tai ympä­ris­tön laa­tuun liit­ty­vät asiat ovat kovas­ti tois­si­jai­sia. Mikään tun­te­ma­ni pien­ta­lo­val­tai­nen kau­pun­gin­osa Hel­sin­gis­sä ei omaa sel­lai­sia raken­nus­tai­teel­li­sia tai kult­tuu­ri­his­to­rial­li­sia arvo­ja tai ansioi­ta, ettei sekaan sopi­si ihan mitä vain mitä ton­tin­hin­taan tai­pu­vai­nen raken­nus­kus­tan­nus­ten mak­sa­ja oli­si halu­kas raken­ta­maan ja vie­lä ihan mil­lä laa­dul­la tahan­sa, joka vain raken­tajl­le sopii.

    Raken­ta­mi­sen sään­te­lyk­si pien­ta­loa­lueil­la riit­täi­si­vät hyvin ase­ma­kaa­van tehok­kuus­lu­ku, etäi­syys vie­rei­ses­tä raken­nuk­ses­ta ja har­ja­kor­keus, näi­den tar­kas­ta­mi­seen ei mon­taa minuut­tia kulu eikä edes pii­rus­tuk­sia tar­vi­ta. Jokai­nen raken­ta­koon sit­ten mie­len­sä mukaan sel­lai­sen raken­nuk­sen, joka itsel­le kel­paa. Ellei tulos kel­paa sit­ten jos­kus jol­le­kul­le tule­val­le osta­jal­le, niin vasa­rat pauk­ku­koon taas…

    1. Mikään tun­te­ma­ni pien­ta­lo­val­tai­nen kau­pun­gin­osa Helsingissä

      No ei nyt aivan. Jos esi­mer­kik­si johon­kin Kum­pu­lan kal­tai­seen paik­kaan ruvet­tai­siin raken­ta­maan mitä sat­tuu, niin his­to­rial­li­nen mil­jöö­hän sii­nä meni­si ja pai­kal­li­sil­ta her­mot. Ei tosin hait­tai­si tääl­lä meil­lä, kos­ka täkä­läi­nen raken­nus­kan­ta sisäl­tää jo nyt kai­ken­nä­köi­siä ja ‑kokoi­sia pien­ta­lo­ja 50-luvun rin­tik­sis­tä 2020-luvun pulpettikattoisiin.

      1. Mau­rizio: No ei nyt aivan. Jos esi­mer­kik­si johon­kin Kum­pu­lan kal­tai­seen paik­kaan ruvet­tai­siin raken­ta­maan mitä sat­tuu, niin his­to­rial­li­nen mil­jöö­hän sii­nä meni­si ja pai­kal­li­sil­ta hermot.

        Onko Kum­pu­las­sa pal­jon­kin raken­nusoi­keut­ta jäl­jel­lä? Kenen pitäi­si tie­tää parem­min miten vaik­ka­pa juu­ri Kum­pu­laan raken­ne­taan ellei ton­ti­no­mis­ta­jien, hehän ovat juu­ri nii­tä pai­kal­li­sia, joi­ta asia kos­kee? Tar­vit­se­vat­ko he, jot­ka saa­vat aikai­sek­si sen muu­ta­mat sata ton­nia jon­ka kiin­teis­tö mak­saa, neu­vo­ja ja mää­räyk­siä oman omai­suu­den arvon säilyttämiseksi?

        Sääs­tä­mäl­lä his­to­rial­lis­ta mil­jöö­tä tuh­laam­me, suo­ras­taan haas­kaam­me, kau­pun­ki-ilmiön eräs­tä hie­noin­ta omi­nai­suut­ta eli kehi­tys­tä. Hylä­tyt­ty ja rau­nioi­tu­nut kau­pun­ki on val­mis eli kehi­tys on saa­vut­ta­nut lopul­li­sen pää­te­pis­teen­sä, suo­je­lus­ta­kaan ei sil­loin ole enää riesaa…

      2. B: Onko Kum­pu­las­sa pal­jon­kin raken­nusoi­keut­ta jäl­jel­lä? Kenen pitäi­si tie­tää parem­min miten vaik­ka­pa juu­ri Kum­pu­laan raken­ne­taan ellei ton­ti­no­mis­ta­jien, hehän ovat juu­ri nii­tä pai­kal­li­sia, joi­ta asia kos­kee? Tar­vit­se­vat­ko he, jot­ka saa­vat aikai­sek­si sen muu­ta­mat sata ton­nia jon­ka kiin­teis­tö mak­saa, neu­vo­ja ja mää­räyk­siä oman omai­suu­den arvon säilyttämiseksi? 

        Ton­ti­no­mis­ta­ja omis­taa oman tont­tin­sa, ei ympä­ris­töään. Esi­mer­kik­si mil­jöön säi­lyt­tä­mi­ses­sä aset­tai­sit käy­tän­nös­sä kaik­kein ahneim­man ton­ti­no­mis­ta­jan päät­tä­mään naa­pu­rien­sa puo­les­ta, miten ahnees­ti ympä­ris­töä voi vahin­goit­taa. Jot­ta kai­kil­la oli­si miel­lyt­tä­vä ympä­ris­tö, täy­tyy epä­so­si­aa­li­set yksi­löt pakot­taa muot­tiin. On kaik­kien kan­nal­ta parem­pi, että tämän tekee kau­pun­ki hal­lin­nol­li­sin kei­noin kuin vaik­ka­pa naa­pu­riyh­tei­sö väki­val­lal­la tai talou­del­li­sel­la painostuksella.

      3. Mei­na­sin jo vas­ta­ta pal­jon tiu­kem­paan äänen­sä­vyyn itse, mut­ta ehdo­tan kui­ten­kin E. Alek­sandria­lai­sel­le, että tämä on se minun­kin vastaukseni 😀

      4. Raken­nus­suo­je­lu on aivan tol­ku­ton­ta. Alu­eet eivät ole ikui­sia, vaan muu­tos­ta pitää­kin olla. Raken­nuk­sil­ta vaa­dit­ta­vat omi­nai­suu­det ml fasa­di / ulko­pin­ta ovat toi­sia kuin pula­vuo­si­na. Yhden voi jät­tää; Seu­ra­saa­reen siirrettynä.

      5. Kul­la­kin näke­myk­sen­sä. Olen myös tör­män­nyt ihmi­seen, jon­ka mie­les­tä Jugends­til-talot pitäi­si pur­kaa beto­ni­jät­tee­nä ja saa­ta­nal­li­si­na muis­toi­na syn­käs­tä luokkayhteiskuntamenneisyydestä.

  5. Käsit­tääk­se­ni tuo sama tilan­ne on kau­pun­geis­sa ympä­ri Suo­men. Se ei seli­ty vain bud­je­toin­nil­la, vaan käsit­te­ly­ajat ovat pit­kiä monis­sa hyvin­kin resur­soi­duis­sa yksi­köis­sä. Taus­tal­la on se, että esi­mer­kik­si oma­ko­ti­ta­lol­le mää­rä­tään tiet­ty lupa­kä­sit­te­li­jä, joka hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti vas­taa yleen­sä tie­tyn alu­een luvis­ta, ja pitää lupa­pro­ses­sin koko­nai­suu­den lan­ko­ja käsis­sään. Ja sit­ten kun tämä on vaik­ka 4 viik­koa lomal­la, ihan kon­kreet­ti­ses­ti hänen taka­naan pro­ses­sis­sa ole­vat lupa-asiat voi­vat seis­tä odot­ta­mas­sa. Lupa­kä­sit­te­li­jää ei kesä­lo­mien takia vaih­de­ta. Tai vas­taa­vas­ti jos odo­te­taan jotain kun­taor­ga­ni­saa­tion sisäis­tä lausun­toa lupaa var­ten jol­tain muul­ta vir­ka­mie­hel­tä, ja tämä on pois­sa, niin sit­ten se lupa voi odot­taa sitä pit­kän­kin aikaa. Suo­mes­sa lähin­nä pie­nis­sä kun­nis­sa on nopea lupa­pro­ses­si. Niis­sä asi­aa pro­ses­soi­via ihmi­siä on vähem­män, eli luvat eivät kier­rä niin monen ihmi­sen käsien kaut­ta, jois­ta joka vai­hee­seen voi liit­tyä odottelua.

    Toi­nen puo­li asi­aa on sit­ten se, että miten moni­mut­kai­sia pro­ses­se­ja vaik­ka­pa pie­niin raken­nuk­siin oikeas­ti tar­vi­taan. Jos­kus tör­mä­sin pro­jek­tiin, jos­sa koi­tet­tiin luvit­taa katos­ta oma­ko­ti­ta­lon pihaan. Naa­pu­reil­la ei ollut mitään nega­tii­vis­ta kan­taa asi­aan, eikä alu­ee­seen liit­ty­nyt suo­je­lu­mää­räyk­siä­kään, ja raken­nusoi­keu­des­ta­kaan ei ollut pulaa, mut­ta se, että mil­tä katos­ra­ken­nuk­sen har­van lii­ken­teen oma­ko­ti­ta­lo­ka­dul­la pitäi­si näyt­tää raken­nus­tai­teel­li­ses­ti, osoit­tau­tui han­ka­lak­si asiak­si neu­vo­tel­la kau­pun­ki­ku­vas­ta vas­taa­van vir­ka­mie­hen kans­sa. Sii­tä sai hyvin näke­myk­siä, mikä ei kel­paa, mut­ta vir­ka­mie­hel­tä oli vai­kea saa­da kan­taa sii­hen, että mitä pitäi­si teh­dä, jot­ta lop­pu­tu­los raken­nus­tai­teel­li­ses­ti hänel­le kel­pai­si. On ymmär­ret­tä­vää, että kes­kus­ta-alueil­la val­vo­taan kau­pun­ki­ku­vaa tar­kas­ti, mut­ta sii­nä ympä­ris­tös­sä ole­mas­sa olleet­kin raken­nuk­set ja raken­nel­mat oli­vat kes­ke­nään kovin eri­nä­köi­siä, ja lii­ken­net­tä ohi oli hyvin vähän.

    1. tuo:
      Käsit­tääk­se­ni tuo sama tilan­ne on kau­pun­geis­sa ympä­ri Suo­men. Se ei seli­ty vain bud­je­toin­nil­la, vaan käsit­te­ly­ajat ovat pit­kiä monis­sa hyvin­kin resur­soi­duis­sa yksi­köis­sä. Taus­tal­la on se, että esi­mer­kik­si oma­ko­ti­ta­lol­le mää­rä­tään tiet­ty lupa­kä­sit­te­li­jä, joka hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti vas­taa yleen­sä tie­tyn alu­een luvis­ta, ja pitää lupa­pro­ses­sin koko­nai­suu­den lan­ko­ja käsis­sään. Ja sit­ten kun tämä on vaik­ka 4 viik­koa lomal­la, ihan kon­kreet­ti­ses­ti hänen taka­naan pro­ses­sis­sa ole­vat lupa-asiat voi­vat seis­tä odot­ta­mas­sa. Lupa­kä­sit­te­li­jää ei kesä­lo­mien takia vaih­de­ta. Tai vas­taa­vas­ti jos odo­te­taan jotain kun­taor­ga­ni­saa­tion sisäis­tä lausun­toa lupaa var­ten jol­tain muul­ta vir­ka­mie­hel­tä, ja tämä on pois­sa, niin sit­ten se lupa voi odot­taa sitä pit­kän­kin aikaa. 

      Pari lisä­huo­mio­ta tähän:

      1. Pro­ses­si on aina­kin osit­tain lupa­kä­sit­te­li­jän mie­li­val­taa. Kun jos­kus tila­päi­ses­sä mie­len­häi­riös­sä suun­nit­te­lin oma­ko­ti­ta­lo­pro­jek­tia pk-seu­dul­le, niin pää­suun­nit­te­li­ja­kan­di­daat­ti tie­si tark­kaan kenen alu­eel­le mikin tont­ti kuu­luu ja mikä ko. sat­raa­pil­la menee läpi. Raken­ta­ja­blo­geis­sa on pal­jon tari­noi­ta sii­tä, että lupakäsittelija/rakennustarkastaja halu­aa mää­rit­tää suu­rin piir­tein ver­ho­jen värit­kin tai aina­kin kaven­taa enti­ses­tään moder­neis­sa kaa­vois­sa ole­vaa ole­ma­ton­ta liik­ku­ma­va­raa sii­tä, mil­tä oma­ko­tiu­nel­ma­si tulee näyt­tää “kau­pun­ki­ku­val­li­sis­ta syistä”. 

      2. Luvi­tus ja val­von­ta on yhä enem­män pape­rien val­von­taa. Tämä on vähin­tään yhtä pal­jon YM:n vika, kun taloil­ta ja nii­den raken­ta­jil­ta edel­ly­te­tään mitä ihmeel­li­sim­piä todis­tuk­sia kos­ka raken­nusa­lan laa­tuon­gel­mia yri­te­tään rat­kais­ta pape­ri­so­dal­la. Mitä enem­män pape­rei­ta tar­vi­taan, sitä vähem­män ketään kiin­nos­taa nii­den sisäl­tö, mut­ta jokai­nen lap­pu mak­saa ja mak­sa­jia on vain yksi: Hank­kee­seen ryhtyvä.

      1. Tane­li Neval­la: Pari lisä­huo­mio­ta tähän:
        1. Pro­ses­si on aina­kin osit­tain lupa­kä­sit­te­li­jän mie­li­val­taa. Kun jos­kus tila­päi­ses­sä mie­len­häi­riös­sä suun­nit­te­lin oma­ko­ti­ta­lo­pro­jek­tia pk-seu­dul­le, niin pää­suun­nit­te­li­ja­kan­di­daat­ti tie­si tark­kaan kenen alu­eel­le mikin tont­ti kuu­luu ja mikä ko. sat­raa­pil­la menee läpi. Raken­ta­ja­blo­geis­sa on pal­jon tari­noi­ta sii­tä, että lupakäsittelija/rakennustarkastaja halu­aa mää­rit­tää suu­rin piir­tein ver­ho­jen värit­kin tai aina­kin kaven­taa enti­ses­tään moder­neis­sa kaa­vois­sa ole­vaa ole­ma­ton­ta liik­ku­ma­va­raa sii­tä, mil­tä oma­ko­tiu­nel­ma­si tulee näyt­tää ”kau­pun­ki­ku­val­li­sis­ta syistä”. 

        Omas­sa pik­ku­kun­nas­sa kaa­vaan ei sisäl­ty­nyt raken­nus­ta­paoh­jet­ta ollen­kaan, eikä kaa­va mää­rää kuin talon etäi­syy­den ton­tin rajois­ta. Esi­mer­kik­si talo­jen har­jat ovat naa­pue­reil­la eri suun­tiin ja talot met­ri­tol­kul­la eri kor­ko­ta­sos­sa. Ihme kyl­lä alu­ees­ta tuli var­sin sie­det­tä­vä ja tyy­lil­li­ses­ti koh­tuul­li­sen yhte­näi­nen. Väit­täi­sin syy­nä ole­van rahan puut­teen. Oikein kama­lan tyy­lit­tö­myy­den raken­ta­mi­nen edel­lyt­tää nimit­täin huo­non maun lisäk­si aika pal­jon rahaa. Pik­ku­va­rak­kai­den ihmis­ten raken­taes­sa talo­jaan ne muo­dos­tu­vat tek­nis-talou­del­li­ses­ti jär­ke­vik­si, mikä joh­taa tiet­tyyn tek­nii­kan sane­le­maan tyy­lil­li­seen­kin yhtenäisyyteen.

        Pää­kau­pun­ki­seu­dul­la löy­sää rahaa on sen ver­ran, että kaa­vo­jen on pak­ko olla tiukempia.

      2. Tane­li Neval­la:

        2. Luvi­tus ja val­von­ta on yhä enem­män pape­rien val­von­taa. Tämä on vähin­tään yhtä pal­jon YM:n vika, kun taloil­ta ja nii­den raken­ta­jil­ta edel­ly­te­tään mitä ihmeel­li­sim­piä todis­tuk­sia kos­ka raken­nusa­lan laa­tuon­gel­mia yri­te­tään rat­kais­ta pape­ri­so­dal­la. Mitä enem­män pape­rei­ta tar­vi­taan, sitä vähem­män ketään kiin­nos­taa nii­den sisäl­tö, mut­ta jokai­nen lap­pu mak­saa ja mak­sa­jia on vain yksi: Hank­kee­seen ryhtyvä.

        Noin­han asia on, ja tuo voi olla yksi pää­syis­tä oma­ko­ti­ta­lo­ra­ken­ta­mi­sen vähe­ne­mi­seen 2000-luvul­la ver­rat­tu­na vaik­ka­pa 1980- tai 1990-lukuun. On tul­lut val­ta­va mää­rä han­ke­koh­tai­sia sel­vi­tyk­siä. Jos tekee 50 asun­non ker­ros­ta­lon, niin tar­vi­taan suun­nil­leen samat sel­vi­tyk­set kuin 1 asun­non oma­ko­ti­ta­loon­kin. Siel­lä on niin kos­teu­den­hal­lin­ta­suun­ni­tel­mia kuin monen­lais­ta muu­ta­kin doku­ment­tia. Jos uudet aiem­paa tar­kem­mat sel­vi­tyk­set aiheut­ta­vat lisä­kus­tan­nus­ta oma­ko­ti­ta­loon vaik­ka­pa 10 000 euroa ja ker­ros­ta­loon, jos­sa on 50-ker­tai­nen mää­rä asun­to­ja vaik­ka­pa 50 000 euroa, niin uusien sel­vi­tys­ten teet­tä­mi­sen aiheut­ta­ma lisä­kus­tan­nus asun­toa koh­ti on oma­ko­ti­ta­los­sa 10-ker­tai­nen. Yhdes­sä pro­jek­tis­sa juu­ri tuli tee­tet­tyä raken­nus­lu­pa­vi­ran­omais­ta var­ten mm. melu­mal­li­nuk­sia. Sel­lai­sen teet­tä­mi­nen mak­soi yli tuhat euroa, ja se teh­tiin raken­nus­val­von­nan vaa­ti­muk­ses­ta, vaik­ka suun­nit­te­li­joil­le oli ilmi­sel­vää, että raken­nus täyt­tää kirk­kaas­ti melu­vaa­ti­muk­set, kos­ka kaik­ki raken­teet oli valit­tu melun tor­jun­ta huo­mioi­den (mm. pak­sut beto­ni­sei­nät, neli­la­si­set ikku­nat jne.). Kysei­sen mal­lin­nuk­sen kus­tan­nus oli­si ollut ker­ros­ta­loa raken­net­taes­sa euro­mää­ril­tään käy­tän­nös­sä ihan sama kuin oma­ko­ti­ta­lon koh­dal­la. Jos on esim. 300 000 euron bud­jet­ti oma­ko­ti­ta­lol­la, niin jo esi­mer­kik­si yksi tuhan­nen euron lausun­to on jo 0,3 % koko hank­keen bud­je­tis­ta. Mitä enem­män sel­lai­sia kus­tan­nuse­riä tulee, sitä toden­nä­köi­sem­min koko han­ke jää yli­mää­räis­ten kus­tan­nus­ten takia teke­mät­tä. Vaik­ka­pa melu­lausun­nol­la ei ole asun­to­lai­naa myön­tä­vän pan­kin näkö­kul­mas­ta­kaan käy­tän­nös­sä min­kään­lais­ta vakuusar­voa, kos­ka ei pank­ki voi sitä myy­dä vel­ko­jen­sa pan­tik­si kenel­le­kään. 5 mil­joo­nan euron ker­ro­ta­los­sa 1000 euron lausun­to vai­kut­taa lop­pu­kus­tan­nuk­siin 0,02 %.

      3. tuo voi olla yksi pää­syis­tä oma­ko­ti­ta­lo­ra­ken­ta­mi­sen vähe­ne­mi­seen 2000-luvul­la ver­rat­tu­na vaik­ka­pa 1980- tai 1990-lukuun.

        Jos non oli­si, van­ho­jen oma­ko­ti­ta­lo­jen arvo oli­si nous­sut, mut­ta nii­den hin­ta­ke­hi­tys on ollut aika lai­mea­ta ker­ros­ta­loa­sun­toi­hin näh­den, eri­tyi­ses­ti suh­tees­sa kes­kus­tois­sa sijait­se­viin kerrostaloihin.

      4. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Jos non oli­si, van­ho­jen oma­ko­ti­ta­lo­jen arvo oli­si nous­sut, mut­ta nii­den hin­ta­ke­hi­tys on ollut aika lai­mea­ta ker­ros­ta­loa­sun­toi­hin näh­den, eri­tyi­ses­ti suh­tees­sa kes­kus­tois­sa sijait­se­viin kerrostaloihin.

        En tie­dä, voi­ko ihan näin yksioi­kois­ta joh­to­pää­tös­tä teh­dä. Pers­tun­tu­mal­ta ja muis­tin varas­sa: ker­ros­ta­loa­sun­to­jen hinn­an­nousu on finans­si­krii­sin jäl­keen ollut suu­rin­ta kan­ta­kau­pun­gin pie­nim­mis­sä ja hal­vim­mis­sa asun­nois­sa. Kun hyväl­lä sijain­nil­la pksl­la ole­va oma­ko­ti­ta­lo mak­saa väis­tä­mät­tä vähin­tään puo­li­sen mil­joo­naa, niin ker­ros­ta­lo-osak­keis­ta ver­tai­lu­kel­poi­sia ovat lähin­nä kol­miot ja sitä suu­rem­mat asun­not: niis­sä hin­ta­ke­hi­tys ei ole ollut hää­vim­pää kuin omakotitaloissa.

        Kyl­lä­hän pien­ta­lo­ja edel­leen raken­net­tai­siin, jos a) oli­si tont­te­ja ja b) se oli­si har­tia­pank­ki­ra­ken­ta­jal­le mie­le­käs­tä. Mut­ta kun monet ammat­ti­mai­set­kin raken­ta­jat vält­te­le­vät nyky­ään pksn pien­ta­lo­koh­tei­ta ja mie­luum­min aliu­ra­koi­vat ker­ros­ta­lo­työ­mail­la, niin on help­po ymmär­tää, mik­si kes­ki­tu­loi­sis­sa per­heis­sä on jätet­ty pien­ta­lou­nel­moin­ti ja tyy­dy­tään Haaga/Herttoniemi ‑akse­lin osakehuoneistoihin.

        Osal­taan kyse on var­maan sii­tä, että nykyi­sis­tä kol­me­kymp­pi­sis­tä ei ole har­tia­pank­ki­ra­ken­ta­jak­si, mut­ta myös sii­tä, että har­tia­pank­ki­ra­ken­ta­mi­nen on teh­ty sään­te­lyl­lä ja yli­mää­räi­sil­lä suun­nit­te­lu­vaa­ti­muk­sil­la mahdottomaksi/kannattamattomaksi ja, kuten tuol­la joku jo osu­vas­ti tote­si, kyös­ti lopul­ta päät­tää, mil­tä se oma­ko­tiu­nel­ma näyt­tää, eikä raken­ta­ja sii­nä pää­se juu­ri­kaan itse­ään toteuttamaan.

      5. Kun hyväl­lä sijain­nil­la pksl­la ole­va oma­ko­ti­ta­lo mak­saa väis­tä­mät­tä vähin­tään puo­li­sen mil­joo­naa, niin ker­ros­ta­lo-osak­keis­ta ver­tai­lu­kel­poi­sia ovat lähin­nä kol­miot ja sitä suu­rem­mat asun­not: niis­sä hin­ta­ke­hi­tys ei ole ollut hää­vim­pää kuin omakotitaloissa.

        Löy­sin lyhyel­lä ets­mi­sel­lä hin­tain­dek­sin jos­sa “2015” = 100. Sen mukaan vuon­na 2019 pää­kau­pun­ki­seu­dun van­ho­jen oma­ko­ti­ta­lo­jen hin­tain­dek­si oli 100,7 j kol­mioi­den ja sitä suu­rem­pien ker­ros­ta­loa­sun­to­jen hin­tain­dek­si alu­eel­la Hel­sin­ki 1 oli 120.

      6. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Löy­sin lyhyel­lä ets­mi­sel­lä hin­tain­dek­sin jos­sa ”2015” = 100. Sen mukaan vuon­na 2019 pää­kau­pun­ki­seu­dun van­ho­jen oma­ko­ti­ta­lo­jen hin­tain­dek­si oli 100,7 j kol­mioi­den ja sitä suu­rem­pien ker­ros­ta­loa­sun­to­jen hin­tain­dek­si alu­eel­la Hel­sin­ki 1 oli 120.

        Tilas­to­kes­kuk­sen mukaan van­hat oma­ko­ti­ta­lot: pks: 2015–2020: 114 (inter­po­loi­mal­la). 2020 ekal­la nel­jän­nek­sel­lä laskua.

        https://www.stat.fi/til/kihi/2020/02/kihi_2020_02_2020-09–03_tie_001_fi.html

        Samas­ta läh­tees­tä saa­nee kai­vet­tua muut­kin tie­dot. En kyl­lä tie­dä, miten hyvä tuo 2015 on läh­tö­vuo­dek­si. Vii­si vuot­ta yli­pään­sä lyhyt aika tar­kas­tel­la raken­ta­mis­ta. Vähän sel­lai­nen snaps­hot, jon­ka perus­teel­la on roh­ke­aa väit­tää suunnista.

      7. Tilas­to­kes­kuk­sen mukaan van­hat oma­ko­ti­ta­lot: pks: 2015–2020: 114 (inter­po­loi­mal­la). 2020 ekal­la nel­jän­nek­sel­lä laskua.

        Nuo ovat kes­ki­hin­to­ja, minä käy­tin indek­siä. Oma­ko­ti­ta­lo­jen kaup­po­jen kes­ki­hin­nat vaih­te­le­vat voi­mak­kaas­ti sen mukaan, mis­sä päin on teh­ty kaup­po­ja. Jos ostat tamm­mi­kuus­sa jau­he­li­haa 12 €/kg ja syys­kuus­sa sisä­fi­le­tä 36 €/kg, lihan hin­ta ei ole kol­min­ker­tais­tu­nut. Minä en tie­dä, miten tilas­to­kesd­kus las­kee indek­sin, mut­ta sen käyt­täy­ty­mi­nen on tasai­sem­paa kuin keskihintojen.

      8. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Nuo ovat kes­ki­hin­to­ja, minä käy­tin indek­siä. Oma­ko­ti­ta­lo­jen kaup­po­jen kes­ki­hin­nat vaih­te­le­vat voi­mak­kaas­ti sen mukaan, mis­sä päin on teh­ty kaup­po­ja. Jos ostat tamm­mi­kuus­sa jau­he­li­haa 12 €/kg ja syys­kuus­sa sisä­fi­le­tä 36 €/kg, lihan hin­ta ei ole kol­min­ker­tais­tu­nut. Minä en tie­dä, miten tilas­to­kesd­kus las­kee indek­sin, mut­ta sen käyt­täy­ty­mi­nen on tasai­sem­paa kuin keskihintojen.

        No nyt hei! Sekä pks oma­ko­ti­ta­lo­jen 114 että Hel­sin­ki 1:n osa­ke­huo­neis­to­jen 120 ovat tilas­to­kes­kuk­sen indek­se­jä, 2015 = 100, ja näh­däk­se­ni ver­tai­lu­kel­poi­sia. Ei täs­sä nyt ole jau­he­li­hois­ta ja sisä­fi­leis­tä kyse.

        Mul­la ei ole tähän kes­kus­te­luun annet­ta­vaa, jos et nyt pys­ty avaa­maan, että mihin tuo alku­pe­räi­nen väit­tee­si oma­ko­ti­ta­lo­jen hin­to­jen pol­ke­mi­ses­ta pai­kal­laan perustuu. 

        Mun näh­däk­se­ni ne eivät ole pol­ke­neet pai­kal­laan mer­kit­tä­väs­ti enem­pää kuin kal­li­den asun­to­jen hin­nat pks:lla yli­pään­sä ja näh­däk­se­ni nuo tilas­to­kes­kuk­sen indek­sit ker­to­vat samaa. Jos ote­taan läh­tö­vuo­dek­si 2008 poh­jat, niin suun­ta on edel­leen sama.

      9. Hyvä, olit siis käyt­tä­nyt nel­jän­nes­vuo­si­ti­las­toa. Soi­tin jos­kus tilas­to­kes­kuk­seen ja kysyn, mik­si nämä poik­kea­vat täy­sin vuo­si­ti­las­tois­ta. Tilas­to­hen­ki­lö kehot­ti käyt­tä­mään vuo­si­ti­las­to­ja. Sen jäl­keen olen näin teh­nyt. Nel­jän­nes­vuo­si­ti­las­tois­sa kuu­kausi­ti­las­tois­ta puhu­mat­ta­kaan on mer­kit­tä­viä laa­tuon­gel­mia, kos­ka pien­tä näy­tet­tä ei pys­ty­tä tasa­pai­not­ta­maan indek­sik­si. Vuo­si-indek­si vuo­del­le 2019 on 100,7

      10. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Hyvä, olit siis käyt­tä­nyt nel­jän­nes­vuo­si­ti­las­toa. Soi­tin jos­kus tilas­to­kes­kuk­seen ja kysyn, mik­si nämä poik­kea­vat täy­sin vuo­si­ti­las­tois­ta. Tilas­to­hen­ki­lö kehot­ti käyt­tä­mään vuo­si­ti­las­to­ja. Sen jäl­keen olen näin teh­nyt. Nel­jän­nes­vuo­si­ti­las­tois­sa kuu­kausi­ti­las­tois­ta puhu­mat­ta­kaan on mer­kit­tä­viä laa­tuon­gel­mia, kos­ka pien­tä näy­tet­tä ei pys­ty­tä tasa­pai­not­ta­maan indek­sik­si. Vuo­si-indek­si vuo­del­le 2019 on 100,7

        Ok, asia sel­vä, ja hyvä tietää.

  6. Yhden talon (tosin naa­pu­ri­kun­taan) raken­ta­nee­na sanoi­sin että:

    1 — raken­nus­val­von­nan tek­ni­nen val­von­ta on hyö­dyl­lis­tä. Meil­lä­kin raken­nus­val­vo­ja huo­ma­si erään suun­nit­te­lu­vir­heen joka oli jää­nyt huo­maa­mat­ta sekä raken­ne­suun­nit­te­li­jal­ta, vas­taa­val­ta työn­joh­ta­jal­ta että timpureilta. 

    2 — raken­nus­val­von­nan ”kau­pun­ki­ku­val­li­nen ja esteet­ti­nen” val­von­ta on mie­les­tä­ni osit­tain tur­haa. On hyvä olla joku tsek­ki sil­le että ei raken­ne­ta mitään hir­vi­tys­tä joka ei miten­kään sovi alu­een koko­nai­suu­teen, mut­ta en ole vie­lä tavan­nut ketään joka sanoi­si pitä­vän­sä niis­tä alueis­ta jois­sa kaa­val­la ja val­von­nal­la on pako­tet­tu kaik­ki talot tois­ten­sa kopiok­si. Värien ja yksi­tyis­koh­tien kans­sa pitäi­si sal­lia vapauk­sia. Ei kenen­kään sil­mä sii­tä kär­si jos yhdes­sä talos­sa on eri­lai­set räys­täs­lau­doi­tuk­set kuin toi­ses­sa (tämä oli mei­dän Rak val­von­nal­le tär­keä asia). 

    Absur­dein tilan­ne omas­sa raken­nus­pro­ses­sis­sam­me oli se, kun raken­nus­val­von­ta kehoit­ti lupa­pro­ses­sin aika­na vaih­ta­maan aidan värik­si väri­koo­din X kos­ka samas­sa kort­te­lis­sa on käy­tet­ty sitä väriä jon­kun talon ikku­nan­pie­lis­sä… ajat­te­lim­me että olkoon min­kä väri­nen tahan­sa kun­han pro­jek­ti ei tämän takia lyk­kään­ny, joten pyy­sim­me ark­ki­teh­ti­nä teke­mään pyy­de­tyt muu­tok­set pape­rei­hin ja toi­mi­tim­me päi­vi­te­tyt suun­ni­tel­mat kun­taan. Pari viik­koa odo­tel­tuam­me saim­me samal­ta hen­ki­löl­tä säh­kö­pos­tin että suun­ni­tel­mat ovat muu­ten ok mut­ta aidan väri X ei sovi alu­ee­seen ja pitäi­si olla Y.… 

    3 — naa­pu­rien edun­val­von­nas­sa raken­nus­val­von­ta voi­si olla aktii­vi­sem­pi­kin, eri­tyi­ses­ti tilan­teet mis­sä raken­ne­taan rin­tee­seen tai muu­ten poik­kea­vaan kor­keus­s­se­maan tai lähel­le rajaa. Onhan naa­pu­rin kuu­le­mi­nen ole­mas­sa, mut­ta kaik­kien kyky hah­mot­taa pii­rus­tus­ten ja tek­nis­ten ter­mien perus­teel­la miten naa­pu­ri­ton­til­le tule­va raken­nus tulee oman talon ja pihan käyt­tö­ar­voon vai­kut­ta­maan ei vält­tä­mät­tä ole ihan samal­la tasolla. 

    Ylei­ses­ti pitää myös muis­taa että pien­ta­lon raken­ta­mi­nen on yksi­tyi­sel­le kan­sa­lai­sel­le yleen­sä elä­män suu­rin inves­toin­ti ja laa­ja ja kal­lis pro­jek­ti jol­loin vii­veet tai han­ka­luu­det lupa­pro­ses­sis­sa aiheut­ta­vat hel­pos­ti unet­to­mia öitä, rahal­li­sia mene­tyk­siä ja kos­ka raken­ta­mis­kausi on lyhyt niin jos muu­ta­man vii­kon yli­mää­räi­nen vii­ve voi­kin tar­koit­taa sitä että run­koa pys­ty­te­tään kevä­tau­rin­gon sijaan syyssateissa.

  7. Haluai­sin näh­dä dataa, mihin lupa­kä­sit­te­li­jöi­den aika menee? Jotain vikaa on jär­jes­tel­mäs­sä, jos toi­sel­le alu­eel­le myön­ne­tään pien­ta­lon raken­nus­lu­pa kah­des­sa kuu­kau­des­sa ja toi­sel­la jou­tuu odot­ta­maan lupaa jopa kym­me­nen kuukautta. 

    Toi­nen asia on lupa­kä­sit­te­li­jöi­den lain­vas­tai­nen toi­min­ta. Vaa­di­taan teke­mään asioi­ta §MRL:n tai Top­ten ohjei­den vas­tai­ses­ti. Täs­tä on ole­mas­sa ympä­ris­tö- ja lupa­jaok­sen pää­tös­kin. Loput­kin vir­heet hal­lin­to-oikeus toi­vot­ta­vas­ti kor­jaa lokakuussa. 

    Se että raken­nus­val­von­taan pal­ka­taan lisää käsit­te­li­jöi­tä ei vält­tä­mät­tä nopeu­ta raken­nus­lu­pa­pro­ses­se­ja ollenkaan.

    1. Hyvä kei­no saa­da raken­nus­val­von­taan tehok­kuut­ta ja ehkä jopa pal­ve­lu­hen­keä oli­si mah­dol­li­suus käyt­tää min­kä tahan­sa raken­nus­lu­pa­vi­ran­omai­sen pal­ve­lui­ta, esi­mer­kik­si Espoos­sa raken­net­taes­sa voi­si käyt­tää Van­taan raken­nus­pal­ve­lu­ja. Tämä myös tasai­si ruuh­kia vaik­ka koko maan tasolla.

      Raken­nus­val­von­taa ei nykyi­sel­lään­kään teh­dä pai­kan pääl­lä oma­ko­ti­työ­maal­la, viras­to val­voo tut­ki­mal­la pape­rei­ta ja sen voi teh­dä yhtä hyvin Lep­pä­vir­ral­la kuin Espoossa.

      Samoin pai­kal­li­set Espoon eri­tyi­seh­dot eivät voi, eivät pidä, tai eivät pitäi­si perus­tua muu­hun kuin jul­ki­siin ehtoi­hin. Samoin koko maa­ta kos­ke­vat samat lait ja raken­nus­mää­räyk­set. Pai­kal­li­sen raken­nus­val­vo­jan omal­la pers­tun­tu­mal­laan teke­mät pää­tök­set ovat vali­tet­ta­vas­ti vie­lä todel­li­sut­ta mut­ta sii­tä pitäi­si muu­ten­kin pääs­tä eroon. Ne ovat lisäk­si nykyi­sin hen­ki­lö­koh­tai­sia ja vaih­tu­vat käsit­te­li­jän mukaan. Omas­sa raken­nus­hank­kees­sa käsit­te­li­jä vaih­tui ja sii­nä samal­la vaih­tui joi­ta­kin asioi­ta, esi­mer­kik­si tar­viit­see­ko ros­si­poh­jaan radon­put­ki katolle.

  8. > Ongel­man ydin on väärässä
    > bud­je­toin­ti­ta­vas­sa. Täl­lai­sen itsensä
    > rahoit­ta­van pal­ve­lu­tuo­tan­non pitäisi
    > olla nettobudjetoitua.

    On muis­tet­ta­va, että kun­nal­li­nen pal­ve­lu ei ole pal­ve­lua vaan lop­pu­pe­lis­sä aina pak­ko­pää­tös. Sii­nä kun­ta antaa hal­lin­toa­la­mai­sel­le mää­räyk­sen ilman, kenen­kään vas­tuu­ta seu­raa­muk­sis­ta. Sil­lä ei ole mer­ki­tys­tä kuka lys­tin maksaa.

    Jos net­to­bud­je­toin­ti oli­si mah­dol­li­nen jon­kin hal­lin­to­sek­to­rin toi­min­nas­sa, tuo pal­ve­lu voi­tai­siin sil­loin yhtä hyvin yksi­tyis­tää. Kun­nal­lis­ten pal­ve­lu­jen yksi­tyis­tä­mi­nen voi­si­kin olla tule­vai­suu­den tren­di. Uusi tapa kerä­tä vie­lä enem­män veroa ja mak­su­ja entis­ten päälle.

    Raken­nus­lu­pa­han on luon­teel­taan suo­je­lu­pää­tös: osta­mal­la luvan kun­nal­ta, raken­ta­ja saa suo­jan naa­pu­rei­ta ja mui­ta mah­dol­li­sia valit­ta­jia vas­taan. Mikään vali­tus myön­ne­tys­tä luvas­ta ei tule menes­ty­mään mis­sään oikeus­as­tees­sa, joten tur­ha edes yrit­tää. – Ja raken­ta­ja saa pitää rakennuksensa.

    Yksi­tyi­sil­lä mak­ki­noil­la suo­je­lu­lu­pauk­sen vas­ti­ne on vakuu­tus. Niin­pä vakuu­tus­yh­tiöt voi­si­vat myön­tää noi­ta yksi­tyi­siä rakennuslupia.
    – Yksi­tyi­nen raken­nus­lu­pa poik­ke­aa kun­nal­li­ses­ta siten, että raken­ta­jal­le (suun­nit­te­li­jal­le, ura­koit­si­jal­le jne.) tulee täy­si vas­tuu (jon­ka sit­ten vakuu­tus­yh­tiö takaa) lop­pu­tu­lok­ses­ta.

    Yksi­tyi­nen raken­nus­lu­pa kat­taa toi­sel­le aiheu­tu­van vahin­gon aina raken­nuk­sen pur­ka­mi­seen (ennal­lis­ta­mi­seen) asti, kun kun­nal­li­nen puo­les­taan lupaa suo­je­lun vaik­ka raken­ta­mi­sel­la oli­si­kin aiheu­tet­tu toi­sel­le vahin­koa, kun­han muo­to­mää­räyk­siä (lakia) on raken­ta­mi­sen aika­na noudatettu.

    1. Raken­nus­lu­pa­han on luon­teel­taan suo­je­lu­pää­tös: osta­mal­la luvan kun­nal­ta, raken­ta­ja saa suo­jan naa­pu­rei­ta ja mui­ta mah­dol­li­sia valit­ta­jia vas­taan. Mikään vali­tus myön­ne­tys­tä luvas­ta ei tule menes­ty­mään mis­sään oikeus­as­tees­sa, joten tur­ha edes yrit­tää. – Ja raken­ta­ja saa pitää rakennuksensa. ”

      Poik­keus vah­vis­taa säännön 🙂 

      https://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunkiymparistolautakunnan_ymparisto-_ja_lupajao/Suomi/Esitys/2020/Kymp_2020-09–10_Ylja_14_El/CC140181-1067-CB19-8534745774F00007/Naapureiden_oikaisuvaatimus_myonnetysta_pientalon_.html

  9. Suo­men suu­rim­man kau­pun­gin tilan­ne vuon­na 2020: ei ole rahaa raken­nus­lu­pa­kä­sit­te­lyyn kun ei ole rahaa mihin­kään muuhunkaan.
    Miten tähän on päädytty?
    Mitä on tapah­tu­nut vii­mei­sen 40 vuo­den talous­kas­vul­le ja elin­ta­son nousulle?
    Mik­si lap­si­per­heet asu­vat taas ahtais­sa kop­pe­rois­sa ja pik­ku­yk­siöi­tä raken­ne­taan kuin vii­me vuo­si­sa­dan alussa?
    Ei vai­ku­ta maa­il­man toi­mi­vim­mal­ta kaupungilta.

    1. AV:

      Mitä on tapah­tu­nut vii­mei­sen 40 vuo­den talous­kas­vul­le ja elin­ta­son nousulle?

      Joku kir­joit­te­li Uuden­suo­men puheen­vuo­ros­sa tällaista:

      Jos ver­tail­laan Suo­men sijoit­tu­mis­ta EU-per­hees­sä, niin havai­taan Euroo­pan Unio­nin asu­kas­koh­tai­sen osto­voi­ma­kor­ja­tun bkt kas­va­neen vuo­des­ta 2007 vii­me vuo­teen 10,2 % . Kui­ten­kin suur­ten EU:n ulko­puo­lis­ten mai­den kuten USA, Kana­da, Japa­ni, Kii­na ja Venä­jä (G7) kas­vu on ollut 15,4 %. Suo­men vas­taa­va kas­vu on ollut mii­nus 0,6 % ! Maa­il­man mai­den medi­aa­ni­kas­vu on vas­taa­vas­ti ollut 24,1 %.

      https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/heikki-elonheimo/suomen-talous-tuuliajolla/

      Samaan aikaan Suo­men jul­kea­sek­to­ri ja tulon­siir­rot ovat tur­su­neet kuin pul­la­tai­ki­na. Mikä­hän mah­tai­si olla vial­la? AY-mafian ja viher­va­sem­mis­ton mie­les­tä ei vis­siin muu kuin suu­ry­ri­tys­ten riis­to­ka­pi­ta­lis­tien tör­keä veron­kier­to ja Por­tu­ga­liin muut­ta­neet eläkeläiset…

      1. ksee: Joku kir­joit­te­li Uuden­suo­men puheen­vuo­ros­sa tällaista:

        https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/heikki-elonheimo/suomen-talous-tuuliajolla/

        Samaan aikaan Suo­men jul­kea­sek­to­ri ja tulon­siir­rot ovat tur­su­neet kuin pul­la­tai­ki­na. Mikä­hän mah­tai­si olla vial­la? AY-mafian ja viher­va­sem­mis­ton mie­les­tä ei vis­siin muu kuin suu­ry­ri­tys­ten riis­to­ka­pi­ta­lis­tien tör­keä veron­kier­to ja Por­tu­ga­liin muut­ta­neet eläkeläiset…

        Mis­tä­hän nuo luvut on otet­tu? Oli miten oli, et itse­kään yri­tä vas­ta­ta kysy­myk­sen sii­tä, mis­sä vika voi­si olla, vaan hei­tät vain epä­mää­räi­sen vih­jauk­sen “Ay-mafian ja viher­va­sem­mis­ton” suun­taan. Epä­mää­räi­sis­sä vih­jauk­sis­sa on se hyvä puo­li, että nii­tä on vai­kea toden­taa vää­rik­si sen parem­min kuin oikeik­si­kaan. Yhtä hyvin voi­si tosi­aan vih­jail­la riis­to­ka­pi­ta­lis­teis­ta ja vero­pa­ko­lai­sis­ta. Vih­jai­lua voi jat­kaa puo­lin ja toi­sin lähes loput­to­miin pää­se­mät­tä sii­tä mihin­kään eteenpäin.

      2. Huo­maan, että mode­roin­ti on taas alka­nut lip­sua. Täs­tä eteen­päin sel­lai­sia ter­me­jä kuin “jul­kea­sek­to­ri” ei tul­le hyväk­sy­mään samoin kuin ay-mafia. Viher­va­sem­mis­to liit­tyy sii­tä, mis­sä tar­koi­tuk­ses­sa sanaa käytetään.

      3. Jaak­ko K: Mis­tä­hän nuo luvut on otet­tu? Oli miten oli, et itse­kään yri­tä vas­ta­ta kysy­myk­sen sii­tä, mis­sä vika voi­si olla, vaan hei­tät vain epä­mää­räi­sen vih­jauk­sen ”Ay-mafian ja viher­va­sem­mis­ton” suun­taan. Epä­mää­räi­sis­sä vih­jauk­sis­sa on se hyvä puo­li, että nii­tä on vai­kea toden­taa vää­rik­si sen parem­min kuin oikeik­si­kaan. Yhtä hyvin voi­si tosi­aan vih­jail­la riis­to­ka­pi­ta­lis­teis­ta ja vero­pa­ko­lai­sis­ta. Vih­jai­lua voi jat­kaa puo­lin ja toi­sin lähes loput­to­miin pää­se­mät­tä sii­tä mihin­kään eteenpäin.

        Eikö­hän prok­si­maat­ti­nen syy ongel­miin ilmen­nyt kir­joi­tuk­ses­ta aivan hyvin — jul­ki­nen talous on viri­tet­ty ikään kuin vuo­si 2007 ja nokiail­miön takaa­maa kas­vu jat­kui­si ikui­ses­ti. Samaan aikaan talous on kui­ten­kin paraim­mil­laan­kin jun­nan­nut pai­koil­laa — eikä tähän kel­paa seli­tyk­sek­si ulkoi­set maa­il­man­ta­lou­teen liit­ty­vät syyt, kos­ka ylei­ses­tiot­taen kan­san­ta­lou­det ovat palan­neet kas­vu-ural­le finans­si­krii­sin jälkeen.

        Syyt lie­ne­vät siis sisäi­siä ja nii­den rat­kai­sut myös voi­si­vat löy­tyä suo­ma­lais­ten omis­ta toi­mis­ta. Sii­tä mit­kä syyt vai­kut­ta­vat min­kä­kin ver­ran ja mit­kä oli­si­vat par­hai­ta rat­kai­su­ja, voi­daan toki kiis­tel­lä. On kui­ten­kin help­po kat­soa mitä muu­al­la on teh­ty ja mitä meil­lä taas — ja päinvastoin.

        Pää­lim­mäi­sik­si havain­noik­si voi­si hel­pos­ti nos­taa vaik­ka­pa sel­lai­set teki­jät, ettei meil­lä ole onnis­tut­tu teke­mään min­kään­lai­sia työ­mark­ki­noi­ta tehos­ta­via toi­mia (ay-liik­keen kai­vaes­sa aina puna­ka­pi­nan aikai­sen reto­rii­kan esiin uudis­tuk­sia ehdo­tet­taes­sa) ja ettei jul­ki­sen­sek­to­rin kokoa ole pyrit­ty rajaa­maan vaan päin­vas­toin mm. kun­tien nis­kaan on sysät­ty yhä uusia kus­tan­nuk­sia sekä luo­tu uusia nopeas­ti kas­va­nei­ta tulon­siir­toau­to­maat­te­ja (mm. asumistuki).

        Täs­sä on tois­ta vuo­si­kym­men­tä eri­lai­sil­la hal­li­tus­ko­koon­pa­noil­la väl­tel­ty pakol­li­sia raken­ne­uu­dis­tuk­sia ja jat­ket­tu lai­na­ra­han tur­vin “hyvin­voin­ti­val­tion” kas­vat­ta­mis­ta, niin kuin mitään ongel­mia ei iki­nä oli­si ollut­kaan. Kuin­ka­han hyvin tämä on toi­mi­nut? Ai niin — Suo­mi ‑0,6% vs. EU kes­ki­mää­rin +10,2%…

        Tämä alkaa kyl­lä lip­su­maan var­si­nai­ses­ta aihees­ta, mut­ta kun kysy­tään mihin on kadon­nut vuo­si­kym­me­nien nopea talous­kas­vu, niin ehkä kan­nat­taa kat­soa sitä suun­na­ton­ta saa­mat­to­muut­ta mitä täs­sä maas­sa on val­lin­nut sit­ten finanssikriisin.

        (Sinän­sä jul­ki­sen­sek­to­rin, tulon­siir­to­jen jne. kar­si­mi­nen ei ole mikään var­si­nai­nen tavoi­te vaan talous­kas­vun luon­ti — aja­tel­kaa­pa kuin­ka pal­jon pienm­mis­sä ongel­mis­sa maam­me oli­si, jos uudis­tuk­set oli­si teh­ty aijois­sa ja (osto­voi­ma­kor­jat­tu) BKT oli­si 10–15% nykyis­tä suu­rem­pi. Vaik­ka uudis­tuk­set oli­si­vat jos­sain välis­sä mer­kin­neet joil­le­kin ryh­mil­le kur­juu­den lisään­ty­mis­tä, niin jo nyt oltai­siin taa­tus­ti oltu tilan­tees­sa, jois­sa huo­noim­mas­sa­kin ase­mas­sa ole­vil­le tule­vai­suus näyt­täi­si valoisammalta.)

      4. ksee:

        Syyt lie­ne­vät siis sisäi­siä ja nii­den rat­kai­sut myös voi­si­vat löy­tyä suo­ma­lais­ten omis­ta toi­mis­ta. Sii­tä mit­kä syyt vai­kut­ta­vat min­kä­kin ver­ran ja mit­kä oli­si­vat par­hai­ta rat­kai­su­ja, voi­daan toki kiis­tel­lä. On kui­ten­kin help­po kat­soa mitä muu­al­la on teh­ty ja mitä meil­lä taas – ja päinvastoin.

        Täs­sä on tois­ta vuo­si­kym­men­tä eri­lai­sil­la hal­li­tus­ko­koon­pa­noil­la väl­tel­ty pakol­li­sia raken­ne­uu­dis­tuk­sia ja jat­ket­tu lai­na­ra­han tur­vin ”hyvin­voin­ti­val­tion” kas­vat­ta­mis­ta, niin kuin mitään ongel­mia ei iki­nä oli­si ollut­kaan. Kuin­ka­han hyvin tämä on toi­mi­nut? Ai niin – Suo­mi ‑0,6% vs. EU kes­ki­mää­rin +10,2%…

        Kii­tos poh­din­nas­ta, tuo­ta voi sanoa jo kes­kus­te­le­vak­si otteek­si. Kuten toteat, kei­nois­ta voi kiis­tel­lä. Suo­men ongel­mak­si voi­si esi­mer­kik­si näh­dä myös yksi­puo­li­sen vien­ti­teol­li­suus­ra­ken­teen ja/tai yri­tys­joh­don, jol­ta puut­tu­vat kan­nus­ti­met tuot­ta­viin inves­toin­tei­hin, min­kä seu­rauk­se­na ollaan juu­tut­tu kus­tan­nus­kil­pai­lu­ky­vys­tä jank­kaa­mi­seen. Raken­ne­muu­tok­sia on kyl­lä minun mie­les­tä­ni myös yri­tet­ty teh­dä (kiky-sopi­mus vaik­ka­pa). Mut­ta eni­ten mie­tin itse, mis­tä tuon alku­pe­räi­sen “puheen­vuo­ron” luvut mah­ta­vat olla peräi­sin? Euros­ta­tin sivuil­ta saa tila­ta dataa, mut­ta vain tut­ki­mus­käyt­töön. Wiki­pe­dias­ta löy­tyy IMF:N arvioi­ta, mut­ta nii­den perus­teel­la saa kyl­lä ihan eri käsityksen.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.