Lapsiperheiden asuntotilanteen helpottaminen on keskeinen asuntopolitiikan päämäärä

Asun­to­si­joit­ta­jat valit­ta­vat päi­vän Hesa­ris­sa, ettei Hel­sin­kiin raken­ne­ta tar­peek­si pie­niä yksiöitä.

Muu­ta­ma huo­mau­tus käy­te­tyis­tä argu­men­teis­ta: Se, että 49 pro­sent­tia ruo­ka­kun­nis­ta on yhden hen­gen ruo­ka­kun­tia, antaa tilan­tees­ta vää­rän kuvan. Puo­let pie­nis­tä ruo­ka­kun­nis­ta on elä­ke­läis­ruo­ka­kun­tia, jot­ka eivät halua asua yksiös­sä, vaan van­has­sa per­hea­sun­nos­saan. Itse­kin kuu­lun tähän ryh­mään. Elä­ke­läi­set eivät muu­ta pie­nem­pään asun­toon las­ten muu­tet­tua pois kotoa var­sin­kaan, kun tämä on halut­tu estää varain­siir­to­ve­rol­la, joka syö pie­nem­pään asun­toon muut­ta­mi­ses­ta koi­tu­van talou­del­li­sen hyö­dyn kokonaan.

Met­so­la huo­maut­taa, että kyl­lä lap­si­per­heet löy­tä­vät asun­non, kun asi­aa tar­kas­te­lee seu­dul­li­ses­ti. Vaik­ka Hel­sin­gis­tä eivät löy­dä­kään, ympä­rys­kun­nis­ta löy­tä­vät. Tämä on juu­ri se syy, mik­si Hel­sin­ki halu­aa puo­lus­taa lap­si­per­hei­tä omas­sa asun­to­kan­nas­saan. Me haluam­me pitää yllä tas­a­puo­lis­ta asujaimistoa

Väi­te, että mark­ki­nat nos­ta­vat per­hea­sun­to­jen hin­nat niin kor­keik­si,  ettei kenel­lä­kään ole varaa nii­hin, on sisäi­ses­ti epä­loo­gi­nen. Muis­tut­taa väi­tet­tä, että siel­lä on niin pal­jon ihmi­siä, ettei siel­lä voi olla kukaan. Isot asun­not ovat kal­lii­ta, kos­ka nii­tä on vähän ja oli­si­vat vie­lä kal­liim­pia, jos nii­tä oli­si vie­lä vähem­män. Kun nii­tä teh­dään lisää, nii­den hin­ta hal­pe­nee. Kyl­lä per­hea­sun­toi­hin löy­tyy aina asu­kas, mut­ta neliö­hin­nas­ta jou­tuu ehkä tin­ki­mään. Lap­si­per­hei­den asu­mis­kus­tan­nus­ten alen­ta­mi­nen on kun­nia­kas päämäärä.

Kun kaa­vas­sa mää­rä­tään teke­mään raken­ta­jan kan­nal­ta epäe­dul­li­sia per­hea­sun­to­ja 20 neliön kop­pien sijaan, se ei tee asun­nois­ta kal­liim­pia. Kos­ka kaa­va on sijoit­ta­jan kan­nal­ta epäe­dul­li­nen, raken­nusoi­keu­den hin­ta laskee.

Hesa­rin teks­tis­tä saat­toi saa­da sen käsi­tyk­sen, että Hel­sin­gin val­mis­te­le­mien ohjei­den mukaan uusis­ta asun­noi­ta puo­let pitäi­si olla per­hea­sun­to­ja. Todel­li­suu­des­sa pin­ta-alas­ta pitää puo­let men­nä per­hea­sun­toi­hin eli vähin­tään kol­mioi­hin. Käy­tän­nös­sä tämä tar­koit­taa, että vajaa kol­man­nes asun­nois­ta oli­si per­hea­sun­to­ja. Se ei minus­ta ole koh­tuu­ton vaatimus.

Lap­si­per­hei­den puo­lus­ta­mi­nen raa­oil­la asun­to­mark­ki­noil­la on van­has­taan asun­to­po­li­tii­kan kes­kei­nen pää­mää­rä. Niin sen tulee olla myös Helsingissä.

Jat­kos­sa asun­to­jen halut­tuun kokoon vai­kut­taa yleis­ty­vä etä­työs­ken­te­ly. Yksi makuu­huo­ne tar­vi­taan työhuoneeksi.

Sama vaa­ti­mus eri kau­pun­gi­no­sis­sa on sen sijaan aika turha.

 

54 vastausta artikkeliin “Lapsiperheiden asuntotilanteen helpottaminen on keskeinen asuntopolitiikan päämäärä”

  1. Eikö las­pi­per­hei­tä oli­si läpi­nä­ky­väm­pää ja siten rei­lum­paa tukea suo­raan sosi­aa­li­avus­tuk­si­na kuin että luo­vu­te­taan tont­ti­maa­ta mark­ki­na­hin­taa hal­vem­mal­la, kos­ka per­hea­sun­to­vaa­ti­mus? Kus­tan­nus näkyi­si bud­je­tis­sa, nyt kus­tan­nus on saa­mat­ta jää­nei­tä tulo­ja, eikä näy missään.

    Tämä on kyl­lä vas­toin kaik­kea sitä, mitä yleen­sä näis­tä asiois­ta hori­set ja ihme­tyt­tää blo­gin pit­kä­ai­kais­ta luki­jaa suu­res­ti? Onko Arhin­mä­ki kaa­pan­nut tilisi?

    Sokea pis­te?

    1. Eikö las­pi­per­hei­tä oli­si läpi­nä­ky­väm­pää ja siten rei­lum­paa tukea suo­raan sosi­aa­li­avus­tuk­si­na kuin että luo­vu­te­taan tont­ti­maa­ta mark­ki­na­hin­taa hal­vem­mal­la, kos­ka perheasuntovaatimus?

      Tämä on eri asia. Jos ainoat “edun­saa­jat oli­si­vat nuo lap­si­per­heet, asia oli­si noin kuin sanot, mut­ta kun tavoit­tee­na on sosi­aa­li­nen eheys ja yhteis­kun­nan toi­mi­vuus, asia muut­tuu aivan toi­sek­si. Sii­nä on kyse ulkois­vai­ku­tuk­ses­ta. Meil­lä on pal­jon esi­merk­ke­jä kau­pun­geis­ta, jot­ka eri­vät ole huo­leh­ti­neet sosi­aa­li­ses­ta ehey­des­tä, ja jäl­jet peloittavat.

      1. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Tämä on eri asia. Jos ainoat ”edun­saa­jat oli­si­vat nuo lap­si­per­heet, asia oli­si noin kuin sanot, mut­ta kun tavoit­tee­na on sosi­aa­li­nen eheys ja yhteis­kun­nan toi­mi­vuus, asia muut­tuu aivan toi­sek­si. Sii­nä on kyse ulkois­vai­ku­tuk­ses­ta. Meil­lä on pal­jon esi­merk­ke­jä kau­pun­geis­ta, jot­ka eri­vät ole huo­leh­ti­neet sosi­aa­li­ses­ta ehey­des­tä, ja jäl­jet peloittavat.

        No nyt en ymmär­rä enää yhtään. Eli kyse ei ole ensi­si­jai­ses­ti lap­si­per­hei­den tuke­mi­ses­ta, vaan kaik­kien nii­den tuke­mi­ses­ta, joil­la on varaa tai tar­ve isoon asuntoon?

        Miten tämä, että yksi­na­su­vil­la pie­ni­tu­loi­sil­la ei ole mah­dol­li­suut­ta asua kau­pun­gis­sa, edis­tää sosi­aa­li­ses­ta ehey­des­tä huolehtimista?

        Yli­pään­sä, mik­si yksi­na­su­vien alle kes­ki­tu­lois­ten tar­pei­ta ei näh­dä yhtä tär­keä­nä kuin mui­den, sil­lä Hel­sin­gin asun­to­po­li­tiik­ka on ihan suo­ra­nais­ta per­seen­näyt­töä heil­le? Ei monel­la ole sau­mo­ja ottaa yksin 250k lainaa.

  2. Aina­kin vaa­ti­si vähän parem­pia perus­te­lui­ta kuin että lap­si­per­hei­den tuke­mi­nen on tär­ke­ää ja tämä on pit­kä lin­ja. Jos lap­si­per­hei­den tuke­mi­nen on tär­ke­ää, se voi sil­ti näkyä budjetissa.

  3. Hyvä kir­joi­tus , jos­sa pal­jon oike­aa asi­aa ja poh­dis­ke­lua ‚fak­toil­la ryyditettynä.
    Varain­siir­to­ve­ro ei kyl­lä­kään ole niin suu­ri että se söi­si pie­nem­pään asun­toon muu­ton talou­del­li­sen hyö­dyn. Omaa koke­mus­ta asias­ta on.

    1. Varain­siir­to­ve­ro ei kyl­lä­kään ole niin suu­ri että se söi­si pie­nem­pään asun­toon muu­ton talou­del­li­sen hyö­dyn. Omaa koke­mus­ta asias­ta on.

      Las­kit­ko oikein? Jos muu­tat asun­nos­ta, jon­ka arvo on 400 000 € asun­toon, jon­ka arvo on 300 000 €, et voi las­kea hyö­dyk­se­si 100 000 euroa, kos­ka asun­to­va­ral­li­suu­te­si on samal­la las­ke­nut 100 000 euroa. Hyö­ty­si on reaa­li­kor­ko tuos­ta 100 000 euros­ta. Juu­ri nyt reaa­li­kor­ko on nega­tii­vi­nen, mut­ta ole­te­taan, että se oli­si niin­kin suu­ri kuin yksi pro­sent­ti. Hyö­dyt siis tuhat euroa vuo­des­sa, mut­ta varain­siir­to­ve­ro (puo­let moi­lem­pien kaup­po­jen varain­siir­to­ve­ros­ta) on 7000 euroa. Se syö siis seitw­se­män vuo­den hyö­dyn. Lisäk­si muut­to­kus­tan­nuk­set muu­ta­man ton­nin, joten pie­nem­pään asun­toon muut­to ei kannata.

      1. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        […] Juu­ri nyt reaa­li­kor­ko on nega­tii­vi­nen, mut­ta ole­te­taan, että se oli­si niin­kin suu­ri kuin yksi prosentti. […]

        Onko oikea käy­tet­tä­vä pro­sent­ti­lu­ku raha­mark­ki­noi­den kor­ko­ta­so, kun puhu­taan ihmi­ses­tä eikä pan­kis­ta? Itse käy­tän pörs­sio­sak­keis­ta saa­tua tuot­toa, joka on vii­mei­sen 100 vuo­den ajan ollut kes­ki­mää­rin 6 — 7 %. Tämä siis edel­lyt­täen, että sijoit­taa pit­käk­si aikaa (> 20 v.) eikä her­mos­tu muu­ta­man vuo­den taan­tu­mis­ta. Kes­ki-iäs­sä saa­tu myyn­ti­voit­to kan­nat­tai­si sijoit­taa lop­pue­lä­mäk­si hajau­te­tus­ti osak­kei­siin (esim. ETF:iin) ja tar­vit­taes­sa käy­dä “syö­mäs­sä kuor­mas­ta”. Ja varo­kaa pank­kien “sijoi­tus­neu­vo­jia”!

      2. QTC: Itse käy­tän pörs­sio­sak­keis­ta saa­tua tuot­toa, joka on vii­mei­sen 100 vuo­den ajan ollut kes­ki­mää­rin 6 – 7 %. Tämä siis edel­lyt­täen, että sijoit­taa pit­käk­si aikaa (> 20 v.) eikä her­mos­tu muu­ta­man vuo­den taan­tu­mis­ta. Kes­ki-iäs­sä saa­tu myyntivoitto 

        Osmo kir­joit­ti täs­sä elä­ke­läi­sen vaih­toeh­dois­ta. Nyky­ään, kun lap­set, var­sin­kin Hel­sin­gis­sä, saa­daan usein myö­hään 30–40‑v. iäs­sä, niin voi­si kai olet­taa, että jo las­ten takia sitä per­hea­sun­toa pide­tään kuusi­kymp­pi­sek­si asti. Sii­tä ei ole pit­kä mat­ka eläk­keel­le. Vii­sai­ta sijoit­ta­mi­sen nyrk­ki­sään­tö­jä, kuten 80-ikä % osak­kei­siin, nou­dat­ta­va ei tuos­sa vai­hees­sa enää sijoi­ta 20 vuo­den aikahorisontilla.

      3. Oman koke­muk­sen perus­teel­la pie­nem­mäs­sä asun­nos­sa on yksi muka­va hyö­ty: vähem­män sii­vot­ta­vaa. Ero on todel­la huo­mat­ta­va, kun muut­taa 110 neliön asun­nos­ta 70 neliöi­seen. Samal­la myös juok­se­vat asu­mis­ku­lut (vas­ti­ke) las­ke­vat 2000 — 3000 € vuodessa.
        Mel­koi­nen muut­to saa olla, jos sii­hen muu­ta­ma ton­ni menee. Auto + 3 mies­tä mak­sa­vat ehkä 200 €/h brut­to­na — kotitalousvähennys.

        Vink­ki­nä niil­le, jot­ka pitä­vät las­ten vie­rai­lu­jen varal­ta (2 kertaa/vuosi?) yli­mää­räis­tä huo­net­ta: lap­sen­lap­set yöpy­vät iso­van­hem­pien luo­na, van­hem­mat naut­ti­vat kah­den­kes­ki­sis­tä hotelliöistä.

      4. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Las­kit­ko oikein? Jos muu­tat asun­nos­ta, jon­ka arvo on 400 000 € asun­toon, jon­ka arvo on 300 000 €, et voi las­kea hyö­dyk­se­si 100 000 euroa, kos­ka asun­to­va­ral­li­suu­te­si on samal­la las­ke­nut 100 000 euroa. Hyö­ty­si on reaa­li­kor­ko tuos­ta 100 000 euros­ta. Juu­ri nyt reaa­li­kor­ko on nega­tii­vi­nen, mut­ta ole­te­taan, että se oli­si niin­kin suu­ri kuin yksi pro­sent­ti. Hyö­dyt siis tuhat euroa vuo­des­sa, mut­ta varain­siir­to­ve­ro (puo­let moi­lem­pien kaup­po­jen varain­siir­to­ve­ros­ta) on 7000 euroa. Se syö siis seitw­se­män vuo­den hyödyn. 

        Minus­ta hyö­dyt 100 000€ — verot ja muut­to­kus­tan­nuk­set kos­ka raha­va­ran­toai on muut­tu­nut likvi­diin muo­toon. Ok, sen voi hoi­taa kään­tei­sil­lä asun­to­lai­val­la, mut­ta voi­daan tode­ta että 95%ia ihmi­sis­tä ei tule nii­tä kum­min­kaan otta­maan kos­ka se tun­tuu ikä­väl­tä, joten mie­les­tä­ni likvi­dik­si muut­ta­mi­nen pitää täs­sä tilan­tees­sa las­kea tulok­si* taik­ka hyö­dyk­si , vaik­ka peri­aa­te­ta­sol­la las­kel­ma­si on oikein.

        Jos tar­koi­tus on vain sijoit­taa niin pks asues­sa hyvä arvaus on, että asun­non hin­ta nousee. Jos rahaa ei tar­vit­se, koko las­kel­mas­sa ei ole point­tia kun muut­ta­mi­nen on niin ras­kas­ta ja nor­maa­li kor­ko­kin jää eri­näis­ten vero­jen ja kus­tan­nus­ten takia ihan pikkurahoiksi.

        Kui­ten­kin tuol­la rahal­la hank­ki ison läjän kai­ken­lais­ta apua, vaik­ka­pa kotisiivousta.

        *) vaik­ka­pa vir­tu­aa­li­sek­si tulok­si tai hyö­dyk­si. Ihmi­nen ei erit­te­le sitä, mis­tä rahat pank­ki­ti­lil­le ilmes­ty­vät, eikö hän tyy­pil­li­ses­ti myös­kään las­ke asun­to­va­ral­li­suu­den muu­tos­ta tuloksi

      5. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Las­kit­ko oikein? Jos muu­tat asun­nos­ta, jon­ka arvo on 400 000 € asun­toon, jon­ka arvo on 300 000 €… 

        Enem­män tämä on maa­kun­tien ongel­ma, sil­lä tääl­lä vero on kak­sin­ker­tai­nen (4%).

        Asun­nois­sa kan­nat­tai­si teh­dä usein suku­pol­ven vaih­dos. Itse­kin voi­sin mie­lel­lä­ni vaih­taa tule­vai­suu­des­sa oman asun­to­ni lap­sen kans­sa päit­täin. Se tar­vit­see lisää tilaa ja itsel­lä­ni sitä on lii­kaa. Jos näi­den kämp­pien yhteen­las­ket­tu arvo on sen 700 000, niin veroa sii­tä pitäi­si mak­saa 28 000 euroa ja molem­mi­lel osa­puo­lil­le vie­lä noin ton­nin kau­pan­käyn­ti­ku­lut. Yht. 30 000 euroa. Sii­hen vie­lä pääl­le se, että verot­ta­ja kui­ten­kin note­raa sen välis­sä ole­van 100 000 euroa lah­jak­si. Ehkä tämän veron pys­tyi­si kiertämään?

        Kui­ten­kin se noin 30 000 euron mak­su tyh­jäs­tä ei tule kuu­loon, joten sil­lä rahal­la teh­dään laa­jen­nus lap­sen taloon ja minä jat­kan tyh­jien huo­nei­den lämmittämistä.

  4. Lap­si­per­hei­den asu­mis­kus­tan­nus­ten alen­ta­mi­nen on kun­nia­kas päämäärä.”

    Mut­ta miten tämä teh­dään? Iso­jen asun­to­jen kaa­voit­ta­mi­nen ei ole yleis­pä­te­vä rat­kai­su. Dink­ku­pa­ri vie mak­su­ky­kyi­sem­pä­nä ison asun­non ennen saman tulo­ta­son lap­si­per­het­tä; vara­kas sink­ku ennen vähem­pi­va­rais­ta per­het­tä; jne.

    Kun kaa­vas­sa mää­rä­tään teke­mään raken­ta­jan kan­nal­ta epäe­dul­li­sia per­hea­sun­to­ja 20 neliön kop­pien sijaan, se ei tee asun­nois­ta kal­liim­pia. Kos­ka kaa­va on sijoit­ta­jan kan­nal­ta epäe­dul­li­nen, raken­nusoi­keu­den hin­ta laskee.”

    Mit­kä tahan­sa kaa­va­mää­räyk­set (tiet­tyyn rajaan asti) eivät vai­ku­ta asun­to­jen mark­ki­na­hin­taan, vaan vai­kut­ta­vat raken­nusoi­keu­den hin­taan. Esim. Hel­sin­gis­sä, jos­sa kau­pun­ki omis­taa pal­jon tont­ti­maa­ta, tämä tar­koit­taa tulon­siir­toa kai­kil­ta kau­pun­ki­lai­sil­ta joil­le­kin har­voil­le. Jos halu­taan tukea lap­si­per­hei­tä, suo­ra rahal­li­nen tuki saat­tai­si olla parem­pi rat­kai­su kuin kaa­va­mää­räyk­sien teke­mi­nen. Mut­ta jos oikeas­ti ongel­ma on, että hal­voil­le asun­noil­le on eni­ten kysyn­tää, pitäi­si vaan kaa­voit­taa pal­jon lisää, ihan vaan kerrosneliöitä.

  5. Mark­ki­na­ta­lous voit­ti suun­ni­tel­ma­ta­lou­den, kos­ka mark­ki­nat pys­ty­vät koh­dis­ta­maan resurs­sit parem­min. Kes­kus­ko­mi­teal­la ei ole kykyä mark­ki­noi­ta parem­min koh­den­taa resurs­se­ja. Jos yksiöis­tä saa par­haan hin­nan, sil­loin se tar­koit­taa, että niil­le on eni­ten kysyntää. 

    Hel­sin­gin pää­tös estää mark­ki­noi­den tehok­kaan toi­min­nan ja korot­taa asu­mi­sen hintaa.

    1. Kysy­mys on mys aikaik­ku­nas­ta ja sii­tä seu­raa­vas­ta mark­kiqa­vir­hees­tä. Talot raken­ne­taan sadak­si vuo­dek­si. Sil­loin on kat­sot­ta­va, mil­lai­sia asun­to­ja tar­vi­taan ehkä vii­den­kym­me­nen vuo­den pääs­tä. Mis­sää län­sieu­roop­pa­lai­ses­sa kau­pun­gis­sa ei asu­ta niin pie­nis­sä asun­nois­sa kuin mitä sijoit­ta­jat halua­vat nyt raken­taa. Raken­ta­ja ajat­te­lee vain vuo­den eteenpäin.
      Raken­ta­jan lyhyt­nä­köi­syy­den näkee Kivis­tös­sä. Uskoi­at, että voi­daan raken­taa lähes pelk­kiä yksiöi­tä. nYT NÄMÄ YKSÖT JÄÄVÄT KÄTEEN.

      1. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Kysy­mys on mys aikaik­ku­nas­ta ja sii­tä seu­raa­vas­ta mark­kiqa­vir­hees­tä. Talot raken­ne­taan sadak­si vuo­dek­si. Sil­loin on kat­sot­ta­va, mil­lai­sia asun­to­ja tar­vi­taan ehkä vii­den­kym­me­nen vuo­den päästä. 

        Joo, ei raken­ne­ta nykyi­siä talo­ja sadak­si vuo­dek­si. Ei edes run­ko­ja. 50 vuo­den pääs­tä voi­daan raken­taa uusik­si, joten ei tar­vit­se tei­dän siel­lä kes­kus­ko­mi­teios­sa niin pit­käl­le suunnitella.

      2. j‑lu: Joo, ei raken­ne­ta nykyi­siä talo­ja sadak­si vuo­dek­si. Ei edes run­ko­ja. 50 vuo­den pääs­tä voi­daan raken­taa uusik­si, joten ei tar­vit­se tei­dän siel­lä kes­kus­ko­mi­teios­sa niin pit­käl­le suunnitella. 

        En tie­dä, mikä on nykyi­sin raken­net­ta­vien talo­jen las­ken­nal­li­nen ikä ja mil­lai­nen on nii­den kor­jat­ta­vuus, mut­ta usein tois­tet­tu 50 vuot­ta on jär­je­tön­tä. Tuol­la aja­tuk­sel­la (run­ko kes­tää 50 vuot­ta) Hel­sin­gin nykyi­nen rau­ta­tie­a­se­ma oli­si puret­tu 1970-luvul­la ja nyt oli­si menos­sa uudem­man pur­ku, Edus­kun­ta­ta­los­ta ver­sios­ta 3 voi­si aloit­taa pian suun­nit­te­lu­kil­pai­lun, Temp­pe­li­au­kion kirk­ko puret­tiin vii­me vuon­na ja Poh­joi­ses­pan kivi­ta­lo­jen kol­mas suku­pol­vi lähes­tyi­si elin­kaa­ren­sa puo­li­vä­liä. Miten kiin­nos­ta­va mah­tai­si­kaan olla Tal­lin­nan uusi kau­pun­ki tren­dik­kää­nä parikymppisenä?

        Sel­vää on, että mikään raken­nus ei kes­tä ikui­ses­ti eikä pysy hyväs­sä kun­nos­sa edes sitä 50 vuot­ta, jos sii­tä ei pide­tä huol­ta eikä teh­dä kor­jauk­sia. Niin pitää kui­ten­kin raken­taa, että voi­daan kor­ja­ta. Eten­kin perus­tus­tuk­set ja run­ko tuli­si toteut­taa “ikui­ses­ti” yllä­pi­det­tä­vik­si. Sel­lai­sia­han ovat van­hat hir­si­ta­lot ja vaik­ka ne Tal­lin­nan van­han kau­pun­gin kivi­ra­ken­nuk­set. Myös uusil­la tek­ni­sil­lä rat­kai­suil­la pys­ty­tään var­mas­ti samaan, jos vain halutaan.

      3. TJA­boa: En tie­dä, mikä on nykyi­sin raken­net­ta­vien talo­jen las­ken­nal­li­nen ikä ja mil­lai­nen on nii­den kor­jat­ta­vuus, mut­ta usein tois­tet­tu 50 vuot­ta on järjetöntä.Tuolla aja­tuk­sel­la (run­ko kes­tää 50 vuot­ta) Hel­sin­gin nykyi­nen rau­ta­tie­a­se­ma oli­si puret­tu 1970-luvul­la ja nyt oli­si menos­sa uudem­man pur­ku, Edus­kun­ta­ta­los­ta ver­sios­ta 3 voi­si aloit­taa pian suun­nit­te­lu­kil­pai­lun, Temp­pe­li­au­kion kirk­ko puret­tiin vii­me vuon­na ja Poh­joi­ses­pan kivi­ta­lo­jen kol­mas suku­pol­vi lähes­tyi­si elin­kaa­ren­sa puo­li­vä­liä. Miten kiin­nos­ta­va mah­tai­si­kaan olla Tal­lin­nan uusi kau­pun­ki tren­dik­kää­nä parikymppisenä?

        Sel­vää on, että mikään raken­nus ei kes­tä ikui­ses­ti eikä pysy hyväs­sä kun­nos­sa edes sitä 50 vuot­ta, jos sii­tä ei pide­tä huol­ta eikä teh­dä kor­jauk­sia. Niin pitää kui­ten­kin raken­taa, että voi­daan kor­ja­ta. Eten­kin perus­tus­tuk­set ja run­ko tuli­si toteut­taa ”ikui­ses­ti” yllä­pi­det­tä­vik­si. Sel­lai­sia­han ovat van­hat hir­si­ta­lot ja vaik­ka ne Tal­lin­nan van­han kau­pun­gin kivi­ra­ken­nuk­set. Myös uusil­la tek­ni­sil­lä rat­kai­suil­la pys­ty­tään var­mas­ti samaan, jos vain halutaan.

        Uusien talo­jen raken­ta­mi­ses­sa ongel­ma ei ole, ettei­kö nii­tä voi­si teh­dä “ikui­sik­si”, vaan se, että raken­nus­mää­räyk­set ja usein jo kaa­va­mää­räyk­set estä­vät teke­mäs­tä kes­tä­vää ja jär­ke­vää. Esi­mer­kik­si sinän­sä hyvää tar­koit­ta­vat ilman­vaih­to- ja läm­mö­ne­ris­tys­vaa­ti­muk­set joh­ta­vat lähes väis­tä­mät­tä home­ta­loi­hin, eten­kin kou­luis­sa ja muis­sa julk­si­sis­sa raken­nuk­sis­sa. Nii­den yhteis­vai­ku­tus­ta ei ole sel­vi­tet­ty. Niin­pä uudeh­kot­kin kou­lut tai päi­vä­ko­dit ovat remon­tin tar­pees­sa. Ilman­vaih­toa pitäi­si ajaa 100% tehol­la koko ajan jot­ta vau­rioil­ta väl­tyt­täi­siin, mut­ta näin ei tapah­du, vaan yli puo­let ajas­ta IV on pois tai pie­nel­lä tehol­la, raken­teet vau­rioi­tuu kun kos­teus “pump­paa” raken­teis­sa pai­ne­suh­tei­den vaih­te­lun mukana. 

        Kaa­voit­ta­jal­la on nii­ni­kään kom­mer­venk­ke­jä jot­ka teke­vät kes­tä­vän ran­ken­ta­mi­sen mah­dot­to­mak­si, esi­mer­kik­si vaik­ka­pa vaa­ti­mus viher­ka­tos­ta joh­taa alle 50 vuo­des­sa mer­kit­tä­viin reken­teel­li­siin vau­rioi­hin. Mui­ta­kin vas­taa­via vaa­ti­muk­sia näkee usein.

      4. KariS: Uusien talo­jen raken­ta­mi­ses­sa ongel­ma ei ole, ettei­kö nii­tä voi­si teh­dä ”ikui­sik­si”, vaan se, että raken­nus­mää­räyk­set ja usein jo kaa­va­mää­räyk­set estä­vät teke­mäs­tä kes­tä­vää ja jär­ke­vää. Esi­mer­kik­si sinän­sä hyvää tar­koit­ta­vat ilman­vaih­to- ja läm­mö­ne­ris­tys­vaa­ti­muk­set joh­ta­vat lähes väis­tä­mät­tä home­ta­loi­hin, eten­kin kou­luis­sa ja muis­sa julk­si­sis­sa raken­nuk­sis­sa. Nii­den yhteis­vai­ku­tus­ta ei ole selvitetty.Niinpä uudeh­kot­kin kou­lut tai päi­vä­ko­dit ovat remon­tin tar­pees­sa. Ilman­vaih­toa pitäi­si ajaa 100% tehol­la koko ajan jot­ta vau­rioil­ta väl­tyt­täi­siin, mut­ta näin ei tapah­du, vaan yli puo­let ajas­ta IV on pois tai pie­nel­lä tehol­la, raken­teet vau­rioi­tuu kun kos­teus ”pump­paa” raken­teis­sa pai­ne­suh­tei­den vaih­te­lun mukana. 

        Ei pitäi­si ajaa 100% tehol­la vaan riit­tä­väl­lä tehol­la, jot­ta ali­pai­neis­tus säilyy.

        Yksi­kä­sit­tei­nen ja sel­kä ohje koneel­li­sel­la ilman­vaih­dol­la varus­tet­tu­jen raken­nus­ten koh­dal­la on se, ettei ilmas­toin­tia saa iki­nä sam­mut­taa. Täs­tä huo­li­mat­ta jul­kean­sek­to­rin toi­mi­jat edel­leen­kin aja­vat iv-koneet alas “vir­ka-ajan” ulko­puo­lel­la perus­tel­len tätä idoot­ti­mais­ta tyh­myyt­tä jonain sääs­tö­toi­me­na — tai nykyi­sim­min pääs­tö­jen vähen­nyk­se­nä. Mitään jär­keä­hän täs­sä ei ole, kos­ka seu­rauk­se­na on suo­raan alen­tu­nut sisäil­man laa­tu ja pidem­mäl­lä täh­täi­mel­lä raken­tei­den vau­rioi­tu­mi­nen lii­al­li­sen kos­teu­den vuok­si (ja entis­tä pahem­mat sisäilmaongelmat).

        Sinän­sä on tur­ha kui­ten­kaan hai­kail­la “van­ho­jen ter­vei­den” raken­nus­ten ja “toi­mi­van” pai­no­voi­mai­sen ilman­vaih­don perään — tosia­sia kun on se, että pai­no­voi­mai­nen ilman­vaih­to on riit­tä­mä­tön­tä ja toi­mii sil­loin kun sat­tuu sopi­vat säät ole­maan. Niin­pä sisäil­maon­gel­mat ja raken­ne­vau­riot ovat huo­mat­ta­vas­ti ylei­sem­piä “wan­hois­sa hywis­sä” hata­rois­sa rakennuksissa.

      5. KariS: Esi­mer­kik­si sinän­sä hyvää tar­koit­ta­vat ilman­vaih­to- ja läm­mö­ne­ris­tys­vaa­ti­muk­set joh­ta­vat lähes väis­tä­mät­tä home­ta­loi­hin, eten­kin kou­luis­sa ja muis­sa julk­si­sis­sa raken­nuk­sis­sa. N

        Tääl­lä päin tyy­pil­li­sin sisäil­maon­gel­mia aiheut­ta­va koh­ta kou­luis­sa on märän beto­nin pääl­le asen­net­tu mat­to. Sil­lä ei ole kyl­lä mitään teke­mis­tä ilman­vaih­don kans­sa. Kysees­sä on ihan puh­das tunarointi.

        Ok, kyl­lä lii­an tiu­kat eris­te­vaa­ti­muk­set ovst ongel­ma, mut­ta useim­mi­ten ongel­mat joh­tu­vat ihan käsit­tä­mät­tö­mäs­tä tunaroinnista.

        En ole myös­kään kos­kaan tavan­nut pai­noil­ma­toimks­ta ilman­vaih­toa, joka oisi toi­mi­nut edes etäi­ses­ti läm­pi­mäl­lä elik­kä kesäisin.

      6. Ei ilman­vaih­don sul­ke­mis­ta vii­kon­lo­puik­si jne. minun tie­tääk­se­ni ole raken­nus­mää­räyk­siin kir­jat­tu. Se on kun­tien tapa etsiä sääs­tö­jä. On tie­tys­ti jär­je­tön­tä, että täs­tä sääs­tä­mi­nen joh­taa kal­lii­siin kor­jaus­kus­tan­nuk­siin. Samoin tun­tuu oudol­ta, että raken­ne­taan mel­ko näyt­tä­viä kou­lu­ra­ken­nuk­sia, mut­ta nii­den käyt­tö­kus­tan­nuk­siin ei ole­kaan varaa. Tämä joh­tu­nee, näin ole­tan, kir­jan­pi­to­käy­tän­nöis­tä ja kun­ta­ta­lou­den sään­nöis­tä. Raken­nus on inves­toin­ti ja kir­ja­taan tasee­seen, ilman­vaih­to taas vai­kut­taa kulu­na tulos­las­kel­maan. Täs­sä blo­gis­sa on ollut muu­ta­mia kir­joi­tuk­sia, jois­sa on käsi­tel­ty kun­ta­ta­lou­den sään­töi­hin liit­ty­viä ongel­mia, ei tosin var­maan­kaan juu­ri tätä ilman­vaih­toa­si­aa. Koneel­li­seen ilman­vaih­toon liit­tyy kyl­lä pal­jon tek­ni­siä­kin ongel­mia, esi­mer­kik­si omas­sa työ­pai­kas­sa­ni teh­tiin todel­la mas­sii­vi­nen (eli kal­lis) perus­kor­jaus ilman­vaih­to­lait­teis­toon, mut­ta ei se oikein hyvä ole vaik­ka sitä on sää­det­ty ties kuin­ka mon­ta ker­taa. Aina jos­sain on lii­an kyl­mä tai kuu­ma ja ilta­päi­vää koh­den ilman­laa­tu heik­ke­nee ja tekee mie­li ava­ta ikku­noi­ta. Oma näke­myk­se­ni on se, että alan osaa­mi­nen ei yksin­ker­tai­ses­ti vas­taa hintatasoa. 

        KariS: Uusien talo­jen raken­ta­mi­ses­sa ongel­ma ei ole, ettei­kö nii­tä voi­si teh­dä ”ikui­sik­si”, vaan se, että raken­nus­mää­räyk­set ja usein jo kaa­va­mää­räyk­set estä­vät teke­mäs­tä kes­tä­vää ja jär­ke­vää. Esi­mer­kik­si sinän­sä hyvää tar­koit­ta­vat ilman­vaih­to- ja läm­mö­ne­ris­tys­vaa­ti­muk­set joh­ta­vat lähes väis­tä­mät­tä home­ta­loi­hin, eten­kin kou­luis­sa ja muis­sa julk­si­sis­sa raken­nuk­sis­sa. Nii­den yhteis­vai­ku­tus­ta ei ole selvitetty.Niinpä uudeh­kot­kin kou­lut tai päi­vä­ko­dit ovat remon­tin tar­pees­sa. Ilman­vaih­toa pitäi­si ajaa 100% tehol­la koko ajan jot­ta vau­rioil­ta väl­tyt­täi­siin, mut­ta näin ei tapah­du, vaan yli puo­let ajas­ta IV on pois tai pie­nel­lä tehol­la, raken­teet vau­rioi­tuu kun kos­teus ”pump­paa” raken­teis­sa pai­ne­suh­tei­den vaih­te­lun mukana. 

        Kaa­voit­ta­jal­la on nii­ni­kään kom­mer­venk­ke­jä jot­ka teke­vät kes­tä­vän ran­ken­ta­mi­sen mah­dot­to­mak­si, esi­mer­kik­si vaik­ka­pa vaa­ti­mus viher­ka­tos­ta joh­taa alle 50 vuo­des­sa mer­kit­tä­viin reken­teel­li­siin vau­rioi­hin. Mui­ta­kin vas­taa­via vaa­ti­muk­sia näkee usein.

      7. Cita­tion nee­ded väit­teel­le, että sosi­aa­li­nen eheys ja yhteis­kun­nan toi­mi­suus on parem­pi täl­lä tei­dän tavallanne.

        Homo­gee­ni­sen kau­pun­gin tuot­ta­mi­nen aiheut­taa sen, ettei kukaan saa sitä mitä halu­aa. Oikeas­ti pitäi­si raken­taa nii­tä bile­kau­pun­gi­no­sia joi­den taloi­hin raken­ne­taan pelk­kiä yksiöi­tä, ihan vaan jot­ta ne baa­rit ja yöker­hot saa­daan pois niis­tä osis­ta kau­pun­kia, mis­sä jen­gi halu­aa elää rauhassa.

        Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Kysy­mys on mys aikaik­ku­nas­ta ja sii­tä seu­raa­vas­ta mark­kiqa­vir­hees­tä. Talot raken­ne­taan sadak­si vuo­dek­si. Sil­loin on kat­sot­ta­va, mil­lai­sia asun­to­ja tar­vi­taan ehkä vii­den­kym­me­nen vuo­den pääs­tä. Mis­sää län­sieu­roop­pa­lai­ses­sa kau­pun­gis­sa ei asu­ta niin pie­nis­sä asun­nois­sa kuin mitä sijoit­ta­jat halua­vat nyt raken­taa. Raken­ta­ja ajat­te­lee vain vuo­den eteenpäin.
        Raken­ta­jan lyhyt­nä­köi­syy­den näkee Kivis­tös­sä. Uskoi­at, että voi­daan raken­taa lähes pelk­kiä yksiöi­tä. nYT NÄMÄ YKSÖT JÄÄVÄT KÄTEEN.

        Mik­si talot pitää raken­ne­taan sadak­si vuo­dek­si? Kuka tämän pää­tök­sen on teh­nyt? Mik­sei nii­tä voi­si oikeas­ti raken­taa 30–40v aika jän­teel­lä puret­ta­vak­si ennen isoa put­ki­re­mont­tia ja peruskorjausta?

        Mik­si tämä­kin pitää päät­tää viras­tos­sa, eikä sitä pää­tös­tä voi jät­tää mark­ki­noi­den tehtäväksi?

      8. Sepi:
        Cita­tion nee­ded väit­teel­le, että sosi­aa­li­nen eheys ja yhteis­kun­nan toi­mi­suus on parem­pi täl­lä tei­dän tavallanne.

        Homo­gee­ni­sen kau­pun­gin tuot­ta­mi­nen aiheut­taa sen, ettei kukaan saa sitä mitä halu­aa. Oikeas­ti pitäi­si raken­taa nii­tä bile­kau­pun­gi­no­sia joi­den taloi­hin raken­ne­taan pelk­kiä yksiöi­tä, ihan vaan jot­ta ne baa­rit ja yöker­hot saa­daan pois niis­tä osis­ta kau­pun­kia, mis­sä jen­gi halu­aa elää rauhassa.

        Yhteis­kun­nan toi­min­nan kan­nal­ta olen­nais­ta on sosi­aa­li­nen kont­rol­li. Pahek­su­vas­ti kat­se­le­va mum­mo tai las­ten­vau­nu­ja työn­tä­vä isä ovat mel­kein yhtä tehok­kai­ta pidäk­kei­tä epä­so­si­aa­li­sel­le käy­tök­sel­le kuin polii­si. Ihmi­nen on sosi­aa­li­nen eläin ja halu­aa mui­den hyväk­syn­tää — ja vält­tää hal­vek­sun­taa. Tämän vuok­si työs­sä­käy­vän kes­ki­luo­kan levit­tä­mi­nen mah­dol­li­sim­man laa­jas­ti käve­le­mään kau­pun­gin katu­ja on suo­ta­vaa. Jokai­nen autos­saan istu­va ihmi­nen tar­koit­taa, että yksi kul­ma­kar­va­pa­ri ei ole kur­tis­tu­mas­sa kadul­la tai jul­ki­ses­sa liikenteessä.

        Kos­ka suu­rin osa sosi­aa­li­ses­ti pahek­su­tus­ta toi­min­nas­ta on myös teki­jöit­ten­sä kan­nal­ta hai­tal­lis­ta (humal­tu­mi­nen, muu päih­tei­den käyt­tö, rikok­set), on kaik­kien kan­nal­ta parem­pi pyr­kiä tasaa­maan sosi­aa­li­nen kont­rol­li kaik­kien kau­pun­gi­no­sien kes­ken. Se suo­jaa kaik­kein par­hai­ten juu­ri heikoimpia.

        Mik­si talot pitää raken­ne­taan sadak­si vuo­dek­si? Kuka tämän pää­tök­sen on teh­nyt? Mik­sei nii­tä voi­si oikeas­ti raken­taa 30–40v aika jän­teel­lä puret­ta­vak­si ennen isoa put­ki­re­mont­tia ja peruskorjausta?

        Mik­si tämä­kin pitää päät­tää viras­tos­sa, eikä sitä pää­tös­tä voi jät­tää mark­ki­noi­den tehtäväksi? 

        Talo­jen raken­ta­mi­nen on mer­kit­tä­vä ympä­ris­tö­ra­si­te. Pelk­kä beto­nin vala­mi­nen tuot­taa val­ta­van mää­rän hii­li­diok­si­dia. Ei ole vas­tuul­lis­ta raken­taa talo­ja 30–40 vuo­den käyt­töi­kää var­ten. Tulee raken­taa kes­tä­väs­ti, eivät­kä mark­ki­nat tee tätä, jol­lei ulkois­kus­tan­nuk­sia siir­re­tä nii­den kannettavaksi. 

        Sosi­aa­li­ses­ti on lisäk­si huo­mat­ta­va, että kan­sa ei tajua osta­van­sa “ker­ta­käyt­töi­siä” talo­ja. Tämä näkyy hyvin sii­nä, miten vuo­kra­tont­tien arvo mää­räy­tyy. Osta­jat hin­noit­te­le­vat ne ikään kuin vuo­kra-ajan jat­ku­mi­nen suun­nil­leen enti­si­nä ehdoin oli­si var­maa. Aivan samal­la taval­la 40 vuo­dek­si raken­ne­tus­ta asun­nos­ta sai­si 25 vuo­den koh­dal­la myy­des­sä saman kuin kun­nol­la teh­dys­tä. Hui­ja­rit pär­jäi­si­vät rehel­lis­ten kus­tan­nuk­sel­la. Asun­to­mark­ki­nat eivät ole “tehok­kaat”, sil­lä suu­rin osa mark­ki­na­toi­mi­jois­ta ei ole ratio­naa­li­sia eikä heil­lä ole riit­tä­vää tie­toa kau­pan koh­teen arvosta.

        Kenen­kään gryn­de­rin int­res­sis­sä ei ole huo­mioi­da kuin ensi vuo­den mark­ki­na­ti­lan­ne. Edes “yleis­hyö­dyl­lis­ten” raken­nut­ta­jien ei voi olet­taa teke­vän tätä, jos joh­don palk­kiot on sidot­tu tulokseen.

      9. Edus­kun­ta voi aivan hyvin sää­tää lain, jol­la yksiöi­den raken­ta­mi­nen kiel­le­tään ja nykyi­nen ara­va-mini­mi 35 neliö­met­riä vähim­mäis­ko­ko­na per hen­ki­lö, sää­de­tään 45 neliö­met­riin. Nämä nykyi­set mini­ka­na­ko­pit ovat itse asias­sa kiel­let­ty­jä, mut­ta var­mas­ti rus­keat kuo­ret kul­ke­vat kuten kor­keim­man oikeu­den tuo­ma­ril­la koh­ti grynderiä.

  6. Sii­hen, että lap­si­per­heet jää­vät nykyi­sin Hel­sin­kiin eivät­kä jou­koin muu­ta pois on mie­les­tä­ni suu­rem­pi syy Hel­sin­gin muut­tu­nut tur­val­li­suus­ti­lan­ne kuin se, että urbaa­ni elä­mä oli­si aiem­paa veto­voi­mai­sem­paa. Sii­nä kes­kus­tas­sa oli veto­voi­maa aiem­min­kin, mut­ta hai­tat ajoi­vat pois kau­pun­gis­ta. Nyt hai­tat ovat vähentyneet

  7. Erit­täin tär­keä nos­to. Lap­si­per­hei­tä luon­nol­li­ses­ti tar­vi­taan jat­kos­sa­kin. Täl­lä het­kel­lä moni on pakol­la jou­tu­nut siir­ty­män pois Hel­sin­gin kau­pun­kia­lu­eel­ta sil­lä asun­to­jen hin­nat ovat kor­keat, joka joh­tuu sii­tä että ei ole tar­peek­si iso­ja asuntoja.

    Jat­kos­sa­kin pitää olla vaa­ti­mus isoil­le asun­noil­le kun raken­ne­taan uut­ta ja ennen muu­ta pitää raken­taa pal­jon lisää kau­pun­kia. Kor­ke­aa ja tii­vis­tä sellaista.

  8. Lisäk­si kol­mio on ihan nor­maa­li asun­non koko myös lap­set­to­mal­le paril­le. Eril­li­nen työ­huo­ne mah­dol­lis­taa työt esim. nyt. Minus­ta lap­si­per­hei­tä ei tar­vit­se tukea, mut­ta kak­sio on kah­del­le usein lii­an pieni.

    1. Krtek:
      Lisäk­si kol­mio on ihan nor­maa­li asun­non koko myös lap­set­to­mal­le paril­le. Eril­li­nen työ­huo­ne mah­dol­lis­taa työt esim. nyt. Minus­ta lap­si­per­hei­tä ei tar­vit­se tukea, mut­ta kak­sio on kah­del­le usein lii­an pieni.

      Eten­kin kun “moder­ni” tapa raken­taa kak­sioi­ta on sovit­taa n. 45 neliön tilaan ns. tupa­keit­tiö, erit­täin pie­ni makuu­huo­ne ja estee­tön kyl­py­huo­ne (joh­tuen mää­räyk­sis­tä, tie­dän), jol­loin asun­nos­sa on käy­tän­nös­sä vain yksi huo­ne johon voi joten­kin jär­ke­väs­ti sijoit­taa työ­pöy­dän. Täl­lai­ses­sa ei ole mitään mah­dol­li­suut­ta pidem­män pääl­le teh­dä etä­töi­tä, jos koto­na on toi­nen­kin ihminen.

      Täl­lä mal­lil­la ns. kak­sio on min­kään­lais­ta asu­mis­mu­ka­vuut­ta tavoi­tel­len vain yhden ihmi­sen asun­to, ja paris­kun­ta tar­vit­see sen kol­mion. Tai sit­ten van­hem­man kak­sion jos­sa on isom­mat kun­nol­la toi­sis­taan ero­te­tut huo­neet (mh + oh) ja vie­lä eril­li­nen keittiö.

  9. Hin­to­jen nousu saa­daan lop­pu­maan vain raken­ta­mal­la pal­jon enem­män. Hel­sin­gis­sä on raken­net­tu vii­me aikoi­na pal­jon, mut­ta olem­me edel­leen sel­väs­ti tar­pees­ta jäl­jes­sä. Nykyi­nen raken­ta­mi­nen tuli­si vähin­tään tupla­ta seu­raa­van 10 vuo­den ajak­si, jot­ta hin­to­jen nyky­ke­hi­tys saa­tai­siin pysäy­tet­tyä. Suu­rin tar­ve on kan­ta­kau­pun­ki­mais­ten aluei­den asun­noil­le. Nii­tä Hel­sin­gis­sä on aivan lii­an vähän.

  10. En nyt oikein ymmär­rä tuo­ta. Varain­siir­to­ve­ro 500 000 € hin­tai­ses­ta ker­ros­ta­loa­sun­nos­sa on 10 000 €. Jos asun­to on vaih­don yhtey­des­sä pie­nen­ty­nyt vaik­ka­pa 30 m²:llä, kuit­taan­tuu arvon­li­sä­ve­ro pie­nem­män yhtiö­vas­tik­keen joh­dos­ta noin 5–6 vuo­des­sa. Ja jää­hän sii­tä isom­mas­ta asun­nos­ta aika lisäk­si reip­paas­ti “yli­mää­räis­tä”

  11. Osmo ei se ihan noin mene. Yleis­täen yhteis­kun­nan sot­keu­tu­mi­nen mark­ki­noi­hin tuot­taa aina lisä­kus­tan­nuk­sia, jot­ka Hel­sin­gin tapauk­ses­sa koh­dis­tu­vat nyt pie­niä asun­to­ja tar­vit­se­viin. Sään­te­lyn sijaan pitää olla huo­lis­saan mark­ki­noi­den toi­min­nas­ta ja estää Koi­ja­rien tms mää­rää­vä mark­ki­na-ase­ma, jos halu­taan hin­to­ja alas­päin. Eli tii­viim­pää, pie­nem­piä tont­te­ja, ei kah­ta tont­tia samal­le omis­ta­jal­le jne. Käy­tän­nös­sä Hel­sin­ki tar­vit­see uuden Kallion.

    1. Kal­le:
      Osmo ei se ihan noin mene. Yleis­täen yhteis­kun­nan sot­keu­tu­mi­nen mark­ki­noi­hin tuot­taa aina lisä­kus­tan­nuk­sia, jot­ka Hel­sin­gin tapauk­ses­sa koh­dis­tu­vat nyt pie­niä asun­to­ja tar­vit­se­viin. Sään­te­lyn sijaan pitää olla huo­lis­saan mark­ki­noi­den toi­min­nas­ta ja estää Koi­ja­rien tms mää­rää­vä mark­ki­na-ase­ma, jos halu­taan hin­to­ja alas­päin. Eli tii­viim­pää, pie­nem­piä tont­te­ja, ei kah­ta tont­tia samal­le omis­ta­jal­le jne. Käy­tän­nös­sä Hel­sin­ki tar­vit­see uuden Kallion.

      Tar­vit­see­ko joku oikeas­ti pie­nen asun­non vai onko pak­ko ostaa pie­ni asun­to, kos­ka isom­paan ei ole varaa?

      Kuka oikeas­ti halu­aa asua yksiös­sä, jos samal­la sijain­nil­la ja samal­la hin­nal­la sai­si kak­sion? Tai perä­ti kol­mion? Olen täy­sin var­ma, että jopa sii­nä tapauk­ses­sa, että asu­mi­nen oli­si ilmais­ta, useim­mat tyy­tyi­si­vät koh­tuul­li­sen kokoi­seen asun­toon. Useim­mat sin­kut ottai­si­vat luul­ta­vas­ti ison kak­sion tai kol­mion, paris­kun­nat 3h tai 4h+k. Lap­si­per­heis­tä useim­mat ottai­si­vat 2 tai 3 huo­net­ta enem­män kuin per­hees­sä on lapsia.

      Asun­to­jen kor­keat hin­nat kau­pun­kien kes­kus­tois­sa ker­to­vat suo­raan sen, että kau­pun­geis­sa on lii­an vähän asun­to­ja. Lii­an pie­ni asun­to­jen mää­rä pakot­taa ihmi­set teke­mään kom­pro­mis­se­ja, kos­ka rahaa on rajal­li­ses­ti ja usein se tar­koit­taa sitä, että ihmi­set tin­ki­vät asun­non koos­ta, kos­ka sijain­nis­ta tin­ki­mi­nen pakot­tai­si käyt­tä­mään enem­män aikaa mat­kus­ta­mi­seen. Tie­tys­ti jot­kut halua­vat asua maal­la isos­sa oma­ko­ti­ta­los­sa, mut­ta maa­seu­dul­la asun­nois­ta on jo nyt käy­tän­nös­sä yli­tar­jon­taa (hin­nat laskevat).

      Rajal­li­set raja­va­rat ja se, että ihmi­set valit­se­vat yleen­sä mie­luum­min parem­man sijain­nin kuin isom­man asun­non, joh­taa sii­hen, että ihmi­set asu­vat ahtaam­min kuin haluai­si­vat. Ongel­ma ei rat­kea raken­ta­mal­la lisää pie­niä asun­to­ja, vaan raken­ta­mal­la lisää sel­lai­sia asun­to­ja, joi­ta ihmi­set toi­vo­vat. Sin­kuil­le ja lap­set­to­mil­le pareil­le tar­vi­taan kak­sioi­ta ja kol­mioi­ta, pie­nil­le lap­si­per­heil­le kol­mioi­ta ja neliöi­tä ja isoil­le lap­si­per­heil­le vie­lä isom­pia asuntoja.

      Asun­to­jen hin­taon­gel­ma ei rat­kea raken­ta­mal­la pal­jon lisää sel­lai­sia asun­to­ja, joi­ta ihmi­set eivät oikeas­ti halua. Se rat­ke­aa raken­ta­mal­la pal­jon lisää sel­lai­sia asun­to­ja, jois­ta on pulaa eli vaik­ka­pa nii­tä kak­sioi­ta ja kol­mioi­ta hyväl­lä sijain­nil­la. Se, joka väit­tää ihmis­ten halua­vat oikeas­ti lisää yksiöi­tä, ei oikeas­ti ajat­te­le asun­to­jen osta­jien etua,vaan omaa etuaan.

  12. Varain­siir­to­ve­ron nimek­si pitäi­si muut­taa “Muut­to­ran­gais­tus­mak­su”.

    1. Mar­ko Jalo­nen:
      Varain­siir­to­ve­ron nimek­si pitäi­si muut­taa ”Muut­to­ran­gais­tus­mak­su”.

      Mikään pis­te­ve­ro har­vem­min tuot­taa yhteis­kun­nal­le mitään muu­ta kuin hait­taa. Leveä ja mata­la vero­poh­ja tuot­taa parhaiten.

  13. Eikö ole kui­ten­kin tot­ta että yksiöi­den kysyn­tä on hyvin suur­ta suh­tees­sa tar­jon­taan ver­rat­tu­na mui­hin asun­to­ko­koi­hin? Ja jos yksin asu­vien mää­rä on ollut kas­vus­sa vuo­si­kym­me­net, on se kysyn­tä siel­lä toden­nä­köi­ses­ti myös 30 vuo­den kulut­tua? Mitä täl­le voi­si teh­dä (muu­ta kuin raken­taa nii­tä koppeja?)

    Var­maan­kin sijoit­ta­jat ovat nos­ta­mas­sa yksiöi­den hin­to­ja. Mut­ta ei kai hei­tä oikein voi kiel­tää näin teke­mäs­tä? Monet yksin asu­vat ovat myös sosi­aa­li­ses­ti, ter­vey­del­li­ses­ti ja talou­del­li­ses­ti hei­kom­mas­sa ase­mas­sa suh­tees­sa per­hei­siin. Sit­ten vie­lä asun­to­si­joit­ta­jat ovat haas­kal­la osta­mas­sa kaik­ki yksiöt pois mark­ki­noil­ta. Per­hei­den tukia ja tuki­joi­ta riit­tää myös val­tio­val­lan puolella.

    Per­hea­sun­to­ja menee myös kimp­pa­käm­pik­si, jois­sa asu­vat mones­ti sano­vat viih­ty­vän­sä, ja yhdes­sä asu­mi­nen var­mas­ti vähen­tää eris­täy­ty­nei­syyt­tä. Mut­ta moni kai­ke­ti valit­si­si lopul­ta sen kopin jos se oli­si talou­del­li­ses­ti mahdollista.

    1. Anne­taan sit­ten raken­nut­ta­jien raken­taa yksiöi­tä niin pal­jon kuin sie­lu sie­tää. Mut­ta ote­taan edes sää­dök­set asuin­ti­lo­jen nuk­ku­mis­ti­lan äänen­ta­sos­ta käyt­töön ei vain ulkoa kan­tau­tu­van melun, vaan myös kyl­mä­lait­tei­den tuot­ta­man melun osalta.

      En tie­dä, mik­si tämä 23 m² miniyk­siöt­ren­di ei ole aiheut­ta­nut suu­rem­paa melua (köh) nuk­ku­mi­sym­pä­ris­tön ter­veel­li­syy­des­tä. Ehkä sik­si, että hyvin har­va ostaa täl­lai­sia omak­si asun­nok­seen. Unen häi­riin­ty­mi­nen ja tie­dos­ta­ma­ton stres­si­reak­tio ovat kui­ten­kin ihan viral­li­ses­ti hyväk­syt­ty­jä ter­veys­hait­to­ja melus­ta (esim https://thl.fi/fi/web/ymparistoterveys/melu )

      Eli kun raken­ne­taan nii­tä miniyk­siöi­tä jos­sa keit­tiö­ti­la samas­sa kuin nuk­ku­ma­paik­ka, mää­rä­tään että kyl­mä­lait­tei­den pitää olla mak­si­mi­ää­nen­ta­sol­taan 30 dBa ja kes­ki­ää­nen­ta­sol­taan 25 dBa. Onnea vain täl­lais­ten lait­tei­den löytämiseen.

  14. Pal­jon on puhet­ta sii­tä miten kaa­voi­tuk­sel­la hel­po­te­taan XYZ:n ase­maa. Ette­kä hel­po­ta. Kaa­voi­tus hait­taa kaik­kien ase­maa mark­ki­noil­la, kos­ka se vähen­tää raken­ta­mis­ta. Kaa­voi­tus on aina läh­tö­koh­tai­ses­ti kiel­tä­vää ja sen jäl­keen poik­keus­lu­val­la sallivaa.

    Täl­lä het­kel­lä kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­vi­ras­ton tär­kein teh­tä­vä on estää raken­ta­mis­ta ja rajoit­taa sekä asun­to­jen, että neliöi­den mää­rää. Kun­nan vir­ka­mie­het teke­vät har­tia­voi­min töi­tä ja kek­si­vät mitä moni­nai­sim­pia sään­tö­jä, joi­den avul­la asun­to­jen raken­ta­mi­ses­ta teh­dään tahal­li­ses­ti tar­peet­to­man moni­mut­kais­ta, hidas­ta ja kallista.

  15. Mik­si koto­na on tar­peen oma työ­huo­ne, mut­ta työ­pai­kal­la on ihan OK viet­tää koko työ­päi­vä melui­sas­sa avokonttorissa?

    1. Mat­ti Kin­nu­nen:
      Mik­si koto­na on tar­peen oma työ­huo­ne, mut­ta työ­pai­kal­la on ihan OK viet­tää koko työ­päi­vä melui­sas­sa avokonttorissa?

      Siel­lä avo­kont­to­ris­sa kaik­ki ovat läh­tö­koh­tai­ses­ti samal­la vii­val­la, ja yli­mää­räi­sen melun ja häi­riön vält­tä­mi­nen on taval­laan yhtei­nen int­res­si, kos­ka tyy­pil­li­ses­ti vähän jokai­nen vuo­rol­laan sekä aiheut­taa melua että jou­tuu kär­si­mään sii­tä. Lisäk­si työ­pai­kal­la on se ulko­puo­li­nen vas­tuu­ta­ho ts. työ­nan­ta­ja, jol­le voi ongel­ma­ta­pauk­sis­sa valit­taa ja jon­ka pitää ris­ti­rii­dat läh­tö­koh­tai­ses­ti myös ratkaista.

      Koto­na näin ei ole, enkä pidä oikein asial­li­se­na vaa­ti­mus­ta sii­tä, että puo­li­son tai las­ten pitäi­si sovit­taa elä­mi­sen­sä sen mukaan että minun työ­hö­ni aiheu­tu­vat häi­riöit mini­moi­daan. Koto­naan pitää mie­les­tä­ni läh­tö­koh­tai­ses­ti pys­tyä elä­mään omien halu­jen­sa ja aika­tau­lu­jen­sa mukaan. Tähän ei oikein istu se, että päi­vä­sai­kaan ei voi­si teh­dä mitään melui­saa tai esim. lait­taa ruo­kaa nyky­ään suo­sios­sa ole­vas­sa avo­keit­tiös­sä, kun joku sat­tuu sii­nä vie­res­sä ole­maan puhe­lin­pa­la­ve­ris­sa. Sik­si eril­li­nen työ­huo­ne on erit­täin suu­ri muka­vuus- ja tehok­kuus­te­ki­jä etä­töis­sä, sekä työs­sä ole­val­le että muil­le perheenjäsenille.

      Toki työ­pai­kal­la­kin oli­si mie­les­tä­ni parem­pi jos oli­si pie­nem­piä työ­huo­nei­ta, mut­ta se on sit­ten eri kes­kus­te­lu eikä sen suun­tais­ta kehi­tys­tä tai­da olla näköpiirissä.

  16. Minus­ta tämä ana­lyy­si ei nyt oikein elä ajas­sa, eikä siten sitä kes­tä aikaa.

    Sovi­taan kes­kus­te­lun vuok­si että vuon­na 2001 tilan­ne oli se että lap­si­per­he­ko­ko­luo­kan asun­nois­ta oli Hel­sin­gis­sä pula. Vuo­si­na 2002–2018 Hel­sin­kiin on raken­net­tu 30 000 kol­mio­ta tai sitä suu­rem­paa asun­toa. Lap­si­per­hei­den mää­rä on samaan aikaan kas­va­nut kau­pun­gis­sam­me 7 000. Kuin­ka pal­jon nii­tä per­hea­sun­to­ja pitää raken­taa ennen kuin nii­tä on riittävästi?

    Vuon­na 2001 kol­man­nes asun­to­tuo­tan­nos­ta oli­si ollut 1500 asun­toa. AM-ohjel­man 7000 asun­non vuo­si­tuo­tan­to­ta­voit­teel­la 2100, mihin muu­ten 2019 mel­kein pääs­tiin. Onko per­hea­sun­to­jen tar­ve nyt 40% polt­ta­vam­pi kuin 2001?

    Minua häi­rit­see mal­lis­sa­si, jos­sa sinän­sä intui­tii­vi­ses­ti ole­te­taan per­hea­sun­to­jen tar­jon­nan lisää­mi­sen sään­te­lyl­lä las­ke­van nii­den hin­to­ja, se että sii­tä puut­tuu vai­ku­tus asun­to­jen mää­rään ja siten hintaan:

    Jos on niin että asun­to­tuo­tan­to­ko­neis­to (ad hioc abstrak­tio koko put­kel­le kaa­voit­ta­jas­ta ura­koit­si­jaan) tuot­taa neliöi­tä, ja sen kapa­si­teet­ti on rajal­li­nen, niin isom­pi asun­to­ko­ko tuot­taa pie­nem­män mää­rän asun­to­ja. En tätä datan perus­teel­la sano var­mak­si, mut­ta huo­mau­tan että esi­mer­kik­si 2019 teh­tiin 80% enem­män asun­to­ja kuin 2015, mut­ta vain 60% enem­män neliöi­tä. Joku vai­ku­tus lie­nee tuo­tan­to­mää­riin sil­lä­kin että pie­nem­pien asun­to­jen raken­ta­mi­nen on kannattavampaa.

    Jos on niin että kysyn­tä koh­dis­tuu pikem­min asun­toi­hin (kpl) kuin neliöi­hin (m2), pie­nem­pi kap­pa­le­mää­rä asun­to­ja cete­ris pari­bus nos­taa kaik­kien asun­to­jen hin­to­ja. Minus­ta on kaik­kea muu­ta kuin sel­vää että tämä tekee edes lap­si­per­hei­den asu­mi­ses­ta hal­vem­paa, kos­ka pie­nem­pien asun­to­jen hyvien kor­keat hin­nat teke­vät hou­kut­te­le­vam­mak­si esi­mer­kik­si lap­set­to­mil­le paris­kun­nil­le mak­saa hie­man enem­män isom­mis­ta asun­nois­ta, kun ero­tus on pie­ni. Väit­täi­sin että kas­va­nut asun­to­ky­syn­tä on nime­no­maan asun­to­kun­tien mää­rän kas­vua eikä asu­kas­mää­rän kasvua.

    1. tpyy­luo­ma:

      Jos on niin että kysyn­tä koh­dis­tuu pikem­min asun­toi­hin (kpl) kuin neliöi­hin (m2), pie­nem­pi kap­pa­le­mää­rä asun­to­ja cete­ris pari­bus nos­taa kaik­kien asun­to­jen hin­to­ja. Minus­ta on kaik­kea muu­ta kuin sel­vää että tämä tekee edes lap­si­per­hei­den asu­mi­ses­ta halvempaa,koska pie­nem­pien asun­to­jen hyvien kor­keat hin­nat teke­vät hou­kut­te­le­vam­mak­si esi­mer­kik­si lap­set­to­mil­le paris­kun­nil­le mak­saa hie­man enem­män isom­mis­ta asun­nois­ta, kun ero­tus on pie­ni. Väit­täi­sin että kas­va­nut asun­to­ky­syn­tä on nime­no­maan asun­to­kun­tien mää­rän kas­vua eikä asu­kas­mää­rän kasvua. 

      Tämän päät­te­lyn poh­jal­ta asun­to­ky­syn­nän ja asun­to­jen hin­to­jen kan­nal­ta tehok­kain­ta oli­si siis vähen­tää asun­to­kun­tien luku­mää­rää. Tämän voi­si var­maan käte­vim­min teh­dä palaut­ta­mal­la van­han­po­jan­ve­ron. Eli sää­de­tään laki, että yksi­nään asu­vat hen­ki­löt mak­sa­vat esi­mer­kik­si vii­si pro­sent­tiyk­sik­köä kor­keam­paa kun­nal­lis­ve­roa kuin lap­si­per­heet ja paris­kun­nat. Toden­nä­köi­ses­ti täl­lä saa­tai­siin suun­nat­tua asun­to­ky­syn­tää niin, että yksiöi­den kysyn­tä las­ki­si merkittävästi.

      1. Eras­to­te­nes alek­sandria­lai­nen: Tämän päät­te­lyn poh­jal­ta asun­to­ky­syn­nän ja asun­to­jen hin­to­jen kan­nal­ta tehok­kain­ta oli­si siis vähen­tää asun­to­kun­tien luku­mää­rää. Tämän voi­si var­maan käte­vim­min teh­dä palaut­ta­mal­la van­han­po­jan­ve­ron. Eli sää­de­tään laki, että yksi­nään asu­vat hen­ki­löt mak­sa­vat esi­mer­kik­si vii­si pro­sent­tiyk­sik­köä kor­keam­paa kun­nal­lis­ve­roa kuin lap­si­per­heet ja paris­kun­nat. Toden­nä­köi­ses­ti täl­lä saa­tai­siin suun­nat­tua asun­to­ky­syn­tää niin, että yksiöi­den kysyn­tä las­ki­si merkittävästi.

        KELA voi­si muut­taa nor­mia asu­mis­tuen saan­nil­le, että kimp­pa­käm­päs­sä asu­vat kave­ruk­set eivät oli­si “per­he” ja mää­rä­tä että alle 35 vuo­ti­aat oli­si­vat oikeu­tet­tu vain niin isoon asu­mis­tu­keen että sil­lä saa vuo­krat­tua huo­neen kimp­pa­käm­päs­sä, aina­kin kas­vu­kes­kuk­sis­sa. Täl­löin 3–4 h/+k kysyn­tä nousi­si ja yksiöi­tä ei tar­vit­si­si raken­taa niin paljon.

      2. R.Silfverberg:

        KELA voi­si muut­taa nor­mia asu­mis­tuen saan­nil­le, että kimp­pa­käm­päs­sä asu­vat kave­ruk­set eivät oli­si ”per­he” ja mää­rä­tä että alle 35 vuo­ti­aat oli­si­vat oikeu­tet­tu vain niin isoon asu­mis­tu­keen että sil­lä saa vuo­krat­tua huo­neen kimp­pa­käm­päs­sä, aina­kin kas­vu­kes­kuk­sis­sa. Täl­löin 3–4 h/+k kysyn­tä nousi­si ja yksiöi­tä ei tar­vit­si­si raken­taa niin paljon.

        Kimp­pa­käm­päs­sä asu­vat kave­ruk­set ovat nykyi­sin “per­he” asu­mis­tues­sa vain, jos he molem­mat ovat talou­del­li­ses­sa vas­tuus­sa tois­ten­sa vuo­kris­ta. Teke­mäl­lä omat vuo­kra­so­pi­muk­set, tai ole­mal­la toi­sen ali­vuo­kra­lai­nen kat­so­taan kimp­pa­käm­päs­sä asu­vat omik­si ruo­ka­kun­nik­seen. Nykyi­nen asu­mis­tu­ki on sen kokoi­nen enim­mäi­sa­su­mis­me­noil­taan, ettei sil­lä saa hyvä­kun­tois­ta uudeh­koa yksiö­tä kai mis­sään kun­nas­sa, vaan se riit­tää yleen­sä vain osuu­teen kimp­pa­käm­päs­tä tai sit­ten huo­no­kun­toi­seen asuntoon.

        Tukien ongel­ma on se, että osa oikeas­ti tar­vit­see nii­tä, osa ei niin­kään, ja yhteis­kun­ta ei osaa erot­taa, kum­mas­ta tapauk­ses­ta on kyse, vai­ko jos­tain sil­tä välil­tä. Asu­mis­tues­sa oli­si hyvä siir­tyä kuu­kausi­tu­lois­ta tulo­re­kis­te­ri­poh­jai­seen tuen mää­räy­ty­mi­seen, ja uudis­taa koko tuen las­ken­ta­sään­nöt, jot­ka on teh­ty ajal­la, jol­loin tulot pysyi­vät yleen­sä aika lail­la vakioina.

    2. Sovi­taan kes­kus­te­lun vuok­si että vuon­na 2001 tilan­ne oli se että lap­si­per­he­ko­ko­luo­kan asun­nois­ta oli Hel­sin­gis­sä pula. Vuo­si­na 2002–2018 Hel­sin­kiin on raken­net­tu 30 000 kol­mio­ta tai sitä suu­rem­paa asun­toa. Lap­si­per­hei­den mää­rä on samaan aikaan kas­va­nut kau­pun­gis­sam­me 7 000. Kuin­ka pal­jon nii­tä per­hea­sun­to­ja pitää raken­taa ennen kuin nii­tä on riittävästi?

      Seu­raat vää­rää lukua, kun ver­taan lap­si­pedrh­gei­den mää­rää ja per­hea­sun­to­jen mää­rää. Sinun on seu­rast­ta­va entis­ten ja nykyis­ten lap­si­per­hei­den mää­rää, kos­ka eivät ikäih­mi­set muu­ta yksi­öön, kun lap­set ovat muut­ta­neet pois kotoa. Lisäk­si kotoa käsin työs­ken­te­ly lisään­tyy, jol­loin tar­vi­taan työhuone.

      1. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Seu­raat vää­rää lukua, kun ver­taan lap­si­pedrh­gei­den mää­rää ja per­hea­sun­to­jen mää­rää. Sinun on seu­rast­ta­va entis­ten ja nykyis­ten lap­si­per­hei­den mää­rää, kos­ka eivät ikäih­mi­set muu­ta yksi­öön, kun lap­set ovat muut­ta­neet pois kotoa. Lisäk­si kotoa käsin työs­ken­te­ly lisään­tyy, jol­loin tar­vi­taan työhuone.

        En tie­dä mis­tä tom­moi­sen datan sai­si, mut­ta vii­meis­tään iso­van­hem­pien asun­to­ja tulee mark­ki­noill­la ihan vaan luon­tai­sen pois­tu­man kautta.

      2. Sinun pitäi­si las­kea yhteen lap­si­per­heet ja elä­ke­läis­ruo­ka­kun­nat ker­rot­tu­na jol­lain vakiol­la, esi­mer­kik­si 0,8:lla. Se, että kuo­le­man jäl­keen asun­to vapau­tuu ei vai­ku­tya sii­hen, että sitä tar­vi­taan ennen kuolemaa.

  17. kes­kus­te­lus­sa näyt­tää unoh­tu­van eli­ta­son nousu, joka on tär­keä halut­tu­jen asun­to­jen kokoa lisää­vä tekijä.

  18. Mie­les­tä­ni yksiöi­den sijaan tuli­si raken­taa kasioi­ta. Hel­sin­gin asu­mis­väl­jyys on nau­ret­ta­van alhai­nen eikä ole nous­sut 10 vuo­teen toi­sin­kuin muis­sa suo­men kaupungeissa.
    Mitäs jos pehea­sun­to­jen sijaan paran­net­tai­siin yksi­na­su­jien elä­män laa­tua raken­ta­mal­la kaksioita!

  19. Onnek­si han­kim­me tar­peek­si tila­van asun­non, kun siir­ryim­me elä­keiän kyn­nyk­sel­lä oma­ko­ti­ta­los­ta ker­ros­ta­loon. Kun molem­mat viet­tä­vät suu­rim­man osan ajas­ta koto­sal­la, oma rau­hal­li­nen huo­ne on osoit­tau­tu­nut tär­keäk­si. Tilaa tar­vi­taan myös, kun maa­il­mal­la ole­va jäl­ki­kas­vu tulee lomal­le tai las­ten­lap­set vii­kon­lop­pu­ky­lään. Huo­mat­tiin pian myös, että enti­nen ruo­ka­pöy­tä ei rii­tä mihin­kään — nyt se venyy hel­pos­ti 12 hengelle.

    Vaik­ka neliöt vähe­ni­vät rei­lus­ti, oli uusi asun­to entis­tä hintavampi.

  20. Se, että lisää raken­ta­mi­nen teki­si asun­nois­ta hal­vem­pia, on pysy­vä harha.
    Todel­li­suu­des­sa­han on kyse kysyn­nän ja tar­jon­nan suhteesta.

    1. toke:
      Se, että lisää raken­ta­mi­nen teki­si asun­nois­ta hal­vem­pia, on pysy­vä harha.
      Todel­li­suu­des­sa­han on kyse kysyn­nän ja tar­jon­nan suhteesta.

      No eikös raken­ta­mi­nen sit­ten ole sitä tar­jon­taa? Raken­nus­liik­keet­hän pelaa­vat sil­lä, että pyr­ki­vät sää­te­le­mään tar­jon­taa. “Varas­toon” raken­ta­mis­ta väl­tel­lään ja hank­kei­ta lai­te­taan jäi­hin jos osta­jia / varaa­jia ei ole riit­tä­väs­ti. Sinän­sä jär­ke­vää lii­ke­toi­min­taa, pyri­tään suo­je­le­maan omaa ansain­taa ja pie­nen­tä­mään riskejä.

      1. Raken­nus­liik­keet­hän pelaa­vat sil­lä, että pyr­ki­vät sää­te­le­mään tar­jon­taa. ”Varas­toon” raken­ta­mis­ta väl­tel­lään ja hank­kei­ta lai­te­taan jäi­hin jos osta­jia / varaa­jia ei ole riittävästi.

        Hel­sin­gis­sä ton­tin­luo­vut­seh­toiin lai­te­taan ajan­koh­ta, johon men­nes­sä raken­ta­mi­nen on aloitettava.

    2. toke:
      Se, että lisää raken­ta­mi­nen teki­si asun­nois­ta hal­vem­pia, on pysy­vä harha.
      Todel­li­suu­des­sa­han on kyse kysyn­nän ja tar­jon­nan suhteesta.

      Mah­dol­lis­ta ja esim Hel­sin­gis­sä jopa toden­nä­köis­tä, että lisä­ra­ken­ta­mi­nen lisää alu­een hou­kut­te­le­vuut­ta, jol­loin kysyn­tä aluet­ta koh­taan saat­taa lisä­ra­ken­ta­mi­sen myö­tä nous­ta enem­män kuin tar­jon­ta alu­eel­la kas­vaa. Täl­löin hin­nat nouse­vat lisä­ra­ken­ta­mi­ses­ta huolimatta.

      Aluei­den hou­kut­te­le­vuu­den lisää­mi­nen ei kui­ten­kaan ole nega­tii­vi­nen asia, vaan myös itses­sään tavoit­te­le­mi­sen arvois­ta. Moni kun­ta pyr­kii paran­ta­maan hou­kut­te­le­vuut­taan eri­näi­sin tem­puin ja hei­kos­ti onnis­tuen. Jos Hel­sin­gin hou­kut­te­le­vuus kas­vaa pel­käl­lä lisä­ra­ken­ta­mi­sel­la, niin voi­ko parem­min olla? Sehän tar­koit­taa käy­tän­nös­sä, että kas­va­va mää­rä hel­sin­ki­läi­siä pää­see asu­maan sijain­tiin, jos­sa he halua­vat asua mie­luum­min kuin muualla.

      1. Mah­dol­lis­ta ja esim Hel­sin­gis­sä jopa toden­nä­köis­tä, että lisä­ra­ken­ta­mi­nen lisää alu­een hou­kut­te­le­vuut­ta, jol­loin kysyn­tä aluet­ta koh­taan saat­taa lisä­ra­ken­ta­mi­sen myö­tä nous­ta enem­män kuin tar­jon­ta alu­eel­la kas­vaa. Täl­löin hin­nat nouse­vat lisä­ra­ken­ta­mi­ses­ta huolimatta.ahdollista ja esim Hel­sin­gis­sä jopa toden­nä­köis­tä, että lisä­ra­ken­ta­mi­nen lisää alu­een hou­kut­te­le­vuut­ta, jol­loin kysyn­tä aluet­ta koh­taan saat­taa lisä­ra­ken­ta­mi­sen myö­tä nous­ta enem­män kuin tar­jon­ta alu­eel­la kas­vaa. Täl­löin hin­nat nouse­vat lisä­ra­ken­ta­mi­ses­ta huolimatta.

        Täl­lai­nen efek­ti on ole­mas­sa. Lisä­ra­ken­ta­mi­nen paran­taa asui­na­luei­ta, vaik­ka pai­kal­li­set Nim­byt sitä vas­tus­ta­vat­kin. Jos koko kau­pun­gin veto­voi­ma ei lisään­ny, asun­to­jen hin­nat las­ke­vat seu­dun muios­sa osis­sa, esi­mer­kik­si siel­lä, mis­sä raken­ta­mis­ta vas­tus­ta­vat Nim­byt ovat voittaneet.

  21. Jos nyt vaik­ka etä­työs­ken­te­ly lisään­tyy­kin, niin tar­vit­see­ko veron­mak­sa­jien osal­lis­tua tila­kus­tan­nuk­siin, jot­ka näh­däk­se­ni kuu­lu­vat lähin­nä työ­nan­ta­jil­le? Tai sit­ten työn­te­ki­jäl­le itsel­leen, mut­ta eivät kui­ten­kaan veronmaksajille.

    Lisäk­si etä­työ on lei­mal­li­ses­ti ylem­män kes­ki­luo­kan työn­te­koa. Säh­kö­asen­ta­ja tai kam­paa­ja eivät voi työs­ken­nel­lä etä­nä. Jos jotain, niin täs­sä maas­sa pitäi­si nime­no­maan pur­kaa näi­tä kes­ki­luo­kan tas­kus­ta toi­seen rahaa siir­tä­viä här­del­le­jä, las­kea mie­luum­min kai­kil­ta vero­ja, ei kek­siä uusia syi­tä siir­rel­lä rahaa tas­kus­ta toiseen.

    Aina vain menee kummallisemmaksi.

    Onko tää Osmo enem­pi jouk­kue­pe­laa­mis­ta kuin suun­nan näyttämistä?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.