Kaupunkiympäristölautakunnan lista 9.6.2020

Ennen kesä­taukoa lau­takun­nan viimeinen kok­ous, johon saa tuo­da uusia asioi­ta. Ensi viikol­la on vielä kok­ous, jos­sa käsitel­lään nyt mah­dol­lis­es­ti pöy­dälle pan­tavia asioita.

Mar­i­an kasvuyrityskeskus

Mas­si­ivi­nen han­ke, jon­ka tavoit­teena on tuo­da alueelle 3 500 työ­paikkaa kasvuyri­tyk­si­in. Joku sanoi, että nämä pitäisi hajasi­joit­taa tyhjin toim­i­tiloi­hin ympäri Helsinkiä, mut­ta ei sel­l­ainen toi­mi. Kasautusmisedut!

Han­ke on hyvåä, mut­ta pien­tä viilaamista siinä on. Saavutet­tavu­us on tärkeä tavoite. Sik­si on ikävää, että Meche­lininkadun yli ei oikein pääse. Pohjoisen Rauta­tienkadun jäl­keen etelään men­täessä seu­raa­va mah­dol­lisu­us päästä Meche­linkadun toiselle puolelle on Län­silinkin kohdalla.

Mikko Särelä on esit­tänyt, että kään­tymi­nen vasem­malle Lapin­lah­den­tielle kiel­let­täisi­in tul­taes­sa etelästä Meche­lininkat­ua pitkin. Sikä­likin perustel­tu aja­tus, että vasem­malle kään­tyvät odot­taisi­vat vuoroaan ratikkakiskoil­la. Espan­jas­sa  yleinen tapa suju­voit­taa risteyk­siä on kieltää kään­tymi­nen vasem­malle. Jos halu­aa vasem­malle, kään­tyy oikealle ja tekee U‑käännöksen. Toimii hyvin.

City­l­o­gis­ti­ikan toimenpideohjelma

Olen­naista on vara­ta joitakin nyt pysäköin­tikäytössä ole­via ruu­tu­ja vain jakeluli­iken­teen käyt­töön. Kätev­in­tä olisi, jos ruudun voisi vara­ta tietyk­si ajanko­hdak­si, mut­ta tämä ei kuulemme toi­mi, kos­ka on vaikea pysyä aikataulussa.

Keskus­tan huolto­tun­neli pitäisi saa­da parem­paan käyt­töön. Yksinker­tais­in­ta olisi pakot­taa kiin­teistöt liit­tymään siihen pois­ta­mal­la niiltä mah­dol­lisu­us jakelu­un maan päältä, mut­ta KHO ei ole tätä kuulem­ma hyväksynyt. Liit­tymis­mak­su ei myöskään tai­da olla ihan tas­a­puo­li­nen. Tästä pitäisi saa­da erilli­nen selvitys.

Ten­nis­palatsin ton­tin vuokraus­pe­rustei­den määrääminen.

Tosi­asi­as­sa tont­ti myy­dään, kos­ka vuokra­sopimuk­ses­sa on osto-optio. Vuokran ja myyn­ti­hin­nan suh­teen määrit­tää viiden pros­entin reaal­i­tuot­to, joten ton­tin vuokraa­jan kan­nat­taa ostaa tont­ti. Hal­val­la menee, 17 miljoon­aa, mut­ta kaa­va on aika rajoit­ta­va, kos­ka suo­jelta­va rakennus.

Myös itse raken­nus on tarkoi­tus myy­dä, mut­ta siitä ei päätetä tässä yhteydessä.

Tal­in ten­nishallin lähet­tyville asuntoja

Teol­lisu­us­tont­ti muute­taan pääasi­as­sa asumiskäyt­töön. 1 200 uut­ta asukas­ta. Tämä oli meil­lä 9.12.2019. Nyt se on tul­lut lausun­noil­ta eikä siihen tehdä san­ot­tavia muutoksia.

Itäkeskuk­sen Jok­eriko­rt­telin tark­istet­tu ase­makaa­van muutos

Jok­eri-ratikan päätepysäk­ki on Itäkeskuk­ses­sa. Ter­mi­naali pan­naan uuteen uskoon ja lisätään ylem­pi­in ker­roksi­in asum­ista.  500 uut­ta asukasta.

Aiem­mas­sa vai­heessa lau­takun­ta piti viite­su­un­nitel­man mukaista ratkaisua rumana. Nyt viite­su­un­nitel­mas­sa on kau­ni­impi kuva, mut­ta se ei ole vaikut­tanut mitenkään kaavamääräyk­si­in. Toiv­ot­tavasti meitä ei hui­ja­ta. Alun perin YIT ja Sato voit­ti­vat kil­pailun ihan toisen­laisil­la kuvilla.

Kokon­aisu­u­den nimi on näköjään Punos. Siis ihan selvää suomea! Hyvä!

Roi­hu­pel­lon metrovarikon ympäristöä tiivistetään

Alueelle tulee ratikka­hal­li jok­eri­ratikoille, Vapaa-ajankeskus ja toimis­to­ja, toim­i­ti­laa 58 300 k‑m2. Ratikkavarikkoa kai raken­netaan jo poikkeamis­lu­van turvin. Viilar­in­tien katuym­päristö ryhdistäytyy.

Alueen varaami­nen Suvi­lahti Event Hub Oy:lle tapah­tu­makeskus­ta varten.

Tästä on tarkoi­tus tul­la ympärivuoti­nen tapah­tu­makeskus. Ja tietysti taas hotel­li, 260 huonet­ta. Kus­tan­nusarvio neljän­nesmil­jar­di. Merkit­tävä asia Helsin­gin elävöit­tämisen kannalta.

Yleiskaa­van toteut­tamiso­hjel­man seu­ran­ta 2020

Erikoista on, että yleiskaa­van toteu­tus­ta valmis­tel­laan lähtöko­htana val­tu­us­ton hyväksymä yleiskaa­va. KHO kyl­lä leikkasi siitä iso­ja palo­ja pois. KHO:n perus­teena oli ris­tiri­ita maakun­takaa­van kanssa. Aina tietysti tulee uusia maakuntakaavoja.

Hakasalmen puis­ton, Hes­per­ian puis­ton ja Karamzin­in­ran­nan suun­nit­telun lähtökohdat

Käsi ylös, joka tietää, mis­sä on Karamzininranta.

Jos­sain toises­sa kok­ouk­ses­sa tähän kiin­nitet­täisi­in var­maan paljonkin huomio­ta, mut­ta tässä mam­mut­tikok­ouk­ses­sa tämä sinän­sä hyvältä näyt­tävä suun­nitel­ma taitaa jäädä kiis­tanalaisem­pi­en asioiden varjoon.’

Yliop­pi­lasasun­to­ja Pohjoiselle Rautatienkadulle

Väitän, että min­ul­la on ollut oma vaiku­tuk­seni tähän esi­tyk­seen. Virkamiehet oli­si­vat halun­neet pakot­taa yliop­pi­lasy­hdis­tyk­sen varaa­maan tilansa toimis­toik­si tai muik­si työ­paikoik­si – niin kuin aina ja kaikkialla.

Turun kasarmi­in (enti­nen lin­ja-autoase­ma) elokuvateattereita

Varaus­ta jatke­taan han­kkeen suun­nit­telua varten. Toiv­ot­tavasti filmi­ala tuot­taa niin paljon hyviä eloku­via, että näin suurelle kap­a­siteet­til­isäyk­selle on tarvetta.

 

 

14 vastausta artikkeliin “Kaupunkiympäristölautakunnan lista 9.6.2020”

  1. “Toiv­ot­tavasti meitä ei huijata.”

    Mitkä ovat täl­lä het­kel­lä lau­takun­nan ja val­tu­us­ton käytän­nön vaiku­tus­mah­dol­lisu­udet raken­nusten ulkonäköön? Olen ymmärtänyt, että kaavaselostus­ta lue­taan kuin piru raa­mat­tua, ja että mitä siinä ei ole vaa­dit­tu, sitä ei tarvitse rakentaa.

    Tuo Itäkeskuk­sen kort­teli nimit­täin on ruma, ja se uhkaa pila­ta Itäkeskuk­sen uud­is­tamisen alku­un­sa. Siihen pitäisi nyt ehdot­tomasti vaa­tia arkkite­htu­urin tason koho­tus. Pelkkä julk­i­sivu­ma­te­ri­aalien säätämi­nen ei riitä, kun esitet­ty yksivi­ivainen kolos­si on vaan ker­takaikki­aan liian kolkko. Tiedän, että poli­it­tista tah­toa täm­möiseen muu­tok­seen ei ole. Itse ehdot­taisin arkkitehtuurikilpailua.

    1. Mikko H:

      Tuo Itäkeskuk­sen kort­teli nimit­täin on ruma, ja se uhkaa pila­ta Itäkeskuk­sen uud­is­tamisen alkuunsa. 

      Tässä on kyl­lä aika paljon taha­ton­takin huumo­ria. Itäkeskushan on nykyisel­lään Itä-Pasi­lan ja moot­toritei­den var­sien pelti­hal­likeskit­tymien rumimpia puo­lia yhdis­tävä alue, joten sitä ei kyl­lä kovin hel­posti uudel­la kort­telil­la pilata.

      Itse pidän tärkeim­pänä, että tuon jok­eriko­rt­telin kaa­va on riit­tävän tehokas. Itäkeskuk­ses­ta tulee keskus vain, jos sitä raken­netaan keskus­mais­es­ti. Matal­ien liik­er­aken­nusten ja väljästi sijoitet­tu­jen piste/lamellitalojen aika pitää siirtää historiaan.

      1. Tuos­sa suun­nitel­mas­sa on siis 150 metriä pitkä yli kym­menker­roksi­nen laatikko ja sen sisäl­lä joukkoli­iken­neter­mi­naali. Ts. jät­tiloo­ta tulee ole­maan aikamoi­selle ihmis­määrälle keskeinen näkymä Itäkeskuk­ses­ta. Tältä pitäisi vaa­tia vähin­tään samaa tasoa julk­i­sivu­jen osalta kuin Triplal­ta, joka on vas­taavas­sa ase­mas­sa. Melko hirviä sekin, mut­ta ainakin julk­i­sivu­jen tekniseen laatu­un on panos­tet­tu, eikä tehty täm­möistä peruslootaa. 

        Samaa mieltä Itäkeskuk­sen tilas­ta, mut­ta täl­lä menol­la se ei kyl­lä parane. Eas­t­on oli jo paha moka. Van­haan ase­makaavaan perustuen anneti­in rak­en­taa nyky­is­ten näke­mys­ten vas­tainen jät­tikokoinen pelti­laatikko, ja han­ke jäi vielä tor­sok­si, minkä takia ympäristö on nyt pahasti muotopuoli.

    2. Se on melko nor­maalia nykyrak­en­tamises­sa. Osmo haikaili joku aika sit­ten kau­nista rak­en­tamista ja ver­tasi nykyraken­nuk­sia van­hoi­hin jugendtaloihin. 

      Luulisin perussyyn ole­van seu­raa­van. Moni 1800–1900-taitteen raken­nut­ta­ja asui itse raken­nut­ta­mas­saan talos­sa ja halusi tietysti itselleen kau­ni­in raken­nuk­sen. Eipä siinä sit­ten oikein kukaan voin­ut kolkkoa ker­rostaloa noiden kau­ni­iden raken­nusten lähistölle rak­en­taa, vaikkei itse siihen olisi itse asettunutkaan.
      Nykyraken­nut­ta­jat eivät ole yksit­täisiä ihmisiä, vaan iso­ja yri­tyk­siä, jot­ka rak­en­ta­vat ansain­tamielessä. Tavoit­teena on mah­dol­lisim­man hyvä tuot­to, raken­nuk­sen ulkonäöl­lä ei ole niin väliä, kun­han kel­paa. Omakoti­talois­sa ei täl­laista tason pudo­tus­ta ole tul­lut, kos­ka ne pääasi­as­sa teetetään itselle. 

      Jot­ta saisimme kau­ni­ita asuinker­rostalo­ja, pitäisi kaupun­gin ohja­ta rak­en­tamista paljon nyky­istä tiukem­min. Ulkonäkö­su­un­nitelmien pitäisi olla tarkem­pia eikä niistä saisi lipsua.

  2. Voitko sel­ven­tää tätä kohtaa:

    “Yksinker­tais­in­ta olisi pakot­taa kiin­teistöt liit­tymään siihen pois­ta­mal­la niiltä mah­dol­lisu­u­den jakelu­un maan päältä, mut­ta KHO ei ole tätä kuulem­ma hyväksynyt.”

    Mitä KHO ei tarkalleen ottaen hyväksy? Jos esimerkik­si ajo Alek­san­terinkadun jalka­käytäville estetään tolpil­la, niin eihän se poista mah­dol­lisu­ut­ta jakelu­un maan päältä, sil­loin kamat vain pitää rou­da­ta nurkan takaa nokkakär­ry­il­lä. Muual­la maail­mas­sa tämä ei ole mikään ongel­ma, mut­ta meil­läpäin on joku ihme fik­saa­tio ajaa fir­man isoim­mal­la kuor­ma-autol­la tuu­likaap­pi­in asti, kos­ka mikään muu ei käy.

    1. Aiem­mas­sa vai­heessa lau­takun­ta piti viite­su­un­nitel­man mukaista ratkaisua rumana. Nyt viite­su­un­nitel­mas­sa on kau­ni­impi kuva, mut­ta se ei ole vaikut­tanut mitenkään kaavamääräyk­si­in. Toiv­ot­tavasti meitä ei hui­ja­ta. Alun perin YIT ja Sato voit­ti­vat kil­pailun ihan toisen­laisil­la kuvilla. 

      Samaa asi­aa jak­se­taan häm­mästel­lä han­kkeesta toiseen. 

      Aikanaan nau­reskelti­in sille, että ham­puri­lais­rav­in­tolan tuote oli aina kovin latis­tunut ver­sio ruokalis­tan kiiltävästä kuvas­ta, mut­ta täy­tyy myön­tää että vuosien var­rel­la vas­taavu­us on paran­tunut. Raken­nusten suh­teen sen sijaan tun­tu­isi että ei.

      Saisiko tila­ta eril­lisen blogikir­joituk­sen aiheesta? Perus­to­ja myöten, eli läh­tien siitä että täl­laiselle tietämät­tömälle sel­ven­netään, miten näitä ulkonäköa­sioi­ta säädel­lään. Ja sit­ten kiin­nos­taisi kuul­la, että miten mielestäsi ulkonäköa­siois­sa pitäisi bal­an­soi­da rakentajan/omistajan vapaus ja julki­nen etu. Ja vielä siitä, miten säädök­siä ja/tai kaavakir­jauk­sia pitäisi muut­taa, ettei tarvit­sisi lukea lau­takun­nas­ta ainakaan näitä että hui­jaamisen suh­teen pitää olla epälu­u­loinen. Tai että kun toiv­otaan kansalaisil­ta palautet­ta kaa­va-asiois­sa, niin val­is­tunei­den kansalais­ten ei tarvit­sisi lähtöko­htais­es­ti olet­taa, että kom­men­toitaviksi esitet­ty­jen kuvien vas­taavu­us todel­lisu­u­teen on ohut?

  3. Tun­tuu usko­mat­toma­l­ta, että kasin ratikan nopeut­ta­mi­nen on täysin uno­hdet­tu Mar­i­an alueen liiken­nesu­un­nitel­mas­sa. Asi­aa on vatvot­tu jo ainakin vuodes­ta 2012 asti, jol­loin laa­dit­ti­in ja hyväksyt­ti­in yksi­tyisko­htainen kehittämisohjelma.
    https://www.raitio.org/wp-content/uploads/2018/04/linjan_8_kehittamis_2012_16.pdf

    Kan­nat­taa lukea eri­tyis­es­ti koh­dat 4 ja 5, mm. “Raitio­vaunuille varataan oma sulku­vi­ival­la erotel­tu kaista 2‑suuntaan. Raitio­vaunu-kaistan vaa­ti­ma tila saadaan pois­ta­mal­la oikean­puoleisin ajokaista. Kaista voidaan korot­taa myöhem­min radan nor­maalin uusimisenyhteydessä.”
    Eikö nyt olisi tuo aika kun kat­ua uusitaan?

    Tulee mieleen vielä yksi idea tuo­hon ahtaaseen kohtaan. Mitä jos ratikalle varaisi yhden muus­ta liiken­teestä selvästi erotel­lun kaistan keskeltä kat­ua. Kum­mankin suun­nan kiskot oli­si­vat täl­lä samal­la kaistal­la samaan tapaan kuin Mikonkadul­la. Täl­löin raitio­vaunu­jen ei koskaan tarvit­sisi seistä ruuhkas­sa. Ne jou­tu­isi­vat korkein­taan odot­ta­maan vas­takkaisen suun­nan raitio­vaunua, mut­ta tämäkään ei olisi suuri ongel­ma. Paikas­ta kul­kee vain yksi lin­ja 10 min­uutin välein, ja aikataulut voidaan suun­nitel­la siten, että kohtaami­nen ei tapah­du tuos­sa kohdas­sa. Jos jostain syys­tä näin kuitenkin kävisi, yksikaistaisen osu­u­den pitu­us olisi alle 200 metriä, mikä 40 km/h nopeudel­la tarkoit­taisi vajaan 20 sekun­nin odotus­ta. Se on joka tapauk­ses­sa paljon lyhyem­pi odotus kuin nykyään autoruuhkassa.

  4. “Virkamiehet oli­si­vat halun­neet pakot­taa yliop­pi­laskun­nan varaa­maan tilansa toimis­toik­si tai muik­si työ­paikoik­si – niin kuin aina ja kaikkialla.”

    Eikö ole niin, että työ­paikko­jen rak­en­t­a­mi­nen pahen­taa asun­top­u­laa ja nos­taa asun­to­jen hin­to­ja? Toisin sanoen Helsingis­sä on nyt työ­paikko­ja suh­teessa enem­män kuin asun­to­ja, ja se ajaa asun­to­jen hin­to­ja ylös ja pakot­taa osan ihmi­sistä pen­delöimään muual­ta. Jos olen tässä oike­as­sa, tämä pitäisi ottaa ehdot­tomasti huomioon asun­top­u­laa koskevas­sa keskustelus­sa. Turha yrit­tää helpot­taa asun­top­u­laa asun­torak­en­tamisel­la jos samaan aikaan lisätään työ­paikko­ja suh­teessa vielä enemmän.

  5. Jos Hakasalmen huvi­la his­to­ri­oi­neen on tut­tu, niin eiköhän Karamzin­in­ran­takin melko toden­näköis­es­ti ole.

    1. Jos Hakasalmen huvi­la his­to­ri­oi­neen on tut­tu, niin eiköhän Karamzin­in­ran­takin melko toden­näköis­es­ti ole.

      Oletko var­ma? Nimi viit­taa hämäävästi rantaan, mut­ta tuo katu ei ole ran­nas­sa, ei ainakaan nykyisessä ran­nas­sa. Se on katu, joka sivuaa Fin­lan­di­at­aloa sen paraatipuolel­la. Fin­lan­di­at­alon pääjulk­i­sivuhan on suun­nitel­tu kat­sot­tavak­si Vapau­denkadul­ta päin.

  6. Jakeluli­iken­teen käytössähän on jo jalka­käytävät. Vaik­ka vier­essä olisi tyhjä ruu­tu. Vaik­ka ohi ei pää­sisi las­ten­vaunuil­la tai rol­laat­to­ril­la muuten kuin ajo­radan kaut­ta kiertämällä.

    Niin voi tehdä kun ei siitä ole mitään seurausta.

  7. Karamzinin huvi­la raken­net­ti­in ennen kuin Kluuvinlahti/osa Töölön­lahdes­ta täytet­ti­in rautati­etä varten, joten huvi­la oli sil­loin ran­nas­sa. Töölön­lah­teen suun­nitel­tu kana­va kohti Musi­ikki­taloa perutus­sa puis­to­su­un­nitel­mas­sa olisi vähän palaut­tanut tätä. Mik­si Fin­lan­di­at­aloon ei laitet­tu vain läpiku­ul­ta­van valkoisek­si maalat­tua puu­ta, eikä taas sahat­tu kokon­aista vuor­ta paloik­si jos­sain Ital­ias­sa? Vihreätä? Kestävää? Ei. 

    Toiv­ot­tavasti vaa­ti­mat­toman keit­tiöraken­nuk­sen saa korot­taa, kun Kansal­listeat­terin saa ker­ta purkaa. Harv­inaisen onnis­tunut koro­tus mielestäni, kos­ka näyt­tää istu­van orgaanis­es­ti eikä ole joku laatikko lyö­tynä van­han päälle.

  8. Kom­ment­ti­na tuo­hon vasem­malle kään­tymiseen: Esimerkik­si Etelä-Kore­an Soulis­sa vasem­malle kään­tymi­nen mui­hin kun ris­teävi­in pääka­tu­i­hin on lähtöko­htais­es­ti kiel­let­ty muual­la pait­si eri­ty­i­sis­sä U‑käännöskohdissa. Siel­lä kään­tyjiä varten on oma kaista juuri ennen seu­raavaa isoa risteystä. Val­on vai­htues­sa kään­tyvät autot liit­tyvät ris­teävältä kadul­ta kään­tyvän vir­ran alkuun.

  9. Tren­di on kään­tynyt. Hin­nat laske­vat kaupunkikeskus­tois­sa ja nou­se­vat lähiöis­sä ja maaseudul­la. USA:ssa tilanne on tämä. Itse arvelisin, että kyseessä ei ole tilapäi­nen ilmiö vaan muu­tos, joka kestää kym­meniä vuosia.

    Ihmis­ten siirte­lyn sijas­ta ale­taan siirtelemään tavaroi­ta ja dataa. Ilman ihmiskul­jet­ta­jaa liikku­vat ajoneu­vot tule­vat yleisik­si. Tämä vaikut­taa infra­struk­tu­uri­in, asun­toi­hin ja tieverkkoihin.

    Ihmis­ten liikku­misen määrä vähe­nee. Enää ei matkuste­ta päivit­täin työ­paikalle, kesäl­lä mökille ja talvel­la Kanar­i­alle vaan raken­netaan oma lähire­vi­iri sel­l­aisek­si, että viihtymisalueet, työ­paikat ja muu olemisen, elämisen ja toimeen­tu­lon infra sijait­see kiv­en heiton päässä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.