Ennen kesätaukoa lautakunnan viimeinen kokous, johon saa tuoda uusia asioita. Ensi viikolla on vielä kokous, jossa käsitellään nyt mahdollisesti pöydälle pantavia asioita.
Marian kasvuyrityskeskus
Massiivinen hanke, jonka tavoitteena on tuoda alueelle 3 500 työpaikkaa kasvuyrityksiin. Joku sanoi, että nämä pitäisi hajasijoittaa tyhjin toimitiloihin ympäri Helsinkiä, mutta ei sellainen toimi. Kasautusmisedut!
Hanke on hyvåä, mutta pientä viilaamista siinä on. Saavutettavuus on tärkeä tavoite. Siksi on ikävää, että Mechelininkadun yli ei oikein pääse. Pohjoisen Rautatienkadun jälkeen etelään mentäessä seuraava mahdollisuus päästä Mechelinkadun toiselle puolelle on Länsilinkin kohdalla.
Mikko Särelä on esittänyt, että kääntyminen vasemmalle Lapinlahdentielle kiellettäisiin tultaessa etelästä Mechelininkatua pitkin. Sikälikin perusteltu ajatus, että vasemmalle kääntyvät odottaisivat vuoroaan ratikkakiskoilla. Espanjassa yleinen tapa sujuvoittaa risteyksiä on kieltää kääntyminen vasemmalle. Jos haluaa vasemmalle, kääntyy oikealle ja tekee U-käännöksen. Toimii hyvin.
Citylogistiikan toimenpideohjelma
Olennaista on varata joitakin nyt pysäköintikäytössä olevia ruutuja vain jakeluliikenteen käyttöön. Kätevintä olisi, jos ruudun voisi varata tietyksi ajankohdaksi, mutta tämä ei kuulemme toimi, koska on vaikea pysyä aikataulussa.
Keskustan huoltotunneli pitäisi saada parempaan käyttöön. Yksinkertaisinta olisi pakottaa kiinteistöt liittymään siihen poistamalla niiltä mahdollisuus jakeluun maan päältä, mutta KHO ei ole tätä kuulemma hyväksynyt. Liittymismaksu ei myöskään taida olla ihan tasapuolinen. Tästä pitäisi saada erillinen selvitys.
Tennispalatsin tontin vuokrausperusteiden määrääminen.
Tosiasiassa tontti myydään, koska vuokrasopimuksessa on osto-optio. Vuokran ja myyntihinnan suhteen määrittää viiden prosentin reaalituotto, joten tontin vuokraajan kannattaa ostaa tontti. Halvalla menee, 17 miljoonaa, mutta kaava on aika rajoittava, koska suojeltava rakennus.
Myös itse rakennus on tarkoitus myydä, mutta siitä ei päätetä tässä yhteydessä.
Talin tennishallin lähettyville asuntoja
Teollisuustontti muutetaan pääasiassa asumiskäyttöön. 1 200 uutta asukasta. Tämä oli meillä 9.12.2019. Nyt se on tullut lausunnoilta eikä siihen tehdä sanottavia muutoksia.
Itäkeskuksen Jokerikorttelin tarkistettu asemakaavan muutos
Jokeri-ratikan päätepysäkki on Itäkeskuksessa. Terminaali pannaan uuteen uskoon ja lisätään ylempiin kerroksiin asumista. 500 uutta asukasta.
Aiemmassa vaiheessa lautakunta piti viitesuunnitelman mukaista ratkaisua rumana. Nyt viitesuunnitelmassa on kauniimpi kuva, mutta se ei ole vaikuttanut mitenkään kaavamääräyksiin. Toivottavasti meitä ei huijata. Alun perin YIT ja Sato voittivat kilpailun ihan toisenlaisilla kuvilla.
Kokonaisuuden nimi on näköjään Punos. Siis ihan selvää suomea! Hyvä!
Roihupellon metrovarikon ympäristöä tiivistetään
Alueelle tulee ratikkahalli jokeriratikoille, Vapaa-ajankeskus ja toimistoja, toimitilaa 58 300 k-m2. Ratikkavarikkoa kai rakennetaan jo poikkeamisluvan turvin. Viilarintien katuympäristö ryhdistäytyy.
Alueen varaaminen Suvilahti Event Hub Oy:lle tapahtumakeskusta varten.
Tästä on tarkoitus tulla ympärivuotinen tapahtumakeskus. Ja tietysti taas hotelli, 260 huonetta. Kustannusarvio neljännesmiljardi. Merkittävä asia Helsingin elävöittämisen kannalta.
Yleiskaavan toteuttamisohjelman seuranta 2020
Erikoista on, että yleiskaavan toteutusta valmistellaan lähtökohtana valtuuston hyväksymä yleiskaava. KHO kyllä leikkasi siitä isoja paloja pois. KHO:n perusteena oli ristiriita maakuntakaavan kanssa. Aina tietysti tulee uusia maakuntakaavoja.
Hakasalmen puiston, Hesperian puiston ja Karamzininrannan suunnittelun lähtökohdat
Käsi ylös, joka tietää, missä on Karamzininranta.
Jossain toisessa kokouksessa tähän kiinnitettäisiin varmaan paljonkin huomiota, mutta tässä mammuttikokouksessa tämä sinänsä hyvältä näyttävä suunnitelma taitaa jäädä kiistanalaisempien asioiden varjoon.’
Ylioppilasasuntoja Pohjoiselle Rautatienkadulle
Väitän, että minulla on ollut oma vaikutukseni tähän esitykseen. Virkamiehet olisivat halunneet pakottaa ylioppilasyhdistyksen varaamaan tilansa toimistoiksi tai muiksi työpaikoiksi – niin kuin aina ja kaikkialla.
Turun kasarmiin (entinen linja-autoasema) elokuvateattereita
Varausta jatketaan hankkeen suunnittelua varten. Toivottavasti filmiala tuottaa niin paljon hyviä elokuvia, että näin suurelle kapasiteettilisäykselle on tarvetta.
”Toivottavasti meitä ei huijata.”
Mitkä ovat tällä hetkellä lautakunnan ja valtuuston käytännön vaikutusmahdollisuudet rakennusten ulkonäköön? Olen ymmärtänyt, että kaavaselostusta luetaan kuin piru raamattua, ja että mitä siinä ei ole vaadittu, sitä ei tarvitse rakentaa.
Tuo Itäkeskuksen kortteli nimittäin on ruma, ja se uhkaa pilata Itäkeskuksen uudistamisen alkuunsa. Siihen pitäisi nyt ehdottomasti vaatia arkkitehtuurin tason kohotus. Pelkkä julkisivumateriaalien säätäminen ei riitä, kun esitetty yksiviivainen kolossi on vaan kertakaikkiaan liian kolkko. Tiedän, että poliittista tahtoa tämmöiseen muutokseen ei ole. Itse ehdottaisin arkkitehtuurikilpailua.
Tässä on kyllä aika paljon tahatontakin huumoria. Itäkeskushan on nykyisellään Itä-Pasilan ja moottoriteiden varsien peltihallikeskittymien rumimpia puolia yhdistävä alue, joten sitä ei kyllä kovin helposti uudella korttelilla pilata.
Itse pidän tärkeimpänä, että tuon jokerikorttelin kaava on riittävän tehokas. Itäkeskuksesta tulee keskus vain, jos sitä rakennetaan keskusmaisesti. Matalien liikerakennusten ja väljästi sijoitettujen piste/lamellitalojen aika pitää siirtää historiaan.
Tuossa suunnitelmassa on siis 150 metriä pitkä yli kymmenkerroksinen laatikko ja sen sisällä joukkoliikenneterminaali. Ts. jättiloota tulee olemaan aikamoiselle ihmismäärälle keskeinen näkymä Itäkeskuksesta. Tältä pitäisi vaatia vähintään samaa tasoa julkisivujen osalta kuin Triplalta, joka on vastaavassa asemassa. Melko hirviä sekin, mutta ainakin julkisivujen tekniseen laatuun on panostettu, eikä tehty tämmöistä peruslootaa.
Samaa mieltä Itäkeskuksen tilasta, mutta tällä menolla se ei kyllä parane. Easton oli jo paha moka. Vanhaan asemakaavaan perustuen annetiin rakentaa nykyisten näkemysten vastainen jättikokoinen peltilaatikko, ja hanke jäi vielä torsoksi, minkä takia ympäristö on nyt pahasti muotopuoli.
Se on melko normaalia nykyrakentamisessa. Osmo haikaili joku aika sitten kaunista rakentamista ja vertasi nykyrakennuksia vanhoihin jugendtaloihin.
Luulisin perussyyn olevan seuraavan. Moni 1800-1900-taitteen rakennuttaja asui itse rakennuttamassaan talossa ja halusi tietysti itselleen kauniin rakennuksen. Eipä siinä sitten oikein kukaan voinut kolkkoa kerrostaloa noiden kauniiden rakennusten lähistölle rakentaa, vaikkei itse siihen olisi itse asettunutkaan.
Nykyrakennuttajat eivät ole yksittäisiä ihmisiä, vaan isoja yrityksiä, jotka rakentavat ansaintamielessä. Tavoitteena on mahdollisimman hyvä tuotto, rakennuksen ulkonäöllä ei ole niin väliä, kunhan kelpaa. Omakotitaloissa ei tällaista tason pudotusta ole tullut, koska ne pääasiassa teetetään itselle.
Jotta saisimme kauniita asuinkerrostaloja, pitäisi kaupungin ohjata rakentamista paljon nykyistä tiukemmin. Ulkonäkösuunnitelmien pitäisi olla tarkempia eikä niistä saisi lipsua.
Voitko selventää tätä kohtaa:
”Yksinkertaisinta olisi pakottaa kiinteistöt liittymään siihen poistamalla niiltä mahdollisuuden jakeluun maan päältä, mutta KHO ei ole tätä kuulemma hyväksynyt.”
Mitä KHO ei tarkalleen ottaen hyväksy? Jos esimerkiksi ajo Aleksanterinkadun jalkakäytäville estetään tolpilla, niin eihän se poista mahdollisuutta jakeluun maan päältä, silloin kamat vain pitää roudata nurkan takaa nokkakärryillä. Muualla maailmassa tämä ei ole mikään ongelma, mutta meilläpäin on joku ihme fiksaatio ajaa firman isoimmalla kuorma-autolla tuulikaappiin asti, koska mikään muu ei käy.
Samaa asiaa jaksetaan hämmästellä hankkeesta toiseen.
Aikanaan naureskeltiin sille, että hampurilaisravintolan tuote oli aina kovin latistunut versio ruokalistan kiiltävästä kuvasta, mutta täytyy myöntää että vuosien varrella vastaavuus on parantunut. Rakennusten suhteen sen sijaan tuntuisi että ei.
Saisiko tilata erillisen blogikirjoituksen aiheesta? Perustoja myöten, eli lähtien siitä että tällaiselle tietämättömälle selvennetään, miten näitä ulkonäköasioita säädellään. Ja sitten kiinnostaisi kuulla, että miten mielestäsi ulkonäköasioissa pitäisi balansoida rakentajan/omistajan vapaus ja julkinen etu. Ja vielä siitä, miten säädöksiä ja/tai kaavakirjauksia pitäisi muuttaa, ettei tarvitsisi lukea lautakunnasta ainakaan näitä että huijaamisen suhteen pitää olla epäluuloinen. Tai että kun toivotaan kansalaisilta palautetta kaava-asioissa, niin valistuneiden kansalaisten ei tarvitsisi lähtökohtaisesti olettaa, että kommentoitaviksi esitettyjen kuvien vastaavuus todellisuuteen on ohut?
Tuntuu uskomattomalta, että kasin ratikan nopeuttaminen on täysin unohdettu Marian alueen liikennesuunnitelmassa. Asiaa on vatvottu jo ainakin vuodesta 2012 asti, jolloin laadittiin ja hyväksyttiin yksityiskohtainen kehittämisohjelma.
https://www.raitio.org/wp-content/uploads/2018/04/linjan_8_kehittamis_2012_16.pdf
Kannattaa lukea erityisesti kohdat 4 ja 5, mm. ”Raitiovaunuille varataan oma sulkuviivalla eroteltu kaista 2-suuntaan. Raitiovaunu-kaistan vaatima tila saadaan poistamalla oikeanpuoleisin ajokaista. Kaista voidaan korottaa myöhemmin radan normaalin uusimisenyhteydessä.”
Eikö nyt olisi tuo aika kun katua uusitaan?
Tulee mieleen vielä yksi idea tuohon ahtaaseen kohtaan. Mitä jos ratikalle varaisi yhden muusta liikenteestä selvästi erotellun kaistan keskeltä katua. Kummankin suunnan kiskot olisivat tällä samalla kaistalla samaan tapaan kuin Mikonkadulla. Tällöin raitiovaunujen ei koskaan tarvitsisi seistä ruuhkassa. Ne joutuisivat korkeintaan odottamaan vastakkaisen suunnan raitiovaunua, mutta tämäkään ei olisi suuri ongelma. Paikasta kulkee vain yksi linja 10 minuutin välein, ja aikataulut voidaan suunnitella siten, että kohtaaminen ei tapahdu tuossa kohdassa. Jos jostain syystä näin kuitenkin kävisi, yksikaistaisen osuuden pituus olisi alle 200 metriä, mikä 40 km/h nopeudella tarkoittaisi vajaan 20 sekunnin odotusta. Se on joka tapauksessa paljon lyhyempi odotus kuin nykyään autoruuhkassa.
”Virkamiehet olisivat halunneet pakottaa ylioppilaskunnan varaamaan tilansa toimistoiksi tai muiksi työpaikoiksi – niin kuin aina ja kaikkialla.”
Eikö ole niin, että työpaikkojen rakentaminen pahentaa asuntopulaa ja nostaa asuntojen hintoja? Toisin sanoen Helsingissä on nyt työpaikkoja suhteessa enemmän kuin asuntoja, ja se ajaa asuntojen hintoja ylös ja pakottaa osan ihmisistä pendelöimään muualta. Jos olen tässä oikeassa, tämä pitäisi ottaa ehdottomasti huomioon asuntopulaa koskevassa keskustelussa. Turha yrittää helpottaa asuntopulaa asuntorakentamisella jos samaan aikaan lisätään työpaikkoja suhteessa vielä enemmän.
Jos Hakasalmen huvila historioineen on tuttu, niin eiköhän Karamzininrantakin melko todennäköisesti ole.
Oletko varma? Nimi viittaa hämäävästi rantaan, mutta tuo katu ei ole rannassa, ei ainakaan nykyisessä rannassa. Se on katu, joka sivuaa Finlandiataloa sen paraatipuolella. Finlandiatalon pääjulkisivuhan on suunniteltu katsottavaksi Vapaudenkadulta päin.
Jakeluliikenteen käytössähän on jo jalkakäytävät. Vaikka vieressä olisi tyhjä ruutu. Vaikka ohi ei pääsisi lastenvaunuilla tai rollaattorilla muuten kuin ajoradan kautta kiertämällä.
Niin voi tehdä kun ei siitä ole mitään seurausta.
Karamzinin huvila rakennettiin ennen kuin Kluuvinlahti/osa Töölönlahdesta täytettiin rautatietä varten, joten huvila oli silloin rannassa. Töölönlahteen suunniteltu kanava kohti Musiikkitaloa perutussa puistosuunnitelmassa olisi vähän palauttanut tätä. Miksi Finlandiataloon ei laitettu vain läpikuultavan valkoiseksi maalattua puuta, eikä taas sahattu kokonaista vuorta paloiksi jossain Italiassa? Vihreätä? Kestävää? Ei.
Toivottavasti vaatimattoman keittiörakennuksen saa korottaa, kun Kansallisteatterin saa kerta purkaa. Harvinaisen onnistunut korotus mielestäni, koska näyttää istuvan orgaanisesti eikä ole joku laatikko lyötynä vanhan päälle.
Kommenttina tuohon vasemmalle kääntymiseen: Esimerkiksi Etelä-Korean Soulissa vasemmalle kääntyminen muihin kun risteäviin pääkatuihin on lähtökohtaisesti kielletty muualla paitsi erityisissä U-käännöskohdissa. Siellä kääntyjiä varten on oma kaista juuri ennen seuraavaa isoa risteystä. Valon vaihtuessa kääntyvät autot liittyvät risteävältä kadulta kääntyvän virran alkuun.
Trendi on kääntynyt. Hinnat laskevat kaupunkikeskustoissa ja nousevat lähiöissä ja maaseudulla. USA:ssa tilanne on tämä. Itse arvelisin, että kyseessä ei ole tilapäinen ilmiö vaan muutos, joka kestää kymmeniä vuosia.
Ihmisten siirtelyn sijasta aletaan siirtelemään tavaroita ja dataa. Ilman ihmiskuljettajaa liikkuvat ajoneuvot tulevat yleisiksi. Tämä vaikuttaa infrastruktuuriin, asuntoihin ja tieverkkoihin.
Ihmisten liikkumisen määrä vähenee. Enää ei matkusteta päivittäin työpaikalle, kesällä mökille ja talvella Kanarialle vaan rakennetaan oma lähireviiri sellaiseksi, että viihtymisalueet, työpaikat ja muu olemisen, elämisen ja toimeentulon infra sijaitsee kiven heiton päässä.