Kategoria: _

Kaupunkirakentamisen aika (42) Urbaanit asuinalueet. Lauttasaari

Urbaani­in kaupunkiym­päristöön halu­aa run­sas kol­ma­sosa  Helsin­gin seudun asukkaista. Siis noin puoli miljoon­aa ihmistä. Ja urbaanien asukkaiden määrä kas­vaa läh­es kymmenel­lä tuhan­nel­la joka vuosi. Sik­si Helsingis­sä on päätet­ty rak­en­taa lisää urbaa­nia kaupunkiym­päristöä tiivistämäl­lä ja laa­jen­ta­mal­la kan­takaupunkia. Samal­la on huo­mat­ta­va, että merkit­tävä osa urbaaneista asukkaista halu­aa asua luon­non lähellä.

Laut­tasaari on hyvä esimerk­ki siitä, miten kan­takaupun­gin laa­jen­t­a­mi­nen tulee tehdä. Tarvit­semme run­saasti lisää urbaane­ja ja luon­non­läheisiä asuinympäristöjä, ja Laut­tasaari on tähän luon­te­va paik­ka. Se on laa­jenevan kan­takaupun­gin lähin vyöhyke ja suurin piirtein yhtä kaukana keskus­tas­ta kuin Kalasa­ta­ma. Jat­ka lukemista “Kaupunki­rak­en­tamisen aika (42) Urbaan­it asuinalueet. Lauttasaari”

Kaupunkirakentamisen aika (40) Hyvän tonttipolitiikan merkitys Helsingin taloudelle

Asun­top­u­lan vaivaa­mas­sa kaupungis­sa asun­to­tuotan­toon kel­paav­ista ton­teista on tul­lut arvokas resurssi. Raken­nu­soikeus lähel­lä kan­takaupunkia ja hyvien liiken­ney­hteyk­sien var­rel­la on arvokas­ta. Kan­takaupungis­sa ton­tista mak­se­taan nykyään jopa yli 2 000 euroa per neliömetri.

Iso osa tont­ti­maas­ta on Helsin­gin kaupun­gin, siis mei­dän veron­mak­sajien omis­tuk­ses­sa. Sik­si on perustel­tua vaa­tia, että tuo­ta omaisu­ut­ta hoide­taan hyvin, eikä tont­te­ja luovute­ta raken­nusyri­tyk­sille ali­hin­taan. Raken­nusy­htiö ei nimit­täin ei myy asun­toa halvem­mal­la vaik­ka onkin saanut ton­tin halvem­mal­la. Sik­si Helsin­gin tulee pyrk­iä siihen, että tont­ti­markki­na toimii mah­dol­lisim­man tehokkaasti.

Mikäli Helsin­gin kaupun­ki menet­täisi keskimäärin 200 euroa per luovutet­tu ker­rosneliö huonon tont­tipoli­ti­ikan takia, jäisi kaupungilta saa­mat­ta vuosit­tain keskimäärin 30–50 miljoon­aa euroa joko suo­ri­na myyn­ti­t­u­loina tai pitkäl­lä aikavälil­lä tulev­ina vuokrat­u­loina. Tämä raha on pois­sa veron­mak­sajien kirs­tus­ta ja pakot­taa kaupun­gin nos­ta­maan vas­taavasti mui­ta vero­ja toim­intansa kulut kattaakseen.

Kaupunkirakentamisen aika (39) Hernesaari

Her­ne­saa­reen on luvas­sa asun­to­ja noin 6 900 asukkaalle. Kehi­tys on ollut huikeaa, kun alun­perin Her­ne­saa­reen suun­nitelti­in asun­to­ja vain 4 400 asukkaalle. Yli puo­let lisää! Isos­sa roolis­sa on se, että melu­avas­ta, tilaa vievästä ja kalli­ista läh­es sadan miljoo­nan euron helikopteriken­tästä luovut­ti­in vuon­na 2013.

Her­ne­saa­reen on tulos­sa upea ranta­puis­to, jota on jo nyt alet­tu kehit­tää yleisöä vetävänä alueena. Ja nykyaikainen raitio­vaunulin­jas­ton laa­jen­nu Jat­ka lukemista “Kaupunki­rak­en­tamisen aika (39) Hernesaari”

Kaupunkirakentamisen aika (37) Lisää kaupunkia Hakaniemeen

Hakaniemen­ran­nan ja Sörnäis­ten ranta­tien var­teen tulee asun­to­ja noin 3 400 uudelle asukkaalle. Alueen kehit­tämi­nen lähti liik­keelle Lisää kaupunkia Helsinki­in ‑liik­keen ja Kallio-liik­keen yhteis­es­tä Sykkivä Hakanie­mi ‑kil­pailus­ta vuon­na 2013. Sen seu­rauk­se­na Helsin­gin kaupung­in­hal­li­tus ohjeisti kaupunkisu­un­nit­telu­vi­ras­ton suun­nit­tele­maan tiivistämiskaa­van Hakaniemen­ran­taan ja Sörnäis­ten ranta­tien varteen.

Hakaniemen­ran­ta on osa Helsin­gin keskeistä huonos­ti hyö­dyn­net­tyä Sil­tavuoren­salmea. Yhdessä Pitkän­sil­lan toisel­la puolel­la ole­van Sil­tasaaren­salmen kanssa se voisi olla Helsin­gin kan­sain­välis­es­tikin arvostet­tu hel­mi. Hakaniemen­ran­ta on aivan ydinkeskus­tas­sa ja siinä voisi­vat luon­tev­asti yhdis­tyä mer­inäkymät, kau­nis arkkite­htu­uri ja urbaan­it mukavu­udet. Alueelle tarvi­taan parem­mat käve­ly-yhtey­det salmen poik­ki ja selkeä näke­mys siitä, miten salmen ympäristöä kehitetään. Jat­ka lukemista “Kaupunki­rak­en­tamisen aika (37) Lisää kaupunkia Hakaniemeen”

Kaupunkirakentamisen aika (35) Ruuhkamaksut

Helsinki­in on yleiskaavas­sa osoitet­tu asun­to­ja 150 000 lisäa­sukkaalle Kehä I:n sisäpuolelle. Täl­lainen määrä ihmisiä jumi­ut­taa kaupun­gin liiken­teen, ellei aiem­paa suurem­pi osa käytä matkoil­laan joukkoli­iken­net­tä tai fillareita.

Ratkaisuna on panos­t­a­mi­nen ratikoi­hin ja ratikoiden omi­in, ruuhk­ista vapaisi­in kaistoi­hin sekä ruuhka­mak­su­jen käyttöönotto.

Miksi ruuhkamaksut

Kun kaupun­gin tiiviys saavut­taa tietyn rajan, sen liikenne ruuhkau­tuu väistämät­tä. Ruuh­ka muo­dostaa erään­laisen tas­apain­oti­lan. Jos sitä yritetään vähen­tää uudel­la väyläl­lä, suju­vampi liikenne houkut­telee lisää liiken­net­tä ja kunnes ruuh­ka on entisel­lään. Teitä rak­en­ta­mal­la ei ruuhk­ista päästä.

Ruuh­ka vie ihmisiltä arvokas­ta aikaa ja aiheut­taa merkit­tävästi ter­vey­delle haitallisia pien­hiukkaspäästöjä. Pien­hiukkaset tap­pa­vat Suomes­sa läh­es 2 000 ihmistä vuosit­tain ja ter­veyshai­tat keskit­tyvät nimeno­maan suurten kaupunkien keskus­ta-alueille. Jat­ka lukemista “Kaupunki­rak­en­tamisen aika (35) Ruuhkamaksut”

Seurakuntayhtymä esittää kohtuuttomalta vaikuttavia vuokrakorotuksia Lehtisaaressa

Jos ostat ton­tin ja raken­nat siihen itselle­si talon ja ton­tin sijain­ti muut­tuu tämän jäl­keen kaupunki­rak­en­teen kehi­tyk­sen vuok­si arvokkaam­mak­si,  asun­non arvon­nousu kuu­luu sin­ulle. Jos taas vuokraat ton­tin ja maan arvo nousee, arvon­nousu kuu­luu ton­tin omis­ta­jalle, minkä seu­rauk­se­na maan­vuokra nousee joko pikkuhil­jaa tai ker­tarysäyk­sel­lä, siitä riip­puen, mitä asi­as­ta on vuokra­sopimuk­seen ymmär­ret­ty kirjoittaa.

Taval­laan olisi oikeu­den­mukaista ja loogista, että maan vuokra olisi uusis­sa ja van­hois­sa vuokra­sopimuk­sis­sa saman­laisil­la alueil­la suun­nilleen samal­la tasol­la. Tästä tietysti van­ho­jen talo­jen asukkaat ovat aivan eri mieltä.

Lehti­saa­res­sa maa­ta omis­ta­vat Van­taan ja Helsin­gin seu­rakun­tay­htymät ovat korot­ta­mas­sa van­ho­jen ker­rostalo­jen vuokraa todel­la paljon. Ton­tin­vuokrat ovat nouse­mas­sa yli viiteen euroon huonei­s­toneliötä kohden kuus­sa. Hätään­tyneet asukkaat ovat otta­neet yhteyt­tä myös min­u­un. Kaupung­in­val­tu­utet­tu ei kuitenkaan voi vaikut­taa seu­rakun­tay­htymän kuin äänestämäl­lä kirkol­lis­vaaleis­sa. Jat­ka lukemista “Seu­rakun­tay­htymä esit­tää kohtu­ut­toma­l­ta vaikut­tavia vuokrako­ro­tuk­sia Lehtisaaressa”

Kaupunkirakentamisen aika(34) Linnanmäen asema ja urbaani täydennysrakentaminen

(Mikko Särelä on kir­joit­tanut tämän tek­stin yhdessä Riku Ojan ja Urban Helsin­gin arkkite­hti Mat­ti Tapanisen kanssa)

Halu­amme tar­jo­ta Kallion alueel­la mah­dol­lisuuk­sia hyvään asumiseen ja elämään uusille ja alueel­la jo asuville asukkaille. Visios­samme Kallion alueel­la panos­te­taan julkisen kaupunki­ti­lan laatu­un ja puis­toi­hin. Samal­la raken­netaan kokon­aan uusi poikit­tainen raideli­iken­teen yhteys, Lin­nan­mäen lähi­ju­na-ase­ma, alikulku radan ali, sekä täy­den­nys­rak­en­tamista ja asun­to­ja run­saalle viidel­letuhan­nelle uudelle asukkaalle. Jat­ka lukemista “Kaupunki­rak­en­tamisen aika(34) Lin­nan­mäen ase­ma ja urbaani täydennysrakentaminen”

Kaupunkirakentamisen aika (33) Kannattaa rakentaa sinne, missä asunnot ovat kalliita

Asun­to­jen hin­ta kaupungis­sa määräy­tyy kysyn­nän, ei raken­nuskus­tan­nusten  mukaan. Halu­tut asun­not ovat kalli­ita, kos­ka niitä ei riitä kaikille ja vähem­män halu­tut ovat halpo­ja. Raken­nuskus­tan­nusten kanssa täl­lä on tekemistä vain siltä osin, että jos raken­nuskus­tan­nus ylit­tää asun­non markki­nahin­nan, sitä ei rakenneta.

Moni on vieras­tanut rak­en­tamisen keskit­tämistä hyville paikoille – ratikkakaupunki­in, lähelle meren­ran­taa tai raideli­iken­teen var­teen, kos­ka noista asun­noista tulee niin kalli­ita, että vain rikkail­la on niihin varaa.

Asun­to­ja kan­nat­taa rak­en­taa sinne, mis­sä ihmiset mieluiten asu­vat ja niistä kan­nat­taa muutenkin tehdä sel­l­aisia, joi­ta ihmiset halu­a­vat. Siis vain asun­to­ja rikkaille? Jat­ka lukemista “Kaupunki­rak­en­tamisen aika (33) Kan­nat­taa rak­en­taa sinne, mis­sä asun­not ovat kalliita”

Kaupunkirakentamisen aika (32) Pysäköinnin kustannusten sosialisointi estää autojen yhteiskäyttöä

Kaavoitettiinko Arabianrantaan pysäköintipaikkoja aivan liian vähän?

Huonot pelisään­nöt voivat johtaa siihen, että autopaikko­ja raken­netaan liikaa ja silti ne lop­pu­vat silti kesken.

Vihainen autoil­i­ja Ara­bi­an­ran­nas­ta soit­ti ja syyt­ti kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­taa siitä, että olemme kaavoit­ta­neet alueelle liian vähän pysäköin­tipaikko­ja. Hänkin oli jäänyt ilman.

Hänelle ker­rot­ti­in, että ensik­sikin kaavas­sa määrätään vain parkkipaikko­jen vähim­mäis­määrästä. On aivan taloy­htiön oma asia, paljonko parkkipaikko­ja niiden lisäk­si raken­netaan. Syyt­täköön siis taloy­htiötä tai raken­nut­ta­jaa, jos taloy­htiö rak­en­taa niitä liian vähän.

Toisek­si Ara­bi­an­ran­nas­sa on kau­palli­nen pysäköin­tiy­htiö, jol­la on vaikeuk­sia saa­da parkkipaikko­ja vuokratuk­si, vaik­ka hin­ta on hyvin hal­pa, vain reilu kahdek­sankymp­piä kuus­sa. Jat­ka lukemista “Kaupunki­rak­en­tamisen aika (32) Pysäköin­nin kus­tan­nusten sosial­isoin­ti estää auto­jen yhteiskäyttöä”

Kaupunkirakentamisen aika (23) Kaupungin on turvattava asuntotuotannon määrä

Viime aikoina on esi­in­tynyt merkke­jä asun­to­jen hin­ta- ja vuokrata­son kasvun tait­tumis­es­ta. Osas­sa Helsin­gin seu­tua asun­to­jen hin­nat ovat kään­tyneet jopa absolu­ut­tis­es­ti lasku­un. Tämä on herät­tänyt asun­tosi­joit­ta­jien kesku­udessa vaa­timuk­sia vuokra-asun­to­jen tuotan­non hidas­tamis­es­ta vuokrien pelä­tyn laskun estämiseksi.

Vuokrien pitääkin laskea. Asumisen nykyi­nen hin­ta on suurimpia sosi­aal­isia epäoikeu­den­mukaisuuk­sia Helsingissä.

Aiem­mis­sa suh­dan­nekään­teis­sä on nähty, että asun­to­jen hin­to­jen lask­ies­sa raken­nut­ta­jat hidas­ta­vat tuotan­toa. Nyt vas­taa­va on estet­tävä. Onnek­si kaupun­ki omis­taa suurim­man osan raken­nus­maas­ta Helsingis­sä. Tont­te­ja on luovutet­ta­va rak­en­tamiseen hyvään tahti­in ja ton­tin­lu­ovu­tuse­htoi­hin on laitet­ta­va vaa­timus asun­to­jen valmis­tu­mis­es­ta määräa­jas­sa. Jos ton­tin­lu­ovu­tus perus­tuu tar­jouskil­pailui­hin,  kaupun­gin saa­ma tont­ti­t­u­lo tietysti ale­nee, jos asun­to­jen markki­nahin­nat laske­vat, mut­ta tämä on murheista pienimpiä.