Miksi demarien kannatus arvioitiin taas yläkanttiin?

Sarjassamme tilastotieteilijä naputtaa.

Mielipidetutkimuksia ei tehdä niin, että kysytään tuhannelta vastaajalta, ketä kannatatte ja jos 250 kannattaa demareita, demarien kannatusarvio olisi 25 %. Tällainen johtaisi otantavirheiden takia aivan metsään.

Vastaajilta kysytään, ketä äänestäisit nyt ja ketä äänestit viimeksi. Vastaukset, joissa kannatettiin demareita viimeksi ja kannatetaan nytkin, eivät vaikuta tulokseen (juuri) mitään, vaan laskelma perustuu puoluekantaansa vaihtaneisiin. Jos kukaan ei kertoisi vaihtaneensa puoluetta, kannatusarvioksi tulisi edellisten vaalien tulos.

Tämä menetelmä ei ole niin herkkä sille, että otokseen on valikoitunut jonkin puolueen kannattajia liikaa tai jonkin puolueen kannattajat jättävät useammin vastaamatta. Näin saadut estimaatit ovat myös satunaisvaihtelumielessä tarkempia, vaikka vaihteluväli yleensä ilmoitetaankin jostain minulle tuntemattomasta syystä satunnaisotoksen mukaisena ja siis liian leveänä. (Oikein laskeminen liian vaikeata? Simuloikaa!)

Neljän vuoden aikana tulee kuitenkin runsaat 200 000 uutta äänestäjää ja noin 200 000 poistuu. Uusilta äänestäjiltä kysytään ja heidän vastauksensa otetaan huomion estimaateissa, mutta hautausmailla ei käydä kysymässä mitään aiemmasta äänestyskäyttäytymisestä.

Noissa 200 000:ssa poistuneessa äänestäjässä on  noin 70 000 demaria. Tätä mielipidetutkimuslaitokset eivät ymmärtääkseni oteta kannatusarvioissaan huomioon.

Tätä ei pitäisi olla vaikeata korjata, jos käytettävissä on vanhoja tutkimuksia.

36 vastausta artikkeliin “Miksi demarien kannatus arvioitiin taas yläkanttiin?”

  1. Demareiden häviö Helsingissä oli vielä persujakin suurempi.

    On tainnut käydä niin, että aika moni demari äänesti Vapaavuorta, jotta Sinnemäestä ei tulisi pormestaria.

    Vihreiden pormestariehdokasasettelu esti sitä nousemasta pääkaupungin suurimmaksi puolueeksi.

  2. En usko, että Anni Sinnemäki pormestariehdokkaana oli syy Vapaavuoren voittoon (Kokoomushan ei ilman Vapaavuorta voittanut mitään).

    Pekka Sauri olisi vedonnut eri äänestäjiin, mutta Vapaavuoren Kokoomusvapaa kampanja ja jostain syystä lähes pyhimysmäinen paluu kotimaahan olivat hyviä poliittisia vetoja.

    Tällä kertaa Kokoomus hoiti kampanjansa tämän suhteen taidokkaasti ja onnistui siinä erinomaisesti. Ei siinä sen kummemmasta ollut kysymys.

    Sinnemäki olisi ollut paras mahdollinen pormestari, mutta nyt näin ei käynyt.

    Mielenkiintoisempaa on, miten maltilliset ja sivistysporvarit sekä sosiaaliliberaalit äänestivät joukolla Vapaavuorta, joka mahdollisti paljon oikeistolaisempien nuorten Kokoomuslaisten esiinmarssin, kun näiden kannattajat pitivät omiansa.

    Helsingin Kokoomus hyppäsi monta piirua oikealle ja on täysin eri linjoilla kuin Vapaavuoren kampanjapuheet. Vapaavuorihan kääntyy sujuvasti noin ensimmäisen virkapäivän aamuna Kokoomuksen ryhmän kannalle.

    Näin se menee.

  3. Vihreiden kannatus 12,4 % ja lisäystä edellisistä 3,9. Vihreät nousi prosenteissa viidenneltä sijalta maan neljänneksi suurimmaksi kuntapuolueeksi. Onnittelut!

    Kokoomus 20,7, Keskusta 17,5 ja Persut 8,8 %, hallitus yhteensä 47,0 %.

    Valtuutettujen määrät:

    1. Keskusta 2823
    2. SDP 1696
    3. Kokoomus 1492
    4. Persut 769
    5. Vassarit 661
    6. Vihreät 536 (6,0 % valtuutetuista)
    7. RKP 470

    Tällä 12,4 %:lla tai 6,0 %:lla Ville Niinistö lähetti kiitospuheessaan monisanaisen viestin ja vaatimuksen hallitukselle ja pääministerille siitä, miten hallituksen politiikkaa tulee nyt tuloksen perusteella muuttaa Vihreiden esittämään suuntaan.

    Lähtikö Jopo keulimaan? Ymmärtäisin vaatimuksen jos Vihreiden prosentti olisi 42,1 tai edes 21,4.

  4. Vapaavuoren kannatus pohjautuu Sinnemäki-inhoon.

    Sinnemäki on ristiriitainen hahmo ja vaikka hänellä on vihreissä nostetta niin muissa hän aiheuttaa vastareaktion

    Se johti paitsi demarien tappioon myös vihreiden voiton hiipumiseen.

    Minä muu ehdokas pormestariksi olisi johtanut parempaan tulokseen ja Kokoomuksen suurempaan tappioon

    Saattoi siitä olla hyötyäkin,Kepun eteneminen torpattiin, tosin Väyrynen auttoi

    Aikamoinen kömmähdy Vihreiltä

  5. Demarit varmaan muistelevat kaiholla niitä aikoja kun Arja Alho antoi kovan tuulen varoituksensa. Silloin niillä meni vielä hyvin nykytilaan nähden.

    Tuskinpa demarit Vapaavuorta äänestivät, vaan kaikki ne jotka eivät halunneet moskeijaa. Persuilla oli ykkösketju Stadissa, mutta menettivät varmasti tuhansia ääniä Vapaavuorelle.

    Olisi hauska kuulla mitä ihmettä Sinnemäki ajatteli, kun ei tyrmännyt rahoitusta Bahrainista, joka sortaa saudien tuella. Saudit vastuussa Jemenin nälänhädästä ja ihmisoikeusrikoksista. Onko vihreiden ihmisoikeuspolitiikka sitä, että ostetaan Amnestyn pinssi ja sitten ollaan korostetun hiljaa ihmisoikeuksista maissa joiden kanssa ollaan jotenkin tekemisissä? Saudeissa mestataan ihmisiä torilla aivan kuten Isiksen videoilla. Syytteet ovat sitten jotain noituudesta hallituksen arvosteluun. Jos joku esitys moskeijasta tulee, ja rahat ovat noista maista, niin ei teillä ole mitään järjellistä syytä puoltaa moskeijaa. Kun Suomi tekee jo ydinvoima-, koulutus- ja aseyhteistyötä saudien ja niiden ”satelliittivaltioiden” kanssa, niin olettaisi vihreiden heräävän puolustamaan ihmisoikeuksia, eikä tekemään kauppaa noiden kanssa, kuten nykyinen hallitus tekee.

  6. nakki:
    Tuskinpa demarit Vapaavuorta äänestivät, vaan kaikki ne jotka eivät halunneet moskeijaa. Persuilla oli ykkösketju Stadissa, mutta menettivät varmasti tuhansia ääniä Vapaavuorelle.

    Tuskin nämä nyt sentään mitkään moskeijavaalit olivat, eihän sen rakentamisesta pormestari päätä, vaikka ehdokkailla tästä mielipide olikin.

    Kokoomus onnistui tekemään ”ahtisaaret” eli heillä oli sopivan kauan sopivan kaukana ollut ehdokas, jota kenen tahansa on helppo äänestää, koska hän ei ole käytännössä ollut mukana Helsingin politiikassa eikä hänellä ollut kovin kummoisia mielipiteitä (muusta kuin siitä moskeijasta). Siispä Vapaavuorta saattoi äänestää yhtä hyvin häntä kannattaakseen kuin vastaehdokasta vastustaakseen.

    Vihreät teki suuren virheen valitessaan Sinnemäen pormestariehdokkaaksi. Sinnemäki saattaa hyvin olla pätevin – mutta äänestäjien mielestä ei sopivin. Ja kun meillä Suomessa muutenkin on tapana valita sopivin eikä pätevin, niin nyt kävi näin. Todella sääli.

  7. Timo K:
    Helsingin Kokoomus hyppäsi monta piirua oikealle ja on täysin eri linjoilla kuin Vapaavuoren kampanjapuheet. Vapaavuorihan kääntyy sujuvasti noin ensimmäisen virkapäivän aamuna Kokoomuksen ryhmän kannalle.

    En usko, että kaikkien aikojen kuntavaaliäänimäärän kerännyt ja koko puolueensa pelastanut Vapaavuori on kääntymässä yhtään minnekään siksi, että valtuustopaikkoja tuli hänen vanavedessään myös muutamalle nuorelle muutamaa piirua oikealla. Kyllä Vapaavuoren linja sai äänestäjiltä vahvan mandaatin, ja miehellä varmasti riittää kanttia sitä mandaattia käyttää pormestarin paikalta.

  8. vk:
    Vihreiden kannatus 12,4 % ja lisäystä edellisistä 3,9. Vihreät nousi prosenteissa viidenneltä sijalta maan neljänneksi suurimmaksi kuntapuolueeksi. Onnittelut!

    Kokoomus 20,7, Keskusta 17,5 ja Persut 8,8 %, hallitus yhteensä 47,0 %.

    Valtuutettujen määrät:

    1. Keskusta 2823
    2. SDP 1696
    3. Kokoomus 1492
    4. Persut 769
    5. Vassarit 661
    6. Vihreät 536 (6,0 % valtuutetuista)
    7. RKP 470

    Tällä 12,4 %:lla tai 6,0 %:lla Ville Niinistö lähetti kiitospuheessaan monisanaisen viestin ja vaatimuksen hallitukselle ja pääministerille siitä, miten hallituksen politiikkaa tulee nyt tuloksen perusteella muuttaa Vihreiden esittämään suuntaan.

    Lähtikö Jopo keulimaan? Ymmärtäisin vaatimuksen jos Vihreiden prosentti olisi 42,1 tai edes 21,4.

    Teet virheen siinä, että otat lukuun koko maan luvut. Eihän sillä suurten kaupunkien ulkopuolisella Suomella ole mitään merkitystä mihinkään. Pystyyn kuolevaa perähikiää kaikki tyynni.

  9. Jos jossitella haluaa, niin minusta kyllä eniten jossiteltavaa on siinä, että mitä Helsingissä olisi tapahtunut, jos pormestari olisi valittu suoralla kansanvaalilla (jolloin Vapaavuori olisi voittanut ylivoimaisesti ne vaalit) ja kunnallisvaalit käyty erikseen.

    Tällöin kokoomus olisi joutunut toimimaan ilman tuota 30 000 äänen lisäboostia, mutta toisaalta varmaan olisi vihreiltäkin ääniä vuotanut vasemmalle. Ja sitten ovat ne liikkuvat äänestäjät, joista Vapaavuori oli paras pormestariehdokas, mutta vihreiden kunnallispolitiikka parasta politiikkaa. Kuinka paljon näitä on, sitä ei tiedä kukaan.

  10. Lauri Kumpulainen: Teet virheen siinä, että otat lukuun koko maan luvut. Eihän sillä suurten kaupunkien ulkopuolisella Suomella ole mitään merkitystä mihinkään. Pystyyn kuolevaa perähikiää kaikki tyynni.

    Näen silmissäni kun Ville Niinistö kiipeää Kallion kirkontornin huipulle ja maailmanvaltiaana rummuttaa rintaansa kuin King Kong.

    Viesti ei kovin kauas kuulu, lähinnä omille porukoille.

  11. nakki:

    Tuskinpa demarit Vapaavuorta äänestivät, vaan kaikki ne jotka eivät halunneet moskeijaa. Persuilla oli ykkösketju Stadissa, mutta menettivät varmasti tuhansia ääniä Vapaavuorelle.

    Olisi hauska kuulla mitä ihmettä Sinnemäki ajatteli, kun ei tyrmännyt rahoitusta Bahrainista, joka sortaa saudien tuella. Saudit vastuussa Jemenin nälänhädästä ja ihmisoikeusrikoksista. Onko vihreiden ihmisoikeuspolitiikka sitä, että ostetaan Amnestyn pinssi ja sitten ollaan korostetun hiljaa ihmisoikeuksista maissa joiden kanssa ollaan jotenkin tekemisissä? Saudeissa mestataan ihmisiä torilla aivan kuten Isiksen videoilla. Syytteet ovat sitten jotain noituudesta hallituksen arvosteluun. Jos joku esitys moskeijasta tulee, ja rahat ovat noista maista, niin ei teillä ole mitään järjellistä syytä puoltaa moskeijaa. Kun Suomi tekee jo ydinvoima-, koulutus- ja aseyhteistyötä saudien ja niiden “satelliittivaltioiden” kanssa, niin olettaisi vihreiden heräävän puolustamaan ihmisoikeuksia, eikä tekemään kauppaa noiden kanssa, kuten nykyinen hallitus tekee.

    Vaalikoneen kysymys:
    Helsinkiin voi rakentaa suurmoskeijan, jos siihen ei käytetä kaupungin tai valtion rahaa.

    Jan Vapaavuori: ”Kaiken pitää olla oikeassa mittakaavassa.” (valinnut vaihtoehdon en osaa sanoa ja täysin eri mieltä väliltä)

    Anni Sinnemäki: ”Kasvavan muslimiväestön tarpeisiin on Helsingissä perustettu useita kymmeniä moskeijoita. Uuden moskeijan rakentaminen Helsinkiin on puolestani mahdollista, mutta konkreettisen suurmoskeijahankkeen suunnitteluvarauksen valmistelu on vielä kesken Helsingissä, enkä siksi ota hankkeeseen lopullista kantaa. Esimerkiksi rahoitukseen liittyviä kysymyksiä on vielä arvioitava ennen kuin hanke on valmis päätöksentekoon.” (valinnut vaihtoehdon en osaa sanoa)

    Analyysi: tuskinpa Sinnemäen pormestarius tuohon kaatui.

  12. Jatkossa politiikalla tulee olemaan paljon merkitystä Suomen jatkuvuuden kannalta.

    Nykyisellä köyhä/lapsivihamielisellä asenteella Suomi loppuu sukupuuttoon kuolemiseen , ennusten mukaan viimeinen kantasuomalainen syntyy n 2067 eli n 150 vuodessa suomalaiset ovat hävinneet maailman kartalta

    Ja syntyvyys jatkaa laskuaan , erityisesti pienituloiset synnyttävät vähemmän http://yle.fi/uutiset/3-9559757

    Syykin on selvä, lapsi romauttaa elintason ja kun poliitikot tarjoavat kalliiseen asumiseen yhä pienempiä kanikoppeja niin ihmiset luopuvat lapsista, rasite on liian suuri

    Tässäpä poliitikoille haasteita, varhaiskasvatus ei ratkaise mitään ellei ole kasvatettavia

  13. Daniel Federley:
    Kokoomus onnistui tekemään “ahtisaaret” eli heillä oli sopivan kauan sopivan kaukana ollut ehdokas, jota kenen tahansa on helppo äänestää, koska hän ei ole käytännössä ollut mukana Helsingin politiikassa eikä hänellä ollut kovin kummoisia mielipiteitä (muusta kuin siitä moskeijasta). Siispä Vapaavuorta saattoi äänestää yhtä hyvin häntä kannattaakseen kuin vastaehdokasta vastustaakseen.

    Toki Vapaavuori oli vähän aikaa Euroopan investointipankissa, mutta ”ei kummoisia mielipiteitä” ja ”ei ole ollut mukana Helsingin politiikassa” nyt eivät juuri voi olla kauempana todellisuudesta.

  14. Petteri: Toki Vapaavuori oli vähän aikaa Euroopan investointipankissa, mutta “ei kummoisia mielipiteitä” ja “ei ole ollut mukana Helsingin politiikassa” nyt eivät juuri voi olla kauempana todellisuudesta.

    Poissaolo tekee aina hyvää. Tulee ikään kuin uutuudenviehätystä, eikä ryvety kotimaassa.

    Vapaavuoren oman porukan ulkopuolelle levinneet mielipiteet olivat ”lisää autoja” ja ”ei moskeijaa”. Varmaan häntä läheltä seurannut on bongannut muitakin.

  15. vk: Tällä 12,4 %:lla tai 6,0 %:lla Ville Niinistö lähetti kiitospuheessaan monisanaisen viestin ja vaatimuksen hallitukselle ja pääministerille siitä, miten hallituksen politiikkaa tulee nyt tuloksen perusteella muuttaa Vihreiden esittämään suuntaan.

    Lähtikö Jopo keulimaan? Ymmärtäisin vaatimuksen jos Vihreiden prosentti olisi 42,1 tai edes 21,4.

    Niinistön pitää tietenkin viran puolesta vaatia kaikenlaista.

    Onhan se nyt selvää, että kun perussuomalaiset romahtivat, niin *nykyinen* hallitus ei ainakaan vihreämpää politiikkaa ala tekemään vaan ihan päinvastoin, persujenhan sitä pitää saada profiilia ylös. Eli joko hallitus alkaa toteuttamaan persumaisempaa politiikkaa tai sitten se kaatuu ja pohja vaihatuu (viimeistään kun Halla-aho valitaan).

  16. Ihailtavaa optimismia ajatella että äänestäjät tekisivät päätöksensä vaalikonevastausten perusteella. Oman näkemykseni mukaan valtaosalle kelpaa pelkät keltaisen lehdistön värittämät otsikot infolähteenä.

    Vapaavuoren äänimäärä oli järisyttävä, uskon että lausunnot moskeijasta vaikuttivat merkittävästi tähän.

    MSL: Vaalikoneen kysymys:
    Helsinkiin voi rakentaa suurmoskeijan, jos siihen ei käytetä kaupungin tai valtion rahaa.

    Jan Vapaavuori: “Kaiken pitää olla oikeassa mittakaavassa.” (valinnut vaihtoehdon en osaa sanoa ja täysin eri mieltä väliltä)

    Anni Sinnemäki: “Kasvavan muslimiväestön tarpeisiin on Helsingissä perustettu useita kymmeniä moskeijoita. Uuden moskeijan rakentaminen Helsinkiin on puolestani mahdollista, mutta konkreettisen suurmoskeijahankkeen suunnitteluvarauksen valmistelu on vielä kesken Helsingissä, enkä siksi ota hankkeeseen lopullista kantaa. Esimerkiksi rahoitukseen liittyviä kysymyksiä on vielä arvioitava ennen kuin hanke on valmis päätöksentekoon.” (valinnut vaihtoehdon en osaa sanoa)

    Analyysi: tuskinpa Sinnemäen pormestarius tuohon kaatui.

  17. Nyt kun vaalit on menneet niin joku Vihreä voisi paljastaa mistä leikataan, jotta luvatut teot voidaan rahoittaa?

    1. Kyllä meillä Helsingissä riittää rahat, ellei niitä mennä jakamaan veronalennuksina pois. Tonttipolitiikalla pitää pitää huolta siitä, että asumisen korkea hinta näkyy kaupungin tuloina eikä rakennusliikkeiden voittoina.

  18. MSL: Vaalikoneen kysymys:
    Helsinkiin voi rakentaa suurmoskeijan, jos siihen ei käytetä kaupungin tai valtion rahaa.

    Jan Vapaavuori: “Kaiken pitää olla oikeassa mittakaavassa.” (valinnut vaihtoehdon en osaa sanoa ja täysin eri mieltä väliltä)

    Anni Sinnemäki: “Kasvavan muslimiväestön tarpeisiin on Helsingissä perustettu useita kymmeniä moskeijoita. Uuden moskeijan rakentaminen Helsinkiin on puolestani mahdollista, mutta konkreettisen suurmoskeijahankkeen suunnitteluvarauksen valmistelu on vielä kesken Helsingissä, enkä siksi ota hankkeeseen lopullista kantaa. Esimerkiksi rahoitukseen liittyviä kysymyksiä on vielä arvioitava ennen kuin hanke on valmis päätöksentekoon.” (valinnut vaihtoehdon en osaa sanoa)

    Analyysi: tuskinpa Sinnemäen pormestarius tuohon kaatui.

    Täytyy osata lukea politiikan kieltä. Sinnmäen vastaus on ehdoton kyllä ja Vapaavuoren ehdoton ei.

    Mutta ei se asia tosiaan yhteen moskeijaan kaatunut. Suuri yleisö ei ehkä kuitenkaan ole valmis ottamaan sitä riskiä, että Vihreät pääsisivät ihan oikeasti vallankahvaan. Vihreä politiikka on ihan kivaa sopivissa määrin, mutta liika on aina liikaa. Kokoomus on johtanut Helsinkiä pitkään ja on parempi mennä uuteen systeemiin tutun ja turvallisen puolueen johdolla. Näin uskoisin monen äänestäjän ajattelevan.

  19. Kiitos paljon vastauksesta, eli rahat otetaan ihmisiltä asumisesta maksamien rahojen kautta.

  20. Olisiko tämä muuten isompikin uutinen?

    Osmo Soininvaara kirjoitti käytännössä 11.4.2017 kello 16:26
    >Kyllä meillä Helsingissä riittää rahat. Tonttipolitiikka pitää huolta asumisen korkeista hinnoista.

    <Vihreät ottaa siis rahat jätti lupauksiin asumisen kustannuksista synnyttämällä kuplan markkinoille.

  21. Nanoventtiili:
    Kiitos paljon vastauksesta, eli rahat otetaan ihmisiltä asumisesta maksamien rahojen kautta.

    Et ole selkeästikään lukenut Osmon blogia tai perehtynyt täällä paljon käytyyn keskusteluun.

    Rahat siis otetaan rakennusfirmoilta, ei asukkailta.

    Jos tontit lahjoitettaisiin ilmaiseksi raksafirmoille, raksafirmat eivät laskisi myyntihintojaan lainkaan (miksi laskisivat, nykyhinnoillakin kaikki menee kaupaksi), joten ainoa asia mitä korkea tonttin hinta tekee, on vähentää raksafirman voittoa. Päätelmä on hyvin yksinkertainen. Asuntojen myyntihinnat ja vuokrat määräytyvät kysynnän ja tarjonan, eivät rakennus- / tuotantokustannusten perusteella.

  22. Liian vanha:
    Jatkossa politiikalla tulee olemaan paljon merkitystä Suomen jatkuvuuden kannalta.

    Nykyisellä köyhä/lapsivihamielisellä asenteella Suomi loppuu sukupuuttoon kuolemiseen , ennusten mukaan viimeinen kantasuomalainen syntyy n 2067 eli n 150 vuodessa suomalaiset ovat hävinneet maailman kartalta

    Ja syntyvyys jatkaa laskuaan , erityisesti pienituloiset synnyttävät vähemmän http://yle.fi/uutiset/3-9559757

    Syykin on selvä, lapsi romauttaa elintason ja kun poliitikot tarjoavat kalliiseen asumiseen yhä pienempiä kanikoppeja niin ihmiset luopuvat lapsista, rasite on liian suuri

    Tässäpä poliitikoille haasteita, varhaiskasvatus ei ratkaise mitään ellei ole kasvatettavia

    Helsingissä ja pk-seudulla asuntopolitiikka on kaiken ytimessä. Nyt sen suhteen ollaan menossa etenkin pääkaupungissa aivan kumallisille linjoille. Uudistuotannon neliöhinnat ovat sellaisia että eihän nuorilla perheillä ole mitään mahdollisuuksia hankkia isompia asuntoja joka taas tulee eteen lapsilukua mietittäessä.

    ”Metropolisaatio” taas lähtee co2 – päästöjen kammosta ja sen ainoa driveri on inho polttomoottoria kohtaan. Suunnitelmissa rakennetaan ”keskeisille paikoille” ja samalla ”edullista”. Nuo eivät mitenkään kohtaa nykysuunnittelulla.

    Tuloksena on kurjistuminen kun iso osa nuorten rahoista ryöstetään asumiseen. Keski- ikäisillä ei taas keskimäärin ole hätää kun asunnot on hankittu ja osalla maksettukin.

  23. Liian vanha:
    Jatkossa politiikalla tulee olemaan paljon merkitystä Suomen jatkuvuuden kannalta.

    Nykyisellä köyhä/lapsivihamielisellä asenteella Suomi loppuu sukupuuttoon kuolemiseen , ennusten mukaan viimeinen kantasuomalainen syntyy n 2067 eli n 150 vuodessa suomalaiset ovat hävinneet maailman kartalta

    Ja syntyvyys jatkaa laskuaan , erityisesti pienituloiset synnyttävät vähemmän http://yle.fi/uutiset/3-9559757

    Syykin on selvä, lapsi romauttaa elintason ja kun poliitikot tarjoavat kalliiseen asumiseen yhä pienempiä kanikoppeja niin ihmiset luopuvat lapsista, rasite on liian suuri

    Tässäpä poliitikoille haasteita, varhaiskasvatus ei ratkaise mitään ellei ole kasvatettavia

    Mutta eikö tuo peli ole jo taputeltu? Jos yhdistämme Europaan väestön laskun ilmastonmuutokseen, kansainvälisiin sopimuksiin ja väestönkasvuun Lähi-idässä ja Afrikassa, niin selväähän on se että ”kanta-eurooppalalaiset” jäävät marginaaliin sellaisena kuin me ne käsitämme kohtuullisen lyhyessä ajassa. Tuohon kehitykseen ei enää voi vaikuttaa, vaan siemenet on kylvetty jo demografiassa.

  24. Osmo Soininvaara:
    Kyllä meillä Helsingissä riittää rahat, ellei niitä mennä jakamaan veronalennuksina pois. Tonttipolitiikalla pitää pitää huolta siitä, että asumisen korkea hinta näkyy kaupungin tuloina eikä rakennusliikkeiden voittoina.

    Entä jos käy niin, että asumisen hinta pysyy korkeana, kun siinä on kaupunki ja rakennusliike ottamassa omansa välistä? Yksityiset yritykset kuitenkin aika harvoin jättävät oman katteensa ottamatta.

  25. GOLAJTTI: Mutta eikö tuo peli ole jo taputeltu? Jos yhdistämme Europaan väestön laskun ilmastonmuutokseen, kansainvälisiin sopimuksiin ja väestönkasvuun Lähi-idässä ja Afrikassa, niin selväähän on se että “kanta-eurooppalalaiset” jäävät marginaaliin sellaisena kuin me ne käsitämme kohtuullisen lyhyessä ajassa. Tuohon kehitykseen ei enää voi vaikuttaa, vaan siemenet on kylvetty jo demografiassa.

    Meillä on edelleen hedelmällisessä iässä olevaia ihmisiä riittävästi, jotta väestön määrä voidaan pitää vakiona ja jopa kasvattaa sitä.Mikä ei ole kyllä mikään hyvä tavoite

    Mutta nopea kuihtuminen johtaa sosiaaliseen romahdukseen elleivät nämä uudet tulijat osaa pyörittää korkeatasoista yhteiskuntaa

  26. Lauri Kumpulainen: Teet virheen siinä, että otat lukuun koko maan luvut. Eihän sillä suurten kaupunkien ulkopuolisella Suomella ole mitään merkitystä mihinkään. Pystyyn kuolevaa perähikiää kaikki tyynni.

    Luhangan (756 asukasta) kaikki viisitoista kunnanvaltuutettua tekevät varmasti tärkeää työtä hekin, mutta Helsingin valtuustolla on jo väkilukuun suhteutettuna paljon suurempi valta vaikuttaa maan politiikkaan. Siinä mielessä juuri valtuutettujen laskeminen koko Suomen laajuudelta vaikuttaa hieman hupaisalta.

  27. Demareiden ongelma on heidän ympäripyöreä puheenjohtajansa joka myötäilee Kepua aluepolitiikkapuheillaan.

  28. Loistavaa analysointia!

    ”Ihailtavaa optimismia ajatella että äänestäjät tekisivät päätöksensä vaalikonevastausten perusteella. Oman näkemykseni mukaan valtaosalle kelpaa pelkät keltaisen lehdistön värittämät otsikot infolähteenä.”

  29. Helsinki hoi älä jätä: Helsingissä ja pk-seudulla asuntopolitiikka on kaiken ytimessä. Nyt sen suhteen ollaan menossa etenkin pääkaupungissa aivan kumallisille linjoille. Uudistuotannon neliöhinnat ovat sellaisia että eihän nuorilla perheillä ole mitään mahdollisuuksia hankkia isompia asuntoja joka taas tulee eteen lapsilukua mietittäessä.

    Sinulla on nyt taas syyt ja seuraukset sekaisin.

    Pks on kallista, koska siellä haluaa asua enemmän ihmisiä, mitä mahtuu. Jos haluaa asua väljästi, niin tässä maassa on lääniä minne muuttaa. Ei ole aivan pakko tunkea töihin pks, jos tuntuu siltä ettei lompakko kestä niitä hintoja.

    Olen itsekin muuttanut paikkakunnalta toiselle ja yksi syistä oli mm. asuntojen halvemmat hinnat kuin lähtöpaikkakunnalla.

    Suunnitelmissa rakennetaan “keskeisille paikoille” ja samalla “edullista”. Nuo eivät mitenkään kohtaa nykysuunnittelulla.

    Eli sinun mielestä pitäisi rakentaa korpeen, jotta saadaan halvempaa? Eikö olisi viisaamaan vain muurata ikkunat umpeen ja kieltää rakentamasta asuntokohtaisia kylppäreitä ja WC-tiloja? Eli sabotoitaisiin uudet asunnot sellaisiksi, ettei niistä kukaan halua paljoa maksaa. Tämähän vastaa ihan sitä, että sabotoidaan asunto rakentamalla se hevon kuuseen niin, että työmatka kestää tunnin suuntaansa.

    Näin saataisiin halpaa & keskeisellä paikalla.

  30. Syltty: Sinulla on nyt taas syyt ja seuraukset sekaisin.

    Pks on kallista, koska siellä haluaa asua enemmän ihmisiä, mitä mahtuu. Jos haluaa asua väljästi, niin tässä maassa on lääniä minne muuttaa. Ei ole aivan pakko tunkea töihin pks, jos tuntuu siltä ettei lompakko kestä niitä hintoja.

    Olen itsekin muuttanut paikkakunnalta toiselle ja yksi syistä oli mm. asuntojen halvemmat hinnat kuin lähtöpaikkakunnalla.

    Suunnitelmissa rakennetaan “keskeisille paikoille” ja samalla “edullista”. Nuo eivät mitenkään kohtaa nykysuunnittelulla.

    Eli sinun mielestä pitäisi rakentaa korpeen, jotta saadaan halvempaa? Eikö olisi viisaamaan vain muurata ikkunat umpeen ja kieltää rakentamasta asuntokohtaisia kylppäreitä ja WC-tiloja? Eli sabotoitaisiin uudet asunnot sellaisiksi, ettei niistä kukaan halua paljoa maksaa. Tämähän vastaa ihan sitä, että sabotoidaan asunto rakentamalla se hevon kuuseen niin, että työmatka kestää tunnin suuntaansa.

    Näin saataisiin halpaa & keskeisellä paikalla.

    Pks on kallista vain ja ainoastaan sen takia että tonttipolitiikka on epäonnistunut ja tonttimaa sekä päätöksenteko hajautuu useamman kunnan alueelle. Kunnat eivät pysty kunnolliseen yhteistyöhön ongelman ratkaisemiseksi ja osa päätöksentekijöistä hyötyy kalliista rakennusmaasta. Hyödykkeen hinta kohoaa kun sen saatavuus rajoitetaan keinotekoisesti. Nykyinen tehoton kaavoitus toimii juurikin aiheuttaen niukan hyödykkeen ongelman.

    Samaan aikaan rakennusmääräykset elävät omaa absurdia elämäänsä ja lisäävät rakentamisen kustannuksia jopa kymmeniä prosentteja. Puhumattakaan uudistuotantoon kätketystä arvonlisäverosta. Nämä ovat kaikki poliittisia päätöksiä eivätkä mitään luonnonvoimia joille ei voi mitään.

    Kaikki suomalaiset mahtuisivat vaikkapa Italian maltillista asukastiheyttä käyttäen noin puolen Etelä-Suomen läänin kokoiselle alueelle. Toimivien liikenneyhteyksien rakentaminen tällaiselle alueelle ei pitäisi olla mikään ihmetemppu mutta tahtoa siihen ei ole.

    Nykyinen politiikka jossa Helsinkiin halutaan satatuhatta uutta asukasta johtaa talouskatastrofiin koska näillä sadalla tuhannella ei ole yksinkertaisesti varaa täällä asumiseen muuta kuin yhteiskunnan tuella. Hankalaa siinä on riemuita siitä että kaupunki saa 2000 euroa kassaan jokaisesta kantakaupungin myydystä rakennusoikeusneliöstä.

    Mutta jos ajatellaan että kaikilla jotka haluavat Helsinkiin pitää olla mahdollisuus pitää ajatella että samalla lailla kaikilla jotka haluavat merenrantaa asumaan pitää olla siihen yhtäläinen mahdollisuus. Realistisista mahdollisuuksista viis.

    Tässä vielä linkki ilmakuvaan josta voi arvioida miten tiukkaa tonttimaan kanssa oikeasti onkaan: https://www.google.fi/maps/place/Etel%C3%A4-Suomi/@60.325094,24.6237171,48783m/data=!3m1!1e3!4m5!3m4!1s0x4691b99c194d968b:0x1e39a45021ac0cae!8m2!3d60.6398758!4d26.1285786

  31. Helsinki hoi älä jätä: Pks on kallista vain ja ainoastaan sen takia että tonttipolitiikka on epäonnistunut ja tonttimaa sekä päätöksenteko hajautuu useamman kunnan alueelle. Kunnat eivät pysty kunnolliseen yhteistyöhön ongelman ratkaisemiseksi ja osa päätöksentekijöistä hyötyy kalliista rakennusmaasta. Hyödykkeen hinta kohoaa kun sen saatavuus rajoitetaan keinotekoisesti. Nykyinen tehoton kaavoitus toimii juurikin aiheuttaen niukan hyödykkeen ongelman.

    Samaan aikaan rakennusmääräykset elävät omaa absurdia elämäänsä ja lisäävät rakentamisen kustannuksia jopa kymmeniä prosentteja. Puhumattakaan uudistuotantoon kätketystä arvonlisäverosta. Nämä ovat kaikkipoliittisia päätöksiä eivätkä mitään luonnonvoimia joille ei voi mitään.

    Kaikki suomalaiset mahtuisivat vaikkapa Italian maltillista asukastiheyttä käyttäen noin puolen Etelä-Suomen läänin kokoiselle alueelle. Toimivien liikenneyhteyksien rakentaminen tällaiselle alueelle ei pitäisi olla mikään ihmetemppu mutta tahtoa siihen ei ole.

    Nykyinen politiikka jossa Helsinkiin halutaan satatuhatta uutta asukasta johtaa talouskatastrofiin koska näillä sadalla tuhannella ei ole yksinkertaisesti varaa täällä asumiseen muuta kuin yhteiskunnan tuella. Hankalaa siinä on riemuita siitä että kaupunki saa 2000 euroa kassaan jokaisesta kantakaupungin myydystä rakennusoikeusneliöstä.

    Mutta jos ajatellaan että kaikilla jotka haluavat Helsinkiin pitää olla mahdollisuus pitää ajatella että samalla lailla kaikilla jotka haluavat merenrantaa asumaan pitää olla siihen yhtäläinen mahdollisuus. Realistisista mahdollisuuksista viis.

    Tässä vielä linkki ilmakuvaan josta voi arvioida miten tiukkaa tonttimaan kanssa oikeasti onkaan: https://www.google.fi/maps/place/Etel%C3%A4-Suomi/@60.325094,24.6237171,48783m/data=!3m1!1e3!4m5!3m4!1s0x4691b99c194d968b:0x1e39a45021ac0cae!8m2!3d60.6398758!4d26.1285786

    Ei se yhdyskuntarakenteen hajauttaminenkaan ihan ilmaista ole. Varsinkin liikenneyhteyksien järjestäminen tulee siinä kalliiksi. Käytännössä se johtaisi talouskatastrofiin ja seudun tehottomaan toimintaan.

    Helsinki on sen verran väljästi rakennettu kaupunki, että sinne mahtuu kyllä enemmänkin kuin 100 000 uutta asukasta ilman mitään ongelmia. Eikä mikään estä kehyskuntia kasvamasta samalla kun Helsinki tiivistyy. Tämä ei ole joko–tai vaan sekä–että.

  32. Moni tekee virheen siinä, että olettaa näiden satojen tuhansien uusien helsinkiläisten olevan nk. kantasuomalaisia.

    Helsinki kilpailee Tukholman, Pietarin ja Tallinnan kanssa, jolloin uusia asukkaita pyritään haalimaan koko maailmasta.

  33. Juuz: Ei se yhdyskuntarakenteen hajauttaminenkaan ihan ilmaista ole. Varsinkin liikenneyhteyksien järjestäminen tulee siinä kalliiksi. Käytännössä se johtaisi talouskatastrofiin ja seudun tehottomaan toimintaan.

    Helsinki on sen verran väljästi rakennettu kaupunki, että sinne mahtuu kyllä enemmänkin kuin 100 000 uutta asukasta ilman mitään ongelmia. Eikä mikään estä kehyskuntia kasvamasta samalla kun Helsinki tiivistyy. Tämä ei ole joko–tai vaan sekä–että.

    Nyt tarvitsee kovaa faktaa miksi liikenneyhteyksien rakentaminen johtaisi taloudelliseen katastrofiin. Tukholmassa ei näin ole käynyt vaan kaupungin kasvua tukee koko alueen asuntotuotanto ja liikenneyhteydet. Toisin kuin meillä. Vertaa kartasta elinvoimanen Tukholma ja elinvoimainen Helsinki. Meillä on pelto ja metsää siinä missä Tukholmassa on Nackat, Sollentunat ynnä muut esikaupungit.

    Taloudelliseen katastrofiin johtaa sen sijaan asumistuen järkyttävä kasvu, maistiaisiksi Kelan tilastosta vajaan vuoden takaa: ”Elokuun tuoreimman tilaston mukaan helsinkiläisiä, yleistä asumistukea saavia kotitalouksia on jo 44 000.” Maksettava tuki lienee luokaa 200 miljoonaa.

    Vertailun vuoksi, esimerkiksi rautatien rakentaminen välille Kivistö – Klaukkala maksaisi reilun vuoden asumistuet.

  34. Helsinki hoi älä jätä: Nyt tarvitseekovaa faktaa miksi liikenneyhteyksien rakentaminen johtaisi taloudelliseen katastrofiin.

    Mitä laajemmalle asutus leviää, sitä kalliimmaksi liikenneyhteyksien rakentaminen käy. Käytännössä leviämisestä ei toki seuraisi taloudellista katastrofia, vaan liikenneyhteydet yksinkertaisesti jätettäisiin retuperälle. Seurauksena seutu toimisi tehottomammin.

    Helsinki hoi älä jätä:
    Tukholmassa ei näin ole käynyt vaan kaupungin kasvua tukee koko alueen asuntotuotanto ja liikenneyhteydet. Toisin kuin meillä. Vertaa kartasta elinvoimanen Tukholma ja elinvoimainen Helsinki. Meillä on pelto ja metsää siinä missä Tukholmassa on Nackat, Sollentunat ynnä muut esikaupungit.

    Taloudelliseen katastrofiin johtaa sen sijaan asumistuen järkyttävä kasvu, maistiaisiksi Kelan tilastosta vajaan vuoden takaa: “Elokuun tuoreimman tilaston mukaan helsinkiläisiä, yleistä asumistukea saavia kotitalouksia on jo 44 000.” Maksettava tuki lienee luokaa 200 miljoonaa.

    Vertailun vuoksi, esimerkiksi rautatien rakentaminen välille Kivistö – Klaukkala maksaisi reilun vuoden asumistuet.

    Eh. Nackaan on 5 km ja Sollentunaan 14 km Tukholman keskustasta. Klaukkalaan on Helsingin keskustasta 25 kilometria. Vertailet aivan erilaisia sijainteja keskenään. Ei Tukholmassakaan rakennella junaratoja tai uusia merkittäviä asuinalueita johonkin Värmdön perämetsiin.

    Tukholman seudulla on jonkin verran vanhoja raiteita kauempana sijaitseviin kehyskuntiin, kuten esimerkiksi Nynäshamniin, mutta niin on Helsingin seudullakin. Ei kukaan kiellä esim. Keravaa tai Järvenpäätä kasvamasta nykyistä nopeammin.

    Se on totta, että asumisen hinta Helsingissä on kestämättömällä tasolla (ei toki yhtä pahasti kuin Tukholmassa). Siksi Helsinkiin pitäisikin rakentaa paljon lisää asuntoja. Ja mieluiten hyville paikoille, kuten Kehä I:n sisäpuolelle.

  35. Kuinkakohan monta shamppanjalastia demareiden puoluetoimistoon on muuten tilattu (kun siis twitter- ennustuksesi osui kohdilleen tammikuussa)?

    Itse veikkaan NOLLAA shamppanjapulloa.

    (sen sijaan vihreissä sitä shamppanjaa on saattanut kulua koska vastakkainasettelu sataa teille)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.