Voisivatko talojen julkisivut olla taas taideteoksia?

Pra­has­sa kan­nat­taa hakeu­tua van­han kau­pun­gin ulko­puo­lel­le, kos­ka myös muu osa kau­pun­gis­ta on mie­len­kiin­toi­nen. Minuun veto­si­vat talon toi­nen tois­taan kau­niim­mat jul­ki­si­vut. Ne oli­vat kuin tai­de­teok­sia ja sel­lai­se­na ark­ki­teh­ti ne var­maan myös aika­naan näki.

Mik­si näi­tä ei teh­dä enää – siis teh­dä aina­kaan Suo­mes­sa? Jos­sa­kin tör­mä­sin sel­li­seen­kin mie­li­pi­tee­seen, ettei ark­ki­teh­tuu­rin tar­koi­tuk­sen a ole tavoi­tel­la kau­neut­ta. Tämän käsi­tyk­sen haluai­sin alis­taa kan­sa­nää­nes­tyk­seen. Minus­ta on pal­jon muka­vam­pi elää kau­niis­sa kuin rumas­sa ympä­ris­tös­sä, olkoon se ruma kuin­ka tren­di­käs­tä tahansa.

Minä hyväk­syi­sin täy­sin sen, että nyky­ark­ki­teh­dit kopioi­si­vat van­haa, jos eivät osaa teh­dä itse parem­paa. Tähän on sanot­tu, että van­han klas­si­sen jul­ki­si­vun lait­ta­mi­nen moder­niin taloon oli­si feik­kiä, kos­ka jul­ki­si­vun koris­teet oli­si­vat pääl­le lii­mat­tu­ja. Pääl­le lii­mat­tu­ja nämä­kin ovat. Vähän raa­put­ta­mal­la jul­ki­si­vun alta pal­jas­tui­si tym­peä tiiliseinä.

Ruu­tu­kaa­va on kii­tet­tä­vän tiheä.

Ark­ki­teh­ti­kun­ta, tai aina­kin suu­ri osa sitä, vas­tus­ti aika­naan rai­voi­sas­ti, kun Käm­pin taloon Ete­lä-Espal­la lai­tet­tiin moder­nin talon eteen van­ha jul­ki­si­vu. Kan­sa oli kyl­lä eri miel­tä ja niin olen minä­kin. Kuvi­tel­kaa, mil­tä koko Espa näyt­täi­si, jos sii­hen paik­kaan oli­si lai­tet­tu tuon ajan tyy­li­suun­tauk­sia vas­taa­va betonilaatikko.

Näi­tä on loput­to­miin, eikä väliin ole raken­net­tu mitään poikkeavaa.

Mut­ta tie­tys­ti. Kyl­lä myös moder­ni jul­ki­si­vu voi olla tai­de­teos. Har­voin kui­ten­kaan on.

Lii­ken­ne­mer­kit kehit­ty­vät ajan mukana.

 

Kat­so myös Ark­ki­teh­tuu­ri­ka­pi­na

87 vastausta artikkeliin “Voisivatko talojen julkisivut olla taas taideteoksia?”

  1. Kivi­ta­lon suht umpi­nai­nen jul­ki­si­vu on kau­nis, mut­ta asuk­kaat tyk­kää­vät parvekkeesta.

    Par­vek­kei­den täplit­tä­mä ulko­si­vu on rumem­pi, mut­ta koke­muk­ses­ta voin sanoa että lasi­tet­tu par­ve­ke vilk­kaas­ti lii­ken­nöi­dyn kadun suun­taan lisä­si asu­mis­mu­ka­vuut­ta merkittävästi.

    Sinäl­lään olen samaa miel­tä että luu­li­si että ele­ment­ti­teh­taal­le on aika sama min­kä­lai­seen muot­tiin ulko­sei­niä teke­vät. Esim omas­sa ker­ros­ta­los­sa kaik­ki ulko­sei­nät ovat “vino­ja”, eli asun­nois­sa puo­let huo­neen kul­mis­ta ei ole suo­ria. Maal­lik­ko­na kuvit­te­li­sin että täl­läi­nen on vai­keam­paa kuin nätin ulko­sei­nän tekeminen.

  2. Tämän lisäk­si tuli­si huo­ma­ta miten lasi­tor­nit tuhoa­vat New Yor­kin kau­pun­ki­ku­vaa. Tämä sik­si, että Hel­sin­kiin puu­ha­taan näi­tä tor­ni­ta­lo­ja. New Yor­kil­la jos jol­lain on oma per­soo­na, mut­ta nämä lasi­tor­nit ovat per­soo­nat­to­mia jos mit­kä. Van­ha his­to­ria pure­taan, juu­ri tuol­lai­sia rik­kaan jul­ki­si­vun omaa­via talo­ja, ja tilal­le raken­ne­taan lasi­sia kyl­miä kul­mik­kai­ta torneja. 

    Kämp teki­si pal­ve­luk­sen kau­pun­gil­le ja itsel­leen, jos palaut­tai­si koko­naan van­han jul­ki­si­vun sen mus­tan laa­ti­kon tilal­le. Koko hotel­lin arvo nousi­si taas lisää. 

    Ber­lii­nis­sä on ker­ros­ta­loark­ki­teh­tuu­riin palan­nut uusklas­sis­mi ja näyt­tää hyväl­tä. Jos nyky­ark­ki­teh­ti ottai­si asiak­seen kau­niin ja kiin­nos­ta­van jul­ki­si­vun teke­mi­sen, niin var­mas­ti pär­jäi­si ilman his­to­rian suo­raa lai­naa­mis­ta, mut­ta kuka oli­si ensimmäinen?

  3. Itse ele­ment­ti­teh­taal­la työs­ken­nel­lee­nä tie­dän, että tyl­sään ele­ment­ti­le­vyyn on help­po teh­dä koris­te­ku­vioi­ta. Suo­ma­lai­nen ark­ki­teh­tuu­ri yrit­tää yhä­kin yhdis­tää väli­me­rel­lis­tä val­koi­sek­si kal­kit­tua sok­ke­li­ton­ta lat­ta­kat­to­tyy­liä neu­vos­to­mal­li­seen, mis­sä kukaan ja mikään ei saa­nut erot­tua naapuristaan

  4. Toi­saal­ta van­ha­kin pys­tyy ole­maan tyl­sää. Wien, joka muu­ten­kin on hen­ki­ses­ti juut­tu­nut Sis­sin kuo­le­man het­keen, koos­tuu tuhan­sis­ta saman aika­kau­den talois­ta. Katu toi­sen­sa jäl­keen kol­mi­ker­rok­si­sia 1920-luvun tiilikasarmeja.

  5. Samaa miel­tä!

    Lisäi­sin kui­ten­kin, että var­si­nai­sia “tai­de­teok­sia” ei edes tar­vi­ta, vaan riit­tää että ei teh­dä rumia laa­ti­koi­ta. Esim. Olym­pia­ky­län simp­pe­li ark­ki­teh­tuu­ri on sinäl­lään aivan loistavaa.

  6. Kivi­ta­lon suht umpi­nai­nen jul­ki­si­vu on kau­nis, mut­ta asuk­kaat tyk­kää­vät parvekkeesta.
    Par­vek­kei­den täplit­tä­mä ulko­si­vu on rumem­pi, mut­ta koke­muk­ses­ta voin sanoa että lasi­tet­tu par­ve­ke vilk­kaas­ti lii­ken­nöi­dyn kadun suun­taan lisä­si asu­mis­mu­ka­vuut­ta merkittävästi.”

    Ei. Par­vek­kei­ta ei pitäi­si juu­ri mil­loin­kaan suun­na­ta kadun puo­lel­le vaan pihan puo­lel­le. Aina­kin minä olen täs­sä asias­sa dog­maat­ti­nen: katu­jul­ki­si­vul­la vain ikku­noi­ta, katu­ta­sos­sa myös näy­teik­ku­noi­ta ja ovia, pihan puo­lel­la sit­ten vaik­ka koko sei­nän levey­del­tä lasiparvekkeita.

  7. Tai­de­teok­sia? No, tyk­kää­hän jot­kut Kii­nas­sa val­mis­te­tuis­ta muo­vi­sis­ta käki­kel­lois­ta­kin, joten…

    Kui­ten­kin häm­mäs­tyt­tää, että nois­sa jul­ki­si­vuis­sa näh­dään jotain suur­ta luo­vuut­ta ja tai­teel­lis­ta näke­mys­tä — todel­li­suu­des­sa kun tai­si olla niin, että “ark­ki­teh­dit” (muo­dol­li­nen kou­lu­tus tai­si olla har­vi­nais­ta) käyt­ti­vät vakio piir­rus­tuk­sia suun­ni­tel­mien poh­ja­na ja jul­ki­si­vu tuli vähän sen perus­teel­la mitä oli kip­si­ko­ris­te­teh­taan vii­mei­sim­mäs­sä kata­lo­gis­sa (ja/tai mitä varas­tos­ta sat­tui löytymään…)

    Ehkä Tse­keis­sä oli­si kan­nat­ta­nut enne­min vie­rail­la tääl­lä?

  8. Auto­jen osal­ta tur­val­li­suus­mää­räyk­set selit­tä­vät mik­si nyky­ään ei voi­da teh­dä 1930- tai 1950-luvun mal­li­sia auto­ja, mut­ta mikä onkaan teko­syy talo­jen koh­dal­la? Ja toi­saal­ta, mik­si sitä tii­vis­tä ruu­tu­kaa­vaa ei saa­da aikai­sek­si edes uusil­le asui­na­lueil­le. Tai kun sitä peri­aat­tees­sa teh­dään, lop­pu­tu­los on niin kuin Itä­me­ren­ka­dul­la, jos­sa yksi mon­o­to­ni­nen sei­nä jat­kuu niin pit­kän mat­kan, että Lii­san­ka­dul­la sii­hen mah­tui 3 eri­lai­sel­la jul­ki­si­vul­la ole­vaa taloa.

  9. Latis­ta­vaa ja tyl­sää beto­ni­bru­ta­lis­mia voi­si tehok­kaas­ti peh­men­tää ja inhi­mil­lis­tää tasok­kail­la muraa­leil­la ja muul­la katu­tai­teel­la. Nykyi­sel­lään­hän tätä ei Hel­sin­gis­tä juu­ri löy­dy, mikä on sää­li kun otol­lis­ta sei­nä­pin­ta-alaa riittäisi.

    Meri­haas­ta voi­tai­siin vaik­ka aloittaa. 

    Paras vaih­toeh­to tie­tys­ti oli­si jos ihmis­ten esteet­ti­set miel­ty­myk­set (luon­nol­le tyy­pil­li­nen kaa­re­vuus, kul­tai­nen leik­kaus, loga­rit­mi­nen spi­raa­li, frak­taa­li­suus) otat­tei­siin huo­mioon jo piirustuspöydällä.

  10. Ris­to Ran­ta:
    Toi­saal­ta van­ha­kin pys­tyy ole­maan tyl­sää. Wien, joka muu­ten­kin on hen­ki­ses­ti juut­tu­nut Sis­sin kuo­le­man het­keen, koos­tuu tuhan­sis­ta saman aika­kau­den talois­ta. Katu toi­sen­sa jäl­keen kol­mi­ker­rok­si­sia 1920-luvun tiilikasarmeja. 

    Mis­sä Wie­nis­sä olet käynyt?

  11. Ris­to Ran­ta: Itse ele­ment­ti­teh­taal­la työs­ken­nel­lee­nä tie­dän, että tyl­sään ele­ment­ti­le­vyyn on help­po teh­dä koristekuvioita. 

    Täs­tä on vie­lä aika pit­kä mat­ka Soi­nin­vaa­ran perään­kuu­lut­ta­maan tai­de­teok­seen. Ark­ki­teh­dil­la pitäi­si olla osaa­mis­ta ja yhteys ele­ment­tien val­mis­ta­mi­seen, ja raken­nut­ta­jal­la tah­toa. Mus­ta tun­tuu, että näi­den klas­sis­ten som­mi­tel­mien ope­tus ja käy­tän­nön raken­ta­mi­nen on ollut nyt niin kau­an pois­sa, että sys­tee­mi ei enää pys­ty nii­tä tuot­ta­maan. Aina­kaan oikeas­ti tai­dok­kaas­ti som­mi­tel­tu­ja. Aina­han voi­daan toki ope­tel­la uudel­leen, ei tuo sen kum­mem­paa raket­ti­tie­det­tä ole.

    Asi­aan liit­tyy tie­tys­ti suo­raan val­lal­la ole­va käsi­tys kau­pun­ki­suun­nit­te­lun ihan­teis­ta: pitäi­si­kö raken­nuk­sen sopia naa­pu­rei­den tyy­liin vai­ko eikö, ja teh­dään­kö iso­ja jul­ki­si­vu­ko­ko­nai­suuk­sia autos­ta kat­sel­ta­vik­si (50 km/h) vai kävel­len kat­sel­ta­vik­si (5 km/h). Autos­ta käsin ei yksi­tyis­koh­tia pal­jon ehdi huomata.

    Kuviol­li­sia ele­ment­te­jä­hän nyky­ään näkyy siel­lä tääl­lä, ja ne näyt­tä­vät sil­tä, että nyt ele­ment­ti­laa­ti­kon kyl­jes­sä on jotain kuviota.

  12. Uum, oli­ko tämä pos­taus tosi­aan Osmon kynäs­tä vai onko per­sut hak­ke­roi­neet tilin. Nyt alkaa pää­tä sär­ke­mään. Niin se kai sit on, että jokai­nen mies on ennem­min tai myö­hem­min pettymys. 

    Ark­ki­teh­tuu­ri, tuo joka jun­tin pinjata.

  13. Minus­ta on pal­jon muka­vam­pi elää kau­niis­sa kuin rumas­sa ympä­ris­tös­sä, olkoon se ruma kuin­ka tren­di­käs­tä tahansa.

    Eikö­hän suu­rin piir­tein kai­kis­ta. Käsi­tys sii­tä, mikä on kau­nis­ta ja mikä rumaa, kui­ten­kin vaih­te­lee jyr­käs­ti. Jos kau­neus oli­si jon­kin­lai­nen objek­tii­vi­nen suu­re, kuten vaik­ka väri tai läm­pö­ti­la, niin tuli­si olla mah­dol­lis­ta sanoa esi­mer­kik­si: “Kuvit­te­le tämä talo muu­ten täs­mäl­leen saman­lai­sek­si kuin se on, mut­ta kau­niin ase­mes­ta rumak­si.” Täl­lai­nen käs­ky tun­tuu kui­ten­kin käsit­teel­li­ses­ti mahdottomalta.

    Ja beto­ni­bru­ta­lis­mil­la­kin on hyvin van­kat kan­nat­ta­jan­sa, kuten val­ta­kun­nan pää­leh­ti­kin rapor­toi näyt­tä­väs­ti vii­me jou­lu­kuus­sa. Kun ollaan tilan­tees­sa, jos­sa tuos­sa jutus­sa mai­nit­tu bru­ta­lis­min ihai­li­joi­den Face­book-ryh­mä on saa­nut noin 50 000 jäsen­tä ja siel­lä käy­dään jat­ku­vaa sisäl­tö­ri­kas­ta kes­kus­te­lua, ei voi­da sitä pait­si puhua mis­tään pie­nen pii­rin väsäh­tä­nees­tä vitsistä.

    Ja muis­tu­te­taan nyt taas ker­ran, että moder­nia ele­ment­ti­ra­ken­ta­mis­ta ei toi­sen maa­il­man­so­dan jäl­keen kehi­tet­ty Neu­vos­to­lii­tos­sa vaan Rans­kas­sa. Tuos­sa esteet­tien ja nau­tis­ke­li­joi­den toi­ve­maas­sa, jos­sa kau­neus ja ais­til­li­suus on aina ollut har­vi­nais­laa­tui­sel­la taval­la arvos­saan ja elä­mäs­tä osa­taan ottaa kaik­ki ilo irti. Vai kuinka?

  14. Jos­sa­kin tör­mä­sin sel­li­seen­kin mie­li­pi­tee­seen, ettei ark­ki­teh­tuu­rin tar­koi­tuk­sen a ole tavoi­tel­la kauneutta.”

    Tuo voi olla jopa loh­dul­lis­ta. Voi olla myös­kin että todel­li­suus ilmen­tää juu­ri­kin kau­neus­kä­si­tys­tä ja eläm­me käy­tän­nöl­li­syy­den ja sii­vot­ta­vuu­den tyran­nias­sa. Rajus­ti yksin­ker­tais­taen suo­ma­lai­nen katu­ku­va ja mil­jöö on mitä on kos­ka sii­voo­jien palk­kaa­mi­nen on niin kal­lis­ta. Hait­ta­puo­lia maas­sa, joka ei kos­kaan innos­tu­nut alus­mais­ta ja orjuu­des­ta. Katu­ku­va ja mil­jöö kuvas­taa myös mah­dol­li­ses­ti yri­tys­toi­min­nan help­pout­ta tai han­ka­luut­ta. Sekä suvait­se­vai­suut­ta. Basaa­rit ei Suo­mes­sa kuki. Joku raja.

  15. Ei ark­ki­teh­dit asuin­ta­lo­ja suun­nit­te­le, asuin­ta­lot suun­nit­te­lee raken­nut­ta­jan eko­no­mis­ti, ja ark­ki­teh­ti vain piir­tää eko­no­mis­tin suun­ni­tel­mien mukaan. Ja kun ark­ki­teh­din ei tar­vit­se suun­ni­tel­la, ark­ki­teh­din palk­kiot ja suun­nit­te­luai­ka­tau­lut asun­to­ra­ken­ta­mi­ses­ta on puris­tet­tu niin mini­miin, että ei sii­nä oli­si ede­sa aikaa tai rahaa suunnitella. 

    Vaik­ka ark­ki­teh­dit teke­vät­kin tol­kut­to­man mää­rän ilmais­ta työ­tä parem­man raken­ne­tun ympä­ris­tön puo­les­ta, niin ihan kaik­keen ei ark­ki­teh­ti­kään veny. Jul­ki­sen raken­ta­mi­sen puo­lel­la ark­ki­teh­dit saa­vat suun­ni­tel­la ja hei­le (meil­le) mak­se­taan­kin sii­tä (vaik­ka siel­lä­kin kun­tien eko­no­mis­tit ovat sääs­tä­mäs­sä vää­ris­sä pai­kois­sa ja kus­tan­nuk­set kas­va­vat ja ympä­ris­tö heik­ke­nee), ja kyl­lä­hän jul­ki­sen raken­ta­mi­sen puo­lel­la suo­ma­lai­nen ark­ki­teh­tuu­ri on todel­la kor­kea­ta­sois­ta ja aina­kin omas­ta mie­les­tä­ni hyvän näköistä.

  16. Joo mik­si ei, mut­ta mik­si sen tai­teen pitäi­si sit­ten olla men­nei­syy­des­tä, kuten tämän blo­gi­vies­tin kuvis­sa esitellään?

    Euroop­pa­lai­set kau­pun­git ovat van­hen­tu­nei­ta, eikä his­to­rian vuok­si näi­den kehi­tyk­sel­le voi­da teh­dä mitään. Joka pai­kas­sa on se “van­ha kau­pun­ki”, joka on täy­sin hyö­dy­tön muu­ten kuin turis­tien juottolana.

  17. Blo­gin pitä­jä ihai­lee Pra­haa, jos­sa kau­nii­ta katu­ja on loput­to­miin, eikä väliin ole raken­net­tu mitään poik­kea­vaa. Jotain oppia täs­tä voi­si ehkä ottaa Hel­sin­gin­kin kaupunkisuunnitteluun.

    Vim­mai­nen täy­den­nys­ra­ken­ta­mi­nen uhkaa Hel­sin­gis­sä monia van­ho­ja kau­pun­gi­no­sia, mis­sä asuk­kaat­kin viih­ty­vät. Ei täl­lai­sia val­miik­si raken­net­tu­ja yhte­näi­siä koko­nai­suuk­sia kan­na­ta ruve­ta pilaa­maan muu­ta­man sadan uuden asuk­kaan takia. Raken­ne­taan mie­luum­min uudet alu­eet sen ver­ran tiiviimmin.

  18. Saka­ri Kes­ti­nen:
    Ei. Par­vek­kei­ta ei pitäi­si juu­ri mil­loin­kaan suun­na­ta kadun puo­lel­le vaan pihan puo­lel­le. Aina­kin minä olen täs­sä asias­sa dog­maat­ti­nen: katu­jul­ki­si­vul­la vain ikku­noi­ta, katu­ta­sos­sa myös näy­teik­ku­noi­ta ja ovia, pihan puo­lel­la sit­ten vaik­ka koko sei­nän levey­del­tä lasiparvekkeita. 

    Esi­tin tääl­lä jos­kus, että katu­ti­lan laa­tu voi­tai­siin pis­teyt­tää katu­ta­sos­sa ole­vien hyvil­lä mie­lin sisään­kat­sot­ta­vien ikku­noi­den ja sisään­kul­jet­ta­vis­sa ole­vien ovien osuu­del­la pin­nas­ta. Totaa­li­se­na huip­pu­na aukiot ja torit (nämä eivät kui­ten­kaan itsei­sar­voi­ses­ti miel­lyt­tä­viä mut­ta poten­ti­aa­li­ses­ti ikui­sia ja iki­muis­toi­sia). Totaa­li­se­na ala­kuo­lo­koh­ta­na trum­pi­lai­nen muuri.

  19. Tila on kau­nis­ta — Suo­mes­sa aurin­ko on kesäl­lä­kin mel­ko mata­lal­la joten kor­keat raken­nuk­set vie­vät valon nopeas­ti pois. Tämän vuok­si puis­to ja tila on poh­joi­sen kau­pun­gin tär­kein ele­ment­ti, kos­ka se avaa kau­pun­gin valol­le. Kau­niis­ta sei­nis­tä ei ole pimeäs­sä juu­ri­kaan iloa.

    Mut­ta, olen Osmon kans­sa kui­ten­kin samaa miel­tä, että jul­ki­si­vui­hin pitäi­si panos­taa nykyis­tä enem­män. Vält­tä­mät­tä ei tar­vit­se kopioi­da van­haa, mut­ta edes jotain yri­tys­tä pitäi­si olla — esim. miet­tiä vaik­ka­pa vain väre­jä aluksi.

    Ilok­se­ni olen havain­nut, että moder­ni­soin­tien yhtey­des­sä ollaan maa­lat­tu talo­ja hie­man pir­teäm­mil­lä väreil­lä, esim. pas­tel­li­sä­vyin. Vaik­ka talo on sama, se näyt­tää pal­jon mukavammalta.

  20. Tom­mi Uscha­nov: Eikö­hän suu­rin piir­tein kai­kis­ta. Käsi­tys sii­tä, mikä on kau­nis­ta ja mikä rumaa, kui­ten­kin vaih­te­lee jyrkästi. 

    Käsi­tyk­set vaih­te­le­vat, mut­ta kui­ten­kin van­hoil­la alueil­la asun­to­jen hin­nat ovat kor­keam­pia ja lähes kau­pun­gis­sa kuin kau­pun­gis­sa turis­tit suun­taa­vat wan­haan kau­pun­kiin bru­taa­lien lähiöi­den sijaan.

    Ja sitä pait­si, kun tie­de­tään että kau­neus­kä­si­tyk­set vaih­te­le­vat, eikö täs­tä luon­nol­li­ses­ti pitäi­si seu­ra­ta vaih­toeh­to­jen moni­nai­suus? Ihmi­set pää­si­si­vät muut­ta­maan ja asu­maan oman näke­myk­sen­sä mukaan kau­nii­siin ympä­ris­töi­hin. Raken­ne­taan vaan se iha­na Pih­la­ja­mä­ki, mut­ta mis­sä on se uusi van­han Eiran oloi­nen kau­pun­gin­osa? Sitä ei teh­ty 1960-luvul­la eikä 1970-luvul­la joten var­maan sit­ten 1980-luvul­la. Ker­to­koon kuka tie­tää mihin se raken­net­tiin, niin voin alkaa kat­sel­la siel­tä asuntoja.

  21. max: “Jos­sa­kin tör­mä­sin sel­lai­seen­kin mie­li­pi­tee­seen, ettei ark­ki­teh­tuu­rin tar­koi­tuk­se­na ole tavoi­tel­la kauneutta.”

    Voi­si­ko tämä liit­tyä sii­hen, että kau­neut­ta tavoi­tel­laan raken­nus­tai­tees­sa, mut­ta tavan­omai­ses­sa ark­ki­teh­tuu­ris­sa ei tai­teel­le ole sijaa; sii­nä rat­ko­taan vain käy­tän­nöl­li­siä ja loo­gi­sia ongelmia.

  22. Minä olen myös ihme­tel­lyt mik­si ainoat kau­niit raken­nuk­set ovat vähin­tään sata vuot­ta vanhoja.

    Ilmei­ses­ti ark­ki­teh­tien paris­sa van­han kopioi­mis­ta pide­tään joten­kin maut­to­ma­na. Nyky­ajan ark­ki­teh­din pitää teh­dä nyky­ajan tren­dien mukai­sia talo­ja vaik­ka ne oli­si­vat­kin rumia. Tai sit­ten kyse on vain kulu­jen mini­moi­mi­ses­ta joka on aggres­sii­vi­sem­paa nyky­ään kuin jos­kus ennen­van­haan. Toi­saal­ta, kuten tääl­lä joku kir­joit­ti, ei noi­den ele­ment­tien hin­taa pal­jon nos­ta jos nii­hin jon­kin­lai­sen koris­te­ku­vion väker­tää ja aina­kaan Hel­sin­gis­sä raken­nuk­sen myyn­ti­hin­nas­ta suu­rin osa ei mis­sään tapauk­ses­sa tule itse raken­nuk­ses­ta vaan maas­ta jon­ka pääl­lä se lepää.

    Kaik­kien vii­mei­sim­pä­nä raken­nus­ten jul­ki­si­vu­ka­te­go­rias­sa on isot mai­nok­set sei­nil­lä. Mai­non­ta vai­kut­taa ihmis­ten mie­liin ja mai­non­ta pitäi­si yksin­ker­tai­ses­ti kiel­tää sel­lai­sis­sa pai­kois­sa mis­sä ihmi­nen ei halu­tes­saan pys­ty sil­tä vält­tyä, kuten raken­nus­ten julkisivuissa.

  23. Mik­ko H: Täs­tä on vie­lä aika pit­kä mat­ka Soi­nin­vaa­ran perään­kuu­lut­ta­maan taideteokseen. 

    Minä en myös­kään en luon­neh­ti­si “tia­de­tok­sik­si” kuvis­sa nkä­viä jul­ki­si­vu­ja. Eivät vain ole aktii­vi­sen rumia, joka sen­kin on jo jotakin.

  24. Tuk­hiol­man Söde­riin raken­net­tiin 1990-luvul­la 1930-luvun ark­ki­teh­tuu­rin mukai­si­nen kau­pun­gin­osa ja ihan kival­ta näyttää.

    Hel­sin­gis­sä oli­si voi­tu pis­tää vie­lä parem­mak­si: Raken­taa Töö­löön­lah­del­le kes­kiai­kai­nen van­ha­kau­pun­ki, kos­ka Suo­mes­sa ei ole enää sel­lais­ta kun Tur­ku paloi ja Vii­pu­ri jäi vää­räl­le puo­lel­le rajaa.

  25. Tom­mi Uscha­nov: Kun ollaan tilan­tees­sa, jos­sa tuos­sa jutus­sa mai­nit­tu bru­ta­lis­min ihai­li­joi­den Face­book-ryh­mä on saa­nut noin 50 000 jäsen­tä ja siel­lä käy­dään jat­ku­vaa sisäl­tö­ri­kas­ta kes­kus­te­lua, ei voi­da sitä pait­si puhua mis­tään pie­nen pii­rin väsäh­tä­nees­tä vitsistä.

    Par­haim­mil­laan bru­ta­lis­mi todel­la­kin on koe­tus­ta ympä­ris­tös­tä etään­ny­tet­ty­nä abstrak­tin kes­kus­te­lun aiheek­si ja/tai kah­teen ulot­tu­vuu­teen puh­taas­ti visu­aa­li­sek­si elä­myk­sek­si kompres­soi­tu­na, ja sil­loin­kin vain pie­ni­nä annoksina.

    Bru­ta­lis­mi on traa­gi­nen vää­ri­nym­mär­rys sii­tä miten ihmi­nen kokee ympä­ris­tön­sä. Kano­ni­soi­dut mää­ri­tel­mät kuten Arc­hi­tec­tu­re is the mas­ter­ly, cor­rect and mag­ni­ficent play of mas­ses brought toget­her in light.[Le Cor­busier] ovat todel­li­seen tila­ko­ke­muk­seen vähän samas­sa suh­tees­sa kuin humo­raa­liop­pi nykylääketieteeseen.

  26. Nas­ser: Ark­ki­teh­tuu­ri, tuo joka jun­tin pinjata.

    Aja­tus­ten kir­kas­ta­mi­sek­si suo­sit­te­len luke­maan Pal­las­maa: The Eyes of the Skin.

    Aikoi­naan tämän kir­jan luke­mi­nen (vaik­ken sii­tä vie­lä­kään juu­ri mitään ymmär­rä) vah­vis­ti käsi­tyk­se­ni sii­tä että oma intui­tio­ni nyky­ark­ki­teh­tuu­rin ja ‑kau­pun­ki­suun­nit­te­lun vie­raan­tu­mi­ses­ta inhi­mil­li­ses­tä koke­muk­ses­ta ja ais­ti­maa­il­mas­ta oli sit­ten­kin oikea.

  27. Vil­le: Voi­si­ko tämä liit­tyä sii­hen, että kau­neut­ta tavoi­tel­laan raken­nus­tai­tees­sa, mut­ta tavan­omai­ses­sa ark­ki­teh­tuu­ris­sa ei tai­teel­le ole sijaa; sii­nä rat­ko­taan vain käy­tän­nöl­li­siä ja loo­gi­sia ongelmia. 

    (Koe­tan tähän jotain jot­ta pää­sen huo­maut­ta­maan että lai­naa­ma­si koh­ta oli Blo­gi-isän­nän tekstiä.)

    Mie­lee­ni juo­lah­ti synk­kä aja­tus. Ennen maa­il­ma oli uskon­nol­li­sem­pi. Suo­ras­taan kyl­mää jos “kaik­ki” raken­net­tu kau­neus sit­ten­kin pei­la­si vain juma­lus­kon­to­ja tai muu­ta tauh­kaa. Kuin­ka arkis­ta (sic).

    Olen siis kans­sa­si samaa miel­tä. Mut­ta eikö juu­ri logiik­ka ja tie­de ansait­si­si vas­taan­sa­no­mat­to­mas­sa kau­neu­des­saan kai­ken kau­neu­den vas­ta­lah­ja­na. Val­lan toi­sin kuin kuvi­tel­mat ja kuvit­teel­li­set satuo­le­vai­set. Niil­le riit­täi­si mie­les­tä­ni rii­het ja nilet.

  28. R.Silfverberg:
    Tuk­hiol­man Söde­riin raken­net­tiin 1990-luvul­la 1930-luvun ark­ki­teh­tuu­rin mukai­si­nen kau­pun­gin­osa ja ihan kival­ta näyttää.

    Eikös jon­ne­kin Van­taal­le raken­net­tu saman­lai­sia ihq daa ‑talo­ja? Ei tosin kes­tä­nyt kau­aa, kun “onne­li­set” asuk­kaat alkoi­vat ruti­se­maan, että kivat 30-luvun par­vek­keet eivät oikein vas­taa nyky­ajan tar­pei­ta ja jopa joku vau­vo­jen nuku­tus ulko­na ei toimi.

    Hel­sin­gis­sä oli­si voi­tu pis­tää vie­lä parem­mak­si: Raken­taa Töö­löön­lah­del­le kes­kiai­kai­nen van­ha­kau­pun­ki, kos­ka Suo­mes­sa ei ole enää sel­lais­ta kun Tur­ku paloi ja Vii­pu­ri jäi vää­räl­le puo­lel­le rajaa.

    Mik­si tyy­tyä vähään? Samal­la vai­val­la oli­si voi­nut raken­taa maa­kuop­pia ja savupirttejä…

  29. Ano­nyy­mi: Kaik­kien vii­mei­sim­pä­nä raken­nus­ten jul­ki­si­vu­ka­te­go­rias­sa on isot mai­nok­set sei­nil­lä. Mai­non­ta vai­kut­taa ihmis­ten mie­liin ja mai­non­ta pitäi­si yksin­ker­tai­ses­ti kiel­tää sel­lai­sis­sa pai­kois­sa mis­sä ihmi­nen ei halu­tes­saan pys­ty sil­tä vält­tyä, kuten raken­nus­ten julkisivuissa.

    Kook­kaat jul­ki­si­vu­mai­nok­set luo­vat huo­noa kau­pun­ki­ku­vaa, sel­lai­set kuu­lui­si­vat lähin­nä auto­mar­ket­tei­hin ja raken­nus­työ­mai­den pei­tok­si. Vie­lä huo­nom­paa kau­pun­ki­ku­vaa luo­vat isot valo­sei­nät, jot­ka ovat alka­neet yleis­tyä kaupungilla. 

    Täl­lai­set kirk­kaat, jat­ku­vas­ti liik­kees­sä ole­vat ja itsek­seen möli­se­vät valo­mai­nok­set luo­vat levot­to­muut­ta ja epä­viih­tyi­syyt­tä koko kau­pun­ki­ti­laan. Kaik­ki tun­tuu kui­ten­kin kau­pun­gil­le kelpaavan.

  30. Saka­ri Kes­ti­nen:
    Ei. Par­vek­kei­ta ei pitäi­si juu­ri mil­loin­kaan suun­na­ta kadun puo­lel­le vaan pihan puo­lel­le. Aina­kin minä olen täs­sä asias­sa dog­maat­ti­nen: katu­jul­ki­si­vul­la vain ikku­noi­ta, katu­ta­sos­sa myös näy­teik­ku­noi­ta ja ovia, pihan puo­lel­la sit­ten vaik­ka koko sei­nän levey­del­tä lasiparvekkeita. 

    Täs­sä pii­lee yksi suden­kuop­pa: Asuk­kaan kan­nal­ta lasi­tet­tu par­ve­ke nime­no­maan kadun suun­taan lisää eni­ten asu­mis­viih­ty­vyyt­tä. Pihan suun­taan se ei ole yhtä hyödyllinen.

  31. Voi­si­ko kir­jal­li­suu­des­sa olla taas suu­ri tari­na? Voi­si­ko kuva­tai­de olla taas esit­tä­vää? Voi­si­ko per­he taas koos­tua mie­hes­tä, nai­ses­ta ja lap­sis­ta? Voi­si­ko ihmi­set taas uskoa Juma­laan? Voi­si­ko Suo­mi olla suo­ma­lai­nen ja suomalaisille? 

    Taas ei ole hyvä suunta.

  32. Puheet ovat puhei­ta, kir­joi­tuk­set kir­joi­tuk­sia, mut­ta mis­säs ovat teot? Olet, Osmo, lau­ta­kun­nan voi­ma­hah­mo­na pal­jon var­ti­ja­na, joten voi­sit aina­kin Hel­sin­gin kes­kus­tan osal­ta vähän vah­tia, min­kä näköi­siä raken­nuk­sia van­ho­jen arvo­ta­lo­jen kyl­keen pää­te­tään teh­dä. Jos et sinä sii­hen kyke­ne, niin kuka sitten?

    Esi­merk­ki­nä vaik­ka Kasar­mi­to­rin lai­ta, mis­sä par­hail­laan nousee uusia moder­ne­ja toi­mis­to­ta­lo­ja raken­nus­vi­ras­ton puret­tu­jen kont­to­rei­den pai­kal­le. Vali­tet­ta­vas­ti ne eivät ollen­kaan kun­nioi­ta ympä­ril­lä ole­vaa mil­jöö­tä van­hoi­ne arvorakennuksineen.

    Ton­tit oli­vat vis­siin kau­pun­gin hal­lus­sa. Tähän oli­si siis voi­tu vaik­ka palaut­taa se talo­kau­no­tar, yksi Hel­sin­gin hie­noim­mis­ta, jon­ka raken­nus­vi­ras­to tyh­myyk­sis­sään pur­ki 1960-luvul­la. Tai aina­kin vaa­tia, että uudis­ta­lo­jen tulee sopeu­tua ympäristöönsä.

    Toi­nen vas­taa­va tuo­re tapaus on Kata­ja­no­kal­la, mis­sä Sai­lor’s Home ‑ton­til­le nousee yksi­toik­koi­sen moder­ni uusi raken­nus. Tämä muis­taak­se­ni kävi lau­ta­kun­nas­sa. Olit­te­ko unessa?

    1. Kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­lau­ta­kun­ta tekee kaa­vo­ja, mut­ta ei pää­tä raken­nus­lu­vis­ta. Tule­val­la kau­pun­kiym­pä­ris­tö­lau­ta­kun­nal­la on enem­män val­taa ja vastuuta.

  33. Hel­sin­ki ei osaa arvos­taa omaa kau­pun­ki­ku­vaan­sa muu­ten kuin pos­ti­kor­teis­sa. Jopa Kaup­pa­to­rin empi­re­kes­kus­taan Pre­si­den­tin­lin­naa vas­ta­pää­tä ja Uspens­kin kate­draa­lin naa­pu­riin on raken­net­tu eri­lai­sia maa­il­man­pyö­riä ja uima-allas­vi­ri­tyk­siä ravin­to­la­pa­rak­kei­neen ja epä­mää­räi­si­ne teras­sei­neen ja teko­nur­mi­koi­neen. Enää vain muo­vi­set pal­mut puuttuvat.

  34. Kukaan ei ole vie­lä tain­nut täs­sä kehua Van­taan Kar­ta­non­kos­ken talo­jen ulko­nä­köä. Lisäk­si alue vai­kut­taa mm. puis­toa­luei­den osal­ta hyvin suun­ni­tel­lul­ta. Makua­sia, mut­ta mie­les­tä­ni ero esim. Jät­kä­saa­reen ja Kala­sa­ta­maan on suu­ri Kar­ta­non­kos­ken eduksi.

    Asias­ta parem­min peril­lä ole­vat ovat ker­to­neet, että raken­nus­suo­je­lus­ta vas­taa­vat museoih­mi­set antoi­vat 50‑, 60- ja 70-luvul­la pur­kaa Hel­sin­gin kes­kus­tas­ta vaik­ka miten hie­no­ja ark­ki­teh­tuu­rin hel­miä ja raken­taa tilal­le usko­mat­to­man rumia talo­ja. Täl­lai­sia esi­merk­ke­jä on joka puo­lel­la kan­ta­kau­pun­kia. Nyky­ään taas tiuk­ka­pi­pot ovat val­lal­la ja kaik­ki ruma ja epä­käy­tän­nöl­li­nen­kin pitää säilyttää. 

    On joku­nen vuo­si aikaa Pra­has­sa käyn­nis­tä, mut­ta muis­tan sil­loin kiin­nit­tä­nee­ni huo­mio­ta sii­hen, että useim­mis­sa talois­sa oli ulla­kot otet­tu asuin­käyt­töön tai ehkä jopa toi­mis­toik­si. Voi vain kuvi­tel­la miten hie­no­ja kau­pun­ki­nä­ky­miä näis­sä asun­nois­sa on.

    Hel­sin­gis­sä museoih­mi­set taas estä­vät lukuis­ten talo­jen ullak­ko­jen asuin­käy­tön kun kat­to­pin­taan ei saa ava­ta uusia ikku­noi­ta. Näin esim. Pit­kän­sil­lan­ran­nas­sa ei meren puo­lel­le saa­tu, ja nekin vas­ta parin vuo­den oikeus­tais­te­lun jäl­keen, kuin muu­ta­ma valo­luuk­ku uusiin asun­toi­hin. Asi­aa perus­tel­tiin sil­lä, että juna­mat­kaa­jat näke­vät ko. talo­ri­vis­tön eikä sii­hen saa kau­pun­ki­ku­van takia teh­dä muu­tok­sia. No, vaa­ti­vat kui­ten­kin muut­ta­maan talon katon värin alku­pe­räi­sek­si vih­reäk­si, jol­loin naa­pu­ri­ta­lo­jen punai­set katot kir­ku­vat ikä­vää kont­ras­tia pila­ten talo­ri­vis­tön yhtenäisyyden.

  35. Kyl­lä Oxy­ge­nol-mai­nos kuu­luu Hel­sin­gin katu­ku­vaan. Se on ollut siel­lä “aina”.

    En käy­tä kyseis­tä merkkiä.

  36. PRNDL: Taas ei ole hyvä suunta.

    Lausees­sa vih­jail­laan että kaik­ki kehi­tys oli­si edis­tys­tä mikä ei suin­kaan pidä paikkaansa.

    Se että sodan­jäl­kei­nen suku­pol­vi kehi­ty­sop­ti­mis­ti­ses­sa eufo­rias­saan kuvit­te­li että hyvää tar­koit­ta­va suun­nit­te­lu voi kor­va­ta hyvän suun­nit­te­lun ei tar­koi­ta ettei­kö nyt kra­pu­lan pik­ku­hil­jaa hel­pot­taes­sa kan­nat­tai­si ottaa muu­ta­ma har­kit­tu askel taak­se­päin ja vas­ta sit­ten vali­ta uusi suunta.

    Nor­mien sokean nou­dat­ta­mi­sen sijaan voi­tai­siin kokeil­la palaut­taa kau­pun­ki­suun­nit­te­lu ark­ki­teh­deil­le ja kat­soa mitä tapah­tuu, vaik­ka aluk­si jol­lain pie­nel­lä raja­tul­la alueella.

  37. jee­jee: Täs­sä pii­lee yksi suden­kuop­pa: Asuk­kaan kan­nal­ta lasi­tet­tu par­ve­ke nime­no­maan kadun suun­taan lisää eni­ten asu­mis­viih­ty­vyyt­tä. Pihan suun­taan se ei ole yhtä hyödyllinen. 

    Var­maan sekä että. Näky­mä yli­pää­tään kadul­le on kyl­lä var­maan se pakol­li­sem­pi. Aivan abso­luut­ti­nen vaa­ti­mus. Esi­mer­kik­si mah­dol­li­suus saa­da näkö­ha­vain­to odot­taes­sa vie­ras­ta. Aika perus­ta­va ja muka­va tar­ve useim­mil­le. Mut­ta tar­vii­ko vält­tä­mät­tä olla par­ve­ke­nä­ky­mä. Par­ve­ke­nä­ky­mä sisä­pi­hal­le voi myös olla käy­tän­nöl­li­nen lisä esi­mer­ki­kik­si pik­ku­lap­si­per­heel­le. Tai sisä­pi­han par­ve­ke voi­si olla kyl­lä rap­pu­käy­tä­vä­koh­tai­nen yhteis­par­ve­ke. En mil­lään muo­toa halua täs­sä sanel­la kuin­ka tuli­si olla vaan mikä miel­lyt­täi­si itseä ja mikä oli­si hem­me­tin käte­vää. Ja min­kä­lais­ta etsisin.

  38. Juu, ei. Ongel­ma juu­ri on sii­nä, että niis­tä teh­dään tai­de­teok­sia. Tai­de­teok­sis­sa nyky­nor­meil­la olta­va sano­maa ja iske­vyyt­tä ja niis­sä halu­taan haas­taa kat­so­jaa. Ja sem­moi­nen on joi­den­kin mie­les­tä ihan kivaa, mut­ta sem­moi­ses­sa ympä­ris­tös­sä on ikä­vä elää. Hel­pot, kau­niit mai­se­mat ja vas­taa­vat eivät nyky­mit­ta­puun mukaan ole enää mitään tai­det­ta, jos nyt kos­kaan ovat edes olleet (ties vaik­ka oli­si­vat muu­ten­kin olleet pit­käl­ti tilaus­töi­tä ja harrastelijamaalauksia).

    Tau­lu jää sei­näl­le ja veis­tos lat­tial­le, kun kään­nyt hie­man tai käve­let kau­em­mas. Ark­ki­teh­tuu­ri sen sijaan hal­lit­see ympä­ris­töään. Sitä ei pää­se pakoon. Talot eivät saa olla taidetta.

    Kau­niis­sa­kin ark­ki­teh­tuu­ris­sa pää­see kyl­lä toteut­ta­maan tai­teel­li­suut­ta yksi­tyis­koh­dis­sa, mut­ta mitään suur­ta sano­maa ei voi olla, kos­ka kau­nis talo on sel­lai­nen, joka ei haas­ta ja jos­sa sil­mä lepää. Nykyis­ten jul­ki­si­vu­jen ongel­ma­na ei siis minus­ta ole tai­teel­li­suu­den puu­te vaan raken­ta­jien ylei­nen kun­nian­hi­mot­to­muus ja ark­ki­teh­dit, jot­ka sen puit­teis­sa sit­ten toteut­ta­vat omaa suur­ta visiotaan.

    Tom­mi Uscha­nov: Kun ollaan tilan­tees­sa, jos­sa tuos­sa jutus­sa mai­nit­tu bru­ta­lis­min ihai­li­joi­den Face­book-ryh­mä on saa­nut noin 50 000 jäsen­tä ja siel­lä käy­dään jat­ku­vaa sisäl­tö­ri­kas­ta kes­kus­te­lua, ei voi­da sitä pait­si puhua mis­tään pie­nen pii­rin väsäh­tä­nees­tä vitsistä. 

    Ketä kiin­nos­taa joku naa­ma­kir­ja­ryh­mä? Nuo­kin fanit­ta­jat ovat sel­lai­sia, jois­ta on kiva kat­sel­la kuvia tai ken­ties jopa kävel­lä pai­kan läpi, ja sit­ten he mene­vät kotiin­sa. Kun­han hie­man fii­lis­te­le­vät. Se on heil­le tau­lu, joka jää sei­näl­le, eikä mitään todel­lis­ta asui­nym­pä­ris­töä, jota jou­tuu 24/7 pak­ko­syö­töl­lä kokemaan.

    Sitä pait­si Suo­mes­ta nyt var­maan löy­tyy 50k ihmis­tä aivan ihan mihin tahan­sa some­ryh­mään. Ei se mitään tar­koi­ta. Se ei aina­kaan tar­koi­ta sitä, että näi­den mukaan pitäi­si suun­ni­tel­la mui­den asui­nym­pä­ris­töä. Muut­ta­koot nuo kaik­ki Itä-Pasi­laan fii­lis­te­le­mään ja teh­dään lopus­ta maas­ta Eiraa ja empi­reä. Win-win.

    vk: raken­nus­suo­je­lus­ta vas­taa­vat museoih­mi­set antoi­vat 50‑, 60- ja 70-luvul­la pur­kaa Hel­sin­gin kes­kus­tas­ta vaik­ka miten hie­no­ja ark­ki­teh­tuu­rin hel­miä ja raken­taa tilal­le usko­mat­to­man rumia talo­ja. Täl­lai­sia esi­merk­ke­jä on joka puo­lel­la kan­ta­kau­pun­kia. Nyky­ään taas tiuk­ka­pi­pot ovat val­lal­la ja kaik­ki ruma ja epä­käy­tän­nöl­li­nen­kin pitää säilyttää. 

    Ei tuo ole minus­ta tiuk­ka­pi­poi­suut­ta vaan mie­len­vi­kai­suut­ta. Jos­tain syys­tä tun­tuu sil­tä, että siel­lä istuu päät­tä­mäs­sä täy­sin samaa poruk­kaa kuin pur­ka­mis­ten aikaan­kin. Jos Mak­ka­ra­ta­lon kal­tais­ta ja pahem­paa pitää säi­lyt­tää muka his­to­rial­li­sis­ta syis­tä, niin ne kaik­ki voi­tai­siin siir­tää Seu­ra­saa­ren mal­liin jon­ne­kin kau­as Suo­men­lah­den luo­dol­le, mis­sä nor­maa­lien ihmis­ten ei tar­vit­si­si niis­tä kärsiä.

  39. Talo­ja etu­pi­hal­la­ni: Vim­mai­nen täy­den­nys­ra­ken­ta­mi­nen uhkaa Hel­sin­gis­sä monia van­ho­ja kau­pun­gi­no­sia, mis­sä asuk­kaat­kin viih­ty­vät. Ei täl­lai­sia val­miik­si raken­net­tu­ja yhte­näi­siä koko­nai­suuk­sia kan­na­ta ruve­ta pilaa­maan muu­ta­man sadan uuden asuk­kaan takia. Raken­ne­taan mie­luum­min uudet alu­eet sen ver­ran tiiviimmin. 

    Onpas har­vi­nai­sen kan­ta­kau­pun­ki­lai­nen nim­by-asen­ne. Täm­möis­tä ei lähiö­asu­kil­ta sal­lit­tai­si, kos­ka siel­lä ei saa asua väl­jäs­ti. Vain kes­kus­tas­sa ja sen lähis­tös­sä saa asua väl­jäs­ti. Lähiöis­tä­hän pitää hen­ki­reiät tukkia.

  40. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­lau­ta­kun­ta tekee kaa­vo­ja, mut­ta ei pää­tä raken­nus­lu­vis­ta. Tule­val­la kau­pun­kiym­pä­ris­tö­lau­ta­kun­nal­la on enem­män val­taa ja vastuuta.

    Niin­pä. Hel­sin­gis­sä­hän näkyy ole­van sel­lai­nen­kin toi­mi­ja kuin Kau­pun­ki­ku­va­neu­vot­te­lu­kun­ta. Sen mie­hit­tää viras­to­jen väki ynnä edus­ta­jat Alvar Aal­to Sää­tiös­tä ja Hel­sin­gin kau­pun­gin­museos­ta. Tän­ne­kö pitäi­si ker­toa huo­lis­taan, jos ei ole tyy­ty­väi­nen näkemäänsä?

  41. PRNDL:
    Voi­si­ko kir­jal­li­suu­des­sa olla taas suu­ri tari­na? Voi­si­ko kuva­tai­de olla taas esit­tä­vää? Voi­si­ko per­he taas koos­tua mie­hes­tä, nai­ses­ta ja lap­sis­ta? Voi­si­ko ihmi­set taas uskoa Juma­laan? Voi­si­ko Suo­mi olla suo­ma­lai­nen ja suomalaisille? 

    Taas ei ole hyvä suunta.

    Ero­na onkin se, että voi jät­tää mene­mät­tä tai­de­näyt­te­lyyn tai luke­mat­ta kir­jal­li­suut­ta. Monis­sa tai­de­näyt­te­lyis­sä suu­rin osa kävi­jöis­tä onkin eri­lai­sia tai­teen ammat­ti­lai­sia. Sen sijaan raken­nuk­sia on pak­ko kat­sel­la, ja jos jol­lain alu­eel­la on huo­no kau­pun­kiym­pä­ris­tön, alu­ees­ta tulee slum­mi. Ihmis­ten, joil­la on hei­kos­ti talou­del­lis­ta ja sosi­aa­lis­ta pää­omaa, asut­ta­mi­nen rumil­le alueil­le on oikeas­taan minus­ta väki­val­taa ja luok­kaan perus­tu­vaa halveksuntaa. 

    ksee: Eikös jon­ne­kin Van­taal­le raken­net­tu saman­lai­sia ihq daa ‑talo­ja? Ei tosin kes­tä­nyt kau­aa, kun “onne­li­set” asuk­kaat alkoi­vat ruti­se­maan, että kivat 30-luvun par­vek­keet eivät oikein vas­taa nyky­ajan tar­pei­ta ja jopa joku vau­vo­jen nuku­tus ulko­na ei toimi.

    Mik­si tyy­tyä vähään? Samal­la vai­val­la oli­si voi­nut raken­taa maa­kuop­pia ja savupirttejä…

    Tur­han moni ihmi­nen vaan pahek­suu ihq daa ‑ark­ki­teh­tuu­ria ja mak­saa itse 10 000 €/m2 pääs­täk­seen asu­maan alu­eel­la, jos­sa ark­ki­teh­tuu­ris­sa on orna­men­tiik­kaa, tai sit­ten ark­ki­teh­tuu­ri on pie­ni­muo­tois­ta (funk­tio­na­lis­ti­nen ark­ki­teh­tuu­ri skaa­lau­tuu huo­nos­ti ylös­päin, mut­ta pie­nis­sä koh­teis­sa on ihan OK).

  42. Ris­to: Minä en myös­kään en luon­neh­ti­si “tia­de­tok­sik­si” kuvis­sa nkä­viä jul­ki­si­vu­ja. Eivät vain ole aktii­vi­sen rumia, joka sen­kin on jo jotakin. 

    Siis tar­koi­tin kom­men­til­la­ni vii­me vuo­sien kuviol­li­sia ele­ment­te­jä, joi­ta koti­mai­set teh­taat ovat val­mis­ta­neet, en noi­ta Pra­han talo­ja. Ele­men­teil­lä on koe­tet­tu saa­da eloa suo­ma­lai­seen vakio­tuo­tan­toon, mut­ta aika haa­leak­si yri­tys on jää­nyt mie­les­tä­ni. Ele­ment­ti­ta­lo näyt­tää edel­leen vakio­ele­met­ti­ta­lol­ta, vaik­ka muu­ta­mas­sa ele­men­tis­sä on joku kal­sa­ri­ku­vio. Kuten joku ark­ki­teh­ti täs­sä ket­jus­sa kom­men­toi, noi­ta teh­dään bud­jet­ti­las­kel­ma ja ele­ment­ti­tuo­tan­non reu­naeh­dot edel­lä. Ark­ki­teh­deil­le pitäi­si antaa todel­lis­ta val­taa, jos asi­aan halu­taan muutosta.

    Tot­ta sekin kyl­lä, että monis­sa nois­ta kuvis­sa näky­vis­tä Pra­han talois­ta on suht yksin­ker­tai­ses­ti nou­da­tet­tu ajan raken­ta­mi­sen perin­tei­tä ilman sen kum­mem­paa tai­teel­lis­ta panos­ta. Osa on sit­ten fii­nim­piä raken­nuk­sia jot­ka aina­kin lähes­ty­vät tai­de­teos­ta. Kau­pun­ki­ku­van miel­lyt­tä­vyys syn­tyy sii­tä, että perin­tei­set jul­ki­si­vut sekä sopi­vat toi­siin­sa että niis­sä on kui­ten­kin vaih­te­lua ja yksi­tyis­koh­tia. Mate­ri­aa­le­ja ja väre­jä­kin on ollut luon­nos­taan rajal­li­nen, yhteen­so­pi­va palet­ti, kun nyky­ajan tuhat­ta eri­lais­ta jul­ki­si­vu­pa­nee­lia yms. ei ollut. Klas­si­set jul­ki­si­vuai­heet, vähän varioi­den, kes­tä­vät tois­ta­mis­ta parem­min kuin moder­nis­ti­set, mini­ma­lis­ti­set nau­haik­ku­nat yms. Tar­koi­tan esim. Haka­nie­men torin ja Haka­nie­men­ran­nan 60- ja 70-luvun toi­mis­to­ta­lo­jen kal­tai­sia laa­ti­koi­ta. Yksit­täi­nen raken­nus saat­taa teh­dä slii­pa­tun, mini­ma­lis­ti­sen vai­ku­tel­man ja näyt­tää tyy­lik­kääl­tä, jos sem­moi­nen on sijoi­tet­tu­na vaik­ka puis­toon yksi­nään. Koko­nai­nen kau­pun­gin­osa noi­ta umpi­kort­te­lei­na luo mel­koi­sen tap­pa­van mon­o­to­ni­sen vaikutelman.

    Jon­kun mää­ri­tel­män mukaan kau­pun­ki on paik­ka, jos­sa raken­nuk­set ovat kadun reu­nas­sa ja naa­pu­ri­ra­ken­nuk­ses­sa kiin­ni. Jos näin on, ja jos sopi­vas­ti yhte­näis­tä kau­pun­ki­ku­vaa pide­tään kau­nii­na, niin raken­nus­ten oli­si syy­tä jul­ki­si­vu­jen tyy­lin osal­ta sopia toi­siin­sa ja olla muo­dos­ta­mas­sa kau­nis­ta koko­nai­suut­ta. Täm­möis­tä on epäi­le­mät­tä mah­dol­lis­ta toteut­taa myös moder­nis­ti­ses­sa tyy­li­la­jis­sa. Pai­koin Hel­sin­gin uusil­la alueil­la on onnistuttukin.

  43. R.Silfverberg:
    Tuk­hiol­man Söde­riin raken­net­tiin 1990-luvul­la 1930-luvun ark­ki­teh­tuu­rin mukai­si­nen kau­pun­gin­osa ja ihan kival­ta näyttää.

    Hel­sin­gis­sä oli­si voi­tu pis­tää vie­lä parem­mak­si: Raken­taa Töö­löön­lah­del­le kes­kiai­kai­nen van­ha­kau­pun­ki, kos­ka Suo­mes­sa ei ole enää sel­lais­ta kun Tur­ku paloi ja Vii­pu­ri jäi vää­räl­le puo­lel­le rajaa. 

    Otta­mat­ta kan­taa tark­koi­hin aika­kausiin mut­ta kyl­lä tänään­kin on mah­dol­lis­ta raken­taa hyväl­lä maul­la van­haa mm. Pound­bu­ry. Hyvä maku tar­koit­taa täs­sä kaik­kia mer­kit­tä­viä sidos­ryh­miä. Eli asuk­kai­ta ja mah­dol­li­sia mat­kai­li­joi­ta ja vie­rai­li­joi­ta. Muil­ta­han ei tar­vit­si­si edes kysyä. 

    Mik­si sipi­lä­mäi­nen demo­yh­teis­kun­ta ei tar­koi­ta Suo­mes­sa mitään mielenkiintoista.

  44. vk:
    Kukaan ei ole vie­lä tain­nut täs­sä kehua Van­taan Kar­ta­non­kos­ken talo­jen ulko­nä­köä. Lisäk­si alue vai­kut­taa mm. puis­toa­luei­den osal­ta hyvin suun­ni­tel­lul­ta. Makua­sia, mut­ta mie­les­tä­ni ero esim. Jät­kä­saa­reen ja Kala­sa­ta­maan on suu­ri Kar­ta­non­kos­ken eduksi. 

    Kar­ta­non­kos­ki on ilman muu­ta askel oike­aan suun­taan ja sitä kehi­tys­tä toi­voi­sin jat­ket­ta­van. Mut­ta on sii­nä­kin pet­rat­ta­vaa. Siel­lä on esi­mer­kik­si ihan tur­haan pidet­ty pakol­la kiin­ni sii­tä, että kysees­sä on tosi­aan lähiö ja niin­pä siel­lä täy­tyy olla ker­ros­ta­lo­jen lisäk­si rivi­ta­lo­ja ja oma­ko­ti­ta­lo­ja. Town houset ovat kyl­lä makei­ta, mut­ta en muis­ta näh­nee­ni sel­lai­sia Kruununhaassa. 

    Eli oli­si voi­nut roh­keas­ti käyt­tää koko tilan ker­ros­ta­lo­jen raken­ta­mi­seen ja sääs­tää pien­ta­lot pien­ta­loa­lueil­le. Kar­ta­non­kos­ken ker­ros­ta­lot ovat ihan kivan näköi­siä talo­ja, vaik­ka nii­den van­han­ai­kai­suut­ta koros­te­taan usein tur­han­kin pal­jon. Eivät­hän ne mitään empi­reä ole.

    Ja samal­la kun oli­si teh­ty enem­män van­han kes­kus­tan näköis­tä ruu­tu­kaa­vaa, oli­si pitä­nyt vähen­tää park­kia­luei­den ja puis­to­jen mää­rää. Tai teh­dä edes puis­tois­ta kau­pun­ki­mai­sia espla­na­de­ja (joi­den var­rel­la voi­si olla nii­tä park­ki­paik­ko­ja). Nykyi­sel­lään alue vai­kut­taa edel­leen tur­han väl­jäl­tä. Vaik­ka siis onkin lähiök­si hieno.

  45. Hyvä kir­joi­tus. Mil­loin Hel­sin­kiin saa­daan uusklas­sis­ta ark­ki­teh­tuu­ria tai uus­ju­gen­dia. Kopioi­da sai­si vapaas­ti van­has­ta, samaa miel­tä Oden kans­sa. Kyl­lä tie­tyt kau­neu­teen liit­ty­vät asiat ovat ajat­to­mia, eikä koko­naan suh­dan­tei­den mukai­sia. Ark­ki­teh­dit tun­tu­vat lei­jai­le­van lii­kaa omis­sa teo­riois­saan unoh­taen perusasiat.

    Mie­len­kiin­toi­nen doku­ment­ti kau­neu­des­ta ja ark­ki­teh­tuu­ris­ta­kin tuli vastaan:
    https://www.youtube.com/watch?v=bHw4MMEnmpc

  46. Pra­has­sa mie­leen jää Milu­nic — Geh­ry yhteis­työ­nä suun­ni­tel­tu 1990-luvun tans­si­va talo sii­nä klas­si­ses­sa talorivistössä.
    https://en.m.wikipedia.org/wiki/Dancing_House

    Suo­mes­sa raken­ta­mis­ta hal­puu­te­taan teke­mäl­lä näi­tä komi­tea­mie­tin­tä­nä äänes­tet­ty­jä Musiik­ki­ta­lon kal­tai­sia laa­ti­koi­ta ja mui­ta kuu­tioi­ta. Mis­sä ovat Hel­sin­gin uudet onnis­tu­neet ark­ki­teh­tuu­rin tuotteet? 

    Onhan siel­lä Kir­nu-kirk­ko. Eikö ole­kin jää­nyt heikoksi?
    Ele­men­tit ovat mah­dol­li­sim­man mas­sa­tuo­tan­toa ja onhan tuo Ruo­ho­lah­ti ark­ki­teh­tuu­rin alen­nus­ti­lan sym­bo­li. Ex-Nokian pää­kont­to­rik­si teh­ty läjä Espoos­sa ei ollut kenel­le­kään kun­niak­si. Mei­lah­ti, no voihan. 

    2000-luvun onnis­tu­nein raken­nus on espan­ja­lais­ten ark­ki­teh­tien suun­nit­te­le­ma ja Män­täs­sä: Scher­lac­hius-museon laajennus. 

    Jokin on men­nyt pie­leen. Aal­lon lii­an ras­kas perintö?
    Samaan aikaan maa­il­mal­la suo­ma­lai­set ark­ki­teh­dit ovat saa­neet mainetta. 

    Hyväs­sä kau­pun­gis­sa on jäl­kiä myös uusis­ta ajoista.

  47. Valo­mai­nos­mas­sat Lon­toon Picca­dil­ly Circuk­sen ympä­ril­lä ja New Yor­kin Times Squa­rel­la ovat muut­tu­via maa­merk­ke­jä. Kau­pun­kien­sa sym­bo­le­ja ja ryt­min kuvastajina. 

    Jokin muu ongel­ma on näis­sä koti­mai­sis­sa viri­tyk­ses­sä. Kuten vaik­ka sisäl­lön ole­mat­to­muus. Ei nii­tä­kään uskal­le­ta tehdä.

  48. Kyse­hän ei var­si­nai­ses­ti ole ark­ki­teh­tuu­ris­ta, siis aina­kaan sii­nä mie­les­sä, että oli­si ark­ki­teh­ti, joka epä­on­nis­tuu suun­nit­te­le­maan mie­lyt­tä­vän näköi­sen julkisivun.

    Kau­nii­na pide­tyis­tä 20- ja 30-luku­jen talois­ta moni on ihan vaan raken­nus­mes­ta­rin pys­tyt­tä­mä ja sen aika­kau­den tyy­lin mukai­ses­ti, samois­ta pii­rus­tuk­sis­ta kuin naa­pu­ri­ta­lo­kin. Bulk­kia. Mut­ta hyvää ja toi­mi­vaa, miel­lyt­tä­vän näköistä.

    Raken­nus­ta­pa mää­rit­ti pal­jon. En tie­ten­kään edes epäi­le, että jos nyky­ään talo­jen sei­nät oli­si­vat mas­sii­vi­muu­rat­tu­ja, niin joku visio­nää­ri­nen ark­ki­teh­ti onnis­tui­si sil­ti mokaa­maan hom­man seka­val­la jul­ki­si­vun auko­tuk­sel­la tms.

    Ongel­mia nyky­ra­ken­ta­mi­ses­sa on pal­jon, mut­ta ark­ki­teh­tien osaa­mi­nen ei ole niis­tä mer­kit­tä­vim­piä. Ensin­nä­kin kun­nal­lis­po­lii­tik­ko voi­si kat­soa pei­liin ja miet­tiä sitä, että vaa­di­taan eri­tyi­syyt­tä. Kaa­voit­ta­ja vaa­tii ja aset­taa sik­si type­riä mää­räyk­siä, jol­la eri­tyi­syys pyri­tään var­mis­ta­maan. Bulk­kia pelätään. 

    60-luku vei bul­kil­ta mai­neen, kos­ka beto­nie­le­ment­ti ja sau­mat. Moni 60-luvun ele­ment­ti­ta­lo näyt­tää itse asias­sa nyky­ään ihan hyväl­tä, jos jul­ki­si­vu­re­mon­tis­sa on pää­dyt­ty rap­paa­maan pin­ta. Nau­haik­ku­noi­ta, sel­kei­tä lin­jo­ja jne. paras­ta moder­nis­mia. Tai siis näyt­tää hyväl­tä aina­kin nykyi­seen uudis­tuo­tan­toon verrattuna.

    Ext­ra­pal­lo­na hei­tän, että ark­ki­teh­tuu­ri­kri­tiik­kiä ei voi ottaa kovin vaka­vas­ti, jos ker­too, että sata vuot­ta sit­ten oli hie­noa, jul­ki­si­vus­sa kru­me­luu­ria, ja sen jäl­keen sit­ten pas­kaa. Kyl­lä ns. heik­koi­na aikoi­na­kin on onnis­tut­tu. Osmo voi­si lisä­tä noi­hin kuviin­sa onnis­tu­mi­sis­ta vaik­ka Ruusu­vuo­ren Merk­ka­rin lopus­ta löy­ty­vät beto­ni­ka­san, niin tuli­si kri­tiik­kiin uskot­ta­vuut­ta heti ja paljon.

  49. Van­haa raken­nus­ta, raken­nus­ta­paa ja ulko­nä­köä puo­lus­tan mut­ta en kopioita.
    Epäi­len vie­lä tätä kir­jo­tus­ta vitsiksi?

  50. Lau­ri Kum­pu­lai­nen:
    Joo mik­si ei, mut­ta mik­si sen tai­teen pitäi­si sit­ten olla men­nei­syy­des­tä, kuten tämän blo­gi­vies­tin kuvis­sa esitellään? 

    Kau­neu­den ei tar­vit­se olla men­nei­syy­des­tä. Nämä kuvat kuva­si­vat van­ho­ja kau­nii­ta talo­ja, kos­ka nii­den run­saus suo­ras­taan kaa­tui pääl­le Pra­has­sa. Hel­sin­gis­tä löy­tyy kau­nii­ta uusia talo­ja, mut­ta pal­jon enem­män löy­tyy todel­la tyl­siä, suo­ras­taan rumia uusia talo­ja. Olen­nais­ta on, että jul­ki­si­vuun pitäi­si panos­taa kos­ka se on osa kaupunkikuvaa.

  51. Pet­ri Wik­ström: Van­haa raken­nus­ta, raken­nus­ta­paa ja ulko­nä­köä puo­lus­tan mut­ta en kopioita.
    Epäi­len vie­lä tätä kir­jo­tus­ta vitsiksi?

    En tar­koit­ta­nut, että kopioi­daan talo­ja vaan että kopioi­daan tyy­liä. Ber­lii­nis­sä esi­mer­kik­si teh­dään uusia talo­ja uusklas­si­seen hen­keen. Pal­jon parem­pi kuin nämä vii­voit­ti­mel­la suun­ni­tel­lut beto­ni­bru­ta­lis­min tuotteet.

    Jos Luot­si­ka­dul­ta palai­si talo, toi­voi­sin, että pai­kal­le teh­täi­siin Jugend-tyy­liin sopi­va talo, eikä mitään 2010-luvun lasi­pel­ti­vi­ri­tel­mää. (Toki sai­si teh­dä kopion sii­tä palaneesta.)

    Mut­ta mitä muu­ta nykyi­nen lähiö­ra­ken­ta­mi­nen on kuin kopioi­mis­ta, ellei suo­ras­taan monis­ta­mis­ta? Eihän näi­tä beto­ni­laa­ti­koi­ta ero­ta toi­sis­taan mitenkään.
    Puhu­mat­ta­kaan pien­ta­lois­ta, joi­ta monis­te­taan talotehtaissa.
    Nykyi­sin arvos­tam­me suu­res­ti rin­ta­ma­mies­ta­lo­ja. Ne ovat kaik­ki kopioita. 

    Rus­kea­suol­la teh­tiin muu­ta­ma vuo­si sit­ten erit­täin onnis­tu­nut täy­den­nys­ra­ken­ta­mi­nen kopioi­mal­la yksi ker­ros­ta­lo lisää niin tar­koin, ettei maal­lik­ko huo­maa eroa, ellei tie­dä. Se oli minus­ta sel­väs­ti parem­pi rat­kai­su kuin teh­dä sii­hen kir­ku­vas­ti eri­lai­nen nyky­tyy­lin mukai­nen rakennus.

  52. Sep­po Hon­ka­nen: Osmon esit­tä­mät sää­lit­tä­vän vää­rin koro­te­tut pas­tis­sit sär­ke­vät silmää.

    Mut­ta vas­ta sit­ten kun nii­tä kat­sel­laan sel­lai­ses­ta kul­mas­ta joka on katu­ti­lan koke­mi­sen suh­teen irre­le­vant­ti. Har­vem­min kadul­la kävel­lään nis­ka kenos­sa pait­si tie­tys­ti turis­ti­na suur­kau­pun­kien työpaikka-alueilla.

    Sep­po Hon­ka­nen: Tämä sen sijaan soi, vaik­ka­kin on vähän rohee..

    Pait­si että Sea­gram Buil­ding rik­koo katu­ti­lan kuin Mak­ka­ra­ta­lo. Ei lisää viih­tyi­syyt­tä. Tämä lisää eikä riko ympäristöään.

    Eipä sil­ti, tämä on tiheys jol­la työ­paik­ka-alu­eet pitäi­si­kin raken­taa jot­ta muu­al­la voi­daan sit­ten asua muka­vam­min. Kei­la­nie­meen mah­tu­nee, ja var­maan kan­nat­tai­si­kin, ellei Hel­sin­ki kaa­voi­tus­po­li­tii­kal­laan pyr­ki­si pai­na­maan toi­mi­ti­lan hin­to­ja kei­no­te­koi­sen alas.

  53. Soi­si­ko samal­la jopa käyt­tää niin hur­jia kei­no­ja kuin värejä?

  54. Kun Van­ha yli­op­pi­las­ta­lo 40 vuot­ta sit­ten paloi, joi­den­kin ark­ki­teh­tien mie­les­tä taloa ei oli­si saa­nut raken­taa uudel­leen van­hal­la tyy­lil­lä. Oli myös ark­ki­teh­te­ja, jot­ka puo­lus­ti­vat oikeut­ta teh­dä van­han kopio, ja tämä kan­ta onnek­si voitti.

    Ensim­mäi­sen suku­pol­ven moder­nin tyy­lin ark­ki­teh­dit sai­vat kou­lu­tuk­sen­sa ja aloit­ti­vat uran­sa klas­si­sel­la tyy­lil­lä. Ehkä se aut­toi ymmär­tä­mään kon­teks­tia, jos­sa on van­haa ark­ki­teh­tuu­ria — tuol­loin funk­tio­na­lis­mi oli kau­nis­ta ja myös urbaa­nia. Myö­hem­min syn­tyi ark­ki­teh­tuu­ria, joka on joko itse­riit­tois­ta tai teol­lis­ta — tai nii­tä molem­pia — ja kon­teks­tis­ta ei tar­vin­nut välit­tää, kos­ka se oli tar­koi­tus kor­va­ta koko­naan uudel­la. Täs­tä on onnek­si men­ty parem­paan suun­taan ja kon­teks­ti ote­taan taas huo­mioon. Sinän­sä moder­ni raken­nus tai van­han raken­nuk­sen raju­kin uudis­ta­mi­nen voi­vat sopia kau­pun­ki­ku­vaan oikein mai­nios­ti — jos vain on osaa­vat teki­jät asial­la. Uus­van­ha ark­ki­teh­tuu­ri ei ole ainoa mahdollisuus.

  55. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Puhu­mat­ta­kaan pien­ta­lois­ta, joi­ta monis­te­taan talotehtaissa.
    Nykyi­sin arvos­tam­me suu­res­ti rin­ta­ma­mies­ta­lo­ja. Ne ovat kaik­ki kopioita. 

    Talo­teh­tai­den kata­lo­geis­sa ei vii­me vuo­si­kym­me­nel­lä ollut juu­ri muu­ta kuin uus­van­ho­ja talo­ja (ruu­tuik­ku­nat ym.).
    Nyt tyy­li­la­ji on vaih­tu­nut perus-moderniksi.
    Talo­nos­ta­jien maku on sel­väs­ti muuttunut.

  56. Sori, ymmär­sin var­maan väärin.
    Tal­lin­nas­sa on hie­nos­ti yhdis­tet­ty van­haa ja uut­ta, vai onko?

  57. Tär­kein asia mikä tekee van­ho­jen kau­pun­kien kau­pun­ki­ku­vas­ta mie­len­kiin­toi­sen on tont­tien koko. jos jul­ki­si­vun pituus on 50–100 met­riä, kuten Hel­sin­gin uusil­la alueil­la, se muut­tuu mon­o­to­ni­sek­si, oli se kuin­ka esteet­ti­nen muu­ten tahan­sa. Jos ton­tin leveys kadul­le on 10 met­riä, moder­ni mini­ma­lis­mi­kin voi tuot­taa mie­len­kiin­tois­ta katukuvaa.

    Yli­pään­sä ver­ti­kaa­li­suus (vas­ta­koh­ta­na moder­nis­min hori­son­taa­li­suu­del­le, mm. nau­haik­ku­nant) tuot­taa näky­mään frak­taa­lis­ta yksi­tyis­koh­tai­suut­ta, joka koe­taan esteet­ti­se­nä. Täl­lais­ta ver­ti­kaa­li­suut­ta tuot­ta­vat erk­ke­rit ja 1900-luvun raken­nus­ten tor­nit. Hori­son­taa­li­suus tuot­taa vain loput­to­mia perspektiiviviivoja.

    Näi­hin asioi­hin voi­si puut­tua ihan kaa­voi­tuk­sel­la, ilman että tar­vit­si­si alkaa kopioi­maan 1800-luvun lopun ker­taus­tyy­le­jä. Mie­les­tä­ni ark­ki­teh­dit ovat pai­koin vii­me aikoi­na luo­neet hyvin­kin nät­tiä ark­ki­teh­tuu­ria. Ongel­ma­na ovat ton­tit, jot­ka ovat 2–3 ker­taa lii­an levei­tä kadun suun­nas­ta katsottuna.

  58. Ruot­sis­sa on esi­mer­kik­si Kungs­hol­me­nil­la ympät­ty (aina­kin minun mielestäni)onnistunutta ret­roa 20–50-lukujen raken­nus­kan­taan. Jos ei halua käy­dä län­si­naa­pu­ris­sa, voi vael­taa Google­Map­sis­sa Kungs­hol­me­nin pohjoisrannalla.

  59. Pet­ri Wik­ström: Tal­lin­nas­sa on hie­nos­ti yhdis­tet­ty van­haa ja uut­ta, vai onko?

    No aina­kin Virun ja Müü­ri­va­hen kul­mas­sa on esi­merk­ki sii­tä että moder­ni­kin jul­ki­si­vu voi olla elä­vä ja haptinen.

    Toki muka­na on sel­lai­se­naan susi­ru­mia hybri­de­jä mut­ta rapat­tu pin­ta, hil­lit­ty väri­maa­il­ma ja jul­ki­si­vun elä­vyys pitä­vät huol­ta ettei­vät ne lii­kaa hypi sil­mil­le. Yksi miel­lyt­tä­vän katu­ti­lan mys­tee­reis­tä onkin ettei raken­nus­ten itses­sään tar­vit­se olla miten­kään eri­tyi­sen näyt­tä­viä kun­han ne ovat jul­ki­si­vul­taan eläviä.

    Eri­tyi­sen onnis­tu­nut esi­merk­ki van­haa ja uut­ta jul­ki­si­vua Hel­sin­gis­sä on Nors­sin eril­li­set raken­nuk­set yhdis­tä­vä osa. On kuu­lem­ma hie­no sisältäkin.

  60. Tämän kes­kus­te­lun innos­ta­ma­na yri­tin sel­vit­tää, kuka Hel­sin­gis­sä päät­tää, min­kä näköi­siä talo­ja raken­ne­taan. Sitä tie­toa ei löy­dy, ei edes yksit­täi­sis­tä tapauk­sis­ta, kuten Kasar­mi­to­rin lai­dan talois­ta. Osmon ks-lau­ta­kun­ta käsit­te­lee kaa­vo­ja ja raken­nus­val­von­ta­vi­ras­to lau­ta­kun­ti­neen tek­ni­siä seik­ko­ja. Voi­ko raken­nut­ta­ja yhdes­sä vir­ka­mies­ten kans­sa teh­dä ulkoa­suun liit­ty­vät pää­tök­set edes ker­to­mat­ta jul­ki­suu­teen ratkaisuistaan?

    Kan­sa­lais­kes­kus­te­lu on näin muo­doin lähes mah­do­ton­ta. Kaa­vaeh­do­tus­ten yhtey­des­sä näh­dään kyl­lä havain­ne­ku­via, mut­ta ne eivät siis kuu­lu ks-lau­ta­kun­nan roo­te­liin. Kai­ken lisäk­si raken­nuk­set voi­vat hal­puu­tus­ten jäl­keen val­mis­tues­saan olla ihan toi­sen näköi­siä kuin kuvis­sa (esim. Vuo­saa­ren Cir­rus, Kam­pin kes­kus, Hartwall Areena).

    Uusi kik­ka hämär­tää tilan­net­ta on havain­ne­ku­vien har­mah­ta­vat haa­mu­ta­lot. Esim. Kala­sa­ta­man yli sata­met­ri­sis­tä tor­neis­ta ei vie­lä­kään tie­de­tä, mil­tä ne tule­vat näyt­tä­mään, vaik­ka raken­ta­mi­nen on jo hyväs­sä vauh­dis­sa. Ne tule­vat kui­ten­kin näky­mään kaik­kial­le ja hal­lit­se­maan Hel­sin­gin siluet­tia tuo­mio­päi­vään saakka.

    Osmo, älä tyy­dy totea­maan, ettei kuu­lu meil­le. Ei näkö­jään kuu­lu kenel­le­kään. Sen takia voim­me vain jäl­ki­kä­teen päi­vi­tel­lä jo teh­ty­jä rat­kai­su­ja. Edes vaa­lien kaut­ta emme voi vai­kut­taa asi­aan mil­lään lail­la. Eihän tämä ole nykyaikaa.

    1. Se kasar­min­to­rin raken­nus ei tar­vin­nut kaa­vaa, kos­ka sel­lai­nen oli­si jo. Me emme pääs­seet käsit­te­le­mään sitä lain­kaan. Tämä tilan­ne par­fa­nee, kun tlee kau­pun­kiy­pä­ris­tö­lau­ta­kun­ta. Tosin monel­la on aja­tuk­se­na, ettei jul­ki­si­vu­ky­sy­myk­siä saa pääs­tää polii­tik­ko­jen päätettäväksi.
      Suo­mes­sa raken­nus­lu­van haki­ja on aika vah­voil­la, jos talo vas­taa kaa­va­mää­räyk­siä. Muu­al­la har­kin­ta tapah­tuu täs­sä vai­hees­sa. Lakia pitäi­si muut­taa tai selkeyttää.

  61. Tero Tolo­nen:Tämän vuok­si puis­to ja tila on poh­joi­sen kau­pun­gin tär­kein ele­ment­ti, kos­ka se avaa kau­pun­gin valol­le. Kau­niis­ta sei­nis­tä ei ole pimeäs­sä juu­ri­kaan iloa.

    Kun käve­lee vuo­si toi­sen­sa jäl­keen nii­den puis­to­jen ja tilo­jen takia kak­sin­ker­tai­sen mat­kan ver­rat­tu­na tii­vii­seen umpi­kort­te­li­mil­jöö­seen, ei se kau­pun­gin valol­le avau­tu­mi­nen oikein jak­sa loh­dut­taa, oli­vat näky­mät sit­ten rumaa tai kaunista.

    Tila sopii ihan hyvin johon­kin sel­lai­seen autoi­lu­ym­pä­ris­töön, mut­ta käve­li­jä tar­vit­see ympä­ris­tön, jos­sa joka pai­kas­sa ei tar­vit­se kier­tää tai tal­sia nur­mi­koi­ta, iso­ja kort­te­li­sii­vu­ja, aukioi­ta ja suu­ren skaa­lan ris­teyk­siä. Vaik­ka oli­si sit­ten kuin­ka valoi­saa tahansa.

    (Oman koke­muk­se­ni mukaan tosin tal­vel­la on pime­ää ja kesäl­lä valoi­saa, riip­pu­mat­ta juu­ri­kaan kau­pun­ki­suun­nit­te­lus­ta ja ark­ki­teh­tuu­ris­ta, mut­ta täs­tä voi var­maan olla tois­ta­kin mieltä.)

  62. Veik­ko Rin­ne: Uusi kik­ka hämär­tää tilan­net­ta on havain­ne­ku­vien har­mah­ta­vat haa­mu­ta­lot. Esim. Kala­sa­ta­man yli sata­met­ri­sis­tä tor­neis­ta ei vie­lä­kään tie­de­tä, mil­tä ne tule­vat näyt­tä­mään, vaik­ka raken­ta­mi­nen on jo hyväs­sä vauhdissa.

    No eipä tuo mikään kik­ka ole, eikä var­sin­kaan uusi. Ennen tie­to­ko­neel­la teh­ty­jen ren­de­rei­den aikaa talois­ta esi­tet­tiin käsin piir­ret­ty­jä pers­pek­tii­vi­ku­via, jot­ka oli­vat vie­lä kau­em­pa­na lop­pu­tu­le­mas­ta kuin nykyi­set kuvat. Niis­tä tosin näki heti, että ne on käsin piir­ret­ty, jol­loin kan­sa­lai­nen tai val­tuu­tet­tu ei luul­lut­kaan, että kysees­sä oli­si foto­rea­lis­ti­nen esi­tys raken­nuk­ses­ta. Nyky­ään ongel­ma tun­tuu ole­van, että kat­so­jat eivät tajua, mis­sä suun­nit­te­lun vai­hees­sa men­nään ja miten var­mak­si talo­jen ulko­näös­tä on pää­tet­ty mitään, kun tie­to­ko­ne­ku­vat näyt­tä­vät aina viimeistellyiltä.

    Redin ensim­mäi­sen asuin­tor­nin jul­ki­si­vue­le­ment­tien mal­li­kap­pa­leen ovat kyl­lä olleet esil­lä jo yli vuo­si sit­ten. Kuva ja kuva (mel­ko pelot­ta­val­ta näyt­tää minusta).

  63. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­lau­ta­kun­ta tekee kaa­vo­ja, mut­ta ei pää­tä raken­nus­lu­vis­ta. Tule­val­la kau­pun­kiym­pä­ris­tö­lau­ta­kun­nal­la on enem­män val­taa ja vastuuta.

    Miten kaa­voi­tuk­sen kei­noin voi­tai­siin sit­ten ede­saut­taa uusien luot­si­ka­tu­jen, huvi­la­ka­tu­jen tai tork­ke­lin­mä­kien syn­ty­mis­tä? Aina­kin seu­raa­via “tee­se­jä” voi­si noudattaa:

    1. Oleel­li­ses­ti pie­nem­pi tont­ti­ko­ko! Täs­tä oli­si mui­ta­kin hyö­ty­jä kuin mon­o­to­ni­sel­ta katu­ti­lal­ta välttyminen.
    2. Katu­ta­soon jotain akti­vi­teet­tia: putiik­ke­ja, kah­vi­loi­ta jne… — lisää kiin­ne­koh­tia katseelle.
    3. Käy­te­tään hyväk­si maas­ton muo­to­ja. Monet mie­len­kiin­toi­sim­mis­ta katu­ti­lois­ta Hel­sin­gis­sä ovat pai­kois­sa, mis­sä ruu­tu­kaa­voi­tus­ta ei ole nou­da­tet­tu kovin orjallisesti.
    4. Käy­te­tään (tilan­tees­ta rip­puen) väre­jä, koris­tei­ta, erk­ke­rei­tä, tor­ne­ja… Eikö esi­mer­kik­si Pik­ku-Huo­pa­lah­den talo­jen värik­kyys ollut vaa­dit­tu kaavassa?
    5. Jon­ki­nas­tei­nen tyy­lil­li­nen yhte­näi­syys (ei esi­mer­kik­si lai­te­ta vie­rek­käin uus­van­haa taloa ja moder­nis­tis­ta lasirakennusta).

  64. Juk­ka Siren suun­nit­te­li Pie­ta­riin Suo­men kon­su­laa­tin raken­nuk­sen nou­dat­taen hyvin kau­pun­gi­nark­ki­teh­din vaa­ti­muk­sia sovit­taa raken­nus klas­si­seen mil­jöö­seen. Muis­tan, kun Juk­ka sanoi, että täl­lä ei voi­te­ta Suo­mes­sa ark­ki­teh­tuu­ri­pal­kin­to­ja. Käyt­tä­jät ja pie­ta­ri­lai­set sen sijaan ovat kiitelleet.

  65. Pet­ri Wik­ström:
    Sori, ymmär­sin var­maan väärin.
    Tal­lin­nas­sa on hie­nos­ti yhdis­tet­ty van­haa ja uut­ta, vai onko? 

    Mie­les­tä­ni esim. Murcian kau­pun­gin­ta­lo on onnis­tu­nut moder­ni raken­nus van­has­sa ympä­ris­tös­sä. Ja jos vähän van­hem­pia moder­ne­ja raken­nuk­sia voi mai­ni­ta, kyl­lä Kir­ja­ta­lo, Rau­ta­ta­lo ja Stock­man­nin laa­jen­nus nii­tä vas­ta­pää­tä istu­vat ihan hyvin ympä­ris­töön­sä. Tal­lin­nan tor­ni­ta­lo­huu­ma oli jotain muuta.

  66. Yksi tapa kor­ja­ta asia oli­si antaa jol­le­kin jul­ki­sel­le tahol­le oikeus mää­rä­tä talo välit­tö­mäs­ti puret­ta­vak­si, jol­lei se miel­ly­tä sil­mää. Alkai­si raken­ta­jia ja raken­nut­ta­jia­kin kiinnostaa.

  67. ano­nyy­mi:
    …antaa jol­le­kin jul­ki­sel­le tahol­le oikeus mää­rä­tä talo välit­tö­mäs­ti puret­ta­vak­si, jol­lei se miel­ly­tä silmää. 

    Ja pää­tös sii­tä miel­lyt­tää­kö joku sil­mää syn­tyy missä.…? 

    Ark­ki­teh­ti­seu­ras­sa, val­tuus­tos­sa, lau­ta­kun­nas­sa, ano­nyy­meis­sa blo­gi­ko­men­teis­sa vai facebookissa.…?

  68. Simo Mele­nius: Kun käve­lee vuo­si toi­sen­sa jäl­keen nii­den puis­to­jen ja tilo­jen takia kak­sin­ker­tai­sen mat­kan ver­rat­tu­na tii­vii­seen umpi­kort­te­li­mil­jöö­seen, ei se kau­pun­gin valol­le avau­tu­mi­nen oikein jak­sa loh­dut­taa, oli­vat näky­mät sit­ten rumaa tai kaunista.

    Nämä ovat tie­ten­kin täy­sin sub­jek­tii­vi­sia koke­muk­sia, mut­ta aina­kin itsel­lä­ni käve­le­mi­nen akti­voi­tuu kau­niin ympä­ris­tön vuok­si huo­mat­ta­vas­ti. Itse asias­sa usein tulee valit­tua pidem­pi reit­ti ihan vain sik­si, että sitä on miel­lyt­tä­väm­pi kävel­lä. Ajal­li­ses­ti eroa ei usein edes huo­maa. Jos voi­sin lyhen­tää mat­kan puo­leen, mut­ta mai­se­ma oli­si täyn­nä rumia ker­ros­ta­lo­ja, en mis­sään nimes­sä haluai­si sitä kos­ka arvos­tan myös käve­lys­tä saa­ta­via ter­veys­hyö­ty­jä. Mikä­li kor­te­lit oli­si raken­net­tu umpeen, toden­nä­köi­ses­ti hen­git­täi­sin enem­män pien­hiuk­ka­sia ja sei­soi­sin pidem­pään liikennevaloissa.

    Esi­mer­kik­si Tam­pe­reel­la ja Hel­sin­gin kes­kus­tan ran­ta-alueil­le: kau­pun­gin kes­kus­tas­sa on oikein muka­va kävel­lä kos­ka mai­se­mat ovat ihan val­ta­kun­nal­li­ses­ti­kin ver­tail­tu­na hie­no­ja — Tam­mer­kos­ken ylit­tä­mi­nen on aina miel­lyt­tä­vä koke­mus. Yhtä miel­lyt­tä­vää ei ole mie­les­tä­ni kävel­lä kort­te­lei­ta, jois­sa on har­mai­ta ker­ros­ta­lo­ja, vaik­ka mat­ka oli­si kuin­ka lyhyt — sil­loin lähin­nä tulee kes­ki­tyt­tyä sii­hen miten nopeas­ti käve­lee kuin sii­hen miten miel­lyt­tä­väs­sä ympä­ris­tös­sä liikkuu.

    Usein valit­sen myös kah­vi­lan tai teras­sin sen mukaan pais­taa­ko sii­hen aurin­ko vai ei ja mil­lai­nen mai­se­ma sii­tä avau­tuu. Mut­ta kuten sanoin, nämä ovat täy­sin maku­asioi­ta ja toi­sen­lai­sia­kin mie­li­pi­tei­tä on 🙂

  69. Vil­le:
    Tuli mie­leen, että tuos­sa pos­tauk­sen ensim­mäi­ses­sä kuvas­sa on osat­tu raken­taa lisä­ker­rok­sia van­haan taloon huo­maa­mat­to­mam­min kuin Erot­ta­jan­ka­tu 15:ssä ja var­sin­kin Alek­san­te­rin­ka­tu 15:ssä tai Man­ner­hei­min­tie 6:ssa

    Täy­tyy tosin sanoa, että tuos­sa vii­mei­ses­sä esi­mer­kis­sä lisä­ker­rok­set taval­laan katoa­vat koko­naan, kos­ka ne ovat sisem­pä­nä ja nii­den tyy­li on niin eri­lai­nen ja mitään­sa­no­ma­ton. Toki efek­ti häviäi­si, jos nii­tä oli­si yhtään enemmän.

  70. PRNDL: Ja pää­tös sii­tä miel­lyt­tää­kö joku sil­mää syn­tyy missä….? 

    Ark­ki­teh­ti­seu­ras­sa, val­tuus­tos­sa, lau­ta­kun­nas­sa, ano­nyy­meis­sa blo­gi­ko­men­teis­sa vai facebookissa….? 

    Lop­pu­kä­des­sä jos­sain demo­kraat­ti­sen val­von­nan alai­ses­sa ja vas­tuu­ta kan­ta­vas­sa jul­ki­ses­sa eli­mes­sä, mut­ta tie­ten­kin kan­sa­lais­mie­li­pi­det­tä kuun­nel­len. Jo täl­lai­sen mah­dol­li­suu­den ole­mas­sao­lo muut­tai­si mer­kit­tä­väs­ti raken­ta­jien ja raken­nut­ta­jien ulkoa­su­har­kin­taa parem­paan suuntaan.

  71. Uusis­ta sil­mää miel­lyt­tä­vis­tä talois­ta ei äkki­sel­tään tule mon­ta mie­leen, mut­ta on nii­tä. Esi­mer­kik­si Sto­ra Enson talo Kata­ja­no­kal­la on mie­les­tä­ni tyy­li­käs, jos­kin pai­kal­le sopi­ma­ton. Cla­rion-hotel­li Jät­kä­saa­res­sa on aina­kin koh­tuul­li­nen, onnek­si sii­tä ei tul­lut kor­keam­paa. Kau­pun­gin­teat­te­rin raken­nus on myös­kin sil­mää miel­lyt­tä­vä. Jos­tain syys­tä nuo van­hem­mat miel­lyt­tä­vät enem­män. Siis odo­tel­laan, kyl­lä 60- 70-luku­jen talot nykyi­ses­tä para­ne­vat, ehkä.

  72. Hel­sin­gin yli­opis­ton kir­jas­to on hie­no moder­ni talo. Puna­tii­li (tai kir­jas­ton tapauk­ses­sa vis­siin jäl­ji­tel­mä) on raken­nus­ma­te­ri­aa­li­na sel­lai­nen, että se tup­paa miel­lyt­tä­mään sil­mää. Toi­nen hyvä esi­merk­ki­täs­tä on Roi­hu­vuo­ren­tien ker­ros­ta­lo sii­nä Ruis­ku­mes­ta­rin vie­res­sä, joka on aika taval­li­nen lähiön ker­ros­ta­lo (tosin 1950-luvul­ta), mut­ta näyt­tää puna­tii­len ansios­ta oikein hie­nol­ta: https://goo.gl/maps/RBDAoTm7Ss32

  73. Tuo­mas Aar­nio:
    Uusis­ta sil­mää miel­lyt­tä­vis­tä talois­ta ei äkki­sel­tään tule mon­ta mie­leen, mut­ta on nii­tä. Esi­mer­kik­si Sto­ra Enson talo Kata­ja­no­kal­la on mie­les­tä­ni tyy­li­käs, jos­kin pai­kal­le sopimaton. 

    Uusi” on ilmei­ses­ti suh­teel­li­nen käsi­te. Enson talol­la ikää 55 vuotta.

  74. Mik­ko H: “Uusi” on ilmei­ses­ti suh­teel­li­nen käsi­te. Enson talol­la ikää 55 vuotta. 

    Se kai siis tar­koit­taa sitä, ettei raken­nus­ten ulko­nä­kö ole tuos­sa ajas­sa juu­ri­kaan parantunut.

  75. Peter: Hel­sin­gin yli­opis­ton kir­jas­to on hie­no moder­ni talo. Puna­tii­li (tai kir­jas­ton tapauk­ses­sa vis­siin jäl­ji­tel­mä) on raken­nus­ma­te­ri­aa­li­na sel­lai­nen, että se tup­paa miel­lyt­tä­mään silmää. 

    Oli­si­ko ruu­kin­tiil­tä. Val­lan mai­nio ja elä­vä jul­ki­si­vu­ma­te­ri­aa­li, toi­mii jopa lasin kanssa.

  76. Niin moni on taas tää­lä pahek­su­mas­sa sitä kuin­ka pal­jon men­nään “taak­se­päin” jos luo­vu­taan täs­tä absur­dis­ta estetiikasta.

    Kuin­ka pit­käl­le tätä tyh­jyy­den este­tiik­kaa voi­daan sit­ten jat­kaa? Nyky­ään tun­tuu että nämä ark­ki­teh­tuu­rin suur­saa­vu­tuk­set ovat sel­lai­sia jois­sa hae­taan mah­dol­li­sim­man absur­dis­ta este­tiik­kaa. Pitää­kö nämä jutut sit­ten vie­dä absur­diu­den hui­pul­le tms.? Ja käyt­tää niin epäin­hi­mil­li­siä mate­ri­aa­le­ja kuin vaan mah­dol­lis­ta. Ehkä teräs ja lasi eivät ole tar­peek­si kyl­miä ja ahdis­ta­via. Miten oli­si isot kro­mi­set pin­nat ja joku neon­vä­ri­nen mela­mii­ni tai jotain täl­läis­tä? Sho­kee­raus tun­tuu ole­van aika suu­ri fak­to­ri näis­sä nyky­ark­ki­teh­tuu­rin ja nyky­tai­teen luo­muk­sis­sa. Jos kes­kel­le van­haa kau­pun­kia pys­ty­te­tään teräk­si­nen 30m kor­kea kol­mio, niin tot­ta­kai se kiin­nit­tää ihmis­ten kat­seet. Tode­taan vain että “onnis­tu­nut luo­mus, ihmi­set huo­ma­si­vat”, “se herät­ti tunteita”

    Ja mik­si ihmi­siä ei kuun­nel­la näis­sä asiois­sa. Mik­si aina vas­taus on nyky­tai­teen tai nyky­ark­ki­teh­tuu­rin kri­tiik­kiin “sinä et vain ymmär­rä” tai “elät van­haa aikaa”. Mitään dia­lo­gia ei voi syn­tyä kun sie­lun­sa post-moder­nis­min paho­lai­sel­le myy­neet yleen­sä tai­de- tai suun­nit­te­lua­lan ihmi­set vetoa­vat vain tie­tä­myk­seen­sä ja asemaansa.

  77. Kom­ment­ti klas­sis­ta oma­ko­ti­ta­loa raken­ta­van näkökulmasta:
    Kaik­ki raken­nuk­set suun­ni­tel­laan nyky­ään cadil­la. Ja sii­nä ohjel­mis­tos­sa ei ole val­mii­na nap­pu­laa, jos­ta saa koris­tei­ta tai muu­ta poi­kea­vaa ide­aa jul­ki­si­vui­hin. Sen sijaan kant­ti ker­taa kant­ti soke­ri­pa­la tulee tuu­tis­ta ulos nopeas­ti ja tehok­kaas­ti. 2000 luvun alus­sa saa­tiin myös “rimo­ja” teh­tyä nopeas­ti. Nyt siis ark­ki­teh­ti jou­tuu “nys­vää­mään”, jos edes pien­tä lis­taa halut­tai­siin ikku­nan pääl­le koris­teek­si. Aikaa palaa ja pro­jek­ti alkaa maksaa.

    1920-luvul­la ark­ki­teh­ti pys­tyi piir­tä­mään lyi­jy­ky­näl­lä koris­tei­ta sii­nä mis­sä suo­ria vii­vo­ja­kin. Ja raken­nus­mie­hil­lä ei ollut niin kii­re, he ehti­vät teh­dä kau­nis­ta­kin jälkeä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.