Viite — fiksu tapa liittyä vihreisiin

Vii­te ry — Tie­teen ja tek­no­lo­gian vih­reät — hyväk­syi eilen uuden peri­aa­teoh­jel­man. Se on sen ver­ran miel­tä ilah­dut­ta­va, että lai­tan sen sel­lai­se­naan tähän. Tämä kan­nat­taa lukea. Kan­nat­taa huo­ma­ta esi­mer­kik­si kan­ta ydin­voi­maan ja gee­ni­ma­ni­pu­loin­tiin. Yhdis­tyk­sen sivuil­le pää­see täs­tä.

Peri­aa­teoh­jel­ma

1. ESIPUHE

 Viit­teen peri­aa­teoh­jel­ma hei­jas­taa vih­rei­den kol­mea peri­aa­tet­ta — vapaut­ta, vas­tuu­ta ja välit­tä­mis­tä — tie­teen ja tek­no­lo­gian näkö­kul­mas­ta.​ ​Kulu­val­la vuo­si­sa­dal­la poli­tii­kan tär­keim­mät kysy­myk­set kes­kit­ty­vät ympä­ris­tö­on­gel­mien, ihmis­kun­nan ruok­ki­mi­sen ja ihmis­ten elä­män­laa­dun paran­ta­mi­sen ympä­ril­le. Samaan aikaan tek­no­lo­gian nopea kehi­tys tar­jo­aa uusia mah­dol­li­suuk­sia näi­den ongel­mien rat­kai­se­mi­seen ja toi­saal­ta aiheut­taa pai­net­ta isoi­hin raken­teel­li­siin muu­tok­siin yhteis­kun­ta­jär­jes­tel­mäs­säm­me. Vii­me vuo­si­kym­me­ni­nä glo­baa­li kehi­tys on nos­ta­nut val­ta­vat ihmis­mas­sat köy­hyy­des­tä kes­ki­luok­kaan. Teol­li­sen val­lan­ku­mouk­sen käyn­nis­tä­mä edis­tys ei kui­ten­kaan voi jat­kua nykyi­seen tapaan ympä­ris­tön aset­ta­mien reu­naeh­to­jen vuok­si. Jokai­nen seu­raa­vien vuo­si­kym­men­ten mer­kit­tä­vä poliit­ti­nen pää­tös liit­tyy taval­la tai toi­sel­la tie­tee­seen ja tek­no­lo­gi­aan, halut­tiin­pa sit­ten radi­kaa­lis­ti vähen­tää hii­li­diok­si­di­pääs­tö­jä tai kir­joit­taa peli­sään­nöt demo­kraat­ti­sel­le tietoyhteiskunnalle. 

 Tek­no­lo­gian kehi­tys on nope­aa. On lähes mah­do­ton­ta ennus­taa, mil­lai­siin mul­lis­tuk­siin se joh­taa 15–25 vuo­den kulut­tua puhu­mat­ta­kaan sii­tä, mil­tä maa­il­ma näyt­tää vuo­si­sa­dan kulut­tua. Men­nei­syy­den rat­kai­sut eivät enää toi­mi. Kas­va­van väes­tön ruok­ki­mi­nen vaa­tii kehit­ty­nyt­tä maa­ta­lous­tek­no­lo­gi­aa sekä kul­je­tus- ja varas­toin­ti­jär­jes­tel­miä. 

 Elä­män­ta­pam­me moder­nis­sa tie­to­yh­teis­kun­nas­sa on hyvin ener­giain­ten­sii­vis­tä. Käy­te­tyt perin­tei­set tek­no­lo­giat aiheut­ta­vat laa­jaa eli­nym­pä­ris­tö­jen tuhoa ja ovat mer­kit­tä­vin ilmas­ton­muu­tos­ta aiheut­ta­va teki­jä. Samat asiat täy­tyi­si teh­dä mer­kit­tä­väs­ti haitattomammin. 

 Ilmas­ton­muu­tok­sen hidas­ta­mi­nen vaa­tii ener­gian­tuo­tan­to­ta­po­ja, jot­ka eivät aiheu­ta mer­kit­tä­viä kas­vi­huo­ne­kaa­su­pääs­tö­jä sekä hyvin teho­kas­ta ener­gian ja luon­non­va­ro­jen käyt­töä. Kes­tä­vä elä­män­ta­pa edel­lyt­tää suu­ria inves­toin­te­ja uusien tek­no­lo­gioi­den tut­ki­muk­seen ja tuo­te­ke­hit­te­lyyn. 

Otet­taes­sa käyt­töön uusia tek­no­lo­gioi­ta on kiin­ni­tet­tä­vä huo­mio­ta talou­del­li­suu­teen, tehok­kuu­teen, ris­kien hal­lin­taan, käy­tet­tä­vyy­teen ja saa­vu­tet­ta­vuu­teen. Tek­no­lo­gian kehi­tys saat­taa myös muut­taa aiem­min itses­tään­sel­vyyk­si­nä pidet­ty­jä asioi­ta epä­sel­vik­si, jol­loin vaa­di­taan tilan­teen uut­ta tar­kas­te­lua ja mah­dol­li­ses­ti uut­ta pää­tök­sen­te­koa muut­tu­neis­sa olosuhteissa. 

Vih­rei­den on olta­va Suo­men joh­ta­va tie­de­puo­lue. Sekä puo­lu­een että Suo­men poliit­ti­sen pää­tök­sen­teon on perus­tut­ta­va par­haa­seen käy­tet­tä­vis­sä ole­vaan tie­toon. Vii­te tuo tie­teel­li­sen ja tek­no­lo­gi­sen näkö­kul­man pää­tök­sen­te­koon ja toi­mii sil­lan­ra­ken­ta­ja­na poli­tii­kan teki­jöi­den ja tie­deyh­tei­sö­jen välillä. 

2. TIETEEN JA TEKNOLOGIAN ROOLI YHTEISKUNNASSA 

 Poliit­ti­sen pää­tök­sen­teon tuke­na tulee käyt­tää nykyis­tä enem­män tie­teel­lis­tä tut­ki­mus­ta ja asian­tun­ti­joi­ta, sil­lä pää­tök­set vaa­ti­vat aiem­paa syväl­li­sem­pää ymmär­rys­tä tie­teen ja tek­no­lo­gian kehit­ty­mi­ses­tä. Käy­tet­ty­jen asian­tun­ti­joi­den lausun­to­jen tulee olla jul­ki­sia eri­tyi­ses­ti lakien val­mis­te­lus­sa ja edus­kun­ta­työs­ken­te­lys­sä. Asian­tun­ti­joi­na tulee kuul­la alan­sa arvos­tet­tu­ja tut­ki­joi­ta, joil­la on usei­ta jul­kais­tu­ja tut­ki­muk­sia ver­tai­sar­vioi­duis­sa jul­kai­suis­sa kysees­sä ole­vas­ta aiheesta. 

 Vii­me kädes­sä poli­tii­kan tavoit­tee­na on sää­del­lä, nor­mit­taa tai ohja­ta ihmis­ten toi­min­taa ja valin­to­ja sekä tukea ihmi­siä hei­dän elä­mäs­sään tar­joa­mal­la eri­lai­sia resurs­se­ja. Poliit­ti­ses­sa pää­tök­sen­teos­sa tulee yhä parem­min kye­tä hyö­dyn­tä­mään myös sitä tut­ki­mus­tie­toa, jota tuo­te­taan ihmis­tie­tei­den alu­eel­la. Ihmis­tie­teil­lä tässä 

tar­koi­te­taan sekä käyt­täy­ty­mis- ja yhteis­kun­ta­tie­tei­tä että ns. huma­nis­ti­sia tie­tee­na­luei­ta. 

Poli­tii­kas­sa on tär­ke­ää tun­nis­taa, mikä mer­ki­tys arvoil­la, tun­teil­la ja fak­toil­la on pää­tök­sen­te­ko­ti­lan­teis­sa. Esi­mer­kik­si arvo­poh­dis­ke­luis­sa ihmis­tie­teet tar­joa­vat laa­jem­paa pers­pek­tii­viä ja kon­teks­tia yri­tet­täes­sä ymmär­tää eri­lai­sia maa­il­man­ku­via ja ideo­lo­gioi­ta, mut­ta anta­vat myös työ­vä­li­nei­tä käsit­tei­den ja ajat­te­lun kir­kas­ta­mi­sek­si. Lisäk­si tar­vi­taan nykyis­tä parem­paa ymmär­rys­tä tek­no­lo­gian kehi­tyk­ses­tä, kos­ka tek­no­lo­gia tulee vai­kut­ta­maan yhteis­kun­taan yhä mer­kit­tä­väm­min. 

Lain­sää­dän­nös­sä pää­pe­ri­aat­teen tulee olla, että laeil­la sää­del­lään mah­dol­li­sia hait­ta­vai­ku­tuk­sia ja ris­ke­jä – ei tek­no­lo­gi­sia rat­kai­su­ja. Pää­tös­ten vai­ku­tus­ten arvioi­mi­seen tar­vi­taan laa­du­kas­ta seu­ran­ta­tut­ki­mus­ta. Lait eivät saa rajoit­taa uusien inno­vaa­tioi­den kehit­ty­mis­tä. Lakien pysy­mi­ses­tä tek­no­lo­gi­sen kehi­tyk­sen tah­dis­sa on huo­leh­dit­ta­va. Tur­hia ris­ke­jä ei tule ottaa, mut­ta varo­vai­suus­pe­ri­aat­teen var­jol­la ei tule vaa­tia ehdo­ton­ta tie­teel­lis­tä yksi­mie­li­syyt­tä. Kes­kus­te­lu ja kysee­na­lais­ta­mi­nen kuu­lu­vat tie­teen luonteeseen. 

Toteut­taak­seen teh­tä­vän­sä yli­opis­tot tar­vit­se­vat riit­tä­vät resurs­sit tut­ki­muk­sel­le ja ope­tuk­sel­le. Tut­ki­jan ura­po­lun on olta­va nykyis­tä ennus­tet­ta­vam­pi. Tut­ki­mus­ra­hoi­tus ei saa perus­tua tulos­ten nope­aan kau­pal­lis­ta­mi­seen, vaan pain­opis­teen on olta­va perus­tut­ki­muk­ses­sa. Sen rahoit­ta­jik­si sovel­tu­vat par­hai­ten toi­mi­jat, jot­ka eivät tavoit­te­le lyhyen aika­vä­lin voit­to­ja. Pää­vas­tuu riit­tä­väs­tä resur­soin­nis­ta kuu­luu val­tiol­le – pää­vas­tuu teke­mi­ses­tä yliopistoille. 

Yksi Vih­rei­den tär­keä teh­tä­vä on huo­leh­tia libe­raa­lin demo­kra­tian ja kan­sa­lai­syh­teis­kun­nan toi­mi­vuu­des­ta ja kehit­ty­mi­ses­tä. Täl­löin tar­vi­taan tut­ki­mus­ta, joka liit­tyy esim. yhteis­kun­nal­li­seen osal­lis­tu­juu­teen, toimijuuteen, 

pää­tök­sen­te­ko­jär­jes­tel­miin tai poliit­tis­ten asen­tei­den kehit­ty­mi­sen ja dyna­mii­kan ymmärtämiseen. 

Perus­tut­ki­mus muut­taa ymmär­rys­täm­me ja sii­hen perus­tu­vat sovel­luk­set muut­ta­vat maa­il­maa. Sovel­ta­va tut­ki­mus sovel­taa tie­teel­li­sen tut­ki­muk­sen mene­tel­miä ongel­mien rat­kai­se­mi­seen ja tuot­taa näin uut­ta ymmär­rys­tä tie­don käyt­tä­mi­ses­tä ja vai­ku­tuk­sis­ta. Yksi­tyi­sen sek­to­rin vas­tuul­la on mm. tut­ki­tun tie­don käyt­tä­mi­nen tuotekehityksessä. 

3. TIETO- JA OSAAMISYHTEISKUNTA 

 Tie­to­yh­teis­kun­nan kehit­tä­mi­nen vaa­tii val­tiol­ta panos­tus­ta infra­struk­tuu­riin ja sää­te­lyyn. Kou­lut tulee varus­taa tar­vit­ta­vin tie­to­tek­ni­sin apu­vä­li­nein ja ope­tus­ta on kehi­tet­tä­vä uusia digi­taa­li­sia oppi­mis­me­ne­tel­miä ja ‑tapo­ja hyö­dyn­täen. Kou­luil­la on suu­ri vas­tuu yhtä­läi­ses­tä tie­to- ja vies­tin­tä­tek­nii­kan ope­tuk­ses­ta koko ikä­luo­kal­le. Tie­to­ko­ne on kes­kei­nen työ­vä­li­ne nyky­maa­il­mas­sa, joten jokai­sen on hal­lit­ta­va sen käyt­tö myös työ­vä­li­nee­nä, pelk­kä viih­de­käyt­tö ei rii­tä. Ope­tuk­ses­sa tulee kiin­nit­tää huo­mio­ta esi­mer­kik­si uusiin tie­don­han­kin­ta­tai­toi­hin ja läh­de­kriit­ti­syy­teen. Kou­lu­jen ope­tus­ta ja ope­tus­me­ne­tel­miä tulee kehit­tää siten, että tie­to­tek­nis­ten väli­nei­den ja sovel­lus­ten käyt­tö läpäi­see kaik­ki oppiai­neet. Uuden tek­no­lo­gian tar­joa­mat mah­dol­li­suu­det ope­tuk­sen kehit­tä­mi­seen, vuo­ro­vai­kut­tei­suu­den lisää­mi­seen, oppi­jan tar­pei­den ja kyky­jen mukai­seen rää­tä­löin­tiin sekä omaeh­toi­seen oppi­mi­seen tulee hyödyntää. 

Tie­to­lii­ken­ne- ja tie­to­jen­kä­sit­te­ly­tek­niik­ka kehit­tyy nope­aa tah­tia. Sik­si sitä sää­te­le­vä lain­sää­dän­tö tulee päi­vit­tää usein. Samoin laeil­la tulee var­mis­taa, että ihmis­ten yksi­tyi­syy­teen liit­ty­vien tie­to­jen käyt­tä­mi­nen perus­tuu vapaa­eh­toi­suu­teen, lain­sää­dän­töön tai oikeu­den mää­räyk­seen. Yksi­tyi­syys­tie­don tal­len­nuk­sen tie­to­tur­va­vaa­ti­muk­set tulee sää­tää tar­kas­ti, tapah­tui tal­len­nus sit­ten viranomaisten, 

yri­tys­ten tai yhtei­sö­jen pal­ve­li­mil­la. Tal­len­ne­tut tie­dot on kyet­tä­vä myös pois­ta­maan pysyvästi. 

Tie­to­yh­teis­kun­nas­sa jokai­sel­la suo­ma­lai­sel­la tulee olla saa­ta­vil­la nopea verk­ko­yh­teys. Kehi­tys ei saa ajau­tua suun­taan, jos­sa syn­tyy uusia yhteis­kun­nan väliin­pu­toa­jia. Yhä uusien pal­ve­lui­den siir­tyes­sä verk­koon ihmi­siä on tuet­ta­va nii­den käy­tös­sä. Verk­ko­pal­ve­lut on suun­ni­tel­ta­va esteet­tö­mik­si. Toi­saal­ta yhteis­kun­nan perus­pal­ve­lu­ja ei voi tar­jo­ta pel­käs­tään ver­kos­sa. Itsei­sar­vo­na ei voi pitää pal­ve­lui­den tai toi­min­to­jen säh­köis­tä­mis­tä, vaan perus­tee­na on olta­va aina säh­köis­tä­mi­sen koko­nais­hyö­ty. Esi­mer­kik­si vaa­le­ja ei voi säh­köis­tää demo­kra­tian kustannuksella. 

Imma­te­ri­aa­li­set omis­tusoi­keu­det (IPR), kuten teki­jä­noi­keus, paten­tit tai tuo­te­mer­kit, ovat yhteis­kun­nal­li­sia sopi­muk­sia, joil­la pyri­tään edis­tä­mään uuden kult­tuu­rin ja kek­sin­tö­jen syn­ty­mis­tä. Kaik­kia imma­te­ri­aa­lioi­keuk­sia tulee tar­kas­tel­la tar­koi­tuk­sen­mu­kai­suu­den kan­nal­ta: Tuot­ta­vat­ko ne yhteis­kun­nal­le enem­män hyö­tyä kuin hait­taa? Val­tion ja kun­tien omis­ta­mat tie­to­va­ran­not (esi­mer­kik­si tilas­tot, kart­ta­tie­dot ja tut­ki­musai­neis­tot) tulee ava­ta kaik­kien kan­sa­lais­ten, tie­teen ja elin­kei­no­toi­min­nan vapaa­seen käyt­töön. Teki­jä­noi­keu­den var­jol­la ei voi rajoit­taa ihmis­ten oikeut­ta pääs­tä verk­koon ja kom­mu­ni­koi­da kes­ke­nään ilman sen­suu­ria ja yksi­tyi­ses­ti. Perus­oi­keu­det ylit­tä­vät aineet­to­mat oikeudet. 

4. BIOYHTEISKUNTA

 Bio­lää­ke­tie­teen nopea kehi­tys avaa yhä uusia mah­dol­li­suuk­sia edis­tää elä­män­laa­tua. Uudet lää­ke­tie­teel­li­set mene­tel­mät tulee arvioi­da sen perus­teel­la, miten pal­jon ne edis­tä­vät ter­veyt­tä ja hyvin­voin­tia sekä yksi­lö- että väestötasolla. 

Peri­män kar­toit­ta­mi­nen on pian jokai­sen ulot­tu­vil­la. Jokai­sel­la ihmi­sel­lä tulee läh­tö­koh­tai­ses­ti olla oman peri­mä­tie­ton­sa hal­lin­ta­oi­keus. Säi­löt­ty­jä van­ho­ja näytteitä 

tulee kui­ten­kin voi­da käyt­tää ano­nyy­mis­ti tut­ki­muk­ses­sa, jos peri­aat­teel­li­nen lupa tut­ki­mus­käyt­töön on. Uusia tek­no­lo­gioi­ta ei pidä raja­ta luvan ulko­puo­lel­le. Yksi­löl­lä on myös oikeus muo­ka­ta omia gee­ne­jään halua­mal­laan taval­la. Val­tio voi rajoit­taa vain tule­vien suku­pol­vien peri­män muok­kaa­mis­ta yksi­löl­le sel­keäs­ti hai­tal­lis­ten muu­tos­ten osal­ta. Riit­tä­vän tur­val­li­sik­si ja eet­ti­ses­ti kes­tä­vik­si arvioi­dut mene­tel­mät jäl­ke­läis­ten peri­män muok­kaa­mi­seen on annet­ta­va kaik­kien van­hem­mik­si aiko­vien saa­ta­vil­le.​ ​Ihmis­ge­ne­tii­kan sovel­lus­ten ja ihmi­sen geno­min muok­kauk­sen tut­ki­mus­ra­hoi­tuk­sen tulee olla kan­sain­vä­li­ses­ti ver­tai­lu­kel­poi­sel­la tasol­la. 

Polii­sin DNA-rekis­te­rin käy­tön ja val­von­nan tulee olla sää­del­tyä ja tar­kas­ti rajat­tua. Sekvens­si­tie­toa ei saa luvat­ta käyt­tää esi­mer­kik­si vakuu­tus­ten, sosi­aa­lis­ten tuki­toi­mien tai rek­ry­toin­nin perus­tee­na. Samo­ja peri­aat­tei­ta tulee nou­dat­taa myös esi­mer­kik­si aivo­jen kuvan­ta­mis­tek­nii­koi­den tai ter­veys­so­vel­lus­ten avul­la kerä­tyn tie­don hyö­dyn­tä­mi­ses­sä. Geneet­ti­sen tie­don varas­ta­mi­nen on kriminalisoitava. 

5. YMPÄRISTÖ JA ENERGIA 

 Ihmi­sen toi­min­nas­ta joh­tu­va ilmas­ton­muu­tos on mer­kit­tä­vin ihmis­kun­taa täl­lä het­kel­lä koh­taa­va uhka. Sen seu­rauk­siin sopeu­tu­mi­nen ja sen vai­ku­tus­ten lie­ven­tä­mi­nen ovat kulu­van vuo­si­sa­dan tär­keim­piä poliit­ti­sia kysy­myk­siä. Ilmas­ton­muu­tok­sen vai­ku­tuk­set kos­ket­ta­vat lähes kaik­kia ihmis­kun­nan toi­min­nan aluei­ta. Hii­li­diok­si­di­pääs­tö­jen mer­kit­tä­vä vähen­tä­mi­nen kul­kee käsi kädes­sä kes­tä­vän kehi­tyk­sen ja hupe­ne­via luon­non­va­ro­ja sääs­tä­vän elä­män­ta­van kans­sa. 

Ilmas­ton­muu­tos hävit­tää myös laje­ja ja koko­nai­sia bio­toop­pe­ja kiih­ty­väl­lä tah­dil­la. Bio­toop­pien ja lajien suku­puut­to­aal­to on pyrit­tä­vä pysäyt­tä­mään ja uha­na­lai­sia laje­ja sekä bio­toop­pe­ja on suo­jel­ta­va. Lajien ja bio­toop­pien katoa­mi­nen vaa­ran­taa luon­non tasa­pai­non peruut­ta­mat­to­mal­la taval­la. Joi­den­kin bio­toop­pien suo­je­lu saat­taa vaa­tia eri­tyis­toi­mia — esi­mer­kik­si lajien siir­tä­mis­tä uusil­le alueil­le, kun ilmas­to­vyö­hyk­keet siir­ty­vät lii­an nopeas­ti eivät­kä alku­pe­räi­set lajit kyke­ne siir­ty­mään uusil­le alueille 

omin avuin riit­tä­vän nopeas­ti. On tär­ke­ää nopeut­taa myös maa­il­man eläin- ja kas­vi­la­jien kar­toi­tus­ta. Tie­to on vält­tä­mä­tön­tä, jot­ta laje­ja voi­daan suo­jel­la. Oli­si myös jär­ke­vää tal­len­taa kun­kin lajin geneet­ti­nen peri­mä joko tie­to­kan­toi­hin tai kudos­näyt­tei­den avulla. 

Ympä­ris­tö­on­gel­mat eivät tun­ne rajo­ja, joten maa­il­ma tar­vit­see yhtei­set peli­sään­nöt nii­den tor­ju­mi­sek­si. Kehi­tys­mai­ta on tar­vit­taes­sa tuet­ta­va niin, että ne voi­vat siir­tyä suo­raan kes­tä­vän kehi­tyk­sen mukai­seen talou­teen ja vähen­tää pääs­tö­jään uusien tek­no­lo­gioi­den avul­la. Suo­mel­la voi olla mer­kit­tä­vä roo­li kehi­tys­tä tuke­vien uusien tek­no­lo­gioi­den ja mene­tel­mien vien­ti­maa­na. Kehi­ty­syh­teis­työs­sä on kiin­ni­tet­tä­vä huo­mio­ta eri­tyi­ses­ti hyvien toi­min­ta­ta­po­jen siirtoon. 

Väes­tön­kas­vu ja talous­kas­vu ovat perin­tei­ses­ti lisän­neet ympä­ris­tö­ra­si­tus­ta, mut­ta toi­men­pi­teet tulee koh­dis­taa näi­den hait­to­jen mini­moin­tiin, ei talous­kas­vun kri­ti­soin­tiin. Glo­baa­li väes­tön­kas­vu on täl­lä het­kel­lä hidas­tu­mas­sa. Tätä kehi­tys­tä tulee tukea, ja tut­ki­mus­ten mukaan tehok­kaim­pia kei­no­ja sii­nä ovat nais­ten kou­lut­ta­mi­nen ja yhteis­kun­nal­lis­ten ins­ti­tuu­tioi­den vahvistaminen. 

Kaik­kien uusien kas­vi­la­jik­kei­den käy­tön sään­te­lyn tulee olla tek­no­lo­gia­neut­raa­lia. Sil­lä, kuin­ka laji­ke on saa­tu aikaan, ei ole mer­ki­tys­tä. GMO-tek­no­lo­gia vas­tuul­li­ses­ti käy­tet­ty­nä ei tuo­ta enem­pää ris­ke­jä elin­tar­vi­ke­ja­los­tuk­ses­sa kuin perin­tei­set­kään jalos­tus­me­ne­tel­mät. GMO-tek­no­lo­gi­aa ei tule kui­ten­kaan tukea kri­tii­kit­tö­mäs­ti, sil­lä GMO-jalos­tuk­seen liit­tyy täl­lä het­kel­lä ennen muu­ta patent­tien kaut­ta ongel­mal­li­sia kau­pal­li­sia piir­tei­tä. Teol­li­seen ruu­an­tuo­tan­toon liit­tyy lisäk­si aina ris­ki bio­di­ver­si­tee­tin heik­ke­ne­mi­ses­tä ja sii­hen liit­ty­vä ruo­ka­tur­va­ris­ki. Nämä ongel­mat kos­ke­vat kui­ten­kin myös perin­teis­tä kas­vi- ja eläin­ja­los­tus­ta, sii­nä mis­sä gee­ni­ma­ni­pu­laa­tio­ta­kin. GMO-tek­no­lo­gia voi pahim­mil­laan nopeut­taa tätä huo­noa kehi­tys­tä, mut­ta par­haim­mil­laan tar­jo­ta sii­hen rat­kai­su­ja. GMO-tek­no­lo­gian käy­tön val­von­nan tulee olla tark­kaa ja sen avul­la tuo­tet­tu­jen lajik­kei­den ris­ki­nar­vio tulee teh­dä avoi­mes­ti siten, että aineis­to on mui­den­kin kuin paten­tin­hal­ti­joi­den ja lupaviranomaisten 

käy­tet­tä­vis­sä. GMO-tek­no­lo­gia tulee vii­me kädes­sä kat­soa yhdek­si tek­no­lo­giak­si mui­den jou­kos­sa, omi­ne ongel­mi­neen ja hyötyineen. 

Teho­vil­je­lyä ei voi kate­go­ri­ses­ti tuo­mi­ta, jos kaik­ki ympä­ris­tö­hai­tat huo­mioon ottaen sen koko­nais­hyö­ty on suu­rem­pi kuin mui­den vaih­toeh­to­jen. Ravin­nok­si kas­va­tet­ta­vil­la eläi­mil­lä tulee olla oikeus ter­vee­seen ja onnel­li­seen elä­mään sekä tus­kat­to­maan kuo­le­maan. Kalas­tuk­ses­sa on nopeas­ti saa­vu­tet­ta­va maa­il­man­laa­jui­nen sopi­mus kes­tä­mät­tö­män kalas­ta­mi­sen lopet­ta­mi­sek­si. Kalan­kas­va­tuk­sen eko­lo­gi­suut­ta tulee paran­taa esi­mer­kik­si hait­ta­ve­ro­jen avul­la. Eläin­pe­räi­seen ravin­toon liit­ty­viä eet­ti­siä ja eko­lo­gi­sia ongel­mia voi­daan tule­vai­suu­des­sa rat­kais­ta myös tuot­ta­mal­la vas­taa­via elin­tar­vik­kei­ta bio­tek­no­lo­gi­ses­ti. Ruu­an­ku­lu­tuk­ses­sa eläin­pe­räis­ten tuot­tei­den käyt­töä tulee vähen­tää poliit­ti­sin ohjaus­kei­noin. Ohjaus­kei­not tulee koh­dis­taa eri­tyi­ses­ti run­saas­ti kas­vi­huo­ne­kaa­su­pääs­tö­jä tuot­ta­viin tai muu­toin run­saas­ti ympä­ris­töä kuor­mit­ta­viin eläin­pe­räi­siin tuot­tei­siin. 

On pyrit­tä­vä koh­ti kier­to­ta­lous­yh­teis­kun­taa. Eko­te­ho­kas kulu­tus ja kier­rä­tys tulee teh­dä hel­pok­si ja kan­nat­ta­vak­si. Jät­teet tulee näh­dä raa­ka-ainee­na, ei ongel­ma­na. Tuot­tei­siin tulee mer­ki­tä nii­den tuo­tan­nos­ta, ole­te­tus­ta käy­tös­tä ja hävit­tä­mi­ses­tä aiheu­tu­vat kas­vi­huo­ne­kaa­su­pääs­töt. Vero­tuk­ses­sa on pyrit­tä­vä pois työn, lii­ke­toi­min­nan ja inno­vaa­tioi­den verot­ta­mi­ses­ta ja siir­ryt­tä­vä verot­ta­maan hait­to­ja. Kos­ka ympä­ris­tö­ve­rot ovat yleen­sä luon­teel­taan regres­sii­vi­siä, uudis­tus vaa­tii muus­sa vero­tuk­ses­sa näi­tä muu­tok­sia tasaa­via toi­men­pi­tei­tä tai esi­mer­kik­si perus­tu­lon käyttöönottoa. 

Ener­gian tuo­tan­nos­sa tär­keim­pä­nä pää­mää­rä­nä tulee olla hii­li­diok­si­di­pääs­tö­jen aito vähen­tä­mi­nen. Tämä tulee toteut­taa tek­no­lo­gia­neut­raa­lis­ti. Teho­kas kei­no tähän on tiuk­ka glo­baa­li pääs­tö­kaup­pa. Uusiu­tu­vaan ener­gi­aan tulee panos­taa mer­kit­tä­väs­ti ja sen tek­ni­set haas­teet ener­gia­ver­koil­le ja ener­gian varas­toin­nil­le tulee tie­dos­taa. Ener­gian varas­toin­tia ja äly­käs­tä verk­koa tulee kehit­tää jär­jes­tel­mäl­li­ses­ti. Myös bio­ener­gian käy­tös­sä tulee huo­mioi­da sen todel­li­nen vai­ku­tus bio­di­ver­si­teet­tiin ja hii­li­ta­see­seen. Ilmas­ton­muu­tok­sen nopean ete­ne­mi­sen ja uusiu­tu­van ener­gian haas­tei­den takia myös ydin­voi­ma tulee peri­aa­te­ta­sol­la hyväk­syä osak­si vähä­hii­lis­tä ener­gia­rat­kai­sua, kun­nes kas­va­va ener­gian tar­ve voi­daan kor­va­ta muul­la vähä­pääs­töi­sel­lä ener­gial­la. Kaik­kia uusia ener­gia­hank­kei­ta ja käyt­töiän piden­nyk­siä tulee tar­kas­tel­la mones­ta näkö­kul­mas­ta tapaus­koh­tais­ta har­kin­taa käyt­täen. Ilmas­ton­muu­tok­sen pysäyt­tä­mi­nen on ener­gia­po­li­tii­kan kor­kein prioriteetti. 

 Öljy­va­ran­not ovat rajal­li­set, ja perin­tei­sen öljyn tuo­tan­to­huip­pu on jo saa­vu­tet­tu. Öljy on sääs­tet­tä­vä eri­kois­ke­mi­kaa­lien tuot­ta­mis­ta var­ten polt­ta­mi­sen sijaan. Vaih­toeh­dot öljyn kor­vaa­mi­sek­si on otet­ta­va heti käyt­töön. Esi­mer­kik­si säh­kö­au­to­jen käyt­töön­ot­toa tulee edis­tää vero­tuk­sen keinoin. 

6. TEKOÄLY, AUTOMATISAATIO JA ROBOTIIKKA 

 Digi­ta­li­saa­tio muut­taa kaik­kia tie­teen ja tek­no­lo­gian aluei­ta. Las­ken­ta­te­hon kas­vu vauh­dit­taa auto­ma­ti­soin­tia ja robo­ti­saa­tio­ta. Kehit­ty­vät, teko­ä­lyyn poh­jau­tu­vat rat­kai­sut tuo­vat muka­naan lukui­sia muu­tok­sia ja kos­ket­ta­vat jo lähi­tu­le­vai­suu­des­sa monien ihmis­ten arki­päi­vää. Muu­tok­set oikein toteu­tet­tu­na paran­ta­vat elä­män­laa­tua, sääs­tä­vät ympä­ris­töä ja luon­non­va­ro­ja sekä lisää­vät tur­val­li­suut­ta. Tek­no­lo­gian kehi­tyk­sen nopeus tar­koit­taa kui­ten­kin myös haas­tei­ta sii­hen sopeu­tu­mi­ses­sa. Poliit­ti­sen jär­jes­tel­män ja lain­sää­dän­nön tulee seu­ra­ta kehi­tys­tä riit­tä­vän nopeas­ti, jot­ta uusia inno­vaa­tioi­ta voi­daan hyö­dyn­tää, ja jot­ta nii­hin liit­ty­vät raken­teel­li­set muu­tok­set eivät joh­da yhteis­kun­nal­li­siin ongel­miin, kuten osat­to­muu­teen tai eriar­voi­suu­den kasvuun. 

Eri­tyi­ses­ti on tuet­ta­va uudel­leen­kou­lut­tau­tu­mis­ta uusiin ammat­tei­hin. Jo nyt van­ho­ja ammat­te­ja ja toi­men­ku­via kato­aa ja uusia syn­tyy yhä kiih­ty­vää tah­tia. Moot­to­ria­jo­neu­vo­jen muut­tu­mi­nen auto­ma­ti­soi­duik­si on poten­ti­aa­li­ses­ti iso muu­tos ja tuot­taa mer­kit­tä­vän uudel­leen­kou­lut­tau­tu­mis­tar­peen. Myös muil­la aloil­la saa­te­taan näh­dä nopei­ta ja vie­lä odot­ta­mat­to­mia muu­tok­sia, kun jokin ole­mas­sa ole­va ammatti 

kato­aa. Näis­sä tilan­teis­sa uudel­leen­kou­lut­tau­tu­mi­nen on vält­tä­mä­tön­tä, ja sik­si aikui­siäl­lä opis­ke­lua on tär­ke­ää tukea. Pidem­mäl­lä aika­vä­lil­lä on myös huo­mioi­ta­va se mah­dol­li­suus, että työn mää­rä yhteis­kun­nas­sa vähe­nee, eikä täys­työl­li­syyt­tä voi­da enää tavoi­tel­la. 

Teko­ä­lyn nopea kehi­tys on aiheut­ta­nut pal­jon kes­kus­te­lua sii­hen liit­ty­vis­tä ris­keis­tä. Näi­hin ris­kei­hin tulee pereh­tyä hyvin, ja ne tulee huo­mioi­da tut­ki­muk­ses­sa ja tuo­te­ke­hi­tyk­ses­sä. Pelk­kien ole­tet­tu­jen ris­kien takia tek­no­lo­gia­ke­hi­tys­tä ei pidä jar­rut­taa, mut­ta tek­no­lo­gian käyt­töä tulee tar­vit­taes­sa sää­del­lä yhteis­kun­nal­li­ses­ti. Teko­ä­ly­tek­no­lo­gian aktii­vi­nen tut­ki­mi­nen, kehit­tä­mi­nen, alan kou­lu­tuk­sen tuke­mi­nen ja mene­tel­mien hyö­dyn­tä­mi­nen tukee Suo­men talou­den kehi­tys­tä ja suo­ma­lais­ten yri­tys­ten kas­vua. Lisäk­si teko­ä­ly­tek­no­lo­gioi­ta käy­te­tään laa­jas­ti lukuis­ten eri alo­jen tut­ki­mus­työs­sä, joten nii­den hyö­dyn­tä­mi­nen on tär­ke­ää myös tie­teen kehittymiselle. 

7. TALOUS JA YHTEISKUNTA 

 Vih­reäs­sä talous­po­li­tii­kas­sa mark­ki­na­ta­lous ote­taan annet­tu­na tosi­asia­na. Läh­tö­koh­ta­na on, että mark­ki­na­me­ka­nis­mien heik­kou­det eli ns. mark­ki­na­vir­heet, kuten ulkois­vai­ku­tuk­set ja tuloe­rot, pyri­tään kor­jaa­maan tavoit­tee­na sosi­aa­li­nen oikeu­den­mu­kai­suus. 

 Talous­kas­vu lisää hyvin­voin­tia. Maa­il­mas­sa on vii­me vuo­si­kym­me­ni­nä nous­sut mil­joo­nia ihmi­siä abso­luut­ti­ses­ta köy­hyy­des­tä hyvin­voi­vaan kes­ki­luok­kaan. Tämä ei oli­si ollut mah­dol­lis­ta ilman talous­kas­vua tai tek­no­lo­gian kehi­tys­tä, ja tämän kehi­tyk­sen tuli­si jat­kua, jot­ta on mah­dol­lis­ta nos­taa loput­kin maa­il­man köy­him­mis­tä ihmi­sis­tä pois abso­luut­ti­ses­ta köy­hyy­des­tä. Talou­del­li­nen taan­tu­ma tar­koit­tai­si kehi­tyk­sen pai­kal­leen jämäh­tä­mis­tä. Nykyi­ses­sä hii­li-inten­sii­vi­ses­sä talou­des­sa pai­kal­leen jämäh­tä­mi­nen oli­si sekä eko­lo­gi­nen kata­stro­fi että inhi­mil­li­nen kata­stro­fi niil­le ihmi­sil­le, joil­la ei vie­lä ole edes puh­das­ta juo­ma­vet­tä tai säh­kö­va­lais­tus­ta. Myös­kään siir­ty­mi­nen takai­sin kivi­kau­teen ei nykyi­sel­lä väes­tö­mää­räl­lä oli­si eko­lo­gi­ses­ti kes­tä­vä vaih­toeh­to. Kehi­tyk­sen on siis men­tä­vä eteen­päin.​ ​Talous­kas­vu tulee kui­ten­kin saa­da jat­kos­sa aikaan sosi­aa­li­ses­ti ja eko­lo­gi­ses­ti kes­tä­väl­lä tavalla. 

Rajal­lis­ten resurs­sien käyt­töä on tehos­tet­ta­va sekä ener­gia­hä­vik­kiä ja mate­ri­aa­li­huk­kaa on pie­nen­net­tä­vä. On kehi­tet­tä­vä uut­ta tek­no­lo­gi­aa, joka ei rasi­ta ympä­ris­töä eikä tuo­ta kasvihuonekaasuja. 

Talous­kas­vun hedel­mät on jaet­ta­va rei­lus­ti ihmis­ten kes­ken. Yhtä­läi­set mah­dol­li­suu­det esi­mer­kik­si kou­lu­tuk­seen ja ter­vey­den­huol­toon on taat­ta­va kai­kil­le. Auto­ma­ti­saa­tion ja digi­ta­li­saa­tion ennus­te­taan aiheut­ta­van tule­vai­suu­des­sa raken­teel­li­sen työt­tö­myy­den kas­vun, jol­loin on huo­leh­dit­ta­va sii­tä, että kai­kil­la on mie­lek­käi­tä mah­dol­li­suuk­sia osal­lis­tua muil­la tavoil­la yhteis­kun­nan toi­min­taan ja kehit­tä­mi­seen. On myös tär­ke­ää var­mis­taa, ettei varal­li­suus ker­ry vain har­voil­le ja vali­tuil­le, vaan sii­tä on hyö­tyä koko ihmis­kun­nal­le. Perus­tu­lo tar­jo­aa nykyis­tä sosi­aa­li­tur­vaa parem­man ja inhi­mil­li­sem­män tavan var­mis­taa jokai­sen ihmi­sen perus­toi­meen­tu­lo. 

8. KATSE TULEVAISUUTEEN 

 Tule­vai­suu­den mah­dol­li­suuk­siin ja uhkiin tulee varau­tua nyt. Ilmas­ton­muu­tos tuo muka­naan lukui­sia haas­tei­ta tule­vi­na vuo­si­kym­me­ni­nä. Meren­pin­nan nousu on jo alka­nut, mikä on otet­ta­va huo­mioon infra­struk­tuu­rin ja raken­nus­ten kaa­voi­tuk­ses­sa. Ilmas­ton­muu­tok­ses­ta joh­tu­vat konflik­tit ja levot­to­muu­det tule­vat lisään­ty­mään ja sitä kaut­ta kas­va­viin pako­lais­vir­toi­hin tulee varau­tua. Mei­dän tulee varau­tua myös epä­to­den­nä­köi­siin ja tuhoi­siin ris­kei­hin. Täl­lai­sia ovat esi­mer­kik­si tsu­na­mit, aste­roi­di-iskut, pan­de­miat, voi­mak­kaat mag­neet­ti­set myrs­kyt sekä suu­ret tuli­vuo­ren­pur­kauk­set. 

Kun väes­tö kas­vaa ja ilmas­to muut­tuu, koko maa­il­man ruok­ki­mi­nen tulee muut­tu­maan jat­ku­vas­ti haas­teel­li­sem­mak­si. Kas­vis­ruo­ka­va­lioon siir­ty­mi­nen on tär­kein kei­no, mut­ta myös hyön­teis­ruo­ka, jäte­vir­to­jen hyö­dyn­tä­mi­nen ja muut spe­ku­la­tii­vi­set tek­ni­set rat­kai­sut, kuten kei­no­li­ha, tule­vat ole­maan osa rat­kai­sua. Kun­kin kei­non käy­tän­nöl­li­set ja eet­ti­set ongel­mat ja hyö­dyt on arvioi­ta­va erikseen. 

Yhteis­kun­tam­me on riip­pu­vai­nen tek­no­lo­gi­sis­ta jär­jes­tel­mis­tä. Tek­no­lo­gian luo­tet­ta­vuu­teen on panos­tet­ta­va, ja elin­tär­kei­den jär­jes­tel­mien koh­dal­la on varau­dut­ta­va sii­hen, että yhteis­kun­ta toi­mii myös jär­jes­tel­mien pettäessä. 

Tek­no­lo­gian kehi­tys jat­kuu. Sen myö­tä aiem­min mah­do­ton voi tul­la mah­dol­li­sek­si, joten peruut­ta­mat­to­mia pää­tök­siä on väl­tet­tä­vä. Kehi­tys ei itses­sään ole hyvä tai huo­no asia, mut­ta sitä tulee ohja­ta niin, että se tuot­taa mah­dol­li­sim­man pal­jon hyvin­voin­tia ihmi­sil­le ja ympä­ris­töl­le. Esi­merk­ke­jä näis­tä posi­tii­vis­ta vai­ku­tus­mah­dol­li­suuk­sis­ta ovat köy­hyy­den ja nälän­hä­dän tor­ju­mi­nen glo­baa­lis­ti ja hii­li­diok­si­din puh­dis­ta­mi­nen ilma­ke­häs­tä. Tek­no­lo­gian kehi­tyk­sen ohjaus on eri­tyi­sen tär­ke­ää sel­lais­ten tek­no­lo­gioi­den koh­dal­la, jot­ka mah­dol­lis­ta­vat hyvin mer­kit­tä­viä muu­tok­sia. Täl­lai­sia ovat esi­mer­kik­si bio- tai nano­tek­no­lo­gian mah­dol­lis­ta­ma eli­niän huo­mat­ta­va piden­ty­mi­nen tai edis­ty­neen teko­ä­lyn kehit­tä­mi­nen. Nämä­kin mah­dol­li­suu­det on otet­ta­va huo­mioon kau­as­kan­toi­sia pää­tök­siä tehdessä. 

Tek­no­lo­gian kehi­tyk­sen suun­taa ja nopeut­ta on vai­kea ennus­taa. Kul­loin­kin edes­sä ole­vat rat­kai­sut on teh­tä­vä har­ki­ten ja par­haa­seen saa­ta­vil­la ole­vaan tie­toon noja­ten. Lain­sää­dän­tö on muo­toil­ta­va niin, ettei se tar­peet­to­mas­ti jar­ru­ta tek­no­lo­gis­ten inno­vaa­tioi­den hyö­dyn­tä­mis­tä. Näyt­tä­vät maa­il­ma ja ihmis­kun­ta sadan vuo­den kulut­tua mil­tä tahan­sa, nii­den on ensin sel­viy­dyt­tä­vä seu­raa­vat sata vuotta. 

Ter­ve­tu­loa Viit­teen toimintakentälle. 

 

 

34 vastausta artikkeliin “Viite — fiksu tapa liittyä vihreisiin”

  1. Mut­ta tus­kin Vii­te ry saa ryh­mä­ku­rin vuok­si äänes­tää GMO:n tai ydin­voi­man puo­les­ta, jos sel­lai­nen tilan­ne tulee eteen.

    Mon­ta­kos Vii­te ry:n jäsen­tä itsea­sias­sa on edus­kun­nas­sa kansanedustajina?

    1. Minul­le ei ole Viit­teen jäsen­luet­te­loa, mut­ta on nii­tä usei­ta, sel­keim­min tähän suun­taan pro­fi­loi­tu­nut on Jyr­ki Kas­vi. Vih­reil­lä ei noin peri­aat­tees­sa ole ryh­mä­ku­ria, vaik­ka käy­tän­nös­sä aina sil­loin tällöin.

  2. Kysy­mys kuu­luu, kuin­ka Viit­teen jäse­net voi­vat hyväk­syä esim. tämän kal­tai­sen, koko puo­lu­een nimis­sä anne­tun lausun­non, ja sil­ti pysyä puo­lu­ees­sa: https://www.vihreat.fi/asiat/vihrea-politiikka/teemat/ymparisto/ydinvoimaa-ei-kiitos

    Ydin­voi­maa — ei kiitos
    Vih­reät vas­tus­ta­vat ydin­voi­maa. Se on kes­tä­mä­tön tapa tuot­taa ener­gi­aa, ja sil­le on ole­mas­sa parem­pi vaih­toeh­to. Koti­mai­nen Ener­gia­rat­kai­su nojaa uusiu­tu­vaan ener­gi­aan ja koti­mai­seen työ­voi­maan. Sen avul­la teol­li­suu­den säh­kön­tar­ve tur­va­taan ja pääs­töt vähenevät.”

    Tuos­sa ei kovin pal­joa anne­ta neu­vot­te­lu­va­raa. Vih­reät vas­tus­ta­vat ydin­voi­maa. Pis­te. Kyy­ni­nen voi­si voi­si syyt­tää Vih­rei­tä kak­sil­la rat­tail­la ajamisesta.

    Yksi­kään var­tee­no­tet­ta­vis­ta puheen­joh­ta­jaeh­dok­kais­ta ei vai­ku­ta ydin­voi­ma­myön­tei­sel­tä tai edes neut­raa­lil­ta (pl. Ozan Yanar joka ei ole tain­nut ottaa asi­aan suo­raan kantaa):
    Emma Kari: http://www.emmakari.fi/helsinki-irti-olkiluoto-4sta-sijoitetaan-tuulivoimaan/
    Maria Ohi­sa­lo: http://www.mariaohisalo.fi/2014/05/21/heidi-hautala-ja-maria-ohisalo-suomen-vahvistettava-energiaomavaraisuutta-ei-venaja-riippuvuutta/
    Olli-Poi­ka Par­viai­nen: http://www.ollipoikaparviainen.fi/blogi/aamulehti-valinnan-hetki-kotimaiset-uusiutuvat-vai-rosatom/
    Tou­ko Aal­to: http://toukoaalto.fi/2014/01/06/ydinvoiman-rakentaminen-tarpeetonta/

  3. Tämä vih­reä logiik­ka on todel­la haus­kaa: “Vih­reil­lä ei noin peri­aat­tees­sa ole ryh­mä­ku­ria, vaik­ka käy­tän­nös­sä aina sil­loin tällöin.”

  4. Huo­mat­ta­vaa on, että ohjel­mas­sa ei vaa­di­ta mah­dol­li­suut­ta perua peri­män muok­kauk­sia eikä DNA-rekis­te­ril­le sup­pea­ta käyt­töä. En myös­kään vali­tet­ta­vas­ti näe vaa­dit­ta­van kätei­se­kvi­va­len­til­le rahan­käy­töl­le kätei­sen kal­tais­ta ano­ny­mi­teet­tiä ja kiris­tet­tyä tie­to­suo­jaa (esm. tie­to­jen van­he­ne­mi­sen kautta).

  5. Tääl­tä voi kat­soa vii­te­läi­siä kun­ta­vaa­lieh­dok­kai­ta. Lis­ta ei edes ole kat­ta­va, kos­ka kaik­ki eivät ehti­neet lait­taa esit­te­lyä: http://www.tiedepuolue.fi/ehdokkaat/

    Kyl­lä tuos­ta sil­ti näkee, että Viit­tee­seen kuu­luu pal­jon vih­rei­tä vai­kut­ta­jia ympä­ri Suomea.

    Jos halu­aa liit­tyä, täs­sä suo­ra linkki:
    https://www.vihreat.fi/liity?yhdistys=221

    Ter­ve­tu­loa mukaan!

    t. Tee­mu Meronen
    Viit­teen pj

  6. Tulee mie­leen kan­sain­vä­li­sen inter­na­tio­naa­lin ohjel­ma, jol­la eräs val­tio lähel­lä Suo­mea koki mel­koi­sen his­to­rian. Väri ei kät­ke tosiasioita.

  7. Lisään­ty­nyt hii­li­diok­si­di­han on hel­pot­ta­nut kas­va­van väes­tö­mää­rän ruok­ki­mis­ta ja se on hyväk­si kas­veil­le. Mut­ta ihan just koh­ta tois­tai­sek­si täy­sin vää­räs­sä ole­leet ennus­tuk­set alka­vat pitä­mään paik­kaan­sa ja sik­si mei­dän tulee pääs­tä val­taan mää­rää­mään tukiai­sis­ta sil­le täl­le ja tol­le ja tie­ten­kin verot­taa yhä kovem­min, kos­ka ilmas­ton­muu­tos ja tuloerot

  8. Viit­teen peri­aa­teoh­jel­mas­sa oli­si kiva näh­dä viit­tei­tä 😉 totea­muk­sien osalta:
    Tuol­la mai­ni­taan että “öljyn tuo­tan­to­huip­pu on jo saa­vu­tet­tu”. Noi­ta hui­pun arvio­ajan­koh­tia on ollut useam­pia, mut­ta onko jos­sain jo todet­tu että ihan oikeas­ti meni jo?
    (Mut­ta asia huo­mioi­den tark­ka tuo­tan­to­hui­pun ajan­koh­ta on kui­ten­kin epä­oleel­li­nen. En nyt vain malt­ta­nut olla tart­tu­mat­ta tuohon.)

  9. Onko­han kris­til­lis­de­mo­kraa­teil­la vii­ni- ja olutkerhoa?

  10. Kun nyt tuos­sa oli lis­tat­tu­na puheen­joh­ta­jaeh­dok­kai­den näke­myk­siä ydin­voi­mas­ta niin itsea­sias­sa aina­kin osal­la perus­te­lut oli­vat lähin­nä talous- ja ulko­po­liit­ti­sia, eikä niin­kään luon­non­tie­teel­li­siä. Sil­lä on mer­ki­tys­tä. Ydin­voi­maa voi pitää hyvä­nä tek­no­lo­gia­na ja ener­gia­muo­to­na, vaik­ka sitä vas­tus­tai­si. On siis vai­kea arvioi­da lin­ka­tun teks­tin perus­teel­la esim. Tou­ko Aal­lon kan­taa ydin­voi­maan sinänsä.

  11. Val­tio ei saa kiel­tää ihmi­siä teke­mäs­tä itsel­leen peruut­ta­mat­to­mia asioi­ta, kuten ehkä jokin DNA:n muok­kaus tai neit­syy­den menetys.

    Öljyä­kään ei tar­vit­se sään­nös­tel­lä. Jos sitä tar­vi­taan tule­vai­suu­des­sa enem­män kuin nyt, kyl­lä spe­ku­lan­tit sääs­tä­vät sen tule­vai­suu­teen. Polii­ti­kot ovat pal­jon mark­ki­noi­ta huo­nom­pia koh­den­ta­maan resurs­sit opti­mi­käyt­töön. Jos hait­ta­ve­rot ovat alle hait­to­jen, se rat­ke­aa kor­jaa­mal­la vero­vir­he eikä säännöstelyllä. 

    Gee­ni­muun­te­lua­kaan ei pidä pelä­tä: pal­jon isom­pi ja tuhoi­sam­pi ris­ki on jar­rut­taa sitä. Jo nyt tie­teen ja tek­no­lo­gian lii­al­li­nen rajoit­ta­mi­nen on tul­lut kal­liik­si köy­hyy­te­nä, näl­kä­nä, lii­al­li­se­na maa­ta­lou­den pel­toa­la­na ja tar­peet­to­man run­saa­na fos­sii­lis­ten polt­toai­nei­den käyttönä.

  12. Toi­voi­sin Viit­teen pai­noar­von tun­tu­vaa kas­vua taval­la tai toi­sel­la. Kie­mur­te­lu puo­lu­een omi­tui­sim­pia lin­jan­ve­to­ja seli­tel­les­sä on ollut jok­seen­kin kiusaan­nut­ta­vaa seu­rat­ta­vaa kal­tai­sel­le­ni vaa­li­kar­jan edustajalle.

    Lie­nee vaa­ral­lis­ta aja­tel­la, että ry:llä ja rp:llä on oikeas­taan vain yksi kir­jain eroa. 😉

  13. Pie­ni ilkei­ly Osmol­le: Kir­joi­tuk­sen otsik­ko­na on “Vii­te – fik­su tapa liit­tyä vih­rei­siin”. Voi­ko täs­tä vetää joh­to­pää­tök­sen että mie­les­tä­si Vih­reä puo­lue itses­sään ei ole yhtä fik­su vaihtoehto?

    Ilkei­len täs­sä lähin­nä sik­si kun näen nykyi­set Vih­reät lähin­nä puna­vih­reä­nä mös­sä­nä, joka ajaa kaik­kia kivak­si koet­tu­ja asioi­ta ilman mitään yhteyt­tä reaalimaailmaan.

    Äkki­sel­tään lukien Vii­te ‑ohjel­ma on sel­lai­nen että jos oli­si Vih­rei­den lin­jaus (puheis­sa ja käy­tän­nös­sä) niin palai­sin puo­lu­een äänestäjäksi.

  14. Pek­ka Pie­ti­lä:
    Tulee mie­leen kan­sain­vä­li­sen inter­na­tio­naa­lin ohjel­ma, jol­la eräs val­tio lähel­lä Suo­mea koki mel­koi­sen his­to­rian. Väri ei kät­ke tosiasioita.

    Jos ker­ran täl­lai­nen vapaa asso­sioin­ti on vali­di meto­di mie­li­pi­teil­le niin Pekan kom­men­tis­ta minul­le tulee mie­leen eräs rus­kea tava­ra jota niin monet työn­tää aamui­sin val­koi­siin kaa­ke­li­pönt­töi­hin. Kom­men­toi­jan väri ei kät­ke tosi­asioi­ta tässäkään. 

    Vai oli­ko tar­kem­pia viit­tauk­sia yhtäläisyyksiin?Kerrankin joku yrit­tää lait­taa tie­teen ideo­lo­goan rin­nal­le. Ideo­lo­gia­han se on sekin tie­tys­ti. Ja tie­tys­ti kau­niit pyr­ki­myk­set ovat vain ide­aa­li. Mie­luum­min ostan kui­ten­kin täl­lai­sen ideo­lo­gian kuin pel­käs­tään kult­tuu­riin tai uskon­toi­hin nojaavan.

  15. Mat­ti Vähä­ta­lo:
    Kun nyt tuos­sa oli lis­tat­tu­na puheen­joh­ta­jaeh­dok­kai­den näke­myk­siä ydin­voi­mas­ta niin itsea­sias­sa aina­kin osal­la perus­te­lut oli­vat lähin­nä talous- ja ulko­po­liit­ti­sia, eikä niin­kään luon­non­tie­teel­li­siä. Sil­lä on mer­ki­tys­tä. Ydin­voi­maa voi pitää hyvä­nä tek­no­lo­gia­na ja ener­gia­muo­to­na, vaik­ka sitä vas­tus­tai­si. On siis vai­kea arvioi­da lin­ka­tun teks­tin perus­teel­la esim. Tou­ko Aal­lon kan­taa ydin­voi­maan sinänsä. 

    Tek­no­lo­gian kehi­tyk­seen ja mui­hin val­tioi­hin (ulko­po­li­tiik­ka) pie­nen Suo­men on vai­kea vai­kut­taa, mut­ta eikö eri­tyi­ses­ti talous­po­li­tiik­ka perus­tu erit­täin suu­rel­ta osin peri­aat­teel­li­siin kysy­myk­siin ja arvo­va­lin­toi­hin. Ydin­voi­man (tai muun ener­gia­läh­teen) kan­nat­ta­vuus (eri­tyi­ses­ti ener­gian­tuot­ta­jal­le) voi­daan jol­lain vaih­te­lu­vä­lil­lä mää­rä­tä poliit­ti­ses­ti vero­ja, tukia ja eri­lai­sia rajoi­tuk­sia ja mää­räyk­siä hyväk­si­käyt­tä­mäl­lä. On vähän has­sua perus­tel­la ydin­voi­ma­vas­tai­suut­ta talous­po­liit­ti­sil­la perus­teil­la, jos on itse ollut muka­na teke­mäs­sä talous­po­li­tiik­kaa joka on aiheut­ta­nut ydin­voi­man kan­nat­ta­mat­to­muu­den. Tuu­li­voi­man kans­sa­han on teh­ty vas­tak­kai­nen valin­ta, eli tek­ni­ses­ti monel­la tapaa (suo­men olo­suh­teis­sa) huo­noa ener­gia­muo­toa on eri­tyi­ses­ti tuet­tu talous­po­liit­tis­ten arvo­va­lin­to­jen perus­teel­la. Eikö oli­si joh­don­mu­kais­ta, että ydin­voi­maa tek­ni­ses­ti hyvä­nä ener­gian­tuo­tan­to­muo­to­na pitä­vä hen­ki­lö kan­nat­tai­si myös talous­po­li­tiik­kaa, joka ei aktii­vi­ses­ti vähen­nä ydin­voi­man houkuttelevuutta?

  16. Viit­teen kan­ta GMO-tek­no­lo­gi­aan kuu­los­taa van­ha­kan­tai­sel­ta; nyky­muo­toi­se­na kysees­sä on aurin­gon­las­kun ala ja yhä useam­pi mole­kyy­li­ta­son muok­kaus­ta­pa näyt­tää jää­vän gee­ni­tek­niik­ka­lain ulot­tu­mat­to­miin, kun EU ei saa lain­sää­dän­töään ajan tasalle. 

    En kai­paa tek­no­lo­gia­pe­rus­tais­ta sään­te­lyä, mut­ta oli­sin odot­ta­nut kan­nan­ot­toa syn­teet­ti­sen bio­lo­gian ris­kei­hin. Tar­vit­tai­siin sää­te­lyä labo­ra­to­rios­sa kehi­tet­ty­jen muun­nos­ten luon­toon vapaut­ta­mis­ta. On hurs­kas­te­lua kir­joit­taa “GMO-tek­no­lo­gian käy­tön val­von­nan tulee olla tark­kaa ja sen avul­la tuo­tet­tu­jen lajik­kei­den ris­ki­nar­vio tulee teh­dä avoi­mes­ti siten, että aineis­to on mui­den­kin kuin paten­tin­hal­ti­joi­den ja lupa­vi­ran­omais­ten käy­tet­tä­vis­sä.”, jos mikään laki ei edes edel­ly­tä luon­toon vapau­tet­tu­jen muun­nos­ten rekis­te­röin­tiä ris­ki­nar­vioin­nis­ta puhumattakaan.

  17. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Minul­le ei ole Viit­teen jäsen­luet­te­loa, mut­ta on nii­tä usei­ta, sel­keim­min tähän suun­taan pro­fi­loi­tu­nut on Jyr­ki Kas­vi. Vih­reil­lä ei noin peri­aat­tees­sa ole ryh­mä­ku­ria, vaik­ka käy­tän­nös­sä aina sil­loin tällöin.

  18. Oli­pa mel­koi­nen plä­jäys. Kan­na­no­tot GMO:oon ja ydin­voi­maan oli­vat har­vi­nai­sen tasa­pai­noi­set, IPR nos­tet­tiin tär­keäk­si, mut­ta kan­nan­ot­to oli vähän kryptinen. 

    On tot­ta, ettei nykyi­nen kan­sain­vä­li­nen patent­ti­lain­sää­dän­tö ole seu­ran­nut kehi­tys­tä. Pit­kät suo­ja-ajat esim. lää­ke­pa­ten­teil­le ovat perus­tel­tu­ja, sil­lä mole­kyy­lin tes­taa­mi­seen ja viral­li­seen hyväk­syn­tään menee vuo­sia. Monil­le muil­le aloil­le riit­täi­si lyhyem­pi­kin suoja-aika.

    Tämä saat­tai­si kan­nus­taa kek­sin­nön nope­aan käyt­töön­ot­toon. Nyt paten­tin saa­nut kek­si­jä mones­ti rii­te­lee vuo­si­kausia sii­tä, onko pro­vi­sio 0.5, 5, vai 15% myyn­nis­tä, ja aika menee kek­sin­nön ohi.

    IPR tai­taa vain olla Suo­men Vih­rei­tä suu­rem­pien päät­tä­jien pöy­däl­lä. Hyvä kui­ten­kin, että otet­tiin esiin.

    Ohjel­ma ei ota kovin yksi­löi­tyä kan­taa tulo­puo­len jär­jes­tä­mi­seen. Kun se uskal­le­taan teh­dä, uuden libe­raa­li­puo­lu­eel­le alku on täs­sä. Urba­nis­mia ei tar­vit­se korostaa.

  19. Tee­mu Mero­nen:
    Tääl­tä voi kat­soa vii­te­läi­siä kun­ta­vaa­lieh­dok­kai­ta. Lis­ta ei edes ole kat­ta­va, kos­ka kaik­ki eivät ehti­neet lait­taa esit­te­lyä: http://www.tiedepuolue.fi/ehdokkaat/

    Kyl­lä tuos­ta sil­ti näkee, että Viit­tee­seen kuu­luu pal­jon vih­rei­tä vai­kut­ta­jia ympä­ri Suomea.

    Jos halu­aa liit­tyä, täs­sä suo­ra linkki:
    https://www.vihreat.fi/liity?yhdistys=221

    Ter­ve­tu­loa mukaan!

    t. Tee­mu Meronen
    Viit­teen pj

    Pyy­täi­sin täs­mäl­lis­tä tar­ken­nus­ta sii­hen, että mak­sa­mal­la jäsen­mak­sun Viit­tee­sen, voi­sin äänes­tää Vih­rei­den puheen­joh­ta­ja­vaa­lis­sa. Jos näin on, mit­kä ovat kriit­ti­set päivät?

  20. Ila­ri:
    Toi­voi­sin Viit­teen pai­noar­von tun­tu­vaa kas­vua taval­la tai toi­sel­la. Kie­mur­te­lu puo­lu­een omi­tui­sim­pia lin­jan­ve­to­ja seli­tel­les­sä on ollut jok­seen­kin kiusaan­nut­ta­vaa seu­rat­ta­vaa kal­tai­sel­le­ni vaa­li­kar­jan edustajalle.

    Lie­nee vaa­ral­lis­ta aja­tel­la, että ry:llä ja rp:llä on oikeas­taan vain yksi kir­jain eroa. 

    Viit­teen pai­noar­voa voi lisä­tä liit­ty­mäl­lä jäse­nek­si, kyl­lä ne pai­kat puo­lu­een lin­jaa päät­tä­vis­sä eli­mis­sä jakau­tu­vat yhdis­tys­ten suh­teel­lis­ten pai­no­jen mukai­ses­ti. PJ:stä tulee jäse­nää­nes­tys, eli liit­ty­mäl­lä pikai­ses­ti ehtii vie­lä mukaan päät­tä­mään Nii­nis­tön seu­raa­jas­ta. Myön­nän kyl­lä että reaa­loil­le täy­del­li­ses­ti sopi­vaa kan­di­daat­tia ei ole vie­lä ilmoit­tau­tu­nut kisaan, Ozan Yanar’in kan­toi­hin en ole pereh­ty­nyt. Sitä­pait­si PJ ei ole kaik­ki, myös vara-PJ:llä ja puo­lue­val­tuus­tol­la on oleel­li­nen mer­ki­tys, ja minul­la on tuti­na että nii­hin on tulos­sa muutoksia.

    Jos lam­pun hen­ki toteut­tai­si oman toi­vee­ni, Ode ilmoit­tai­si ‘Äänes­tä Kari Kana­sel­le tatuoin­ti’ ‑säi­keen hen­ges­sä ryh­ty­vän­sä PJ-kan­di­daa­tik­si jos Viit­tee­seen liit­tyy ennen 7.5. tuhat jäsen­tä lisää. Arve­len kyl­lä että tämän tiel­lä on mui­ta­kin estei­tä kuin että lam­pun hen­kiä ei ole olemassa.

  21. Samaa uskot­te­lua että paran­ta­mal­la tek­no­lo­gi­aa kas­vu on vain hyväs­tä. Eli Fin­nair vaih­taa A340:stä A350:n ja tek­no­lo­gia pelas­taa kas­vun hai­toil­ta. Samal­la Fin­nair laa­jen­taa lai­vas­to­aan ja konei­ta on enem­män. Mitään pääs­tö­vä­hen­nys­tä ei tapah­du, mut­ta tek­no­lo­gia pelas­taa. FAIL.

    Ter­ve­me­noa vaan sin­ne Fen­no­voi­man työ­maal­le hei­lut­ta­maan vih­rei­den lip­pua Bul­ga­rian ener­gia­ma­fian, Puti­nin ja Sipi­län bul­vaa­nin kans­sa. Myy­kää vie­lä asei­ta sau­deil­le, kun mil­lään ei ole mitään väliä. Ja pis­tä­kää toki se mos­kei­ja pys­tyyn oikein niil­lä möly­tol­pil­la. Hie­noa tie­teen arvos­tus­ta, kun yli­opis­to­ja aje­taan alas ja sit­ten vih­rei­den rin­ta­ma onkin tuo­mas­sa höpö­us­kon­to­ja tilal­le. Ihan kuin täs­sä tar­vit­tai­siin vie­lä suur­ta vähem­mis­töä joka tie­teen sijas­ta uskoo­kin van­ho­ja ukko­ja jot­ka höpöt­tä­vät totuu­det jos­tain van­has­ta väki­val­taa täyn­nä ole­vas­ta kirjasta.

  22. Ydin­voi­man vas­tus­ta­mi­nen Venä­jän ja talou­den perus­teel­la ovat Vih­reis­sä täy­sin pääl­le­lii­mat­tu­ja. Ei kai kukaan kuvit­te­le, että jos joku län­si­mai­nen toi­mi­ja oli­si tar­jon­nut y‑voimalan hal­val­la, sitä ei oli­si vastustettu?

    Muu­ten­kin talou­del­li­set perus­te­lut ovat vähän kum­mal­li­sia, kun samaan aikaan 60€/MWh tuu­li on muka hal­paa ja kym­pin hal­vem­pi y‑voima kallista.

    Välil­lä ydin­voi­maa on vas­tus­tet­tu jopa lii­an hal­pa­na, jol­loin se mah­dol­lis­tai­si talou­den mit­ta­van laajentamisen.

  23. Vii­te – Tie­teen ja tek­no­lo­gian vih­reät ry:n lin­kin alkusanoissa/Eeva Sai­ra­nen: “Mikään tiet­ty tie­tee­na­la tai tut­ki­mus­koh­de ei voi luva­ta rat­kai­su­ja, inno­vaa­tioi­ta tai mul­lis­ta­via muu­tok­sia elä­män­ta­paam­me.” ja edel­leen “Ihmi­si­nä me olem­me par­haim­mil­lam­me sil­loin kun tavoit­te­lem­me uutta…”
    Näi­hin­kin lausei­siin sisäl­tyy kuin itses­tään sel­vyy­te­nä, että elä­män­ta­paam­me tulee muut­taa — ei siis säi­lyt­tää. Taho, joka ensi­kä­des­sä hakee muu­tos­ta, ei saa yleen­sä kan­na­tus­ta. Sik­si myös tie­de ja tek­niik­ka­kin ovat monel­le peik­ko. Muu­tok­sia vas­tus­ta­mas­sa ovat kon­ser­va­tii­vi­set puo­lu­eet. Muu­tos­vas­ta­rin­ta kui­ten­kin enem­män tai vähem­män voi­mak­kaa­na lie­nee meis­sä kai­kis­sa. Muu­tos sii­tä­kin huo­li­mat­ta voit­taa, tosin tus­kal­li­sen hitaas­ti, kun sii­hen on pak­ko. Sen näem­me, kun kat­som­me historiaan.

    Kui­ten­kin kun oikein huo­nos­ti menee, hae­taan tur­vaa enti­ses­tä. Täs­tä ker­too sekin, että taan­tu­vien kun­tien val­tuus­tois­sa var­mim­min voit­ti kes­kus­ta­puo­lue (ja Trump syvän län­nen taka­mail­la). Vas­ta täys­tu­hon jäl­keen uudis­tuk­set kun­nol­la voi­vat voittaa.

    Kuin täl­le aiheel­le tilauk­se­na Hesa­ris­sa oli eilen 24.4 jut­tu, jos­sa poh­dis­kel­tiin mik­si tie­tee­seen ei luo­te­ta tai oikeam­min sitä ei hyväk­sy­tä. Tätä seu­raa­vaa tuu­mai­lua ei Hesa­ri­kaan uskal­tai­si kir­joit­taa: Kos­ka ihmi­nen pol­veu­tuu eläi­mis­tä, sil­lä on jäl­jel­lä tai jopa vah­vis­tu­nee­na lau­mae­läi­men viet­te­jä. Ne saa­vat teke­mään yhteis­työ­tä ja käyt­tä­mään koet­tu­ja mene­tel­miä — se on jo ammoi­sis­ta ajois­ta ollut ihmis­la­jin säi­ly­mi­sen edel­ly­tys. Yhteis­työ­tä edis­tä­mään on evo­luu­tios­sa ihmis­mie­liin kehit­ty­nyt tar­ve uskoa; uskoa juma­liin, usko­muk­siin, joh­ta­jiin ja eri­lai­siin auk­to­ri­teet­tei­hin. Samal­la­han tämä tar­koit­taa, että eri­lais­ta, jota uusi on väki­sin­kin, sitä vas­tus­te­taan. (Jopa rasis­ti­kin kum­pu­aa tällaisesta)

    Edel­lä halusin joh­da­tel­la sii­hen suu­reen ongel­maan, mik­sei tie­det­tä aina hyväk­sy­tä ja jon­ka takia sitä ei myös­kään kaik­ki tahot halua rahoit­taa. Sen sel­vit­tä­mi­nen­kin vaa­ti­si tie­det­tä avuk­seen. Luu­len­pa, että Vii­te ry:n tär­kein vies­ti on, eikä vain koh­te­liai­suus huma­nis­teil­le, kun­han se ei rii­tau­ta eri oppi­suun­tia: “Poliit­ti­ses­sa pää­tök­sen­teos­sa tulee yhä parem­min kye­tä hyö­dyn­tä­mään myös sitä tut­ki­mus­tie­toa, jota tuo­te­taan ihmis­tie­tei­den alueella.”

  24. Sylt­ty:
    Ydin­voi­man vas­tus­ta­mi­nen Venä­jän ja talou­den perus­teel­la ovat Vih­reis­sä täy­sin päälleliimattuja. 

    Tai aina­kin ulko­puo­li­sen kor­vis­sa tuol­lai­set perus­te­lut kuu­los­ta­vat yhtä uskot­ta­val­ta kuin per­su joka sanoo ole­van­sa “peri­aat­tees­sa maa­han­muu­ton kan­nal­la, mut­ta ei just näi­den ihmis­ten kohdalla”.

    Mut­ta itse viit­teen ohjel­ma kuu­los­taa kyl­lä hyvältä!

  25. Osa kas­vun muo­dois­ta on ympä­ris­töl­le hyö­dyl­li­siä, osa hai­tal­li­sia. Pitää vas­tus­taa hait­to­ja, ei kasvua.

  26. Tapio: Pyy­täi­sin täs­mäl­lis­tä tar­ken­nus­ta sii­hen, että mak­sa­mal­la jäsen­mak­sun Viit­tee­sen, voi­sin äänes­tää Vih­rei­den puheen­joh­ta­ja­vaa­lis­sa. Jos näin on, mit­kä ovat kriit­ti­set päivät?

    Tämän tie­don perus­teel­la PJ-ehdo­kas­a­set­te­lu on sel­vil­lä 7.5., jäse­nää­nes­tyk­seen pää­see osal­lis­tu­maan jos Viit­tee­seen (tai muu­hun yhdis­tyk­seen) on liit­ty­nyt 15.5. men­nes­sä, ja äänes­tys­tu­los las­ke­taan puo­lue­ko­kouk­ses­sa JOS vähin­tään 50% jäse­nis­tä on jät­tä­nyt äänen.

  27. Kokoo­mus — Var­tiai­sen vai Har­ki­mon linjalla?
    Puo­luei­den ohjel­mat muut­tu­vat hil­jal­leen jäsen­ten muka­na ja kai­kis­sa puo­lueis­sa on sisäis­tä vääntöä.
    EU:ssa Greens on ollut vai­ku­tus­val­tai­nen juu­ri mui­ta suu­rem­man yhte­näi­syy­den vuoksi.

  28. Tuo­han on todel­la hyvä peri­aa­teoh­jel­ma. Ei täy­del­li­nen tie­ten­kään, mut­ta sai aina­kin minut hyväl­le mielelle.

    Toi­vo­tan Viit­teel­le suur­ta vai­kut­ta­vuus­ker­roin­ta tule­vis­sa taistoissa.

  29. Mikä tuos­sa Viit­teen ohjel­mas­sa edus­ti vih­re­ää poli­tiik­kaa tai edus­ti jon­kin­lais­ta vaih­toeh­toa nyky­ke­hi­tyk­sel­le? Ydin­voi­ma on ok, GMO on ok, teho­vil­je­ly on ok, ruo­ka voi­daan tuot­taa bio­tek­no­lo­gi­ses­ti jne. Ja var­maan jos kaik­ki menee kui­ten­kin pie­leen, voi­daan muut­taa Mar­siin. Ette­kö voi­si vaik­ka äänes­tää Kokoomusta?

  30. Vih­reäs­sä talous­po­li­tii­kas­sa mark­ki­na­ta­lous ote­taan annet­tu­na tosi­asia­na. Läh­tö­koh­ta­na on, että mark­ki­na­me­ka­nis­mien heik­kou­det eli ns. mark­ki­na­vir­heet, kuten ulkois­vai­ku­tuk­set ja tuloe­rot, pyri­tään kor­jaa­maan tavoit­tee­na sosi­aa­li­nen oikeudenmukaisuus.”

    Mil­lä perus­teil­la tuloe­rot ovat markkinavirheitä?

  31. Mar­kus Mau­nu­la:
    “Vih­reäs­sä talous­po­li­tii­kas­sa mark­ki­na­ta­lous ote­taan annet­tu­na tosi­asia­na. Läh­tö­koh­ta­na on, että mark­ki­na­me­ka­nis­mien heik­kou­det eli ns. mark­ki­na­vir­heet, kuten ulkois­vai­ku­tuk­set ja tuloe­rot, pyri­tään kor­jaa­maan tavoit­tee­na sosi­aa­li­nen oikeudenmukaisuus.”

    Mil­lä perus­teil­la tuloe­rot ovat markkinavirheitä?

    Tark­ka huo­mio; oli­si pitä­nyt aina­kin lait­taa pilk­ku ennen “ja”-sanaa.

    Muu­ta­mat koh­tuut­to­mat tulot toki joh­tu­vat mark­ki­na­vir­heis­tä, esim. mono­po­leis­ta ja oli­go­po­leis­ta. Toi­sen­lai­nen ryh­mä on esim. (investointi)pankit ja nii­den insen­tii­vi­jär­jes­tel­mät. Mit­ta­vat insen­tii­vit joh­ta­vat koh­tuut­to­maan ris­kin­ot­toon, ja kun ris­kit sit­ten jos­kus lau­kea­vat, veronmk­sa­jat jou­tu­vat pelas­ta­maan pan­kit. Se, että pääs­te­tään syn­ty­mään too big to fail- tilann­ne, on mie­les­tä­ni erään­lai­nen markkinavirhe.

  32. Tapio: Tark­ka huo­mio; oli­si pitä­nyt aina­kin lait­taa pilk­ku ennen “ja”-sanaa.

    Tuo­han on mielipidekysymys.

  33. Hiuk­ka tra­gi­koo­mis­ta, että kun ydin­voi­ma oli talou­del­li­ses­ti kan­nat­ta­vaa, niin vas­tus­ta­jia hau­kut­tiin idea­lis­teik­si. Nyt kun ydin­voi­man raken­ta­mi­nen on muut­tu­nut kan­nat­ta­mat­to­mak­si, kan­nat­ta­jat muut­tu­vat ideakisteiksi.

    Syi­tä kan­nat­ta­mat­to­muu­del­le voi vään­nel­lä miten vaan, mut­ta se on kui­ten­kin se reaa­li­maa­il­ma. Nii­den, joi­den mie­les­tä ydin­voi­ma on kan­nat­ta­vaa tai sii­tä sel­lais­ta saa­daan, kan­nat­taa hakea töi­hin Tos­hi­bal­le. Siel­lä olis tarvetta.

    Itse en kan­na­ta ydin­voi­maa ydin­jät­tei­den takia. Riip­pu­mat­ta sii­tä, että saas­tut­ta­vem­pia­kin ener­gian­tuo­tan­to­muo­to­ja on ja pys­ty­tään kek­si­mään. Glo­baa­lil­la mit­ta­kaa­val­la ydin­jä­teon­gel­ma on kui­ten­kin suu­ri: 500 ton­nia plu­to­niu­mia, pari pro­mil­lea täs­tä tap­paa ihmis­kun­nan. Rikas­tet­tua “wea­pon­gra­de” uraa­nia 1500 ton­nia. Ydin­voi­ma­lat tuot­ta­vat kor­kea­ra­dio­ak­tii­vis­ta jätet­tä 2200 ton­nia JOKA vuo­si. Nyt on kasas­sa vajaat 80 000 tonnia.

    Toi­saal­ta koko Suo­men kan­san­tuo­te saa­tai­siin liha­vak­si, jos Suo­mi ryh­tyi­si mart­tyy­rik­si, ja ottai­si “vakaa­seen” perus­kal­lioon­sa koko pla­nee­tan ydin­jät­teet. Vähän kuin Nor­ja on vara­kas öljy­val­tio, niin Suo­mes­ta tuli­si vara­kas ydin­jä­te­val­tio. Suo­mi olis kui­ten­kin aika opti­maa­li­nen paik­ka, insi­nöö­rit huo­lel­li­sia ja sän­til­li­siä, viran­omais­kor­rup­tio vähäis­tä ja väes­tön­ti­heys alhai­nen, jos ongel­mia seu­raa­van vuo­si­mil­joo­nan aika­na tulee. 100 000 ton­nia mats­kua tai­taa jon­kin­ver­ran säteil­lä läm­pöä­kin, sil­lä vois hoi­taa koko maan kau­ko­läm­mön? Pal­jon­kos Onka­lo täy­si­näi­se­nä tuot­taa läm­pöä seu­raa­van vuo­si­tu­han­nen aika­na? Eikös se kan­nat­tais ottaa talteen?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.