Kategoria: _

Juristien kömpelö maailma (2) kaksoisrangaistavuuden kielto

Jotain on pahasti pielessä, kun Irakin kur­di, joka tilasi nor­jalaisen vai­mon­sa palkka­murhan, elää vapaana miehenä Suomes­sa. Hän­tä ei voi palaut­taa Iraki­in, kos­ka hän­tä odot­taa siel­lä kuolemantuomio.

Vaikut­taisi yksinker­taiselta tuomi­ta hänet Suomes­sa Suomen lakien mukaan. Tähän ymmärtääk­seni Suomen laki taipuu, kos­ka Suomen rikoslain mukaan voidaan tuomi­ta jopa ulko­maalaisia ulko­mail­la tehdy­istä rikoksista.

Olen asi­as­sa lehti­ti­eto­jen varas­sa, mut­ta ole­tan, ettei uut­ta tuomio­ta voi­da antaa, kos­ka hänet on jo ker­ran tuomit­tu, eikä samas­ta rikok­ses­ta voi antaa kah­ta tuomio­ta, tai siis tuomio­ta kahdessa eri oikeu­denkäyn­nis­sä. Jat­ka lukemista “Juristien köm­pelö maail­ma (2) kak­sois­ran­gais­tavu­u­den kielto”

Juristien kömpelö maailma (1)

Har­voin olen kokenut oloni yhtä helpot­tuneek­si siitä, että en ole enää kansane­dus­ta­ja kuin käsil­lä ole­van kään­ny­tys­lain yhtey­dessä. Onnek­si ei tarvitse olla päättämässä.

San­o­taan tästä nyt kuitenkin se, että asi­aan liit­tyy kysymys ihmisoikeuk­sista ja oikeusval­tios­ta, mut­ta myös se käytän­nön kysymys, toimi­iko hal­li­tuk­sen esit­tämä menet­te­ly ylipään­sä. Tästä jälkim­mäis­es­tä asi­as­ta en tiedä mitään, kos­ka en ole kansanedustaja.

Tässä yhtey­dessä olen taas ker­ran tör­män­nyt siihen, että juristien ajat­te­lu­ta­pa poikkeaa täysin siitä ajat­te­lu­tavas­ta, jota min­ulle on yliopis­tossa opetettu.

Olen käynyt val­ti­oti­eteel­lisessä tiedekun­nas­sa jonkin lyhyen kurssin joh­datuk­ses­ta oikeusti­eteisi­in, mut­ta en edes muista, mitä se käsit­teli. Olen poh­jak­oulu­tuk­seltani tilas­toti­eteil­i­jä, ja tilas­toti­eteen maail­mas­sa mie­lenki­in­toiset kysymyk­set liit­tyvät toden­näköisyyk­si­in. Toinen osaamisalueeni on taloustiede, jos­sa taas olen­naista on, että kaikil­la asioil­la on jokin vai­h­to­suhde mui­hin asioi­hin, siis trade off. On hyvin arvokkai­ta asioi­ta, mut­ta minkään asian arvo ei ole ääretön.

Juristin maail­mas­sa taas ei lähtöko­htais­es­ti ole epä­var­muut­ta, syytet­ty on joko syylli­nen tai syytön, vaik­ka sit­ten yhden äänen enem­mistöl­lä. Oikeudet ovat ehdot­to­mia eikä niil­lä siis ole mitään vai­h­to­suhdet­ta mihinkään.

Nämä kak­si asi­aa johta­vat aivan eri­laiseen ajat­telu­un kuin omani. Jat­ka lukemista “Juristien köm­pelö maail­ma (1)”

Jäähyväiset HUS:lle (6) Omaisuuden myynti

Val­tio ohjaa sote­meno­ja tiukalla bud­jetil­la, jon­ka ylit­tämis­es­tä seu­raa jotain ikävää. Jot­ta menokuri olisi tehokas, kiel­letään myös lainanotto.

Epäjo­hdon­mukaises­sa talouskuris­sa on se vika, että se vääristää toim­intaa. Tässä on epäjo­hdon­mukaista se, että vaik­ka taset­ta ei saa huonon­taa otta­mal­la lainaa, sitä saa huonon­taa myymäl­lä omaisuutta.

Omaisu­u­den myyn­ti on perustel­tua, jos sille ei ole omaa käyt­töä. Sen sijaan kiin­teistö­jen myyn­ti ja vuokraami­nen takaisin – samal­la sopimuk­sel­la – ei eroa lainan oto­s­ta mitenkään muuten kuin että se on kalli­im­paa. Takaisin vuokra­tus­ta kiin­teistöstä joutuu vuoren­var­masti mak­samaan vuokraa enem­män kuin olisi ollut myyn­ti­t­u­loa vas­taa­van lainan reaa­liko­rko, siis korko vähen­net­tynä inflaatiolla.

HUS on ajet­tu taloudel­lis­es­ti niin nurkkaan, että sen on otet­ta­va syömävelkaa myymäl­lä kiin­teistöjä ja vuokraa­mal­la ne takaisin. Tämä on aivan hul­lua, mut­ta pakko mikä pakko.

Onko val­tio­val­ta vain tyh­mä, vai onko tässä jokin piilotet­tu agenda?

Jäähyväiset HUS:lle (5): Pitäisikö Uudenmaan erityisratkaisu purkaa?

HUS:n talousongel­mat oli help­po ennus­taa, kun näki Uuden­maan eril­lis­ratkaisun rak­en­teen. Kun val­tio antaa rahat hyv­in­voin­tialueille, nämä otta­vat itselleen sen mitä tarvit­se­vat ja anta­vat HUS:lle mitä jää. Oli help­po ennus­taa, että hyv­in­voin­tialueet säästävät HUS:n menois­sa, ja niin on tapahtunutkin.

On san­ot­tu, että Uuden­maan eril­lis­ratkaisu pitäisi purkaa ja tehdä Uud­esta­maas­ta (1,7 miljoon­aa asukas­ta) saman­lainen kuin muista hyv­in­voin­tialueista, esimerkik­si Kes­ki-Poh­jan­maas­ta (68 000 asukasta).Näin päästäisi­in osaoptimoinnista.

Uusimaa on liian suuri yhdestä pisteestä johdettavaksi

Jos kaik­ki päätök­sen­teko olisi aina opti­maal­ista, kan­nat­taisi koko maan yhdis­tää yhdek­si alueek­si, mut­ta kaik­ki päätök­sen­teko ei ole aina opti­maal­ista. Uusi­maa olisi ker­takaikkises­ti liian suuri alue hal­lit­tavak­si yhdestä pis­teestä. Mikä sopii ehkä Kes­ki-Poh­jan­maalle ei sovi Uudelle­maalle. Jat­ka lukemista “Jäähyväiset HUS:lle (5): Pitäisikö Uuden­maan eri­ty­is­ratkaisu purkaa?”

Jäähyväiset HUS:lle (4): Poliitikot pois hallituksesta?

Paljon on tul­lut myös palautet­ta, että poli­itikot pitää saa­da pois HUS:n hallituksesta.

Joskus 40 vuot­ta sit­ten läh­es yhteiskun­nan koko eli­it­ti kuu­lui puolueisi­in, joten rekry­toin­tipo­h­jana puoluei­den jäsenet ei ollut huono. Kun poli­ti­ikan suo­sio on laskenut, rekry­toin­tipo­h­ja on heiken­tynyt ja eri­tyis­es­ti joil­lakin puolueil­la on vaikeuk­sia täyt­tää paikkansa kunnolla.

Tämä ongel­ma ei kuitenkaan koske HUS:n hal­li­tus­ta. Se on poli­it­tisek­si hal­li­tuk­sek­si harv­inaisen pätevä. Kos­ka myös min­un osaamis­tani on kyseenalais­tet­tu, totean puo­lus­tuk­sek­seni, että toim­imi­nen kak­si vuot­ta perus­palve­lu­min­is­ter­inä antoi melkoisen tehok­oulu­tuk­sen ter­vey­den­huol­lon strate­giseen johtamiseen. Har­ras­tuk­seni alaan on jatkunut senkin jälkeen.

Mut­ta itse aiheeseen? Pitäiskö HUS:lla olla ammat­ti­laishal­li­tus? Jat­ka lukemista “Jäähyväiset HUS:lle (4): Poli­itikot pois hallituksesta?”

Puheeni valtuustossa ja kysymys Hesarille

Keski­tyn tässä puheessani kah­teen asi­aan, seg­re­gaa­tioon ja asun­to­tuotan­toon. Seg­re­gaa­tio on kaikkia suuria kaupunke­ja vain­oa­va vihe­liäi­nen tau­ti, jon­ka ennal­taehkäisyyn kan­nat­taa käyt­tää huo­mat­tavasti rahaa, kos­ka epäon­nis­tu­mi­nen vas­ta kalli­ik­si tuleekin. Kat­sokaa vain kan­sain­välisiä epäon­nis­tu­jia, joi­ta ei tarvitse edes etsiä kaukaa.

Helsingis­sä on meneil­lään voimakas muut­tovir­ta, jos­sa hyvin koulute­tut muut­ta­vat pois alueil­ta, jois­sa koulu­tus­ta­so on mata­la. Huo­mat­takoon, että selit­täjänä on nimeno­maan koulu­tus, eivät niinkään tulot.

Käytämme melko paljon rahaa seg­re­gaa­tion tor­jun­taan, mut­ta tuos­ta rahas­ta suurin osa menee tor­ju­maan rikkaiden ghet­to­ja. Sil­läkin on ansion­sa, kos­ka se tor­juu kansan jakau­tu­mista kovin eri taval­la maail­man koke­vi­in luokki­in, mut­ta seg­re­gaa­tion pahin­ta ongel­maa, köy­hyys­tasku­jen syn­tymistä se ei ehkäise. Jat­ka lukemista “Puheeni val­tu­us­tossa ja kysymys Hesarille”

Jäähyväiset HUS:lle (3) Toiminnan tehostaminen

Paljon on tul­lut palautet­ta, että sairaaloille ei pidä antaa lisää rahaa, vaan niiden pitää tehostaa toimintaansa.

Tämä tavoite tun­tu­isi uskot­tavam­mal­ta, jos paljon tehokkaampia sairaaloi­ta  olisi jos­sakin. Sik­si en oikein usko merkit­tävään tuot­tavu­us­loikkaan. Peruster­vey­den­huol­los­sa näen paljon suurem­pia mah­dol­lisuuk­sia toimin­nan parantamiseen.

Silti esitän eräitä asioi­ta, joi­ta muut­ta­mal­la voisi yrit­tää paran­taa tuottavuutta.

Virkamiehet suojattu tsaarilta

Tsaar­in­val­lan aikana virkami­esten ase­maa pönkitet­ti­in, jot­ta tsaari ei voisi puut­tua hei­dän tekemisi­in­sä. Tsaarista päästi­in, mut­ta virkami­esten koroste­tut oikeudet jäivät. Se tuot­taa val­tavaa jäykkyyt­tä. On vaikea johtaa organ­isaa­tio­ta, jos­sa alaisil­la on oma tiuk­ka revi­irin­sä, jon­ka sisäl­lä hei­dän toimi­in­sa ei voi puut­tua. Kaikissa organ­isaa­tiois­sa esi­in­tyy muu­tosvas­tar­in­taa, mut­ta sairaalois­sa sille on kaivet­tu juok­suhau­dat. Jat­ka lukemista “Jäähyväiset HUS:lle (3) Toimin­nan tehostaminen”

Näistä ehdokkaista valitsisin vihreiden listalla

Uskon vihrei­den saa­van europar­la­ment­ti­in kak­si paikkaa, kos­ka eurovaaleis­sa vihreät ovat aina ylit­täneet gallupit. Euroop­pa kiin­nos­taa vihre­itä, ja sik­si he käyvät äänestämässä. Nyt kuitenkin pitää myös käy­dä äänestämässä. Siis hopi hopi kohti vaalipaikkaa.

Halu­an nos­taa vihrei­den lis­toil­ta eräitä mie­lenki­in­toisia ehdokkai­ta. Kun val­takun­nal­lisel­la listal­la on vain 20 ehdokas­ta, he ovat kaik­ki hyviä, mut­ta en voi nos­taa kaikkia, kos­ka sil­loin en nos­ta ketään. Jokaisel­la ehdokkaak­si kelpu­ute­tul­la on hyvä tule­vaisu­us vihreissä.

Jos halu­aa tukea vihrei­den ehdokkaista jotain sel­l­aista, jota en ole tässä nos­tanut, se kan­nat­taa tehdä. Kos­ka vihreät eivät ole vaalili­itossa, ääni menee vihreille, äänestää ehdokkaista ketä hyvän­sä. Ei siis tarvitse taktikoida.

Ehdokkaista on perus­teel­lisem­mat esit­te­lyt vihreat.fi ‑sivus­tol­la.

Atte Harjanne

Olen äänestänyt Attea jok­seenkin kaikissa vaaleis­sa viime aikoina. Nyt olen vähän epä­var­ma. Attes­ta tulisi kyl­lä hyvä mep­pi, mut­ta hän­tä tarvi­taan myös koti­maan poli­ti­ikas­sa. Ehdot­tomasti hyvä val­in­ta myös Europar­la­ment­ti­in. Jat­ka lukemista “Näistä ehdokkaista val­it­sisin vihrei­den listalla”

Muistelmista pois jätettyä: VM:n pöhkö tuottavuusmittari

Muis­telmis­tani Voit­to­ja ja tap­pi­oi­ta jäi pakos­ta pois paljon asioi­ta. Julkaisen niitä blogillani niin paljon kuin jaksan.

Toimin perus­palve­lu­min­is­ter­inä vuosi­na 2000–2002. Tuol­loin VM julk­isti tiedon, että sairaaloiden tuot­tavu­us olisi laskenut lyhyessä ajas­sa merkit­tävästi ja vaati toimia.

Tieto tun­tui minus­ta kum­malliselta, sil­lä eri­tyis­es­ti kirur­gias­sa oli otet­tu merkit­täviä aske­lia toimin­nan tehostamisek­si siir­tymäl­lä päivä- ja lyhytkirur­giaan.  Kos­ka täl­laiset laskel­mat oli­vat min­un osaamisaluet­tani, pyysin laskel­mat itselleni.

Kävi ilmi, että VM:n käyt­tämä mit­tari oli varsin bru­taali. He lask­i­vat yksinker­tais­es­ti vain sairaalapäivän, tai oikeas­t­aan sairaalayön hin­taa. Tuo tuot­tavu­u­den ”lasku” joh­tui juuri tuos­ta kirur­gian kehi­tyk­ses­tä kohti päivä- ja lyhytkirur­giaa. Kehit­tyneem­mil­lä tavoil­la poti­laaseen ei tarvin­nut tehdä niin isoa reikää, minkä seu­rauk­se­na hänet voiti­in kotiut­taa heti tai ainakin seu­raa­vana päivänä. Ennen sairaalas­sa maat­ti­in viikko tai kak­si toipumas­sa. Sairaalayöpymisiä tuli vähem­män, minkä seu­rauk­se­na VM:n mit­tari oli punaisel­la, kos­ka itse toimen­pide mak­soi yhtä paljon tai läh­es yhtä paljon.

Vähän fik­sumpi mit­tari olisi osoit­tanut tuot­tavu­u­den merkit­tävää nousua.

 

Laintulkintaan pitäisi olla oikotie

Pitäisi olla nopeampi tapa selvit­tää korkeim­man hallinto-oikeu­den tulk­in­ta voimas­sa olev­as­ta laista. Nyt ennakko­ta­pauk­sen saamiseen voi kulua vuosia. 

HUS:n hal­li­tuk­sen päätök­ses­tä lakkaut­taa syn­ny­tyk­set Loh­jal­la on valitet­tu lukuisin perustein. Mui­hin on help­po vas­ta­ta, mut­ta yksi val­i­tus­pe­rus­ta on ongel­malli­nen. Vedot­ti­in HUS:n hal­li­tuk­ses­sa istu­vi­in jäävei­hin jäseni­in. Vähän täl­lais­es­ta on ennakko­ta­paus, jos­sa hallinto­tuomiois­tu­in on toden­nut jääviy­den, joskaan se ei ole suo­raan verrannollinen.

Päätök­seen jääviy­det eivät vaikut­ta­neet, pikem­minkin päin­vas­toin. Jääviksi epäilleet äänes­tivät pääosin päätöstä vas­taan. Taval­laan se osoit­ti hei­dän ase­mansa kun­nan­hal­li­tuk­ses­sa ja hyv­in­voin­tialuei­den hal­li­tuk­ses­sa vaikut­ta­neen hei­dän kan­toi­hin­sa, mut­ta niin olisi vaikut­tanut asuin­paikkakin. Jat­ka lukemista “Lain­tulk­in­taan pitäisi olla oikotie”