Vuosi: 2015

Onko arava-vuokratalojen politiikka epäonnistunut torjumaan segregaatiota?

Essi Eero­la ja Tuuk­ka Saari­maa ovat julkaisseet VATT:n julka­is­usar­jas­sa tutkimuk­sen sosi­aalisen asun­to­tuotan­non vaikut­tavu­ud­es­ta (Who Ben­e­fits from Pub­lic Hous­ing?, VATT work­ing papers 68). Tutkimuk­sen voi lada­ta itselleen tästä. Se on voimakas puheen­vuoro nou­datet­tua poli­ti­ikkaa vas­taan. Niin ainakin minä sen tulkitsen.

Vai­h­toe­htona sille, että tehdään eril­lisiä halpo­ja asun­to­ja pien­i­t­u­loisille, on tukea pien­i­t­u­loisia asun­totuen kaut­ta. Kyse on siis siitä, kohdis­te­taanko tuki seini­in vai asukkaisiin.

Seinien tukemista puo­lus­te­taan viral­lis­es­ti sil­lä, että näin voidaan ohja­ta sosi­aal­ista asun­to­tuotan­toa myös parem­mille alueille. Asun­totuen mukana pien­i­t­u­loiset pyrk­i­sivät asumaan sinne, mis­sä asum­i­nen on halv­in­ta ja tulok­se­na olisi seg­re­gaa­tio ja slum­mit. Tosi­asi­as­sa luulen, että tähän poli­ti­ikkaan on alun perin päädyt­ty aivan muista syistä, joista alem­pana tässä artikkelissa.

Tutkimuk­sen mukaan juuri tätä tavoitet­ta sosi­aa­li­nen asun­to­tuotan­to ei ole toteut­tanut lainkaan, vaan on saat­tanut jopa edis­tää segregaatiota.

Hyvä­tu­loiset asu­vat hyvä­tu­loisil­la alueil­la myös ara­va-kan­nas­sa Jat­ka lukemista “Onko ara­va-vuokrat­alo­jen poli­ti­ik­ka epäon­nis­tunut tor­ju­maan segregaatiota?”

Työlliset ovat työttömiä tärkeämpiä

Palvelu­alan työn­tek­i­jöi­den ammat­ti­jär­jestö PAM on ilmoit­tanut valvo­vansa silmä kovana, että kaup­po­jen auki­oloaiko­jen piden­tymis­es­tä koitu­vat lisä­tun­nit annetaan vak­i­tu­isille, osa-aikatyötä tekeville sen sijaan, että palkat­taisi­in työt­tömiä. Tätä ei ole osat­tu julk­isu­udessa pahek­sua enkä pahek­su minäkään, kos­ka laki on PAM:in puolel­la ja kos­ka kau­pan osa-aikaiset työn­tek­i­jät ovat varsin matalapalkkaisia.

Olisi perusteltavis­sa myös se kan­ta, että olisi vielä tärkeäm­pää kokon­aan työt­tömien päästä kiin­ni edes osa-aikaiseen työhön. Itses­tään selvyytenä ote­taan se, että jo työssä ole­vien etu sivu­ut­taa työt­tömän edun. Jat­ka lukemista “Työl­liset ovat työt­tömiä tärkeämpiä”

Miten turvata sähkön riittävyys (3/3) Mitä tehdä ilmaisella sähköllä?

Sähkön hin­nan vai­hdel­lessa rajusti jakau­mal­la on myös toinen pää. Ajoit­tain sähkön hin­ta menee nol­laan ja on men­nyt jopa negati­ivisek­si. Kan­nat­taisi kek­siä käyt­tö­tarkoituk­sia sähkölle, joka ei mak­sa mitään tai melkein ei mitään. Se ei sil­loin oikeasti mak­sa mitään, kos­ka vai­h­toe­htona on veden juok­sut­ta­mi­nen ohi tur­bi­inien vesivoimaloissa.

Mieleen tulee vedyn valmis­t­a­mi­nen polt­toaineek­si tai muut sähkön avul­la valmis­tet­ta­vat syn­teet­tisen polt­toaineet. Jat­ka lukemista “Miten tur­va­ta sähkön riit­tävyys (3/3) Mitä tehdä ilmaisel­la sähköllä?”

Miten turvata sähkön riittävyys (2/3) Ratkaisuvaihtoehtoja

Pää­vai­h­toe­hto­ja tur­va­ta sähkön riit­tävyys on kaksi.

  • Mak­se­taan varaka­p­a­siteetista taval­la tai toisel­la yhteisesti.
  • Hyväksytään se, että sähkön hin­ta kohoaa ajoit­tain hyvin korkealle niin, että kap­a­siteetin ylläpi­to kan­nat­taa voimaloille, joi­ta käytetään vain muu­tamia kym­meniä tun­te­ja vuodessa.

Vai­h­toe­hdon yksi mukaises­ti toimien ei olisi päästet­ty voimay­htiöitä lopet­ta­maan lauhde­voimaloi­ta kan­nat­ta­mat­tom­i­na, vaan niille olisi mak­set­tu kap­a­siteet­ti­mak­sua siitä, että ne pitävät voimalat ras­vas­sa ja miehitet­ty­inä niin, että ne voidaan käyn­nistää suh­teel­lisen lyhyel­lä varoi­tusa­jal­la. Tämä kus­tan­nus olisi jaet­tu sähkön käyt­täjille esimerkik­si sulak­keen koon suh­teessa. Jat­ka lukemista “Miten tur­va­ta sähkön riit­tävyys (2/3) Ratkaisuvaihtoehtoja”

Miten turvata sähkön riittävyys (1/3) Ongelma

Sähkön tun­tiko­htainen pörssi­hin­ta määräy­tyy aina mar­gin­aalis­sa ole­van kalleim­man sähkön­tuotan­non mukaan. Tämä tarkoit­taa samal­la hin­ta-alueel­la ole­vaa mar­gin­aa­likus­tan­nuk­sil­taan kallein­ta tuotantolaitosta.

Sama hin­ta-alue tarkoit­taa sitä aluet­ta, jon­ka sisäl­lä siir­toka­p­a­siteet­ti riit­tää niin, että paikallisen sähköpu­lan vuok­si ei joudu­ta käyn­nistämään kalli­im­paa voimalaitos­ta. Suomen sisäl­lä siir­toka­p­a­siteet­ti yleen­sä riit­tää niin, että Suo­mi on koko ajan samaa hin­ta-aluet­ta. Suomen ja Ruotsin välil­lä on viime aikoina ollut ongelmia siir­toka­p­a­siteetin osalta, minkä seu­rauk­se­na Suomes­sa hin­ta on muo­dos­tunut korkeam­mak­si kuin Ruot­sis­sa, kos­ka Ruotsin hal­paa sähköä ei ole voitu siirtää Suomeen niin paljon kuin olisi ollut kysyn­tää. Sen sijaan Suo­mi ja Balt­ian maat ovat useim­miten samaa hin­ta-aluet­ta. Jat­ka lukemista “Miten tur­va­ta sähkön riit­tävyys (1/3) Ongelma”

Tuhoaako ilmastopolitiikka EU:n kilpailukyvyn?

Jos Varsi­nais-Suomes­sa olisi oma sähköveron­sa joka olisi korkeampi kuin muual­la Suomes­sa, ener­giaval­tainen teol­lisu­us kart­taisi Varsi­nais-Suomea. Varsi­nais-Suo­mi köy­hty­isi suh­teessa muuhun Suomeen. Tämä johtuu siitä, ettei Varsi­nais-Suomel­la ole omaa val­u­ut­taa ja siitä, että siel­lä nou­date­taan samo­ja työehtosopimuksia.

Eija-Riit­ta Korho­la ja todel­la moni muu näyt­tää ajat­tel­e­van, että mikä kos­kee yllä Varsi­nais-Suomea kos­kee yhtäläis­es­ti EU:ta globaalis­sa kil­pailus­sa. Jat­ka lukemista “Tuhoaako ilmastopoli­ti­ik­ka EU:n kilpailukyvyn?”

Vuoden viimeinen kaupunkisuunnittelulautakunta

Mel­lun­mäen purka­van saneer­auk­sen kaava.

Tein palau­tus­esi­tyk­sen, jos­sa edel­lytet­ti­in selvitet­tävän, olisiko han­ke toteutet­tavis­sa taloudel­lis­es­ti vähän lievem­mäl­lä tehokku­udel­la, kun pysäköin­tipaikkamäärä las­ke­taan uusien lasken­tao­hjei­den mukaises­ti. Uusi pysäköinti­nor­mi pois­taa 70 pysäköin­tipaikkaa, mis­tä tulee yli kah­den miljoo­nan euron säästöt. Vasem­mis­toli­iton Pekka But­tler olisi pan­nut tont­tite­hokku­udelle 1,8:n ylära­jan, mikä olisi kyl­lä kaatanut koko han­keen. Sitä ei kukaan muu kannattanut.

Esi­tys hyväksyt­ti­in yksimielisesti.

Pohjo­la-talon kaa­va Munkkivuoressa

Saimme toivo­m­i­amme kuvia Huopalah­den­ti­estä. Niiden mukaan katu­maise­ma pysyy kelvol­lise­na, vaik­ka talo­ja ei raken­netakaan kiin­ni kat­u­alueeseen. Olin vähän ajatel­lut hävitä tätä koske­van äänestyk­sen ihan vain his­to­ri­an kir­jo­ja ajatellen, mut­ta jätin sen tekemät­tä, kos­ka rak­en­t­a­mi­nen olisi myös tul­lut aika kalli­ik­si. Jat­ka lukemista “Vuo­den viimeinen kaupunkisuunnittelulautakunta”

Ilmaston lämpeneminen takoo ennätyksiä

lämpötila

Päät­tynyt mar­raskuu oli maa­pal­lol­la lämpimin koko mit­taushis­to­ri­an aikana – peräti 0,25 astet­ta lämpimämpi kuin edelli­nen ennä­tys vuodelta 2013.

Hui­pus­saan on myös 12 kuukau­den liuku­va keskiar­vo. Nasa las­kee neljän­nesvu­osi­ti­las­to­ja jostain syys­tä ryt­mil­lä joulu – helmikuu, maalis – toukokuu, kesä – elokuu ja syys- mar­raskuu. Niis­sä kaikissa viimeisin mit­taus on korkein. Se on jo selvä, että tästä vuodes­ta tulee mit­taushis­to­ri­an lämpimin.

Mitä Pariisin jälkeen?

On myön­net­tävä, että vähän huoles­tu­in, kun kuulin, että Pari­i­sis­sa on sovit­tu läm­pöti­lan nousun painamis­es­ta 1,5 asteeseen. Jos tavoite on käytän­nössä mah­do­ton saavut­taa, se oikeut­taa lipsumisen.

Vähän kuu­lostaa uhkaaval­ta, että on sovit­tu 1,5 asteesta, mut­ta tehdyt lupauk­set riit­tävät 2,7 asteeseen,

Mut­ta nyt on yhdessä julk­istet­tu, että 1,5 astet­ta olisi oikeas­t­aan vält­tämätön tavoite. Ei sen saavut­ta­mi­nen ole mah­do­ton­ta, vaik­ka se vaatikin muutoksia.

Suomes­sa esimerkik­si pitää tehdä paljon. Kivi­hi­ilelle ei oikein ole enää tilaa, mut­ta ei nyt ainakaan turpeelle, tuolle kivi­hi­iltäkin pahem­malle ilman­pilaa­jalle, jon­ka käyt­töä on vain lisät­ty. Jat­ka lukemista “Mitä Pari­isin jälkeen?”

Kaupunkisuunnittelulautakunta 15.12.2015

(Esi­tys­lis­taan tästä)

Vuo­den viimeisessä kok­ouk­ses­sa meil­lä on vain edel­lisessä kok­ouk­ses­sa pöy­dälle pan­tu­ja asioi­ta. Tämä ei tee kok­ouk­ses­ta help­poa ja nopeata.

Purka­va tiivistyskaa­va Mellunmäessä

Min­ua tämä kaa­va vähän hirvit­tää, kos­ka se on jo vähän liiankin tehokas. En kuitenkaan halua aset­tua pro­jek­tin tielle. Kaupun­ki voisi kuitenkin miet­tiä, onko jokin vial­la, jos purka­va saneer­aus vaatii kan­nat­taak­seen näin mas­si­ivisen kaa­van, vaik­ka talo­jen perusko­r­jaus mak­saisi läh­es yhtä paljon kuin uuden talon rak­en­t­a­mi­nen. Kaupun­gin kan­nat­taisi tul­la paljonkin vas­taan arvon­nousun leikkaamises­sa, kos­ka onhan täl­lainen tiivistämi­nen kaupungille ver­rat­tomasti edullisem­paa kuin uusien aluei­den rakentaminen.

Tässä autopaikkanor­mi on 1/120, kun käsit­telyssä olevas­sa uudessa normis­sa se olisi 1/140. Ero­tus on 70 paikkaa eli noin 2,5 M€. Ajat­telin ehdot­taa uuden normin mukaista paikkamäärää. Tätä vas­taan­tu­loa vas­taan taas raken­nu­soikeut­ta voisi vähän alen­taa, mut­ta se edel­lyt­täisi kaa­van palaut­tamista. Ehkäpä keskustelemme tästä lau­takun­nas­sa. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta 15.12.2015”