(Esityslistaan tästä)
Vuoden viimeisessä kokouksessa meillä on vain edellisessä kokouksessa pöydälle pantuja asioita. Tämä ei tee kokouksesta helppoa ja nopeata.
Purkava tiivistyskaava Mellunmäessä
Minua tämä kaava vähän hirvittää, koska se on jo vähän liiankin tehokas. En kuitenkaan halua asettua projektin tielle. Kaupunki voisi kuitenkin miettiä, onko jokin vialla, jos purkava saneeraus vaatii kannattaakseen näin massiivisen kaavan, vaikka talojen peruskorjaus maksaisi lähes yhtä paljon kuin uuden talon rakentaminen. Kaupungin kannattaisi tulla paljonkin vastaan arvonnousun leikkaamisessa, koska onhan tällainen tiivistäminen kaupungille verrattomasti edullisempaa kuin uusien alueiden rakentaminen.
Tässä autopaikkanormi on 1/120, kun käsittelyssä olevassa uudessa normissa se olisi 1/140. Erotus on 70 paikkaa eli noin 2,5 M€. Ajattelin ehdottaa uuden normin mukaista paikkamäärää. Tätä vastaantuloa vastaan taas rakennusoikeutta voisi vähän alentaa, mutta se edellyttäisi kaavan palauttamista. Ehkäpä keskustelemme tästä lautakunnassa.
Pohjolatalon kaava
Tämä kaava ei ole niin hyvä kuin se voisi olla, koska alueen keskellä on suojeltava entinen pääkonttoritorni. Se on optimaalista asuinkorttelia ajatellen aivan väärässä paikassa, mikä sotkee koko korttelin suunnittelun. Minua vähän kismittää Huopalahdentien katumaiseman tärveltyminen. Kannattaisiko hävitä äänestys vaatimuksesta rakentaa talot kiinni katuun. Kaava mahdollistaa sen, mutta ei siihen pakota. Yksi syy etupihan jättämiseen taitaa olla rakennuskustannukset. On kallista rakentaa, kun Huopalahdentietä ei voi sulkea rakentamisen ajaksi.
Asuntotonttien pysäköintipaikkamäärien laskentaohjeet
Näissä ohjeissa pysäköintipaikkavaatimukset alenevat keskimäärin viisitoista prosenttia. Tämä siis säästää vuosittain noin 15 M€. Minä tulen ehdottamaan tähän enemmän tapauskohtaista harkintaa, sillä liikaa on ollut tapauksia, joissa liian korkea normi estää järkeviä ratkaisuja. Tällä listalla oleva Mellunmäen kaava on yksi sellainen.
Lisäksi haluan voimaan lautakunnan pysäköintipaikkastrategiassa olevan mahdollisuuden rakentaa kaavan mukaisista paikoista aluksi vain vaikkapa puolet ja loput sitten, kun maksuhalukasta kysyntää ilmenee. Tämä on välttämätöntä, jos halutaan kohdistaa pysäköinnin kustannukset niiden käyttäjille. Jos paikkoja on rakennettava enemmän kuin niille on ottajia ja tai vuokraajia kustannuksia vastaavaan hintaan, ne joudutaan jakamaan alennettuun hintaan niin, että kustannukset sälytetään osaksi asumisen kustannuksia. Jos kysyntä myöhemmin nousee, paikkoja ei enää olekaan vapaana, koska ne luovutettiin alehintaan.
Muuten olen sitä mieltä, että alueella 1 (kantakaupunki) ei pitäisi olla velvoittavaa normia lainkaan. Markkinat hoitakoot. Yhteismaaongelman välttämiseksi osoite taloyhtiössä, joka on pysäköintipaikoista laistanut, ei oikeuttaisi asukaspysäköintitunnukseen.
Toimisto- ja liiketonttien autopaikkanormi
Tässä ei ymmärtääkseni ole suurempia ristiriitoja. Keskustassa maksiminormit, laidoilla miniminormit ja siinä välissä haarukka.
Miksi Lauttasaari mainitaan erikseen? Kuuluuko se, vai eikö, ryhmään merenrantaiset alueet?
Lauttasaari mainitaan erikseen, koska se ei ole kantakaupunkia vaan liitosalueita. Tosin tässä on pieni epoäjohdonmukaisuus: myös Munkkiniemi kuuluu liitosalueisiin, mutta osana ratikkakaupunkia Munkkiniemi herkästi ajatellaan osaksi kantakaupunkia.
“Yhteismaaongelman välttämiseksi osoite taloyhtiössä, joka on pysäköintipaikoista laistanut, ei oikeuttaisi asukaspysäköintitunnukseen.”
Eikö kannattaisi ennemmin tehdä asukaspysäköintitunnuksen hinnasta säätyvä sen mukaan, kuinka paljon pysäköintipaikkoja taloyhtiö omistaa (per neliömäärä)? Esim. 1 ap/100 m² oikeuttaisi nykyhintaiseen (joka olisi minimihinta) ja autopaikaton taloyhtiö taas vaikka 200 euroa/kk ‑hintaiseen. Suurin osa taloyhtiöistä maksaisi sitten jotain tuolta väliltä, vähän enemmän kuin nyt. Olisi kannustin rakentaa paikat itse, mutta jos se olisi erityisen vaikeaa ja toisaalta melko tarpeetonta, voisi kuitenkin jättää rakentamattakin.
Moi Osmo!
Ihmettelen, että sinua hirvittää Mellunmäen purkava tehotiivistyskaava. Sehän on juuri sitä kantakaupunkimaista pikseliä, jota itse olet ollut päättämässä lautakunnassa ja jonka mukaan suurinta osaa Lauttasaarta odottaa sama kohtalo. Ihmettelen myös, että pidät edelleen Lauttasaarta liitoslaueena. Sehän oli sitä tasan 70 vuotta sitten. Nyt lautakunta sinun myötävaikutuksellasi on määrittänyt suurimman osan Lauttasaarta kantakaupungiksi vaikka siellä metron tultua palaa takaisin liitosalueen paikallisliikenne, kun ei ole ratikkaa ja suorat bussilinjat kamppiin häviävät.
Ystävällisin terveisin
Ilpo
Helsingissä ei ole missään riittävästi pysäköintitilaa ja samalla yksittäisen paikan kustannukset on onnistuttu hilaamaan taivaisiin. Pysäköintipolitiikka on täysin epäonnistunut ja menossa entistä huonompaan suuntaan. Kuka ansaitsee ja mitä näillä päätöksillä?
Kalle, kannattaisiko sinun ryhtyä pysäköintiyrittäjäksi, kun olet niin varmaa, että hinnoissa on ilmaa?
Hyvä idea, mutta vaikeasti hallittava järjestelmä. KISS on parempi. Kadunvieripaikat tarvitaan satunnaisille kävijöille, liikkeiden asiakkaille, jakelulle jne.
Joo, ja mummoa ja/tai vaaria katsomassa käyville sukulaisille, joilla voisi olla niiden myötä enemmän aikaa läsnäoloon. Tuo ei saisi olla pelkkä satunnainen käynti, sillä yksinäisyys on heistä monelle iso ongelma.
On oikeastaan aika yllättävää ajatella, miten paljon kaikkea hyvää ja inhimillistä voisi kaupunki saada saada aikaan tälläkin saralla jo vaikka vain yhdellä ylimääräisellä, riittävän läheltä löytyvällä tyhjällä kadunvarsipaikalla! Eikö niitä pitäisi olla enemmän?
Nyt on Osmonkin aika herkistää mieli. On sentään joulukin jo jälleen tulossa …
Kannattaisiko taata markkinaehtoinen pysäköinti ilman kaupungin välistävetoja ja kompusta parin ison yrittäjän kanssa?
Tarkoittaako pysäköinnin markkinaehtoisuus sitä, että kaupungin tulisi pyrkiä maksimoimaan pysäköinnistä saatava tuotto? Loppu puoli-ilmaiselle asukaspysäköinnille?
Markkinaehtoisuus asukaspysäköinnin suhteen varmaankin tarkoittaisi sitä, että kadunvarsipaikkoja vastaava määrä pysäköintitunnuksia huutokaupattaisiin kaupunginosittain. Tämä kyllä parantaisi tilannetta nykyisestä ja helpottaisi autoilua. Autonvastustajan ihannetila on, että kadunvarsipaikat on varattuna sellaisten autojen pitkäaikaissäilytykseen, joita käytetään vain satunaisesti juhannuksena.
Ja autonvastustajan ihannetavoite taitaa olla se, että kukaan ei pääse enää liikkumaan mistään minnekään, kun joukkoliikenne on torso ja autoilu on tehty mahdottomaksi.
Kävin taas eilen ihailemassa kovalla metelillä rakennettuja Nordenskiöldinkadun pyöräkaistoja. Koko niiden olemassaolon aikana olen nähnyt siellä noin 3 pyöräilijää, ja niistäkin yksi ei ajanut pyöräkaistalla. Että semmonen liikenneratkaisu, jonka pitäisi pelastaa maailma.
Tuli tässä mieleen, että kaupunkisuunnittelupuolella voisi joku käydä kaupungin läpi ja listata kaikki pyörätiet ja ‑kaistat. Niitä listatessa sitten voisi merkitä jokaisen pätkän yhteyteen, onko kyseessä pyöräkaista, pyörätie vai yhdistetty pyörätie ja tutkia puuttuuko merkkejä ja ovatko merkit sopusoinnussa tiehen maalattujen merkintöjen kanssa (voin kertoa: kaikki eivät ole).
Samalla sitten myös listata kaikki suojatiemerkinnät ja suojateiden viistot reunakivet.
Pyöräilyä nimittäin haittaa todella paljon, kun nuo eivät muodosta konsistenttia kokonaisuutta lyhyelläkään matkalla. Joskus yhdistettyä pyörätietä katkoo toispuoliset suojatiet. Joskus pitää korttelin (tai tienpätkän) välein vaihdella yhdistetyltä tieltä pyörätielle tai kaistalle. Joskus on liikennemerkki joka väittää eri asiaa kuin merkinnät asvaltissa. Joskus jostain suunnasta puuttuu liikennemerkki, jolloin ajellaan eri suunnista tien samaa puolta. Tämä on aika järjetöntä jo silloin kuin ei ole muuta liikennettä, mutta lisättäessä yhtälöön toisen pyöräilijän, pari jalankulkijaa ja pari puuttuvaa liikennemerkkiä kukaan ei enää tiedä, millä puolella tietä kulkea ja miltä puolelta pääsee ohi.