Tuhoaako ilmastopolitiikka EU:n kilpailukyvyn?

48 vastausta artikkeliin “Tuhoaako ilmastopolitiikka EU:n kilpailukyvyn?”

1. Lisää kus­tan­nuk­sia, val­u­ut­ta devalvoituu ja kil­pailukyky jol­lain toisel­la alal­la para­nee. Kyl­la, mut­ta kansa köy­htyy: saa­vat saman ver­ran devalvoitunut­ta rahaa, jol­la oste­taan vähem­män kuin van­hal­la rahal­la. Tätä tuskin akti­ivis­es­ti halu­taan, mut­ta se voi olla lopputuloksena.

   Vastaa

2. “Suomen nykyiset vaikeudet voi selit­tää sil­lä, että Nokian lois­ta­va men­estys heiken­si Suomen kil­pailukykyä kaikil­la muil­la aloil­la ja nyt kun Nokian puhe­lim­ia ei enää ole, koko maa kärsii.”

   Voihan sitä selit­tää ja toki joku vaiku­tus Nokian rom­ah­duk­sel­lakin oli. Tosin eihän Noki­ain osu­us BKT:sta ollut kuin pari, kolme pros­ent­tia parhaimmillaan.

   Suomen vaikeuk­sien syistä pitäisi kir­joit­taa kir­ja tuleville polville. 

   Suurin syy on var­maan globaali investoin­til­a­ma, jota pahen­taa pankkien sään­te­ly EU:ssa. Suomes­sa pankkien merk­i­tys aloit­tavalle yri­tys­toimin­nalle on koko­lail­la katoa­mas­sa. Investoini­til­a­ma iskee eri­tyisen pahasti maa­han, joka tuot­taa paljon investoin­ti­hyödykkeitä. Nokia nyt esimerkik­si. Euro on tässä tilanteessa tuhoisa taloudelle, sen kai melkein kaik­ki myön­tää. Kus­tan­nus­ta­so on järkyt­tävä ja työ­markki­nat epä­vakaat. työt­tömyys huitelee noin 10 pros­en­tis­sa. Suomen ehkä ain­oa “luon­nolli­nen” kil­pailue­tu, Venäjä, on menet­tänyt merk­i­tyk­sen­sä mil­tei 90-luvun tapaan. Koul­u­laitos on poikkeuk­sel­lisen epä­tasa-arvoinen. Nais­ten työl­lisyys on korkeampi kuin miesten (mikä ei ole tietenkään moraalis­es­ti väärin tai mitään sel­l­aista mut­ta ker­too osaltaan työ- ja per­he­o­ri­en­toitunei­den sukupuolten ase­mas­ta tässä maas­sa). Voisi­han näitä luetel­la enemmänkin.

   Ulko­maisia investoin­te­ja sen­tään tulee kohtu­ullis­es­ti eri­tyis­es­ti tietotekni­ikas­sa, kiitos Nokian jäljiltä jääneen työvoimareservin. 

   Onko sit­ten korkeat kus­tan­nuk­set siu­naus, kun­han ne kohdis­tu­vat tiet­tyyn toim­intaan, esimerkik­si fos­si­ilis­ten polt­tamiseen, ojan kaivamiseen, taksin ajamiseen tai vaikka­pa kood­in vään­tämiseen? Eivät tietenkään vaik­ka joskus voivatkin olla.

   Vastaa

3. Tom­pe­lo:
   Voihan sitä selit­tää ja toki joku vaiku­tus Nokian rom­ah­duk­sel­lakin oli. Tosin eihän Noki­ain osu­us BKT:sta ollut kuin pari, kolme pros­ent­tia parhaimmillaan. 

   Jostain olen lukenut että parhaim­mil­laan Nokia vas­tasi 25% Suomen koko vien­nin arvosta. 

   Tom­pe­lo:
   Onko sit­ten korkeat kus­tan­nuk­set siu­naus, kun­han ne kohdis­tu­vat tiet­tyyn toim­intaan, esimerkik­si fos­si­ilis­ten polt­tamiseen, ojan kaivamiseen, taksin ajamiseen tai vaikka­pa kood­in vään­tämiseen? Eivät tietenkään vaik­ka joskus voivatkin olla. 

   Suomes­sa olisi tien­at­tavis­sa matkailun alal­la. Se on maail­man suurin teol­lisu­us eikä vaa­di hirveän pitkää koulu­tus­ta. Vaatisi vain hnähtävyyk­siä ja aktivi­teet­te­ja. Esteenä ovat kallis ruo­ka ja alko­holi. Ja huonot liiken­ney­htey­det. Hotelleil­ta ja rav­in­toloil­ta voisi pudot­taa ruuan alv ja alko­ho­liv­eroa. Joukkoli­iken­net­tä ja lentovuoro­ja paikkoi­hin joil­la on matkailulle merk­i­tys­tä ei pidä mennnä lakkaut­ta­maan vaan pitää itse asi­as­sa lisätä. Myös tak­si­toimin­nan luvan­varaisu­us voitaisi­in pois­taa suurkaupunkialuei­den ulkop­uolelta. Har­va tur­isti tulee tänne nyky­isin oma­l­la autol­la nimittäin.

   Vastaa

4. Jut­tu oli raken­net­tu Nokia-sadun ympärille, siis mikä meni pieleen? Johtokun­n­ta Jor­ma Ollilan johdol­la ei pysynyt ajan tasal­la. Loh­ja OY:n kehit­tämän opto-elek­tron­i­ikan seu­rauk­sia kän­nyköi­den tekoon ei osat­tu arvioi­da oikein. Ohjel­mat, joil­la opto-elek­tron­i­ikkaa olisi voin­ut hyö­dyn­tää, myyti­in kil­pail­i­jalle. Kiitos Jor­ma Ollila. Jor­malle piti luo­da perään­tymistie Shellin johtoon. Mikä Meni hyvin? Sain Ala-Huh­das­ta hyvän johta­jan KOneeseen siis itse voi olla tyytyväinen.
   Näin sadut avataan reaal­i­maail­man luettavaksi.

   Vastaa

5. Jos Varsi­nais-Suomes­sa olisi oma sähköveron­sa joka olisi korkeampi kuin muual­la Suomes­sa, ener­giaval­tainen teol­lisu­us kart­taisi Varsi­nais-Suomea. Varsi­nais-Suo­mi köy­hty­isi suh­teessa muuhun Suomeen. Tämä johtuu siitä, ettei Varsi­nais-Suomel­la ole omaa val­u­ut­taa ja siitä, että siel­lä nou­date­taan samo­ja työehtosopimuksia. 

   Jos tämä lue­taan niin, että ener­giaval­tainen teol­lisu­us jät­tää Varsi­nais-Suomen heti, ja vero­tu­lo­jakaan ei näin ker­ry, lop­putu­los heiken­tää Varsi­nais-Suomen talout­ta. Tämä ei riipu siitä, mikä val­u­ut­ta Varsi­nais-Suomel­la on, eikä kai työehtosopimuksistakaan.

   Jokaisel­la oman val­u­u­tan omaaval­la talousalueel­la on aina suh­teelli­nen etu johonkin. Jos kil­pailukyky heikke­nee yhdel­lä alueel­la, se para­nee vas­taavasti muual­la ja päinvastoin. 

   Tässä “kil­pailukyky” pitää kai tulki­ta niin, että tulota­soa ei ote­ta mit­tauk­ses­sa huomioon, vaan vain se, kyke­neekö alue työl­listämään ihmisiä. Eli jos Suomes­ta katoaa Nokia, pudote­taan vain kaikkien palkko­ja (siis koko kansan kulu­tus­ta­soa) sopi­vasti deval­vaa­ti­ol­la, niin saadaan luo­tua vas­taa­va määrä työ­paikko­ja muille sek­tor­eille (lop­ul­ta vaikka­pa mata­la­palkkaiseen tek­sti­ili­te­ol­lisu­u­teen, Kiinan kanssa kil­paile­maan, jos ei muualle ota syntyäkseen).

   Onko kaik­ki siis hyvin? 

   Kulu­tushakuiset ihmiset eivät pitäisi tuos­ta kehi­tyk­ses­tä, sil­lä hei­dän ostovoimansa putoaisi.

   Myös EU:n tavoit­telemat ilmas­to­hyödyt kär­sivät, kos­ka ener­giaval­taista tuotan­toa on siir­tynyt muualle. Vielä enem­män ilmas­to kär­sisi, jos Euroop­pakaan ei tek­isi mitään. 

   Toisaal­ta Euroopan kulu­tuskysyn­tä olisi laskenut, joten ei olisi osta­ji­akaan noille muual­la valmis­te­tu­ille ener­giain­ten­si­ivisille tuot­teille. Tämä olisi hyväk­si ilmas­tolle. Toisaal­ta osa kulu­tuk­ses­ta voisi siir­tyä kehit­tyvi­in mai­hin, sil­lä ne saisi­vat Euroopan kulu­tuk­sen vähen­nyt­tyä ener­giansa (ja muutkin tuot­teen­sa) nyt aiem­paa halvem­mal­la, ja niiden kulu­tus­tot­tumuk­set voisi­vat nousta.

   Oli­si­vat Turun suun­nal­la huo­man­neet, että kan­nat­taa keskit­tyä johonkin muuhun. 

   Voi olla myös alo­ja, jot­ka ovat tuot­toisampia kuin ener­giain­ten­si­ivi­nen teol­lisu­us. Jos Varsi­nais-Suo­mi osaisi siirtää hyvin koulute­tun väestön­sä vaikka­pa IT-hom­mi­in, seudun talous voisi nous­takin. Hal­pa ener­gia toki pääsään­töis­es­ti aut­taa nos­ta­maan kulu­tus­ta­soa, ja sen menet­tämi­nen pudot­taa elin­ta­soa, mut­ta sopivis­sa olois­sa kri­isi saat­taisi potkaista jokin uuden alan entistä vahvem­min liik­keelle, ja se voisi kor­va­ta tuon ener­giain­ten­si­ivisen teol­lisu­u­den. Kulu­tus­ta­son pysymi­nen ennal­laan olisi toki epä­to­den­näköistä, sil­lä hal­pa ener­gia on taval­laan ilmaista buus­taus­ta taloudelle.

   Vastaa

6. Tom­pe­lo: Tosin eihän Noki­ain osu­us BKT:sta ollut kuin pari, kolme pros­ent­tia parhaimmillaan.

   Nokian vaiku­tus ker­tau­tui taloudessa. Kun Nokian hyvä­palkkaiset työn­tek­i­jät osti­vat kalli­ita asun­to­ja, asun­tovälit­täjil­lä, main­os­toimis­toil­la ja raken­nusalal­la meni hyvin, ja he kulut­ti­vat johonkin muuhun jne. Jos las­ke­taan BKT vuosi­ta­sol­la, siinä ajas­sa liik­keelle läht­enyt raha ehtii kiertää mon­een kertaan.

   Vastaa

7. Tom­pe­lo: Voihan sitä selit­tää ja toki joku vaiku­tus Nokian rom­ah­duk­sel­lakin oli. Tosin eihän Noki­ain osu­us BKT:sta ollut kuin pari, kolme pros­ent­tia parhaimmillaan.

   Jos nyt oikein ymmär­rän blo­gis­tia, ajatuk­se­na oli se, että Nokian tuot­tei­den korkean jalostusar­von takia Suomen kansan­talouden tuot­tavu­us nousi aina yhtiön rom­ah­duk­seen 2007…2008 asti, ja kos­ka suo­ma­lais­ten palkat on neu­vot­telupöy­dis­sä de’­fac­to sidot­tu “yleiseen” tuot­tavu­u­den nousu­un, palkat nousi­vat (kaikil­la) muil­lakin aloil­la, vaikkei tuot­tavu­us niil­lä juuri paran­tunut. Nämä alat siis menet­tivät kil­pailukykyään alansa tuot­tavu­uske­hi­tyk­seen näh­den ylisu­urten palkanko­ro­tusten takia. 

   Nokian vaiku­tus oli täten BKT-osu­ut­taan suurem­pi, kiitos jäykkien työmarkkinapelisääntöjen.

   Vastaa

8. R.Silfverberg: Esteenä ovat kallis ruo­ka ja alkoholi.

   Ruoan ja alko­holin pitää olla kalli­ita, kos­ka niiden liikakäyt­tö on epäter­veel­listä. Tämä pätee myös tur­is­tei­hin, hei­dänkin ter­veyt­tään pitää vaalia. Tosin sit­ten ne tur­is­tit menevät muual­la ja suo­ma­laisetkin matkail­e­vat ulko­mail­la. No, kaikkea ei voi saada…

   Vastaa

9. Ilmastopoli­ti­ikan ja kil­pailukykyyn sar­al­la taitaa päteä rin­ta­maupsee­ri­na jatkoso­das­sa palvelleen setäni peri­aate: Joukko­ja pitää johtaa esimerkil­lä ja edestä, mut­ta ei sitä kan­na­ta yksin suin­päin kuole­maan ryn­nätä. Porukalla (tehtävän suorit­ta­mi­nen) onnis­tuu paremmin.

   Vastaa

10. Ei tuo­ta voi noin suo­ravi­ivais­es­ti ajatel­la. Meil­lä on paljon sekä mate­ri­aal­ista että henkistä pääo­maa kiin­ni nois­sa hom­mis­sa. Kun kokon­aiset toimi­alat muut­tuvat hallinnol­lisil­la päätök­sil­lä kan­nat­ta­mat­tomik­si ja myös niil­lä työsken­tele­vien ihmis­ten tieto­taito muut­tuu enem­män tai vähem­män epäku­ran­tik­si, niin kyl­lä siinä tulee ilmi­selviä hyvinvointitappioita.

    Ei se SSAB:n työn­te­su­un­nit­teli­ja, käyt­töpääl­likkö taik­ka valssaa­ja nyt vaan ihan paris­sa kuukaudessa hakeudu lähim­pään kasvukeskuk­seen IT-alan käytet­täväk­si ja vieläpä sopivil­la taidoil­la varustet­tuna. Ja näi­den alo­jen pääo­makan­ta muut­tuu arvot­tomak­si. En nyt oikein pure­mat­ta niele sitä, etteikö sato­jen miljoonien arvois­t­en tehtaiden koi­pus­si­in lait­to vaikut­taisi talouteemme varsin negatiivisesti.

    Tätä fak­taa ei mitkään val­u­ut­takurssimuu­tok­set ja niiden kaut­ta mah­dol­lis­es­ti vuosien tai vuosikymme­nen aikana taloudessa tapah­tu­va uudelleenal­lokoi­tu­mi­nen mitenkään muuta. 

    Aivan kuten ei nokialaiset kän­nykänkokoa­jat ole hel­posti siir­ret­tävis­sä uusille aloille, niin eivät näil­lä toimi­aloil­la työsken­televät työn­tek­i­jätkään ole. Hei­dän osaamiselleen ei ole mitään tilaus­ta, kun ei hit­saus­taidol­la mitään tee, jos kaik­ki hit­saamiseen liit­tyvä on muut­tunut kan­nat­ta­mat­tomak­si. Asiantun­ti­joiden osa ei sen­täs ole ihan näin epäki­itolli­nen kos­ka hei­dän on yleen­sä helpom­pi siir­tyä muille aloille, mut­ta ei sekään kyl­lä hyvä ole.

    Ihan hyvin voisit väit­tää, että nor­jalais­ten öljy- ja kaa­sulähtei­den pikainen ehtymi­nen ei vaiku­ta nor­jalais­ten hyv­in­voin­ti­in, kos­ka kru­u­nun rom­ah­dus hoitaa kyl­lä kil­pailulkyvyn kohdilleen.

    Vastaa

11. Eli jos ener­giain­ten­si­ti­ivi­nen teol­lisu­us Suomes­sa kär­sii niin vasti­neek­si muu teol­lisu­us EU:n aluel­la voit­taa, joten lopp­putu­lok­se­na kaik­ki hyvin, taloudel­lis­es­ti, Suomessa?

    Vastaa

12. “Tämä johtaa euron devalvoitu­miseen niin paljon, että muiden alo­jen kil­pailukyvyn nousu kom­pen­soi kil­pailukyvyn laskun ener­giain­ten­si­ivisil­lä aloil­la. Hiiliv­ero ei olekaan laskenut Euroopan kil­pailukykyä vaan siirtänyt sen ener­giain­ten­si­ivisiltä aloil­ta muille aloille. Kut­su­taan näitä alo­ja puh­taik­si aloiksi.”

    eli aje­taan alas iso kan­nat­ta­va van­ha teol­lisu­us, jot­ta eri­laisil­la star­tu­peil­la olisi parem­mat mah­dol­lisu­udet. enpä oikein usko tuon talous­teo­ri­an toimivu­u­teen. olisiko jotain lähteitä mis­tä lukea aiheesta enemmän?

    ja tuos­ta sähkön hin­nas­ta. pika­nen googlaus ei ainakaan tue väitet­tä kalli­ista kiinalais­es­ta sähköstä. mut­ta ehkä blog­gaa­jal­la on parem­paa tietoa eikä vain aat­teen paloa?

    Vastaa

    1. Jos nyt puhutaan teol­lisu­u­den siir­tymis­es­tä Kiinaan, ener­gian hin­ta ei ole se, mikä sinne ajaa. Sähkö on Suomes­sa edelleen Kiinaa halvem­paa. Ilmastopoli­ti­ikas­ta johtu­va työn­jaon muu­tos on aika vähäistä ver­rat­tuna siihen myller­ryk­seen, joka on seu­ran­nut työn hin­nan eroista.

       Vastaa

13. Tom­pe­lo: Onko sit­ten korkeat kus­tan­nuk­set siu­naus, kun­han ne kohdis­tu­vat tiet­tyyn toim­intaan, esimerkik­si fos­si­ilis­ten polt­tamiseen, ojan kaivamiseen, taksin ajamiseen tai vaikka­pa kood­in vään­tämiseen? Eivät tietenkään vaik­ka joskus voivatkin olla.

    Suomea kuris­taa myös ener­gian verotus,Pohjoisen sijain­nin vuok­si asum­i­nen kulut­taa enem­män ener­giaa kuin etelässä

    Ja kun ener­giaa verote­taan ja asumisen ener­gianku­lu­tus­ta vähenen­netään kalli­il­la ratkaisuil­la niin asumisen osu­us koti­talouk­sien menoista kas­vaa voimakkaasti

    http://www.findikaattori.fi/fi/23

    Ja kun tulot eivät kas­va ‚päin­vas­toin supis­tu­vat, niin kansan kulu­tuskyky las­kee ja väh­netää työ­paikko­ja, mikä edelleen supis­taa kulutusta.

    Eli olemme näivet­tymiskier­teessä ja aivan koti­maisin keinoin

    Vastaa

14. Ville: Nokian vaiku­tus ker­tau­tui taloudessa. Kun Nokian hyvä­palkkaiset työn­tek­i­jät osti­vat kalli­ita asun­to­ja, asun­tovälit­täjil­lä, main­os­toimis­toil­la ja raken­nusalal­la meni hyvin, ja he kulut­ti­vat johonkin muuhun jne. Jos las­ke­taan BKT vuosi­ta­sol­la, siinä ajas­sa liik­keelle läht­enyt raha ehtii kiertää mon­een kertaan. 

    Lisäk­si rahal­la ja rahal­la (tai siis sil­lä minkä ilmen­e­mis­muo­to raha on, taloudel­lisen toimeli­aisu­u­den) on eroa. Nokian talouteen suolta­ma euro toden­näköis­es­ti gen­eroi ainakin toisen euron. Sen sijaan val­tion velka­an­tu­misel­la gen­eroitu euro ei enää hyper­ke­hit­tyneis­sä val­tiois­sa juuri kas­va­ta määrään­sä enem­pää taloudel­lista toimeli­aisu­ut­ta. Zero Hedgeltä löy­tyy raflaa­va laskel­ma 18:1 suh­teesta Yhdys­val­to­jen taloudessa 2013. 18 dol­lar­ia velkaa ja 1 dol­lari kiertokerrointa.

    Tuos­sa seli­tys mik­si tuot­ta­vat yri­tyk­set ovat niin tärkein­tä. Ja toisaal­ta seli­tys sille mik­si ini­ti­aali­ra­haa, pain­o­tuoret­ta, kan­nat­taisi jakaa vain välit­tömässä puut­teessa eläville ei niinkään pankeille. Vain ide­ol­o­giset syyt estävät tehdä köy­histä miljonääre­jä. Se olisi talouden kannal­ta mil­tei kaikin tavoin järkevää.

    Vastaa

    1. Hedgeltä löy­tyy raflaa­va laskel­ma 18:1 suh­teesta Yhdys­val­to­jen taloudessa 2013. 18 dol­lar­ia velkaa ja 1 dol­lari kiertokerrointa.

       Kaikkea sitä saa väit­tää. Paljon maineikkaam­mat tahot ovat puhuneet ker­toimes­ta yli yksi ja johonkin sel­l­aiseen päädytään, jos enelysoidaan Yhdys­val­tain elvy­tys­tä vuo­den 2008 jäl­keen. Noiusukau­den aikana tilanne on tietysti toinen.

       Vastaa

15. OS:“Suomen nykyiset vaikeudet voi selit­tää sil­lä, että Nokian lois­ta­va men­estys heiken­si Suomen kil­pailukykyä kaikil­la muil­la aloil­la ja nyt kun Nokian puhe­lim­ia ei enää ole, koko maa kärsii. 

    Nokian men­estys johti palkkain­flaa­tioon Suomes­sa. Kun Nokia rom­ahti, talouden olisi pitänyt kor­jau­tua palkkade­flaa­ti­ol­la, mut­ta palkat ovat jäykkiä alaspäin eikä omaa val­u­ut­taakaan ole devalvoitavak­si. Nokian men­estys johti palkkain­flaa­tioon Suomes­sa. Kun Nokia rom­ahti, talouden olisi pitänyt kor­jau­tua palkkade­flaa­ti­ol­la, mut­ta palkat ovat jäykkiä alaspäin eikä omaa val­u­ut­taakaan ole devalvoitavak­si. Nokian men­estys johti palkkain­flaa­tioon Suomes­sa. Kun Nokia rom­ahti, talouden olisi pitänyt kor­jau­tua palkkade­flaa­ti­ol­la, mut­ta palkat ovat jäykkiä alaspäin eikä omaa val­u­ut­taakaan ole devalvoitavaksi.”

    Jos luet vuo­den 2007 kir­joituk­si­asi, niin symp­p­a­sit itsekin jät­ti­palkanko­ro­tuk­sia kun­ta-alalle. Nyt kri­ti­soit niitä.

    Tätä vihaan teis­sä lib­er­aaleis­sa. Olette nar­sis­ti­mais­es­ti tunke­mas­sa käpäliänne joka asi­aan ja jälkipol­vet joutu­vat kor­jaa­maan tekonne. Hävetkää.

    Vastaa

    1. Sairaan­hoita­jien palkko­jen kor­jauami­nen olisi ollut ihan hyvä toi­mi, elleivät kateel­liset miesalat olisi vati­neet samaa koro­tus­ta itselleenkin.

       Vastaa

16. OSn aihe “Tuhoaako ilmastopoli­ti­ik­ka EU:n kil­pailukyvyn?” on sinän­sä arvostet­ta­va ja ymmärrettävä.

    Koska­pa kil­pailukyvytön isän­maamme on kovaa vauh­tia menos­sa taloudel­liseen perika­toon kat­son, että jokaisen ajat­tel­e­van suo­ma­laisen olisi syytä nyt keskit­tyä maail­man­paran­tamisen sijaan tähän teemaan.

    Innos­tu­in kun huo­masin, että arvosta­mani ekon­o­misti, pro­fes­sori Six­ten Kork­man julka­isi äsket­täin kir­jan “Väärää talous­poli­ti­ikkaa”, jos­sa käsitel­lään mm. “…Mik­si jotkut vaa­ti­vat elvy­tys­tä työt­tömyy­den tor­ju­misek­si, toiset taas leikkauk­sia bud­jet­ti­va­jeen supistamiseksi?…Väärien pro­feet­to­jen val­hei­ta on taloudessa vaikea pal­jas­taa, mut­ta silti talous­poli­ti­ikas­sa toiset käsi­tyk­set ovat toisia perustellumpia…”

    Pet­tymyk­sek­seni tämäkään kir­ja ei käsit­tele Suomen aku­ut­te­ja talousongelmia.

    Muu­ta­maa ”huu­ta­van ään­tä korves­sa” luku­un otta­mat­ta, kaikki­ti­etävät dosen­tit, Suomen Akatemia, media ja muut pop­ulis­tit ovat kum­mallisen hil­jaa maamme talousongel­man ytimestä. 

    Sen sijaan epä-älyl­lis­es­ti porukalla ruikute­taan hal­li­tuk­sen ”epäoikeu­den­mukai­sista leikkauksista…”

    En käsitä mik­si asian­lai­ta voi olla näin.

    Onko niin, että kaikkein vaikeim­mista ongelmista ei Suomes­sa ole sopi­vaa deba­toi­da? Onko parem­pi olla pelkuri­mais­es­ti hil­jaa, ettei erot­tuisi ”konsensus”-joukosta ja saisi näin tois­t­en viho­ja niskaansa?

    Kuten tiedämme, kol­mas maail­man­so­ta on ollut käyn­nis­sä jo pitkään. Sitä käy­dään varsinkin talouden alal­la. Näyt­tää kuitenkin siltä, että suo­ma­laiset eivät kuitenkaan ole tätä tajun­neet, tai ainakaan eivät halua tätä tosi­asi­aa tun­nus­taa. Eletään mielu­um­min euforiassa?

    Helmiku­us­sa 1944 puo­lus­tusvoimiemme sil­loinen tiedustelupääl­likkö, ever­sti Aladar Paa­so­nen piti puheen hallitukselle/eduskunnalle tiedustelupuolen näke­myk­siä Sak­san mah­dol­lisuuk­sista sodas­sa Neu­vos­toli­it­toa vas­taan. Hän ker­toi, että Sak­sa tulee häviämään sodan. Tämä järkyt­ti kuulijoita. 

    Sil­loin Suo­mi muut­ti ulkopoli­ti­ikkansa suun­taa ja lähti tosis­saan hake­maan eril­lis­rauhaa Moskovasta.

    Mis­tä löy­ty­isi nykypäivän Paa­so­nen, joka pysty­isi samaan?

    Hän saisi kaik­ki vaku­ut­tuneik­si siitä, että Suo­mi on häviämässä talous­so­dan ja että ain­oa pelaus­tuk­semme on PK-sek­torin vero­jen ja työl­listämiskyn­nyk­sen radikaali alentaminen.

    Tämän jäl­keen talous­so­dan rin­ta­makarku­ru­ud­es­ta ei saisi enää aploodeja…

    OSn Blo­gi taitaa olla ain­oi­ta, jos­sa voisi käy­dä mielekästä debat­tia tästä meille kaikkein tärkeim­mästä teemesta?

    Sep­po Korp­poo, PK-yrit­täjä, 25 vuot­ta vien­nin eturintamapalvelua

    Vastaa

17. Kehi­tyk­sen edel­läkävi­jöinä olemme sulke­mas­sa Helsin­gin hiilivoimalat. Jot­ka ovat maail­man ener­giate­hokkaim­mat ja vähäpäästöisimmät.

    Onko kukaan vihreä huo­man­nut, että lumi (jos sitä sataa) niiden ympäristössä tum­muu noesta?

    Pekingis­sä ovat tuke­htu­mas­sa savusumuun. Aut­taako siihen Suomen edelläkävijyys?

    Vastaa

18. Sep­po Korp­poo: Helmiku­us­sa 1944 puo­lus­tusvoimiemme sil­loinen tiedustelupääl­likkö, ever­sti Aladar Paa­so­nen piti puheen hallitukselle/eduskunnalle tiedustelupuolen näke­myk­siä Sak­san mah­dol­lisuuk­sista sodas­sa Neu­vos­toli­it­toa vas­taan. Hän ker­toi, että Sak­sa tulee häviämään sodan. Tämä järkyt­ti kuulijoita. 

    Ettei jäisi väärää tietoa, Paa­so­nen esit­ti tämän asian Rydille ja muulle maamme korkeim­malle johdolle jo vuot­ta aikaisem­min 3.2.43.

    Muuten samaa mieltä.

    Vastaa

19. Osmo Soin­in­vaara:
    Sairaan­hoita­jien palkko­jen kor­jauami­nen olisi ollut ihan hyvä toi­mi, elleivät kateel­liset miesalat olisi vati­neet samaa koro­tus­ta itselleenkin.

    Minus­ta tuo Sari Sairaan­hoia­jan syyk­si pan­tu ylisu­uri­in palkanko­ro­tuk­si­in johtanut liit­tok­ier­ros oli vain piste iin päällä. 

    Palkat oli­vat sitä ennen jo läh­es kymme­nen vuot­ta nousseet kansan­talouden tuot­tavu­u­den kasvun tahdis­sa, kiitos pääasi­as­sa Nokian. 

    Tuot­tavu­us oli kuitenkin useim­mil­la toimi­aloil­la jämähtänyt paikoilleen jo noin v. 2000. Nousukausi ei vain pal­jas­tanut tätä ongel­maa, kaik­ki meni kaupan. 

    Pee osui Suomes­sa tuulet­timeen, kun globaali taloukri­isi iski vuo­den 2008 tienoil­la ja Nokia rom­ahti samaan aikaan täysin omin avuin. Muiden toimi­alo­jen huono kil­pailukyky pal­jas­tui heti kil­pailun kiristyttyä.

    Täl­lais­ten tapausten var­al­ta työe­htosopimuk­si­in pitäisi kir­ja­ta ruti­ini­no­mainen menet­te­ly alen­taa palkko­ja. Yksi­tyisko­h­dat on syytä sopia paikallisesti. 

    Luo­va tuho on kivu­lias, aivan kuten Sylt­ty ylem­pänä kuvasi. Ei siihen kan­na­ta pakot­ta, jos miedom­pia markki­nae­htoisia keino­ja on vielä olemassa.

    Vastaa

    1. Tapio,
       Tämä tari­na on paljon mon­isyisem­pi. Ilman Sari Sairaan­hoita­jaakin olisi joudut­tu ylisu­uri­in palkanko­ro­tuk­si­in, kos­ka suh­dan­teet oli­vat yliku­umen­neet. Mik­si ne yliku­umeni­vat? Tai siis miten niitä ylikuumennettiin?
       Kun korkea­suh­den­teen aikana val­tion kas­saan tulee rahaa aivan tolkut­tomasti, on kak­si polit­tista ryh­mää, jot­ka eivät osaa elää tämän kanssa.Silloinhan pitäisi keý­ne­siläisyy­den hengessä vähen­tää julk­ista kulu­tus­ta ja nos­ta vero­ja, mut­ta näin ei tehty vaan päin vas­toin. Mik­si pitäisi leika­ta ja nos­taa vero­ja, kun val­ti­olle tulee rahaa ovista ja ikkunoista?
       Demar­it sai­vat nos­te­tuk­si val­tion meno­ja, mut­ta varsi­naisen tuhon aiheut­ti kokoomus, joka silmät kiilu­en vaati ben­san heit­tämistä liekkei­hin alen­ta­mal­la vero­ja. kun niitä olisi pitänyt nos­taa. Puoluea, joka oli ajanut maan talouden tuhoon 1980-luvun lop­ul­la alen­ta­mal­la vero­ja suh­dan­tei­den kuumentues­sa halusi kun­nioit­taa per­in­teitään ja tuho­ta maan talouden toisen ker­ran samaa kaavaa noudattaen.

       Vastaa

20. Osmo Soin­in­vaara:
    Sairaan­hoita­jien palkko­jen kor­jauami­nen olisi ollut ihan hyvä toi­mi, elleivät kateel­liset miesalat olisi vati­neet samaa koro­tus­ta itselleenkin.

    Mik­si kateel­liset naisalat oli­vat oikeutet­tu­ja koro­tuk­seen, mut­ta yt-rum­bas­sa epä­var­moil­la aloil­la ole­vat miehet eivät? Itse tiedän henkilöitä, jot­ka ovat vai­h­ta­neet epä­var­moil­ta insinööri­aloil­ta var­moille julkisen sek­torin aloille. Lah­jakkaat nuoret eivät hae enää opiskele­maan luon­non­ti­eteitä, kos­ka niiden suh­teelli­nen ase­ma heikkeni. Mitähän pitkäaikaisvaiku­tuk­sia tuol­la on?

    Turha sin­un on kokoomus­ta haukkua, kun tuke­masi tasa-arvo­tupo on paljon suurem­pi syylli­nen Suomen ongelmi­in kuin veroalet.On aivan nau­ret­tavaa syyt­tää veroale­ja Suomen onglemista, jos on itse kan­nat­tanut tasa-arvo­tupoa. Tuskin itsekään uskot teksteihisi.

    Vastaa

21. Tot­ta, mut­ta ainakin teol­lisu­udessa palk­ka- ja tuot­tavu­uske­hi­tys oli­vat jo paljon sitä ennen eron­neet radikaal­isti toi­sis­taan sähkö- ja elek­tron­i­ikka­te­ol­lisu­u­den ulkop­uolisil­la toimi­aloil­la. Tämä näkyy hyvin mm. Etlan rapor­tis­sa 15/2013, jon­ka kuvas­sa 2.1 on ver­tail­tu Sak­san ja Suomen yksikkö­työkus­tan­nusten kehi­tys­tä sekä yleen­sä että pois­lukien sähkö- ja eletroniikkateollisuus.

    Sak­sas­sa käyrät kulke­vat jok­seenkin samaan tahti­in, Suomes­sa käyrät alka­vat ero­ta toi­sis­taan vuo­den 2008 tienoil­la ja ero kas­vaa vuosi vuodelta Nokian rom­ah­duk­seen saakka.

    Rapor­tis­sa (https://www.etla.fi/wp-content/uploads/ETLA-Raportit-Reports-15.pdf) on ver­tail­tu Sak­san ja Suomen yksikkö­työkus­tan­nusten kehi­tys­tä toimi­aloit­tain. Ihan mie­lenki­in­toisia käyriä.

    Vastaa

22. Osmo Soin­in­vaara:
    Sairaan­hoita­jien palkko­jen kor­jauami­nen olisi ollut ihan hyvä toi­mi, elleivät kateel­liset miesalat olisi vati­neet samaa koro­tus­ta itselleenkin.

    Rohke­nen kyseenalais­taa Osmon objek­ti­ivi­su­u­den tässä asi­as­sa. — Paljonko vuorotyötä tekevän sairaan­hoita­jan vuosian­siot kaikkine lisi­neen noin suun­nilleen ovat?

    Vastaa

    1. Vuorotyöstä pitää tietysti mak­saa PALJON enem­män kuin työstä ma-pe klo 8–16. Ver­rat­tuna koulu­tuk­sen pitu­u­teen sairaan­hoita­jien palkat ovat edelleen aika huonot.

       Vastaa

23. Osmo Soin­in­vaara:
    Vuorotyöstä pitää tietysti mak­saa PALJON enem­män kuin työstä ma-pe klo 8–16. Ver­rat­tuna koulu­tuk­sen pitu­u­teen sairaan­hoita­jien palkat ovat edelleen aika huonot. 

    Mik­si “PALJON enem­män”? Eikö vähempi (tai vain “enem­män”) riittäisi?

    Eikö muuten tuo koulu­tuk­sen pitu­u­den heikko vaiku­tus palkan suu­ru­u­teen ole Suomes­sa pikem­minkin sään­tö kuin poikkeus, melkein alas­ta riippumatta? 

    Olisi aika mie­lenki­in­toista nähdä tästä jokin ver­tailu esimerkik­si Suomen ja Sak­san välil­lä. Veikkaan, että Sak­sas­sa ja muual­lakin koulu­tuk­sen pitu­us näkyy palka­s­sa paljon parem­min palk­it­se­vana kuin Suomessa. 

    Tääl­lä mm. ay-väki ja sen toimet (ml. lakko­herkkyys) ovat saa­neet aikaan ison ja todel­la vaikean ongel­man. (Vain AKAVA on tain­nut olla liki hampaaton.) 

    Nyt pitäisi kuitenkin kaikkien osa­ta tin­kiä myös alaspäin omista palkkavaa­timuk­sista, alal­la kuin alal­la. Ei ihme, että juuri minkään valmis­tus ei enää Suomes­sa kan­na­ta. Lisäk­si mm. AKT on pitänyt huolen siitä, että täl­laises­sa pitkien etäisyyk­sien maas­sa, kaukana muista, emme mui­ta korkeampi­en kul­je­tuskus­tan­nusten tuo­man lisähin­nankaan takia pär­jää markki­noil­la enää muille. Oma, itsekäs ja lyhyt­näköi­nen edun­tavoit­telu on ajanut monil­la muil­lakin ryh­mil­lä (maamme) pitkän tähtäi­men kokon­aise­dun ohi.

    Leikkauk­set opetuk­ses­ta vain lisäävät ahdinkoa maas­samme ja kil­pailukyky­on­gelmi­amme entis­es­tään, myös jatkos­sa. Tämä ei anna posi­ti­ivista viestiä tulev­as­ta, eikä lisää sel­l­aista luot­ta­mus­ta tule­vaisu­u­teen, jota tarvit­taisi­in tässä tilanteessa.

    Mik­si maal­lamme ei näytä ole­van malt­tia vauras­tua nyt, kun tarvit­semme nimeno­maan parem­paa kil­pailukykyä ja osaamista?

    PS. Miten maamme mui­ta pohjoisem­pi sijain­ti ote­taan huomioon EU:n ilmastopoli­ti­ikan puitteissa?

    Vastaa

24. Osmo Soin­in­vaara:
    Vuorotyöstä pitää tietysti mak­saa PALJON enem­män kuin työstä ma-pe klo 8–16.

    Mik­si ihmeessä? Tuol­la logi­ikalla esimerkik­si teol­lisu­u­den kun­nos­s­api­to­hom­mista pitäisi mak­saa PALJON enem­män kuin kivas­ta sisä­työstä jos­sain T&K‑yksikössä. Onhan se kyl­lä paljon ikäväm­pää mönkiä viikon­lop­puna jos­sain ras­va­mon­tus­sa räl­läkkä kädessä ihan ihmeel­li­sis­sä työasen­nois­sa jos­sain muual­la kuin koti­paikkakun­nal­la. Se lie­nee jopa epä­mukavem­paa kuin sairaan­hoita­jan homma.

    Palkkaa pitää tietenkin mak­saa sen ver­ran, että saadaan tarpeelli­nen määrä työntekijöitä.

    Ver­rat­tuna koulu­tuk­sen pitu­u­teen sairaan­hoita­jien palkat ovat edelleen aika huonot.

    Mitä se koulu­tuk­sen pitu­us tässä vaikut­taa (pait­si mutkan kaut­ta)? Koulu­tuk­sen pitu­u­teen kat­sot­tuna var­maan jonkn human­is­tisen alan tohtorit koke­vat palkkauk­ses­saan aivan käsit­tämätön­tä vääryyt­tä, sikäli kun edes löytävät töitä.

    Vastaa

    1. Mik­si ihmeessä? Tuol­la logi­ikalla esimerkik­si teol­lisu­u­den kun­nos­s­api­to­hom­mista pitäisi mak­saa PALJON enem­män kuin kivas­ta sisä­työstä jos­sain T&K‑yksikössä.

       Yritin vas­ta­ta siihen, voiko ver­ra­ta sun­nun­taiyönä työtä tekevän tun­tipalkkaa päivä­työtä ma- tekevän palkkaan , Sil­loinj pitää tietysti ver­ra­ta vuorotyötä tekevän sairaan­hoita­jan paperite­htaas­sa vuorotyötä tekevän palkkaan. Näi­den vuorotyö- ja sun­nun­tail­isien oikeu­den­mukainen suu­ru­us pitäisi määrätä markki­noil­la sen perus­teel­la, mil­lä hin­nal­la toiv­ot­tu määrä ihmisiä siir­tyy päivä­työstä vuorotyöhön vapaaehtoisesti0

       Vastaa

25. Osmo Soin­in­vaara: Demar­it sai­vat nos­te­tuk­si val­tion meno­ja, mut­ta varsi­naisen tuhon aiheut­ti kokoomus, joka silmät kiilu­en vaati ben­san heit­tämistä liekkei­hin alen­ta­mal­la vero­ja. kun niitä olisi pitänyt nostaa.

    Ettei olisi Osmol­la nyt tulkin­nat vähän omien silmälasien läpi kat­sot­tuna ja sopi­vasti värittyneitä?

    Van­hasen 2. hal­li­tuk­sen veronalen­nuk­sista osa osui suh­dan­nepoli­it­tis­es­ti tuuril­la nap­pi­in, vaik­ka osa meni täysin päin honkia (en pitänyt itsekään yhtään ajatuk­ses­ta laskea vero­ja & nos­taa meno­ja sem­moi­sel­la nousukaudella).

    Van­hasen 2 hal­li­tushan aloit­ti 2007 ja ensim­mäi­nen kun­non bud­jet­ti vaikut­ti 2008 kun lama jo pukkasi päälle. Ja suurin yksit­täi­nen yht­enä vuon­na tehty veronalen­nus­rysäyshän oli ruoan alvin alen­nus, joka astui voimaan lokaku­us­sa 2009 eli elvy­tys­mielessä täy­del­lis­es­ti ajoitettuna.

    Itsekin motkotit keskel­lä lamaa elvy­tys­mielessä tehdy­istä veronalennuksista:
    http://www.soininvaara.fi/2009/04/15/vanhanen-lupaa-veronalennuksia/

    On myös has­sua syyt­tää kokoomus­ta talouden romut­tamis­es­ta kun kat­soo kokon­aisveroast­et­ta vaalivuon­na 2006, jol­loin kuumen­e­m­i­nen oli jo täy­dessä käyn­nis­sä ja sen jäl­keen. 2006–2007 kokon­aisveroaste tip­pui 0,7%-yksikköä ja 2007–2008 sit­ten kokon­aisveroas­t­een tipu­tus oli alle puo­let tästä, 0,3%-yksikköä ja se sit­ten romut­tikin talouden. 

    Näinköhän oli?

    Tulovero­jen lasku jatkuis suun­nilleen saman­laise­na Van­hasen I ja II hal­li­tuk­sen välil­lä, ain­oa ero aikaisem­paan vauhti­in oli yhden väli­por­taan pois­t­a­mi­nen välistä. Min­un on hyvin vaikea uskoa, että että huonos­ti ajoitet­tu alen­nus 17 000 — 20 000 euroa tien­an­nei­den val­tion­vero­tuk­seen romut­ti lop­ullis­es­ti talouden. Kun ei noiden val­tion­veroista nyt ihan mielet­tömiä sum­mia tule kos­ka tuo sak­ki mak­saa jotain 5% val­tion tuloverokertymästä.

    http://www.veronmaksajat.fi/luvut/tilastot/verotuotot/veroaste/

    Vastaa

26. Osmo Soin­in­vaara:
    Tapio,
    Tämä tari­na on paljon mon­isyisem­pi. Ilman Sari Sairaan­hoita­jaakin olisi joudut­tu ylisu­uri­in palkanko­ro­tuk­si­in, kos­ka suh­dan­teet oli­vat yliku­umen­neet. Mik­si ne yliku­umeni­vat? Tai siis miten niitä ylikuumennettiin?
    Kun korkea­suh­den­teen aikana val­tion kas­saan tulee rahaa aivan tolkut­tomasti, on kak­si polit­tista ryh­mää, jot­ka eivät osaa elää tämän kanssa.Silloinhan pitäisi keý­ne­siläisyy­den hengessä vähen­tää julk­ista kulu­tus­ta ja nos­ta vero­ja, mut­ta näin ei tehty vaan päin vas­toin. Mik­si pitäisi leika­ta ja nos­taa vero­ja, kun val­ti­olle tulee rahaa ovista ja ikkunoista?
    Demar­it sai­vat nos­te­tuk­si val­tion meno­ja, mut­ta varsi­naisen tuhon aiheut­ti kokoomus, joka silmät kiilu­en vaati ben­san heit­tämistä liekkei­hin alen­ta­mal­la vero­ja. kun niitä olisi pitänyt nos­taa. Puoluea, joka oli ajanut maan talouden tuhoon 1980-luvun lop­ul­la alen­ta­mal­la vero­ja suh­dan­tei­den kuumentues­sa halusi kun­nioit­taa per­in­teitään ja tuho­ta maan talouden toisen ker­ran samaa kaavaa noudattaen.

    Eikös val­tion eläk­er­a­has­toon siir­ret­ty rahaa bud­jetista 2000-luvun puo­livälin molem­min puolin juuri tämän vuoksi?

    Vastaa

    1. Eikös val­tion eläk­er­a­has­toon siir­ret­ty rahaa bud­jetista 2000-luvun puo­livälin molem­min puolin juuri tämän vuoksi?

       Kyl­lä, VM pani rahaa piiloon val­tion eläk­er­a­has­toon. Val­tion eloäk­er­a­has­tossa ei tietekään ole mitään järkeä, mut­ta eduskun­ta saati­in usko­maan tähän silmänkään­tötemp­pu­un niin vah­vasti, että kun laskukau­den aikana tämä lopetet­ti­in, moni oli aidosti huolestunut. 🙂

       Vastaa

27. Osmo Soin­in­vaara:
    Vuorotyöstä pitää tietysti mak­saa PALJON enem­män kuin työstä ma-pe klo 8–16. Ver­rat­tuna koulu­tuk­sen pitu­u­teen sairaan­hoita­jien palkat ovat edelleen aika huonot.

    Tietenkin vuorotyöstä pitää mak­saa enem­män, teen itse jatku­vaa kolmivuoroa teol­lisu­us­du­u­na­r­i­na ja ikää tun­tuu tule­van 18 kk vuodessa. Enkä saa edes seit­semän viikon kesälo­maa.. — Työ­nan­ta­jan palka­n­mak­sukykyyn näh­den sairaan­hoita­jil­la on ilmeisen kovat palkat, muista eduista puhumattakaan.

    Vastaa

28. Vai että D‑vitamiini hoita­maan poli­ti­ikko­jen toilailut?

    Ker­toisitko ne alat joi­hin ener­gian hin­ta ei vaiku­ta, jot­ka sit­ten tämän kil­pailue­dun saa­vat? Ver­rat­tuna siis Inti­aan, Kiinaan ja Yhdysvaltoihin?

    Ener­gian hin­ta vaikut­taa ihan kaik­keen ja jos nyt sit­ten vaikkpa 4‑kertaistamme sen ilmas­ton­muu­tospani­ikissa niin kyl­lä siinä vede­tään euroop­palainen hyv­in­voin­ti pön­töstä alas, surkean tieteen edus­ta­jien viisas­teluista huolimatta.

    Vastaa

29. Sylt­ty: Ettei olisi Osmol­la nyt tulkin­nat vähän omien silmälasien läpi kat­sot­tuna ja sopi­vasti värittyneitä?

    Van­hasen 2. hal­li­tuk­sen veronalen­nuk­sista osa osui suh­dan­nepoli­it­tis­es­ti tuuril­la nap­pi­in, vaik­ka osa meni täysin päin honkia (en pitänyt itsekään yhtään ajatuk­ses­ta laskea vero­ja & nos­taa meno­ja sem­moi­sel­la nousukaudella).

    Van­hasen 2 hal­li­tushan aloit­ti 2007 ja ensim­mäi­nen kun­non bud­jet­ti vaikut­ti 2008 kun lama jo pukkasi päälle. Ja suurin yksit­täi­nen yht­enä vuon­na tehty veronalen­nus­rysäyshän oli ruoan alvin alen­nus, joka astui voimaan lokaku­us­sa 2009 eli elvy­tys­mielessä täy­del­lis­es­ti ajoitettuna.

    Itsekin motkotit keskel­lä lamaa elvy­tys­mielessä tehdy­istä veronalennuksista:
    http://www.soininvaara.fi/2009/04/15/vanhanen-lupaa-veronalennuksia/

    On myös has­sua syyt­tää kokoomus­ta talouden romut­tamis­es­ta kun kat­soo kokon­aisveroast­et­ta vaalivuon­na 2006, jol­loin kuumen­e­m­i­nen oli jo täy­dessä käyn­nis­sä ja sen jäl­keen. 2006–2007kokonaisveroaste tip­pui 0,7%-yksikköä ja 2007–2008 sit­ten kokon­aisveroas­t­een tipu­tus oli alle puo­let tästä, 0,3%-yksikköä ja se sit­ten romut­tikin talouden. 

    Näinköhän oli?

    Tulovero­jen lasku jatkuis suun­nilleen saman­laise­na Van­hasen I ja II hal­li­tuk­sen välil­lä, ain­oa ero aikaisem­paan vauhti­in oli yhden väli­por­taan pois­t­a­mi­nen välistä. Min­un on hyvin vaikea uskoa, että että huonos­ti ajoitet­tu alen­nus 17 000 – 20 000 euroa tien­an­nei­den val­tion­vero­tuk­seen romut­ti lop­ullis­es­ti talouden. Kun ei noiden val­tion­veroista nyt ihan mielet­tömiä sum­mia tule kos­ka tuo sak­ki mak­saa jotain 5% val­tion tuloverokertymästä.

    http://www.veronmaksajat.fi/luvut/tilastot/verotuotot/veroaste/

    Niin, vasem­mis­tolib­er­aali kek­sii seli­tyk­sen kaik­keen ja kaik­ki on muo­den syytä. Tietysti pros­ent­tiyk­sikön veroas­t­een nos­to on haitallisem­paa Suomel­la kuin julkisen sek­torin palkko­jen nost 20%:lla, mitä vihreät rum­mut­ti­vat. You dont nego­ti­ate with liberals.

    Vastaa

30. Eli aje­taan alas iso kan­nat­ta­va van­ha teol­lisu­us, jot­ta eri­laisil­la star­tu­peil­la olisi parem­mat mah­dol­lisu­udet. enpä oikein usko tuon talous­teo­ri­an toimivu­u­teen. olisiko jotain lähteitä mis­tä lukea aiheesta enemmän?

    Taidan itse kokeil­la tuo­ta heti huomen­na, ja hais­tatel­la pomolle ns. suo­rat sanat. Sen jäl­keen ei tyl­sä ansio­työ enää estä min­ua kek­simästä lisää iPhonea tai jotain muu­ta kivaa startuppia.
    Ide­olo­gias­ta sen ver­ran että maail­man­paran­nuk­seen suun­tau­tu­vien vihreä Shangri-La näyt­tää nyky­isin ole­van Kiina, joskaan sen puh­taus ei ole sen­tään luon­non­la­ki kuten van­han Neu­vos­toli­iton, jos­sa luon­non turmeltumi­nen oli tieteel­lis­es­ti mah­do­ton­ta kos­ka siel­lä ei ollut luon­non­ri­is­tos­ta hyö­tyvää häikäilemätön­tä kapitalismia.
    Korho­lalaisit­tain ajatel­tuna tuo Kiinan väitet­ty vihreys lie­nee vain huonon omatun­non lep­yt­te­lyä siitä että maail­man puh­tain (teräs)teollisuus uhrataan päästökau­pan moolokinkitaan.

    Vastaa

    1. Maail­man puh­tain teräs­te­ol­lisu­us taitaa olla Etelä-Koreassa.

       Vastaa

31. Olen poht­in­ut hie­man sitä, miten tuo Pari­isin ilmas­tosopimus mah­taa vaikut­taa Suomen ja eri­tyis­es­ti Suomen ulko­maankau­pan kil­pailukykyyn Euroopas­sa, Suomen sijaites­sa Euroopan laidalla.

    Suomes­ta­han on jo yksistään paljon pitem­pi mat­ka mm. Euroopan eri osi­in kuin esim. Ruot­sista ja jälkim­mäis­es­tä pääsee niistä useimpi­in kätevästi myös junal­la. Jos hiilid­iok­sidipäästöjä ale­taan rajoit­ta­maan esim. per vien­ti­tuot­tei­ta kul­jet­ta­va rekka/laiva/lentokone (tai per myyn­timies), vähe­neekö vientikauppa? 

    Mah­taako Ruot­si saa­da tästä sopimuk­ses­ta mei­hin näh­den kil­pailue­t­ua (syr­jäisem­män sijain­timme takia)?

    Vastaa

32. Osmo Soin­in­vaara:
    Tapio,
    Tämä tari­na on paljon mon­isyisem­pi. Ilman Sari Sairaan­hoita­jaakin olisi joudut­tu ylisu­uri­in palkanko­ro­tuk­si­in, kos­ka suh­dan­teet oli­vat ylikuumenneet. 

    Ainakin tämän tilas­ton (Findikaattori.fi) mukaan palkat ovat kas­va­neet vuo­den vielä 2010 alus­ta alas­ta riip­puen n. 14%. Jos palkat oli­si­vat pysyneet “Sari Sairaan­hoita­jan” jäl­keen edes nol­lako­ro­tuk­sil­la, emme tämän mukaan edes tarvit­sisi tänä vuon­na ehdotet­tua 15% sisäistä deval­vaa­tio­ta keinol­la jos toisel­la. Ongel­ma lie­nee siinä, ettei AY-neu­vot­telu­jär­jestelmämme selviä monivuo­tis­es­ta taan­tu­mas­ta ilman vuo­tu­isia koro­tuk­sia, jot­ka pahen­ta­vat tilannetta.

    Demar­it sai­vat nos­te­tuk­si val­tion meno­ja, mut­ta varsi­naisen tuhon aiheut­ti kokoomus, joka silmät kiilu­en vaati ben­san heit­tämistä liekkei­hin alen­ta­mal­la vero­ja. kun niitä olisi pitänyt nos­taa. Puoluea, joka oli ajanut maan talouden tuhoon 1980-luvun lop­ul­la alen­ta­mal­la vero­ja suh­dan­tei­den kuumentues­sa halusi kun­nioit­taa per­in­teitään ja tuho­ta maan talouden toisen ker­ran samaa kaavaa noudattaen. 

    Syynä tähän lie­nee se, ettei mis­tään tun­nu löy­tyvän poli­it­tista ryh­mää, joka kykenisi alen­ta­maan vero­ja taan­tu­man aikana. “Tas­a­puolisu­u­den nimis­sä” leikkausten hyvi­tyk­sek­si pitää vasem­mis­ton saa­da veronko­ro­tuk­sia aikaan. Vasem­mis­tolle on aina väärä het­ki alen­taa vero­ja, oikeis­tolle aina väärä het­ki nos­taa vero­ja. Tosin, jos kat­soo mikä puolue jou­tui Kataisen hal­li­tuk­ses­sa perään­tymään kyn­nyskysymyk­ses­tään, se oli Kokoomus joka jou­tui myön­tymään palkkat­u­lo­jen vero­tuk­sen kiristykseen.

    Vastaa

33. ij:Tosin, jos kat­soo mikä puolue jou­tui Kataisen hal­li­tuk­ses­sa perään­tymään kyn­nyskysymyk­ses­tään, se oli Kokoomus joka jou­tui myön­tymään palkkat­u­lo­jen vero­tuk­sen kiristykseen. 

    Ihan vas­taavasti SDP jou­tui myön­tymään alvin koro­tuk­seen, jota se oli tasaverona ehdot­tomasti vastustanut.

    Vastaa

34. Tom­pe­lo:
    …Suurin syy on var­maan globaali investointilama…

    No joo. Pää pen­saaseen. Vika on jos­sain muualla.

    Kun sen pään ottaa pen­saas­ta, niin huo­maa aika mon­ta kil­pailutek­i­jää, jot­ka voidaan kor­ja­ta ihan kotikon­stein. Ei tarvitse syyt­tää edes EU:ta, vaan ihan omaa päätöksentekoamme.

    Korkea veroaste ja ennen kaikkea korkea pääo­maveroaste on ilmeis­es­ti pahin, mut­ta Osmonkin mainit­se­ma ener­gian vero­tus on var­maan aika lähel­lä vaikutuksiltaan. 

    Kol­mas yleis­es­ti tun­nustet­tu ongel­ma on jäykkä työ­markki­na­jär­jestelmä. Sen ongel­mat tun­nus­ta­vat kaik­ki muut pait­si SAK.

    Vastaa

    1. Kalle, ajat­telöi, että tapah­tuu ilmas­tolle ihan mitä hyvän­sä, johtopäätök­siä ei pidä rien­tää tekemään kuin vas­ta miljoo­nan vuo­den kuluttua?

       Vastaa

35. Osmo Soin­in­vaara:
    Sil­loin­han pitäisi keý­ne­siläisyy­den hengessä vähen­tää julk­ista kulu­tus­ta ja nos­ta veroja, 

    Eiköhän se nor­maalin mod­ernin key­ne­siläisyy­den hengis­sä pitäisi pyrk­iä tas­apain­oiseen bud­jet­ti­in ja jät­tää keskus­pankille tehtäväk­si estää talouden ylikuumeneminen. 

    - pait­si että että meil­lä jälleen ker­ran on tämä euro, joka estää järkevän kansal­lisen talouspolitiikan.

    (val­i­tan viestistä puut­tuvaa ilmastopolitiikkaa)

    Vastaa

    1. Eiköhän se nor­maalin mod­ernin key­ne­siläisyy­den hengis­sä pitäisi pyrk­iä tas­apain­oiseen bud­jet­ti­in ja jät­tää keskus­pankille tehtäväk­si estää talouden ylikuumeneminen. 

       Key­nesin suuri inno­vaa­tio oli, ettei keskus­pank­ki pysty säätelemään suh­dan­tei­ta niin san­otus­sa lik­viditet­tiansa-tilanteessa ja sik­si tarvi­taan julkisen 5talouden ali­jäämää elvyt­tämiseen. Jot­ta t6ämä olisi mah­dol­lista, pitää nousukaut­e­na kerätä ylijäämää.
       Käsi­tys, että Oppisu­un­ta, korko riit­tää tas­apain­ot­ta­maan suhdean­neke­hi­tysken kuu­luu monetarismiin.

       Vastaa

36. Osmo Soin­in­vaara:
    Kalle, ajat­telöi, että tapah­tuu ilmas­tolle ihan mitä hyvän­sä, johtopäätök­siä ei pidä rien­tää tekemään kuin vas­ta miljoo­nan vuo­den kuluttua?

    Tääl­lä hal­lan ja kylmän run­tele­mas­sa pohjo­las­sa on aika vaikea nähdä mik­si haaska­ta suun­nat­to­mia sum­mia toiv­ot­tomaan yri­tyk­seen hal­li­ta suursäätilo­ja, kun läm­pen­e­misen mah­dol­lis­ten hait­to­jen tor­jun­ta on niin hal­paa ja helppoa.
    Laveas­ta maail­man­lop­un maalailus­ta ei ole jäänyt käteen juuri muu­ta konkreetista kuin pimeä ja kostea alku­talvi, joka on toki todel­li­nen hait­ta metsänkorjuulle.

    Vastaa

37. Kiin­tei­den val­u­ut­takurssien jär­jetelmässä pienen avoimen kansan­talouden ain­oa mah­dolli­nen sopeu­tus­mikeino on deflaa­tio. Elvyt­tämäl­lä voi helpot­taa lamaa, mut­ta se ei poista deflaa­tion tarvet­ta, han­kaloit­taa vain sen aikaansaamista stim­u­loimal­la koti­maista tomintaa.

    Suo­mi ei siis kykene elvyt­tämään itseään lamas­ta, kos­ka olemme eurossa -> elvy­tys & deflaa­tio eivät onnis­tu yhtäaikaa. Elvy­tyk­sen pitää olla koko euroalueen laa­juista, mut­ta harmil­lis­es­ti sak­salaiset eivät siihen suostu.

    Jos on sitä mieltä että Suomen pitää elvyt­tää yksinään ja paljon huoli­mat­ta euroalueen tekemi­sistä, pitää olla myös kant­tia sanoa että ensin ero­taan eurosta ja sit­ten elvytetään niin että ranteet raikaa.

    Vastaa

38. Osmo Soin­in­vaara:
    Sairaan­hoita­jien palkko­jen kor­jauami­nen olisi ollut ihan hyvä toi­mi, elleivät kateel­liset miesalat olisi vati­neet samaa koro­tus­ta itselleenkin. 

    Sairaan­hoita­jien palkat ovat iso osa liian kallista sosi­aali- ja ter­veyssek­to­ri­amme. Vaik­ka palkkako­r­jaus olisi kuin­ka kiva ja oikeu­den­mukainenkin asia, ei meil­lä ollut todel­lisu­udessa varaa kas­vat­taa hoita­jien palkkapot­tia. Eli pitää mielum­min miet­tiä, mil­lä alan palkkakus­tan­nuk­sia saadaan alas.

    Vastaa