Vuosi: 2015

Samasta sähköstä sama hinta

Miltä kuu­lostaisi, jos sähköy­htiöt veloit­taisi­vat sähköstä enem­män niiltä, jot­ka käyt­tävät sitä säästeliäästi? Tämä veisi kan­nat­tavu­ut­ta sähköä säästäviltä investoin­neil­ta. Osta­jat nousi­si­vat vaa­ti­maan samaa hin­taa samas­ta sähköstä.

Juhana Var­ti­ainen on varoit­tanut yri­tysko­htai­sista työ­sopimuk­sista. Ran­skas­sa ay-liik­keen voima ulos­mi­ta­ta yri­tyk­sen tuot­tavu­u­den nousu palkanko­ro­tuksi­na on johtanut halut­to­muu­teen investoi­da. Paikalli­nen sopimi­nen voi vaaran­taa talouden kehityksen.

Samas­ta syys­tä kuin sähkön pitää mak­saa kaikille yhtä paljon, pitäisi työn hin­nankin olla kil­paileville yri­tyk­sille sama – myös Suomes­sa toimivis­sa lentoy­htiöis­sä. Jos jokin yri­tys ei näil­lä ehdoil­la pär­jää, sen on syytäkin vapaut­taa työvoimansa tuot­tavampi­en yri­tys­ten käyt­töön: luo­va tuho.

Vai onko­han sit­tenkään näin? Viime aikoina luo­va tuho on ollut melkein pelkkää tuhoa. Uusia työ­paikko­ja on syn­tynyt hitaam­min kuin van­ho­ja on kuol­lut pois. Voisiko kan­nat­ta­mat­tomis­sa yri­tyk­sis­sä tin­kiä yhteis­es­tä palkkata­sos­ta edes laskusuh­dan­teen aikana työ­paikko­jen tur­vaamisek­si? Jat­ka lukemista “Samas­ta sähköstä sama hinta”

Kustannustehokas pysäköintipolitiikka (4) Mitä ehdotan autopaikkanormiin?

(Tämä on vas­ta luonnostelua)

Hin­ta­jous­to

Autopaikkanormia voidaan harkin­nan­varais­es­ti keven­tää, jos niiden toteut­ta­mi­nen on tavanomaista kalli­im­paa. Jos paikan hin­naksi arvioidaan 20 000 euroa, ne on toteutet­ta­va täysimääräis­es­ti. Jos arvioitu kus­tan­nus ylit­tää 20 000 euroa, normia keven­netään yhdel­lä pros­en­til­la jokaista täyt­tä tuhat­ta euroa kohden. (Siis jos hin­naksi tulee 70 000 euroa, normin mukai­sista paikoista on toteutet­ta­va vain puolet)

Voi olla, että tämä ei ole mah­dolli­nen, kos­ka nämä hin­ta-arviot ovat aina vähän epä­var­mo­ja eri­tyis­es­ti epäviralllisia.

Kort­telite­hokku­us

Vai­h­toe­htona edel­liselle. Jat­ka lukemista “Kus­tan­nuste­hokas pysäköin­tipoli­ti­ik­ka (4) Mitä ehdotan autopaikkanormiin?”

Kustannustehokas pysäköintipolitiikka (3) Hintajousto

Kun kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta käsit­teli Kirkko­hal­li­tuk­sen ton­tin muut­tamista asun­talok­si, kum­mek­suin vaa­dit­tu­jen autopaikko­jen määrää. Yhdelle ton­tille vaa­dit­ti­in 95 autopaikkaa, kun viereisessä erit­täin isos­sa kort­telis­sa (Luot­sikatu – Kata­janokankatu – Kaup­pi­aankatu – Kru­unuvuorenkatu – Sata­makatu käytössä on vain noin 40 kadun­var­si­paikkaa. Asun­to­ja on moninker­tainen määrä ja pysäköin­tipaikko­ja on puo­let nyt vaadituista.

Sain vas­tauk­sen, että vaik­ka kan­takaupungis­sa koti­taloudet ovat vähäau­toisia, uusis­sa kohteis­sa auto­ja on paljon. Tot­ta kai on, jos autopaik­ka määrätään pakol­la toteutet­tavak­si ja laskute­taan asun­non yhtey­dessä, oli autoa tai ei ollut. (Tätä on havain­nol­lis­tet­tu edel­lisessä autopaikkanormia koskevas­sa postauksessani.)

Autopaik­ka on osa autoilun kokon­aiskus­tan­nuk­ses­ta. Hin­ta vaikut­taa suo­sioon. On ihmisiä, jot­ka tarvit­se­vat autoa vält­tämät­tä, mut­ta Helsingis­sä heitä on vähän. Tästä osoituk­se­na helsinkiläi­sistä koti­talouk­sista alle puolel­la on auto. Jos autopaik­ka mak­saa kak­si ker­taa niin paljon kuin uusi auto, on selvää, että sil­lä on vaiku­tuk­sen­sa siihen, kan­nat­taako sat­un­naista käyt­töä varten han­kkia jokin van­ha kosla. Sat­un­naiskäyt­täjän kan­nat­taa käyt­tää mielu­um­min vuokra-autoa ja kaupun­gin sisäl­lä tak­sia. City­Car­Club tulee myös edullisek­si Helsin­gin sisäl­lä. Jat­ka lukemista “Kus­tan­nuste­hokas pysäköin­tipoli­ti­ik­ka (3) Hintajousto”

Kaupunkisuunnittelulautakunta 8.12.2015

Kok­ous kesti neljä ja puoli tuntia!

Mel­lun­mäen tiivistyskaava

Pöy­dälle. Blogillanikin esi­in­tyneestä havain­neku­vas­ta todet­ti­in, että sen täy­tyy olla väärin piir­ret­ty. Möhkälemäisyys johtuu runk­osyvyy­destä, joka on niin suuri, ettei sel­l­ainen ole mah­dol­lista. Vähän ris­tiri­itaisia tun­tei­ta noin raju tiivistämi­nen aiheutti.

Pohjolan van­han pääkont­toriko­rt­telin kaa­va Munkkivuoressa 

Tätä kiitet­ti­in ja moitit­ti­in. Min­ua kauhis­tut­taa se, kuin­ka tyl­sältä uhkaa Huopalah­den­tien katu­maise­mas­ta tul­la. Kaa­va ei kiel­lä rak­en­tamista kadun var­teen, mut­ta ei siihen pako­takaan, eikä viite­su­un­nitel­man mukaan niin aio­ta tehdä.

Tästä toiv­ot­ti­in lau­takun­nan intranet­ti­in kuvia. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta 8.12.2015”

Tavaroista on tulossa ilmaishyödykkeitä

Ostin keit­tiö­vaa’an helsinkiläis­es­tä rautakau­pas­ta. Se pun­nit­see gram­man tarku­udel­la viiteen kilo­on saak­ka. Vaa’as­sa on taa­rau­som­i­naisu­us, eli se vähen­tää kul­hon tai aiem­pi­en raaka’ainei­den pain­on kokon­ai­s­pain­os­ta. Suo­ma­laisille turhana omi­naisuute­na siinä on veden pain­on ilmaisem­i­nen tilavu­us­mit­tana. Amerikkalaisille siitäkin on hyötyä.

Laite mak­soi 9,90. Tästä hin­nas­ta meni arvon­lisäveroon 1,92 euroa, eli kau­palle jäi tästä 7,98 euroa. Tästä kaup­pa otti omansa, vähin­tään kak­si euroa. Jäl­jelle jää alle kuusi euroa. Tästä piti mak­saa kul­je­tus maa­pal­lon toiselta puolelta Suomeen ja edelleen kau­pan hyl­lylle, tul­lit ja raa­ka-aineet. Van­ha väit­teeni on, että tavaroiden valmis­tus on muut­tumas­sa ilmaisek­si ja sik­si täysin merk­i­tyk­set­tömäk­si osak­si tavaroiden arvoketjus­sa.  Kulu­tus­tavaroi­ta valmis­ta­van teol­lisu­u­den työ­paikoil­la ei ole juuri merkitystä.

Kustannustehokkaan pysäköinnin periaatteet (2) Vaiheittain toteuttaminen

[tek­stiä on edi­toitu 10.12.2015]

Melko yleis­es­ti on hyväksyt­ty peri­aate, jon­ka mukaan asumisen ja pysäköin­nin kus­tan­nuk­set on erotet­ta­va toi­sis­taan. Tämä on kuitenkin mah­do­ton­ta, jos pysäköin­tipaikko­ja määrätään raken­net­tavak­si enem­män kuin niitä halu­taan omakus­tan­nush­in­taan ostaa. Yksi­tyisen raken­nut­ta­jat ovat yrit­täneet myy­dä pysäköin­tipaikko­ja omi­na osakkeinaan, mut­ta paljon on täy­tynyt antaa alen­nus­ta — toisin sanoen on ollut pakko sisäl­lyt­tää pääosa pysäköin­nin kus­tan­nuk­sista kuitenkin asun­to­jen hintoihin.
Kuin­ka paljon pysäköin­tipaikko­ja tarvi­taan, riip­puu tai sen pitäisi riip­pua myös siitä, mitä ne mak­sa­vat. Paikko­ja on oikea määrä, kun tar­jon­ta vas­taa mak­suhalukas­ta kysyn­tää. Kaik­ki ne, jot­ka ovat halukkai­ta mak­samaan paikas­ta kus­tan­nuk­sia vas­taa­van hin­nan, saa­vat sel­l­aisen, mut­ta paikko­ja ei jää yli eikä joudu­ta myymään alehinnalla.

Dia1
Kuva 1

Talousti­eteen peruskurssil­la ongel­ma esitetään kuvan 1 mukaises­ti.  Siinä on vaa­ka-asteikol­la pysäkön­tipaikko­jen määrä ja pystyasteikol­la niiden hin­ta. Vihreä vii­va kuvaa tar­jon­takäyrää — pysäköin­tipaikko­jen mar­gin­aal­i­hin­taa (viimeisen paikan hin­taa) määrän funk­tiona.  Mitä enem­män paikko­ja, sitä kalli­im­mak­si yksi paik­ka tulee. Punainen vii­va kuvaa kysyn­täkäyrää, kuin­ka paljon paikoista ollaan valmi­it mak­samaan. Jos paikko­ja on vähän, ne menevät eniten tarvit­seville, jot­ka mak­sa­vat niistä eniten. Mitä enem­män paikko­ja raken­netaan, sitä alem­mak­si muo­dos­tuu hin­ta, jol­la ne kaik­ki saadaan kau­pak­si. Tas­apaino syn­tyy pis­teessä qo jol­loin hin­naksi tulee po. Kaikkien pitäisi olla tyy­tyväisiä tähän tilanteeseen.

Kun paikko­ja on kuitenkin pakko tehdä kaavamääräyk­sen mukaan määrä q1, niitä ei tule ain­oas­taan tas­apain­omäärää enem­män vaan niistä tulee myös tuotan­tokus­tan­nuk­sil­taan kalli­impia, kos­ka jou­udu­taan tur­vau­tu­maan epä­taloudel­lisem­pi­in ratkaisui­hin. Samal­la kuitenkin niiden myyn­ti- tai vuokraush­in­ta ale­nee, kos­ka tar­jon­taa on enem­män. Jat­ka lukemista “Kus­tan­nuste­hokkaan pysäköin­nin peri­aat­teet (2) Vai­heit­tain toteuttaminen”

Kustannustehokkaan pysäköintipolitiikan periaatteet (1) Yhteismaan ongelma

Pysäköinti­nor­mi on päy­däl­lä kaupunkisuunnittelulautakunnassa.Yritän pienelle kir­joi­tus­sar­jal­la sel­ven­tää omia ajatuk­siani siitä, mitä pysäköin­nis­sä pitäisi tehdä

Helsingis­sä säädel­lään pysäköin­tiä varsin tiukasti.

Keskus­tan työ­paikkapysäköin­tiä halu­taan rajoit­taa, jot­ta auto­ja ei tul­visi ruuh­ka-aikoina kaduille liikaa. Tämä on keinona huono tai siis täl­laista sec­ond best –poli­ti­ikkaa. Oikea keino olisi hin­noitel­la tien käyt­töä ruuh­ka-aikoina, mut­ta sitä odoteltaes­sa joudu­taan käyt­tämään tätä, selvästi suurem­paa hait­taa aiheut­tavaa keinoa.

Asuin­taloi­hin taas määrätään rak­en­ta­maan pysäköin­tipaikko­ja enem­män kuin niitä halut­taisi­in rak­en­taa. Näis­sä kaavois­sa ei rajoite­ta pysäköin­tipaikko­jen määrää. Niin­pä syytök­set kaavoit­ta­jaa kohtaan siitä, että mei­dän talos­sa on liian vähän pysäköin­tipaikko­ja, menevät väärään osoit­teeseen. Niitä olisi saanut rak­en­taa kuin­ka paljon vain.

Pysäköin­nis­sä on kyse hyvin suurista taloudel­li­sista arvoista. Sik­si sen on olta­va kus­tan­nuste­hokas­ta. Oma epävi­ralli­nen arvioni pakol­la vuosit­tain kaavois­sa määrät­ty­jen pysäköin­tipaikko­jen hin­nas­ta pää­tyy run­saaseen sataan miljoon­aan euroon. Tämä suun­taa-anta­va laskel­ma menee seuraavasti:

550 000k‑m2 raken­nu­soikeut­ta, keskimääräi­nen nor­mi 1/130k‑m2 keski­hin­ta 25 000 €

Kokon­aiskus­tan­nus 550 000/130 x 25 000 € = 108 M€

Keski­hin­ta, 25 000 €, on ehkä vähän alakant­ti­in, mut­ta onhan meil­lä aluei­ta, jois­sa pysäköin­ti on maan­varaista ja siis muodol­lis­es­ti hal­paa, joskin haaskaa maata.

Pysäköin­tipaikko­jen hin­nat ovat nousseet korkeik­si, kun Helsin­ki on alka­nut rak­en­taa ihan oikeaa kaupunkia, johon laa­jat pysäköin­tiken­tät eivät mah­du. Pysäköin­ti­talos­sa autopaikan rak­en­tamiskus­tan­nuk­set ovat vielä kohtu­ulliset – noin 20 000 euroa/kpl, mut­ta maan alle raken­net­ta­vat paikat ovat lähempänä 40 000 euroa. Autopaikat ovat siis selvästi kalli­impia kuin autot keskimäärin. Pysäköin­ti­talois­sa on se ongel­ma, että ne vievät ton­tin yhdeltä asuin­talol­ta, mikä on lisät­tävä niiden kustannuksiin.

Miten ratkaista yhteis­maan ongelma?

Kaavois­sa määrätään rak­en­ta­maan autopaikko­ja ton­tille, kos­ka muuten asukkaat pysäköivät kadun­var­teen, mikä vaikeut­taa muiden pysäköimistä. Taloy­htiö, joka ei raken­na pysäköin­tipaikko­ja riit­tävästi, on erään­lainen vapaa­matkus­ta­ja. Jat­ka lukemista “Kus­tan­nuste­hokkaan pysäköin­tipoli­ti­ikan peri­aat­teet (1) Yhteis­maan ongelma”

Kaupunkisuunnitelulautakunnan lista 8.12.2015

Ihan mah­do­ton esi­tys­lista. Tähän solahti use­ampi tunti.

 

Kään­teen­tekevä tiivistyskaa­va Mellunmäessä

Mellunmäen tiivistyskaavaAivan Mel­lun­mäen metroase­man vier­essä yksi­tyi­nen asun­to-osakey­htiö (juridis­es­ti kak­si yhtiötä?) halu­aa purkaa van­hat, perusko­r­jausikään tule­vat raken­nuk­set ja rak­en­taa uudet. Uusia tulee vähän aiem­paa enem­män, raken­nu­soikeus 5,4 –ker­tais­tuu 11 400:sta 61 600 k‑m2:iin. Kort­telin asukaslu­vuk­si tulee noin 1  500, mis­sä on lisäys­tä 1 200. Ajatuk­se­na on, että nykyiset asukkaat saisi­vat uudet asun­not putkire­mon­tin hin­nal­la. Ensin raken­net­taisi­in sen ver­ran uusia asun­to­ja, että puret­tavien van­ho­jen talo­jen asukkaat pää­sevät muut­ta­maan uuteen koti­in ennen kuin van­ha puretaan.

Kaa­van toteu­tu­mi­nen ei ole var­maa, vaik­ka val­tu­us­to tämän hyväksy­isi. Taloy­htiö­sisä tämä vaatii yksimielisen päätök­sen. Vaik­ka ylivoimainen enem­mistö on suun­nitel­man kan­nal­la, yksimielisyys on kova vaa­timus. Tekeil­lä onkin lain­muu­tos, jos­sa määräen­em­mistö riit­täisi. Kat­so­taan, miten sen käy. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nitelu­lau­takun­nan lista 8.12.2015”

Millaista kommenttien moderointia toivot?

Moni on valit­tanut, että blo­gin keskustelun taso on laskenut, kos­ka joukos­sa on niin paljon turhik­si tai epäki­in­nos­tavak­si koet­tu­ja kom­ment­te­ja niin, että kiin­nos­ta­va ja tasokas keskustelu hukkuu.

Miten toivoisit blo­gin moderoin­tia kehitet­tävän? Tois­taisek­si olen sen­suroin­ut vain loukkaa­vat ja rasis­tiset kom­men­tit. Lisäk­si asetin joskus eräälle innokkaalle kom­men­toi­jal­la kol­men kom­mentin päiväki­in­tiön, mut­ta en ole jak­sanut ylläpitää sitäkään.

Pitäisikö kom­ment­te­ja kar­sia myös laadun mukaan? Laadun määräisin sil­loin tietysti minä omien miel­tymys­teni perusteella.

Pitäisikö sen­suroi­da kom­men­tit, jois­sa esite­tyn ajatuk­sen kom­men­toi­ja on esit­tänyt jo aiemmin?

Pitäisikö rajoit­taa sitä, kuin­ka usein sama henkilö saa tek­ste­jä kom­men­toi­da päivän aikana? Jos täl­lainen rajoi­tus tulee, se ei olisi täysin mekanisti­nen, vaan siitä voi poikea­ta, jos esite­tyt kom­men­tit vievät keskustelua eteenpäin.

Teen tästä epävi­ral­lisen neu­voa anta­van äänestyk­sen. Kom­men­toin itse toisel­la nimel­lä näitä kolmea kysymys­tä kuudel­la kom­men­til­la. Äänestämi­nen tapah­tuu peukut­ta­mal­la kahdes­ta vai­h­toe­hdos­ta mieluisem­paa. Tämän lisäk­si saa tietysti omil­la kom­menteil­la perustel­la tai esit­tää mui­ta näkökohtia.

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 1.12.2015

(En ole menos­sa kok­ouk­seen, kos­ka olen levit­tämässä kaupungis­tu­misen ilosanomaa Oulus­sa. Mikko Särelä menee. Niin­pä olen tutus­tunut mas­si­iviseen esi­tys­lis­taan taval­lista pin­ta­puolisem­min. Mon­ta tun­tia siihen silti meni.)

Esi­tys­lis­taan pääsee tästä.

Saariselän­tien kaava.

(Ei, kyse ei ole kaikessa hil­jaisu­udessa tehdys­tä kun­tali­itok­ses­ta. Alue on Mellunmäessä)

Tämä oli meil­lä huhtiku­us­sa. Yritimme sil­loin tulok­set­ta urput­taa siitä, ettei Jok­eri II ratik­ka saa omaa kaistaa. Nyt sekä HSL että HKL ovat urput­ta­neet samas­ta asi­as­ta ja kat­u­aluet­ta on nyt leven­net­ty niin, että ratik­ka mah­tuu oma­lle kaistalleen. Samal­la on menetet­ty 500 k‑m2 raken­nu­soikeut­ta. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lista 1.12.2015”