Kaupunkisuunnitelulautakunnan lista 8.12.2015

72 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnitelulautakunnan lista 8.12.2015”

1. Jos on pakko olla jokin pysäköinti­nor­mi, niin eikö se voisi liiken­neka­p­a­siteet­ti­nor­mi? Eli voisi kaavas­sa määrätä joko parkkipaikko­ja tai julk­ista liiken­net­tä, jot­ta asukkaat pää­sevät liikkumaan.

   Jos on jälkim­mäistä riit­tävästi, kuten Kalasa­ta­mas­sa tai Pasi­las­sa tai oikeas­t­aan mis­sä tahansa kan­takaupungis­sa olisi, edel­lisiä ei tarvi­ta vält­tämät­tä ollenkaan. (Jol­loin parkkipaikat voi sit­ten jokainen han­kkia oma­l­la kus­tan­nuk­sel­laan, mikäli sel­l­aisia haluaa.)

   Jos ollaan jos­sain lähiöskut­sis­sa, jonne ei kan­na­ta rak­en­taa raitio­vaunukisko­ja, voidaan määrätä nor­mi täytet­täväk­si pysäköin­tipaikoil­la ja jos läheltä kuitenkin kul­kee bus­si, niin kuitenkin vähän vähem­mil­lä pysäköintipaikoilla.

   Vastaa

2. Plan­mecan koulu­tuskeskus­toive on monin tavoin ris­tiri­itainen. Yri­tyk­sen toimin­nas­ta on alueel­la jo noin viiden vuo­den koke­mus eikä se ole lainkaan niin häir­iötön­tä kuin sana “koulu­tus” voisi antaa ymmärtää. 

   Yleiskaavae­hdo­tuk­ses­sa KSV on vetänyt vih­ery­htey­den kulke­maan Lohiniemen­ran­nas­ta, johon Plan­meca halu­aa laa­jen­taa koulu­tuskeskus­taan. Yhteyt­tä — samoin kuin Yleiskaa­va 2002:een merkit­ty kult­tuuri­his­to­ri­al­lis­es­ti, raken­nus­taiteel­lis­es­ti ja maise­makult­tuurin kannal­ta merkit­tävää aluet­ta — on jo monin tavoin heiken­net­ty. Koulu­tuskeskuk­sen laa­jen­tu­mi­nen ja sen viereen rak­en­teil­la ole­va Natu­ra Vivan mel­on­takeskus katkai­si­si­vat yhtey­den kokon­aan noin sadan metrin matkalta. Toinen täy­delli­nen katkeami­nen tulisi Vuo­ran­nan vas­taan­ot­tokeskuk­sen viereen sit­ten, kun siinä ole­va tont­ti jos­sain vai­heessa rakennetaan.

   Olen kysynyt asi­aa Uuden­maan liitos­ta. On olen­naista, että Ram­sin­niemen ja Kallah­den­niemen välil­lä ole­va vih­ery­hteys on katko­ton. Maakun­takaavas­sa yhteys sinän­sä kul­kee eri kohdas­sa kuin yleiskaavois­sa (YK 2002 ja yleiskaavae­hdo­tus), mut­ta KSV:llä on halu­ja suun­nitel­la Meri-Rasti­lan täy­den­nys­rak­en­tamis­hankkeen yhtey­dessä myös maakun­takaavaan merk­i­tyn vih­ery­htey­den päälle.

   Kaupung­in­hal­li­tus antoi Plan­mecan havit­tele­malle ase­makaa­van muu­tok­selle aikanaan kak­si reunae­htoa: sen on otet­ta­va huomioon ran­nan eri­tyiset luon­toar­vot ja siinä on varmis­tut­ta­va, että asukkail­la on jatkos­sakin pääsy rantaan. Jos kaa­va toteu­tu­isi, kumpikaan ei olisi mahdollista.

   Kävin tänään aamul­la, kun merivesi oli noin metrin nor­maalia tasoa korkeam­mal­la, kuvaa­mas­sa mm. Plan­mecan havit­tele­maa tont­tia. On selvää, että mah­dolli­nen “koulu­tuskeskus” vaatisi huo­mat­ta­vat tul­va­suo­jauk­set, jot­ka puolestaan tuhoaisi­vat ton­til­la sijait­se­van arvokkaan kasviko­hteen (LTJ) sekä estäi­sivät asukkaiden pääsyn rantaan (joiden molem­pi­en tur­vaamis­es­ta on siis kaupung­in­hal­li­tuk­sen päätös).

   Plan­mecan havit­tele­mas­ta ton­tista otta­mani kuvat löy­tyvät tämän koos­t­een puoles­ta välistä:

   http://hlylinen.blogspot.fi/2015/12/lohiniemenranta-5122015.html

   Vastaa

3. Jos tästä tulisi ennakko­ta­paus purkavalle saneer­auk­selle, säästy­isi val­tavasti maa­ta rak­en­tamiselta ja paljon voitaisi­in viher­aluei­ta pelastaa …

   Ei säästy­isi eikä pelas­tu­isi. Aivan samoin kuin nyt tiivis­tetään ja ote­taan uusia aluei­ta raken­nuskäyt­töön, vaik­ka Helsin­ki on jo tiivis, myös tulevas­sa tiivis­te­tyssä Helsingis­sä tehtäisi­in samoin, vaik­ka se jo olisi tiivis.

   Ole­tan siis, että kan­natat Helsin­gin väk­ilu­vun kas­vat­tamista myös viiden vuo­den päästä siitä riip­pumat­ta onko Mel­lun­mäessä tuo asun­toy­htiö tiivis­tet­ty vai ei, etkä halua tyy­tyä siihen että vielä rak­en­ta­mat­tomien aluei­den rak­en­t­a­mi­nen kiel­let­täisi­in nyt tai ensi vuon­na. Esimerkke­jä päin­vas­tais­es­ta on liian monta.

   Jos mitään suun­nitel­maa väkimäärän kasvun pysäyt­tämis­es­tä ei ole (eikä edes peri­aat­teel­lista halua), aja­tus siitä, että tänä vuon­na rak­en­tamiselta saastyvät alueet säästy­i­sivät myös jatkos­sa, ei ole uskot­ta­va. On toden­näköisem­pää, että joka vuosi sekä tiivis­tetään, että ote­taan uusia aluei­ta käyt­töön. Lehmänkaupois­sa vihreät otta­vat käyt­töön autop­uolue­laisille rakkai­ta aluei­ta, ja autop­uolue­laiset otta­vat käyt­töön vihreille rakkai­ta aluei­ta (tyyli­in Rasti­la sulle, Mal­mi ja Tali mulle).

   Vastaa

4. Ter­ve,

   Asun itse kaupungis­sa, jos­sa kaik­ki liikenne siir­tyi yhta akkia henkilo­au­toi­hin. Ei voi syyt­taa kaupun­gin hallintoa, ne teki­vat kaikken­sa, etta liikenne viela toimisi taman muu­tok­sen jalken. Mut­ta se oli mahdotonta. 

   Tehti­in korotet­tu­ja suo­jatei­ta, val­tavasti lisaa liiken­neval­o­ja, ensim­maisen ker­ran kaupun­gin his­to­ri­as­sa pyoratei­ta, jopa ensim­mainen kavelykatu. 

   Mut­ta ei se auta kun jokainen kyn­nelle kykene­va ostaa auton, oli se mika tahansa van­ha pas­ka. Mut­ta se auto on se juttu.

   t. Mikko

   Vastaa

5. Ter­ve,

   Viela tuo­hon parkki­normi­in liittyen.

   Taal­la on aivan nor­malia, etta keskel­la kaupunkia pide­taan maan tasal­la ole­via iso­ja parkkialuei­ta nn euroa/tunnilta auto­jen pysakoin­tipaikkoina (viela 1–2 ihmista taysi­paivaise­na tyona sita hoita­mas­sa). Nayt­taa kan­nat­ta­van. Hul­lu on maailma.

   t. Mikko

   Vastaa

6. Osmo Soini­vaara: “Toim­i­tilo­jen parkkinormi

   Eri vyöhykkeil­lä pn joko mak­si­mi, min­i­mi nor­mi tai molem­mat. Kan­takaupunkia luku­un otta­mat­ta en säätelisi lainkaan”

   Jos niil­lä ei ole normia kan­takaupun­gin ulkop­uolel­la, se johtaa juurikin siihen yhteis­maan ongel­maan. Sinäl­lään ihan sama, jos siel­lä sat­tuu ole­maan pieni­in tarpeisi­in sopi­vasti kadun­vart­ta, ja se sat­tuu riit­tämään, mut­ta ellei (niin kuin vähänkään isom­mas­sa toimin­nas­sa ei), niin paikat haetaan mis­tä sattuu.

   Oulus­sa asuin jonkun aikaa alueel­la, jon­ka vier­essä oli ajoit­tain suur­ta­pah­tu­mia ja niihin näh­den liian vähän parkkipaikko­ja lähel­lä tapah­tu­mien ydin­tä. Ai että miten mieltä läm­mit­tikään löytää far­mari­pas­sat­ti tai sedanoop­peli oma­l­ta kuukausi­mak­sulliselta piha­paikaltaan. Tai miten iha­nia ovatkaan siel­lä tääl­lä ympäri mai­ta ja man­tu­ja parkissa ole­vat autot.

   Vastaa

7. Oulus­sa asuin jonkun aikaa alueel­la, jon­ka vier­essä oli ajoit­tain suur­ta­pah­tu­mia ja niihin näh­den liian vähän parkkipaikko­ja lähel­lä tapah­tu­mien ydin­tä. Ai että miten mieltä läm­mit­tikään löytää far­mari­pas­sat­ti tai sedanoop­peli oma­l­ta kuukausi­mak­sulliselta piha­paikaltaan. Tai miten iha­nia ovatkaan siel­lä tääl­lä ympäri mai­ta ja man­tu­ja parkissa ole­vat autot.

   Tätä varten pitäisi olla tehokkaasti ja nopeasti toimi­va hin­aus­palvelu, joka hakee väärin­pysäköi­dyn auton pois ja laskut­taa syn­tyneet kulut siltä, joka pysäköi auton­sa väärin. Katoaa samal­la se yhteis­lai­tu­men ongelma.

   Vastaa

8. Tuo Mel­lun­mäen tiivistyskaa­va poikkeaa aika taval­la lähiym­päristöstä, mut­ta min­un mielestä ei mitenkään han­kalal­la taval­la. Ensin­näkin ollaan aivan metroase­man vier­essä, joten juuri tässä kohtaa maa­ta pitääkin käyt­tää mah­dol­lisim­man tehokkaasti, kun myös huonokun­toiset, las­ten­rat­tai­ta työn­televät, van­huk­set ja muuten vain laiskatkin ihmiset jak­sa­vat kävel­lä metrolle. Toisek­seen tuo väl­jem­pi ympäristö erot­tuu parem­min eduk­seen, kun saadaan vähän kon­tras­tia. Varsinkin käveli­jöi­den kannal­ta on hyvä, että ympäristö on riit­tävän vai­htel­e­vaa käveli­jän mit­takaavas­sa, eli tun­nel­ma saisi vai­h­tua tai muuten olla jotain kiin­nos­tavaa 150 — 300 metrin välein. Myös viihtyvyy­den ja tur­val­lisu­u­den­tun­teen kannal­ta on hyvä, että ihmisiä on ympäri vuorokau­den liik­keel­lä juuri metroase­man ja ostoskeskuk­sen välit­tömässä ympäristössä, joi­ta tulee väistämät­täkin, jos tuo­hon tulee paljon asuntoja.

   Vastaa

9. Pian tulee itseo­h­jau­tu­vat autot? Autoa ei sit­ten enää tarvitse säi­lyt­tää lähel­lä, vaan sen voi tila­ta paikalle kun sat­tuu tarvit­se­maan. Ehkä oman auton omis­t­a­mi­nenkin käy tarpeet­tomak­si, kun tak­sil­la ajami­nen halpe­nee (ei kul­jet­ta­jan palkkaku­lu­ja). Auto­jen määrä (ei ajo­jen määrä…) vähe­nee ja samoin käy parkkipaikko­jen tarpeelle? Parkki­normista voitaisi­in siis jo pikkuhil­jaa luop­ua kokonaan?

   Vastaa

   1. Tuo tak­si ilman kul­jet­ta­jan palkkaa on sin­sän­sä mah­dolli­nen myös nykytekni­ikalla. Kul­jetet­taval­la pitää olla ajoko­rt­ti ja hänen on hyvä olla selvin päin.

      Vastaa

10. “Kään­teen­tekevä tiivistyskaa­va Mellunmäessä” 

    Aika hur­jal­ta kuu­lostavaa tiivistämistä, sanois­in, jos asukasluku kas­vaa peräti 5,4‑kertaiseksi!

    Miten niiden uusien (putkire­mon­tin hin­tais­ten) asun­to­jen kau­pat tehdään? Miten vaikut­taa aiem­man asun­non koko ja sijain­ti? Osakkai­ta tulee kai kohdel­la tasaver­tais­es­ti, mut­ta miten tapah­tuu tai toteutetaan ala- ja yläk­er­ran asukkaiden osalta, tai jos näkymät ovat aiem­min olleet parkkipaikalle/kadulle/pihalle?

    Mil­loin enem­mistö on ns. “ylivoimainen” enemmistö?
    Miten suureen tarvit­tavaan määräen­em­mistöön lain­muu­tos tähtää? Riit­tääkö 2/3, 5/6 vai jokin muu?

    Vastaa

11. Mikko Särelä: Tätä varten pitäisi olla tehokkaasti ja nopeasti toimi­va hin­aus­palvelu, joka hakee väärin­pysäköi­dyn auton pois ja laskut­taa syn­tyneet kulut siltä, joka pysäköi auton­sa väärin. Katoaa samal­la se yhteis­lai­tu­men ongelma.

    Ihan pelkkä nopean hin­aus­palvelun nopea saatavu­us vaan ei tai­da ratkaista lyhy­taikaises­ti yksi­ty­isalueelle väärin­pysäköivien uhrik­si joutu­vien ongelmia. Taitaa olla pari pykäläjuttuakin.

    Vastaa

    1. Tässähän edu7ksunnan perus­tus­lakiv­faliokun­ta asettu8i pysäköin­tipåaikkavarkaan puolelle. Hänelle ei saa lähet­tää siitä lasklua. Tosin asia on edelleen epä­selvä. Jotkut helsinkiläiset taloy­htiön menet­televät niin, että jos påi­halle tulee luva­ton pysäköi­jä, port­ti sul­je­taan ja avaami­nen mak­saa satasen.

       Vastaa

12. OS Hämeen­ti­estä: “Kokoomuk­ses­sa on ollut halu­ja kokeil­la tätä. Kun­nol­lista koet­ta ei voi jär­jestää, kos­ka toimi­ak­seen jär­jeste­ly edel­lyt­tää raitio­vaunukisko­jen siir­toa. Kiskot pitää vai­h­taa joka tapauk­ses­sa. Olisi hölmöä uusia ne nyt van­haan paikkaan ja pian sen jäl­keen siirtää ne toiseen paikkaan.”

    Kyl­lähän sitä henkilöau­to­jen läpi­a­jok­iel­losta aiheutu­vaa sekaan­nus­ta voi kokeil­la ihan hel­posti ja hal­val­la muu­ta­mal­la liiken­nemerkil­lä. Sit­ten­hän voisi päätel­lä, mihin se johtaa tai on johtamatta.

    Vastaa

    1. Halu­taan kokeil­la kokon­aisu­ut­ta, hyö­tyjä ja hait­to­ja. Ja sitä pait­si. Ratikkakiskot pitää uusia joka tapauk­ses­sa. Haaskau­tuu paljon rahaa, jos ne ensin kor­jataan paikallaan ja sit­ten vuo­den kulut­tua kokeilun onnis­tut­tua siir­retään. Mak­saako kokoomus tämän? Kenen muun se pitäisi maksaa?

       Vastaa

13. Kat­selin noi­ta mukavia viherkattoja.

    Kuka niitä lop­pu­jen lopuk­si hoitaa? Löy­tyykö aina asukka­iat, joi­ta idea viehät­tää? J amiten kestää Suomen tal­ven. Tiedän kyl­lä, että Freibur­gis­sa kestävät lumet…

    Vastaa

14. Huopalah­den­tien var­relle pitäisi tehdä jotain tuos­sa suun­nitel­mas­sa. Näin ei voi pääkatu­jen var­sia suun­nitel­la, varsinkaan näin tärkeässä paikas­sa. Yleiskaa­van tavoit­tei­ta tälle seudulle on kytkeä Munkkivuori-Munkkinie­mi-aluet­ta Pitäjämä­keen-Haa­gaan ja tule­vaan Vihd­in­tien bule­vardi­in. Kun Tali ja Munkkivuoren pohjois­puoliset met­sät on yleiskaavas­sa suo­jel­tu, samoin kuin Pikku Huopalah­den ja Niemen­mäen väli­in jäävä viher­alue, on Huopalah­den­tien var­si Haa­gan liiken­neympyrän ja Munkkivuoren välil­lä aivan kri­it­ti­nen kadun­pätkä kaupunki­rak­en­teen jatku­misen kannalta.

    Tuos­sa on jo Munkkivuoren puolen kat­ua niin ankea­ta ump­i­seinää ja parkki­hal­lia kadulle päin pyl­listävä toimis­to­ta­lo, ettei tätä tilaisu­ut­ta kehit­tää edes kadun toista puol­ta voi jät­tää käyt­tämät­tä, kuten nyt ollaan tekemässä.

    Ehdotet­tu kaa­va ei mitenkään paran­na ole­mas­saol­e­vaa tilan­net­ta, vaik­ka siihen olisi nyt eri­no­maiset edel­ly­tyk­set, kun nykyisen Pohjo­la-talon koko Huopalah­den­tien var­ren raken­nus­mas­sa pure­taan. Tässä yhtey­dessä olisi mah­dol­lista sovit­taa kadun var­teen huo­mat­tavasti esitet­tyä enem­män asun­to­ja ja liiketilaa. 

    Täysin vas­takkainen lois­ta­va esimerk­ki löy­tyy kiven­heiton päässä Ruskea­suon ham­mas- ja oikeuslääketi­eteel­lisen alueelta Vihd­in­tien ja Man­ner­heim­intien risteyk­ses­tä. Suun­nilleen samankokoiselle alueelle tehdään parhail­laan tähän ver­rat­tuna todel­la eri­no­maista tiivistyskaavaa aluete­hokku­udel­la 2,0. Vaik­ka kyseinenkin kaa­va laimin­lyö Vihd­in­tien vart­ta (ei kuitenkaan siinä määrin kuin tämä Pohjo­lat­alon kaa­va Huopalah­den­tien vart­ta!), on siinä Man­ner­heim­intien var­si suun­nitel­tu erinomaisesti.

    Vastaa

15. Polkupyörä­paikat pitäisi myy­dä myös osakkeina asukkaille. Muuten pyöräkel­larei­den pyörän­ro­mukaaok­ses­ta ei päästä ikinä eroon.

    Vastaa

16. Voisinko saa­da ton­til­leni niin paljon raken­nu­soikeut­ta, että minä ja parhaat kaveri­ni voisimme rahoit­taa sil­lä omat talomme?

    Vastaa

17. Vihreät osoit­ta­vat Hämeen­tien pyörä­tien perusteluis­sa ehtaa kaupunkimoottoritieideologiaa.

    Kootaan kaik­ki autoli­ikenne yhdelle, val­tavalle kaupunki­moot­tori­tielle. Kahdek­san kaistaa kan­takaupungis­sa, Smith ja Polvi­nen oli­si­vat tyytyväisiä.

    Vastaa

18. “Ekon­o­mistik­oulu­tuk­sen saa­neen on vaikea ymmärtää, ettei tavoiteltaes­sa opti­maal­ista määrää pysäköin­tipaikko­ja yhtälössä ole lainkaan para­met­ri­na hin­taa. Eihän opti­maa­li­nen pysäköin­tipaikkamäärä voi mitenkään olla samaa siel­lä, mis­sä paikan hin­naksi tulee 1000 €, kuin siel­lä, mis­sä sen hin­naksi tulee 70 000 €.”

    Ei kaupunki­au­toilun osalta ole mis­sään ver­tailus­sa tai opti­moin­nis­sa para­met­ri­na hin­taa. Ei voi olla, kos­ka auto tiheästi raken­netus­sa kaupungis­sa on aina vähin­tään 10 ker­taa tehot­tomampi tai haitallisem­pi kuin mikään muu liikku­mis­muo­to. Ja sil­loin mikä tahansa numeer­i­nen ver­tailu on täysin murskaa­va autoilun kannal­ta. Joten luvut on pakko piilottaa.
    — auto painaa 2000 kg, polkupyörä 20 kg
    — auto vie tilaa 10 polkupyörän ver­ran, niin pysäköi­tynä, risteyk­sis­sä kuin liikkuessaan
    — autoli­iken­teen saas­teet aiheut­ta­vat pääkaupunkiseudul­la 1000 kuole­maa vuodessa
    — auto­jen nas­tat hio­vat katu­jen pin­nas­ta 1000 kg aines­ta kilo­metriä kohden vuodessa
    — autoli­ikenne vie yli 90% rahoista pääkaupunkiseudun liikenneinvestoinneissa
    — …

    Se, että vuon­na 2015 ylipään­sä vään­netään Hämeen­tien pyöräkaistakokeilus­ta tai uud­is­rak­en­tamisen yhtey­dessä jär­jet­tömistä autopaikkanormeista ja raken­netaan kaupun­gin ytimeen n‑kaistaisia moot­to­rili­iken­neteitä tyyli­in Vetu­ri­tie Pasi­las­sa ker­too ain­oas­taan, miten demokra­tia oikeasti toimii: pieni vähem­mistö vie ja lop­ut laahus­ta­vat kiltisti perään jäävässä pölyp­il­vessä. Ei ole nalleil­la mitään syytä olla huolis­saan jostain enem­mistön diktatuurista.

    Vastaa

19. Kade:
    Voisinko saa­da ton­til­leni niin paljon raken­nu­soikeut­ta, että minä ja parhaat kaveri­ni voisimme rahoit­taa sil­lä omat talomme?

    Jos tont­ti sijait­see järkeväl­lä paikalla, niin mik­si ei?

    Vastaa

20. Gre­jus:
    Vihreät osoit­ta­vat Hämeen­tien pyörä­tien perusteluis­sa ehtaa kaupunkimoottoritieideologiaa.

    Kootaan kaik­ki autoli­ikenne yhdelle, val­tavalle kaupunki­moot­tori­tielle. Kahdek­san kaistaa kan­takaupungis­sa, Smith ja Polvi­nen oli­si­vat tyytyväisiä.

    Tuos­sa on vaan sel­l­ainen tilanne, että se Sörkan rantatie on ole­mas­sa jo, mut­ta vajaakäytöl­lä. Fik­sumpaa­han se on siirtää auto­ja sinne, pois Hämeen­tieltä, joka on oikeasti katu.

    Vastaa

21. Osmo Soin­in­vaara:
    Tuo tak­si ilman kul­jet­ta­jan palkkaa on sin­sän­sä mah­dolli­nen myös nykytekni­ikalla. Kul­jetet­taval­la pitää olla ajoko­rt­ti ja hänen on hyvä olla selvin päin. 

    Kyl­lä, tak­si ilman kul­jet­ta­jaa on nykytekni­ikalla mah­dolli­nen jos asi­akas ajaa itse takia. Kai sitä kut­su­taan autonvuokraukseksi.

    Sen sijaan itse ajavien auto­jen tekni­ik­ka ei ole sil­lä tasol­la, että niil­lä voisi liikkua nor­maalis­sa kaupunkili­iken­teessä. Tähä­nas­tiset testiym­päristöt ovat olleen vähän erilaisia.

    Vastaa

    1. JUos­sain ran­skalaises­sa kaupungis­sa näin vuokrat­tavia kaupunki­au­to­ja, joiden käyt­tö vatasi kaupunkipyörää. Ne saat­toi ottaa käyt­töön­sä kun sel­l­ainen tuli eteen ja palaut­taa jollekin jär­jestelmän parkkipaikoista. Se on lähempänä tak­sia kuin auton vuorausta.

       Vastaa

22. Kade:
    Voisinko saa­da ton­til­leni niin paljon raken­nu­soikeut­ta, että minä ja parhaat kaveri­ni voisimme rahoit­taa sil­lä omat talomme?

    Hyvinkin, jos paik­ka on sopi­va ja olette valmi­ita koko riesaan.

    Vastaa

23. Pohjolan asuinalue Lap­in­mäen­tien var­rel­la suojellaan

    Mik­si ihmeessä?

    Vastaa

24. Kade:
    Voisinko saa­da ton­til­leni niin paljon raken­nu­soikeut­ta, että minä ja parhaat kaveri­ni voisimme rahoit­taa sil­lä omat talomme?

    Mel­lun­mäen kaa­van yhtey­dessä naa­pu­rit kysyivät tätä keskuste­lu­ti­laisu­udessa. Tai siis muo­dos­sa että mekin halu­taan vas­taa­va taloudelli­nen etu kuin nuo puret­tavak­si esitet­ty­jen talo­jen yhtiöt. Viras­ton vas­taus oli, että kaava­muu­tos­ta voi hakea sekä ton­tin omis­ta­jat että ton­tin vuokraa­ja. Jos nämä tiivistämiset lähtevät oikeasti käyn­ti­in, niin luulen, että viras­to ihan mielel­lään tiivistää van­ho­ja lähiöitä.

    Vastaa

25. Lis­tas­sa on mon­ta todel­la tärkeätä aihetta.

    Mel­lun­mä­ki: Mie­lenki­in­toinen kokeilu, olisi hienoa jos löy­tyy uskallus­ta kat­soa kor­tit lop­pu­un saak­ka. Jos Helsin­ki halu­aa kas­vaa tämä olisi eri­no­mainen tapa.

    Pohjolan­ta­lo: Älkää mis­sään tapauk­ses­sa päästäkö täl­laise­na läpi. Alue on laa­ja ja erit­täin kri­it­ti­nen alue koko lähialueen tule­vaisu­ut­ta ajatellen. Ensim­mäisek­si Huopalah­den­tien var­res­ta tulisi tehdä paljon eläväisem­pi. Bule­vardis­u­un­nitel­mat tulisi ottaa käyt­töön ja laa­jen­taa kaupunkia ainakin tämän alueen osalta. Samal­la tulisi tehokku­ut­ta nos­taa. Lisäk­si alueen sisäl­lä tulisi parem­min ajatel­la käve­lyä, nyt esteet­tömät yhtey­det sik­sakkia ja muuten paljon por­tai­ta. Ja kol­man­te­na huomiona tulisi selvit­tää josko olisi mah­dol­lista tehdä Lap­in­mäen­ti­estä joukkoli­iken­nekatu mikä myös voisi vaikut­taa näi­hin suunnitelmiin. 

    Kulut­ta­jankadun liiken­nesu­un­nitel­ma: Kulut­ta­jankadulle on suun­nitel­tu pyörätie, per­in­teistä SCAFT:ia. Pyörät ajo­radalle, molem­pi­in päi­hin luiskat joista pyöräi­lyli­ikenne nousee takaisin ympäröivään pyörätie infraan jos sel­l­aista on.
    Eli läpileikkaus Kulut­ta­jankadun ja Radiokadun risteyk­sessä tulisi olla 3m jalka­käytävä, 3m luiska pyörätieltä ajo­radalle, 7m ajo­ra­ta, 3m luiska pyörätieltä ajo­radalle ja 3m ajo­ra­ta. Keskel­lä Kulut­ta­jankat­ua leikkauk­sen tulisi olla 3m jalka­käytävä, 3m istutus/pys, 7m ajo­ra­ta, 3m istutus/pys ja 3m ajorata.

    Hämeen­tie: Paras­ta mitä olen pitkään aikaan näh­nyt, olkaa tiukkana että menee läpi.

    Pysäköinti­nor­mi: On hienoa että edes opiske­li­ja asun­nois­sa päästään eroon pysäköinti­normista. Olisi tärkeätä että pysäköin­ti jär­jestet­täisi­in erik­seen. Pysäköin­ti­taloille tulisi kaavoit­taa ton­tit, voisi alku­un toimia vaikka­pa puis­tona, lisäk­si pysäköin­nin­valvon­taa tulisi kehit­tää jot­ta ongel­mat eivät siir­ry kaduille. Hin­aus olisi tehokkain pelote. Kun ker­ran on tarvet­ta pysäköidä löy­tyy var­masti myös halua rak­en­taa pysäköin­tipaikko­ja ilman että paikat ovat taloy­htiön joi­ta vuokrataan alihintaan.
    Pyörä­paikko­jen kaavoitus­ta tulisi kehit­tää. Nykyään romupyörät val­taa­vat mon­et kel­lar­it. Sisätilo­jen pyöräkel­lar­it voisi esimerkik­si kaavoit­taa sel­l­aisik­si että niitä voisi myy­dä osakkeina tai vuokra­ta. Nämä pyörä­paikat voisi olla laadukkaampia, häk­it ympäril­lä jol­loin niihin uskaltaa pysäköidä myös kalli­impia pyöriä ilman pelkoa varkaud­es­ta ja kol­himis­es­ta. Ulkopaikat tulisi olla katet­tu­ja, joitakin har­vo­ja paikko­ja luku­unot­ta­mat­ta. Pyöräthän ei tarvitse läm­pöä, sään­suo­ja olisi kuitenkin suotavaa.

    Vastaa

26. Jouni Mar­tikainen: Ihan pelkkä nopean hin­aus­palvelun nopea saatavu­us vaan ei tai­da ratkaista lyhy­taikaises­ti yksi­ty­isalueelle väärin­pysäköivien uhrik­si joutu­vien ongelmia.

    Tiedän erään taloy­htiön jon­ka parkkipaikkaa valvoo ainakin kylt­tien perus­teel­la yksi­tyi­nen yri­tys. Tai käytän­nössä valvon­nan taitaa hoitaa joku jon­ka ikku­nas­ta on näkymä parkkipaikalle. Viera­s­paikalla on nimit­täin ark­isin 2h aikara­ja parkkikiekol­la, ja sakko­lap­pu ilmestyy tuulilasi­in melkoisel­la var­muudel­la n. 15 min­uutin päästä parkkikiekon ajan loppumisesta.

    Vastaa

27. Asun­to­jen ja pysäköin­tipaikko­jen kytkykaup­paa tai ris­tisub­ven­tio­ta on pidet­ty epä­markki­na­t­aloudel­lise­na, mut­ta var­masti talousti­eteessä on tutkit­tu sitä, mil­loin näitä esi­in­tyy ja minkälaisia etu­ja myyjät ja osta­jat niistä yrit­tävät saada.

    Itsel­läni tulee mieleen ainakin kak­si eri­ty­ispi­ir­ret­tä, joista yksi on se, että mitä isom­pi ja kalli­impi asun­to myy­dään, sitä toden­näköisem­pää on, että sen ohes­sa kysytään myös autopaikkaa ja toinen on se, että pysäköin­tipaikko­jen rak­en­t­a­mi­nen jäl­keen­päin on vietävän paljon han­kalam­paa ja kalli­im­paa kuin niiden suun­nit­telem­i­nen tiet­ty­i­hin paikkoi­hin alunperin.

    Vastaa

28. Gre­jus: Kootaan kaik­ki autoli­ikenne yhdelle, val­tavalle kaupunki­moot­tori­tielle. Kahdek­san kaistaa kan­takaupungis­sa, Smith ja Polvi­nen oli­si­vat tyytyväisiä.

    Liiken­teen kier­rät­tämi­nen jalankulk­i­jamit­takaavais­ten aluei­den ohi ja ympäri on empi­iris­es­ti hyväk­si havait­tu periaate.

    Smith-Polvi­nen edus­taa ajat­telua jos­sa liikenne ohjataan täl­lais­ten aluei­den (kuten Helsingis­sä Punavuoren ja Kru­u­nun­haan) läpi.

    Sörnäis­ten Rantatie on liiken­nemäärältään (60000 autoa/vrk) bule­vardilu­okkaa. Sen moot­tori­tiemäi­nen ulkoa­su on erilli­nen kysymys. Champs-Ely­sees on suu­ru­us­lu­okkaa 80000 autoa/vrk mut­ta tun­tuu bulevardimmalta.

    Keskip­itkäl­lä aikavälil­lä Sörnäis­ten Ranta­tien liiken­nemäärät riip­pu­vat pitkälti kan­takaupun­gin työ­paikko­jen määrästä. Työ­paikko­jen määrä on pienen­emään päin.

    Vastaa

29. Simo Mele­nius:
    Jos on pakko olla jokin pysäköinti­nor­mi, niin eikö se voisi liiken­neka­p­a­siteet­ti­nor­mi? Eli voisi kaavas­sa määrätä joko parkkipaikko­ja tai julk­ista liiken­net­tä, jot­ta asukkaat pää­sevät liikkumaan.

    No voidaan toki säädel­lä automääriä, sit­ten pitäisi säädel­lä sitä kel­lä saa olla auto ja mihin sil­lä saa ajaa. Ja kun tämä on sitä mitä autop­uolue ei varsinkaan halua, ja olen oikeas­t­aan samaa mieltä. Taustal­la on aivan perus­ta­van laa­tu­inen ymmär­ryk­sen puute siitä mitä on yksi­ty­is­li­ikenne ja mitä joukkoliikenne.

    Joukkoli­ikenne on suun­nitel­tua ja säädel­tyä toim­intaa. Junat kulke­vat erik­seen määrä­ty­il­lä väylil­lä, ja niiden aikataulut suun­nitel­laan niin etteivät junat ruuhkaudu keskenään (nor­maali­olo­suhteis­sa). Mitään sel­l­aista rajaa matkus­ta­jaka­p­a­siteetille mihin käytän­nössä tör­mät­täisi­in ei ole, aina voi piden­tää junaa tai tehdä vaik­ka toisen radan. Joukkoli­iken­teeltä saa ja voi vaa­tia ennustet­tavaa palve­lu­ta­soa, ja sikäli kun se ei toteudu niin sitä tuleekin kaupungille mar­mat­taa. Toisaal­ta kos­ka se on joukkoli­iken­net­tä siltä ei voi vaa­tia että se toteut­taa jokaisen mah­dol­lisen kulk­i­jan yksilöl­liset tarpeet, se palvelee keskimäärin joukkoja.

    Yksi­tyi­nen liikenne, autot mut­ta myös polkupyörät, taas on pohjim­mil­taan kul­jet­ta­jan oma asia. Hän on vapaa kulke­maan miten ja mil­loin halu­aa, ja kulkuneu­von voi tietyin henkilöko­htaisin rajoituksin han­kkia kuka tahansa. Tämä on varsinkin niiden kannal­ta hyvin kätevää jot­ka liikku­vat erikoisi­in aikoi­hin tai vähem­män kul­jet­tu­ja väle­jä. Mut­ta, juuri sen takia että yksi­ty­is­li­ikenne on vapaa­ta, sitä ei voi kon­trol­loi­da. Jos nyt syys­tä tai tois­es­ta turhan moni on samas­sa tiel­lä samaan aikaan tulee ruuh­ka, ja jos on enem­män niitä jot­ka halu­a­vat pysäköidä kuin pysäköin­tipaikko­ja niin paikat lop­pu­vat. Tämä on ihan laulu- ja leikkik­oulun liiken­nesu­un­nit­telua. Yksi­ty­is­li­iken­teen palve­lu­ta­soa ei voi taa­ta, kos­ka se ei ole suun­nitel­tua ja ohjat­tua, ja vaatii niin paljon tilaa matkus­ta­jaa kohden ettei sitä voi var­muu­den vuok­si kaupunki­olo­suhteis­sa varata.

    Vaa­timuk­set siitä että kaupun­gin pitäisi jotenkin taa­ta että vaikka­pa Län­sisa­ta­man liikenne ei jonoudu, tai että jokaisel­la halukkalla on pysäköin­tipaik­ka hin­nas­ta riip­pumat­ta, on pohjim­mil­taan sitä että halut­taisi­in yhtä aikaa joukkoli­iken­teen ja yksi­ty­is­li­iken­teen hyvät puo­let, rusi­nat pullasta.

    Haitallisek­si has­sut­teluk­si tämä menee siinä vai­heessa kun byrokra­tia, poli­itikoista puhu­mat­takaan, yrit­tää vielä vas­ta­ta tähän toiveeseen. Mis­tä päästään esimerkik­si sem­moi­seen sekoilu­un, jos­sa taloy­htiö hoitaa yhteiskäyt­töau­to­jen saatavu­ut­ta, mikä näin kau­ni­isti san­ot­tuna ei varsi­nais­es­ti ole sen toimi­alaa tai ydinosaamista.

    Vastaa

30. Havain­neku­vat ovat muut­tuneet viime aikoina niin, että kun ennen talo­jen katot oli­vat kuvis­sa har­mai­ta, ne on nyt väritet­ty vihreik­si. Kaik­ki katot ovat kuitenkin edelleen täysin tasaisia. Katoil­la ei ole koskaan mitään pille­jä, pönt­töjä, anten­ne­ja, kont­te­ja tai pat­ter­is­to­ja. Ne ilmestyvät sinne aina vas­ta myöhemmin.

    Vastaa

    1. Havain­neku­vat ovat muut­tuneet viime aikoina niin, että kun ennen talo­jen katot oli­vat kuvis­sa har­mai­ta, ne on nyt väritet­ty vihreiksi. 

       Yleen­sä katot väritetään vihreik­si, jos ne on tarkoi­tus toteut­taa viherkattoina.

       Vastaa

31. Lap­in­mäen­tien alus­tavas­sa liiken­nesu­un­nitel­mast­ta näyt­täisi käyneen liiken­nesu­un­nit­teli­jalle fiba. Siel­lä on nykytrendin mukaan fyy­sis­es­ti estet­ty ajo­rat­apysäkille pysähtyneen bussin ohit­ta­mi­nen, mut­ta tuos­sa paikas­sa se ei kyl­lä tule kyseeseen. Tuo on pelas­tus­laitok­sen reit­ti Haa­gan pelas­tusase­mal­ta Munkkivuoreen ja Munkkiniemeen. Nyky­isin paloau­tot pää­sevät ruuhkas­sakin tuos­ta kohta­lais­es­ti, sil­lä ajo­radan lev­eys riit­tää siihen, että pikkuau­tot väistävät kadun laitaan ja paloau­to ajaa keskeltä. Jatkos­sa tuo keskiko­roke estäisi tämän. Näin ei tietenkään voi olla.

    Kor­jaan­tuuko tuo lau­takun­nan jäse­nen huo­mau­tuk­sel­la, vai pitääkö pyytää lausun­to pelastuslaitokselta?

    Vastaa

    1. Kor­jaan­tuuko tuo lau­takun­nan jäse­nen huo­mau­tuk­sel­la, vai pitääkö pyytää lausun­to pelastuslaitokselta?

       Taitaa men­nä lausun­noille joka tapauk­ses­sa. Täy­tynee kuitenkin huo­mauyt­taa suullisesti.

       Vastaa

32. Tero:
    Polkupyörä­paikat pitäisi myy­dä myös osakkeina asukkaille. Muuten pyöräkel­larei­den pyörän­ro­mukaaok­ses­ta ei päästä ikinä eroon.

    Jos paikko­ja myy­dään n kap­palet­ta, niin pyöriä (ja pyörän­ro­mu­ja) on pyöräkel­lareis­sa edelleen n kap­palet­ta, kos­ka se nyt vain on tyyli Helsingis­sä. Vaik­ka fil­lar­i­ji­hadis­mia eli fihadis­mia aje­taan helsinkiläisessä poli­ti­ikas­sa todel­la voimal­la, niin silti har­va ajaa pyöräl­lä ja ani­har­va talvel­la. Eipä näil­läkään keleil­lä ihan kauhean paljon fil­lar­is­te­ja tule vas­taan, vaik­ka viileässä on muka­va polkea ja jäätä ei ole.

    Vastaa

    1. Kaavala ei voiu määrätä taloy­htiöi­den käyt­täy­tymis­es­tä, mut­ta viiden euron vuosi­mak­su pyörästä olisi hyvä, kos­ka niihin romui­hin kukaan ei tietenkään osta säilytysoikeutta.

       Vastaa

33. Gre­jus: Kyl­lä, tak­si ilman kul­jet­ta­jaa on nykytekni­ikalla mah­dolli­nen jos asi­akas ajaa itse takia. Kai sitä kut­su­taan autonvuokraukseksi.

    Sen sijaan itse ajavien auto­jen tekni­ik­ka ei ole sil­lä tasol­la, että niil­lä voisi liikkua nor­maalis­sa kaupunkili­iken­teessä. Tähä­nas­tiset testiym­päristöt ovat olleen vähän erilaisia. 

    Ennus­tan, että menee pitkä aika, että itsea­ja­va tekni­ik­ka on suo­tu­i­sis­sa olo­suhteis­sa kyp­sää. Menee pitkä aika, että itsea­ja­va tekni­ik­ka on epä­suo­tu­i­sis­sa olo­suhteis­sa kyp­sää. Menee, ehkä liian pitkä aika min­ulle, aina ei voita, että yhteiskun­ta on kyp­sä sal­li­maan, että itsea­javas­sa ajoneu­vos­sa ei tarvitse olla yhtään selväpäistä/ajotaitoista/ajokortillista matkus­ta­jaa. Robot­ti­a­joneu­vo­jen autono­mi­an mak­si­i­mi — inhimilli­nen ajo- ja liiken­netaito sub­stanssiar­vona alkaa rom­ah­taa nopeasti. (Tuo­ta ei pidä sekoit­taa vielä nykypäivään jol­loin ajo­taidon han­kkimista siir­retään ensisi­jais­es­ti ostovoiman puut­teesta tai per­heel­listymisen viiiivääääässtymisestä.(ei tarkoi­ta että kaik­ki perus­ta­vat sel­l­aista tai tulisi perustaa)).

    Vastaa

34. Osmo Soin­in­vaara:
    JUos­sain ran­skalaises­sa kaupungis­sa näin vuokrat­tavia kaupunki­au­to­ja, joiden käyt­tö vatasi kaupunkipyörää. Ne saat­toi ottaa käyt­töön­sä kun sel­l­ainen tuli eteen ja palaut­taa jollekin jär­jestelmän parkkipaikoista. Se on lähempänä tak­sia kuin auton vuorausta.

    Eikös city­car­clu­bis­sa oli miel­tei sama peri­aate. Pien­estä lisähin­nas­ta voi palaut­taa toiseen paikkaan. — Tässä varan­to on vain heti otet­tavis­sa, jos on vapaana.

    Vastaa

35. hmoila­nen:
    Pian tulee itseo­h­jau­tu­vat autot? Autoaei sit­ten enää tarvitse säi­lyt­tää lähel­lä, vaan sen voi tila­ta paikalle kun sat­tuu tarvit­se­maan. Ehkä oman auton omis­t­a­mi­nenkin käy tarpeet­tomak­si, kun tak­sil­la ajami­nen halpe­nee (ei kul­jet­ta­jan palkkaku­lu­ja). Auto­jen määrä (ei ajo­jen määrä…) vähe­nee ja samoin käy parkkipaikko­jen tarpeelle? Parkki­normista voitaisi­in siis jo pikkuhil­jaa luop­ua kokonaan?

    Tosin harvem­pi on tain­nut tul­la ajatelleek­si, että jos yksi robot­ti­au­to pysyy kor­vaa­maan usei­ta henkilöau­to­ja, lisään­tyy yksit­täistä matkaa kohden tarvit­ta­van ajo­suorit­teen määrä huo­mat­tavasti. Esimerkik­si tak­sien ajoista voi noin kol­mannes tai enem­mänkin olla ajoa tyhjän yhdeltä keikalta toiselle. Sama tapah­tuu, jos pysäköin­ti viedään kauas pois silmistä: robot­ti­au­tot joutu­vat aja­maan sinne ja sieltä pois tyhjinä. Voi esimerkik­si ajatel­la, mitä tapah­tu­isi Helsin­gin keskus­tas­sa iltaru­uhkan aikaan, jos kaik­ki henkilöau­tot olisi vai­hdet­tu robot­ti­au­toi­hin, kun suun­nilleen keski­vai­heil­la ruuhkaa val­ta­va määrä robot­ti­au­to­ja pyrk­isi jostain parkkilu­olis­taan tai mis­tä lie­neekään tilaa­jien­sa luo ja vas­taa­va määrä pyrk­isi tilaa­jien kanssa pois kaupungista.

    Robot­ti­au­tot voivat todel­la muut­taa liiken­net­tä monel­la tapaa, mut­ta mitään ilmaisia lounai­ta ei ole.

    Vastaa

36. Robot­ti­au­toilu ei eroa tavan autoilus­ta siinä mitenkään, että parhait­en se toimii sil­loin, kun vain pieni vähem­mistö ihmi­sistä autoilee.

    Vastaa

37. Mikko Num­melin:
    Asun­to­jen ja pysäköin­tipaikko­jen kytkykaup­paa tai ris­tisub­ven­tio­ta on pidet­ty epä­markki­na­t­aloudel­lise­na, mut­ta var­masti talousti­eteessä on tutkit­tu sitä, mil­loin näitä esi­in­tyy ja minkälaisia etu­ja myyjät ja osta­jat niistä yrit­tävät saada.

    Joo, on tutkit­tu ja todet­tu markki­na­t­alout­ta vääristäviksi. Suosit­te­len alka­jaisik­si vaikka­pa asi­aa vuosikym­meniä tutki­neen pro­fes­sori Don­ald Shoupin teosta High cost of Free Parking.

    Vastaa

38. Onpa harv­inaisen huonoa suun­nit­telua, jos Hämeen­tien raitio­vaunukiskot ovat nyt uusimisen tarpeessa. Hämeen­tien raitio­vaunuli­ikenne oli kesäl­lä 2013 poik­ki mon­ta kuukaut­ta Hakaniemen torin kohdal­la olleen työ­maan takia, mik­si kisko­ja ei uusit­tu tuolloin? 

    Raitio­vaunuil­la on jo valmi­ik­si jatku­via poikkeusre­it­te­jä ilman mitään järkevää syytä, kuten esimerkik­si itsenäisyyspäivänä, jol­loin kaik­ki raitio­vaunuli­ikenne Senaat­in­to­rille katkaisti­in, ja nyt vielä muu­ta­man vuo­den välein kak­si eril­listä taukoa ilman perustel­tua syytä.

    Vastaa

39. Daniel Fed­er­ley: Jos tont­ti sijait­see järkeväl­lä paikalla, niin mik­si ei? 

    Kos­ka kaupun­ki ei saa siitä rahaa.

    Sen sijaan jos se pakkol­u­nas­taa maa­ta (vaik­ka tämän sin­un tont­tisi), rak­en­taa siihen lisää, niin kaupun­ki saa itselleen tästä tule­van voiton.

    Vastaa

    1. Kos­ka kaupun­ki ei saa siitä rahaa.
       Sen sijaan jos se pakkol­u­nas­taa maa­ta (vaik­ka tämän sin­un tont­tisi), rak­en­taa siihen lisää, niin kaupun­ki saa itselleen tästä tule­van voiton.

       Kyl­lä kaupun­ki saa siitä rahaa (arvon­nousun leikkaus). Lisäk­si rak­en­t­a­mi­nen ole­mas­sa ole­vaan infra­struk­tu­uri­in perustuen säästää kaupun­gin meno­ja erit­täin paljon ver­rat­tuna uusien kaupungi­nosien rakentamiseen.

       Vastaa

40. Simo Mele­nius: Eli voisi kaavas­sa määrätä joko parkkipaikko­ja tai julk­ista liiken­net­tä, jot­ta asukkaat pää­sevät liikkumaan.

    Tiedä sit­ten miten sito­vasti kaa­va voisi määrätä esim. HSL:n jär­jestämään sen “riit­tävän” julkisen liiken­teen juuri tietylle alueelle — ja mihin yhtey­det veisi — vielä vaik­ka sadan vuo­den päästä. Ideana var­maan oiva, mut­ta toteu­tus vaatisi vähän enem­män hiomista.

    Vastaa

41. spot­tu: Liiken­teen kier­rät­tämi­nen jalankulk­i­jamit­takaavais­ten aluei­den ohi ja ympäri on empi­iris­es­ti hyväk­si havait­tu periaate. 

    Tässä on vain sel­l­ainen ongel­ma, että sekä Her­man­nin että Sörnäis­ten rantati­et ovat pian kan­takaupun­gin keskel­lä, kun Kalasa­ta­ma valmistuu.

    Hie­man vaikea ymmärtää mik­si keskus­ta­mo­tari on hyvä jut­tu ja yksi kaista autoille Hämeen­tiel­lä huono.

    Vastaa

    1. Hie­man vaikea ymmärtää mik­si keskus­ta­mo­tari on hyvä jut­tu ja yksi kaista autoille Hämeen­tiel­lä huono.

       Sörnäis­ten rantati­etä pitkin kul­kee 60 000 autoa vuorokaudessa, Hämeen­ti­etä henkilöau­to­ja noin 8 000 — 10 000. Ne ovat 100 % Sörnäis­ten Hämeen­tien autoli­iken­teestä, mut­ta run­saat 10 % Sörnäis­ten Ranta­tien liiken­teestä. Liiken­teen määrä on vähän saman­lainen kuin ääni (eri­tyis­es­ti, kos­ka se ääni on liiken­teen haitoista suurimpia) 40 desi­belin ääni keskel­lä hil­jaisu­ut­ta häir­it­see, mut­ta jos sel­l­ainen äänilähde lisätään paikkaan, jos­sa taus­taääni on 80 db, eroa ei edes huomaa.
       Tärkein seik­ka kuitenkin on joukkoli­iken­teen nopeus. Jär­jeste­ly nopeu­taa joukkoli­iken­net­tä henkilö­tun­teina mitat­tuna moninker­tais­es­ti sen, mitä se hidas­taa autoli­iken­net­tä. Niin­poä tämä jär­jeste­ly on erit­täin kan­nat­ta­va pelkästään mat­ka-aiko­jen sum­maa ajatellen. Joka toista väit­tää, joutuu perustele­maan, mik­si autoil­i­joiden aika on arvokkaam­paa kuin bus­sis­sa ja ratikas­sa istu­vien aika.

       Vastaa

42. Osmokin jostain syys­tä on otsikoin­ut Hämeen­tien muu­tok­set “Hämeen­tien pyöräti­et”, joka on se suun­nitelmista medi­as­sakin nos­tet­tu osa. Mut­ta tuo pyörätie, vaik­ka merkit­tävä onkin, on vain pieni osa suun­nitel­man paran­nuk­sia. Ja väit­täisin, että se vähem­män oleelli­nen osa.

    Se tärkeä osa tuos­ta Hämeen­tien suun­nitel­mas­ta on joukkoli­iken­teen paran­t­a­mi­nen ja nopeut­ta­mi­nen tuol­la osal­la. Parem­pi tila joukkoli­iken­teelle, vähem­män auto­ja häir­it­semässä ja vähem­män liiken­neval­o­ja ovat tärkeät tuon välin joukkoli­iken­teelle. Ja sitähän kul­kee todel­la paljon sekä bus­seis­sa että raitio­vaunuis­sa tuos­sa. Täl­lä het­kel­lä tuo Hämeen­tien pätkä on tolkut­toman hidas joukkoli­iken­teel­lä ja sen nopeut­tamis­vaiku­tuk­sil­la olisi merkit­täviä hyö­tyjä — sekä suo­raan matkus­ta­jille, että rahal­lis­es­ti kaupungille joukkoli­iken­teen liiken­nöin­tikus­tan­nusten kautta.

    Vastaa

43. Että näin..!!??
    http://hlylinen.blogspot.fi/2015/12/esitys-lohiniemenrannan-asemakaavan.html#more

    Vastaa

44. Gre­jus: Tässä on vain sel­l­ainen ongel­ma, että sekä Her­man­nin että Sörnäis­ten rantati­et ovat pian kan­takaupun­gin keskel­lä, kun Kalasa­ta­ma valmistuu.

    Hyvä tavoite, tosin Sörnäis­ten Ranta­tien kaltaisen lai­ta­tien inte­groin­ti kaupunki­rak­en­teeseen on aika haas­teel­lista. Maan­täyt­tö aut­taisi, jol­loin tien ja ran­nan väli­in mah­tu­isi kokon­ainen kort­teli ja sen taakse hil­jaisem­pi ranta-alue nykyisen melualue/joutomaan sijaan.

    Opti­m­i­ta­pauk­ses­sa Sörnäis­ten ranta­tien ympäristön suun­nit­telus­sa onnis­tu­taan niin hyvin että siitä muo­dos­tuu osa de fac­to kan­takaupunkia. On real­is­mia ettei Sörnäis­ten rantati­etä saa­da kuitenkaan kaven­net­tua jalankulk­i­jamit­takaavaan kos­ka se edel­lyt­täisi poli­it­tista yksimielisyyt­tä keskustali­iken­teen rajoit­tamis­es­ta ja läpi­a­joli­iken­teen pain­opis­teen siirtämis­es­tä pohjoisemmaksi.

    Gre­jus: Hie­man vaikea ymmärtää mik­si keskus­ta­mo­tari on hyvä jut­tu ja yksi kaista autoille Hämeen­tiel­lä huono.

    On makua­sia halu­taanko 60000 autoa/vrk yhdelle suurem­malle kokoo­jakadulle vai esimerkik­si 10000 autoa/vrk kuudelle rin­nakkaiselle pienem­mälle kokoo­jakadulle. Asun­tomarkki­nat näyt­täi­sivät viit­taa­van siihen ettei läpi­a­joalueil­la oikein halu­ta asua, eli hait­to­jen min­i­moimisek­si olisi järkevää keskit­tää läpi­a­jo ja reunus­taa läpi­a­jokadut toim­i­tiloil­la ja olo­suhtei­den pakos­ta edullisem­mil­la asun­noil­la. Yhteen­las­ket­tu asukastyy­tyväisyys on suurempi.

    Mitä Hämeen­tiehen eri­tyis­es­ti tulee, sen inte­groin­ti kaupunki­rak­en­teeseen on ker­talu­okkaa helpom­paa kuin Sörnäis­ten ranta­tien, ja onnistues­saan tarkoit­taisi että de fac­to kan­takaupun­ki lev­iäisi myös nyt vähän pait­sioon jääneelle Hämeen­tien ja Sörnäis­ten ranta­tien väliselle osu­udelle. Nykyisel­lä Hämeen­tien liiken­nekuor­mal­la se ei onnis­tu, ja henkilöau­to­jen poiso­h­jaami­nen on hyvä alku.

    Vastaa

45. spot­tu: On real­is­mia ettei Sörnäis­ten rantati­etä saa­da kuitenkaan kaven­net­tua jalankulk­i­jamit­takaavaan kos­ka se edel­lyt­täisi poli­it­tista yksimielisyyt­tä keskustali­iken­teen rajoit­tamis­es­ta ja läpi­a­joli­iken­teen pain­opis­teen siirtämis­es­tä pohjoisemmaksi.

    Suurin osa Sörnäis­ten ranta­tien liiken­teestä kul­kee Espan kaut­ta, siitä voi ottaa mallia bule­vardis­oin­ti­in. Joskus oli esil­lä aja­tus Sörnäis­ten ranta­tien muut­tamis­es­ta kulke­maan Lin­tu­lah­denku­jan mukaises­ti, se olisi hyvä alku.

    Vastaa

46. Osmo Soin­in­vaara: viiden euron vuosi­mak­su pyörästä olisi hyvä, kos­ka niihin romui­hin kukaan ei tietenkään osta säilytysoikeutta.

    5€ on aika vaa­ti­ma­ton ulti­maa­tum… Sanois­in, että 20€ per pyörä per annum niin alka­isimme taas nähdä miten käte­viä pyöräkel­lar­it voisi­vatkaan olla.

    Ehdot­taisin samaa hin­ta­lap­pua las­ten­vaunuille ellei siitä saisi automaagis­es­ti maineen las­ten vihaajana…

    I like kids. Par­ents… not as much.

    Siinä on lop­ul­takin jotain perin inhimil­listä, että asioista — varsinkin mate­ri­aal­i­sista sel­l­ai­sista — tupataan pitää kiin­ni vaik­ka siitä ilosta jou­tu­isi jotain mak­samaankin… riip­pumat­ta siitä onko tälle jollekin tosi­asial­lista käyt­töä nyt, huomen­na tai ehkäpä koskaan.

    Sil­lä onhan aina mah­dol­lista, että jon­ain kesänä todel­la koit­taa se päivä jol­loin fil­lari laite­taan ajokuntoon…

    Tai päivä jol­loin pyörä lahjoite­taan kaupunki­in opiskele­maan saa­pu­valle sukulaistytölle…

    Tai päivä jol­loin itselle tai per­heen­jäsenelle tulee aku­ut­ti tarve varapyörälle…

    Tai päivä jol­loin tuo mysti­nen vieras tulee kylään jon­ka kanssa olisi kovin hauskaa lähteä ex tem­pore fillaroimaan…

    Jokunen kajah­tanut lie­nee sitäkin mieltä, että kyl­lä Bil­te­mankin fil­lar­in voi myy­dä voitol­la kun­han riit­tävästi aikaa kuluu…

    Puhu­mat­takaan niistä ihas­tut­tavista peri­aat­teen miehistä ja nai­sista jot­ka mak­sa­vat “tyhjästä” kos­ka heil­lä on siihen lakitekni­nen oikeus…

    Ja niitäkin löy­tyy jot­ka nyt vaan ovat luon­to­jaan kus­päitä joiden kannal­ta on itses­tään selvää, että kiusaa pitää tehdä aina kun siihen suinkin tar­joutuu mahdollisuus…

    Vastaa

47. Ei tuos­sa lis­tas­sa ole kuin yksi tärkeä asia. Se on Mel­lun­mäen kaava­muu­tos ja siinä päätetään, voiko kaupunki­rak­en­tamisen virheitä korjata.

    Helsingis­sä olisi paljon kor­jat­tavaa, ei vain 70-luvun betoniele­ment­tilähiöt, vaan paljon muu­takin. 2000-luku on kuitenkin tois­taisek­si ollut anti­teesi 60- ja 70-luku­jen purku­vim­malle: ihan mikä hyvän­sä pas­ka nähdään kor­jaamisen ja säi­lyt­tämisen arvoisek­si. Niin ei tietenkään ole, mut­ta jonkun pitäisi uskaltaa ns. mur­taa jää, muuten pysähtyneisyy­destä ei päästä.

    Itä-Helsingis­sä olisi val­ta­va rak­en­tamis­po­ten­ti­aali tiivistämisen kaut­ta. Metro ja muu infra ovat valmi­ina. Enää on kyse siitä, voidaanko tehdyt virheet, tuh­lail­e­va maankäyt­tö ja auton mit­takaavaan raken­net­tu kaupun­ki kor­ja­ta. Se edel­lyt­tää mil­tei väistämät­tä puskutraktoria.

    Toiv­ot­tavasti menee läpi ja han­ke onnis­tuu. Vaiku­tuk­set Helsin­gin kaupunki­rak­en­teeseen olisi kaupunkibule­var­di­en tasoa.

    Vastaa

48. Keskip­itkäl­lä aikavälil­lä Sörnäis­ten Ranta­tien liiken­nemäärät riip­pu­vat pitkälti kan­takaupun­gin työ­paikko­jen määrästä.

    Väitän, että siihen riit­tää auto­ja niin paljon kuin autoli­iken­nesu­un­nit­telu siihen suun­nit­telee. Siinä mis­sä nyky­i­sis­sä olois­sa Helsin­gin väestönkasvua ei ennuste­ta vaan suun­nitel­laan, ei myöskään autoli­iken­nemäärien muu­tok­sia ennuste­ta vaan suun­nitel­laan. Siinä mis­sä kaik­ki Kehä III (tai ainakin kehä I) sisälle kaavoitet­ta­vat asun­not löytävät kyl­lä rak­en­ta­jan ja osta­jan, löy­tyy Sörnäis­ten ranta­tien kaltaiselle keskeis­es­ti sijait­se­valle yhtey­delle kaupunkialueel­la myös aina piilevää kysyn­tää jos kap­a­siteet­tia lisätään. Vas­taavasti jos autoka­p­a­siteet­tia vähen­netään, eivät ihmiset ole niin hul­lu­ja että istu­isi­vat kilo­me­trien auto­jonois­sa vaik­ka yksinker­taiset sim­u­laa­tiot näin ennus­taisi­vat — ihmiset vai­h­ta­vat kulkuneu­voa, etsivät uusia reit­te­jä, jät­tävät matkat tekemät­tä, asioi­vat lähempänä jne.

    Autoli­iken­nemäärät riip­pu­vat ennen kaikkea siitä, kuin­ka suurek­si ympäröivän katu­verkon kap­a­siteet­ti suun­nitel­laan. Jos Sörnäis­ten tun­neli raken­netaan, nou­se­vat autoli­iken­nemäärät var­masti, mikä tun­tunee myös siel­lä Kaup­pa­torin päässä tietä. Jos taas vaik­ka toinen Espa vapaute­taan jalanku­l­ulle ja pyöräi­lylle ja/tai uud­es­ta Hakaniemen sil­las­ta raken­netaan läpäisykyvyltään nyky­istä kaupunkiym­päristöön sovel­tuvampi, vähenevät autoli­iken­nemäärät laajalti.

    Vastaa

49. Osmo Soin­in­vaara: Kyl­lä kaupun­ki saa siitä rahaa (arvon­nousun leikkaus). Lisäk­si rak­en­t­a­mi­nen ole­mas­sa ole­vaan infra­struk­tu­uri­in perustuen säästää kaupun­gin meno­ja erit­täin paljon ver­rat­tuna uusien kaupungi­nosien rakentamiseen. 

    Mik­si “arvon­nousu” pitäisi leikata?

    Tästä aiheesta lie­nee Osmon blogikir­joi­tusten kom­menteis­sa esitet­ty mielip­iteitä joskus ennenkin, mut­ta mitään kun­nol­lisia perustei­ta sille, mik­si kaupun­gin pitäisi “arvon­nousu” leika­ta, ei kukaan ole muis­taak­seni koskaan esittänyt. 

    Tuol­lainen peri­aate, mikäli mainit­tu “arvon­nousu” on (siis yksi­no­maan pelkän kaava­muu­tok­sen perus­teel­la) todel­lista, ja sen suu­ru­us kyetään kaikkien asianomais­ten osa­puolten hyväksymänä määrit­tämään, vaikut­taa minus­ta silti jotakuinkin hyvin saman­laiselta, kuin jos joku ensin julis­taisi maanvil­jeli­jän maatilkun pel­lok­si, ja hiip­pail­isi jon­akin alkusyksyn yönä, tai julkeasti päivä­saikaan, sinne (maan­omis­ta­jan ton­tille), oman viikat­teen­sa kanssa, ja leikkaisi sieltä omaan säkki­in­sä siel­lä (toisen ton­til­la) kas­va­van koko vil­jasadon (, eli “arvon­nousun”), ilman maan­omis­ta­jan lupaa, ryöstäen sen kuin rosvoparoni.

    Jos leikkauk­sen perus­teena on ns. “kaavoitustyö”, lie­nee ainakin hep­poiset, esim. kaava­pi­irus­tuk­sien numeroiden muu­tok­set, kuten ker­roslu­vun “III” tilalle esim. “XII”, syytä kil­pailut­taa, jot­ta tietäisimme, mikä on tuol­laisen, melko mität­tömän “tikun ris­ti­in­pistämisen” oikea markkinahinta. 

    Mah­dol­lis­es­ti tarvit­tavaa lisäka­p­a­siteet­tia tuovien kaapelei­den ja ‑putkien asen­tamis­es­ta koitu­vat kus­tan­nuk­set voisi toki sit­ten kil­pailute­tun markki­nahin­nan joku maksaa.

    Minkä ihmeen takia mikään taloy­htiö halu­aisi, että sen ton­tille raken­net­taisi­in yhtikäs mitään, jos kaik­ki “hyö­ty” (eli oletet­tu “arvon­nousu” em. yhdek­sästä ylimääräis­es­tä ker­rokses­ta ole­mas­saole­vien yllä) menisi vain kaupun­gin ja rak­en­ta­jan tasku­un, mut­ta raken­nu­saikaisen todel­lisen ison riesan ja kaikkien muiden, paljolti myös pysyväis­lu­on­teis­ten hait­to­jen jäädessä yksin taloy­htiön osakkaiden ja asukkaiden vaivak­si? Ei pelitä!

    Onko yhteiskun­tamme klep­tokra­tia? … , vai puut­tuuko kuvios­ta jokin muu, ken­ties huo­maa­mat­ta jäänyt asia?

    Eikö olisi reilumpaa jakaa lisäk­er­rokset esim. tasan, puo­let taloy­htiölle, joka antaa ton­tilleen rak­en­taa, ja puo­let rak­en­ta­jalle, joka talon (tai lisäk­er­rokset rak­en­taa), sekä jät­tää ahne kaupun­ki, joka tun­tuu tässä kuvios­sa liki ylimääräisenä “kol­man­te­na pyöränä” pyrkivän saali­in­jaolle, nuole­maan näppejään?

    Vastaa

50. tpyy­lu­o­ma: No voidaan toki säädel­lä automääriä, sit­ten pitäisi säädel­lä sitä kel­lä saa olla auto ja mihin sil­lä saa ajaa. Ja kun tämä on sitä mitä autop­uolue ei varsinkaan halua, ja olen oikeas­t­aan samaa mieltä.

    Eihän se tarkoi­ta, että auton omis­tamista tai sil­lä ajoa mitenkään säädeltäisi­in, jos kaavas­sa lukee, että metroase­man ympäril­lä ole­vi­in asun­toi­hin ei ole pakko rak­en­taa autopaikko­ja. (Sel­l­aisia saisi­vat tarvit­se­vat edelleenkin joko rak­en­taa oma­l­la rahal­la tai ostaa/vuokrata lähim­mästä kat­so­mas­taan pysäköin­ti­hal­lista tai ‑talosta.)

    Ideaal­i­ti­lanteessa­han mitään pysäköin­tipaikko­ja ei määrät­täisi pakol­lisik­si kan­takaupungis­sa ja kaik­ki han­kki­si­vat paikkansa itse markki­nahin­taan. Tämä ei liene poli­it­tis­es­ti mah­dol­lista kuin 20–30 vuo­den päästä, mut­ta yksi askel siihen suun­taan olisi se, että edes siel­lä, mis­sä on joukkoli­iken­net­tä, ei kaikkien asukkaiden tarvit­sisi osal­lis­tua noiden nor­mitet­tu­jen pakkopaikko­jen kustannuksiin.

    Vastaa

51. Eilen tiis­taina 8.12.2015 pitämässään kok­ouk­ses­sa, Helsin­gin kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta lait­toi pöy­dälle Mel­lun­mäen Ounasvaarantien/Pallaksentien kaava­muu­tok­sen. Tämä on hyvä asia.

    Asi­aa pitäisi nyt harki­ta uud­estaan. Ton­tille kaavail­tu­jen asun­to­jen määrä on aivan liian suuri. Raken­nuk­set eivät mitenkään sovi sen enem­pää ton­tille kuin muuhun ympäristöön. Asun­to­jen määrää tulisi vähen­tää 25 %.

    Jos kaava­muu­tose­hdo­tus­ta perustel­laan kaupunki­rak­en­teen tiivistämisel­lä ja eri­tyis­es­ti tukeu­tu­misel­la metro­rataan, sil­loin vähen­tämäl­lä kohteeseen tule­vien autopaikko­jen määrää kokon­aiskus­tan­nuk­set pienenevät ja asun­to­jen määrää voitaisi­in vähentää.

    Lähtöko­htais­es­ti nuo 4–5 vuot­ta sit­ten kor­jatut (läm­pöeristys, pin­noi­tus, tuu­likaapit ja parveke­l­a­situs) pitäisi suo­jel­la ajalleen tyyp­il­lis­inä raken­nuksi­na. Yhdessä Mel­lun­mäen­tien toisel­la puolel­la ole­vien pien­talo­jen kanssa alue on kuin port­ti Mel­lun­mä­keen ja edus­taa kaunein­ta van­haa Mel­lun­mäkeä. Täy­den­nys­rak­en­tamista on kaavail­tu ja tul­laan toteut­ta­maan muualle Mel­lun­mä­keen aivan riittävästi. 

    Jos Helsin­gin kaupunkisu­un­nit­telun visiois­sa ihanteelli­nen asumisen tehokku­us koko metro­radan var­rel­la on tätä luokkaa, sil­loin tule­vaisu­u­den kuva on kauhistus.

    Vastaa

    1. Jos kaava­muu­tose­hdo­tus­ta perustel­laan kaupunki­rak­en­teen tiivistämisel­lä ja eri­tyis­es­ti tukeu­tu­misel­la metro­rataan, sil­loin vähen­tämäl­lä kohteeseen tule­vien autopaikko­jen määrää kokon­aiskus­tan­nuk­set pienenevät ja asun­to­jen määrää voitaisi­in vähentää.

       Näin se kyl­lä menee. Tuo kaa­va on vähän liiankin ahdas, kos­ka purka­va saneer­aus ei ole kan­nat­tavaa, ellein raken­nu­soikeus nouse hyvin paljon aiem­mas­ta. Merkit­tävä osa kus­tan­nuk­ses­ta seu­raa pysäköin­nistä, joka on paikkaa kohden todel­la kallista. Kaavas­sa nor­mi on noin 500 pysäköin­tipaikkaa, mikä vie niiden kus­tan­nuk­sen lähelle 20 miljoon­aa euroa. Jos nor­mi olisi väl­jem­pi, vähän pienem­pikin tiivistämi­nen tekik­si han­kkeesta kan­nat­ta­van. Juuri tämän takia kir­joi­tan pysäköin­nistä niin paljon.

       Vastaa

52. Sakke: Tuol­lainen peri­aate, mikäli mainit­tu “arvon­nousu” on (siis yksi­no­maan pelkän kaava­muu­tok­sen perus­teel­la) todel­lista, ja sen suu­ru­us kyetään kaikkien asianomais­ten osa­puolten hyväksymänä määrit­tämään, vaikut­taa minus­ta silti jotakuinkin hyvin saman­laiselta, kuin jos joku ensin julis­taisi maanvil­jeli­jän maatilkun pel­lok­si, ja hiip­pail­isi jon­akin alkusyksyn yönä, tai julkeasti päivä­saikaan, sinne (maan­omis­ta­jan ton­tille), oman viikat­teen­sa kanssa, ja leikkaisi sieltä omaan säkki­in­sä siel­lä (toisen ton­til­la) kas­va­van koko vil­jasadon (, eli “arvon­nousun”), ilman maan­omis­ta­jan lupaa, ryöstäen sen kuin rosvoparoni.

    Jos sato tosi­aan syn­ty­isi kaavoit­ta­jan kynästä, se kuu­luisi tot­ta kai oikeut­ta myöten kaavoit­ta­jalle, eikä omis­ta­jalle, joka ei olisi osal­lis­tunut mitenkään sadon kasvattamiseen.
    (Tiedän, että käytän­nössä maanvil­je­ly eroaa maan­omis­tuk­ses­ta, mut­ta Sakelle näyt­tää ole­van epä­selvää, että satoa ei syn­ny ilman pel­lon­raivaus­ta, ojankaivu­u­ta, kyn­tämistä, lan­noi­tus­ta ja niin edelleen.)
    Kun arvon­nousu syn­tyy kaavoituk­ses­ta ja kaupun­gin rak­en­ta­mas­ta infra­s­ta, mitä se maan­omis­ta­ja on tehnyt, että hänet pitäisi palkita?

    Vastaa

53. anon­il­li: Jos sato tosi­aan syn­ty­isi kaavoit­ta­jan kynästä, se kuu­luisi tot­ta kai oikeut­ta myöten kaavoit­ta­jalle, eikä omis­ta­jalle, joka ei olisi osal­lis­tunut mitenkään sadon kasvattamiseen.
    …
    Kun arvon­nousu syn­tyy kaavoituk­ses­ta ja kaupun­gin rak­en­ta­mas­ta infra­s­ta, mitä se maan­omis­ta­ja on tehnyt, että hänet pitäisi palkita? 

    Saa­vatko vuokrav­il­jeli­jät pal­stat käyt­töön­sä ilmaiseksi?

    Se maan­omis­ta­ja on saat­tanut tehdä paljonkin, valin­nut ensin tarkoituk­seen sopi­van, oival­lisen soveli­aan paikan, palkan­nut ensin jonkun raivaa­maan ja tasoit­ta­maan maat, sit­ten ehkä vil­jel­lyt, saanut hyviä, naa­puri­paikkakun­ta­lais­ten kade­htimia sato­ja, myöhem­min raken(nut)tanut itse, ennen kuin on antanut maansa vuokralle.

    Ote­taan käyt­töön toinen analo­gia: Pitäisikö esimerkik­si jouluku­usikaup­pi­aan pyytää kuus­es­ta joulunkin alla (jol­loin niiden kysyn­tä on oletet­tavasti kas­vanut) sama hin­taa, jol­la naa­purikaup­pias möi kuusen­sa heinäkuussa?

    Vastaa

54. anon­il­li:
    …
    Kun arvon­nousu syn­tyy kaavoituk­ses­ta ja kaupun­gin rak­en­ta­mas­ta infra­s­ta, mitä se maan­omis­ta­ja on tehnyt, että hänet pitäisi palkita? 

    Eiköhän tuo­hon arvon­nousu­un liity hyvin mon­ta eri tek­i­jää, joista mainit­se­masi asi­at ovat vain osa­nen. Esimerkik­si Mel­lun­mäessä infra näkyy olleen paikalla jo entu­ud­estaan, mihin Osmokin taisi yhdessä yltä kadon­neista kom­menteista viita­ta. (Joko uudet moderoin­tiperi­aat­teet on otet­tu käyttöön?)

    Infran rak­en­tamisen on maan­omis­ta­ja saat­tanut mak­saa jo monin eri tavoin, mm. kaupungille (vero­tuk­ses­saan). Mik­si ihmeessä siitä pitäisi esim. Mel­lun­mäessä jo asu­van mak­saa vielä toiseenkin kertaan?

    Vastaa

55. Jos kaavoituk­ses­ta johtu­vat arvon­nousu pää­ty­isi yksi­no­maan ton­tin omis­ta­jalle, eikö se altistaisi melkoiselle kor­rup­ti­olle? Raken­nu­soikeus on ton­tin omis­ta­jalle käytän­nössä mah­dol­lisu­us tehdä rahaa, joten se lisää ton­tin arvoa. Kaavoituk­sel­la toisin sanoen jae­taan uudelleen var­al­lisu­ut­ta, joten sitä pitäisi jakaa jol­lain taval­la oikeu­den­mukaises­ti. Miten se tapah­tu­isi? toden­näköis­es­ti jos­sain kehit­tyvien maakun­tien Suomen saunail­lois­sa. Toinen vai­h­toe­hto on kas­vat­taa kaikkien tont­tien raken­nu­soikeut­ta saman ver­ran, mut­ta se ei ole kaavoituk­sen idea.

    Demokra­t­ian ja läpinäkyvyy­den kannal­ta järkev­in­tä on ulos­mi­ta­ta kaavoitushyö­ty yhteiskun­nalle, joka voi käyt­tää sen vaik­ka infran kehit­tämiseen, jol­loin kaik­ki kaupunki­laiset hyö­tyvät. Toki ton­tin­o­mis­ta­jallekin pitää jät­tää sen ver­ran, että moti­ivi täy­den­nys­rak­en­tamiseen säilyy.

    Vastaa

56. Sakke: Ote­taan käyt­töön toinen analo­gia: Pitäisikö esimerkik­si jouluku­usikaup­pi­aan pyytää kuus­es­ta joulunkin alla (jol­loin niiden kysyn­tä on oletet­tavasti kas­vanut) sama hin­taa, jol­la naa­purikaup­pias möi kuusen­sa heinäkuussa?

    Se jouluku­usi on jonkun pitänyt kas­vat­taa, surkea analogia.
    Maa­ta ei kas­va­ta tai muutenkaan luo kukaan. (Meren täyt­tämi­nen on harv­inainen poikkeus, jos­ta voidaan puhua erikseen.)

    Vastaa

57. 90-luvul­la Helsinkiä arvostelti­in virheel­lis­es­tä raken­nusarkkite­htu­urista. Juuri suuret yht­enäiset seinäpin­nat ovat ongel­mallisia. Ne muo­dosta­vat epävi­ihty­isän ympäristön, jos­sa kukaan ei oleskele vaan ovat aina kulke­mas­sa johonkin. 

    Eli kolos­sir­ak­en­t­a­mi­nen näyt­tää siis kuvan perus­teel­la ole­van edelleenkin se huono vai­h­toe­hto, jota Helsingis­sä käytetään.

    Vastaa

58. anon­il­li: Se jouluku­usi on jonkun pitänyt kasvattaa, .…

    Maa­ta ei kas­va­ta tai muutenkaan luo kukaan. (Meren täyt­tämi­nen on harv­inainen poikkeus, jos­ta voidaan puhua erikseen.) 

    Hah, ton­til­la osa puista kas­vaa myös ihan itsestään.

    Sik­sipä juuri maa on arvokas­ta, kos­ka sen määrä lie­nee melko suurel­la tarkku­udel­la vakio, ellei meren­pin­ta nouse, kuten ilmas­ton­muu­tok­sen myötä saat­taa pitkäl­lä aikavälil­lä käy­dä. Tuol­loin mer­en­täytötkin ovat suo­ranaisia hukkain­vestoin­te­ja, eivätkä täytä edes maa-ainesten tarkoituk­sen­mukaisen käytön peri­aatet­ta. Hyvät sorat ja louheet kan­nat­taisi käyt­tää mielum­min sisä­maas­sa, esim. uuden lento­ken­tän tekoon, jos Malmin kent­tä menetetään. 

    Maan hin­nas­sa näkyy käsit­tääk­seni myös kaik­ki sen het­kiset odotuk­set sen arvon­nousus­ta. Jos joku ostaa ton­tin, tehtaan, tai vaik­ka laivan, voi hän tehdä niil­lä bisnestä kahdel­la eri taval­la. Lai­va ei kas­va, mut­ta sen arvo voi muut­tua, riip­puen mm. suh­dan­teista. (Näin on myös tont­tien lai­ta.) Laivas­sa voi myös asua. Jos ei sitä enää halua pitää, sen voi myy­dä. Myyn­ti tulee tehdä sil­loin, kun het­ki ja hin­ta siihen on sopiva. 

    Pitäisikö myös osto- ja myyn­tili­ik­keen käy­dä kaik­ki kaup­pansa (siis osto ja myyn­ti) samal­la hin­nal­la? Tai antaa kaupun­gin leika­ta hin­taero? Tuo­ta­han ei hyväksy­isi kukaan fik­su kaup­pias (jol­lainen et tai­da olla?).

    Kuka mak­saa Vuosaaren sata­maväylän syven­tämisen kus­tan­nuk­set? Per­itäänkö urakan hin­ta ensim­mäiseltä laivan­varus­ta­jal­ta, jon­ka laivan syväys on yli 11 metriä? Tuskin. Tuol­laiselle infrain­vestoin­nille las­ke­taan yleen­sä kaik­ki eri hyödyt yhteiskun­nalle käsit­tääk­seni esim. kol­men vuosikymme­nen ajal­ta. Rahoi­tus voidaan hoitaa pankin kaut­ta. Pank­ki perii lainas­ta korkoa (niin’ikään suh­dan­teista riip­pu­van korko­ta­son perusteella).

    Entäpä ne, jot­ka laivoil­laan ovat päässeet sinne sata­maan jo nyt? Hekö ovat sopi­vampia mak­sum­iehiä uudelle han­kkeelle, jos­ta eivät itse hyödy vält­tämät­tä lainkaan. Jos vai­h­ta­vat isom­paan laivaan, voivat toki jotain hyö­tyä, kuten myös kaupun­ki. Leikkaako kaupun­ki tuol­ta varus­ta­mol­ta kaiken infrarak­en­tamisen lisähyö­dyn? Sehän olisi mielestäni yhtä lyhyt­näköistä, kuin olisi ns. “kaavoitushyö­dyn” leikkaami­nen tontinomistajalta. 

    Kasvun idean tulee olla kaupungis­sa sel­l­ainen, että kaik­ki hyö­tyvät, myös ton­tin­o­mis­ta­ja saa hyö­tyä. Sen sijaan kasvun hai­tat kaupunki­laisille tulee min­i­moi­da. Parhaim­mil­laan kaik­ki voit­ta­vat, vaik­ka sit­ten eri tavoin.

    Vastaa

59. Juho Laatu: Ei säästy­isi eikä pelas­tu­isi. Aivan samoin kuin nyt tiivis­tetään ja ote­taan uusia aluei­ta raken­nuskäyt­töön, vaik­ka Helsin­ki on jo tiivis, myös tulevas­sa tiivis­te­tyssä Helsingis­sä tehtäisi­in samoin, vaik­ka se jo olisi tiivis.

    Näin se valitet­tavasti hel­posti tup­paa käymään.

    Mut­ta tähän on ratkaisu ole­mas­sa. Se on kyl­lä järeä toi­mi, myön­nän sen…

    Demokra­tia ei vaan oikein toi­mi jos joutuu vain anta­maan eikä koskaan saa mitään.

    Sik­si vasti­neek­si rak­en­tamis­es­ta pitäisi hakea samal­la osoit­taa (= yhdessä neu­votellen tieten­gin) jonkin suu­ru­inen plänt­ti jolle annetaan rak­en­tamiskiel­to kansal­lispuis­to-statuk­sen nojalla.

    Vai­h­toe­htois­es­ti tyy­ty­isin itse siihenkin vai­h­toe­htoon, että val­tio lahjoit­taisi merkit­tävän met­säalueen perin­nemet­säsäätiölle. Vaik­ka olisi pelkkää talous­met­sääkin niin 100–200 vuo­den päästä tilal­la olisi jo komea korpi.

    Vastaa

60. Jor­ma Nordlin:
    90-luvul­la Helsinkiä arvostelti­in virheel­lis­es­tä raken­nusarkkite­htu­urista. Juuri suuret yht­enäiset seinäpin­nat ovat ongel­mallisia. Ne muo­dosta­vat epävi­ihty­isän ympäristön,jossa kukaan ei oleskele vaan ovat aina kulke­mas­sa johonkin. 

    Eli kolos­sir­ak­en­t­a­mi­nen näyt­tää siis kuvan perus­teel­la ole­van edelleenkin se huono vai­h­toe­hto, jota Helsingis­sä käytetään. 

    KKK — Katu­ta­so Kap­i­tal­is­teille Kaupungeissa!

    Saa käyt­tää väki­val­lat­tomasti ja kaikissa lail­li­sis­sa yhteyk­sis­sä ei mak­sa mitään.

    Kaupun­gin viihty­isyys pyöräil­i­jöille ja jalankulk­i­joille on suo­raan ver­ran­nolli­nen kaikille avoin­ten ovien (ja silmäiltävis­sä ole­vien ikkunoiden) määrään katu­ta­sos­sa. Torit ja aukiot, plaat­sat ja basaar­it, kehi­tyk­sen huippuna.

    Vastaa

61. Sakke: Leikkaako kaupun­ki tuol­ta varus­ta­mol­ta kaiken infrarak­en­tamisen lisähyö­dyn? Sehän olisi mielestäni yhtä lyhyt­näköistä, kuin olisi ns. “kaavoitushyö­dyn” leikkaami­nen tontinomistajalta. 

    Pyy­dän, ei enää kauhei­ta analo­gioi­ta. Miten se kaavoitushyö­dyn leikkaami­nen on lyhyt­näköistä? Tähän kun vas­taat riit­tävän uskot­tavasti, niin saat talousnobelin.

    Vastaa

62. anon­il­li: Pyy­dän, ei enää kauhei­ta analo­gioi­ta. Miten se kaavoitushyö­dyn leikkaami­nen on lyhyt­näköistä? Tähän kun vas­taat riit­tävän uskot­tavasti, niin saat talousnobelin. 

    Pyy­dän anteek­si esit­tämistäni, ilmeis­es­ti kannal­tasi kat­soen “kauheista” analo­gioista. Naa­puri­maamme keskus­pankin talousti­eteen palkin­non jätän suo­si­ol­la Angukselle. 

    Onko kon­sumeris­min epä­suo­ra tuki kaukokat­seista politiikkaa?

    Vastaa