Tavaroista on tulossa ilmaishyödykkeitä

Ostin keit­tiö­vaa’an hel­sin­ki­läi­ses­tä rau­ta­kau­pas­ta. Se pun­nit­see gram­man tar­kuu­del­la vii­teen kiloon saak­ka. Vaa’as­sa on taa­rauso­mi­nai­suus, eli se vähen­tää kul­hon tai aiem­pien raa­ka’ai­nei­den pai­non koko­nais­pai­nos­ta. Suo­ma­lai­sil­le tur­ha­na omi­nai­suu­te­na sii­nä on veden pai­non ilmai­se­mi­nen tila­vuus­mit­ta­na. Ame­rik­ka­lai­sil­le sii­tä­kin on hyötyä.

Lai­te mak­soi 9,90. Täs­tä hin­nas­ta meni arvon­li­sä­ve­roon 1,92 euroa, eli kau­pal­le jäi täs­tä 7,98 euroa. Täs­tä kaup­pa otti oman­sa, vähin­tään kak­si euroa. Jäl­jel­le jää alle kuusi euroa. Täs­tä piti mak­saa kul­je­tus maa­pal­lon toi­sel­ta puo­lel­ta Suo­meen ja edel­leen kau­pan hyl­lyl­le, tul­lit ja raa­ka-aineet. Van­ha väit­tee­ni on, että tava­roi­den val­mis­tus on muut­tu­mas­sa ilmai­sek­si ja sik­si täy­sin mer­ki­tyk­set­tö­mäk­si osak­si tava­roi­den arvo­ket­jus­sa.  Kulu­tus­ta­va­roi­ta val­mis­ta­van teol­li­suu­den työ­pai­koil­la ei ole juu­ri merkitystä.

45 vastausta artikkeliin “Tavaroista on tulossa ilmaishyödykkeitä”

  1. Toden­nä­köi­ses­ti kau­pal­le on jää­nyt enem­män, vajaa nel­jä euroa.

    Suo­men kaik­kein suu­rin talou­del­li­nen haas­te tänä päi­vä­nä tai­taa olla se, että kehi­tys­maat ovat, piru vie, men­neet kehit­ty­mään. Ovat teol­lis­tu­neet ja kyke­ne­vät sel­lai­seen hinta/laatusuhteeseen, että kil­pai­le­vat hyvin menes­tyk­sek­kääs­ti. Sikä­läi­sil­lä tuo­tan­to­kus­tan­nuk­sil­la kan­nat­taa teh­dä mitä vaan ja kul­jet­taa se tän­ne meil­le. Mei­kä­läi­sil­lä tuo­tan­to­kus­tan­nuk­sil­la ei kan­na­ta teh­dä juu­ri mitään, pait­si ehkä raitiovaunuja.

    Kiin­nos­tai­si tie­tää, pal­jon­ko tuon vaa’an val­mis­ta­mi­nen Suo­mes­sa oli­si tul­lut maksamaan.

    Ja hir­vit­tää miet­tiä sitä, kuin­ka kau­an meil­lä on varaa mak­saa työt­tö­myys­kor­vauk­sia niil­le, jot­ka eivät työl­lis­ty­neet sii­hen vaa­ka­teh­taa­seen, joka syn­tyi Suo­men sijaan Suo­men ulkopuolelle.

  2. Bis­nes on kul­je­tuk­sis­sa ja vähittäiskaupassa.

    Mut­ta ei asia aivan vält­tä­mät­tä näin mus­ta­val­koi­nen olek­kaan. Val­mis­tus­me­ne­tel­mät kehit­ty­vät ja ovat kehit­ty­neet hui­mas­ti. Sii­tä seu­raa, että lähi­tuo­tan­to tulee kan­nat­ta­vak­si, kos­ka pie­niä sar­jo­ja voi­daan edul­li­sem­min. Sil­loin kul­je­tuk­set ovat hal­vem­pia ja voi itse olla osa vähittäiskauppaa.

    3d-tulos­ta­mi­nen muut­taa koko­naan tuot­tei­den val­mis­ta­mi­sen, se tek­no­lo­gia on hui­keas­ti kehit­ty­nyt ja tuot­tei­ta voi­daan jo nyt val­mis­taa kotio­lois­sa. Esi­mer­kik­si rik­kou­tu­neen muo­vio­san tilal­le uusi osa.

    Mie­tin aika­naan, jos oli­sin itse tuo­nut tuot­tei­ta ja ruven­nut myy­mään. Seu­ra­sin hin­to­ja muu­ta­man net­ti­sai­tin kaut­ta. Se aja­tus osoit­tau­tui aika äkkiä epä­rea­lis­ti­sek­si, juu­ri kovien kul­je­tus­kus­tan­nus­ten takia, itse tuot­teen eivät juu­ri mak­sa­neet mitään.

    Se on ollut jo vuo­sien tren­di, että tuot­teen hin­nas­sa kaik­kien mui­den osuus kas­vaa ja val­mis­ta­jan hin­ta pienenee.

  3. Sinän­sä mie­len­kiin­toi­nen esi­merk­ki. Monet tava­rat ovat nyky­ään hir­vit­tä­vän hal­po­ja. Isä­ni ker­too jut­tua 70-luvul­la osta­mas­taan tas­ku­las­ki­mes­ta, joka hänel­lä on edel­leen. Kysei­nen las­kin mak­soi aikoi­naan yli puo­let isä­ni sen het­ki­ses­tä net­to­kuu­kausi­pal­kas­ta. Nyky­ään vas­taa­van las­ki­men saa hel­pos­ti 10 — 20 eurolla. 

    Mut­ta toki kal­lii­ta­kin tava­roi­ta vie­lä on. Ei esi­mer­kik­si kun­non autoa saa edes käy­tet­ty­nä muu­ta­mil­la euroil­la, vaan kyl­lä sii­tä edel­leen on mak­set­ta­va tuhan­sia euro­ja. Uudes­ta vähin­tään 10 000 euroa. 

    Kysy­mys Osmo Soi­nin­vaa­ral­le: Pal­jon­ko­han maa­il­mas­sa ihmi­siä työs­ken­te­lee kulutustavarateollisuudessa?

  4. Kulu­tus­ta­va­roi­ta val­mis­ta­van teol­li­suu­den työ­pai­koil­la ei ole juu­ri merkitystä. 

    Nokian kän­ny­köi­tä ei kan­na­ta teh­dä, eikä juu­ri muu­ta­kaan Nokialla:

    http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1194999843201/artikkeli/yt-neuvottelut+paattyivat+nokian+renkaat+irtisanoo+122+tyontekijaa.html
    http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1195009531859/artikkeli/nanson+tehdas+nokialla+lakkautetaan.html

    Mut­ta Applen kän­nyk­kä mak­saa n. 800€, Nokian Hak­ka­pe­liit­ta-ren­kaat mak­sa­vat n. 800€/setti. Ja laa­duk­kais­ta far­kuis­ta tai kau­lus­pai­das­ta saa edel­leen pulit­taa sen 50–100€/kpl.

    Mut­ta ilmei­ses­ti ei kan­na­ta Suo­mes­sa teh­dä mitään. Autot kan­nat­taa lait­taa sei­son­taan tal­vek­si kun ei ole varaa ostaa ren­kai­ta tai teet­tää remont­te­ja. Van­hat käy­te­tyt Lumia-puhe­li­met saa­vat kel­va­ta lap­sil­le kun ei ole varaa ostaa applea, ja vaat­teet kan­nat­taa kier­rät­tää tut­ta­vil­la, pai­ka­ta tai tin­kiä UFF:n myy­mä­läs­tä hyviä käytettyjä.

    Kän­ny­kät kan­nat­taa teh­dä USA:ssa ja Kii­nas­sa, tela­kat kan­nat­taa myy­dä venä­läi­sil­le ja sak­sa­lai­sil­le. Kai­vok­set kan­nat­taa myy­dä nor­ja­lai­sil­le. Metal­li- ja sel­lu­teh­taat kan­nat­taa myy­dä ruot­sa­lai­sil­le. Ydin­voi­ma­lan osaa­vat rans­ka­lai­set teh­dä paremmin. 

    Vaat­teet kan­nat­taa teh­dä tur­kis­sa, tomaa­tit kan­nat­taa kas­vat­taa espan­jas­sa. Liha, mai­to ja ome­nat kan­nat­taa lai­va­ta Puo­las­ta. Rak­sa­hom­mat kan­nat­taa teet­tää viro­lai­sil­la. Ja maa­han­muut­ta­jia tar­vi­taan hoi­ta­maan Hel­sin­gin bus­si­lii­ken­ne. Kou­lu­tuk­ses­ta kan­nat­taa lei­ka­ta kos­ka Suo­mes­sa ei kan­na­ta opis­kel­la, mut­ta vii­nan tuo­tan­to ja oluen myyn­ti kan­nat­taa pitää val­tion mono­po­li­na, kos­ka se tuottaa.

  5. Lisä­ar­voa teh­dään kulut­ta­jien mie­len sisään bran­deil­lä ja mie­li­ku­vil­la. Val­mis­ta­mi­ses­ta pitää siir­tyä tuo­te­merk­kei­hin ja mer­ki­tyk­sen luomiseen. 

    Elekt­ro­ni­nen keit­tiö­vaa­ka yli 1000 kap­pa­leen eris­sä Ali­ba­bas­ta voi mak­saa n. $3. Sama funk­tio­naa­li­suus bran­dät­ty­nä voi mak­saa 25 euroa.

  6. Kor­jaus: kai­kes­ta on tulos­sa ilmais­hyö­dyk­kei­tä. Fyy­sis­ten tava­roi­den val­mis­ta­mi­nen ei mak­sa juu­ri mitään. Digi­taa­lis­ten hyö­dyk­kei­den val­mis­tus ei ole kos­kaan mak­sa­nut­kaan. Ihmis­pal­ve­lui­ta tar­vi­taan vähem­män ja vähem­män kos­ka ne voi­daan hoi­taa myös lähes ilmai­sil­la koneilla.

    Jos kaik­ki on lähes ilmais­ta, mik­si jat­ku­vas­ti vali­te­taan kuin­ka huo­nos­ti talou­del­la menee ja kuin­ka on työs­ken­nel­tä­vä enem­män että on varaa mihin­kään. Onko kukaan aja­tel­lut että ehkä mel­kein joka puo­lel­la maa­il­maa vai­kut­ta­vat talous­krii­sit ovat­kin vain luon­nol­li­nen seu­raus sii­tä että olem­me siir­ty­mäs­sä jon­kin­lai­seen niuk­kuu­den­jäl­kei­seen aikaan jos­sa mil­lään ei ole enää mitään arvoa talou­del­li­ses­sa mielessä.

    Nii­den har­vo­jen kal­lii­den­kin hyö­dyk­kei­den arvo usein perus­tuu lähin­nä kei­no­te­koi­ses­ti patent­tien, teki­jä­noi­keuk­sien, yms. kaut­ta luo­tuun niuk­kuu­teen. Kai­kel­le mikä vain pys­ty­tään muut­ta­maan digi­taa­li­seen muo­toon luon­nol­li­nen hin­ta on tasan 0 euroa. Tie­to­ko­neen pro­ses­so­rin hin­nas­ta suu­rin osa ei muo­dos­tu val­mis­tus­kus­tan­nuk­sis­ta vaan paten­teis­ta ja lii­ke­sa­lai­suu­te­na pide­tyis­tä desig­neis­ta. Jos nämä pys­tyt­täi­siin tuot­ta­maan jul­ki­ses­ti, uusin­ta tek­niik­kaa ole­van kan­net­ta­van tie­to­ko­neen tai ipho­nen hin­ta oli­si var­maan lähem­pä­nä sataa kuin tuhat­ta euroa.

    Minus­ta pitäi­si ihan vaka­vas­ti alkaa poh­ti­maan mil­tä tule­vai­suu­den yhteis­kun­ta, jon­ka talous­jär­jes­tel­mä ei perus­tu niuk­kuus­hyö­dyk­kei­siin, näyttäisi.

  7. Tuo tava­roi­den hal­puus joh­taa myös ker­ta­käyt­tö­kult­tuu­riin jos­sa rik­ki men­nyt tuo­te hei­te­tään ros­kiin ja oste­taan uusi. Eihän esim. mai­nit­tua vaa­kaa voi miten­kään saa­da osi­neen ja töi­neen kor­ja­tuk­si tuo­hon hin­taan. Vali­tet­ta­vas­ti suun­ta on sama kal­liim­mis­sa­kin kodin­ko­neis­sa ja ilmei­ses­ti pian myös autois­sa joi­ta ei enää pys­ty kor­jaa­maan itse eikä edes van­han ajan “nyrk­ki­pa­jois­sa”.

  8. Se nyt vaan on tyh­mää mak­saa liikaa…

    As it so hap­pens just kävin nouk­kiin R‑kiskalta kii­na­lais­ten lähet­tä­män 64gb San­Dis­kin mic­rosd-muis­ti­kor­tin (10 class).

    Verkkokauppa.com (jota pidän hyvä­nä refe­rens­si­nä) kysei­nen kort­ti mak­saa 60€.

    Chi­na­man toi­mit­taa tohon sadan met­rin pää­hän saman kor­tin hin­taan 18,93€.

    Tosin vie­lä­kin hal­vem­mal­la­kin oli­si pääs­syt, mut­ta mak­soin mie­lum­min joi­ta­kin yli­mää­räi­siä sent­te­jä sii­tä, että saan tun­ne­tun brän­din tuot­teen vaik­ka hat­su­mo­po olis voi­nut olla ihan yhtä käy­pä peli…

    Täs­sä havait­sem­me nyt suku­pol­vien väli­sen kuilun.

    Se mikä Odes­ta tun­tuu hal­val­ta — kos­ka ei asioi netis­sä — on itsea­sias­sa täs­sä reaa­li­maa­il­mas­sa suh­teel­li­sen kova pyyntihinta.

    Luul­ta­vas­ti Ode oli­si­kin saa­nut dx.com:sta — ja mitä näi­tä nyt onkaan — saman vaa’an jol­lain 3€…

    Kuten useam­pi jo ennät­tä­nyt totea­maan, rik­kaal­la on rik­kaan bud­jet­ti. Köy­hän on tyy­ty­mi­nen sii­hen mihin on varaa.

    Koh­to: Kysy­mys Osmo Soi­nin­vaa­ral­le: Pal­jon­ko­han maa­il­mas­sa ihmi­siä työs­ken­te­lee kulutustavarateollisuudessa?

    Pal­jon mut­ta sekin on vain tila­päi­nen häiriö.

    Maa­il­man suu­rin elekt­ro­nii­kan sopi­mus­val­mis­ta­ja Foxconn ker­toi jo nel­jä vuot­ta taka­pe­rin, että heil­le tulee seu­raa­van kol­men vuo­den kulues­sa käyt­töön mil­joo­na robot­tia… ja ettei se vai­ku­ta nega­tii­vi­ses­ti työn­te­ki­jöi­den määrään.

    Eipä. 🙂

  9. Ano­nyy­mi: Digi­taa­lis­ten hyö­dyk­kei­den val­mis­tus ei ole kos­kaan maksanutkaan. 

    Mei­naat että elo­ku­vat, musiik­ki, kir­jat jne. teke­vät itse itsensä?

    Siis tot­ta­han toki teko­ä­ly osaa ehkä jo piak­koin­kin tuot­taa kes­ki­ver­ron hol­lywood kesä­rai­na­ry­mis­te­lyn, emmä sitä epäi­le ollenkaan.

    Ja epäi­le­mät­tä myös con­tem­po­ra­ry purkkapoppia.

    Se koneen lear­ning cur­ve tulee ole­maan äärim­mäi­sen nopea sit­ten kun ensim­mäi­set pilot­ti­tuot­teet on saa­tu mas­so­ja tyy­dyt­tä­väl­lä tasol­la ulos.

    Sen jäl­keen voi olla vai­kea elät­tää itsen­sä muusi­kon- tai kir­jai­li­jan­rent­tu­na. Ei sil­lä, että oli­si help­poa nytkään.

  10. Osmon pää­point­ti: mitä enää kan­nat­taa teh­dä Suo­mes­sa. Ei aina­kaan val­mis­taa, jos sen osaa­vat muut­kin ja halvemmalla.

    Thai­maa­lai­nen mar­jan­poi­mi­ja ansait­see kesän tie­nes­teil­lään niin hyvin, että voi koti­maas­saan ostaa talon — näin aina­kin väi­te­tään. Suo­ma­lai­nen ei sil­lä rahal­la pysy edes hen­gis­sä, kun kaik­ki on tääl­lä niin kal­lis­ta. Esi­mer­kil­lä yri­tän selit­tää edes itsel­le­ni, mik­si vaa­ko­jen ja vas­taa­vien vem­pai­mien teki­jöi­tä riit­tää halpatuotantoon.

    Oli­si­ko vas­taa­vien tuot­tei­den suun­nit­te­lu­vai­he suo­ma­lais­ten hei­niä? Ei tai­da sekään olla tuot­ta­vaa, sil­lä kaik­ki täl­lai­nen­han heti kopioi­daan. Kopioin­tiin pit­käl­ti perus­tuu Kii­nan ja kehit­ty­vien kehi­tys­mai­den talous­kas­vu. Kun koh­ta kaik­ki on kopioi­tu eivät­kä kehit­ty­neem­mät maat luo uusia sys­tee­me­jä pika­vauh­dil­la, Kii­nan­kin talous osoit­taa hyy­ty­mi­sen merk­ke­jä, se ei voi kas­vaa enää muu­ta maa­il­maa nopeammin.

    Mitä suo­ma­lai­sil­le on jää­nyt? Vaik­ka­pa his­sit ja saha­ko­neet suun­nit­te­lus­ta val­mis­tuk­seen ja pai­kal­leen asen­nuk­seen asti. Ne perus­tu­vat tie­to­tai­toon — ja tär­keä huo­ma­ta — suht. vähäi­seen vaik­ka­kin kal­lis­palk­kai­seen työn­te­ki­jä­mää­rään. Sik­si ne tuot­teet voi­da myy­dä hyväl­lä hin­nal­la, kannattavasti.

  11. Daniel Feder­ley: Ja hir­vit­tää miet­tiä sitä, kuin­ka kau­an meil­lä on varaa mak­saa työt­tö­myys­kor­vauk­sia niil­le, jot­ka eivät työl­lis­ty­neet sii­hen vaa­ka­teh­taa­seen, joka syn­tyi Suo­men sijaan Suo­men ulkopuolelle.

    Pik­ku hil­jaa pitäi­si Suo­men EU-stra­te­gi­aa alkaa siir­tää tulon­ja­kou­nio­nin suun­taan. Pit­käl­lä täh­täi­mel­lä meil­lä on kovin huo­not mah­dol­li­suu­det pitää kou­lu­te­tut ja tuot­ta­vat ihmi­set maan rajo­jen sisä­puo­lel­la vero­ja maksamassa.

  12. Mik­si juu­ri nyt kaik­ki oli­si muut­tu­mas­sa “ilmai­sek­si”, kun tuo kuvai­le­ma­si meka­nis­mi on ollut ole­mas­sa tuhan­sia vuo­sia? Esim. lii­ke­ta­lous­tie­de ker­too luke­mat­to­mia kei­no­ja sii­tä, miten tren­diä vas­taan tais­tel­laan: brän­di, suu­ret volyy­mit, luot­ta­mus, lii­ke­suh­teet, laa­tu, vali­koi­ma, tuo­te­ke­hi­tys, kar­tel­li, lob­baus, jul­ki­set toi­men­pi­teet jne.

  13. Jyr­ki Pato­mä­ki:
    Osmon pää­point­ti: mitä enää kan­nat­taa teh­dä Suomessa.Ei aina­kaan val­mis­taa, jos sen osaa­vat muut­kin ja halvemmalla.

    Eikä edes vain hal­vem­mal­la, vaan sen lisäk­si luo­tet­ta­vam­min (lak­koi­le­mat­ta) ja asia­kas­läh­töi­sem­min. Tämä maa on ollut duu­na­rei­den tai­vas ja sen näkee tuloksista.

  14. Jyr­ki Pato­mä­ki: Mitä suo­ma­lai­sil­le on jää­nyt? Vaik­ka­pa his­sit ja saha­ko­neet suun­nit­te­lus­ta val­mis­tuk­seen ja pai­kal­leen asen­nuk­seen asti. Ne perus­tu­vat tie­to­tai­toon – ja tär­keä huo­ma­ta – suht. vähäi­seen vaik­ka­kin kal­lis­palk­kai­seen työn­te­ki­jä­mää­rään. Sik­si ne tuot­teet voi­da myy­dä hyväl­lä hin­nal­la, kannattavasti.

    Vali­tet­ta­vas­ti Suo­mes­sa käy usein niin, että bulk­ki­his­siä ostet­taes­sa oste­taan ulko­mai­nen his­si, kos­ka suo­ma­lai­ses­sa on kor­keam­pi han­kin­ta­hin­ta. Tosin suo­ma­lai­nen his­si­fir­ma voi kyl­lä saa­da huol­to­so­pi­muk­sen sii­hen ulko­mai­seen hissiin…

  15. Lai­te mak­soi 9,90. Täs­tä hin­nas­ta meni arvon­li­sä­ve­roon 1,92 euroa, eli kau­pal­le jäi täs­tä 7,98 euroa. Täs­tä kaup­pa otti oman­sa, vähin­tään kak­si euroa. Jäl­jel­le jää alle kuusi euroa. Täs­tä piti mak­saa kul­je­tus maa­pal­lon toi­sel­ta puo­lel­ta Suo­meen ja edel­leen kau­pan hyl­lyl­le, tul­lit ja raaka-aineet.”

    Tuo hal­pa hin­ta on kor­vat­tu lisää­mäl­lä kier­rok­sia eli ennen täl­lai­nen lai­te siir­tyi perin­tö­nä suvus­sa jopa suku­pol­vien ajan

    Nyt tuo kym­pin kone hajo­aa yhdes­sä vuo­des­sa jopa puo­les­sa .Kun tuo enti­nen kes­ti 100 vuot­ta niin sata uut­ta konet­ta mak­saa­kin jo 1000 euroa samas­sa ajassa.Ilman ajan huo­moi­mis­ta on sel­vää, ettei tuo hal­pe­ne­mi­nen on näennäistä.

    Ja kuka saa suu­rim­man osuu­den val­tion jälkeen ?

    Se on se suo­ma­lai­nen brändääjä/mainostaja eli se joka luo vähi­ten lisä­ar­voa tuotteeseen

  16. Ano­nyy­mi:
    luo­tuun niuk­kuu­teen. Kai­kel­le mikä vain pys­ty­tään muut­ta­maan digi­taa­li­seen muo­toon luon­nol­li­nen hin­ta on tasan 0 euroa. Tie­to­ko­neen prosessorin 

    Eri miel­tä. Sen levyk­keen hin­ta voi pai­nua nol­laan vaik­ka se(kin) edus­taa suur­ta mää­rää älyl­lis­tä pää­omaa. Mut­ta sen hen­ki­sen pää­oman saa­vut­taes­sa levyk­keen olo­muo­don esi­neen kopioin­nin mah­dol­li­suus pai­naa sen käy­tän­nös­sä nol­laan. Olen juu­ri hank­ki­mas­sa 2 TB vain vähän yli 100 euroa. Uskomatonta.

    Sen sijaan kun ja jos tämä levy­ke täy­te­tään sivi­li­saa­tion kult­tuu­ril­la tuli­si sen pro­ses­sin arvon ja hin­nan kas­vaa mil­tei rajat­ta. Tämä siis sil­lä edel­ly­tyk­sel­lä, että kult­tuu­rin luo­jat saa­vat ansion­sa mukai­ses­ti. Kos­ka en ole kroi­sos, levy­ke täyt­tyy ensi­si­jai­ses­ti omas­ta kulttuurituotannosta.

  17. Krtek: Eikä edes vain hal­vem­mal­la, vaan sen lisäk­si luo­tet­ta­vam­min (lak­koi­le­mat­ta) ja asia­kas­läh­töi­sem­min. Tämä maa on ollut duu­na­rei­den tai­vas ja sen näkee tuloksista.

    Heh, kylä mei­dän ongel­ma on kou­lu­te­tun väen huo­no tuottavuus.

    Aka­va­lai­sis­ta työs­ken­te­lee n 60 % jul­ki­sel­la sek­to­ril­la tai jul­ki­sin varoin rahoi­te­tuis­sa organisaatioissa

    SAK lai­sis­ta sen sijan 85–90 % työs­ken­te­lee yksi­tyi­sel­lä sektorilla .

    SAKlai­nen sen­tään tuot­taa jotain myy­tä­vää lisä­ar­voa , aka­tee­mi­nen vain siir­te­lee pape­ria pinos­ta toi­seen tai vii­laa pilkkua

    Suo­mes­sa lakot ovat lyhyi­tä eli myös tutan­to kat­kot ovat lyhyitä.

    Muis­ta syis­tä joh­tu­vat kat­kot ovat hai­tal­taan sato­ja ker­to­ja suuremmat,mutta ´nii­hin osa­taan varau­tua eikä asia­kas­tyy­ty­väi­syys kärsi.

    Ja kun ver­tail­laan lak­ko­ja niin useim­mis­sa mais­sa lyhyet lakot kat­so­taan sana­va­pau­teen kuu­lu­vaan ilmai­su­va­pu­den pii­riin eikä nii­tä kir­ja­ta lakoiksi

  18. Häh, menee­kö Oden point­ti nyt kai­kil­ta ohi? Ei ole mitään väliä sil­lä, val­mis­te­taan­ko vaa­ka Suo­mes­sa kos­ka sii­tä saa niin pie­nen hin­nan että vaik­ka koti­mai­nen val­mis­tus oli­si kil­pai­lu­ky­kyis­tä, se ei mikään kul­ta­kai­vos voi­si olla. Suu­rin osa hin­nas­ta on aivan muu­ta kuin val­mis­tus­ta, ja niin myös raha on muu­al­la kuin val­mis­tuk­ses­sa. Ja noin puo­let hin­nas­ta jää Suo­meen veroi­na ja vähit­täis­kau­pal­le — sehän on hyvä juttu?

    Kan­nat­tai­si mie­lui­ten sat­sa­ta sii­hen että Suo­mi oli­si kil­pai­lu­ky­kyi­nen sel­lai­ses­sa bis­nek­ses­sä, mis­sä liik­kuu rahaa. Toki val­mis­tus­ta­kin oli­si syy­tä olla Suo­mes­sa, mut­ta kan­nat­taa ehkä miet­tiä millaista.

  19. Pää­mi­nis­te­ri Sipi­lä syk­syl­lä jos­sain haas­tat­te­lus­sa puhui automaattitehtaista.

    Sii­nä­kin voi­si olla Suo­mel­le uusi vaih­toeh­to. Suo­mes­sa ole­via auto­maat­ti­sia teh­tai­ta, jois­sa ei ole juu­ri­kaan ole hen­ki­lö­kun­taa ollenkaan.

    Sii­tä teh­taas­ta sit­ten tuot­teet suo­raan koti­mark­ki­noil­le. Teh­taas­sa voi­si olla myös auto­maat­ti­nen pak­kaa­mo ja lähet­tä­mö samas­sa, jol­loin tuot­teet ovat suo­raan pos­ti­pa­ke­teis­sa, tai myy­mä­lä­pak­kauk­sis­sa kuljetuslavoilla.

    Nyky­tek­no­lo­gial­la tämä on mah­dol­lis­ta toteut­taa, sitä ei ole vaan vie­lä tehty. 

    Esi­mer­kik­si asia­kas tilaa verk­ko­kau­pas­ta tuot­teen, se läh­tee suo­raan pos­ti­pa­ket­ti­na teh­taal­ta, kul­je­tus­lii­ke käy hake­mas­sa. Paket­ti tulee sii­hen lähei­sen osta­rin paket­ti­au­to­maat­tiin, jos­ta asia­kas hakee sen.

  20. TL: Ydin­voi­ma­lan osaa­vat rans­ka­lai­set teh­dä paremmin.

    Siis olet­ko sä nuk­ku­nut jotain ruususen unta tääl­lä kyl­mäs­sä Poh­jo­las­sa vii­mei­set kym­me­nen vuotta?

    Nime­no­maan rans­ka­lai­sil­ta ei näyt­täis hir­veäs­ti kan­nat­ta­van ostaa ydinvoimaloita…

    Unoh­dit muu­ten levit­tää lopuk­si vie­lä tuh­kat pääl­le­si. Here, let me help ya [levit­tää tuh­kaa pääl­le]. Kas noin! Heti hel­pot­taa eikö totta?

    Maa­il­man­lop­pua odotellessa.

  21. Vaa­ka, tuo moder­nin rei­lun kau­pan­käyn­nin syn­nyt­tä­jä, miten sopi­va poh­jus­tus täm­möi­sel­le aiheelle.

    Hin­ta min­kä saa kau­pas­ta voi jos­kus antaa vähän vää­rän kuvan sii­tä mää­räs­tä työ­tä min­kä joku tuo­te vaatii.

    Kun ostaa sen pur­kin mai­toa, se on sen 1e paket­ti — mut­ta kuin­ka pal­jon työ­tä se on vaa­ti­nut? Jo pel­käs­tään se purk­ki on vaa­ti­nut aina­kin graa­fi­sen suun­nit­te­li­jan, var­maan usei­ta pala­ve­rei­ta, on pitä­nyt val­mis­taa se jos­sain kar­ton­ki­teh­taas­sa, tulos­taa vii­va­koo­dit, raken­taa jär­jes­tel­mät jot­ka tal­len­ta­vat seu­ran­ta­koo­dit ja se on vas­ta lop­puo­sa prosessia.

    Mai­to vai­kut­taa yksin­ker­tai­sel­ta tuot­teel­ta, mut­ta jos on ollut kesä­töis­sä maa­ti­lal­la niin tie­tää että maa­ta­lous ei ole yksin­ker­tais­ta työ­tä — siel­lä tar­vi­taan monen­lai­sia konei­ta — vähin­tää yksi trak­to­ri ja sii­hen usei­ta eri­lai­sia lisä­lait­tei­ta, nos­tu­rei­ta, paa­lai­mia, jyriä, kyn­tö­au­raa, äes­ty­sau­raa, jyrää. Varas­to­ja eri tar­pei­siin, eläin­ten tilat pitää usein itse osa­ta raken­taa ja kor­ja­ta, hyvä isän­tä tekee monia työ­ka­lu­ja itse­kin hit­saa­mal­la, polt­toai­ne ja rehu täy­tyy kui­va­ta tai säi­löä sekä kul­jet­taa eläi­mil­le — käy­dä kaup­paa pel­lois­ta ja nii­den vuo­kris­ta, avus­taa eläi­miä kun ne ovat sai­rai­ta tai syn­nyt­tä­vät. Osa­ta käsi­tel­lä nii­tä niin että ne pysy­vät rau­hal­li­se­na, aura­ta tiet tal­vi­si, keväi­sin teh­dä pel­to­työt, kesäl­lä laiduntamiset. 

    Kaik­ki tuo vaa­tii inves­toin­te­ja ja työl­lis­tää mui­ta­kin, esim. sen trak­to­rin ohjel­mis­ton on voi­nut koo­da­ta joku Suo­ma­lai­nen nört­ti Val­me­til­le. Lyp­sy­pump­pu­jen suo­dat­ti­mia on ehkä teh­ty jos­sain teh­taas­sa Kan­ga­sal­la ja niin edelleen.

    Mei­je­ri­toi­min­nas­ta ei ole mitään käsi­tys­tä itsel­lä­ni, mut­ta eri­lai­set mai­to­tuot­tei­den jat­ko­ja­los­tus­toi­min­not ovat var­mas­ti ihan oma ja kor­keal­le arvos­tet­ta­va ammattiryhmänsä.

    Pel­käs­tään siis jo tuon yhden 1e mai­to­pur­kin val­mis­ta­mi­nen työl­lis­tää val­ta­van mää­rän ihmi­siä. Sitä on vaan todel­la vai­kea ymmär­tää, jos miet­tii että kaup­pa ottaa sii­tä oman kat­teen­sa, kul­je­tus ja logis­tiik­ka oman­sa, jalos­tus ja kul­je­tus oman­sa ja mitä jää sit­ten maan­vil­je­li­jäl­le tai sil­le koo­daa­jal­le joka koo­da­si sen ohjel­mis­ton sii­hen Val­met­tiin tai rau­ta­kaup­pial­le joka myi kilon nau­lo­ja nave­tan laa­jen­nus­osan sei­nien kiin­nit­tä­mis­tä varten.

  22. Tero Tolo­nen:Hin­ta min­kä saa kau­pas­ta voi jos­kus antaa vähän vää­rän kuvan sii­tä mää­räs­tä työ­tä min­kä joku tuo­te vaatii. 

    Vaa­tii min­kä vaa­tii, mut­ta työl­li­syy­den näkö­kul­mas­ta kopioin­nin help­pous on val­ta­va ongel­ma. Vaik­ka moni­mut­kai­sen robo­tin kek­si­mi­nen vaa­ti­si val­ta­vas­ti työ­tä, niin sen jäl­keen kun se on kek­sit­ty, se voi­daan monis­taa kaik­kial­le maailmaan.

    Monis­ta­mi­sen ongel­ma ei lii­ty ainoas­taan suo­rit­ta­vaan työ­hön vaan yhtä lail­la se hävit­tää asian­tun­ti­ja­työn, kos­ka asian­tun­ti­ja­työs­tä vain pie­nen pie­ni osa on luo­vaa työ­tä. Ja täs­tä luo­vas­ta työs­tä­kin vain muru­nen pys­tyy kil­pai­le­maan muu­ta luo­vaa työ­tä vastaan.

    Ihmi­nen on tehos­ta­nut itsen­sä tar­peet­to­mak­si. Tämän tar­peet­to­muu­den ongel­man ihmi­nen pyr­kii rat­kai­se­maan tehos­ta­mal­la lisää eli teke­mäl­lä ihmi­ses­tä entis­tä tarpeettomamman.

  23. Vähit­täis­kaup­pa (muu kuin elin­tar­vik­keet siis) tie­naa sil­lä että se saa myy­tyä hyväl­lä kat­teel­la uusim­man vuo­si­mal­lin seson­ki­tuot­tei­ta. Van­hat tuot­teet myy­dään alen­nus­myyn­neis­sä nega­tii­vi­sel­la kat­teel­la. Osmon osta­ma vaa­ka lie­nee ollut van­han­mal­li­nen tai jol­lain muul­la taval­la epä­ku­rant­ti ja kaup­pa halu­nut pääs­tä sii­tä eroon. 

    Toi­nen jut­tu että hal­poi­hin elekt­ro­ni­siin lait­tei­siin ei kan­na­ta luot­taa. Se lie­nee syy mik­si alen­nus­ko­reis­ta voi löy­tää vaik­ka mitä muu­ta­mal­la eurol­la, mut­ta kun tar­kem­min syy­nää tava­roi­ta niin ei niil­lä tee mitään. Jo paris­ton lop­pu­mi­nen voi teh­dä tava­ras­ta käyttökelvottoman. 

    Mitä verk­ko­kaup­poi­hin tulee niiin sit­ten kun se yleis­tyy ja poruk­ka tilaa vie­lä enem­män tava­raa sitä kaut­ta, jou­tuu Pos­ti suu­ren­ta­maan huo­mat­ta­vas­ti lajit­te­lu­kes­kuk­si­aan ja mah­dol­li­ses­ti avaa­maan uudes­taan sul­ke­mi­aan pos­ti­kont­to­rei­ta. Se oli­si ihan hyvä asia kos­ka R‑kioskin tuu­li­kaa­pis­sa jonot­ta­mi­nen ei ole eri­tyi­sen kivaa. Toi­nen jut­tu että kun Tul­li tosis­saan huo­maa mil­lais­ta tava­raa ja mis­tä ihmi­set osta­vat, pitää ihmis­ten alkaa varau­tua hake­maan ostok­sen­sa Van­taan Tuu­pa­kan tullipostiterminaalista.

  24. Daniel Feder­ley:

    Ja hir­vit­tää miet­tiä sitä, kuin­ka kau­an meil­lä on varaa mak­saa työt­tö­myys­kor­vauk­sia niil­le, jot­ka eivät työl­lis­ty­neet sii­hen vaa­ka­teh­taa­seen, joka syn­tyi Suo­men sijaan Suo­men ulkopuolelle.

    On meil­lä varaa, jos vain lope­tet­tai­siin kai­ken huu­haan mak­sa­mi­nen val­tion budjetista.

    Esi­mer­kik­si vuo­den 2016 alus­ta Suo­men val­tio alkaa mak­sa­maan vuo­sit­tain rei­lun 100 mil­joo­naa euroa val­tion kir­kol­le, avus­tuk­se­na. Kii­tos kuu­luu täs­tä esi­mer­kik­si Vihreille.

    Minä­kin, kirk­koon kuu­lu­ma­ton, jou­dun osal­lis­tu­maan tämän huu­haa­ros­kan levittämiseen.

    Tal­vi­vaa­ra 2.0 saa jat­kos­sa hamaan tule­vai­suu­teen saak­ka vuo­tui­sen avus­tuk­sen­sa, suo­raan budjetista.

    Kun­tien väli­nen kil­pai­lu asuk­kais­ta ja yri­tyk­sis­tä on tapet­tu vuo­tui­sel­la yli 8 000 mil­joo­nan euron val­tio­na­vul­la, suo­raan budjetista.

    Maa­ta­lou­den kil­pai­lu on niin ikään lope­tet­tu, vuo­tui­sel­la parin mil­jar­din euron tuella.

    Aina­han voi­daan toki sit­ten sääs­tää mm. yli­opis­tois­ta, ter­vey­den­huol­los­ta, sai­raan­hoi­dos­ta ja niin edespäin.

    Kyl­lä Tam­pe­reen yli­opis­tol­la­kin pitää olla oma kap­pe­li, oikein ylim­mäs­sä ker­rok­ses­sa ja vie­lä­pä yli­opis­to­pas­to­ri. Tätä­kin te veron­mak­sa­jat mak­sat­te. Her­ra­jes­tas sen­tään, jos joku saa yli­opis­tos­sa kuul­la vaik­ka­pa alku­rä­jäh­dyk­ses­tä tai evo­luu­tio­teo­rias­ta! Noh, peh­mei­den tie­tei­den­opis­to­han Tam­pe­reen yli­opis­to on, mate­ma­tiik­kaa lukuu­not­ta­mat­ta. Se onkin sijoi­tet­tu kellarikerrokseen…

    Tam­pe­reen tek­nil­li­sel­lä yli­opis­tol­la on varaa ottaa teo­lo­gi-yri­tys­val­men­ta­jia puhu­maan “mis­siois­ta” ja “hur­mok­ses­ta” yritysjohtajuudessa.

    Mis­tä pääs­tään­kiin sii­hen, että Suo­men yri­tys­maa­il­man ongel­mis­ta suu­rim­pia eivät todel­la­kaan ole kil­pai­lu­ky­ky, vaan reaa­li­maa­il­mas­ta pihal­la ole­vat hih­hu­li­joh­ta­jat, jot­ka ovat tot­tu­neet sii­hen, että kepu­ma­fia jär­jes­tää bisnekset.

    Nyt kun tuo suu­ri saa­ta­na, vapaa kil­pai­lu, on kos­ket­ta­nut hiuk­ka­sel­laan Suo­mea, ollaan välit­tö­mäs­ti ongel­mis­sa. Siis, joku muu­kin tuot­taa sel­lua. Joku muu­kin omis­taa lin­ja-auto­ja ja keh­taa ajat­taa nii­tä vie­lä kepu­ma­fiay­ri­tys­ten mailla.

    Suo­men val­tion bud­jet­ti voi­si hyvin olla 35 mil­jar­dia euroa, jos huu­haa­ros­ka lei­kat­tai­siin pois.

    Suo­men val­tion kir­kol­la on yli 900 mil­joo­nan euron vuo­tui­set tulot.

    Mihin ihmee­seen se tar­vit­see yli 100 mil­joo­nan euron val­tion apua?

    Ja ne ruu­miit voi polt­taa. Hau­taus­maat voi­daan ottaa hyö­ty­käyt­töön ja kir­kot siir­tää net­tiin. Heti tuli­si kir­kol­le isot sääs­töt, kun lei­kat­tai­siin sei­nis­tä. Joku vir­tu­aa­li­hah­mo voi löpis­tä samat huu­haa­ros­kat, kuin oikea hihhuli.

  25. Cap­tain Awe­so­me: Mei­naat että elo­ku­vat, musiik­ki, kir­jat jne. teke­vät itse itsensä?

    Tar­koi­tin samas­sa mie­les­sä kuin Ode puhuu tava­roi­den val­mis­ta­mi­sen hal­puu­des­ta. Niin tuol­la vaa’al­la kuin musiik­ki­kap­pa­leel­la­kin ensim­mäi­sen kap­pa­leen kus­tan­nuk­set, eli vaa’an tapauk­ses­sa suun­nit­te­lu­työ ja musiik­ki­kap­pa­leen tapauk­ses­sa sävel­lys ja nau­hoi­tus, ovat huo­mat­ta­vas­ti kor­keam­pia. Tuon ensim­mäi­sen kap­pa­leen jäl­keen seu­raa­vien val­mis­tus ei mak­sa enää mitään. Sik­si oli­si minus­ta vii­sas­ta rahoit­taa tuo suun­nit­te­lu­työ joten­kin muu­ten kuin myy­mäl­lä kopioi­ta joi­den teke­mi­nen on ilmais­ta ja joi­ta sen puo­les­ta voi­si levit­tää vaik­ka koko maailmalle.

  26. max: Eri miel­tä. Sen levyk­keen hin­ta voi pai­nua nol­laan vaik­ka se(kin) edus­taa suur­ta mää­rää älyl­lis­tä pää­omaa. Mut­ta sen hen­ki­sen pää­oman saa­vut­taes­sa levyk­keen olo­muo­don esi­neen kopioin­nin mah­dol­li­suus pai­naa sen käy­tän­nös­sä nol­laan. Olen juu­ri hank­ki­mas­sa 2 TB vain vähän yli 100 euroa. Uskomatonta.

    Sen sijaan kun ja jos tämä levy­ke täy­te­tään sivi­li­saa­tion kult­tuu­ril­la tuli­si sen pro­ses­sin arvon ja hin­nan kas­vaa mil­tei rajat­ta. Tämä siis sil­lä edel­ly­tyk­sel­lä, että kult­tuu­rin luo­jat saa­vat ansion­sa mukai­ses­ti. Kos­ka en ole kroi­sos, levy­ke täyt­tyy ensi­si­jai­ses­ti omas­ta kulttuurituotannosta.

    Mikä on “ansion­sa mukai­ses­ti” on han­ka­la mää­rit­tää tuot­teel­le jota voi kopioi­da ilmai­sek­si. Oden vaa’an val­mis­ta­jal­le “ansion­sa mukai­ses­ti” oli var­maan jotain kol­men euron luok­kaa. Sum­ma oli niin alhai­nen sik­si että käy­tän­nös­sä ident­ti­siä vaa­ko­ja pys­tyy val­mis­ta­maan mikä hyvän­sä Kii­na­lai­nen nyrk­ki­pa­ja ja tämän seu­rauk­se­na kil­pai­lu on las­ke­nut vaa­ko­jen hin­nan noin alas. Jos kult­tuu­ril­le sal­lit­tai­siin sama — siis että kuka hyvän­sä sai­si val­mis­taa kopioi­ta musiik­ki­kap­pa­lees­ta tai elo­ku­vas­ta — sen hin­ta pai­nui­si nol­laan (ja on jo käy­tän­nös­sä las­ke­nut­kin nuor­ten pii­reis­sä jot­ka pira­ti­soi­vat kai­ken). Ellei “ansion­sa mukaan” tar­koi­ta sinus­ta pyö­re­ää nol­laa euroa kult­tuu­ril­le, on hyvin vai­kea kek­siä miten se mää­rit­tyy. Sama meka­nis­mi kuin vaa’al­le ei sel­väs­ti­kään toimi.

  27. Krtek: Eikä edes vain hal­vem­mal­la, vaan sen lisäk­si luo­tet­ta­vam­min (lak­koi­le­mat­ta) ja asia­kas­läh­töi­sem­min. Tämä maa on ollut duu­na­rei­den tai­vas ja sen näkee tuloksista.

    Kii­na: yksi­puo­lue­maa, ja polii­si­val­tio, jos­sa ei tosi­aan duu­na­rit juh­li (ammat­tiyh­dis­tyk­set on kiel­let­ty). Seu­rat­ta­va esimerkki?
    Kii­nas­sa tosin on tapa­na ampua välil­lä joku oli­gark­ki­kin varoit­ta­va­na esi­merk­ki­nä, joten ihan koko kii­na­lai­nen sys­tee­mi ei sopi­si sel­lai­se­naan mei­dän län­si­mai­seen kulttuuriimme.

  28. Lii­an van­ha: Heh, kylä mei­dän ongel­ma on kou­lu­te­tun väen huo­no tuottavuus.

    Aka­va­lai­sis­ta työs­ken­te­lee n 60 % jul­ki­sel­la sek­to­ril­la tai jul­ki­sin varoin rahoi­te­tuis­sa organisaatioissa

    SAK lai­sis­ta sen sijan 85–90 % työs­ken­te­lee yksi­tyi­sel­lä sektorilla .

    SAKlai­nen sen­tään tuot­taa jotain myy­tä­vää­li­sä­ar­voa , aka­tee­mi­nen vain siir­te­lee pape­ria pinos­ta toi­seen tai vii­laa pilkkua

    Olet­ko siis oikes­ti sitä miel­tä, että esi­mer­kik­si opet­ta­jien tai kun­nal­lis­ten ter­veys­a­se­mien lää­kä­rien työ on pape­rin siir­tä­mis­tä pinos­ta toiseen?

  29. Lii­an van­ha: Heh, kylä mei­dän ongel­ma on kou­lu­te­tun väen huo­no tuottavuus.

    Aka­va­lai­sis­ta työs­ken­te­lee n 60 % jul­ki­sel­la sek­to­ril­la tai jul­ki­sin varoin rahoi­te­tuis­sa organisaatioissa 

    Monet yli­opis­tois­sa kou­lu­te­tut on STTK-lais­ten (jot­kut jopa SAK-lais­ten) liit­to­jen jäse­niä kos­ka se Aka­va­lai­nen liit­to johon oppiar­vo antai­si oikeu­den kuu­lua, ei neu­vot­te­le sopi­muk­sis­ta sil­lä alla tai sil­lä työ­pai­kal­la jos­sa hen­ki­lö työ­se­ken­te­lee. Eli hei­kon edun­val­von­nan vuok­si moni jät­tää Aka­va­lai­sen lii­ton, taval­li­ses­ti nii­den jäse­nik­si jää­vät ekan koh­dal­le sat­tu­neen YT-kier­rok­sen jäl­keen vain ne jot­ka ovat ns työ­an­ta­jien edus­ta­jia eli esimiesasemassa.

    Ainoas­taan Aka­van lii­toil­la OAJ ja Lää­kä­ri­liit­to, jot­ka neu­vot­te­le­vat työ­eh­to­sop­pa­reis­ta jul­ki­sen sek­to­rin eli mei­dän veron­ma­ka­jien kans­sa, joka on neu­vot­te­luis­sa aina jos­tain syys­tä hei­kom­pi kuin EK, on jär­jes­täy­ty­mi­sas­te 100% luokkaa.

  30. Tero Tolo­nen: eläin­ten tilat pitää usein itse osa­ta raken­taa ja kor­ja­ta, hyvä isän­tä tekee monia työ­ka­lu­ja itse­kin hitsaamalla

    Come on now.. et sä usko tuo­hon itse­kään. Kyl­lä far­ma­ri­kin hakee työ­ka­lun­sa kau­pas­ta sekä soit­taa ihan ura­koit­si­jan pai­kal­le jos pitää navet­ta saa­da rakennetuksi.

    Mitä jos kum­min lope­tet­tai­siin ihan kai­ken mystifiointi.

    Maa­ta­lous on poh­jim­mil­taan hyvin yksin­ker­tais­ta työ­tä jota ei edes voi teh­dä kau­hean monel­la eri tavalla.

    Sii­nä on vain usei­ta eri työ­vai­hei­ta jot­ka pitää kaik­ki jon­kun hoi­taa vaik­ka eri taval­la jär­jes­tet­ty­nä moni asia voi­tai­siin auto­ma­ti­soi­da täy­sin (tai lähes täysin).

    Vaik­ka­pa Poh­jois-Ame­ri­kan laa­joil­la pree­rioil­la vil­jan kor­juu, kyn­tä­mi­nen, ruis­kut­ta­mi­nen ym. oli­si täy­sin mah­dol­lis­ta auto­ma­ti­soi­da koko­naan. Ja näin var­mas­ti tul­laan­kin teke­mään jol­lain aikavälillä.

    Kyl­lä suo­ma­lai­sel­la mai­to­ti­lal­la var­mas­ti teke­mis­tä riit­tää, en sitä epäi­le minä­kään ja tus­kin moni muu­kaan täl­lä palstalla.

    Edel­leen­kin moni isän­tä ja emän­tä raa­taa van­han­ai­kai­seen tapaan kos­ka itse­te­ke­mi­sen eetos ja back brea­king work istuu edel­leen niin vahvassa.

    Monen oli­si kui­ten­kin mah­dol­lis­ta skaa­la­ta toi­min­taa isos­ti­kin ylös­päin, mut­ta sehän ei käy kun pitäi­si pal­ka­ta lisä­kä­siä — ja sehän on “aina itsel­tä pois!”

    Sit­ten toi­saal­ta jos ei pidä eläi­miä, niin maan­vil­je­lys­tä voi aika kivut­to­mas­ti har­ras­taa myös ihan päi­vä­duu­nin­kin ohella.

    Lan­del­la esim. moni opet­ta­ja ottaa ommaa lom­maa pel­to­töi­tä var­ten (ja/tai pis­tää omat pojat/tyttäret jok­si­kin aikaa kou­lus­ta veks). Näin aina­kin vie­lä 80/90-luvul­la.

    Samoin met­sän­hoi­toa voi “har­ras­taa”. Väit­tä­vät hyväk­si­kin kun­toi­luk­si kun läh­tee tuk­ki­met­säl­le eivät­kä var­mas­ti vää­räs­sä liene.

    Mut­ta moni — suu­rin osa? — pre­fe­roi mie­lum­min mak­sat­taa met­sä­työt­kin pai­kal­li­sel­la metsänhoitoyhdistyksellä.

    Oikein lais­ka luo­mu­far­ma­ri­han teki­si ker­ran kevääs­sä suo­ra­kyl­vön ja kor­jai­si sadon — se mitä sii­tä nyt sat­tuu tule­maan — elo-syys­kuus­sa min­kä jäl­keen kip­paa vil­jat kuivuriin.

    Vil­ja kui­vuu siel­lä kyl­lä ihan itsek­seen. Sit­ten ei jää enää kuin vil­jan myyn­ti eteen­päin sekä uusien sie­me­nien osto. Done.

    En halua täl­lä vähä­tel­lä yhden­kään far­ma­rin työpanosta. 

    Ruo­an­tuo­tan­to after all on ainoas­taan maa­il­man tär­kein­tä työ­tä. Mut­ta ei sii­tä kyl­lä moni­mut­kais­ta saa teke­mäl­lä­kään (ei sil­lä, että moni muu­kaan työ oli­si joten­kin läh­tö­koh­tai­ses­ti monimutkaista). 

    Moni­puo­lis­ta ja käy­tän­nön­lä­heis­tä työ­tä far­ma­rius kyl­lä ehdot­to­mas­ti — vaik­ka har­vem­pi var­si­nai­ses­ti enää nave­tas­sa jak­ka­ral­la istuu leh­män tis­siä puristamassa.

    Jos­tain kum­man syystä…

    Abso­luut­ti­sen vält­tä­mä­tön­tä työ­tä (joka tosin voi­daan pit­käl­ti auto­ma­ti­soi­da mikä­li tah­toa sii­hen on) — mitä taa­sen vaik­ka­pa uuden Valion mai­to­pur­kin tai­ton suun­nit­te­lu ei ole.

    Tääl­tä tähän.

  31. newy­or­kis­ta: Olet­ko siis oikes­ti sitä miel­tä, että esi­mer­kik­si opet­ta­jien tai kun­nal­lis­ten ter­veys­a­se­mien lää­kä­rien työ on pape­rin siir­tä­mis­tä pinos­ta toiseen?

    Point­ti oli var­maan­kan sii­nä, että jul­ki­sel­la puo­lel­la aitoon inno­voin­tiin tup­paa ole­maan yksi­tyis­tä sek­to­ria hei­kom­pi insentiivi…

    Ame­rik­ka­lai­set ilmai­se­vat sen usein pari pii­rua bru­taa­lim­min niin, että eihän kukaan joka osaa jotain mene val­tiol­le töihin.

    Tuot­te­lias­ta viikonloppua.

  32. R. Silf­ver­berg: Toi­nen jut­tu että hal­poi­hin elekt­ro­ni­siin lait­tei­siin ei kan­na­ta luottaa.

    Ei hal­poi­hin, mut­ta ei usein kyl­lä nii­hin arvokkaampiinkaan…

    R. Silf­ver­berg: avaa­maan uudes­taan sul­ke­mi­aan pos­ti­kont­to­rei­ta. Se oli­si ihan hyvä asia kos­ka R‑kioskin tuu­li­kaa­pis­sa jonot­ta­mi­nen ei ole eri­tyi­sen kivaa.

    Miten R‑kioskin tuu­li­kaa­pis­sa jonot­ta­mi­nen ero­aa pos­ti­kont­to­ril­la jonottamisessa?

    Ei nii­tä kont­to­rei­ta enää ava­ta — ei aina­kaan Suo­men Pos­tin toimesta.

    Jos jos­tain pitää unel­moi­da niin unel­moi mie­lum­min sii­tä, että len­to­lii­ken­ne näyt­täi­si mah­dol­li­sim­man pian vih­re­ää valoa dronekuljetuksille.…

  33. Joo joo: autois­sa joi­ta ei enää pys­ty kor­jaa­maan itse eikä edes van­han ajan “nyrk­ki­pa­jois­sa”

    Samaa on kir­joi­tet­tu jo 80-luvul­la, kun elekt­ro­nii­kan mää­rä autois­sa alkoi kas­vaa. Käy­tän­nös­sä myös nii­den diag­no­soin­ti- ja kor­jaus­vim­pai­met hal­pe­ne­vat aika­naan siten, että nyrk­ki­pa­jan­kin kan­nat­taa ostaa oman asia­kas­pro­fii­lin ajo­neu­voi­hin riit­tä­vät työ­ka­lut ja kor­jaus onnis­tuu taas (jos oli­si onnis­tu­nut merk­ki­huol­los­sa uute­na). Eri­lai­set vika­koo­dien luku­lait­teet­kin ovat jo parin kym­pin hin­tai­sia, 10 vuot­ta sit­ten mak­soi­vat hal­vim­mil­laan sata­ker­tai­sin summan.

  34. Jos ostaa 3€ arvoi­sen elekt­ro­ni­sen här­päk­keen ja sit­ten suh­tau­tuu tähän tuot­tee­seen ikään kuin sen pitäi­si kes­tää isäl­tä pojal­la tai edes seu­raa­vaan viik­koon, on idioot­ti. Plain and simple.

    Se isoi­sän vaa­ka ei pys­ty­nyt mit­taa­maan sil­lä tark­kuu­del­la johon Oden osta­ma vaa­ka pys­tyy (aina­kin sen aikaa mitä sat­tuu kestämään).

    Joten vaik­ka sel­lai­sen vaa’an oli­si 1900-luvun tait­tees­sa halun­nut­kin, sel­lais­ta ei oli­si saa­nut. Mis­tään raha­sum­mas­ta. Ei vaik­ka oli­si ollut itse Kii­nan kei­sa­ri. Sel­lais­ta tuo­tet­ta ei vaan sil­loin ollut. Piste.

    Kun tilaa kii­na­lai­ses­ta net­ti­kau­pas­ta elekt­ro­niik­kaa — tai mel­kein mitä tahan­sa — niin aika ylei­nen, var­sin­kin ame­rik­ka­lais­ten suo­si­ma, res­pons­si on tämän suun­tai­nen: “for this price I expec­ted more” (kun ao. tuo­te on mak­sa­nut pari tai muu­ta­man­kin dollarin).

    Täy­tyy ope­tel­la suh­tau­tu­maan rea­lis­ti­ses­ti sii­hen kuin­ka pal­jon 3 eurol­la voi olet­taa saavansa…

    Vaik­ka ei hin­ta auto­maa­gi­ses­ti suin­kaan ker­ro sitä onko tuo­te X laa­du­kas vai luokaton.

    Olen itse­kin osta­nut var­maan puo­li­tois­ta vuo­si­kym­men­tä sit­ten mini­ma­nis­ta euron kuo­ri­ma­veit­sen — jota käy­tän edel­leen — enkä ole vie­lä tör­män­nyt parem­paan. Fis­kar­sin vas­taa­va (Func­tio­nal Form ‑sar­jan edus­ta­ja muis­taak­se­ni) joka mak­soi monin­ker­tai­ses­ti enem­män oli jok­seen­kin käyttökelvoton.

    Että näin.Halpakin tuo­te voi nyky­ään olla ihan tai lähes yhtä laa­du­kas kuin mon­ta ker­taa kal­liim­pi tuo­te. Nii­tä­kin tapauk­sia on jois­sa osoit­tau­tuu jopa laadukkaammaksi.

    Ongel­ma kulut­ta­jan näkö­kul­mas­ta onkin juu­ri täs­sä, että on vai­ke­aa ellei mah­do­ton­ta sanoa suo­ral­ta kädel­tä mikä on laa­du­kas tuo­te ja mikä vain näyt­tää sellaiselta…

    Ehkä ennen tämän pys­tyi vie­lä joten­kin päät­te­le­mään hin­nas­ta mut­ta ei enää.

    Toki aina jotain voi pää­tel­lä sii­tä jos val­mis­ta­ja lupaa tuot­teel­le näin ja näin monen vuo­den takuun.

    Tai kuten vaik­ka­pa Koss:n kor­va­luu­rien tapauk­ses­sa: uusi ilmai­sek­si jos van­ha hajoaa.

    Samois­sa teh­tais­sa nämä­kin tuot­teet sil­ti teh­dään, mut­ta kiel­tä­mät­tä 80-luvun design ynnä mate­ri­aa­li­va­lin­nat ovat aina­kin Por­ta­pro-luu­rien koh­dal­la osoit­ta­neet, että jotain on vain yksin­ker­tai­ses­ti onnis­tut­tu teke­mään oikein alus­ta saakka. 

    Kyl­lä nuo­kin luu­rit rik­ki saa, mut­ta val­mis­ta­ja voi huo­le­ti antaa ikui­suus­ta­kuun kos­ka suu­rin osa ei kui­ten­kaan viit­si tai keh­taa uut­ta hakea.

    Ja vaik­ka keh­tai­si­kin niin hyl­lys­tä­hän he vain nap­paa­vat uudet luu­rit — joi­den val­mis­ta­mi­nen kus­tan­taa just sen pari­sen euroa — ja pis­tä­vät paket­tiin. Done.

    Ei ole oikein muu­ta mah­dol­li­suut­ta kuin lukea nii­den arvos­te­lu­ja jot­ka ovat halua­ma­si tuot­teen hank­ki­neet ja vetää nii­den perus­teel­la jon­kin­lai­nen guess­ti­maa­tio ao. tuot­teen luotettavuudesta.

    Mitä enem­män kon­sul­toi mui­ta ihmi­siä sitä vähem­män luulee.

    Jos arvos­te­lu­ja ei ole tai ne eivät lupaa hyvää, kan­nat­taa tosi­aan pidät­täy­tyä ostos­ta mikä­li pitää talou­del­lis­ta ris­kiä kohtuuttomana.

    Näin yksin­ker­tais­ta se on.

  35. Ano­nyy­mi: Minus­ta pitäi­si ihan vaka­vas­ti alkaa poh­ti­maan mil­tä tule­vai­suu­den yhteis­kun­ta, jon­ka talous­jär­jes­tel­mä ei perus­tu niuk­kuus­hyö­dyk­kei­siin, näyttäisi.

    Jos tark­ko­ja ollaan, niin pitäi­si poh­tia, min­kä­lai­set ins­ti­tuu­tiot tar­vi­taan yhteis­kun­nas­sa, jos­sa on sekä niuk­ko­ja että run­sai­ta hyö­dyk­kei­tä. Jos­tain syys­tä tun­tuu sil­tä, että tämän het­ken “yhteis­kun­nal­li­sek­si insi­nöö­ri­tie­teek­si”, jota käy­te­tään eri­lais­ten ins­ti­tuu­tioi­den suun­nit­te­luun on valikoitunut/valittu pää­asial­li­sek­si työ­ka­luk­si talous­tie­de. Joka ei edes yri­tä väit­tää poh­ti­van­sa run­sai­den hyö­dyk­kei­den proble­ma­tiik­kaa, mut­ta jota sil­ti sii­hen­kin yri­te­tään käyt­tää. Ei lie­ne yllä­tys, että jos työ­ka­lu­na on vasa­ra, niin kaik­ki ongel­mat näyt­tä­vät nau­loil­ta, joten kun eko­no­mis­til­ta kysy­tään miten run­sai­ta hyö­dyk­kei­tä pitäi­si käsi­tel­lä, niin vas­taus on ollut, että niis­tä pitää teh­dä niuk­ko­ja. Tämän mie­li­puo­li­nen jär­jet­tö­myys ei lak­kaa häm­mäs­tyt­tä­mäs­tä minua.

  36. Robo­tiik­ka kor­vaa ihmis­työn suu­rim­mal­ta osin. Tuot­teis­ta tulee lähes ilmai­sia, mut­ta mil­lä tuloil­la nii­tä ostetaan?

    Joten­kin pitäi­si löy­tyä jon­kin­lai­nen tulo­jen­ja­ko­me­ka­nis­mi, jol­la tuot­ta­van toi­min­nan tulo­ja jaettaisiin.

  37. Cap­tain Awe­so­me:
    Miten R‑kioskin tuu­li­kaa­pis­sa jonot­ta­mi­nen ero­aa pos­ti­kont­to­ril­la jonottamisessa? 

    Siten että pos­tis­sa on vuo­ro­nu­me­ro­la­put, ja voi sil­lä aikaa käy­dä muuu­al­la kun­nes oma vuo­ro tulee. Kios­kin jonos­sa on mui­ta­kin kuin Pos­tin lähe­tyk­siä hake­via, on Mat­ka­huol­lon lähe­tyk­siä hake­via, Veik­kauk­sen pele­jä pelaa­via sekä ihan taval­li­sia tupa­kan tai kark­kien osta­jia. Ja vain yksi myy­jä joten jono on pitkä.

    Cap­tain Awe­so­me: Ei Jos jos­tain pitää unel­moi­da niin unel­moi mie­lum­min sii­tä, että len­to­lii­ken­ne näyt­täi­si mah­dol­li­sim­man pian vih­re­ää valoa dronekuljetuksille….

    Niin että “kuh­nu­ri” jät­täi­si pake­tin lumi­han­keen jos ei kukaan ole koto­na, kuten kurii­ri­fir­mo­jen kus­kit kans­sa tekevät.

  38. Var­maan se kuh­nu­ri veis pake­tin takas jon­ne­kin välivarastoon?

    Luul­ta­vas­ti asia­kas sai­si toi­mi­tuk­sen edul­li­sem­paan hin­taan kun valit­si­si etu­kä­teen kos­ka sopii toi­mit­taa — ja sit­ten kans­sa olis himas­sa tawa­raa vas­taa­not­ta­mas­sa ko. aikaan.

    Kyl­lä R‑kiskakin var­maan vuo­ro­lap­pui­hin siir­tyy jos asiak­kaat koke­vat tarpeelliseksi.

    Nois­sa­han on aina se ongel­ma, ettei voi miten­kään tie­tää kuin­ka kau­an menee ennen kuin oma vuo­ro tulee. En mä kau­pan kala­tis­kil­tä­kään yleen­sä jotain muu­ta läh­de välil­lä nou­ta­maan kos­ka Murp­hy’n laki.

    Mie­lum­min itse raa­hus­tan himas­ta 100m ärräl­le ja venaan siel­lä 10 min­saa kun käve­len met­rol­le 6 minuut­tia, odo­tan met­roa saa­pu­vak­si 2–4 minuut­tia (tai enem­män), köröt­te­le seu­raa­val­le ase­mal­la, ja käve­le siel­tä useam­man sata met­riä Hert­to­nie­men postiin.

  39. Vero­tu­lo­ja tosi­aan haas­ka­taan kaik­keen tur­haan, mut­ta tuo kir­kon apu kor­vaa sen, että kirk­ko ei enää saa osuut­ta yhtei­sö­ve­rois­ta. Kir­kol­le ei ole pak­ko mak­saa mitään, riit­tää, että ero­aa kir­kos­ta. Helppoa.

    Minä en haluai­si tukea kokoo­mus­ta ja vasem­mis­to­liit­toa, mut­ta niin vain molem­mat saa­vat verois­ta­ni avus­tuk­sia. Enkä voi sil­le mitään. Oli­si käte­vää, jos veroil­moi­tuk­ses­sa voi­si ras­tit­taa, mihin vero­ja saa käyt­tää. Samal­la sel­viäi­si, mihin veron­mak­sa­jat oikeas­ti halua­vat vero­jaan käy­tet­tä­vän. Voi­si aloit­taa vaik­ka siten, että veron­mak­sa­jat voi­si­vat jakaa 10 % halua­miin­sa kohteisiin. 

    Supi­koi­ra: On meil­lä varaa, jos vain lope­tet­tai­siin kai­ken huu­haan mak­sa­mi­nen val­tion budjetista.

    Esi­mer­kik­si vuo­den 2016 alus­ta Suo­men val­tio alkaa mak­sa­maan vuo­sit­tain rei­lun 100 mil­joo­naa euroa val­tion kir­kol­le, avus­tuk­se­na. Kii­tos kuu­luu täs­tä esi­mer­kik­si Vihreille.

    Minä­kin, kirk­koon kuu­lu­ma­ton, jou­dun osal­lis­tu­maan tämän huu­haa­ros­kan levittämiseen.

    Tal­vi­vaa­ra 2.0 saa jat­kos­sa hamaan tule­vai­suu­teen saak­ka vuo­tui­sen avus­tuk­sen­sa, suo­raan budjetista.

    Kun­tien väli­nen kil­pai­lu asuk­kais­ta ja yri­tyk­sis­tä on tapet­tu vuo­tui­sel­la yli 8 000 mil­joo­nan euron val­tio­na­vul­la, suo­raan budjetista.

    Maa­ta­lou­den kil­pai­lu on niin ikään lope­tet­tu, vuo­tui­sel­la parin mil­jar­din euron tuella.

    Aina­han voi­daan toki sit­ten sääs­tää mm. yli­opis­tois­ta, ter­vey­den­huol­los­ta, sai­raan­hoi­dos­ta ja niin edespäin.

    Kyl­lä Tam­pe­reen yli­opis­tol­la­kin pitää olla oma kap­pe­li, oikein ylim­mäs­sä ker­rok­ses­sa ja vie­lä­pä yli­opis­to­pas­to­ri. Tätä­kin te veron­mak­sa­jat mak­sat­te. Her­ra­jes­tas sen­tään, jos joku saa yli­opis­tos­sa kuul­la vaik­ka­pa alku­rä­jäh­dyk­ses­tä tai evo­luu­tio­teo­rias­ta! Noh, peh­mei­den tie­tei­den­opis­to­han Tam­pe­reen yli­opis­to on, mate­ma­tiik­kaa lukuu­not­ta­mat­ta. Se onkin sijoi­tet­tu kellarikerrokseen…

    Tam­pe­reen tek­nil­li­sel­lä yli­opis­tol­la on varaa ottaa teo­lo­gi-yri­tys­val­men­ta­jia puhu­maan “mis­siois­ta” ja “hur­mok­ses­ta” yritysjohtajuudessa.

    Mis­tä pääs­tään­kiin sii­hen, että Suo­men yri­tys­maa­il­man ongel­mis­ta suu­rim­pia eivät todel­la­kaan ole kil­pai­lu­ky­ky, vaan reaa­li­maa­il­mas­ta pihal­la ole­vat hih­hu­li­joh­ta­jat, jot­ka ovat tot­tu­neet sii­hen, että kepu­ma­fia jär­jes­tää bisnekset.

    Nyt kun tuo suu­ri saa­ta­na, vapaa kil­pai­lu, on kos­ket­ta­nut hiuk­ka­sel­laan Suo­mea, ollaan välit­tö­mäs­ti ongel­mis­sa. Siis, joku muu­kin tuot­taa sel­lua. Joku muu­kin omis­taa lin­ja-auto­ja ja keh­taa ajat­taa nii­tä vie­lä kepu­ma­fiay­ri­tys­ten mailla.

    Suo­men val­tion bud­jet­ti voi­si hyvin olla 35 mil­jar­dia euroa, jos huu­haa­ros­ka lei­kat­tai­siin pois.

    Suo­men val­tion kir­kol­la on yli 900 mil­joo­nan euron vuo­tui­set tulot.

    Mihin ihmee­seen se tar­vit­see yli 100 mil­joo­nan euron val­tion apua?

    Ja ne ruu­miit voi polt­taa. Hau­taus­maat voi­daan ottaa hyö­ty­käyt­töön ja kir­kot siir­tää net­tiin. Heti tuli­si kir­kol­le isot sääs­töt, kun lei­kat­tai­siin sei­nis­tä. Joku vir­tu­aa­li­hah­mo voi löpis­tä samat huu­haa­ros­kat, kuin oikea hihhuli.

  40. Var­si­nai­sen tuot­teen val­mis­ta­mi­sen kus­tan­nuk­set koko tuot­teen arvo­ket­jus­sa ovat pie­niä, aina­kin kun kat­so­taan hin­taa kehit­ty­neen talou­den kau­pan hyllyllä.

    Yllät­tä­vän pal­jon saa val­tio, mut­ta myös tava­ra­mer­kin omis­ta­ja. Kaup­pa­kin ottaa oman sii­vun­sa. Applen kal­tai­nen val­mis­tut­ta­ja saa lähes kai­ken yli­jää­män itsel­leen tuot­tees­ta, ehkä vero­kar­hu Suo­mes­sa on hyvä kakkonen? 🙂

  41. Kau­ko: Oli­si käte­vää, jos veroil­moi­tuk­ses­sa voi­si ras­tit­taa, mihin vero­ja saa käyttää.

    USA:sa on tol­la­sen tapai­nen sys­tee­mi. Sik­si siel­lä kai­ken­maa­il­man hih­hu­lit ovat hyvin rahoi­tet­tu­ja. No, toki myös ihan täys­päi­set orga­ni­saa­tiot jos­kus myös.

  42. Austrian:
    Var­si­nai­sen tuot­teen val­mis­ta­mi­sen kus­tan­nuk­set koko tuot­teen arvo­ket­jus­sa ovat pie­niä, aina­kin kun kat­so­taan hin­taa kehit­ty­neen talou­den kau­pan hyllyllä.

    Yllät­tä­vän pal­jon saa val­tio, mut­ta myös tava­ra­mer­kin omis­ta­ja. Kaup­pa­kin ottaa oman sii­vun­sa. Applen kal­tai­nen val­mis­tut­ta­ja saa lähes kai­ken yli­jää­män itsel­leen tuot­tees­ta, ehkä vero­kar­hu Suo­mes­sa on hyvä kakkonen? 

    Näin se käy. (sitee­raan Vonneguttia).

    Miten­kä­hän me mak­sam­me täs­sä tapah­tu­mien vir­ras­sa ne Suo­meen tuo­dut tava­rat ja palvelut?

  43. Cap­tain Awe­so­me, point­ti­si on sinän­sä ihan oikein, mut­ta esi­mer­kik­si valit­tu muis­ti­kort­ti ei vält­tä­mät­tä… Nuo eBays­ta kli­ka­tut hal­vat tun­ne­tul­la brän­dil­lä varus­te­tut muis­ti­kor­tit ovat käy­tän­nös­sä aina piraat­te­ja. Hom­ma menee niin, että pai­kal­li­nen yrit­tä­jä haa­lii jos­tain jokun jämäe­rän van­ho­ja parin gigan kort­te­ja about ilmai­sek­si, flas­haa peu­ka­loi­dun firmwa­ren sin­ne niin että kort­ti näyt­tää esim. 64GB kokoi­se­na käyt­tö­jär­jes­tel­mäl­le, hank­kii vähän sin­ne­päin ole­vat pak­kauk­set ja myy sit­ten eBays­sa 20 eurol­la hal­pa­na merk­ki­kort­ti­na… Jos­ta jää chi­na­ma­nil­le sil­ti voit­toa muu­ta­ma sata pro­sent­tia… Saa olla tark­ka­na, uut­ta laa­du­kas­ta kamaa ostet­taes­sa lii­an hyvää dii­liä ei ole, kuten on tapa­na sanoa…

  44. tj:
    Cap­tain Awe­so­me, point­ti­si on sinän­sä ihan oikein, mut­ta esi­mer­kik­si valit­tu muis­ti­kort­ti ei vält­tä­mät­tä… Nuo eBays­ta kli­ka­tut hal­vat tun­ne­tul­la brän­dil­lä varus­te­tut muis­ti­kor­tit ovat käy­tän­nös­sä aina piraat­te­ja. Hom­ma menee niin, että pai­kal­li­nen yrit­tä­jä haa­lii jos­tain jokun jämäe­rän van­ho­ja parin gigan kort­te­ja about ilmai­sek­si, flas­haa peu­ka­loi­dun firmwa­ren sin­ne niin että kort­ti näyt­tää esim. 64GB kokoi­se­na käyt­tö­jär­jes­tel­mäl­le, hank­kii vähän sin­ne­päin ole­vat pak­kauk­set ja myy sit­ten eBays­sa 20 eurol­la hal­pa­na merk­ki­kort­ti­na… Jos­ta jää chi­na­ma­nil­le sil­ti voit­toa muu­ta­ma sata pro­sent­tia… Saa olla tark­ka­na, uut­ta laa­du­kas­ta kamaa ostet­taes­sa lii­an hyvää dii­liä ei ole, kuten on tapa­na sanoa…

    Älä osta ebays­ta jos­sa on mil­joo­na myy­jää jot­ka ovat juu­ri niin luo­tet­ta­via kuin itse väit­tä­vät vaan luo­tet­ta­vak­si toden­ne­tul­ta myy­jäl­tä (täs­sä esi­mer­kis­sä dx.com joka on pyö­rit­tä­nyt toi­min­taa menes­tyk­sel­li­ses­ti vuo­si­kausia — ovat jopa avan­neet euroop­pa­lai­sil­le asiak­kail­le pie­nen­ne­tyn tar­jon­nan omaa­van verk­ko­kau­pan jos­ta tava­ra saa­puu nopeam­min ja muu­ten­kin pelot­taa vähem­män har­voin ostavaa).

    Tuup­pa­sin kor­tin täy­teen huvin ja hyö­dyn vuok­si: se sna­dis­ti vajaa 64 gigaa sin­ne upposi…

    Ja ei, pak­kaus ei eron­nut miten­kään vaik­ka­pa verkkokauppa.comin vas­taa­vas­ta. Ei ollut pai­kal­li­nen rami lii­man­nut eri­keep­pe­ril­lä kiinni.

    Tääl­lä jon­kun mie­les­tä 2 teran kova­le­vy rei­luun 100€ hin­taan oli jotain aivan usko­ma­ton­ta vaik­ka se on ihan nor­mi­hin­ta tasan 35-vuot­ta wan­has­ta teknologiasta.

    Dii­li ehkä tun­tuu hyväl­tä sel­lai­sel­le joka tuup­paa levyl­le loma­räp­sy­jä mis­sä käy­tös­sä mekaa­ni­nen levy voi muu­ta­mia vuo­sia ihan hyvin kes­tää­kin kun nätis­ti pitää.

    Mut­ta 50/50 chance, että onkin maanantaikappale.

    Sil­loin eduk­kaal­ta näyt­tä­nyt dii­li voi näyt­tää­kin päin vas­toin aika kalliilta.

    Saat­taa har­mit­taa jos puo­len vuo­den pääs­tä pitää­kin men­nä it-jam­pal­le palaut­ta­maan kal­liil­la rahal­la kovol­le tal­len­ne­tut loma­räp­syt vain sik­si, että neu­la oli­kin jotain vial­lis­ta erää…

    SSD-levyl­lä sai­si enem­män mie­len­rau­haa, mut­ta sii­tä jou­tui­si­kin mak­sa­maan 1000 dol­la­ria eli kymmenkertaisesti.

    Jol­le­kin jam­pal­le joka pre­fe­roi ottaa ja kat­sel­la 4K-videoi­ta/­lef­fo­ja tus­kin pitää 2 teraa­kaan sat­kul­la hyvä­nä dii­li­nä kos­ka ao. tal­len­nus­ka­pa­si­teet­tiin saa mah­tu­maan just ja just 21 kap­pa­let­ta hol­lywood­lef­fo­ja (vie­vät pahim­mil­laan sen 100 gigaa per raina).

    Tek­nii­kan kehi­tys pitää jok­seen­kin auto­maa­gi­ses­ti huo­len sii­tä, että tal­len­nus­ti­la on var­sin­kin asi­aan pereh­ty­mät­tö­mil­le aina yhtä kal­lis­ta kuin ennenkin…

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.