Kustannustehokkaan pysäköinnin periaatteet (2) Vaiheittain toteuttaminen

[tek­stiä on edi­toitu 10.12.2015]

Melko yleis­es­ti on hyväksyt­ty peri­aate, jon­ka mukaan asumisen ja pysäköin­nin kus­tan­nuk­set on erotet­ta­va toi­sis­taan. Tämä on kuitenkin mah­do­ton­ta, jos pysäköin­tipaikko­ja määrätään raken­net­tavak­si enem­män kuin niitä halu­taan omakus­tan­nush­in­taan ostaa. Yksi­tyisen raken­nut­ta­jat ovat yrit­täneet myy­dä pysäköin­tipaikko­ja omi­na osakkeinaan, mut­ta paljon on täy­tynyt antaa alen­nus­ta — toisin sanoen on ollut pakko sisäl­lyt­tää pääosa pysäköin­nin kus­tan­nuk­sista kuitenkin asun­to­jen hintoihin.
Kuin­ka paljon pysäköin­tipaikko­ja tarvi­taan, riip­puu tai sen pitäisi riip­pua myös siitä, mitä ne mak­sa­vat. Paikko­ja on oikea määrä, kun tar­jon­ta vas­taa mak­suhalukas­ta kysyn­tää. Kaik­ki ne, jot­ka ovat halukkai­ta mak­samaan paikas­ta kus­tan­nuk­sia vas­taa­van hin­nan, saa­vat sel­l­aisen, mut­ta paikko­ja ei jää yli eikä joudu­ta myymään alehinnalla.

Dia1
Kuva 1

Talousti­eteen peruskurssil­la ongel­ma esitetään kuvan 1 mukaises­ti.  Siinä on vaa­ka-asteikol­la pysäkön­tipaikko­jen määrä ja pystyasteikol­la niiden hin­ta. Vihreä vii­va kuvaa tar­jon­takäyrää — pysäköin­tipaikko­jen mar­gin­aal­i­hin­taa (viimeisen paikan hin­taa) määrän funk­tiona.  Mitä enem­män paikko­ja, sitä kalli­im­mak­si yksi paik­ka tulee. Punainen vii­va kuvaa kysyn­täkäyrää, kuin­ka paljon paikoista ollaan valmi­it mak­samaan. Jos paikko­ja on vähän, ne menevät eniten tarvit­seville, jot­ka mak­sa­vat niistä eniten. Mitä enem­män paikko­ja raken­netaan, sitä alem­mak­si muo­dos­tuu hin­ta, jol­la ne kaik­ki saadaan kau­pak­si. Tas­apaino syn­tyy pis­teessä qo jol­loin hin­naksi tulee po. Kaikkien pitäisi olla tyy­tyväisiä tähän tilanteeseen.

Kun paikko­ja on kuitenkin pakko tehdä kaavamääräyk­sen mukaan määrä q1, niitä ei tule ain­oas­taan tas­apain­omäärää enem­män vaan niistä tulee myös tuotan­tokus­tan­nuk­sil­taan kalli­impia, kos­ka jou­udu­taan tur­vau­tu­maan epä­taloudel­lisem­pi­in ratkaisui­hin. Samal­la kuitenkin niiden myyn­ti- tai vuokraush­in­ta ale­nee, kos­ka tar­jon­taa on enemmän. 
Ne, joiden mielestä tas­apain­omäärä qo ei käy. vaan on raken­net­ta­va normin mukainen määrä q1 ‚vetoa­vat siihen, että vaik­ka nykyiset asukkaat eivät pysäköin­tipaikkaa tarvitse, seu­raa­vat asukkaat voivat tarvi­takin. Tai ehkä nykyisetkin sit­ten, kun lap­sia on kolme ja mök­ki han­kit­tu Män­ty­har­jul­ta. Täl­löin käy niin, että paikat eivät ainakaan aluk­si mene kau­pak­si tuotan­tokus­tan­nuk­sia vas­taaval­la hin­nal­la, vaan ne pitää myy­dä tai vuokra­ta ale­hin­nal­la (p1) , mikä tarkoit­taa, että pysäköin­nin kus­tan­nuk­sia siir­retään asumisen kus­tan­nuk­sik­si. Mut­ta jokainen paik­ka menee kaupaksi.

Dia2
Kuva 2

Tas­apain­ot­tuuko tilanne, jos myöhem­min pysäköin­tipaikko­jen kysyn­tä kas­vaa tasolle, jota normis­sa on ennakoitu? Teo­ri­as­sa kyl­lä, mut­ta käytän­nössä ei. Paikat on jo jaet­tu ale­hin­nal­la niin. että kaik­ki ovat men­neet kau­pak­si, ja hin­ta on aset­tunut tasolle p1. Hin­taa pitäisi nyt korot­taa tasolle p2, mut­ta monista syistä johtuen niin ei tehdä. Yksi syy on siinä, että autopaikan halti­jat ovat taloy­htiössä enem­mistönä. Päädytään tilanteeseen, jos­sa autopaikko­ja on liian vähän. Kos­ka hin­ta on liian mata­la, kysyn­tä nouseekin tasolle q3.

Täl­lainen tilanne on tut­tu Ara­bi­an­ran­nas­ta. Siel­lä huonoista perus­tamisolo­suhteista johtuen pysäköin­tipaik­ka talon alla mak­saa 40 000 — 50 000 euroa. Niitä raken­net­ti­in niin paljon, että 2/3 koti­talouk­sista sen sai. Myöhem­min moni olisi halun­nut, mut­ta ei saa. Paikallis­es­ta yksi­tyis­es­tä pysäköin­ti­laitok­ses­ta paikan saisi taloy­htiöi­den kus­tan­nuk­sia huo­mat­tavasti halvem­mal­la, mut­ta mak­su ylit­tää roimasti sen, mitä autopaikan saa­neet sitä taloy­htiölleen mak­sa­vat. Taloy­htiö ei kohtele osakkaitaan tasapuolisesti.

Taloy­htiöli­den yhtiöjärjestyk­si­in pitäisi lait­taa pykälä, että autopaikat huu­tokau­pataan vuosit­tain. Vain niis­sä olo­suhteis­sa tämä varautu­mi­nen tule­vaan suurem­paan kysyn­tään voisi ylipään­sä toimia.

Ain­oa tapa toteut­taa peri­aate, jos­sa autopaikko­jen käyt­täjät mak­sa­vat kus­tan­nuk­set  on toteut­taa pysäköin­tipaikat vai­heit­tain. Tässä tapauk­ses­sa tehtäisi­in aluk­si määrä po,  Lop­ut tehtäisi­in, jos mak­suhalukas­ta kysyn­tää ilmenee.

Käytän­nössä vai­heit­tain toteut­ta­mi­nen ei aina toi­mi. Jos kaik­ki paikat on laitet­ta­va talon alle, ne kan­nat­taa tehdä ennen kuin talo raken­netaan niiden päälle. Mut­ta jos vain osa tulee talon alle ja lop­ut pysäköin­ti­taloon, pysäköin­ti­ta­lo voidaan tehdä myöhem­min, jos tarvet­ta ilmaantuu.

Olisi muuten hyvä, jos asuinalueil­la ei olisi taloko­htaisia pysäköin­tipaikko­ja, vaan jokin alueelli­nen yhtiö omis­taisi ne kaik­ki, myös talo­jen alla ole­vat. Kun markki­nat oli­si­vat isom­mat, hin­nat oli­si­vat stabi­il­im­mat, ja kysyn­nän ja tar­jon­nan tas­apain­ot­ta­mi­nen olisi helpom­paa. Yhden taloy­htiön on vaikea lisätä autopaikko­ja yhdel­lä, mut­ta taloy­htiön alueelle on help­po lisätä paikko­ja 20 paikalla.

 

32 vastausta artikkeliin “Kustannustehokkaan pysäköinnin periaatteet (2) Vaiheittain toteuttaminen”

  1. Hyvä kir­joi­tus Osmo.

    Eikä parkkipaikko­jen tarvitse olla vält­tämät­tä asun­to­jen välit­tömässä läheisyy­dessä, vaan hyvien kulkuy­hteyk­sien var­rel­la. Itsel­lä eniten har­mai­ta hiuk­sia aiheut­taa että töi­den puoles­ta n. 1 krt / 2 kk tarvit­sen (työ)autoa viikon ajan kodin­lähet­tyvil­lä (päivystystyö, 1h varoi­tusa­jal­la). Muuten omaa autoa voisin silyt­tää jos­sain muual­la kuin kaupunkien parhail­la paikoilla.

  2. Tuo mut­ta lap­siper­heet on muuten puudut­tavin argu­ment­ti aiheesta. Normin mukaises­ti jokaista talos­sa asu­vaa lap­siper­het­tä kohden on noin kolme autopaikkaa, kos­ka lap­sia ei nyt vaan riitä kuin noin joka viiden­teen asun­toon. Kolmi­lap­siset per­heet taas on suurin piirtein yhtä yleisiä kuin kol­men hen­gen parisuhteet.

  3. Hin­noit­telun ongel­ma lie­nee se että autopaikas­ta noin 10 m² pyritään saa­maan samaa neliöhin­taa kuin asuin­ti­las­ta 5–10t€. Jos ara­bi­as­sa on kallista kaivau­tua, tehtäköön pysäköin­tik­er­ros maan tasalle. Kaavoituk­sel­la voidaan määrit­tää ker­rosmäärä asuinker­roksi­na ja pysäköin­tik­er­roksi­na, jol­loin ei ole tarvet­ta saa­da pysäköin­tik­er­rokses­ta niitä tulo­ja jot­ka jää saa­mat­ta kun ei tule asuinkäyttöön.

  4. Mik­si nää äly­puhe­linsovel­luk­set, joiden avul­la voi vaik­ka vuokra­ta pysäköin­tipaikkansa eivät yleisty? Vai olenko tip­punut kär­ry­iltä? Itse voisin hyvin vuokra­ta autopaikkaa vaik­ka kympil­lä per 5 arkipäivää työaikana.

  5. Kyse on siitä, kuka paikan auton säi­ly­tyk­seen tar­joaa. Jos taloy­htiö omis­taa ton­tin ja siitä osoite­taan paik­ka asukkaalle auton­sa säi­ly­tyk­seen on kyse siitä, mikä on tämän omaan käyt­töön varatun tilan käypä käyt­tö-arvo. Jos kyseessä on vuokra­tont­ti, sen net­to­hin­ta on laS­KET­TAVIS­SA ton­tista perit­tävästä vuokras­ta pin­ta-alan osuute­na. Näin menetellen asukkai­ta kohdel­laan tas­a­puolis­es­ti. Yhtiöis­sä hin­noit­telu on ratkaistavis­sa yhtiökokouksissa.

  6. Jos Helsin­gin kaupun­ki ei vetäisi välistä, niin vapaa markki­na toisi parhaan tulok­sen. Nyt kaupun­ki vetää välistä, joten vapaa markki­na­t­alous ei toi­mi. Tässä tilanteessa poli­it­tisen päätök­sen­teon tulee tukea asukas­ta gryn­der­iä vas­taan, eli pitää olla riit­tävästi paikko­ja saatavilla.

  7. Kaikessa liiken­teessä (julki­nen, yksi­tyi­nen, pysäköin­tipaikat) on posi­ti­ivisia tai negati­ivisia ulkois­vaiku­tuk­sia. Voidaan esim. ajatel­la, että julk­ista liiken­net­tä pitää tukea tai hyviä autoteitä rak­en­taa, kos­ka ne edesaut­ta­vat taloudel­lista toimeli­aisu­ut­ta ja kas­vat­ta­vat hyv­in­voin­tia. Ris­tisub­ven­tio asun­non ostamisen ja pysäköin­tipaikan ostamisen välil­lä on ymmär­ret­tävästi väärin, joten pysäköin­tiä pitäisi tukea julk­i­sista varoista, jos sen kat­so­taan ole­van yleisen edun mukaista ja kansan­taloudelle hyväk­si. Julk­isten varo­jen käyt­töähän kaavoitus ja pysäköinti­normikin lop­pu­jen lopuk­si ovat. Paras tuot­to saataisi­in, kun olisi vapaat markki­nat ja raken­nu­soikeut­ta myytäisi­in huu­tokau­pal­la niin paljon kuin mak­suhalua riittää 😉

  8. Tom­pe­lo:
    Mik­si nää äly­puhe­linsovel­luk­set, joiden avul­la voi vaik­ka vuokra­ta pysäköin­tipaikkansa eivät yleisty? Vai olenko tip­punut kär­ry­iltä? Itse voisin hyvin vuokra­ta autopaikkaa vaik­ka kympil­lä per 5 arkipäivää työaikana.

    Samas­ta syys­tä kuin vaikka­pa automaat­ti­park­it eivät yleisty: Kaupun­ki on tuhon­nut pysäköin­ti­markki­nan toisaal­ta säätelemäl­lä tar­jon­nan yli kysyn­nän asuin­talo­jen pysäköinti­normil­lä, toisaal­ta tar­joa­mal­la ali­hin­taan kadun­var­sipysäköin­tiä. Markki­noil­la joil­la tehdään vain tap­pi­o­ta ei ole toimijoita.

  9. “Mitä enem­män paikko­ja, sitä kalli­im­mak­si yksi paik­ka tulee. ”

    Tätä pitäisi var­maan tarken­taa. Toisaal­la määrää rajoit­taa ei niinkään kus­tan­nuk­set vaan pikem­min pusku­trak­torin kul­jet­ta­jan kaasu/jarrujalka ja pitem­män päälle lumiko­laa­jan. Toisaal­la voi olla nit­se­paikko­ja jois­sa sen viimeisen parkin sijaan voisi tul­la maail­man arvokkain suo­ma­lainen nakkikios­ki. Itse pohdin, että myös kaupunki­ti­las­sa on vähäar­voisem­pia paikko­ja jois­sa kukaan ei tah­do asua kuitenkaan (pääli­iken­neväylien risteyk­set) ja parkkipaikko­jen sijain­ti sel­l­ai­sis­sa on “ilmaista” ja vielä yhden teko ns. naisen työ eli järkevää.

  10. Kor­vaa pysäköin­ti paik­ka tek­stis­säsi lem­pi­lapsel­lasi tue­tul­la asumisella.…

    1. Onko oikeus autopaikkaan saman­lainen oikeus kuin oikeus asun­toon? Minä en muutebn oloe kovin onnos­tunut tue­tu­ista asun­noista, jos tarkoi­tat niil­lä sosi­aal­ista asuntotuotantoa. 

  11. No mitenkäs sit­ten suh­taudu­taan kaltaiseeni sat­un­naisautoil­i­jaan, joka on kohta­puoli­in (jos evoluu­tio suo, puhukoot Luo­jas­ta ketkä halu­a­vat) muut­ta­mas­sa omakoti­taloon, jos­sa on läm­min auto­tal­li? Mil­läs lail­la te MINUN pysäköin­tiäni rajoit­taa ja/tai han­kaloit­taa aiotte? 

    PS. Niin ja mainit­takoon tässä nyt (taas) sekin, etten minä nyt sen­tään niin hul­lu ole, että keskus­taan autol­lani tulisin ilman todel­lista (ja sat­un­naista) tarvet­ta. Joten ne nimeno­maiset ter­va- ja höy­hen­tyn­nyrit voitte tässä yhtey­dessä jät­tää kyl­lä val­lan korkkaa­mat­ta, kiitooos…

    1. Mil­läs lail­la te MINUN pysäköin­tiäni rajoit­taa ja/tai han­kaloit­taa aiotte? 

      Kukaan ei ole rajoit­ta­mas­sa kenenkään pysäköin­tiä vaan puut­tumas­sa siihen, että kaavoit­ta­ja halu­aa pakot­taa rak­en­ta­maan kym­meniä tuhan­sia euro­ja mak­savia autopaikko­ja, joi­ta kukaan ei halua. Niitä ei siis ole tarkoi­tus kieltää. Saa oam­l­la kus­tan­nuk­sel­laan rak­en­taa niin paljon kuin halu­aa, kuten olet tehnytkin.
      Sin­un tapauk­ses­sasi vas­taa­va älyt­tömyys olisi o0llut, jos kaavoit­ta­ja olisi määrän­nyt sin­ut rak­en­ta­maan kolme auto­tal­lia ja tul­lut ajoit­tain tark­ista­maan, ettei niitä käytetä mihinkään muuhun.

  12. Mikä oikein mät­tää, ettei Helsingis­sä saa­da joukkoli­iken­net­tä mak­sut­tomak­si? Se vapaut­taisi pysäköin­tipaikko­ja, kun käytän­nössä oma­l­la autol­la liikku­mi­nen muut­tuu “jär­jet­tömäk­si”, kun voi kulkea ilmaisek­si käyt­täen joukkoliikennettä.

    Itseasi­as­sa joukkoli­ikenne on nyt yllät­tävän kallista, jos­sain blogikir­joituk­sen kom­menteis­sa olli, että Helsin­gin joukkoli­iken­nehin­nat oli­si­vat jopa kalli­impia kuin Euroopan suurkaupungeis­sa. En tiedä onko näin. Mut­ta ainakin mon­elle toimeen­tu­lotuel­la eläville parin euron ker­tal­ip­pu on liikaa.

    1. Nois­sa ver­tailuis­sa käytetään yleen­sä harhaan­jo­htavasti ker­tal­ip­pu­jen hin­to­ja, jot­ka ovat kuitenkin tarkoitet­tu vain hölmöille. Vuosilip­pu, joka takaa rajat­toman matkus­tamisen Helsingis­sä mak­saa 546,80 euroa eli 1,50 euroa päivässä. Keskimäärin matko­ja tehdään kolme päivässä, joten matkan hin­naksi tulee 50 sent­tiä, kan­tkaupungis­sa asuville jopa vähem­män, kos­ka matko­ja tulee enemmän.

  13. Jor­ma Nordlin:
    Mikä oikein mät­tää, ettei Helsingis­sä saa­da joukkoli­iken­net­tä mak­sut­tomak­si? Se vapaut­taisi pysäköin­tipaikko­ja, kun käytän­nössä oma­l­la autol­la liikku­mi­nen muut­tuu “jär­jet­tömäk­si”, kun voi kulkea ilmaisek­si käyt­täen joukkoliikennettä.

    Mut­ta kun ei voi kulkea joukkoli­iken­teel­lä, kun sil­lä pääsee vuosi vuodelta yhä huonom­min mis­tään mihinkään. Suun­taus on koko ajan huonom­paan: reit­te­jä on jatku­vasti muutet­tu ja lyhen­net­ty, joten pakol­liset vai­h­dot lisään­tyvät ja mat­ka-aika pite­nee kestämät­tömäk­si. Jos kan­takaupungis­sakin liikkues­sa tarvit­see joka pätkälle vähin­tään puoli tun­tia tai tun­nin, niin eihän siinä ole mitään järkeä. 

    Kun jotenkin saisi nämä kaupun­ki- ja liiken­nesu­un­nit­teli­jat ymmärtämään, että jatku­va joukkoli­iken­teen huonon­t­a­mi­nen ja hidas­t­a­mi­nen vain lisää yksi­ty­isautoilua, jota sit­ten yritetään pakkokeinoin rajoit­taa. Tar­jotkaa kelvol­lista, tiheää ja kat­tavaa joukkoli­iken­nepalvelua, niin johan alkaa tilanne muuttua.

  14. Jart­sa:
    Hin­noit­telun ongel­ma lie­nee se että autopaikas­ta noin 10 m² pyritään saa­maan samaa neliöhin­taa kuin asuin­ti­las­ta 5–10t€.

    Parkkiru­u­tu vie pin­ta-alaa vähän yli 10 m², mut­ta parkki­hal­li­in tai ‑luo­laan tarvi­taan myös ajoväylät ja rampit. Näistä johtuen yhtä parkkista kohden tarvi­taan tilaa noin 20–30 m².

  15. Osmo Soin­in­vaara:
    Nois­sa ver­tailuis­sa käytetään yleen­sä harhaan­jo­htavasti ker­tal­ip­pu­jen hin­to­ja, jot­ka ovat kuitenkin tarkoitet­tu vain hölmöille. Vuosilip­pu, joka takaa rajat­toman matkus­tamisen Helsingis­sä mak­saa 546,80 euroa eli 1,50 euroa päivässä. Keskimäärin matko­ja tehdään kolme päivässä, joten matkan hin­naksi tulee 50 sent­tiä, kan­tkaupungis­sa asuville jopa vähem­män, kos­ka matko­ja tulee enem­män. On niitä ihmisiä, joil­la ei ole varaa ostaa joukkoli­iken­nematko­ja ns. “tukkuer­inä”.

    Moni vähä­varainen ylipäätään ei edes liiku kovin paljoa. Tietenkin voi arvoa lada­ta matkako­rt­ti­in, mut­ta se on oikeas­t­aan vähän has­sua jos lataa sen saman rahan matkako­rt­ti­in lait­ta­mal­la sen automaatis­sa ja sit­ten käyt­tää sen siitä matkako­rtista samantien.

    Vähä­varaiset käyt­tävät taskun poh­jal­la ole­via kolikoi­ta, joten siltä osin he taita­vat mak­saa kaik­ista kalleim­man hin­nan lipuista.

    Toisaal­ta ihmette­len mik­si ihmeessä ei ole käytössä myös ns. net­tilip­pua, eli lip­pu tulisi sähkö­posti­in. Help­po ja kätevä käyt­tää, eikä ole kaupungillekaan kovin kallis vai­h­toe­hto, edel­lyt­täen ettei sös­sitä kyseisen palvelun toteut­ta­ja­jien tarjouskilpailussa.

    Oho! Aika pro­vokati­ivis­es­ti todet­tu, että ker­tal­iput ovat tarkoitet­tu vain hölmöille. Pitäisi ensin tietää mis­tä syistä ihmiset käyt­tävät kertalippuja.

    1. Ker­tal­ip­pu­ja pitäisi käyt­tää vain sat­un­nais­es­ti joukkoli­ikenet­tä käyt­tävien ja tur­istien. Jokaisen enem­män kuin kymme­nen matkaa vuodessa matkus­ta­van kan­nat­taisi kuitenkin han­kkia HSL:n kort­tiu, johon voi lada­ta arvoa. Jos näin ei tee, elää joko täysin kädestä suuhun tai osaa­mat­ta suun­nitel­la rahankäyt­töään tai ei vain väl­itä rahan säästämisestä.

  16. Osmo Soin­in­vaara:
    Ker­tal­ip­pu­ja pitäisi käyt­tää vain sat­un­nais­es­ti joukkoli­ikenet­tä käyt­tävien ja tur­istien. Jokaisen enem­män kuin kymme­nen matkaa vuodessa matkus­ta­van kan­nat­taisi kuitenkin han­kkia HSL:n kort­tiu, johon voi lada­ta arvoa. Jos näin ei tee, elää joko täysin kädestä suuhun tai osaa­mat­ta suun­nitel­la rahankäyt­töään tai ei vain väl­itä rahan säästämisestä.

    Juuri näitä ihmis­ryh­miä tarkoitin joi­ta Osmo tässä mainit­si. Nämä eivät Osmo ole hölmöjä, vaik­ka niin totesit.

    Miten esimerkik­si yhteiskun­nan tuil­la elävä suun­nit­telee rahan käyt­tön­sä, kun eri­lais­ten hake­musten käsit­telya­jat jo aiheut­ta­vat tuloi­hin katkok­sia? Taitaa olla aika tyyp­illi­nen tilanne, jos­sa rahaa on kyl­lä tulos­sa, kos­ka hake­muk­set ovat käsit­telyssä. mut­ta nyt on ain­oas­taan taskun poh­jal­la jäl­jel­lä muu­ta­ma euro. Niil­lä ei niitä “sar­jalip­pu­ja” ja kuukausilip­pu­ja ostella.

    Väitän ettei Osmo itsekään osaa suun­nitel­la rahankäyt­töään. Jos seu­raisin Osmon rahankäyt­töä niin saisin aika nopeasti kiin­ni jostain “hak­sah­duk­ses­ta”, joka aiheutuu suunnittelemattomuudesta.

    Kädestä suuhun elämi­nen ei tarkoi­ta vält­tämät­tä rahankäytön osaa­mat­to­muut­ta, joten sel­l­ainen yleistys ei toi­mi. Hyvä­tu­loisil­la on se harha, että he luule­vat jotenkin ole­vansa esimerkil­lisiä rahan käyt­täjiä ja osaa­vanasa sen taidon. Se harha syn­tyy, kun on paljon enem­män tol­er­anssia omis­sa varois­saan ja on tot­tunut ikään kuin “huo­maa­mat­ta” paikkaa­maan suun­nit­telemat­to­muu­den aiheut­tamia tilanteita. 

    Todel­lisu­udessa näyt­tää suurin osa ihmi­sistä huonos­ti suun­nit­tel­e­van rahan käyt­töä, kun heil­lä on luot­toko­rt­te­ja paikkaa­mas­sa tilan­net­ta ja eivät näytä laske­van edes kaup­paos­tok­sien yhteis­sum­mia ruokakaupoissa.

  17. Sit­ten siitä arvon lataamis­es­ta HSL:n kort­ti­in. Ajatel­laam­pa joku van­hus, joka näkee huonos­ti ja elää todel­la pie­nil­lä tuloil­la, he eivät useinkaan edes käy fat­tas­sa, vaan pienen­tävät ruo­ka- ja lääke­meno­jaan. Jos pääsee liikku­maan, niin he eivät käytän­nössä kykene mitään autoa­mat­te­ja käyt­tämään, jos­ta kort­tei­hin arvoa ladataan. Olen ollut joitakin ker­to­ja vier­essä aut­ta­mas­sa, kun van­hus yrit­tää mak­saa lasku­ja automaatil­la. Siinä sen huo­maa mitkä ne käytän­nön vaikeudet ovat automaat­tien käytössä.

    Eli se van­huskin kaivelee niitä vähiä kolikoi­ta taskun poh­jal­ta ja yrit­tää selvitä niiden automaat­tien kanssa, kun ei pieni eläke tah­do riit­tää elämiseen.

  18. Jor­ma Nordlin:
    Mikä oikein mät­tää, ettei Helsingis­sä saa­da joukkoli­iken­net­tä mak­sut­tomak­si? Se vapaut­taisi pysäköin­tipaikko­ja, kun käytän­nössä oma­l­la autol­la liikku­mi­nen muut­tuu “jär­jet­tömäk­si”, kun voi kulkea ilmaisek­si käyt­täen joukkoliikennettä.

    Leipäjonos­ta saa ilmaisek­si ruokaa. Kuitenkin “jär­jet­tömästi” ostan ruokani.

    Pari ker­taa vuodessa käytän bus­sia, kun huol­la­tan autoni. Voisin vuokra­ta sijaisau­ton, mut­ta otan har­voin tapah­tu­van julk­isil­la kulkemisen seikkailun ja selviy­tymishaas­teen kannal­ta. Ja joka ker­ta olen vankku­mat­tomampi yksi­ty­isautoilun kannattaja.

  19. Jor­ma Nordlin: Jos pääsee liikku­maan, niin he eivät käytän­nössä kykene mitään autoa­mat­te­ja käyt­tämään, jos­ta kort­tei­hin arvoa ladataan.

    Tos­ta voi hakea myyn­tip­is­teitä (klikkaa ‘Piilota automaatit’, niin tulee pelkät liik­keet): https://www.hsl.fi/myyntipaikkahaku
    Ei tarvitse käyt­tää automaat­tia, en ole itse ikinä käyttänyt.

  20. Osmo Soin­in­vaara:
    Taloy­htiöli­den yhtiöjärjestyk­si­in pitäisi lait­taa pykälä, että autopaikat huu­tokau­pataan vuosit­tain. Vain niis­sä olo­suhteis­sa tämä varautu­mi­nen tule­vaan suurem­paan kysyn­tään voisi ylipään­sä toimia.

    Onko juridis­es­ti mah­dol­lista, että kaupun­ki jotenkin voisi vaa­tia tätä taloy­htiöiltä? Esimerkik­si lait­ta­mal­la täl­laisen ehdon vaikka­pa tont­tien vuokrasopimuksiin?

  21. tpyy­lu­o­ma:
    Tuo mut­ta lap­siper­heet on muuten puudut­tavin argu­ment­ti aiheesta. Normin mukaises­ti jokaista talos­sa asu­vaa lap­siper­het­tä kohden on noin kolme autopaikkaa, kos­ka lap­sia ei nyt vaan riitä kuin noin joka viiden­teen asun­toon. Kolmi­lap­siset per­heet taas on suurin piirtein yhtä yleisiä kuin kol­men hen­gen parisuhteet. 

    Ei tai­da väit­teesi ihan pitää paikkaansa. Tilas­tokeskuk­sel­la on asi­as­ta tilas­to­ja vuodelta 2014. Helsingis­sä oli viime vuon­na 7512 vähin­tään kolmi­lap­sista per­het­tä, jois­sa on alle 18-vuo­ti­ai­ta lap­sia. Väitän, että niitä on enem­män kuin “kol­men hen­gen parisuhteita”. 

    Jollen aivan väärin lue tilas­to­ja, Helsingis­sä oli viime vuon­na yhteen­sä 74736 lap­siper­het­tä, joista 58776 oli sel­l­aisia, jois­sa oli alaikäisiä lap­sia. Lopuis­sa ilmeis­es­tikin lapset ovat jo täysi-ikäisiä, mut­ta asu­vat vielä kotona. Tuos­sa tilas­tossa lapset­to­mia per­heitä ovat lapset­tomat avo- ja aviopar­it. Sinkku­talouk­sia ei ole las­ket­tu perheiksi.

    Koko maan luvuis­sa vähin­tään kolmi­lap­sis­ten per­hei­den osu­us kaik­ista lap­siper­heistä on noin puoli­tois­tak­er­tainen Helsinki­in verrattuna.

    En jak­sa kaivaa tilas­toista lap­siper­hei­den osu­ut­ta kaik­ista talouk­sista. Suo­raan sitä ei tuos­ta per­heti­las­tos­ta näe, kun sinkku­jen ja vas­taavien määrää siinä ei kerrota. 

    Ei ole muuten mikään itses­tään­selvyys, että lap­siper­he tarvit­see auton. Naa­pu­ri­talos­sa on asunut 15 vuot­ta per­he, jos­sa on kak­si las­ta. Lapset ovat nyt aikuisia, eikä per­heeseen ole koskaan han­kit­tu autoa. Tut­tava­pi­iris­sä on muitakin autot­to­mia per­heitä, joten mis­tään yksit­täistapauk­ses­ta ei ole kyse.

    Yleen­sä seu­raa­va väite on sit­ten se, että help­po­han se on keskus­tas­sa asu­van lap­siper­heen olla ilman autoa, mut­ta lähiössä nyt ainakin se auto tarvi­taan. No, ei tarvi­ta. Kaik­ki esimerkkiper­heeni asu­vat lähiössä Itä-Helsingissä.

    “Kyl­lä se auto var­masti sit­ten han­ki­taan, kun per­heeseen tulee toinen/kolmas/neljäs/jne lap­si..”, on sit­ten viimeinen väite. Mon­es­sa per­heessä var­maan han­ki­taankin, mut­ta ei se auto mikään vält­tämät­tämyys ole. Todis­tet­tavasti helsinkiläisessä lähiössä on vuosikau­sia pär­jän­nyt nelilapsi­nen per­he ilman autoa. Ruo­ka kul­kee kau­pas­ta peräkär­ryl­lä, suku­loin­ti­matkat tehdään joukkoliikenteellä.

    1. N
      Eikö täl­lainen tilas­tolli­nen tarkastelu kuu­lu reaal­isosial­is­mi­in? Markki­na­t­alouteen kuu­luu, että autopaikko­ja on niin paljon kuin on mak­suhalukas­ta kysyntää.

  22. Jor­ma Nordlin:
    Mikä oikein mät­tää, ettei Helsingis­sä saa­da joukkoli­iken­net­tä mak­sut­tomak­si? Se vapaut­taisi pysäköin­tipaikko­ja, kun käytän­nössä oma­l­la autol­la liikku­mi­nen muut­tuu “jär­jet­tömäk­si”, kun voi kulkea ilmaisek­si käyt­täen joukkoliikennettä. 

    Sik­si, että hyväl­lä joukkoli­iken­teel­lä on muitakin kri­teere­jä kuin hin­ta. Joukkoli­iken­teen käyt­tö on jo nyt halvem­paa kuin auton omis­t­a­mi­nen, mik­si siis kaik­ki eivät käytä sitä? Sik­si, että autol­la pääsee liikku­maan mon­een paikkaan käteväm­min ja jous­tavam­min. Lisää ihmisiä joukkoli­iken­teeseen saadaan sil­loin, kun tar­jo­taan hyvää palvelua, tarpeek­si isoa kap­a­siteet­tia, nopeut­ta ja luotet­tavu­ut­ta. Sik­si joukkoli­iken­teen laatu­un kan­nat­taa panos­taa sen sijaan, että itseis­ar­vois­es­ti yritet­täisi­in tehdä siitä käyt­täjälle hal­paa tai ilmaista. Sil­loin ihmiset käyt­tävät sitä.

  23. “täl­laisen ehdon vaikka­pa tont­tien vuokrasopimuksiin?” 

    No esimerkik­si juu. Ja näin myös oman tont­tin­sa omis­ta­vat taloy­htiöt pää­sevät pakko­jen ulkop­uolelle, mikä oikein onkin.

  24. OS: “Taloy­htiöli­den yhtiöjärjestyk­si­in pitäisi lait­taa pykälä, että autopaikat huu­tokau­pataan vuosit­tain. Vain niis­sä olo­suhteis­sa tämä varautu­mi­nen tule­vaan suurem­paan kysyn­tään voisi ylipään­sä toimia.”

    Joo, ja sit­ten pitäisi vielä löytää ne autoa päivit­täin tarvit­se­vat, jot­ka suos­tu­vat osta­maan asun­non täl­lais­es­ta taloy­htiöstä. Varsi­naista utopi­aa, kun ker­ran muu­takin on tar­jol­la. Mut­ta kyl­lähän täl­lä saa myyn­tiä hidastet­tua (jos se sat­tuu ole­maan tarkoitus).

  25. Osmo Soin­in­vaara:
    Nois­sa ver­tailuis­sa käytetään yleen­sä harhaan­jo­htavasti ker­tal­ip­pu­jen hin­to­ja, jot­ka ovat kuitenkin tarkoitet­tu vain hölmöille. Vuosilip­pu, joka takaa rajat­toman matkus­tamisen Helsingis­sä mak­saa 546,80 euroa eli 1,50 euroa päivässä. Keskimäärin matko­ja tehdään kolme päivässä, joten matkan hin­naksi tulee 50 sent­tiä, kan­tkaupungis­sa asuville jopa vähem­män, kos­ka matko­ja tulee enemmän.

    Nyt kun on aikaa tehdä kaiken­laista niin olen ver­tail­lut liu­jen hin­to­ja. Ja hav­in­to on,että Helsin­gin ja Pääkaupunkiseudun liput ovat tolkut­toman kalliita.

    Myöskin kausiliput ovat n 20–30 % halvempia

    Ja kun tar­if­fi­alueet ovat suurem­pia , Pääkaupunkiseu­tu­akin kookkaampia ‚ero koros­tuu lisää.

    Ja eläkeläisenä saisin alen­nus­ta tai jopa ilmaisen lipun

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.