Kaupunkiliikenteen hinnoittelu(5): autopaikat

Auto­jen vaa­ti­ma pysäköin­ti­ti­la on ongel­ma tiivi­is­sä kaupunki­rak­en­teessa. Omakoti­talois­sa ja kaupunkien ulkop­uolel­la se ei ole ongel­ma eikä mikään.

Kaupunkisu­un­nit­telu­vi­ras­to las­ki aikanaan, että Helsingis­sä on varat­tu 16 km2 pysäköin­ti­in. Kos­ka kaupunki­maan arvoa ei hah­mote­ta neliök­ilo­me­tre­it­täin eikä edes hehtaare­it­taan vaan neliöit­täin, suomen­nan tuon luvun: Se on siis 16 miljoon­aa neliömetriä. Minus­ta laskukaa­va liioit­teli asi­aa, mut­ta jos olisi vain kymme­nen miljoon­aa neliötä, on sekin iso määrä.

Lähiöis­sä kaavoitet­ti­in autopaikat maan tasoon. Mauno Koivis­to sanoi, että tämä pakot­taa ihmiset han­kki­maan auton. Perustelu oli, että lähiöt on kaavoitet­ta­va autopaikko­jen takia väljik­si, jol­loin etäisyy­det kaup­paan, koulu­un, päiväkoti­in ja tut­tavien luo ovat pitk­iä. Nyky­isin las­ke­taan, että maan­ta­soinen pysäköin­ti aset­taa aluete­hokku­udelle mak­simik­si 0,8, mut­ta lähiöitä raken­net­taes­sa halut­ti­in, että parkkikent­tien välis­sä on las­ten leikkipaikko­ja ja viher­aluei­ta. Sik­si kaa­vat oli­vat tehokku­udeltaan jotain 0,4:n tasoa, mikä vas­taa omakoti­taloalueen aluete­hokku­ut­ta. Paljon on luon­toa haaskau­tunut turhaan asumisen alle,kun lähiöt on raken­net­tu maa­ta haaskaten.

Nuo maan­ta­soiset parkkiken­tät ovat muodol­lis­es­ti halpo­ja, kos­ka niiden maapo­h­jalle ei las­ke­ta arvoa ­ – onhan ne kaavoitet­tu parkkiken­tik­si. Ekon­o­misti saa tästä pään­särkyä, kos­ka pitäisi­hän parkkikent­tien maapo­h­jalle laskea vai­h­toe­htoiskäytön hin­ta. Jos puo­let raken­nu­soikeud­es­ta menetetään niiden takia, on parkkikent­tien yhteen­las­ket­tu arvo sama kuin asuin­tont­tien yhteen­las­ket­tu arvo, noin osapuilleen.

Kun kaavoite­taan tiivi­istä, on pysäköin­ti laitet­ta­va maan alle tai parkki­taloi­hin. Täl­löin autopaikko­jen hin­nat nou­se­vat korkeik­si. Esimerkik­si Jätkäsaaren parkkilu­o­las­sa yhden paikan hin­ta on yli 50 000 €. Parkki­talos­sa se on vain 20 000 euroa, mut­ta parkki­ta­lo vie yhden asuin­talon ton­tin. Kun tämä ote­taan huomioon, luo­la on halvem­pi. Jat­ka lukemista “Kaupunkili­iken­teen hinnoittelu(5): autopaikat”

Kaupunkisuunnitelulautakunnan lista 8.12.2015

Ihan mah­do­ton esi­tys­lista. Tähän solahti use­ampi tunti.

 

Kään­teen­tekevä tiivistyskaa­va Mellunmäessä

Mellunmäen tiivistyskaavaAivan Mel­lun­mäen metroase­man vier­essä yksi­tyi­nen asun­to-osakey­htiö (juridis­es­ti kak­si yhtiötä?) halu­aa purkaa van­hat, perusko­r­jausikään tule­vat raken­nuk­set ja rak­en­taa uudet. Uusia tulee vähän aiem­paa enem­män, raken­nu­soikeus 5,4 –ker­tais­tuu 11 400:sta 61 600 k‑m2:iin. Kort­telin asukaslu­vuk­si tulee noin 1  500, mis­sä on lisäys­tä 1 200. Ajatuk­se­na on, että nykyiset asukkaat saisi­vat uudet asun­not putkire­mon­tin hin­nal­la. Ensin raken­net­taisi­in sen ver­ran uusia asun­to­ja, että puret­tavien van­ho­jen talo­jen asukkaat pää­sevät muut­ta­maan uuteen koti­in ennen kuin van­ha puretaan.

Kaa­van toteu­tu­mi­nen ei ole var­maa, vaik­ka val­tu­us­to tämän hyväksy­isi. Taloy­htiö­sisä tämä vaatii yksimielisen päätök­sen. Vaik­ka ylivoimainen enem­mistö on suun­nitel­man kan­nal­la, yksimielisyys on kova vaa­timus. Tekeil­lä onkin lain­muu­tos, jos­sa määräen­em­mistö riit­täisi. Kat­so­taan, miten sen käy. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nitelu­lau­takun­nan lista 8.12.2015”