Vuosi: 2015

Keskustalainen kaupunkiliikennealoite

Min­is­teri Anne Bern­er (kesk) halu­aa ava­ta HSL-alueen liiken­teen vapaalle kil­pailulle. Moni on kauhis­tunut ker­mankuor­in­tal­in­jo­ja, jois­sa yksi­tyi­nen yrit­täjä ajaa paljon käytet­tyä väliä – vaikka­pa Itäkeskuk­ses­ta Pasi­laan ­– niin, että HSL:n mak­samak­si jää heikosti kan­nat­ta­vat linjat.

Ei siinä niin käy. Jos joku mak­saa päivit­täis­es­tä työ­matkas­taan ker­mankuor­in­tal­in­jalle, hän joutuu joka tapauk­ses­sa osta­maan kuukausilipun HSL:ltä, jos aikoo tehdä elämässään muu­takin kuin reis­sa­ta kodin ja työ­paikan väliä. En oikein usko, että ker­mankuor­in­ta näil­lä ehdoil­la muo­dos­tuu kovin kan­nat­tavak­si. Jos muo­dos­tuu, HSL ei häviä lip­putu­loina juuri mitään, kos­ka nor­maali­in elämään tarvit­see kuitenkin sen kuukausikortin.

Voi olla, että jostain Espoon perukoil­ta matkus­ta­van ja vapaa-aikanaan asun­ton­sa eristäy­tyvän kan­nat­taa mak­saa pelkästä työ­matkas­taan, mut­ta ei näitä tapauk­sia ole paljon.

Sinän­sä ei pidä tätä keskusta­lais­ten liiken­nepoli­it­tista ajat­telua järkevänä.

Suomen aluerakenne

Suomes­sa on meneil­lään kaupunkien pudo­tus­peli. Teol­lisu­uskaupungeista katoa­vat tehdas­salien työ­paikat. Tilalle tulee korkean osaamisen ammat­te­ja, jot­ka viihtyvät suuris­sa kaupungeis­sa lähel­lä toisi­aan. Näitä urbaanien osaa­jienkeskit­tymiä, cityjä, ei Suomeen mon­ta mahdu.

Nuoret osaa­jat ovat jo äänestäneet jaloil­laan. Heistä peräti 72 pros­ent­tia asuu Helsin­gin, Tam­pereen, Oulun, Jyväskylän ja Turun seuduil­la. Tämän viiden kärkiryh­män perässä selvänä kuu­tose­na kirii Kuo­pio, joka on paran­tanut selvästi tah­ti­aan viime vuosi­na. Jat­ka lukemista “Suomen aluerakenne”

Kaupunkisuunnittelulautakunta 17.11.2015

Lau­takun­nas­sa Hämeen­tien pyöräteitä luku­un otta­mat­ta muut menivät ilman mitään eri­ty­istä. Minä paran­telin vähän lausun­toa Pia Pakarisen aloit­teesta saa­da yli kolme vuot­ta tyhjinä ole­vat toimis­tot asun­tokäyt­töön ja vasem­mis­toli­iton Loukoila lausun­toa aloit­teesta basaar­i­aluei­den perus­tamis­es­ta Helsinkiin.

Hämeen­tien pyörätiet

HämeentieTämä pan­ti­in pöy­dälle ja pöy­dälle se menee var­maankin vielä uud­estaan, kos­ka kokoomus halu­aa viedä asian val­tu­us­to­ryh­mään. Koko asia muuten menee val­tu­us­toon, kos­ka asi­as­ta on tehty kuntalaisaloite.

On todel­la huolel­la tehty esi­tys. Minä aloin uskoa tähän han­kkeen hyödyl­lisyy­teen entistä vankem­min. Uud­is­tuk­sen suurin vaiku­tus ei ole se, että pyöräi­ly helpot­tuu, vaan se, että Hämeen­ti­estä tulee Helsinginkadun kaltainen Kallion keskeinen katu. Nythän se on lähin­nä vas­ten­mieli­nen saasteinen kuilu. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta 17.11.2015”

Väestöräjähdys

(Tämä kir­joi­tus perus­tuu luen­toon, jon­ka pidin nais­ten­klinikalla 13.11.2015)

Seit­semänkym­men­tälu­vun ekol­o­gisen herä­tyk­sen keskiössä oli kak­si ongel­maa: ilmas­ton­muu­tos ja väestöräjähdys. (Ihan oikeasti, ilmas­ton­muu­tos, vaik­ka nyky­i­sistä tek­steistä voisi kuvitel­la, että se kek­sit­ti­in vas­ta Kioton ilmastokokuksessa)

Väestöräjähdys oli näistä toiv­ot­tomin ja tun­tui johta­van täy­del­liseen tuhoon, tehdään muille asioille mitä hyvän­sä. Eikä niitä muitakaan asioi­ta saataisi kun­toon. Kas­va­va väestö söisi maa­pal­lon putipuh­taak­si ennen kuin suos­tu­isi kuole­maan nälkään. Turha siinä vai­heessa olisi puhua mis­tään ilmastonmuutoksesta.

Nyt moni on sitä mieltä, että väestöräjähdys on voitet­tu jut­tu. Näytän nyt joil­lakin graafeil­la, mihin perus­tuu aja­tus, että väestöräjähdys on voitet­tu jut­tu ja sen jäl­keen yhdel­lä graafil­la, mik­si se ei ole. Jat­ka lukemista “Väestöräjähdys”

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 17.11.2015

Kok­ouk­sen tärkein asia taitaa olla Hämeen­tie pyörätiet.

Val­tu­us­toaloite kolme vuot­ta tyhjil­lään ole­vien toimis­to­jen muut­tamis­es­ta asuintaloiksi

Viras­to puo­lus­taa totut­tua lin­jaansa nou­dat­taen tilo­jen pitämistä toimis­toina vaik­ka juuri nyt onkin paljon toimis­toti­laa tyhjil­lään. Eri­tyis­es­ti näin tulee tehdä keskus­tas­sa, jos­sa vajaakäyt­töaste on vain 7,2 %. Min­ul­la on jonkin ver­ran ymmär­rystä sille, että tar­jol­la on olta­va myös vähän huonom­paa ja ennen kaikkea paljon halvem­paa toimis­toti­laa, mut­ta jotenkin tun­tuu, ettei suh­teel­lisen edus käsite kuu­lu arkkite­htien opetuk­seen. Se, että keskus­tan toimis­tot menevät parem­min kau­pak­si kuin toimis­tot jos­sain Espoon perukoil­la ei tarkoi­ta, että alue sovel­tuu parem­min toimis­toi­hin kuin asumiseen, kos­ka ne ovat myös hyvin halut­tu­ja asumiseen.

Tois­tan ajatuk­sen, että pitäisi soveltaa jotain kyn­nys­tä. Esimerkik­si, että toimis­to on järkevää muut­taa asumiseen, jos sen arvo asun­toina on vaikka­pa 1000 €/neliö korkeampi kuin toimis­toina. Toimis­to­ja suosit­taisi­in suh­teessa asun­toi­hin, mut­ta suh­teel­lisen edun peri­aate voisi toimia. Pahin­ta on, jos lupa heltiää suhteil­la. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lista 17.11.2015”

Pakolaistulva on vasta alkua?

 

Jos Suomeen pitäisi vali­ta 30 000 pako­laista, tuskin päädyt­täisi­in siihen joukkoon, joka nyt on onnis­tunut pitkän, kalli­in ja vaar­al­lisen matkan jäl­keen Suomeen pää­tymään. Tasaval­lan pres­i­dentin mukaan oikeampi tapa vali­ta pako­laiset olisi poimia lähel­lä lähtö­maa­ta olevil­ta leireiltä ne, jot­ka ovat eniten avun tarpeessa.

YK:n pako­lais­sopimus on vähän kum­malli­nen. Kaik­ki mah­dolli­nen tuki ja tur­va on annet­ta­va niille tur­va­paikan hak­i­joille, jot­ka onnis­tu­vat pääsemään maa­han, mut­ta maa­han pääsyä saa estää kaikin keinoin luku­un otta­mat­ta suo­ranaista rajalle ampumista. Apu ei näin kohdis­tu hädä­nalaisimpi­in vaan vahvimpi­in, joil­la on rahaa ja kykyä kiertää maa­han pääsyn esteet.

Kyynis­es­ti voi ehkä ajatel­la – ja ehkä joku on ajatel­lutkin – että näin kar­si­taan tuli­joik­si pystyvimpiä, joiden on helpoin uudessa koti­maas­saan työl­listyä tai perus­taa yritys.

= = =

Pako­laisia on tul­lut Suomen voimavaroi­hin näh­den liikaa. Nyky­isin käytet­tävis­sä olevin keinoin heitä ei pystytä kun­nol­la Suomeen kotout­ta­maan. Tääl­lä he kuitenkin ovat ja lisää on tulos­sa. Käytän­töjä on muutet­ta­va taval­la, joka alen­taa pako­lai­sista koitu­via kus­tan­nuk­sia pitkäl­lä aikavälil­lä. Nuo­ria Suomes­sa sinän­sä tarvit­taisi­in, mut­ta sel­l­aisia, jot­ka työl­listyvät. Jat­ka lukemista “Pako­lais­tul­va on vas­ta alkua?”

Ympäristörikos: kaupunkirakenne on levinnyt kuin syöpä

Helsin­gin Sanomat haas­tat­teli min­ua yleiskaavas­ta ja teki sen jäl­keen kohu­ju­tun haas­tat­telus­ta. Olin kuulem­ma ver­ran­nut Espoo­ta ja Van­taa­ta syöpään.  Tavois­tani poiketen min­un ei täl­lä ker­taa ollut tarkoituk­se­na moit­tia naa­pure­i­ta, vaan lähin­nä Helsin­gin omaa kaavoitus­ta ja viime vuosikym­meninä vallinnut­ta lin­jaa, johon Helsin­gin yleiskaa­va tuo nyt suunnanmuutoksen.

1960

Yritän esit­tää kahdel­la kuval­la, mik­si ver­taan kaupunki­rak­en­teen hajoa­maan päästämistä  syöpään. Oheises­sa kuvas­sa on raken­netut alueet pääkaupunkiseudun kun­nis­sa vuon­na 1960. (Kuvat suurenevat klikkaa­mal­la.) Aika pienelle alueelle mah­tui tuol­loin puoli miljoon­aa asukas­ta. Nyt asukkai­ta on miljoona, siis kaksinker­tais­es­ti se, mitä oli vuon­na 1960. Voisi ajatel­la, että kaksinker­tainen väkimäärä vaatisi kaksinker­taisen tilan, mut­ta se vaatii yhdek­sänker­taisen. Jat­ka lukemista “Ympäristörikos: kaupunki­rakenne on levin­nyt kuin syöpä”

Yleiskaava läpäisi lautakunnan

Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta hyväksyi osaltaan yleiskaa­van pan­tavak­si nähtäville. Siihen oli neu­votel­tu kaikkien muiden puoluei­den välil­lä sopu. Perus­suo­ma­laiset oli­si­vat halun­neet säi­lyt­tää Malmin lento­ken­tän ilmailukäytössä, mut­ta kos­ka kukaan muu ei sitä kan­nat­tanut, siitä ei edes äänestetty.

Yleiskaa­va kokon­aisuute­na on suuri voit­to sille ajat­telulle, jota minä ja useim­mat vihreät edus­ta­vat: tähän asti kaupun­ki on laa­jen­tunut sir­pale­mais­es­ti peit­täen alleen yhä enem­män arvokas­ta maa­ta. Nyt kaupunkia raken­netaan tiivistäen ja luon­non­ti­laista maa­ta säästäen. Sitä, että moot­toritei­den val­taa­man alueet Kehä I:n sisäpuolel­la ote­taan hyö­tykäyt­töön ja näin vapau­tuneille alueil­la (usei­ta neliök­ilo­me­tre­jä) asute­taan noin 80 000 asukas­ta, ei viisi vuot­ta sit­ten olisi voin­ut kuvitel­lakaan mei­dän saa­van läpi.

Muu­tok­sia lau­takun­ta teki yksimielis­es­ti tukun. Jois­takin olin hyvin iloinen, toiset olisin jät­tänyt tekemät­tä, mut­ta sitä on kom­pro­missien etsimi­nen. Vihreille tärkeimpiä muu­tok­sia oli­vat: Jat­ka lukemista “Yleiskaa­va läpäisi lautakunnan”

Kokkolan synnytyssairaala

Olen saanut palautet­ta siitä, että ihmettelin radion suo­ras­sa lähetyk­sessä keskusta­laisen keskipo­h­jalaisen kansane­dus­ta­jan Mika Lin­tilän var­muut­ta siitä, että 68 000 asukkaan Kes­ki-Poh­jan­maal­la säi­lyy syn­ny­tys­sairaala. Laskin nopeasti päässä, että Kes­ki-Poh­jan­maal­ta syn­nyt­täjiä riit­tää korkein­taan kak­si päivässä.

Min­ua on val­is­tet­tu, että Kokkolan sairaalas­sa on 1500 syn­ny­tys­tä vuodessa eli neljä päivässä.  On siis nyt, kun syn­ny­tyk­sen tois­taisek­si vielä mak­sa­vat kun­nat. Mon­elle Poh­jan­maan tai Pohjois-Poh­jan­maan kun­nalle Kokkolan sairaala on lähempänä kuin oman maakun­nan Vaasa ja Oulu. Kun­nalle on aivan sama, mihin sairaalaan se mak­sun mak­saa, kun sairaalaa ei kuitenkaan omas­sa kun­nas­sa ole.

Tilanne muut­tuu, kun vas­tuu sotes­ta siir­tyy maakun­nalle. Jos Poh­jan­maan maakun­ta ostaa syn­ny­tyk­siä Vaasan sijas­ta Kokko­las­ta, rahaa siir­tyy omas­ta kiin­teästä bud­jetista naa­purin bud­jet­ti­in. Omaa toim­intaa pitää siis supis­taa, jos käyt­tää naa­purin palvelu­ja. Voi hyvinkin käy­dä niin, että maakun­ta ei kat­so hyväl­lä rahan siir­toa naa­puri­maakun­taan. Jat­ka lukemista “Kokkolan synnytyssairaala”