Pakolaistulva on vasta alkua?

 

Jos Suomeen pitäisi vali­ta 30 000 pako­laista, tuskin päädyt­täisi­in siihen joukkoon, joka nyt on onnis­tunut pitkän, kalli­in ja vaar­al­lisen matkan jäl­keen Suomeen pää­tymään. Tasaval­lan pres­i­dentin mukaan oikeampi tapa vali­ta pako­laiset olisi poimia lähel­lä lähtö­maa­ta olevil­ta leireiltä ne, jot­ka ovat eniten avun tarpeessa.

YK:n pako­lais­sopimus on vähän kum­malli­nen. Kaik­ki mah­dolli­nen tuki ja tur­va on annet­ta­va niille tur­va­paikan hak­i­joille, jot­ka onnis­tu­vat pääsemään maa­han, mut­ta maa­han pääsyä saa estää kaikin keinoin luku­un otta­mat­ta suo­ranaista rajalle ampumista. Apu ei näin kohdis­tu hädä­nalaisimpi­in vaan vahvimpi­in, joil­la on rahaa ja kykyä kiertää maa­han pääsyn esteet.

Kyynis­es­ti voi ehkä ajatel­la – ja ehkä joku on ajatel­lutkin – että näin kar­si­taan tuli­joik­si pystyvimpiä, joiden on helpoin uudessa koti­maas­saan työl­listyä tai perus­taa yritys.

= = =

Pako­laisia on tul­lut Suomen voimavaroi­hin näh­den liikaa. Nyky­isin käytet­tävis­sä olevin keinoin heitä ei pystytä kun­nol­la Suomeen kotout­ta­maan. Tääl­lä he kuitenkin ovat ja lisää on tulos­sa. Käytän­töjä on muutet­ta­va taval­la, joka alen­taa pako­lai­sista koitu­via kus­tan­nuk­sia pitkäl­lä aikavälil­lä. Nuo­ria Suomes­sa sinän­sä tarvit­taisi­in, mut­ta sel­l­aisia, jot­ka työllistyvät.

Lehdis­sä haas­tatel­luista pako­lai­sista monel­la on aka­teem­i­nen lop­pututk­in­to. Näyte on var­maankin hyvin harhainen, mut­ta korkeasti koulutet­tu­ja siis joka tapauk­ses­sa on. He oli­si­vat ehkä päässeet maa­han yksinker­taisem­minkin: työlu­pa suurlähetys­töstä ja lentolip­pu Helsinki­in. Kana­da ottaa avo­sylin vas­taan kaik­ki korkeak­oulu­tutkin­non suorit­ta­neet, ja niin kan­nat­taisi Suomenkin tehdä.

Eikö ainakin näitä aka­teemis­es­ti koulutet­tu­ja kan­nat­taisi poimia pois vas­taan­ot­tokeskuk­sista ja tar­jo­ta heille mah­dol­lisu­ut­ta vai­h­taa tur­va­paikka­hake­mus työlu­paan? Lääkärit kan­nat­taisi palkata hoita­maan tur­va­paikan­hak­i­joi­ta. He tek­i­sivät kah­den hen­gen työt: lääkärin ja tulkin. Jos irak­i­lainen lääkäri saa ilman muun­tok­oulu­tus­ta hoitaa irak­i­laisia Irakissa, olisi käytän­nöl­listä sal­lia se myös Suomessa.

Ollaan Sad­dam Hus­sein­ista muuten mitä mieltä hyvän­sä, hän kuitenkin pyr­ki mod­ernisoimaan maataan. Sik­isi Irak­ista tule­vat ovat monia mui­ta koulutetumpia.

= = = =

Töi­hin työkykyiset hak­i­jat pitäisi saa­da oitis. Suo­ma­lai­sista työt­tömistä tiede­tään, että pitkit­tynyt jouti­laisu­us heiken­tää työ­markki­nakel­po­su­ut­ta, eivätkä ulko­maalaiset ole tässäkään suh­teessa erilaisia.

Työtä odoteltaes­sa pitäisi päästä oitis kielik­oulu­tuk­seen. Helsin­gin ope­tusvi­ras­tol­la olisi valmius perus­taa 20 maa­han­muut­ta­jalu­okkaa vaik­ka heti, jos tälle vain löy­ty­isi mak­sa­ja. Peri­aat­teessa se kuu­luu val­tion mak­set­tavak­si. Kak­sikym­men­tä maa­han­muut­ta­jalu­okkaa on tietysti perin vähän.

Asum­i­nen pitkään huonois­sa yhteis­ma­joi­tustilois­sa ei tee hyvää kenellekään.

Pako­laiskeskusten olo­suh­teet ovat otol­lisia uskon­nol­lis­ten äärili­ikkei­den kiiho­tuk­selle. Tosin suuri osa tuli­joista pak­e­nee juuri uskon­nol­lis­ten äärili­ikkei­den ter­ro­r­ia, joten hei­dän ei luulisi ole­van kovin hel­posti kään­nytet­tävis­sä, mut­ta ei värväys­tä silti pidä helpottaa.

Pako­laiskeskuk­sista pitäisi päästä kiireesti taval­lisi­in asun­toi­hin nor­maalia elämää elämään. Tyhjiä asun­to­ja Suomes­sa on syr­jäseuduil­la run­saasti, mut­ta työtä siel­lä ei oikein ole. Kasvukeskuk­sis­sa on työtä, mut­ta ei asuntoja.

Helsin­gin seudul­la on yli miljoona neliötä toimis­to­ja tyhjil­lään. Kun­nat eivät anna muut­taa niitä asun­noik­si, kos­ka toivo­vat, että vielä jokin yri­tys löy­ty­isi kan­ta­maan kun­nan kas­saan yhteisövero­tu­lo­ja. Olisiko nyt aika höl­len­tää linjaa?

= = =

Tämän vuo­den pako­laisaal­to Euroop­paan saat­taa olla vas­ta alkua.

Pako­laisongel­man perussyy on väestönkasvus­sa, vaik­ka viime kädessä syy olisikin väki­val­tainen kon­flik­ti. Kon­flik­tit joutu­vat usein siitä, että väkeä on liikaa ja sil­loin yleen­sä vähem­mistö on liikaa. Soma­li­aan olisi help­po saa­da rauha, jos maa­ta riit­täisi kaikille.

Väestöräjähdys on suures­sa osas­sa maail­maa saatu aisoi­hin, mut­ta Afrikas­sa väestö kas­vaa yhä käsit­tämät­tömän nopeasti. Vuon­na 1950 oli Nige­ri­as­sa noin 38 miljoon­aa asukas­ta, nyt yli 180 miljoon­aa. Seu­raa­van 15 vuo­den aikana maan väk­ilu­vun olete­taan kas­va­van sadal­la miljoon­al­la, eikä se siihen lopu. Nige­ri­alaisia tilanne ei tun­nu huolestut­ta­van. Suur­ta lap­silukua pide­tään vau­rau­den merkkinä ja van­hu­u­den tur­vana. Pien­tä ylpeyt­tä tun­tien nige­ri­alaiset odot­ta­vat het­keä, jol­loin maan väk­iluku ohit­taa Yhdysvallat.

Samankaltainen on tilanne mon­es­sa Afrikan maassa.

Afrikas­sa on pian sato­ja miljoo­nia ihmisiä, jot­ka asu­vat maan kan­tokykyyn näh­den vääris­sä paikois­sa. Euroop­pa ei voi ottaa vas­taan sato­ja miljoo­nia ihmisiä, mut­ta paljon se joutuu ottamaan.

Viisi­toista vuot­ta sit­ten Afrik­ka oli mon­en silmis­sä menetet­ty maanosa, mut­ta nyt moni maa on kir­man­nut vah­vaan talouskasvu­un. Elin­ta­son nousu yleen­sä aina alen­taa syn­tyvyyt­tä. Maanosan kohtalon ratkaisee se, pystyykö talouskasvu voit­ta­maan väestönkasvun ja jos pystyy, kuin­ka suures­sa osas­sa Afrikkaa.

Toisaal­ta syn­tyvyys voi laskea nopeastikin. Iranis­sa syn­tyvyys puolit­tui 80-luvul­la Aja­tol­lahien val­taan­nousus­ta huoli­mat­ta. Jotain näin radikaalia pitäisi tapah­tua Afrikas­sa, mut­ta mitään merkke­jä siitä ei ole.

Euroopan kan­nat­taisi panos­taa paljon Afrikan nos­tamisek­si jaloilleen, mut­ta Afrikan maid­en pitäisi itsen­säkin ymmärtää väestöke­hi­tyk­sen vievän umpikujaan.

 

(Kir­joi­tus on julka­istu näkökul­ma-artikke­li­na Suomen Kuvalehdessä.)

 

 

 

 

 

241 vastausta artikkeliin “Pakolaistulva on vasta alkua?”

  1. Muut­tamises­sa ei ole mitään ihmeel­listä, vaan on parem­minkin hyvä asia. Tur­va­paikan­hak­i­jat eivät ensim­mäiseen kolmeen vuo­teen saa työ­paikkaa edes Helsingistä. Kotout­ta­mi­nen kan­nat­taa tehdä alueel­la jos asum­i­nen on halv­in­ta ja asun­not valmi­ina. Kielik­oulu­tus­ta osa­taan antaa muual­lakin kuin Helsin­gin ope­tusvi­ras­ton organ­isoimana. Kuvitel­ma, että sys­tee­mi toimii vain yli 300000 asukkaan taa­jamis­sa tarkoit­taa 3 miljoo­nan kansalaisen resurssien hukkaamista. Maa­han­muut­tovi­ras­tonkin mukaan kotou­tu­mi­nen on tehokkain­ta pienis­sä kun­nis­sa, mut­ta vihreille maa­han­muut­to on samankaltainen ide­olo­gia kuin demareille julki­nen sote, eli hom­ma pitää hoitaa opil­lis­es­ti oikein eikä mah­dol­lisim­man kus­tan­nuste­hokkaasti ja vaikut­tavim­mal­la tavalla.

  2. Tämä aal­to­han lopp­puu kun:

    A) Euroopas­sa päätetään sulkea rajat tuli­joil­ta, kollek­ti­ivis­es­ti tai val­tio­ta­sol­la. Sulkemisen ei tarvitse olla absolu­ut­tisen tehokas­ta, kun­han läpipääsyn toden­näköisyys (kun on otet­tu huomioon myös palaute­tut) on rit­tävän alhainen, ettei se enää houku­ta suuria massoja.
    TAI
    B) Elin­ta­sokuilu on riit­tävästi tasot­tunut tuli­ja­maid­en ja Euroopan välil­lä. Väk­iluku­jen suh­teesta voi arvioi­da minne tuo pain­otet­tu keskiar­vo asettuisi.

    Jostain syys­tä Euroopan polit­ti­nen johto on tun­tunut valin­neen vai­h­toe­hdon b). Näyt­tää sil­lä ole­van myös paljon kan­na­tus­ta kansan paris­sa. Tietyssä oikeis­tolib­er­al­is­tises­sa kat­san­tokan­nas­sa sen voi ymmärtääkin, tuho­taan tulon­si­ir­to­val­ti­ol­ta niin kan­na­tus kun taloudel­liset toim­intaedel­ly­tyk­set pysyvästi. Jos olet­taa (oikein tai väärin) kuu­lu­vansa eli­it­tin, joka pysyy (oikein tai väärin) tur­vas­sa omil­la asuinalueil­lan, niin tämähän voi olla suo­ras­taan tavoiteltavaa. Mitä itsen­sä jotenkin vasem­mis­to­laisik­si luke­vat kuvit­tel­e­vat pitkäl­lä aikavälil­lä saavut­ta­vansa, en pysty ymmärtämään. Eivät ne Suomeen jo tulleet mus­lim­itkaan ihan val­it­semien­sa imaamien perus­teel­la mitään aate­sis­aruk­sia vasem­mis­tolib­er­aalille tule myöskänä olemaan.

    Hyvä tietysti jos heille, joil­la on oikeasti hyödyl­listä osaamista, voidaan tar­jo­ta työtä, mut­ta selvää on uuti­soin­nista, että se keskimääri­nen koulu­tus­ta­so on surkea. Suo­mi vielä kaiken­lisäk­si on samaan aikaan aloit­ta­mas­sa omaa sisäis­ten deval­vaa­tioiden sar­jaansa, joka tulee nos­ta­maan työt­tömyyt­tä muutenkin.

    Kyynis­es­ti voi ehkä ajatel­la – ja ehkä joku on ajatel­lutkin – että näin kar­si­taan tuli­joik­si pystyvimpiä, joiden on helpoin uudessa koti­maas­saan työl­listyä tai perus­taa yritys..

    Tilas­tokeskuk­sen sivuil­ta voi ara­bi­an, afgaanikiel­ten ja soma­lin osalta tark­istaa, kuin­ka huonos­ti tuo Suomen osalta on pätenyt. Erään KHO:n ennakko­ta­pauk­sen mukaises­ti saamme niitä, joille on tärkeää, että Suomes­sa “elämä on ilmaista”. (Vaik­ka tietääk­seni mas­samaa­han­muut­to noil­ta alueil­ta ei ole mis­sään ollut mikään menestystarina).

    Pako­laisia on tul­lut Suomen voimavaroi­hin näh­den liikaa. Nyky­isin käytet­tävis­sä olevin keinoin heitä ei pystytä kun­nol­la Suomeen kotout­ta­maan. Tääl­lä he kuitenkin ovat ja lisää on tulossa.

    Eli myön­netään, että meil­lä on ongel­ma, mut­ta ei ker­ta kaikki­aan harki­ta sille mitään tekemistä. Sama­han tuo, että emer­i­tus kansane­dus­ta­ja ajat­telee noin, valitet­tavasti se on myös nykyisen hal­li­tuk­sen lin­ja. Has­sua, että vuosikym­meniä on käytet­ty mil­jarde­ja ja mil­tei puolen ikälu­okan ilmaista työaikaa aseel­lisen invaa­sion tor­ju­miseen, ja nyt sit­ten nos­te­taan kädet pystyyn aseet­toman kansan­vael­luk­sen edessä.

    Euroopan kan­nat­taisi panos­taa paljon Afrikan nos­tamisek­si jaloilleen

    Mitä jos alka­jaisik­si yrit­täisimme pitää itsemme tolpil­lamme? En oikein usko tähän lem­peään Kolo­nial­is­mi 2.0:n, jol­la Eurooop­pa ratkaisi Afrikan ongel­mat — ja, (jos joku halu­aa luokitel­la sen rasis­mik­si, niin se on min­ulle ihan sama, mut­ta) omien las­teni tule­vaisu­us on min­ulle kuitenkin tärkeämpi kuin nige­ri­alais­ten lasten.

    Niin oli kai van­hemil­lenikin ja par­ille edeltävälle sukupolvelle, jon­ka seu­rauk­se­na tässä jonkin aikaa ehdit­ti­inkin naut­ti­maan melko korkeas­ta elintasosta.

  3. Maa­han tulleille ei saa kuitenkaan antaa aihet­ta ker­toil­la, että Suomes­sa pääsee asumaan keskus­taan ja raha juok­see kuin töis­sä olisi. Eli tässä on kak­si vas­takkaista intres­siä: jär­jestää hyvät olot, jot­ta kotou­tu­isi­vat vs. jär­jestää huonot olta­vat, jot­ta eivät rohkai­sisi mui­ta tulemaan.

    Afrikan väestönkasvun on arvel­tu kehit­tyvän ennakoitua hitaam­min todel­la ripeän kaupungis­tu­misen takia. Sitä pitäisi tukea, mut­ta ainakin vielä joku aika sit­ten kehi­tysy­hteistyö keskit­tyi maaseutuprojekteihin.

    Mut­ta jos EU halu­aisi tehdä jotain ripeästi, afrikkalaisen ruuan tuon­tia EU:hun ei pitäisi han­kaloit­taa vaan tukea. Ja mielel­lään vielä teol­lisi­na tuot­teina. En pidä toden­näköisenä, että vaikka­pa tomaat­te­ja kan­nat­taa tuo­da Espan­jas­ta, saati Poh­jan­maal­la mut­ta ei Afrikas­ta. Mut­ta siihen kaiken­maail­man mtk:t eivät siihen suos­tu eikä siten EU:kaan.

  4. Eri­no­maisen tärkeä kir­joi­tus. Usei­den afrikkalais­ten maid­en poli­it­ti­nen epä­vakaus yhdis­tet­tynä val­tavaan väestönkasvu­un on ehkä suurin pitkän aikavälin huole­nai­he Euroopalle.

    Panos­tuk­set tyt­tö­jen koulu­tuk­seen ja ehkäisyyn ovat avainase­mas­sa. Euroopan kan­nat­taisi rahoit­taa ilmaiset kon­domit koko Afrikalle jok­seenkin pysyvästi.

  5. Nyt oikeasti. Mikä on tämä Afrik­ka? 54 val­tio­ta, joiden ääripäät ovat erit­täin kaukana toi­sis­taan. Maail­man kymmen­estä nopeim­min kas­vavas­ta taloud­es­ta seit­semän on Afrikas­sa. Ja esim. tuon niger­ian talous on noin 2x suomen talous. Koko Afrikan väk­iluku vas­taa suun­nilleen kiinaa. Jos tulo­stat maa­pal­lon kar­tan a4 paper­ille saat peit­et­tyä euron kolikol­la alueen, jon­ka alle jää enem­män ihmisiä kuin koko Afrikas­sa ja alue ei ainakaan sen vil­javam­paa ole, mitä monin paikoin Afrikassa.

  6. Jouti­laisu­us heiken­tää työ­markki­nakelpoisu­ut­ta, se on selvä, mut­ta lisäk­si eri­tyis­es­ti nuorten miesten kohdal­la on vielä ikävämpiäkin riske­jä. Nuo­ril­la miehillä kun pakkaa ole­maan reilusti ener­giaa ja toim­intatar­moa, ja jon­nekin he sen kanavoivat. Jos ei sitä saa­da suun­nat­tua rak­en­tavaan toim­intaan, saat­taa se kohdis­tua yhteiskun­nan kannal­ta ei-toiv­ot­tui­hin suuntiin.

    Älytön­tä olisi tietysti työl­listää pelkästään nuoret miehet, joten tärkein­tä kotout­tamises­sa olisi löytää maa­han­tulleille jär­jel­listä työtä. 

    Pako­lais­tul­va on todel­lisu­ut­ta, ja se on määrältään niin suuri, että sen hoita­misek­si tarvi­taan taval­lis­es­ta poikkeav­ia keino­ja. Osmo Soin­in­vaara pohti­ikin ansiokkaasti eri­laisia ratkaisumah­dol­lisuuk­sia, ja jotain tuol­laista ja muu­takin tarvi­taan vielä paljon enemmänkin.

    Olen samaa mieltä, että kaiken takana on lop­pu­jen lopuk­si ihmiskun­nan hal­lit­se­ma­ton väestönkasvu. Rajal­lisel­la maa­pal­lol­la se on yksi ihmiskun­nan kohtalonkysymyk­sistä. Onko tähän ongel­maan, jota turhan moni ei ongel­mak­si näe, mah­dol­lista löytää ratkaisu?

  7. Kansat sekoit­tuvat ja tätä sekoilua voi kestää noin 150 vuot­ta. Pienet asi­at saa­vat ihmeitä aikaan, Ran­s­ka val­lanku­mous luoti­in toimit­ta­mal­la uusi sanakir­ja, jos­sa ker­rot­ti­in lati­nan kielestä lainat­tu­jen sano­jen merk­i­tys kansan käyt­tämäl­lä Ran­skan kielel­lä. Mus­lim­ien näke­mys siitä, että men­estys tulee, jos Allah suo, kät­kee ajatuk­sen siitä, että kan­so­jen välis­ten suhtei­den Molokin kita tuhoaa uhkaajansa.

  8. Mitä tulee afrikkalaiseen ruokaan, niin kiinalaiset ja rikkaat ara­bi­maat ovat jo saali­in­jaol­la, ja mikäli väestönkasvu ja muut ilmas­ton­muu­tok­set toteu­tu­vat niin ruokaa pitää tuot­taa niin Euroopas­sa kuin Afrikassakin.
    Tähän asti vain älymys­tö on ruti­ini­no­mais­es­ti tuomin­nut kaik­ki aiko­muk­set afrikkalais­es­ta vien­ti­in tähtäävästä tuotannosta.
    Tulok­selli­nen kam­pan­ja kau­pal­lista tuotan­toa vas­taan onnis­tui viimek­si Zimbabvessa.

  9. “Ollaan Sad­dam Hus­sein­ista muuten mitä mieltä hyvän­sä, hän kuitenkin pyr­ki mod­ernisoimaan maataan. Sik­isi Irak­ista tule­vat ovat monia mui­ta koulutetumpia.”

    80-luvul­la Irakin koulu­jär­jestelmä oli hyvässä kun­nos­sa. Sen jäl­keen sodat johti­vat siihen, että jär­jestelmä rapau­tui merkittävästi.
    https://en.wikipedia.org/wiki/Education_in_Iraq

    Eri­tyis­es­ti yliopis­to­jen taso on rom­ah­tanut, Vuo­den 2003 sodan jäl­keen n. 6700 yliopis­to­jen pro­fes­so­ria pak­eni maas­ta. Vain mur­to-osa on palan­nut takaisian.
    http://www.truth-out.org/news/item/5385-educide-the-further-destruction-of-iraqs-higher-education

    Toisin kuin Taneli Heik­ka en usko irak­i­lais­ten pako­lais­ten ole­van meille uusi Nokia:
    http://www.hs.fi/ulkomaat/a1305984133278

  10. Osmo S:lle kiitos ongel­man ana­lyyt­tis­es­tä käsit­telystä ja kissan pöy­dälle nos­tamis­es­ta. Kiitos myös silmiä avaavas­ta luen­nos­ta tänä aamu­na. Ongel­ma on suuri ja moni­ta­hoinen mut­ta se ei häviä vaiken­e­mal­la, jär­jetön väki­val­ta ja kur­ju­us väl­tetään kun nyt viimeistään puu­tu­taan tähän uuteen kan­saivael­luk­seen. Ja rak­en­tavin keinoin, aidat eivät ole ratkaisu pitkäl­lä tähtäimellä.

  11. Osmo, kuu­lut niihin vihreisiin,joilla on kyky oival­taa kausali­teet­te­ja sekä visioi­da tulevaisuuteen.
    Mikä on siis ratkais­usi pla­neet­taamme uhkaavaan väestöräjähdyk­seen ? En usko, etä se on puolueesi har­joit­ta­ma maail­man liikaväestön tuomi­nen tänne lisäämään euroop­palais­ten kohtu­u­ton­ta kulu­tus­ta ja mas­si­ivista hiilijalanjälkeä.
    Ark­i­jär­jel­lä olisi vii­sain­ta pan­na veneen irronnut tap­pi paikoilleen jo ennenkuin paat­ti on par­taitaan myöten upoksissa.
    Artikke­lisi on hyvä ja ana­lyyt­ti­nen, mut­ta mik­si piilot­telet ratkaisue­hdo­tus­tasi ongel­maan, joka ei ole suinkaan akuutti,vaan krooni­nen ja paheneva ?

  12. Kana­da ottaa avo­sylin vas­taan kaik­ki korkeak­oulu­tutkin­non suorit­ta­neet, ja niin kan­nat­taisi Suomenkin tehdä.

    Var­maankin olisi taloudel­lis­es­ti kan­nat­tavaa ottaa Suomeen valmi­ik­si koulutet­tu­ja hyviä veron­mak­sajia. Mut­ta jos puhutaan pako­lai­sista, olen pres­i­dentin lin­joil­la, eli ensin aute­taan eniten avun tarpeessa ole­via. Olin aikanaan kovin tyy­tyväi­nen, kun Suomeen otet­ti­in vam­maisia viet­nami­laisia kiin­tiö­pako­laisia. Koulute­tu­impi­en kalastelus­ta en olisi yhtä ylpeä.

    Nige­ri­alaisia tilanne ei tun­nu huolestuttavan.

    Eikä OS:aa Helsin­gin väestönkasvu. Jos kaik­ki maa­pal­lon miljoon­amet­ro­pol­it puoli­tois­tak­er­tais­ta­vat väkimäärän­sä, niin siitäpä siitä sitä uut­ta väestönkasvua syntyy.

    1. Nige­ri­alaisia tilanne ei tun­nu huolestuttavan.

      Eikä OS:aa Helsin­gin väestönkasvu. Jos kaik­ki maa­pal­lon miljoon­amet­ro­pol­it puoli­tois­tak­er­tais­ta­vat väkimäärän­sä, niin siitäpä siitä sitä uut­ta väestönkasvua syntyy. 

      Mieti nyt vielä ajatuk­sesi loogisuutta.

  13. Talouskasvu vähen­tää ajan mit­taan syn­tyvyyt­tä, mut­ta siinä on aika lail­la viivet­tä, ja sitä ennen talouskasvu lisää maas­ta­muut­toa. Vas­ta kun elin­ta­so on suh­teel­lisen korkeal­la tasol­la, tämä käyrä kään­tyy alaspäin. Afrikalla on pitkä mat­ka siihen, että lähti­jöi­den määrä vähe­nee. Syynä on se, että tieto siitä että jokin Euroop­pa on ole­mas­sa lisään­tyy, ja keinot päästä edes Välimeren etelärannalle.

    http://suomenkuvalehti.fi/jutut/tiede/yllattava-havainto-vaurastuva-afrikka-tyontaa-enemman-siirtolaisia-eurooppaan/?shared=295134-fc6eace1-999

  14. Jän­nästi USA:n aloit­ta­man sodan ja sekaan­nuk­sen aal­lon aikaansaa­ma pako­laisu­us Irak­ista, Syyr­i­as­ta ja Afgan­istanista kään­tynyt mustien afrikkalais­ten nälän­hädäk­si. Mon­tako nige­ri­alaista on nähty Tornios­sa suh­teessa noi­hin mai­hin? Liian vaikeaa olla resurssiso­taa vas­taan, kun itse itkee öljyn tuo­man talouskasvun perään? 

    Sodat ovat saa­neet ihmiset liik­keelle, kos­ka nälkää on Afrikas­sa ollut ikuisuuk­sia, mut­ta ei sieltä tungek­sit­tu tänne, kuten ei vis­si­in vieläkään, kun tuli­jat ovat noista tiety­istä maista. Vas­tus­taisitte sotaa, kun se on ain­oa joka saa näin mon­en näin nopeasti jät­tämään kodin. Mut­ta ei. Silmät sul­je­taan oli sit­ten kyseessä sau­dit, jenkit, venäläiset tai muut sotarikok­si­in jatku­vasti syyl­listyvät miehit­täjät ja varkaat — ja kaik­ki vain muu­ta­man euron tähden.

  15. O.S.: “Soma­li­aan olisi help­po saa­da rauha, jos maa­ta riit­täisi kaikille.”

    Viit­taako O.S. maal­la “viher­iäisi­in niit­ty­i­hin”, eli humus­maa­han, vai kivipo­h­jaiseen maa­han (kiven­näis­maa­han). Mitä Helsin­gin tiivistäjät halu­a­vat tääl­lä jo vähi­in käyneen humus­maan tilalle?

    Suomen väestöti­heys taitaa jo ylit­tää vas­taa­van luvun Soma­lias­sa (16.4 as./km2). Helsin­gin väestöti­heys on edel­lisi­in ver­rat­tuna reilusti yli 150-ker­tainen. Mik­si tiivistäjät suh­tau­tu­vat niin huo­let­tomasti tiivistämisen haittoihin? 

    Pako­lais­tul­van ensi aal­lot (pois Helsingistä, jos­sa humus­pi­toista maa­ta, ja vehreyt­tä sen myötä, ei ole enää riit­tävästi kaikille) on jo nähty mm. ensin 50-luvul­la Tapi­o­las­sa, myöhem­min myös Inkoos­sa sekä Nur­mi­järvel­lä. Onko tämäkin “pako­lais­tul­va” ollut vas­ta pien­tä alkua … ?

  16. Jos Euroopan tavoite on tuo­da Afrikan väestö Euroop­paan kysymät­tä kansalta, tämä voisi tuo­da Venäjälle mah­dol­lisu­u­den rikkoa EU. Jos Afrikan väsetö tosi­aan nelink­er­tais­tuu, niin itä-Euroopan maille voisi tul­la houku­tus liit­tyä Euraasian unioni­in. Ehkä Euraasian unionis­sa BKT olisi pienem­pi, mut­ta kan­nat­taako maatansa ja elämän­ta­paansa myy­dä kolo­nial­is­mille vähän parem­man kulu­tus­ta­son vuoksi? 

    Jos vaik­ka tsek­it tai baltit äänestäi­sivät, pysytäänkö EU:ssa ja kolon­al­isoidaan oma maa toisel­la kansal­la vai liitytäänkö Euraasaan ja ote­taan pienem­pi BKT, niin miten kävisi?

  17. “Töi­hin työkykyiset hak­i­jat pitäisi saa­da oitis. Suo­ma­lai­sista työt­tömistä tiede­tään, että pitkit­tynyt jouti­laisu­us heiken­tää työ­markki­nakel­po­su­ut­ta, eivätkä ulko­maalaiset ole tässäkään suh­teessa erilaisia.”

    Myös kan­ta­suo­ma­lainen voi radikalisoitua ‚kun ihmi­nen työn­netään ulos yhteiskun­nas­ta kuten meil­lä nyt tehdään sadoille tuhan­sille , niin se on polt­toainet­ta väki­val­lalle riip­pumat­ta kansal­lisu­ud­es­ta ja uskonnosta

    Työt­tömiä on 500000 ja niin kauan kuin rahaa riit­tää edes jonkin­laiseen elin­ta­soon niin rauha säilyy.

    Sinä päivänä kun tuo suuri joukko havait­see, että eli­it­ti pri­or­isoi maa­han­muut­ta­jat korkealle niin seu­raa­van päivänä Suo­mi saa omat Punaiset Prikaatit

    Per­su­jen syn­ty on viite tästä, tosin se liike on vaara­ton, se e ole tarpeek­si radikaali vaik­ka uhoa riittää.

    Mut­ta etuuk­sien leikkaami­nen ja kyyky­tyk­sen lisäämi­nen katkaisee aasin selän

  18. Älä viit­ti. Minä lupaan äänestää seu­raavis­sa vaaleis­sa vaik­ka jooga­len­täjiä, jos ne lupaa­vat pois­taa maas­ta kaik­ki lait­tomasti tulleet.

    Suomel­la ei ole rahaa eikä kykyjä noi­ta tuli­joi­ta inte­groi­da ja ne rom­ah­dut­ta­vat tämän maan lopullisesti.

  19. Tur­va­paikan­hak­i­joiden korkea koulu­tus­ta­so vaikut­taa valitet­tavasti ole­van myyt­ti, vaikkakin tiedo­tusvä­li­neet löytävät juuri ne koulute­tu­im­mat “edus­ta­maan” koko joukon koulu­tus­ta­soa. Työl­listymistä tulee kuitenkin miet­tiä real­is­tis­es­ti koko tuli­japop­u­laa­tion osalta, kun ei-työperäistäkin maa­han­muut­toa yritetään perustel­la veron­mak­sa­japu­lan helpot­tamisel­la eli taloudel­lisen huolto­suh­teen paran­tamisel­la. Jos Suomeen houkutellaan/päästetään sato­jatuhan­sia huonos­ti työl­listyviä nuo­ria, niin tem­pauk­sen kokon­aiskus­tan­nus nousee aivan hirvit­täväk­si seu­raavien vuosikym­menten aikana. Joidenkin maa­han­muut­ta­jaryh­mien empi­iris­es­ti valitet­ta­van heikko työl­listymisas­te heiken­tää Suomen väestön taloudel­lista huolto­suhdet­ta, vaik­ka hei­dän ikärak­en­teen­sa pain­ot­tuisikin suurelta osin työelämän ulkop­uolel­la ole­vi­in nuoriin.

    Rauta­lan­gas­ta vään­net­tynä: Heikosti työl­listyvä pop­u­laa­tio sitoo enem­män muiden pop­u­laa­tioiden työvoimaa palvelu­iden­sa ja tulon­si­ir­to­jen­sa tuot­tamiseen kuin se kyke­nee itse tar­joa­maan. Hark­it­se­ma­ton maa­han­muut­topoli­ti­ik­ka saat­taa tupla­ta kestävyys­va­jeen sen kor­jaamisen sijaan. Hädä­nalaisimpia tulee toki aut­taa, mut­ta toivon sekä ratkaisuil­ta että argu­men­toin­nil­ta jotain tasoa.

  20. Maail­man väk­iluku ei enää kas­va syn­tyvyy­den kautta.Näillä näkymin vuosi 2014 oli huip­pu­vu­osi , sil­loin syn­tyi n 140 miljoon­aa lasta.

    Tänä vuon­na luvun pitäisi olla alle 140 miljoonaa.

    Nyt väk­ilukua kas­vat­taa elin­iän nousu ja se jatkuu vielä vuosikym­meniä ennen kuin hidastuu.

    Syn­tyvyy­den kananl­ta oan­gel­malliset alueet ovat Afrikas­sa Saha­ran eteläpuo­li­nen e ja päivän­tasaa­jan alue.

    Mut­ta se on väkirikas­ta aluet­ta ja niin­pä Afrikan väestö kas­vaa nopeasti, mut­ta rajat­ul­la alueella.
    Kasvu on eri­tyisen voimakas­ta tiheästi asu­tuis­sa mais­sa, kuten Burundis­sa, Etiopi­as­sa, Kamerunis­sa, Keni­as­sa, Malawis­sa, Nigeriassa,Kongossa Nor­sun­lu­u­ran­nikol­la ja Ruandassa.

    Mus­lim­i­mais­sa kasvu on hallinnas­sa, islam ei ole kovinkaan syn­tyvyy­den sään­nöste­lyn vastainen,Iranissa ja Saudeis­sa syn­tyvyys alkaa olla euroop­palaista tasoa.Afganistan on poikkeus

  21. Samal­la kun kauhis­tel­laan väestöräjähdys­tä ja päivitel­lään Afrikan suur­ta syn­tyvyyt­tä, kuitenkin iloitaan ebo­larokot­teesta ja suomi­taan lääke­fir­mo­ja siitä, ettei malar­i­alääkkeitä kehitetä riit­tävästi. Olenko ain­oa, jon­ka mielestä tässä on huikea ristiriita?

  22. vieläkö käytet­ty Kiinas­sa esit­telemässä euroop­pal­laista yhteiskun­taa? Ei taidaenää olla paljon kuun­telijoi­ta esitelmillä.

  23. Vesa: Panos­tuk­set tyt­tö­jen koulu­tuk­seen ja ehkäisyyn ovat avainasemassa.

    Kan­nat­taisiko­han panos­taa ihmis­ten koulu­tuk­seen mielu­um­min? Afrikan tapai­sis­sa paikois­sa miehet kuitenkin joutu­vat keskimäärin vas­taa­maan per­hei­den elatuk­ses­ta enem­män kuin naiset. Sik­si olisi hyvä, että ei kiihdytet­täisi “län­si­maista” kehi­tys­tä, jos­sa naiset ovat ohit­ta­neet miehet koulu­tuk­ses­sa ja monin tavoin työmarkkinoillakin. 

    Kaikissa mais­sa, jois­sa talous on niin san­otusti läht­enyt lentoon, se on tapah­tunut pääosin miesten työ­panos­tuk­sil­la. Tämä on erään­lainen loogi­nen väistämät­tömyys: ennen take offia kansalaiset ovat köy­hiä, jol­loin suuren osan nai­sista täy­tyy olla kotona hoita­mas­sa lap­sia, joi­ta vielä syn­tyy tiuhaa tah­tia. Vas­ta take offin jäl­keen syn­tyy suuri määrä sel­l­aisia työ­paikko­ja, joiden takia nais­ten on järkevää kieltäy­tyä las­ten­teosta. Ja vaik­ka vain mies olisikin töis­sä mut­ta se työ­paik­ka on kaupungis­sa, per­heen ei taloudel­lises­sa mielessä kan­na­ta han­kkia suurper­het­tä,. Lap­sista on vain kulu­ja, jos heitä ei voi lait­taa töi­hin. (Tämä siis oli yri­tys kiteyt­tää tosi lyhyesti se kehi­tys, joka johtaa vauras­tu­miseen ja väk­ilu­vun kasvun hidas­tu­miseen, muutkin asi­at toki vaikut­ta­vat siinä rinnalla.)

    Jo nyt suures­sa osaa kehi­tys­mai­ta tytöt ja pojat käyvät yhtä paljon koulua (asian voi tseka­ta World Bankin tilas­toista, YK:n tarkoi­tushakuisia pam­flet­te­ja taas kan­nat­taa vält­tää). Kehi­tys­maid­en tytöt ovat ohit­ta­neet pojat etenkin luku­tai­dos­sa mut­ta myös muis­sa aineis­sa (PISA). Mut­ta, kuten sanoin, nais­ten parem­pi koulu­tus­ta­so menee hukkaan, jos he kuitenkin pää­tyvät koti­in syn­nyt­tämään kymme­nen las­ta — aut­ta­maan maat­alouden töis­sä tai keräämään kier­rä­tys­tavaraa kaduil­ta ja kaatopaikoil­ta. Näin siis tup­paa käymän köy­hissä olois­sa, jol­laisia Afrikas­sa riittää.

    Eri­tyis­es­ti nais­ten koulu­tuk­seen panos­t­a­mi­nen kuu­lostaa ide­ol­o­giselta päätök­seltä, jon­ka seu­rauk­sia ei osa­ta tai halu­ta miet­tiä lop­pu­un asti. 

    Enkä nyt tietenkään tarkoi­ta, että sukupuo­li­val­is­tus tai ilmaiset/halvat ehkäisyvä­li­neet oli­si­vat turhia.

  24. Daniel Fed­er­ley:
    Samal­la kun kauhis­tel­laan väestöräjähdys­tä ja päivitel­lään Afrikan suur­ta syn­tyvyyt­tä, kuitenkin iloitaan ebo­larokot­teesta ja suomi­taan lääke­fir­mo­ja siitä, ettei malar­i­alääkkeitä kehitetä riit­tävästi. Olenko ain­oa, jon­ka mielestä tässä on huikea ristiriita?

    Hyvää tarkoit­taes­saan (esim. lääketiede) ihmi­nen estää luon­non sisäisiä mekanis­me­ja toim­i­mas­ta väestönkasvun suh­teen. Vaikka­pa nälän­hätä tai tau­tiepi­demi­at ovat usein merk­ki liikakan­soituk­ses­ta. Laas­ta­ri­na jär­jestetään hätäa­pua, mut­ta varsi­naiseen ongel­maan ei puu­tu­ta. Afrikan väestöräjähdys on vielä estet­tävis­sä ja suh­teel­lisen hel­posti jos halu­taan. Mut­ta hyö­tyykö liian moni väestönkasvusta?

  25. Tom­pe­lo: Kan­nat­taisiko­han panos­taa ihmis­ten koulu­tuk­seen mielu­um­min? Afrikan tapai­sis­sa paikois­sa miehet kuitenkin joutu­vat keskimäärin vas­taa­maan per­hei­den elatuk­ses­ta enem­män kuin naiset. Sik­si olisi hyvä, että ei kiihdytet­täisi “län­si­maista” kehi­tys­tä, jos­sa naiset ovat ohit­ta­neet miehet koulu­tuk­ses­sa ja monin tavoin työmarkkinoillakin.

    Afrikkalaiseen kult­tuuri­in kuu­luu , että vapaa mies ei tee työtä.Työn tekevät naiset ja orjat.

    Yhteiskun­ta muut­tuu tehokkaim­min nais­ten koulu­tuk­sel­la, sil­lä he siirtävät oppin­sa seu­raavalle sukupolvelle ja he kykenevät organ­isoimaan kodin ja kylän asioi­ta ja he ovat ennenkaikkea kiin­nos­tunei­ta kylän kehit­tämis­es­tä ja las­ten­sa tulevaisuudesta

    Esim ter­veysti­lanteen radikaali kehi­tys parem­paan ja syn­tyvyy­den lasku johtuu nais­ten koulut­tamis­es­ta kehitysmaissa

  26. Osmo Soin­in­vaara:

    Eikä OS:aa Helsin­gin väestönkasvu. Jos kaik­ki maa­pal­lon miljoon­amet­ro­pol­it puoli­tois­tak­er­tais­ta­vat väkimäärän­sä, niin siitäpä siitä sitä uut­ta väestönkasvua syntyy.

    Mieti nyt vielä ajatuk­sesi loogisuutta. 

    Parem­pi kiin­nepiste kri­ti­ikille olisikin ollut “Nuo­ria Suomes­sa sinän­sä tarvit­taisi­in” lausel­la tässäkin yhtey­dessä ilmais­tu aja­tus, joka vari­aa­tioil­la on näkynyt mon­esti use­am­minkin, että väestön vähen­e­m­i­nen ei olisi ain­oas­taan haaste, vaan ker­takaikki­aan asianti­la, joka tek­isi taloudel­lis­esit kehit­tyneen yhteiskun­nan ylläpi­don mahdottomaksi. 

    Linko­la on toki ollut mielip­itei­neen äärim­mäi­nen vuosikym­meniä, mut­ta mielestäni sen­tään aiem­min vihreisi­in ajatuk­si­in yleisem­minkin kuu­lui, että, varsinkin suo­ma­laisel­la kulu­tus­ta­sol­la, väestön maltill­i­nen vähen­e­m­i­nen ei olisi mikään paha asia. En enää muista näh­neeni aja­tus­ta kenekään mainit­ta­van vihreän poli­itikon sanomana. Vah­vasti ainakin epäilen, että kos­ka tämä näkökan­ta on itse­tarkoituk­sel­lisen maa­han­muu­ton kanssa ris­tiri­idas­sa, ympäristöasi­at ovat ympäristöpuoleessa saa­neet väistyä taka-alalle.

    Onhan meil­lä “tilaa”. Käsit­tääk­seni kuitenkin Helsin­gin lev­eyspi­ir­il­lä ja sen pohjois­puolel­la elävistä suu­ru­us­lu­okkaa 1/4 asuu jo Suomes­sa. Tähän on talous(henkiinjäämis)historialliset syyn­sä ja ynpäristön kannal­ta on ihan hyvä, että nämä seudut globaal­isti ovat läh­es tyhjiä.

  27. Irak­i­lais­ten lääkärei­den pitäisi hoitaa irak­i­laisia Irakissa ja afgan­istani­lais­ten Afganistanissa.

  28. Daniel Fed­er­ley:
    Samal­la kun kauhis­tel­laan väestöräjähdys­tä ja päivitel­lään Afrikan suur­ta syn­tyvyyt­tä, kuitenkin iloitaan ebo­larokot­teesta ja suomi­taan lääke­fir­mo­ja siitä, ettei malar­i­alääkkeitä kehitetä riit­tävästi. Olenko ain­oa, jon­ka mielestä tässä on huikea ristiriita?

    Syn­tyvyyt­tä mod­ernin lääketi­eteen yms. saatavu­us vähen­tää varsin nopeasti ja radikaal­isti (tosin tärkeää on myös hygien­ia ja ehkäisyvälineet). 

    Ter­veysolo­jen parane­misen vaiku­tus väk­ilu­vun kasvu­un on hitaampi, kos­ka nuo­ria on niin paljon nois­sa vas­ta äsket­täin ja vain osit­tain mod­ernisoituneis­sa yhteiskunnissa. 

    Siir­tymi­nen mii­nus­merkkiseen väestönkasvu­un Afrikas­sa, ei var­maankaan voi tapah­tua ilman mod­er­nia lääketiedet­tä. Ongel­ma siis on väli­vai­he, jota nyt eletään Afrikassa.

    Lääketiede ei tietenkään yksinään riitä. Lisäk­si tarvi­taan vauras­tu­mista ja kaikkia sen oheisilmiöitä (koti­mainen kulu­tus, työ­markki­nat, koulu­tus, lääkkei­den saatavu­us, hygien­ian mah­dol­lis­ta­va infra jne).

    Keskielin­iän pitu­us näyt­täisi, muuten, kor­reloivan pait­si väestön- myös talouskasvu­un. Jos elämän jatku­vu­us on epä­var­maa ja tau­ti voi tul­laa kos­ka vain ja tap­paa, pitkäkestoinen suun­nit­telu vähenee.

  29. Daniel Fed­er­ley:
    Samal­la kun kauhis­tel­laan väestöräjähdys­tä ja päivitel­lään Afrikan suur­ta syn­tyvyyt­tä, kuitenkin iloitaan ebo­larokot­teesta ja suomi­taan lääke­fir­mo­ja siitä, ettei malar­i­alääkkeitä kehitetä riit­tävästi. Olenko ain­oa, jon­ka mielestä tässä on huikea ristiriita?

    On siinä ris­tiri­ita. Silti jonkin­laise­na ihmisys­tävänä sitä toivoisi, että ihmis­määrän vähen­e­m­i­nen tapah­tu­isi hal­li­tusti eikä tau­tien sum­mit­taise­na tuloksena.

    Mut­ta tämä on vaikea kysymys. Niin vaikea, että useim­mat mielu­um­min lait­ta­vat silmät kiin­ni ja kieltävät koko ongelman.

  30. Juho Laatu: Var­maankin olisi taloudel­lis­es­ti kan­nat­tavaa ottaa Suomeen valmi­ik­si koulutet­tu­ja hyviä veron­mak­sajia. Mut­ta jos puhutaan pako­lai­sista, olen pres­i­dentin lin­joil­la, eli ensin aute­taan eniten avun tarpeessa ole­via. Olin aikanaan kovin tyy­tyväi­nen, kun Suomeen otet­ti­in vam­maisia viet­nami­laisia kiin­tiö­pako­laisia. Koulute­tu­impi­en kalastelus­ta en olisi yhtä ylpeä.

    Eikä OS:aa Helsin­gin väestönkasvu. Jos kaik­ki maa­pal­lon miljoon­amet­ro­pol­it puoli­tois­tak­er­tais­ta­vat väkimäärän­sä, niin siitäpä siitä sitä uut­ta väestönkasvua syntyy.

    On tot­ta, että maa­han­muut­toon liit­tyy monia muitakin tekjöitä kuin pelkkä taloudelli­nen hyö­ty. Maail­ma vain on men­nyt sel­l­aisek­si, että turhan usein kaikkea ajatel­laan vain talouden kautta.

    Sil­lä, miten väestö yhteiskun­nal­lisen kehi­tyk­sen myötä sijoit­tuu Suomes­sa, tai muual­la, ei kai liene juuri mitään tekemistä maail­man väestöon­gel­man kanssa?

  31. Liian van­ha: Afrikkalaiseen kult­tuuri­in kuu­luu , että vapaa mies ei tee työtä.Työn tekevät naiset ja orjat.

    Yhteiskun­ta muut­tuu tehokkaim­min nais­ten koulu­tuk­sel­la, sil­lä he siirtävät oppin­sa seu­raavalle sukupolvelle ja he kykenevät organ­isoimaan kodin ja kylän asioi­ta ja he ovat ennenkaikkea kiin­nos­tunei­ta kylän kehit­tämis­es­tä ja las­ten­sa tulevaisuudesta

    Esim ter­veysti­lanteen radikaali kehi­tys parem­paan ja syn­tyvyy­den lasku johtuu nais­ten koulut­tamis­es­ta kehitysmaissa

    Käsi­tyk­sesi afrikkalai­sista miehistä ei perus­tu tosi­a­sioi­hin. “Afrikkalaista miestä” ei ole edes ole­mas­sa kuin rasistien — ja sek­sistien — hölö­tyk­sessä. Jos teikäläiset joskus kävisitte Afrikas­sa huo­maisitte sen väk­isin itsekin. Tai kat­soisitte edes telkkaria. Arman Alizadin Afrik­ka-dokkareista voi vaik­ka aloittaa. 

    Syn­tyvyy­den lasku tai ter­vey­den parane­m­i­nen joltain osin toki johtuu nais­ten koulu­tuk­ses­ta. Mut­ta sen nos­t­a­mi­nen ain­oak­si syyk­si on niin toisas­ioi­hin perus­tam­a­ton­ta, että lopetan tähän.

  32. Olenko ain­oa, jon­ka mielestä maa­pal­lon ihmisväestö on jo nyt liian suuri? Varsinkin jos halu­amme suo­da län­si­maisen elin­ta­son kaikille. Tästä ongel­mas­ta puhutaan silti käsit­tämät­tömän vähän.

    Nyt seu­rauk­set alka­vat näkyä eri tavoin. Tämä Euroopan pako­laiskri­isi on vain oire ongelmista, jot­ka ovat lisään­tymässä. Silti tämäkin on itsessään niin vaikea asia ratkaistavak­si, että se muut­taa yhteiskun­taamme pysyvästi. Mei­dän täy­tyy tehdä paljon oikei­ta ratkaisu­ja, että se muu­tos ei olisi pelkästään kielteinen. 

    Ensim­mäi­nen askel on, että ongel­mas­ta keskustel­laan avoimesti, kuten nyt Osmo Soin­in­vaara koet­taa tehdä, eikä vain käper­ry­tä per­sumaiseen maahanmuuttovastustukseen.

  33. Osmo Soin­in­vaara: Eikä OS:aa Helsin­gin väestönkasvu. Jos kaik­ki maa­pal­lon miljoon­amet­ro­pol­it puoli­tois­tak­er­tais­ta­vat väkimäärän­sä, niin siitäpä siitä sitä uut­ta väestönkasvua syntyy.

    Mieti nyt vielä ajatuk­sesi loogisuutta.

    Mietin jo ennen kir­joit­tamista. Anna vihje.

    (Ymmärsin että kan­natat voimakas­ta Helsin­gin seudun väestönkasvua, enkä huo­man­nut, että vaatisit mui­ta kun­tia ja cityjä ja mai­ta vähen­tämään väkimäärään­sä. Tuo kaa­va vuo­taa jostain. Sinä ehkä osaat ker­toa parem­min kuin minä, mis­tä vuotaa.)

  34. Ris­to: Käsit­tääk­seni kuitenkin Helsin­gin lev­eyspi­ir­il­lä ja sen pohjois­puolel­la elävistä suu­ru­us­lu­okkaa 1/4 asuu jo Suomessa. 

    Pietarin seudul­la kasvukausi on lyhyem­pi kuin Helsingis­sä saati Turus­sa. Ja siel­lä sen­tään asuu yksinään enem­män ihmisiä kuin koko Suomessa.

    Halusin siis muis­tut­taa, että kym­meniä, luul­tavam­min sato­ja, miljoo­nia ihmisiä asuu saman­ta­pai­sis­sa ilmas­to-olo­suhteis­sa kuin Etelä-Suomes­sa val­lit­see. Näitä ihmisiä asuu ylängöil­lä, vuoris­tois­sa ja myös sel­l­aisil­la Suomea eteläisim­mäl­lä alueil­la, joi­ta ei merivir­ta läm­mitä ollenkaan tai yhtä paljon (tai eteläisel­lä pal­lon­puoliskol­la päin vas­toin). Pietarin alue kuu­luu siis jälkimmäisiin.

    Lev­eyspi­iri on koko­lail­la mieli­v­al­tainen kri­teeri elinkelpoisu­u­den suhteen.

  35. Jälkikir­joituk­se­na vielä aikaisem­paan viesti­i­ni. Pari­isin eil­isil­lan järkyt­tävät ter­rori-iskut ovat osa tätä oirey­htymää. On niis­sä var­masti osansa jonkin­laisel­la “kult­turien yhteen­tör­mäyk­sel­läkin”, mut­ta ennen kaikkea ne ovat seu­raus­ta siitä, että maa­pal­lo voi huonosti.

    Ihmiskun­ta on ongel­mallises­sa tilanteessa. Hal­lit­se­ma­ton väestönkasvu, epä­tasa-arvo, ympäristön tuhou­tu­mi­nen ja resurssien rajal­lisu­us luo­vat jän­nit­teisen kokon­aisu­u­den, jon­ka hei­jas­tu­mia joudumme nyt seuraamaan. 

    Jotain tart­tis tehrä, totisesti.

  36. Ris­to: Mieti nyt vielä ajatuk­sesi loogisuutta.

    Parem­pi kiin­nepiste kri­ti­ikille olisikin ollut “Nuo­ria Suomes­sa sinän­sä tarvit­taisi­in” lausel­la tässäkin yhtey­dessä ilmais­tu aja­tus, joka vari­aa­tioil­la on näkynyt mon­esti use­am­minkin, että väestön vähen­e­m­i­nen ei olisi ain­oas­taan haaste, vaan ker­takaikki­aan asianti­la, joka tek­isi taloudel­lis­esit kehit­tyneen yhteiskun­nan ylläpi­don mahdottomaksi. 

    Linko­la on toki ollut mielip­itei­neen äärim­mäi­nen vuosikym­meniä, mut­ta mielestäni sen­tään aiem­min vihreisi­in ajatuk­si­in yleisem­minkin kuu­lui, että, varsinkin suo­ma­laisel­la kulu­tus­ta­sol­la, väestön maltill­i­nen vähen­e­m­i­nen ei olisi mikään paha asia. En enää muista näh­neeni aja­tus­ta kenekään mainit­ta­van vihreän poli­itikon sanomana. Vah­vasti ainakin epäilen, että kos­ka tämä näkökan­ta on itse­tarkoituk­sel­lisen maa­han­muu­ton kanssa ris­tiri­idas­sa, ympäristöasi­at ovat ympäristöpuoleessa saa­neet väistyä taka-alalle.

    Onhan meil­lä “tilaa”. Käsit­tääk­seni kuitenkin Helsin­gin lev­eyspi­ir­il­lä ja sen pohjois­puolel­la elävistä suu­ru­us­lu­okkaa 1/4 asuu jo Suomes­sa. Tähän on talous(henkiinjäämis)historialliset syyn­sä ja ynpäristön kannal­ta on ihan hyvä, että nämä seudut globaal­isti ovat läh­es tyhjiä.

    Asi­aa.

    Kir­joi­tan vielä vähän lisää väestönkasvun syistä.

    Skip­paan ensin sel­l­aiset perus­seli­tyk­set kuin ihmisen biol­o­giset tarpeet ja eri uskon­to­jen halut kan­nus­taa ihmisiä lisään­tymään tai vält­tämään ehkäisyä.

    Tämän päälle yleistä on ollut van­hempi­en halu tur­va­ta itselleen tur­vat­tu van­hu­us. Tälle sukua ovat myös Suomen vihrei­den ja OS:n ajatuk­set, joi­hin kai kulu­vat halu ylläpitää ja kas­vat­taa elin­ta­soa, myös nuo­ria työn­tek­i­jöitä van­hus­ten korkealle kohon­nut­ta elin­ta­soa kan­nat­tele­maan. Halu­taan siis elää lev­eäm­min ja kulut­tavam­min, kuin mihin pelkkä omien jälkeläis­ten työin­to ja halu tin­kiä kulu­tus­tot­tumuk­sista riittävät.

    Myös iki­aikainen patri­oot­ti­nen halu pullis­telu­un ja oman kun­nan / val­tion / hei­mon / fir­man koon kas­vat­tamiseen on yksi tek­i­jä myös vihrei­den, ja kai myös OS:n kohdalla.

    Liitän vielä mukaan saman suun­taisen halun ottaa velkaa kulu­tus­tot­tumusten tukemiseen, ja velko­jen kuit­taamisen myöhem­min helpom­mal­la, kun talouden koko taas kasvaa.

  37. Vesa: Hyvää tarkoit­taes­saan (esim. lääketiede) ihmi­nen estää luon­non sisäisiä mekanis­me­ja toim­i­mas­ta väestönkasvun suh­teen. Vaikka­pa nälän­hätä tai tau­tiepi­demi­at ovat usein merk­ki liikakan­soituk­ses­ta. Laas­ta­ri­na jär­jestetään hätäa­pua, mut­ta varsi­naiseen ongel­maan ei puu­tu­ta. Afrikan väestöräjähdys on vielä estet­tävis­sä ja suh­teel­lisen hel­posti jos halu­taan. Mut­ta hyö­tyykö liian moni väestönkasvusta? 

    Ei maa­pal­lolle ole mitään hait­taa paikalli­sista nälän­hädis­tä ja tau­tiepi­demioista. Afrikas­sa ei ole liikaa väestöä muul­ta kuin inhimil­liseltä kannal­ta. Maa­pal­lolle on haitak­si maail­man lon­toot. Inhimil­liseltä kannal­ta taasen maail­man lon­toot ovat vetoavia. Tois­taisek­si huo­likon­tek­sti on vielä inhimilli­nen. Mah­dol­lisim­man paljon ihmisiä koete­taan nos­taa lon­toolaisik­si. Huo­likon­tek­sti voi jos­sakin vai­heessa muut­tua. Vaikea ennus­taa mitä sil­loin tapah­tuu. Se on huo­mat­tavasti vaikeampi vai­he. Ihmisiä voidaan edelleen kan­nus­taa lon­toolaisik­si mut­ta se lon­toolaisu­us tarkoit­taa vält­tämät­tä jotakin muu­ta kuin tänään. Ennus­t­a­mi­nen on kivaa, ennus­tan jotakin urbaa­nia uut­ta (tai uus­van­haa) ver­sio­ta kom­mu­nis­mista > 50 vuo­den päässä.

  38. pari piirua real­is­mia: Tur­va­paikan­hak­i­joiden korkea koulu­tus­ta­so vaikut­taa valitet­tavasti ole­van myyt­ti, vaikkakin tiedo­tusvä­li­neet löytävät juuri ne koulute­tu­im­mat “edus­ta­maan” koko joukon koulutustasoa.

    Näin. Koulutet­tu väestö jol­la on työ­markki­na-arvoa on aikaa sit­ten työl­listynyt tavanomais­ten työn­hakumekanis­mien avul­la lähim­mil­lään Per­sian­lah­den varakkaisi­in öljy­mai­hin. Meil­lä ei ole mitään sel­l­aista suh­teel­lista etua tar­jot­ta­vana jota maail­man prag­maat­tisem­mat maat eivät jo olisi keksi­neet, hand­i­cap­pia sitäkin enemmän.

    Niiden vähien aka­teemis­ten poim­imi­nen vokeista on toki järkevää ja kan­natet­tavaa, eikä opiskelun jatkamisen tukem­i­nen sivus­toin ja kurssikir­jalahjoituksin paljoa mak­sa jos joku saisi sel­l­aisen palvelun aikaisek­si. Näil­lä ihmisil­lä on kuitenkin paljon vapaa­ta aikaa käsis­sään, var­masti osal­la olisi moti­vaa­tio tehdä jotain hyödyllistäkin.

  39. ‘Soma­li­aan olisi help­po saa­da rauha, jos maa­ta riit­täisi kaikille.’
    Soma­l­i­maan de fac­to val­tion väen­ti­heys on suurem­pi kuin Soma­lian keskimäärin, mut­ta sinne on saatu jo parikym­men­tä vuot­ta sit­ten rauha, toisin kuin eteläm­mäk­si. Afrikkalaisil­la on myös poli­it­tisia ongelmia, ei pelkästään luon­nonkatas­tro­fe­ja ja human­itäärisiä kri­ise­jä, ja niihin tarvi­taan poli­it­tisia ratkaisuja.

  40. Juho Laatu: Mieti nyt vielä ajatuk­sesi loogisuutta.

    Mietin jo ennen kir­joit­tamista. Anna vihje.

    Suurkaupunkei­hin muut­ta­vat ihmiset eivät tule toiselta pla­nee­tal­ta. Suurkaupunkien kasvu ei kas­va­ta Maa­pal­lon väk­ilukua, ne ihmiset oli­si­vat yhtä lail­la ole­mas­sa, jos asu­isi­vat maaseudul­la. Lisää ratakiskoa?

  41. Jos, kuten moni esit­tää, tänne tul­laan tuhan­sien km päästä lököilemään sosi­aal­i­tur­val­la, niin voisiko olla mah­dol­lista, että saman­laiseen johtopäätök­seen pää­tyy myös ihmisiä, joiden ei tarvitse matkus­taa kilo­metriäkään saavut­taak­seen saman?

    Jos mei­dän sos­tur­va on liian antelias ulkkareille, on se sitä kyl­lä ihan samal­la lail­la mon­elle kan­tik­sillekin. Tai sit­ten suo­ma­laisil­la on jonk­in­sort­ti­nen ahkeru­us­geeni, mihin en oikein usko.

    Joo, joo, tähän voi heit­tää kieli­taito ja silleen, mut­ta ainakin raken­nusalal­la näyt­tää pär­jäävän hyvin vaikkei osaa suomea.Ja jos nokit­taa kult­tuuril­la , niin en en myöskään usko että työt­tömien per­hei­den lapset imevät kovan työn eetos­ta yhtään sen enem­pää kuin jos­sain afrikas­sa kasvaneet.

  42. Lääkäre­itä koti­maas­sa: Irak­i­lais­ten lääkärei­den pitäisi hoitaa irak­i­laisia Irakissa ja afgan­istani­lais­ten Afganistanissa.

    Tuo olisi ideaal­i­ti­lanne, mut­ta ensin pitää saa­da aikaan se Irak ja se Afganistan.

  43. Tom­pe­lo: Pietarin seudul­la kasvukausi on lyhyem­pi kuin Helsingis­sä saati Turus­sa. Ja siel­lä sen­tään asuu yksinään enem­män ihmisiä kuin koko Suomessa.

    Kun keskimääri­nen läm­pöti­la näyt­tää ole­van vähän alhaisem­pi koko maalis-syysku­u­pe­ri­odil­la, niin kuu­losta kyseenalaiselta väit­teeltä. Tiedän toki että alku­peräisen väi­teen totu­usar­vo riip­pui pitkälti siit­tä, että Pietari (ja Tukhol­ma) rajau­tu­i­v­at melko pienel­lä mar­gin­aalil­la alueen ulkopuolelle.

    Toisaal­ta Suomen eteläran­nikko on kovin pieni kaistale koko Suomesta.

    Lev­eyspi­iri on koko­lail­la mieli­v­al­tainen kri­teeri elinkelpoisu­u­den suhteen.

    Voihan sitä halutes­sansa uskoa, että se on sat­tumaa, että suo­ma­laisia on suh­teel­lisen vähän. Vielä han­kalampi kai on uskoa, että väestön suurim­it­tainen tuon­ti muual­ta maail­mas­ta tänne ei olisi ympäristölle vahingollista.

  44. Sylt­ty: Jos mei­dän sos­tur­va on liian antelias ulkkareille, on se sitä kyl­lä ihan samal­la lail­la mon­elle kan­tik­sillekin. Tai sit­ten suo­ma­laisil­la on jonk­in­sort­ti­nen ahkeru­us­geeni, mihin en oikein usko.

    Ihan rii­ip­pumat­ta siitä, onko sosi­aal­i­tur­va nykyisel­lään liian antelias, maail­mas­ta löy­tyy var­masti liikaa (liikaa Suomen julkisen talouden kan­tokyvylle) ihmisiä joiden mielestä koulu­tus lap­sille, suu­nilleen nykyisen tasoinen julki­nen ter­vey­den­hoito ja sen lisäk­si muu­ta niin, että ei suo­ranaista vilua ja nälkä tarvitse kokea, olisi heille ihan hyvä diili.

  45. Ensin­näkin, nykyisel­lä tulotahdil­la tuo 30 000 on vain jäävuoren huip­pu. Syysku­us­sa tuli 11 000, lokaku­us­sa 7 000 ja nyt tahti on taas nous­sut 300 henkeä/vuorokausi ‑tasoon. Tämä taskoit­taa 100 000 — 120 000 tuli­jaa vuodessa. Tämä vir­ta­han ei suinkaan pysähdy itses­tään jos­sakin vuo­den vaihteessa.

    Täl­laises­sa tilanteessa ei auta eikä riitä, että käytän­töjä muute­taan niin, että tuli­joista koitu­via kus­tan­nuk­sia saadaan pienen­net­tyä. Se vain hidas­taa taloudel­lis­ten ongelmien kasvua. Ja taloudel­liset ongel­mat eivät suinkaan ole niitä ain­oi­ta ongelmia. Kos­ka Suomen työl­lisyys­ti­lanne on valmi­ik­si sel­l­ainen, että tuli­joiden työl­listymi­nen on hyvin epä­to­den­näköistä, maaperä radikalisoi­tu­miselle ja rikol­lisu­u­den kasvulle on mitä otol­lisin. Tosi­a­sioiden tun­nus­t­a­mi­nen on kaiken viisauden alku, vaikka­pa se sit­ten edel­lyt­täisi epämiel­lyt­tävien johtopäätösten tekemistä. Tähän men­nessä ain­oa real­isti­nen malli, jol­la ongel­man kasvua voidaan rajoit­taa, on maa­han­tu­lon jyrkkä rajoit­ta­mi­nen. Se ei vält­tämät­tä ole help­poa, mut­ta kun viesti saadaan men­emään per­ille lähtö­mai­hin, ongel­mankin voi odot­taa hil­jalleen helpottavan. .

  46. Sylt­ty:Jos mei­dän sos­tur­va on liian antelias ulkkareille, on se sitä kyl­lä ihan samal­la lail­la mon­elle kantiksillekin.

    Miten syr­jäy­tynei­den kan­tik­sien työl­listymistä aut­taa se, että työt­tömien kokon­ais­määrää kasvatetaan?

    Mik­si ei peruste­ta net­ti­sivua, jolle lis­tataan työ­paikat, joi­hin ei saa­da tek­i­jää. Näitä töitä voitaisi­in osoit­taa työt­tömille kan­tik­sille ja jos ei kel­paa, niin kaik­ki tuet poikki.

    Suomes­sa on val­ta­va määrä (korkea)koulutettuja ihmisiä työt­töminä. Mis­tä ihmeestä syn­tyi pako­lais­tul­van edessä käsi­tys, että meiltä puut­tuu koulutet­tu­ja työn­tek­i­jöitä? Kuka tätä käsi­tys­tä vil­jelee ja mil­lä perusteella?

  47. Tom­pe­lo: Tai kat­soisitte edes telkkaria. Arman Alizadin Afrik­ka-dokkareista voi vaik­ka aloittaa. 

    En ole ihan vaku­ut­tunut siitä, että maail­manku­vaa kan­nat­ta rak­en­taa tele­vi­sion viihdeo­hjelmien varaan.

  48. Pitäisiköhän tässä pako­lais­tul­va-asi­as­sa, Suomen nykyisen seka­van lin­jan sijaan, ottaa päälin­jak­si konkreet­tisen itsekäs, käytän­nön­läheinen lin­ja? Näin­hän muutkin tekevät…

    Paras­ta olisi vali­ta Suomeen pääasi­as­sa seu­raa­van­laisia pakolaisia:

    1) Hyvin koulutet­tu­ja ammattilaisia
    2) Henkilöitä, joil­la on kan­sain­välisen liike­toimin­nan / — kau­pan kokemusta
    3) Per­heitä, jois­sa on paljon lapsia 

    Sit­ten vaan val­jaste­taan Suomen eri­no­mainen koulu­tus / sosi­aali ‑jär­jestelmä tehokkaasti kotiut­ta­maan ja koulut­ta­maan nämä ihmiset.

    Madal­letaan samal­la oleel­lis­es­ti työl­listämiskyn­nys­tä niin, että pako­laiset ja siinä sivus­sa puoli miljoon­aa suo­ma­laista työtön­tä, pää­sevät nopeasti kiin­ni työelämään.

    Näin saataisi­in kuin “tai­ka-iskus­ta” ratkaisun siemenet Suomen nyky­isi­in ongelmiin:

    1) Kor­jat­taisi­in Suomen pitkäl­lä tähtäyk­sel­lä vakavin ongel­ma, eli lap­sipu­ut­teesta johtu­va vinoutunut väestöpyramidi
    2) Saisimme kan­sain­välistä busi­ness-osaamista alueelta, jos­sa sitä on run­saasti tarjolla
    3) Suomen talouden masen­ta­van negati­ivi­nen kierre katkeaisi ja saisimme tilalle rajun piristysruiskeen!

    On tietysti sekin vai­h­toe­hto, että suo­ma­laiset kieltäy­tyvät tun­nus­tu­mas­ta ympäril­lämme tapah­tunut­ta, peru­ut­tam­a­ton­ta muutosta. 

    Tämän seu­rauk­se­na kansa käper­tyy kouris­tuk­seno­mais­es­ti yhä enem­män itseen­sä, ruikut­ta­maan maail­man epäoikeudenmukaisuutta. 

    Täl­lainen Suo­mi ei voi onnis­tuneesti kotiut­taa kas­vavaa pako­lais­tul­vaa, vaan siitä kehit­tyy tänne suuri määrä toiv­ot­to­mia slum­mi-eläjiä, joiden joukos­sa kaiken­lainen ääri­aines rupeaa mellastamaan…

    Nyt on päätösten aika; val­i­taan joko posi­ti­ivi­nen kasvu-ura tai Suomen tuhoon johta­va negati­ivisen kier­teen jatkaminen..

    Jos van­hat merk­it pitävät paikkansa, Suo­mi val­it­see pop­ulis­tisen päät­tämät­tömyys- ja “tar­rataan van­haan” ‑lin­jan; ”mus­ta tun­tuu”, että kaik­ki muu­tok­set ovat perus­tus­lain vastaisia…

    Sil­loin jatke­taan elämistä tosi­asi­at kieltävässä, pop­ulisti-euforises­sa unessa.

    Siinä luul­laan, että sosial­is­tiseen maail­manku­vaan perus­tu­va kolmikan­ta ja suur-yri­tyk­set voivat ratkaista ongel­mamme… ja liian myöhään sit­ten heräämme karmeaan todellisuuteen: 

    Olisikin pitänyt huo­ma­ta talouskeskustelumme ”sokea piste” ja panos­taa yksi­tyiseen PK-sek­tori­in, joka luo 90% uusista työ­paikoista ja joka olisi voin­ut ket­terästi ratkaista suuren osan pako­lais­tul­van aiheut­tamista ongelmista.

    Sep­po Korppoo
    25-vuot­ta PK-yrit­täjänä, jon­ka ei elä marx­i­lais-euforises­sa unessa

    Retorisia kysymyk­siä:

    Mik­si Suomen intel­li­gentsia nyt vaike­nee, eikä deba­toi esim. edel­lä mainit­semis­tani tosiasioista?

    Mis­sä on Suomen Akatemia, jos­sa piileskelee “maan vii­saim­mat miehet ja naiset”?

    Mik­si hui­jari-pop­ulis­tit saa­vat viedä mee­di­aa kuin päs­siä narussa?

  49. Pekka T.: On tot­ta, että maa­han­muut­toon liit­tyy monia muitakin tekjöitä kuin pelkkä taloudelli­nen hyö­ty. Maail­ma vain on men­nyt sel­l­aisek­si, että turhan usein kaikkea ajatel­laan vain talouden kautta.

    Sil­lä, miten väestö yhteiskun­nal­lisen kehi­tyk­sen myötä sijoit­tuu Suomes­sa, tai muual­la, ei kai liene juuri mitään tekemistä maail­man väestöon­gel­man kanssa?

    Pait­si että kun käytän­nössä kaik­ki kun­nat ja kaupun­git yrit­tävät kas­vat­taa sekä talouten­sa että väestön­sä kokoa, asial­la on pian paljonkin tekemisä luon­non kestokyvyn ja väestömäärän kanssa. Jos Suo­mi, Helsin­ki tai muut kun­nat halu­a­vat nuo­ria työtäteke­viä ihmisiä elät­tämään van­huk­si­aan ikäpyr­midin kaven­tu­misen vuok­si, Suomen ikäpyra­mi­di lev­e­nee, eikä vapaae­htoisia kär­jel­lään seiso­vaa pyra­midia ajavia maitakaan ole mis­sään. Ylläpi­de­tään siis väestönkasvua taval­la tai toisel­la. Oikea tapa olisi yksinker­tais­es­ti sopeu­tua siihen, että van­huk­sia elät­täviä nuo­ria on aiem­paa vähemmän.

  50. anon­il­li: Suurkaupunkei­hin muut­ta­vat ihmiset eivät tule toiselta pla­nee­tal­ta. Suurkaupunkien kasvu ei kas­va­ta Maa­pal­lon väk­ilukua, ne ihmiset oli­si­vat yhtä lail­la ole­mas­sa, jos asu­isi­vat maaseudul­la. Lisää ratakiskoa?

    Ongel­ma on siinä että sekä suurkaupun­git, maalaiskun­nat että kaik­ki val­tiot pyrkivät kas­vat­ta­maan talout­taan ja väkimäärään­sä, ja “ter­ve­hdyt­tämään” ikäpyra­midi­aan niin, että nuori­son määrä kas­vaa suh­teessa ikään­tynei­den määrään.

    Helsinkiläiset eivät ole poikkea­van syyl­lisiä. Myös muut kun­nat ja val­tiot tekevät samaa. Kat­son Helsin­gin ole­van kuitenkin keskimääräistä kun­taa syyl­lisem­pi sik­si, että Helsingis­sä väkimäärän ja nuoren pol­ven kas­vat­tamis­in­to on varsin vah­vaa (mm. täl­lä pal­stal­la), ja kos­ka Helsin­ki ja koko Suo­mi on niin varakas ja hyv­in­voi­va, että juuri Suomelta odot­taisin ensim­mäisenä askelei­ta jatku­van kulu­tuk­sen kasvun ja väestönkasvun vähit­täiseen leikkaamiseen.

    1. Helsin­ki ei mitenkään valikoi tule­via asukkai­ta, vaan rak­en­taa asun­to­ja kaikkien tul­la. Mitä vikaa Juho Laatu näkee tässä. Maan sisäiset passit?

  51. ceterum censeo: Tämä vir­ta­han ei suinkaan pysähdy itses­tään jos­sakin vuo­den vaihteessa.

    Ei var­maan itses­tään, mut­ta siihen että Ruot­si aloit­ti juuri rajatarkastukset.

  52. Perusjunt­ti: Miten syr­jäy­tynei­den kan­tik­sien työl­listymistä aut­taa se, että työt­tömien kokon­ais­määrää kasvatetaan?

    Enhän minä väit­tänytkään. Minus­ta on vain has­sua kun joku on samaan aikaan sitä mieltä, että tänne tul­laan maail­man toiselta puolelta asti lorvi­maan, mut­ta näin antelias sosi­aal­i­tur­va ei vaiku­ta valkonaamoihin.

    Mis­tä ihmeestä syn­tyi pako­lais­tul­van edessä käsi­tys, että meiltä puut­tuu koulutet­tu­ja työntekijöitä?

    Veikkaisin kyl­lä hommafoorumia.

  53. Itse tasaisin nais­ten, ja miesten määrän alku­un. En tiedä, mut­ta oletet­tavasti tuli­joista selkeä val­taosa on täl­lä het­kel­lä miehiä.

    Mon­et maat ovat mak­sa­neet ruuan pöytään tuot­ta­mal­la öljyä. Kun sähköau­tot otta­vat val­taa, niin pelkästään siitä syys­tä saat­taa Euroop­paan halu­ta 100miljoonaa ihmistä.

    Täl­lä het­kel­lä eniten halu­aisin sanoa, että yhteiskun­nas­ta puut­tuu syväl­listä ajat­telua. Jos halu­taan strate­giaa joka lait­taa asi­at kun­toon, niin tun­teilu ja automaa­tio eivät ole ratkaisuja.

  54. Pekka T.:
    Olenko ain­oa, jon­ka mielestä maa­pal­lon ihmisväestö on jo nyt liian suuri? Varsinkin jos halu­amme suo­da län­si­maisen elin­ta­son kaikille. Tästä ongel­mas­ta puhutaan silti käsit­tämät­tömän vähän.

    Nyt seu­rauk­set alka­vat näkyä eri tavoin. Tämä Euroopan pako­laiskri­isi on vain oire ongelmista, jot­ka ovat lisään­tymässä. Silti tämäkin on itsessään niin vaikea asia ratkaistavak­si, että se muut­taa yhteiskun­taamme pysyvästi. Mei­dän täy­tyy tehdä paljon oikei­ta ratkaisu­ja, että se muu­tos ei olisi pelkästään kielteinen. 

    Ensim­mäi­nen askel on, että ongel­mas­ta keskustel­laan avoimesti, kuten nyt Osmo Soin­in­vaara koet­taa tehdä, eikä vain käper­ry­tä per­sumaiseen maahanmuuttovastustukseen.

    Olen ehdot­toman samaa mieltä kahdes­ta ensim­mäis­es­tä kap­paleesta. Kol­man­nen per­su­vi­it­taus on vähän outo. Oli­vat­pa per­su­jen maa­han­muut­tokri­it­tisyy­den syyt mitä tahansa, väestönkasvun suh­teen tuo asenne lie­nee kuitenkin kasvua jar­rut­tavampi kuin vas­takkainen (väestönkasvua tavoit­tel­e­va?) linja.

  55. Hie­man aiheen vier­estä, mut­ta lie­nee läh­es ain­oa kana­va mul­la kysyä asi­aa tähän mus­limei­hin ja maa­han­muut­toon suo­peasti suhtautuvilta.

    Olen aivan pirun paljon näh­nyt taas toito­tus­ta siitä, että vihalle ei saa antaa val­taa, ketään ei saa tuomi­ta ja emme saa pelätä.

    Mitä ihmettä oikein pitää tapah­tua, että olisi lupa olla vihainen? Minä ainakin olen vihainen ja minä myös pelkään ihan pirusti mus­lim­iter­ror­istien ensim­mäistä iskua Suomeen. Se on vain ajan kysymys. 

    Älkää tulko kero­maan mulle, että min­ul­la ei ole lupa noi­hin tun­teisi­in ja en saisi mis­sään tapauk­ses­sa kir­joit­taa siitä. Siinä kun ilmapi­iri menee ikäväk­si. Sel­l­aista ikävää viha­puhet­ta kun ei saisi olla missään.

    Min­ua ei oikein kauheasti jak­sa kiin­nos­taa ikävä ilmapi­iri, vaan lähin­nä ihan konkreet­ti­nen tur­val­lisu­us, joka on pahasti uhat­tuna tätä menoa. Ja ain­oa mitä kon­sen­sus­poli­itikot ja media jak­saa jauhaa, että ei ole mitään hätää. Kaik­ki on ok.
    No ei ole.

  56. “Jos mei­dän sos­tur­va on liian antelias ulkkareille, on se sitä kyl­lä ihan samal­la lail­la mon­elle kantiksillekin.”

    Tämä on Var­ti­aiselta lainat­tu aja­tuskulku, joka poh­jau­tuu yksioikoiseen ihmiskäsi­tyk­seen. Se ei ota huomioon ihmisen kult­tuuri­his­to­ri­al­lista luon­net­ta. Irak­i­laiset ovat tot­tuneet selvästi huonom­pi­in eli­nolo­suhteisi­in, joten he koke­vat suo­ma­laisen sosi­aal­i­tur­van tason huo­mat­tavasti anteliaam­pana kuin suo­ma­laiset. Toisaal­ta he ovat kult­tuuris­es­ti yhteisöl­lisem­piä, joka johtaa siihen, että hei­dän ruoka­menon­sa ovat henkilö kohti mata­lampia kuin sinkku­talouk­sia elävil­lä suomalaisilla.

  57. Sylt­ty: Jos mei­dän sos­tur­va on liian antelias ulkkareille, on se sitä kyl­lä ihan samal­la lail­la mon­elle kan­tik­sillekin. Tai sit­ten suo­ma­laisil­la on jonk­in­sort­ti­nen ahkeru­us­geeni, mihin en oikein usko.

    Jostain syys­tä ihmisil­lä on tuol­lainen ahkeruusgeeni.

    Tämä tuli esi­in 80-luvul­la kun meil­lä oli vielä voimas­sa työllisyyslaki.
    Eli puoli vuot­ta työt­tömänä olleelle tar­jot­ti­in aivan oikea palkkatyö­paik­ka, jos­ta mak­set­ti­in aivan oikeaa työe­htosopimuk­sen mukaista palkkaa

    Ja vaik­ka siihen aikaan kan­nustin­loukut oli­vat vielä­su­urem­pia kuin tänään, niin useim­mat läh­tivät töihin.

    Ne kieltäy­tyivät, joil­la oli muu­ta työtä esim maat­alon emän­nät tai poromiehet.

    Pus­sikansa häipyi ensim­mäisen tilin jälkeen

    Ja tietysti siihenkin aikaan oli ns ville­jä ja vapai­ta eikä työ kiinnostanut

    Mut­ta näitä oli ja on edelleen rajalli­nen määrä, kaut­ta aiko­jen täl­laisia on ollut Suomes­sa 50000 kah­ta puol­ta ole­va joukko.

    Lop­putule­ma hei­dän kohdal­laaan oli lentämi­nen ulos kortistosta.

    Mut­ta kun työt­tömiä on nyt 500000 niin heitä on vain n 10 % työt­tömistä eli ei kan­na­ta yleistää poikkeuksia

    Tavalli­nen suo­ma­lainen osaa ajatel­la asioi­ta eteen­päin , ei se, että työn alka­es­sa palk­ka on aluk­si pieni ja/tai että menet­tää jotain etuuk­sia, paljoa sureta.
    Jos on toivoa, että jonkin ajan kulut­tua on saanut vaki­in­tunem­man ase­man ja ansiot nousseet yli.

    Kan­nustin­loukku on vain kek­sit­ty pro­pa­gan­da­jut­tu, jol­la syyl­lis­tetään työt­tömiä ja jon­ka vuok­si yöt­tömyy­delle ei tarvitse tehdä mitään.Paitsi kek­siä uusia kyyky­tyk­siä ja nöyru­u­tyk­siä työttömille.Eduskunnassa var­maan jae­taan palk­in­to­ja eniten nöyryyt­tävälle tempulle

    Hyvä esimerk­ki ahkeru­us­geenistä ovat opiske­li­jat: On täysin jär­jen vas­taista kitkutel­la 500 euron varas­sa 3–7 vuot­ta kun voisi men­nä töi­hin ja ansai­ta vähin­tään 2000 euroa kuussa.
    Opiskelu­a­jan ansion­mene­tys on 54000–168000 euroa. Kuitenkin opiske­li­ja osaa ajatel­la niin, että 5–10 vuo­den kulut­tua hän on pare­mamssa ase­mas­sa kuin ilman opiskelu­a­ja palk­ka on enemmn kuin tuo 2000 ja plus­sana vielä mielekkääm­mät työt

    Mil­lä tavoin työtön ja opsike­li­ja poikkea­vat toi­sis­taan ? Työtönkin on opiskel­lut ja osan­nut ajatela 5–10 vuot­ta eteen­päin opiskeluaikana.Tuskinpa tuo omi­naisu­us on mihinkään hävinnyt ?

    Tai meil­lä on yli 1000 toim­i­tusjo­hta­jaa työttömänä.Ei kukan epäile, että heil­lä olisi kan­nustin­loukku­ja .Jos näin olisi niin heille ei mak­set­taisi 1–2 vuo­den irti­sanomisko­r­vaus­ta .Olisi­han aivan hul­lua, että EK ajaa yhdelle ryh­mälle val­tavaa kan­nustin­loukkua ???Etenkin kun kysymyk­sessä on vapaae­htoinen palkkio

    Ain­oa selvä este työl­listymiselle on ulosotto.Perintätoimistojen velo­tus on niin rankkaa, että pienikin vel­ka moninker­tais­tuu ja kun velkaa per­itään 15vuotta ‑kuole­maan saak­ka niin kenenkään ajat­telu ei enää yllä niin pitkälle ei he todel­lakin syr­jäy­tyvät eikä yhteiskun­nal­la ole mitään sel­l­aista kep­piä, joka pakot­taisi töihin.

    Luot­tomerk­in­tä on jo 350000:lla ja luku kas­vaa koko ajan.Paljonko heistä on menetet­tyjä ei ole arvioitu, mut­ta luku voi olla 100000–150000:kin

  58. Mikä saa ihmiset kuvit­tele­maan, että elin­ta­so­ero olisi merkit­tävä vaikutin ihmis­ten tulemiseen? Jos tämä pätisi, niin mik­si 10v sit­ten tuli­joi­ta oli mur­to-osa nykyis­es­tä, vaik­ka elin­ta­so­erot oli­vat aivan samat kuin nyt?

    Tai mik­si tuli­jat eivät tule väestön ja bkt-ero­jen suh­teessa pitkin Afrikkaa ja Lähi-Itää jne, vaan lähtö­maat tun­tuu määrit­tävän lähin­nä sisäl­lis­so­ta (Syr­ia, Irak, Etelä-Sudan), hal­li­tuk­sen aiheut­ta­ma sor­to­val­ta (Eritrea) ja yleinen anarkia (Soma­lia)?

    Jos BKT-ero olisi jotenkin hal­lit­sevin selit­tävä tek­i­jä, oli­si­vat tuli­jat jakau­tuneet melko­lail­la toisel­la tavalla.

  59. Meil­lä kaikin keinoin estetään tuli­joi­ta inte­groi­tu­mas­ta yhteiskun­taan sulke­mal­la hei­dät yhteiskun­nan ulkop­uolelle vas­taan­ot­tokeskuk­si­in joi­ta pyörit­täville yri­tyk­sille mak­se­taan pos­ket­to­mia sum­mia per henkilö­ma­joi­tusyö siitä, että tuli­jat (ihmiset) saadaan erotel­tua muista ihmisistä.

    Kun pide­tään mus­lim­it mus­limei­den seassa, varmis­te­taan että suo­ma­laiset tavat ja käytän­teet eivät ainakaan tartu.

    Olisiko parem­pi tapa ottaa “adoptio”-käytännöt käyt­töön ja mak­saa jol­lain vira­nomais­pros­es­sil­la valikoiduille vapaae­htois­per­heille / henkilöille kotout­tamis­tukea siitä hyvästä, että he otta­vat elätet­täväk­seen ja kotoutet­tavak­seen tuli­jan tai perheen?

    Kuukausit­tain vaik­ka sata­sia kor­vaus­ta siitä hyvästä, että majoit­taa tyhjään vierashuoneeseen tuli­jan ja opet­taa tälle kieltä ja paikallisia tapo­ja. Vaa­timuk­se­na se, että voi ottaa tuli­jat mukanaan töi­hin ja opet­taa näille siel­lä taito­ja joiden avul­la nämä voivat työl­listyä tai jotain muu­ta vas­taavaa. Joku voinee jatkaa ideointia?

    Liian van­ha: Afrikkalaiseen kult­tuuri­in kuu­luu , että vapaa mies ei tee työtä.Työn tekevät naiset ja orjat.

    Yhteiskun­ta muut­tuu tehokkaim­min nais­ten koulu­tuk­sel­la, sil­lä he siirtävät oppin­sa seu­raavalle sukupolvelle ja he kykenevät organ­isoimaan kodin ja kylän asioi­ta ja he ovat ennenkaikkea kiin­nos­tunei­ta kylän kehit­tämis­es­tä ja las­ten­sa tulevaisuudesta

    Esim ter­veysti­lanteen radikaali kehi­tys parem­paan ja syn­tyvyy­den lasku johtuu nais­ten koulut­tamis­es­ta kehitysmaissa

    Afrikkalais­ten niput­ta­mi­nen yhteen nip­pu­un asum­is­maanosan perus­teel­la ker­tonee jotain kir­joit­ta­jan asiantuntemuksesta…

  60. Osmo, mikä on mielestäsi Suomen a) kansalli­nen b) globaali vas­tuu väestönkasvun suh­teen? Mil­loin Suomen väk­iluku on saavut­tanut mielestäsi maksimitason?

    YK:n väestö­nen­nus­teen korkean hedelmäl­lisyys­lu­vun vai­h­toe­hto (ml. siir­to­laisu­us) ennus­taa Suomen väk­ilu­vuk­si 2100 8,5 miljoon­aa asukas­ta. Ei-siir­to­laisu­ut­ta vari­antis­sa vuo­den 2100 väk­iluku olisi 4,6 miljoonaa.

    Ero on huikea niin Suomen ekosys­teemin ja Suomen aiheut­ta­man maail­man­laa­juisen ympäristökuor­mi­tuk­sen kannalta. 

    Nähdäk­seni emme voi ajatel­la vain omien eläkkei­demme riit­tävyyt­tä tilanteessa jos­sa kaik­ki tun­nus­ta­vat tarpeen väestön supis­tu­miseen. Omas­ta mielestäni kus­tan­nuste­hokkain­ta olisi kan­taa globaalia vas­tu­u­ta väestönkasvun suh­teen lisäämäl­lä eri kehi­tysavun muo­to­ja samal­la kun kan­nus­tamme Suomes­sa mata­laan syntyvyyteen.

    Lisäk­si ongel­mana on työvoiman tarpeen vähen­tymi­nen, tarvit­sem­meko lisää elätet­täviä oli­vat­pa he sit­ten kotoisin Soma­lias­ta tai Eirasta?

    1. Globaali väestö ei kas­va ssi­itä, että ylikan­soite­tu­il­ta alueil­ta muute­taan väl­jem­mille alueille. Se kas­vaa syn­tyvyy­den vuok­si. Kun suuren syn­tyvyy­den maista muute­taan alhaisen syn­tyvyy­den mai­hin, muut­ta­jien syn­tyvyys alenee.

  61. Sylt­ty: Ei var­maan itses­tään, mut­ta siihen että Ruot­si aloit­ti juuri rajatarkastukset.

    Enpä kyl­lä tuu­dit­tau­tu­isi sen uskon varaan, että Ruotsin rajatarkas­tuk­set ratkai­se­vat mei­dän maa­han­muut­topul­mamme. Mut­ta enhän minä usko joulupukkiinkaan.

  62. Osmo Soin­in­vaara:
    Globaali väestö ei kas­va ssi­itä, että ylikan­soite­tu­il­ta alueil­ta muute­taan väl­jem­mille alueille. Se kas­vaa syn­tyvyy­den vuok­si. Kun suuren syn­tyvyy­den maista muute­taan alhaisen syn­tyvyy­den mai­hin, muut­ta­jien syn­tyvyys alenee.

    Tai sit­ten muut­ta­jat tuo­vat oman kult­tuurin­sa mukanaan, ja nopean väestönkasvun ongel­ma lev­iää niillekin alueille, jos­sa se on jo saatu hallintaan. Merkke­jä tästä jälkim­mäis­es­tä on olemassa.

    1. Tai sit­ten muut­ta­jat tuo­vat oman kult­tuurin­sa mukanaan, ja nopean väestönkasvun ongel­ma lev­iää niillekin alueille, jos­sa se on jo saatu hallintaan. Merkke­jä tästä jälkim­mäis­es­tä on olemassa.

      Eööet tuo tähän kun­nol­lista lähdet­tä, väitän, että tuo on kyh­llä silkkaa roskaa. San­ot siis, että suo­ma­lais­ten syn­tyvyys nousee, kun tänne tulee soma­le­ja, joil­ta suo­ma­laiset oppi­vat käyttäytymistä?
      Päin­vas­tainen kyl­lä pitää paikkansa. Uudessa koti­maas­sa syn­tyvyys yleen­sä vähän ajan kulut­tua las­kee, kun opi­taan maan tavoille ja pan­naan tytöt koulu­un ja yliopistoihin.

  63. Määkin pyöräilen:
    Olen aivan pirun paljon näh­nyt taas toito­tus­ta siitä, että vihalle ei saa antaa val­taa, ketään ei saa tuomi­ta ja emme saa pelätä.

    En nyt oikein ymmär­rä miten vihan ja tuomit­semisen vält­tämi­nen ja rohkeus estävät järkevän maa­han­muut­topoli­ti­ikan toteut­tamisen? Onko tosi­aankin niin, että ain­oas­taan pelokas ja vihainen hom­panssi voi polt­top­ul­loi­neen toteut­taa edes jotenkin etäis­es­ti järkevää maahanmuuttopolitiikkaa?

  64. Kan­sain­vael­lus­ten lop­pumi­nen vas­ta rauhoit­taa tilanteen. Sitä ennen on pakko tul­la asian kanssa toimeen ja yrit­tää ratkaista mas­si­ivisia aku­ut­tion­gelmia. Näi­hin asti ratkaisuk­si tun­tuu esite­tyn vain suo­ma­lais­ten asen­nekas­va­tus­ta ja val­is­tuk­sen tehostamista ja lisäresursseja.

    Pas­sivoivatko ja uhri­ut­ta­vatko mei­dän kotout­tamis­toimemme tuli­jan? Jois­sakin mais­sa ne tur­va­paikan tai oleskelu­lu­van saa­neet, jot­ka meil­lä eivät työl­listy ja ovat täysin tur­vaverkon varas­sa, tule­vat toimeen omillaan.

    Osmon esi­tys tp-hak­i­joiden ammat­ti­taito­jen hyö­dyn­tämis­es­tä pitäisi ottaa vakavasti pohdit­tavak­si ja toteutettavaksi.

    On mainit­tu pako­laisleir­it. Siis­tit ja hyvin organ­isoidut pako­laisleir­it lisäi­sivät myös rikkaiden maid­en mah­dol­lisuuk­sia rajoit­taa maahantuloa.

    Usein esi­in ote­tus­sa paikan pääl­lä aut­tamises­sa on kuitenkin ongel­mansa. Jos lähtö­maas­sa on kaaos ja seka­sor­to, siel­lä ei voi tehdä mitään. En usko myöskään, että noin vain asi­as­ta ilmoit­ta­mal­la voisimme men­nä lähtö­maid­en naa­puri­val­tioi­hin, jot­ka kan­ta­vat suurim­man pako­lais­taakan, perus­ta­maan siis­te­jä asuinaluei­ta pako­laisille. Jos näil­lä asuinalueil­la olisi asun­to­jen, toimi­van infra­struk­tu­urin ja elin­tarvike­huol­lon lisäk­si koulu­ja ja muitakin toim­into­ja (kuten pitäisi kri­isien osoit­taudut­tua pitkäaikaisik­si), niille saat­taisi pyrk­iä ao. val­tion omi­akin kansalaisia.

    Kan­sain­väliset avus­tusjär­jestöt jo ylläpitävät siistin näköisiä pako­laisleire­jä. Avus­tusjär­jestö­jen roo­lia tulisi vahvistaa.

    Kirkon Ulko­maanavun verkko­julka­isu ker­too kahdes­ta Jor­dan­ian pohjoisosas­sa sijait­sev­as­ta leiristä, Zaa­tr ja Azraq, jot­ka herät­tävät toivoa siitä että val­on­pilka­h­duk­si­akin voisi olla (verkkoar­tikke­lit Ulko­maana­pu koulut­taa syyr­i­alais­nuo­ria nyt myös Azraqin pako­laisleir­il­lä Jor­da­ni­as­sa sekä Pako­laisleiri sai puu­tarhan ).

    Toki Kirkon Ulko­maanavun uutisil­la on pyrkimyk­senä pain­ot­taa ao. jär­jestön työn tulok­sel­lisu­ut­ta, mut­ta var­maan jotakin on tottakin.

    Piil­isikö hyvin hoide­tuis­sa leireis­sä, jos sel­l­aisia oikeasti on, jopa ratkaisun siemen kriisiin?

    Zaa­trin leiri on pikku hil­jaa muo­dos­tu­mas­sa kaupungik­si: siel­lä on jo oma hallinto, tur­val­lisu­usjoukot, sairaaloi­ta, kaup­po­ja ja kaup­paku­ja, joskin kuop­painen ja hökkelei­den reunus­ta­ma. Avus­tusjär­jestöt tar­joa­vat omil­la aida­tu­il­la ton­teil­laan koulu­tus­ta ja eri­laisia aktivi­teet­te­ja leirin asukkaille. Zaa­tri­in on ehdotet­tu tek­sti­ilite­htaan perus­tamista, mikä hyödyt­täisi myös Jordaniaa.

    Azraqin leir­il­lä Kirkon Ulko­maana­pu aloit­ti helmiku­us­sa 2015 vil­je­ly- ja kier­rä­tyshankkeen Suomes­ta lahjoituk­se­na saadun mul­lan, muu­ta­man puu­tarhamyymälästä han­ki­tun kukan ja parin man­sikan avul­la. Jor­da­nialainen urakoit­si­ja lahjoit­ti ton­tille kun­nol­lisen kasvi­huoneen, jonne kurkut, reti­isit, kesäkurpit­sat ja tomaatit pää­sevät kasvamaan.

  65. ripa: Irak­i­laiset ovat tot­tuneet selvästi huonom­pi­in eli­nolo­suhteisi­in, joten he koke­vat suo­ma­laisen sosi­aal­i­tur­van tason huo­mat­tavasti anteliaam­pana kuin suomalaiset.

    Ker­toisitko miten tästä vedät johtopäätök­sen että irak­i­lainen ei lähdekään sil­lä pal­ka­lla töi­hin, mil­lä suo­ma­lainen lähtee? 

    Jos suo­ma­lainen sosi­aal­i­tur­va on hei­dän mielestä antelias, niin palkkatyön­hän pitäisi johtaa suun­nilleen maan­pääl­liseen paratiisiin.

    Toisaal­ta he ovat kult­tuuris­es­ti yhteisöl­lisem­piä, joka johtaa siihen, että hei­dän ruoka­menon­sa ovat henkilö kohti mata­lampia kuin sinkku­talouk­sia elävil­lä suomalaisilla.

    Nälkä siis ajaa suo­ma­laisen töi­hin, mut­ta viisaampi irak­i­lainen syö vähem­män ja pystyy tämän takia lorvi­maan päivät pitkät. 

    Kyl­lä, näin se var­masti menee.

  66. Osmo Soin­in­vaara:
    Globaali väestö ei kas­va ssi­itä, että ylikan­soite­tu­il­ta alueil­ta muute­taan väl­jem­mille alueille. Se kas­vaa syn­tyvyy­den vuok­si. Kun suuren syn­tyvyy­den maista muute­taan alhaisen syn­tyvyy­den mai­hin, muut­ta­jien syn­tyvyys alenee. 

    Toki, mut­ta suurin ekol­o­gisin kus­tan­nuksin. Tuuli Hirvil­am­min mukaan perus­tur­van varas­sakin elävien suo­ma­lais­ten MIPS-mitat­tu luon­non­va­raku­lu­tus ylit­tää moninker­tais­es­ti kestävän kulu­tus­ta­son. Suurimpia syyl­lisiä tässä on asum­i­nen, väljä ja läm­min asum­i­nen näil­lä lev­eysasteil­la vaatii run­sas­ta ener­giankäyt­töä. Rah­taa­mal­la kehi­tys­maista ihmisiä perus­tur­vankin varaan lisäämme reilusti kansal­lista ekol­o­gista selkärep­puamme. Tilanne vain pahe­nee jos nämä ihmiset työl­listyvät mikä on onnek­si epä­to­den­näköistä koulu­tuk­sen ja kieli­taidon puut­teen vuoksi.

    Util­i­taris­tis­es­ti ajatellen kan­nat­taisi paran­taa ihmis­ten elin­ta­soa lähtö­mais­sa kestävälle tasolle. Tämä johtuu jo luon­nonolo­suhteista, esimerkik­si asun­to­jen läm­mit­tämisen vaa­ti­ma ener­giamäärä ja ylipäätään rak­en­tamisen vaa­ti­ma taso on pienem­pi, ener­gia puolestaan voidaan tuot­taa kestävästi aurinkoen­er­gial­la ympäri vuoden.

    Tuuli Hirvil­am­min väitös luettavissa:

    http://sosiaalivakuutus.fi/vaitostutkimus-kestavan-hyvinvoinnin-tieta-raivaamassa/

  67. Osmo Soin­in­vaara:
    Helsin­ki ei mitenkään valikoi tule­via asukkai­ta, vaan rak­en­taa asun­to­ja kaikkien tul­la. Mitä vikaa Juho Laatu näkee tässä. Maan sisäiset passit?

    Olet mielest­ni joskus sanonut, että noi­ta Helsin­gin tai Helsin­gin seudun usia asukkai­ta ei kerätä Suomen maaseudul­ta, vaan pääasi­as­sa muual­ta. Olen vähän hämil­läni tuos­ta sisäis­ten passien ehdo­tuk­ses­tasi. Kum­min päin on? Maan sisältä keräämi­nen ei aiheut­taisi väestönkasvua. Mut­ta jos keräät väkeä syn­tyvu­u­den kaut­ta tai ulko­mail­ta haal­i­mal­la, sil­loin väestö kas­vaa. Ulko­mail­ta keräi­ly kas­vat­taa väestöä sik­si, että voimme kai olet­taa sin­un hyväksyvän sen, että kaik­ki maat ja kaik­ki kaupun­git ja kun­natkin saa­vat nou­dat­taa saman­laista väestönkasvua lisäävää poli­ti­ikkaa, jota suosit­telet Helsingille.

    Ehdotit mielestäni myäs koulutet­tu­jen valikoin­tia. Ehkä ajat­telit mielessäsi, että nuo koulute­tut oli­si­vat vain lisäys­tä muutenkin otet­tavien pako­lais­ten määrään. Mut­ta väestöä tuokin tak­ti­ik­ka lisää, annetaan sit­ten tilaa enem­män koulutet­tuille tai kaikille. Ja muista että kaik­ki maail­man kyn­nelle kykenevät tähtäävät ehkä juuri samaan kuin sinäkin, eli koulute­tu­impi­en vapaana liikku­vien kalas­tamiseen omaa kasvua pönkittämään.

    Se että halu­at antaa kaikkien halukkaiden tul­la (posi­ti­ivi­nen asenne sinän­sä, vaikkakin taitaa taas perus­tua siihen peri­aat­teeseen, että “kaik­ki suo­ma­laiset halu­a­vat Helsinki­in, ja kaik­ki helsinkiläiset halu­a­vat Tukhol­maan”) ei var­maankaan myöskään vähen­nä väestönkasvua.

    1. Hedelmäl­lisyys­lu­vut ovat Helsingis­sä alem­pia kuin muual­la maas­sa, vaik­ka syn­tyvyys onkin kor­fkeal­la. Se siis viit­taa siihen, että muut­ta­mi­nen Helsinki­in pienen­tää parheen lap­silukua. Helsin­gin asukasluku kuitenkin kas­vaa suuresti syn­tyvyy­den kaut­ta, kos­ka tänne muut­taa tule­via äite­jä ja isiä.

  68. Osmo Soin­in­vaara:
    Juho Laatu. Mikä saa sin­ut usko­maan, että siir­to­laisu­us lisää syn­tyvyyt­tä globaalisti?

    Siir­to­laisu­us ei sinän­sä lisää, mut­ta se lisää, että kaik­ki pyrkivät lisäämään väkimäärään­sä. Jostain noiden uusien asukkaiden täy­tyy syntyä.

    Yksi mah­dolli­nen aja­tuskulku on se, että jos Helsin­ki ja Suo­mi han­kki­vat (syn­nyt­tämäl­lä tai siir­to­laisi­na) uusia asukkai­ta elät­tämään van­huk­si­aan ja pitämään elin­ta­soaan korkeal­la, voimme olet­taa, että muutkin halu­a­vat samaa. Siel­lä mis­sä talouden vetovoima ei riitä haal­i­maan koulutet­tua ja työin­toista nuor­ta väkeä maa­han, tur­vaudu­taan var­masti per­in­teisem­pi­in keinoi­hin, eli esimerkik­si las­ten han­k­in­taan van­hu­u­den tur­vak­si. Näin sekä teol­lis­tuneis­sa että vähem­män teol­lis­tuneis­sa mais­sa väestönkasvu saadaan pidet­tyä korkeana.

  69. Juho Laatu: Olen ehdot­toman samaa mieltä kahdes­ta ensim­mäis­es­tä kap­paleesta. Kol­man­nen per­su­vi­it­taus on vähän outo. Oli­vat­pa per­su­jen maa­han­muut­tokri­it­tisyy­den syyt mitä tahansa, väestönkasvun suh­teen tuo asenne lie­nee kuitenkin kasvua jar­rut­tavampi kuin vas­takkainen (väestönkasvua tavoit­tel­e­va?) linja.

    Per­su­vi­it­taus oli tarkoituk­sel­la hie­man provosoi­va. Ajatuk­seni on, että jot­ta väestönkasvulle saataisi­in tehtyä jotain, pitäisi se ensin laa­jasti ymmärtää ongel­mak­si. Sik­si siitä pitää puhua ja keskustella.

    Perus­suo­ma­laiset puolestaan ovat pro­filoituneet maa­han­muu­ton vas­tus­ta­ji­na, ja vieläpä aika yksioikoisel­la taval­la. “Ei Suomeen maa­han­muut­ta­jia” ‑asenne ei liity mitenkään globaali­in väestönkasvun ongel­maan, vaik­ka sil­lä saat­taa siihenkin olla vähäi­nen vaiku­tus. Sen sijaan sil­lä on mui­ta ja suurem­pia oheisvaikutuksia.

    On toki väärin niput­taa kaik­ki perus­suo­ma­laiset saman asen­teen alle. Tietenkään osa heistä ei hyväksy tuo­ta asen­net­ta, ja tietenkin osa heistä osaa jopa ihan rak­en­tavasti keskustel­la maa­han­muu­ton mon­i­nai­sista seu­rauk­sista. Silti itse puolue hah­mot­tuu maa­han­muu­ton yksioikoise­na ja pop­ulis­tise­na vas­tus­ta­jana, ja sik­si moni heitä myös äänestää.

  70. Juho Laatu: Pait­si että kun käytän­nössä kaik­ki kun­nat ja kaupun­git yrit­tävät kas­vat­taa sekä talouten­sa että väestön­sä kokoa, asial­la on pian paljonkin tekemisä luon­non kestokyvyn ja väestömäärän kanssa. Jos Suo­mi, Helsin­ki tai muut kun­nat halu­a­vat nuo­ria työtäteke­viä ihmisiä elät­tämään van­huk­si­aan ikäpyr­midin kaven­tu­misen vuok­si, Suomen ikäpyra­mi­di lev­e­nee, eikä vapaae­htoisia kär­jel­lään seiso­vaa pyra­midia ajavia maitakaan ole mis­sään. Ylläpi­de­tään siis väestönkasvua taval­la tai toisel­la. Oikea tapa olisi yksinker­tais­es­ti sopeu­tua siihen, että van­huk­sia elät­täviä nuo­ria on aiem­paa vähemmän.

    Olen samaa mieltä siitä, että eri­lais­ten organ­isaa­tio­ta­so­jen, oli­vat ne sit­ten kun­tia, kaupunke­ja tai mai­ta, pyrkimys oman talouten­sa tai väestön­sä kasvu­un on väärä tavoite. Ihmiskun­nan olisi syytä ja jopa korkea aika oppia, että vähem­män voi olla enemmän.

    Silti, jos yhteiskun­nal­liset vir­tauk­set vievät kohti kaupungis­tu­mista, ilman että kokon­aisväestö kas­vaa, ei sil­lä sinän­sä ole paljon tekoa väestöon­gel­man kanssa. Se, onko ilmiö muista syistä hyvä vai huono, on sit­ten eril­lisen keskustelun paikka.

  71. Osmo Soin­in­vaara:
    Globaali väestö ei kas­va ssi­itä, että ylikan­soite­tu­il­ta alueil­ta muute­taan väl­jem­mille alueille. Se kas­vaa syn­tyvyy­den vuok­si. Kun suuren syn­tyvyy­den maista muute­taan alhaisen syn­tyvyy­den mai­hin, muut­ta­jien syn­tyvyys alenee.

    En eritel­lyt edel­lä vielä syn­tyvyy­den kasvua ja väestönkasvua. On toden­näköistä, että Suomeen jostain selvästi köy­hem­mästä maas­ta muut­tavien henkilöi­den lap­siluku on keskimäärin alem­pi kuin mitä se olisi, jos nuo henkilöt oli­si­vat jääneet koti­maa­hansa. Mut­ta Suomen keskimääräi­nen lap­siluku / syn­tyvyys silti toden­näköis­es­ti nousee. Ja väestömäärä tietenkin myös.

    Lähtö­maas­sa tilanne on hie­man mon­imutkaisem­pi. Se että osa väestöstä läh­tee pois mah­dol­lis­taa syn­tyvyy­den ja väestön kasvun pysymisen ennal­laan. Sitä voisi hie­man laskea jos­sain vai­heessa se, että Suomeen muut­tanei­den vähälap­sisu­u­den esimerk­ki vaikut­taa, tai että joku las­kee Suomeen muut­tamien las­ten raho­jen tuo­van eläke­tur­vaa ja elin­ta­soa niin, että lap­sia ei enää tarvi­ta yhtä paljon kuin ennen. Nuo molem­mat ovat kyl­lä kovin epä­var­mo­ja, ja vaikut­ta­vat las­ten tekoon vas­ta las­ten­teko­vai­het­ta myöhem­min (eli eivät ehkä vaiku­ta tehokkaasti).

    Pääsään­tö lie­nee kuitenkin se, että (tek­stiäsi lainaillen) globaali väestönnkasvu on tapah­tunut iät ja ajat nimeno­maan niin, että väestö on muut­tanut ylikan­soite­tu­il­ta alueil­ta väl­jem­mille alueille. Mik­si nykyi­nen liikaväestön muut­toli­ike poikkeaisi tästä?

    Elin­ta­son nousun voi ajatel­la jos­sain vai­heessa jar­rut­ta­van lisään­tymistä, mut­ta samal­la se aiheut­taa lisää rasitus­ta luon­nolle. Vihreät näyt­tävät omak­suneen ajatuk­sen, että väestönkasvuon­gel­ma on jo ratkaistu (kos­ka kasvun joku ännäs derivaat­ta on laskenut), ja sik­si maa­pal­lon väestömäärän voi antaa tuplaan­tua huo­let­ta, eikä väestön­lasvua tarvitse rajoit­taa, ei omas­sa eikä vierais­sa mais­sa, ja että hyvä hoito­toimen­pide on lisätä kaikkien kulu­tus­ta (sekä muut­ta­jien että paikalleen jäävien) las­ten­teko­tarpeen vähentämiseksi.

  72. Liian van­ha:Eli puoli vuot­ta työt­tömänä olleelle tar­jot­ti­in aivan oikea palkkatyöpaikka

    Lop­putule­ma hei­dän kohdal­laaan oli lentämi­nen ulos kortistosta.

    Väit­täisin että “töi­hin TES-pal­ka­lla tai ulos kortis­tos­ta” antaa kohtu­ullisen kovat kannusteet.

    Tavalli­nen suo­ma­lainen osaa ajatel­la asioi­ta eteen­päin , ei se, että työn alka­es­sa palk­ka on aluk­si pieni ja/tai että menet­tää jotain etuuksia,paljoa sureta.

    Tässä ei ilmeis­es­ti ole tavalli­nen suomalainen:

    http://jari-pekkateurajrvi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/198863-kannustinloukussa-eli-minun-ei-ole-taloudellisesti-jarkevaa-menna-toihin

    Kan­nustin­loukku on vain kek­sit­ty propagandajuttu

    Jos sem­moisia ei ole ole­mas­sakaan, niin miten ihmeessä Lip­posen hal­li­tus sit­ten pur­ki niitä oikein urakalla?

    Sitä­pait­si ei ihmisen tarvitse edes olla täy­del­lis­esä kan­nustin­loukus­sa (=työstä jää vähem­män käteen kuin työt­tömyy­destä), että käytös muut­tuu. Kun minä jouduin aikoinani ensim­mäistä ker­taa lomaute­tuk­si, jouduin perus­päivära­halle. Tuli kiire etsiä uusi työ­paik­ka ja se löy­tyikin kahdessa viikos­sa. Kun jouduin seu­raa­van ker­ran loma­lle, pääsinkin ansiosi­don­naiselle. Täl­lä ker­taa ei ollut mitään kiiret­tä. Ensin men­ti­in pari kk vuorovi­ikko-lomau­tuk­seel­la (viikko töitä, viikko pakkolo­maa), sit­ten olti­in muu­ta­ma kk töis­sä ja sit­ten alkoi täysi lomau­tus. Mut­ta täl­lä ker­taa olin täy­del­lä lomau­tuk­sel­la yli 2 kk, ennenkuin aloin kat­se­le­maan uut­ta työtä.

    jol­la syyl­lis­tetään työttömiä 

    Ei se ole syyl­listämistä, jos toteaa että tuet vaikut­ta­vat käytökseen.

    ja jon­ka vuok­si yöt­tömyy­delle ei tarvitse tehdä mitään.

    Ai että kan­nustin­loukuista puhu­vat “eivät halua tehdä työt­tömyy­delle mitään”? Tämä on taas näitä tilantei­ta, jos­sa todel­lisu­u­den ei annneta turhaan häir­itä omaa maailmankuvaa.

    Kyl­lä minä väitän että nimeno­maan vasem­mis­tossa pide­tään juh­la­puhei­ta siitä, kuin­ka työt­tömyy­den pois­tamisek­si pitää tehdä kaik­ki ja todel­lisu­udessa ei tehdäkään mitään, vaan päin­vas­toin jar­rute­taan kaikkia mah­dol­lisia uud­is­tuk­sia. Niitä, jot­ka saat­taisi­vat jopa vähen­tää työttömyyttä!

    Hyvä esimerk­ki ahkeru­us­geenistä ovat opiske­li­jat: On täys­in­jär­jen vas­taista kitkutel­la 500 euron varas­sa 3–7 vuot­ta kun voisi men­nä töi­hin ja ansai­ta vähin­tään 2000 euroa kuussa. 

    Suurin osa opiske­li­joista ei pysty­isi han­kki­maan tuol­laista työtä.

    Mil­lä tavoin työtön ja opsike­li­ja poikkea­vat toisistaan ?

    Aika har­va työtön ajat­telee, ettei lähde koskaan töi­hin. Kyl­lä yleen­sä aja­tus on, että lähde­tään kun­han löy­tyy tarpeek­si hyvä työ­paik­ka. Mitä parem­mat tuet, sitä harvem­pi työ täyt­tää “tarpeek­si hyvän” määritelmän. 

    Eikä siinä tarvi­ta kuin parin viikon ero aktivoitu­mises­sa, niin se jo näkyy koko val­tion tasol­la. Oma­l­la kohdal­lani perus­päivära­han ja ansiosi­don­naisen aiheut­ta­ma ero työl­listymisessä oli kak­si kuukaut­ta. Mietip­pä sitä.

  73. Ree-vita­mi­iniä purk­ista: En ole ihan vaku­ut­tunut siitä, että maail­manku­vaa kan­nat­ta rak­en­taa tele­vi­sion viihdeo­hjelmien varaan.

    Var­masti kan­nat­taa, jos luulee, että kaik­ki afrikkalaiset miehet halu­a­vat teet­tää työt naisil­la ja orjil­la. Onhan se parem­pi kuin ei mitään.

  74. Ris­to: Voihan sitä halutes­sansa uskoa, että se on sat­tumaa, että suo­ma­laisia on suh­teel­lisen vähän.

    Kuka­han tuol­laista uskoo? Hölmö ajatus.

  75. Maail­mas­sa on nykyään kolme kirosanaa ääriuskon­to, talouskasvu ja ylikan­soi­tus. Ne pois­ta­mal­la maa­pal­lo voisi saa­da lisäaikaa.

    Kysymyk­siä Osmolle, kun pidän sin­ua suh­teel­lisen viisaana miehenä: Miten voit pitää sitä tur­va­paikan­hak­i­joiden tänne tuloa mitenkään parem­pana asiana kuin, että pako­laisleirien olo­ja paran­net­taisi­in? Hiukan taus­to­ja. 375miljoonaa (arvioitu ½vuo­teen) hin­tana 50000:lle tur­va­paikan­hak­i­jalle. Se tekee 40e/henkilö. Näistä tur­va­paikan­hak­i­joista saa tur­va­paikan 30%, joten oikeas­t­aan hädä­nalaisille ei mene kuin mur­to-osa ver­rat­tuna pako­laisleirien olo­jon paran­tamiseen. Pako­laisleirien huonot olot ovat pää syy, että ihmiset kuolee matkalla Euroop­paan ns. taiva­s­paikan takia. Pako­laisleirien olo­jen paran­tamista kan­nat­taa mm. ensim­mäisen kom­mentin linkin her­ra. Voisitko/osaatko debunka­ta hänen väittämänsä?

    Toisel­la kysymyk­sel­lä: Kun olit sitä mieltä, että pako­laiset ja tur­va­paikan­hak­i­jat pitäisi heti pistää töi­hin niin. Mis­tä oikeasti luulet tänne tule­van työ­paikko­ja, kun hal­li­tus leikkaa koulu­tuk­ses­ta ja vielä vähen­tää mah­dol­lisia inno­vaa­tioi­ta? Oletko kuul­lut automaa­tios­ta? Roboti­ik­ka kehit­tyy jatku­vasti ja epäilen 20 vuot­ta, kun tekoä­ly on kehit­tynyt jo siihen pis­teeseen, että robot­it voi tehdä suuren osan tehdastyöstä ja palvelu­am­mateista. Lisää vielä max. 20 vuot­ta niin ne ovat jo pakol­lisia investoin­te­ja. Ja nuo ajat ovat läh­es­tulkoon maksimeja.

    Ja kol­man­nel­la kysymyk­sel­lä, joka liit­tyy ensim­mäiseen ja toiseen kysy­isin: Kun kaik­ki nyt tietysti olet­taa Syyr­i­an tilanteen joskus rauhoit­tuvan, niin eikö ole hyvä että osaa­vat ihmiset palaa takaisin? Miten on parem­pi, että esim. Irakilainen/Syyrialainen lääkäri, joka voisi pako­laisleir­il­lä ilman tulkkia hoitaa ihmisiä ja pitää yllä osaamis­taan tulee tänne pako­laiskeskuk­seen sylkemään kat­toon tai mah­dol­lis­es­ti saa­da siivoustyötä, kos­ka kie­limuurin vuok­si ei voi hoitaa tääl­lä potilaita.

    1. On päivän sel­b­vää, että olo­ja pako­laisleireil­lä oli halvem­paa paran­taa kuin ottaa pako­laisia enem­män kuin kyetään kun­nol­la kotout­ta­maan. Lisäk­si pitäisi paran­taa olo­ja mais­sa jo ennen kuin olot kehit­tyvät sel­l­aisik­si, että pako­laiskia alkaa syn­tyä. Suomen hal­li­tus on nyt kuitenkin lin­jan­nut, että kum­mas­takin näistä kohteista ote­taan rahaa pois.

  76. Määkin pyöräilen:
    Mitä ihmettä oikein pitää tapah­tua, että olisi lupa olla vihainen? Minä ainakin olen vihainen ja minä myös pelkään ihan pirusti mus­lim­iter­ror­istien ensim­mäistä iskua Suomeen. Se on vain ajan kysymys. 

    Ter­ror­istien ja ter­ror­is­min tavoite on luul­tavasti se, että me kok­isimme sitä samaa vihaa ja pelkoa mitä he koke­vat. Tavoit­teena on, että tek­isimme jälkikä­teen jotain sem­moista, mikä oikeut­taisi hei­dän tekon­sa ja toisi sodan myös tänne, eli esim. hyökkäisimme jon­nekin lähi-itään ja siten antaisimme moraalisen oikeu­tuk­sen uusille iskuille län­si­mai­hin, myös Suomeen.

    Vielä emme mielestäni ole siinä pis­teessä, että kan­nat­taisi her­mostua, vaik­ka her­mostut­taakin — ter­ror­istien tekemät toimet ovat kuitenkin isos­sa kuvas­sa aika mitättömiä.

    Otan tässä nyt muu­tamia tilas­to­ja siitä miten eri­lai­sis­sa dra­maat­ti­sis­sa tilanteis­sa kuolee ihmisiä:

    Maail­man­laa­juis­es­ti liiken­teessä kuolee noin 1.200.000 ihmistä eli yli miljoona ihmistä joka vuosi. Siis joka vuosi, teemme mitä tahansa, ensi vuon­na kuolee jälleen noin miljoona ihmisiä liikenneonnettomuuksissa:

    http://www.who.int/gho/road_safety/mortality/en/

    Suomes­sa kuolee tätä nykyä noin 200 ihmistä vuodessa, se on iso paran­nus 1970-luku­un jol­loin noin tuhat ihmistä jou­tui joka vuosi niin raju­un onnet­to­muu­teen, että se mak­soi hei­dän henkensä:
    http://www.stat.fi/tup/suomi90/lokakuu.html

    Jos ajat­telet het­ken vain niitä, jot­ka kuol­e­vat liiken­neon­net­to­muudessa, se on täysin sat­tuman­varainen kuole­ma. Täl­läkin on keskustel­tu hil­jat­tain eri­lai­sista liiken­neon­net­to­muuk­sien uhreista miten liiken­netur­val­lisu­ut­ta voisi parantaa.

    On muitakin tapo­ja kuol­la. Yhdys­val­lois­sa ammu­taan käsi­a­seil­la 31,347 ihmistä joka vuosi (näistä muu­ta­ma sata poli­isin toimes­ta). Se on kar­men suuri luku sekin, melkein liian suuri käsitet­täväk­si. Helsin­gin Olympias­ta­dion­ille mah­tuu sen ver­ran ihmisiä.

    http://www.cdc.gov/nchs/fastats/injury.htm
    http://www.theguardian.com/us-news/ng-interactive/2015/jun/01/the-counted-police-killings-us-database

    Sotia pelätään paljon, mut­ta vuo­den 1945 jäl­keen sodis­sa on kuol­lut paljon vähem­män ihmisiä kuin liiken­teessä tai muis­sa onnettomuuksissa:
    http://ourworldindata.org/data/war-peace/war-and-peace-after-1945/

    Suut­tumiseen on toki kaikil­la oikeu­tus, mut­ta kaiken yrit­tämisen jäl­keenkin ter­ror­is­tit eivät ole onnis­tuneet saa­maan juuri minkään­laista tuhoa aikaan suh­teessa siihen mitä muuten tapahtuu.

  77. Osmo Soin­in­vaara:
    Helsin­ki ei mitenkään valikoi tule­via asukkai­ta, vaan rak­en­taa asun­to­ja kaikkien tul­la. Mitä vikaa Juho Laatu näkee tässä. Maan sisäiset passit? 

    Mik­si kaikkien pitäisi asua juuri Helsingis­sä? Helsin­ki voi toki kas­vaa, jos kasvu on maltil­lista, eikä siitä ole hait­taa jo ole­mas­saoleville asukkaille (Helsingis­sä), ja mikä myös tärkeää, halukas/vapaaehtoinen mak­sa­ja löy­tyy. Sama pätee tietysti koko maahan.

    Mik­si pitäisi kas­vat­taa verovaroin elätet­tävien määrää Helsingissä/Suomessa rajat­ta? Siihen­hän tuol­lainen poli­ti­ik­ka johtaa. Onko isokin nautin­to kas­vat­taa tältä osin veron­mak­sajien taakkaa myös rajatta?

    Per­jan­tain A‑studiossa Emma K. ja Eva B. antoi­vat myös käsit­tääk­seni ymmärtää, miten mukavaa se on, kun kaik­ki halukkaat saa­vat aivan vapaasti tul­la (ja men­nä?). Sen ver­ran innokkaasti tuon tekivät, että puhui­v­at välit­tämät­tä ilmeis­es­ti liiko­ja lystin(?) mak­sajista tai edes ao. keskustelun vetäjien jakamista puheen­vuoroista tai yri­tyk­sistä palaut­taa keskustelujärjestys. 

    Vaik­ka nais­ten kanssa keskustel­lessa voivat ainakin kohteliaim­mat (ja ehkä vähem­män sanavalmi­it) miehet jäädä hel­posti alakyn­teen, esitän seu­raa­van kysymyk­sen: Kos­ka alkaa olla aika laskea, mil­loin tuli­joiden osalta saadaan myös nais- ja lap­siki­in­tiöt täy­teen? Paljonko tähä­nas­ti­sista tuli­joista on miehiä, nuorukaisia, naisia entä lap­sia? Tietääkö näitä lukumääriä edes kukaan?

    Nuo­ria miehiä (ja nuorukaisia, ei aina enää lap­sia!) tun­tuu tuli­joiden perus­teel­la mail­mas­sa riit­tävän paljon, mut­ta tilan­net­ta ei ehkä pitäisi päästää ainakaan Suomes­sa luisumaan pahaan epä­tas­apain­oon (kuten nyt, nais­ten ja las­ten joutues­sa näköjään jäämään paljolti sinne, mis­tä nuo mon­et riuskat(?!) miehet jou­tu­i­v­at pakenemaan(!?)).

    Asia (pako­lais­tul­va ja sen vaiku­tuk­set, sekä tarvit­ta­vat toimen­piteet mm. omas­sa maas­samme) on kuitenkin sen ver­ran tärkeä, että siitä on syytä keskustel­la varsin laa­jalti, jot­ta kaik­ki eri näkökul­mat saadaan esi­in, ennenkuin nykymenet­te­ly­i­hin (mm. lait ja ase­tuk­set) mah­dol­lis­es­ti tarvit­tavista muu­tok­sista päätetään.

    No, nyt pitää sit­ten Pari­isin tapah­tu­mien takia etsiä tiet­tyjä tap­pa­jia Ran­skan ohel­la myös muual­takin, uutis­ten mukaan ainakin Belgiasta. 

    Vapaal­la liikku­vu­udel­la on sekä etu­ja että hait­ta­puo­lia, joil­ta kum­mal­takaan ei tule ummis­taa silmiä. Pitäisi kai nyt edes tietää, keitä rajo­jen yli liikkuu, ja mil­loin, muu­toinkin kuin vain ilmateitse.

  78. “pari piirua real­is­mia” kir­joitit tärkeän puhee­vuoron. On ollut todel­la häm­men­tävää, että talousti­eteil­i­jät kuten Jaakko Kian­der ja Juhan Var­ti­ainen ovat esit­täneet irak­i­lais­ten pako­lais­ten ole­van osaratkaisu kestävyys­va­je ongelmi­imme. Tämän arvion he ovat tehneet ennen kuin heil­lä on ollut mitään tietoa siitä minkalainen koulu­tus- ja työ­taus­ta meille tulleil­la irak­i­laisil­la on. 

    Tiet­tyyn pis­teeseen saak­ka Soini­vaara liit­tyi tähän “poli­it­tis­es­ti kor­rek­ti­in ylioptimismiin”.
    Fak­tapo­h­jaisu­us ja terävä ana­lyyt­tisyys, jot­ka ovat hänen tavaramerkkin­sä”, jäi tässä kohden puuttumaan.

  79. Pekka T.: Per­su­vi­it­taus oli tarkoituk­sel­la hie­man provosoi­va. Ajatuk­seni on, että jot­ta väestönkasvulle saataisi­in tehtyä jotain, pitäisi se ensin laa­jasti ymmärtää ongel­mak­si. Sik­si siitä pitää puhua ja keskustella.

    Perus­suo­ma­laiset puolestaan ovat pro­filoituneet maa­han­muu­ton vas­tus­ta­ji­na, ja vieläpä aika yksioikoisel­la taval­la. “Ei Suomeen maa­han­muut­ta­jia” ‑asenne ei liity mitenkään globaali­in väestönkasvun ongel­maan, vaik­ka sil­lä saat­taa siihenkin olla vähäi­nen vaiku­tus. Sen sijaan sil­lä on mui­ta ja suurem­pia oheisvaikutuksia.

    On toki väärin niput­taa kaik­ki perus­suo­ma­laiset saman asen­teen alle. Tietenkään osa heistä ei hyväksy tuo­ta asen­net­ta, ja tietenkin osa heistä osaa jopa ihan rak­en­tavasti keskustel­la maa­han­muu­ton mon­i­nai­sista seu­rauk­sista. Silti itse puolue hah­mot­tuu maa­han­muu­ton yksioikoise­na ja pop­ulis­tise­na vas­tus­ta­jana, ja sik­si moni heitä myös äänestää.

    Kan­natan sitä, että puhutaan kaik­ista kysymyk­sistä asial­in­jal­la, toisia liikaa demon­isoimat­ta. Luul­tavasti vihreätkin ovat jo hyväksyneet joi­tan uusia per­su­jen jo pitkään (kaukonäköis­es­ti tai epämääräiem­mistä syistä) ajamia muu­tok­sia suomen pako­laiskäytän­töi­hin. Ei siis aivan pelkkää sysimus­taa. Mut­ta ei silti tarvitse sanoa, että kaik­ki syyt mitä per­su­jen kan­nat­ta­jien piiris­sä jotkut epäilevät ole­van, saisi­vat vihrei­den varauk­set­toman kan­natuk­sen. Ehkä nuokin ääripäät voivat pian puhua toisilleen, muutenkin kuin leimakirvein.

    Per­sut eivät tai­da tosi­aan olla Suomen puolueista se, jota väestönkasvun ongel­mat eniten kiin­nos­ta­vat. Eivät ole siinä mielessä yksin, että näyt­tää usein siltä, että vihre­itäkään ei kiin­nos­ta (olen aiem­mis­sa kom­menteis­sani epäil­lyt tätä). Kukaties jotkut vihreästi ajat­tel­e­vat äänestävä jo per­su­ja sik­si, että saa­vat siten parem­min vastiket­ta väestönkasvun vas­tus­tamiselleen kuin vaikka­pa vihre­itä äänestämäl­lä. Eivät vihreät kovin akti­ivis­es­ti muitakaan vas­taavia asioi­ta aja, kuten vaikka­pa hiilivoiman alasajoa Suomes­sa. En väitä että per­sut oli­si­vat mikään viher­puolue nyt eikä jatkos­sa, mut­ta eivät­pä ehkä ole vihreätkään. Kan­nat­ta­masi avoin keskustelu voisi ohja­ta meitä kaikkia entistä selvem­mille raiteille.

  80. Sekä HS että Yle uuti­sis­saan 8.10.2015 ker­toi­vat Suomes­sa vierailleen Har­vard-pro­fes­sori Robert Put­namin kan­nas­ta maa­han­muut­toon. Aiem­min ( Helsin­gin Sanomat 6.6.2015: Oxfordin yliopis­ton pro­fes­sori palaut­taisi pako­laisia leirei­hin ) HS haas­tat­teli Oxford-pro­fes­sori Paul Col­lieria, joka kir­jas­saan Exo­dus nojaa vah­vasti Putnamiin.

    Maa­han­muut­tori­idan molem­mat osa­puo­let (rajat auki –leiri ja rajat kiin­ni –leiri) tun­tu­vat hyväksyvän sekä Put­namin että Col­lierin näke­myk­set. Molem­mat leir­it toki korosta­vat eri asioi­ta pro­fes­sor­ei­den kan­nan­otois­sa, mut­ta kos­ka myös Suomen viral­liseen dok­tri­ini­in sopi­mat­tomat pro­fes­sor­ei­den näke­myk­set esitel­lään molem­mis­sa val­tame­diois­sa, vir­iää toivo.

    Put­nam ja Col­lier puhu­vat siir­to­laisu­ud­es­ta, eivät tur­va­paikan­hak­i­joista, joiden oleskelu­lu­vista päätetään eri peri­aat­tein kuin siir­to­lais­ten. Pro­fes­sorien lausun­not kan­nat­taa kuitenkin lukea vas­taan­ot­tavaisel­la mielel­lä. He eivät ole kukka­hat­tuhöpöt­täjiä eivätkä nuivia.

    Put­namin esitelmää refer­oidessaan HS:n pää­toimit­ta­jakolum­nisti nos­taa kir­joituk­ses­saan Jotain van­haa, jotain uut­ta, jotain kaikille yhteistä esi­in mm. seuraavaa:

    Mitä mon­imuo­toisem­pi ympäristö, sitä pienem­pi on luot­ta­mus eri ihmis­ryh­mien välil­lä – ja yllät­täen myös eri ryh­mien sisäl­lä. Ihmisil­lä on vähem­män ystäviä, eikä yhteinen tekem­i­nen tois­t­en kanssa huvi­ta. Poli­it­ti­nen akti­ivi­su­us vähe­nee ja tele­vi­sion kat­somi­nen lisään­tyy. Ihmiset vetäy­tyvät kuoreen­sa kuin kilpikon­nat, Put­nam kuvasi suo­ma­lai­syleisölle – joka ei oikein tien­nyt, mitä ajatella.

    Put­nam toteaa Ylen mukaan, että emme voi suurten ihmis­määrien liike­hdin­nälle mitään, joten sen hoita­misek­si on löy­det­tävä oikeat poli­it­tiset ratkaisut:

    … nyt eletään muut­toli­ikkei­den, pako­laisu­u­den ja tur­va­paikan­hak­i­joiden aikaa – niin maail­mas­sa, Euroopas­sa kuin Pohjo­las­sakin. Tälle kehi­tyk­selle ei ole vaihtoehtoa

    , ja jatkaa:

    … olen ylipäätään siir­to­laisu­u­den ja mon­i­naisu­u­den kan­nal­la. Mut­ta lyhyel­lä aikavälil­lä kansal­lisen kir­jon kasvu voi heiken­tää sosi­aal­ista pääo­maa, ja tämä on Pohjo­is­maid­en ja Euroopan haaste juuri nyt.

    Put­nam muis­tut­taa lisäk­si, että kotou­tu­mi­nen ei tapah­du päivis­sä, kuukau­sis­sa eikä edes vuo­sis­sa, vaan puhutaan sukupolvista. 

    Kai­vataan siis käytän­nön maa­han­muut­topoli­ti­ikan ratkaisu­ja. Niitä antaa Col­lier Exo­dus-kir­jas­saan, jos­sa hän tarkastelee eri­laisia maa­han­muut­topoli­ti­ikan vai­h­toe­hto­ja ja niiden vaiku­tuk­sia niin maa­han­muut­ta­ji­in, kohde­maan kan­taväestöön kuin lähtömaahankin.

    Jos kohde­maa tavoit­teenaan hillitä maa­han­muut­toa vain rajoit­taa maa­han­tuli­joiden määrää sekä valikoi hei­dät kri­teer­inä se, keitä maas­sa tarvi­taan, maa­han­muut­to vähe­nee mut­ta etniset, kan­taväestöstä eril­lään pysyt­televät vähem­mistöryh­mät kas­va­vat silti hil­jalleen. Etnis­ten enklaavien sulau­tu­mi­nen kan­taväestöön on hidas­ta ja sosi­aalisen luot­ta­muk­sen ja pääo­man uudelleen­rak­en­tu­mi­nen vie vuosikym­meniä. Tämän seu­rauk­se­na hyv­in­voin­ti­val­tion sosi­aal­i­menot kasvavat.

    Col­lier soveltaa maa­han­muut­toon ekon­o­mistien ”mah­do­ton­ta kolmiy­hteyt­tä”: vapaa maa­han­muut­to, eril­lis­inä pysyvät etniset väestöryh­mät ja antelias hyv­in­voin­ti­val­tio eivät voi kaik­ki val­li­ta yhtaikaa.

    Col­lier ja Put­nam esit­tävät ratkaisuk­si poli­it­tista strate­giaa, jos­sa vauhdite­taan maa­han­tuli­javäestön inte­groi­tu­mista kan­taväestöön. Tässä on Col­lierin mukaan valit­ta­va monikul­tur­is­min ja sulau­tu­misen välil­lä (!!). Col­lierin mukaan tarkoituk­sen­mukaises­sa maa­han­muut­topoli­ti­ikas­sa juu­ri­taan koval­la kädel­lä pois kan­taväestön tuli­joi­ta kohtaan har­joit­ta­ma rasis­mi ja syr­jin­tä ja ote­taan käyt­töön Kanadan tyyli, jos­sa ei anneta muo­dos­tua alueel­lisia etnisiä enklaave­ja, ja nou­date­taan amerikkalaisen 70-luku­laisen inte­groin­tipoli­ti­ikan käytän­töjä: koulu­jen maa­han­muut­ta­jaop­pi­laiden määrälle asete­taan ylära­ja, maa­han­muut­ta­jia vaa­di­taan opet­tele­maan isän­tä­maan kieli ja sitä varten jär­jestetään ope­tus­ta sekä kan­nuste­taan yhteis­ten kansal­lis­ten ser­e­mo­ni­oiden noudattamista.

    Aivan täs­mälleen samaa sanoo Put­nam Ylen mukaan:

    – Tärkeitä ovat koulu, osal­lis­tu­mi­nen, kaupunkisu­un­nit­telu ja myös sym­bol­it. Tiedän, että mon­et euroop­palaiset pitävät hie­man huvit­ta­vana tähtilipun palvon­taa ja lip­pu­valaa, jon­ka jokainen amerikkalainen koul­u­lainen osaa. Mut­ta se otet­ti­in käyt­töön vas­ta vuon­na 1910, val­ta­van muut­toli­ik­keen aikaan. Tarkoi­tus oli ker­toa tuli­joille, että jakaes­sanne demokra­t­ian ja vapau­den ihanteet olette yhtä hyviä amerikkalaisia kuin vaikka­pa me Put­na­mit, joiden suku on elänyt tääl­lä 1640-luvul­ta lähtien.

    Osmon mainit­se­ma pikainen työl­lisymi­nen helpot­tuisi Col­lierin esit­tämäl­lä taval­la: lait­tomasti maas­sa oleskeleville annet­taisi­in vierastyöläisen sta­tus. Se mah­dol­lis­taisi työn­teon ja täy­den lail­lisen maa­han­muut­ta­jan statuk­sen saamisen myöhem­min. Vierastyöläi­nen mak­saisi vero­ja, mut­ta hänel­lä olisi vain tur­istin rajoitet­tu oikeus sote- ja hyv­in­voin­tipalvelui­hin. Lait­tomasti maas­sa oleskel­e­van halukku­ut­ta rek­isteröi­tyä vierastyöläisek­si lisäisi se, että lait­tomas­ta oleskelus­ta seu­raisi maas­ta karko­tus ilman valitusoikeutta.

    Col­lier arvelee maa­han­muut­topoli­ti­ikka­paket­tin­sa aluk­si lisäävän maa­han­pyrk­i­jöi­den määrää mut­ta myöhem­min tasoit­tuvan. Eriy­tyneet etniset enklaav­it samoin ensin kas­va­vat, mut­ta ajan mit­taan nekin vakiintuvat.

  81. Pekka T.: Olen samaa mieltä siitä, että eri­lais­ten organ­isaa­tio­ta­so­jen, oli­vat ne sit­ten kun­tia, kaupunke­ja tai mai­ta, pyrkimys oman talouten­sa tai väestön­sä kasvu­un on väärä tavoite. Ihmiskun­nan olisi syytä ja jopa korkea aika oppia, että vähem­män voi olla enemmän.

    Silti, jos yhteiskun­nal­liset vir­tauk­set vievät kohti kaupungis­tu­mista, ilman että kokon­aisväestö kas­vaa, ei sil­lä sinän­sä ole paljon tekoa väestöon­gel­man kanssa. Se, onko ilmiö muista syistä hyvä vai huono, on sit­ten eril­lisen keskustelun paikka.

    Aivan, samaa mieltä. Kaupungis­tu­mi­nen on eril­lisen keskustelun paik­ka. Se yleinen (usein vihrei­den) väite, että kaupungeis­sa asum­i­nen (ehkä jopa sinne siirtämi­nen) olisi luon­non­suo­jelulli­nen tavoite, ei sekään kestä päivän­val­oa. Itse uusien asun­to­jen rak­en­t­a­mi­nen on jo sinän­sä tuhoisaa toim­intaa. Isol­ta osalta kyse on myös kil­pailus­ta mah­tavu­ud­es­ta ja oman talouden (ja kulu­tuk­sen) kasvun mak­si­moimis­es­ta kaupunki­in muut­ta­jien osalta.

    Ihmis­ten kokon­ais­mukavu­u­den kannal­ta vähem­män voi tosi­aan olla enem­män. (tuo “vähem­män” sisältää siis enem­män puh­das­ta luon­toa, vähemän saastei­ta ja enem­män ihanaa elämää kil­pakasvuähkyn sijaan)

    1. Juho Laatu’
      Alan kyl­lästyä noi­hin aivan maut­tomi­in väit­teisi­in esimerkik­si väestön SIIRTÄMISESTÄ kaupunkei­hin. Niin paljn halukkai­ta tuli­joi­ta on, ettei ketään tarvitse siirtää, kaik­ki eivät sen sijaan pääse vaik­ka haluaisivat.

  82. Osmo Soin­in­vaara:
    San­ot siis, että suo­ma­lais­ten syn­tyvyys nousee,kun tänne tulee soma­le­ja, joil­ta suo­ma­laiset oppi­vat käyttäytymistä?

    Osmo — nyt kyl­lä yrität työn­tää min­un kir­joit­ta­mak­seni sel­l­aista, mitä tek­stistä ei löy­dy. Ei liene aivan niitä kor­rek­teimpia argumentointitapoja.

    1. Osmo Soin­in­vaara:
      San­ot siis, että suo­ma­lais­ten syn­tyvyys nousee,kun tänne tulee soma­le­ja, joil­ta suo­ma­laiset oppi­vat käyttäytymistä?

      Osmo – nyt kyl­lä yrität työn­tää min­un kir­joit­ta­mak­seni sel­l­aista, mitä tek­stistä ei löy­dy. Ei liene aivan niitä kor­rek­teimpia argumentointitapoja.

      Osmo Soininvaara:
      San­ot siis, että suo­ma­lais­ten syn­tyvyys nousee,kun tänne tulee soma­le­ja, joil­ta suo­ma­laiset oppi­vat käyttäytymistä?

      Osmo – nyt kyl­lä yrität työn­tää min­un kir­joit­ta­mak­seni sel­l­aista, mitä tek­stistä ei löy­dy. Ei liene aivan niitä kor­rek­teimpia argumentointitapoja.

      Minus­ta sinä san­ot näin tässä:

      Tai sit­ten muut­ta­jat tuo­vat oman kult­tuurin­sa mukanaan, ja nopean väestönkasvun ongel­ma lev­iää niillekin alueille, jos­sa se on jo saatu hallintaan. Merkke­jä tästä jälkim­mäis­es­tä on olemassa.

      Jos pop­u­laa­ti­ol­la A on syn­ny­in­maas­saan korkeampi syn­tyvyys kuin suo­ma­laisil­la Suomes­sa, hei­dän muut­tamisen­sa Suomeen ei voi lisätä maail­man väestönkasvua ellei hei­dän oma syn­tyvyyten­sä nouse Suomes­sa siitä, mitä se oli hei­dän syn­ny­in­maas­saan tai elleivät he opetan tapo­jaan suo­ma­laisille. Minä tulk­it­sen sin­un tarkoit­ta­neen jälkim­mäistä, kos­ka ensim­mäistä et ainakaan argumentoinut.

  83. “isos­sa kuvas­sa aika mitättömiä” 

    Joo. Mut­ta ter­ror­istien teoil­la on selvä inten­tio, liiken­neon­net­to­muuk­si­in syyl­listynei­den (useim­miten) ei. Eli ver­taus ei ole validi.

  84. Osmo Soin­in­vaara: San­ot siis, että suo­ma­lais­ten syn­tyvyys nousee, kun tänne tulee soma­le­ja, joil­ta suo­ma­laiset oppi­vat käyttäytymistä?

    Nim­imerk­ki ceterum censeo saat­toi sisäl­lyt­tää arvioon­sa sen mah­dol­lisu­u­den, että kan­taväestön käyt­täy­tymi­nen säi­lyy ennal­laan, mut­ta maa­han­muut­to­taus­taisil­la on korkeampi syntyvyys.

    1. Sel­l­aista tietoa ei kyl­lä ole, että maa­han­muut­ta­javäestön syn­tyvyys nousisi sen ansioista, että he muut­ta­vat län­si­mai­hin, jois­sa pienet per­heet ovat nor­mi. Väite vaatii läh­teen tai se julk­iste­taan humpuukiksi.

  85. Osmo Soin­in­vaara:
    Hedelmäl­lisyys­lu­vut ovat Helsingis­sä alem­pia kuin muual­la maas­sa, vaik­ka syn­tyvyys onkin kor­fkeal­la. Se siis viit­taa siihen, että muut­ta­mi­nen Helsinki­in pienen­tää parheen lapsilukua.

    Tuos­sa syy seu­raus? Esitän, että Helsinki­in hakeu­tuu per­heitä jot­ka eivät suun­nit­tele kovin mon­taa las­ta. Jokaisen elol­lisen olen­non kus­tan­nus on käsikädessä asum­isti­hey­den kanssa. Aikuinen, lap­si, koira ja hevo­nen. Kaikkien lukumäärä per talousyk­sikkö kas­vaa mitä väl­jem­pää. Jois­sakin tapauk­sis­sa (sika­far­mari) se voi ollakin syy. Myös hevo­nen vie paljon tilaa vaik­ka ei hai­sisikaan. Eli sekin on syy. Mut­ta ihmiset? Ei kai Osmo her­ra­nen aika sentään 🙂

  86. Sepi: Kun pide­tään mus­lim­it mus­limei­den seassa, varmis­te­taan että suo­ma­laiset tavat ja käytän­teet eivät ainakaan tartu.

    Olisiko parem­pi tapa ottaa “adoptio”-käytännöt käyt­töön ja mak­saa jol­lain vira­nomais­pros­es­sil­la valikoiduille vapaae­htois­per­heille / henkilöille kotout­tamis­tukea siitä hyvästä, että he otta­vat elätet­täväk­seen ja kotoutet­tavak­seen tuli­jan tai perheen?

    Kuukausit­tain vaik­ka sata­sia kor­vaus­ta siitä hyvästä, että majoit­taa tyhjään vierashuoneeseen tuli­jan ja opet­taa tälle kieltä ja paikallisia tapo­ja. Vaa­timuk­se­na se, että voi ottaa tuli­jat mukanaan töi­hin ja opet­taa näille siel­lä taito­ja joiden avul­la nämä voivat työl­listyä tai jotain muu­ta vas­taavaa. Joku voinee jatkaa ideointia?

    Juuri näin. Aikoinaan Oulu­un tuli aika paljon Viet­namin venepako­laisia, mon­et per­heinen­sä ja jopa kolme sukupolvea yhdessä. Sil­loin syn­tyi kai uteliaisu­ud­es­ta liike, jon­ka seu­rauk­se­na mon­elle tuli­japer­heelle löy­tyi täältä kum­miper­he, yleen­sä aviopari, jol­ta lapset oli­vat läht­e­neet maail­malle. Mitään rahal­lista tukea ei siinä liikkunut.

    Viet­nami­lais­ten kotou­tu­mi­nen on Oulun seudul­la sujunut käsit­tääk­seni kohta­laisen hyvin. 

    Nyt uusia tuli­joi­ta on Suomes­sa niin paljon, että vas­taa­va toim­inta tavoit­taisi vain mur­to-osan heistä, mut­ta ehkä idea toimisi vieläkin. Siis että nimeno­maan per­heille yritet­täisi­in löytää suo­ma­lainen kummiperhe.

  87. Tero Tolo­nen: Ter­ror­istien ja ter­ror­is­min tavoite on luul­tavasti se, että me kok­isimme sitä samaa vihaa ja pelkoa mitä he kokevat.

    Suut­tumiseen on toki kaikil­la oikeutus,

    Sinä sen­tään annat luvan suut­tua. Se on aika paljon enem­män mitä yleen­sä annetaan myö­den meille väärää mieltä oleville. Muuten kir­joituk­sesi käsit­teli sitä, että ter­rori-iskut ovat niin mität­tömiä, että ei tarvitse tehdä mitään ja senkuin vain eletään kuten ennenkin.

    Minus­ta aivan käsit­tämätön asenne. Suomes­sa on totut­tu yli­huole­hti­vaan hol­houk­seen joka ikisessä asi­as­sa ja on vaik­ka mitä tur­vamääräyk­siä. Nyt sit­ten ter­ror­is­min edessä tode­taan, että sitä nyt vain tapahtuu.

    Minä olen edelleen sitä mieltä, että min­ul­la on oikeus sanoa ihmi­sistä, jot­ka murhaa­vat mui­ta aivan mitä tahansa. Ja min­ul­la on myös oikeus olla vähän pirun epälu­u­loinen niitä ihmisiä kohtaan, jot­ka tuos­ta kult­tuurista tulevat.

    Te muut voitte men­nä per­fo­mans­sei­hinne ker­tomaan kuin­ka teil­lä on unel­ma, mut­ta min­ul­la on mielestäni täysi oikeus ker­toa ole­vani eri mieltä, ilman että kimp­pu­u­ni käy­dään ties mil­lä leimakirvein.

  88. Määkin pyöräilen:
    Hie­man aiheen vier­estä, mut­ta lie­nee läh­es ain­oa kana­va mul­la kysyä asi­aa tähän mus­limei­hin ja maa­han­muut­toon suo­peasti suhtautuvilta.

    Olen aivan pirun paljon näh­nyt taas toito­tus­ta siitä, että vihalle ei saa antaa val­taa, ketään ei saa tuomi­ta ja emme saa pelätä.

    Mitä ihmettä oikein pitää tapah­tua, että olisi lupa olla vihainen? Minä ainakin olen vihainen ja minä myös pelkään ihan pirusti mus­lim­iter­ror­istien ensim­mäistä iskua Suomeen. Se on vain ajan kysymys. 

    Älkää tulko kero­maan mulle, että min­ul­la ei ole lupa noi­hin tun­teisi­in ja en saisi mis­sään tapauk­ses­sa kir­joit­taa siitä. Siinä kun ilmapi­iri menee ikäväk­si. Sel­l­aista ikävää viha­puhet­ta kun ei saisi olla missään.

    Min­ua ei oikein kauheasti jak­sa kiin­nos­taa ikävä ilmapi­iri, vaan lähin­nä ihan konkreet­ti­nen tur­val­lisu­us, joka on pahasti uhat­tuna tätä menoa. Ja ain­oa mitä kon­sen­sus­poli­itikot ja media jak­saa jauhaa, että ei ole mitään hätää. Kaik­ki on ok.
    No ei ole.

    Saa pelätä. Minäkin pelkään. Mut­ta mik­si pelkäät juuri mus­lim­iter­ror­is­te­ja? Maail­ma on vääräl­lään pelon aihei­ta, joten mik­si noukkia sieltä vain yksi? Järkevästi ajatellen ne muut pelon­ai­hert ovat vielä paljon suurempia.

    Tuomi­takin saa, ja kyl­lä minäkin tuomit­sen Pari­isin ter­ror­istien teot. Mut­ta ei pidä tuomi­ta kaikkia mus­limei­ta, sil­lä ter­ror­is­tit ovat hei­dän joukos­saan vain pieni joukko. Ne mus­lim­it, jot­ka myös tuomit­se­vat tuol­laiset pahat teot, ovat mei­dän puolellamme. 

    Viha puolestaan on ongel­malli­nen tunne, sil­lä sen kaut­ta har­voin saavute­taan mitään hyvää. On help­po viha­ta kaikkia pahantek­i­jöitä, ter­ror­is­te­ja, koulu­am­pu­jia, mui­ta murhaa­jia ja pahoin­pitelijöitä, raiskaa­jia jne. Sel­l­aisia tun­tei­ta nousee var­maan mei­dän kaikkien mieleen. Vihan sijas­ta kan­nat­taisi kuitenkin yrit­tää ratkaista nämä ongel­mat, mieluiten jo ennal­ta. Siihen puolestaan tarvi­taan ymmär­rystä niistä syistä, jot­ka tekoi­hin ovat johta­neet. Ja siihen aut­taa avoin keskustelu.

    Itse maa­han­muut­tokysymys nykyisel­lä voimal­laan on aivan var­masti suuri ongel­ma eikä siihen ole help­po­ja ratkaisu­ja. Koet­takaamme vält­tää kuitenkin vihaa, sil­lä se yleen­sä vain pahen­taa tilannetta.

    Nim­imerk­ki Määkin pyöräilen antoi taval­laan kiitok­sen Osmo Soin­in­vaar­alle siitä, että tässä blo­gis­sa jopa erim­ieliset pää­sevät keskustele­maan. Yhdyn kiitoksiin.

    Sivulli­nen voisi kuvitel­la, että tässä blo­gis­sa val­lit­sisi vihrey­delle myötämieli­nen hyminä. Näin ei ole, vaan yllät­tävän moni keskustelijoista käy kovin hyökkäävästi vihre­itä ja jopa Soin­in­vaaraa itseään kohtaan. Ihail­ta­van hyvin hän sitä kestää. Taitaa olla Suomes­sa ainutlaatuista.

  89. Anna-Liisa: Piil­isikö hyvin hoide­tuis­sa leireis­sä, jos sel­l­aisia oikeasti on, jopa ratkaisun siemen kriisiin?

    Ei vaiku­ta toden­näköiseltä kos­ka leirien asukkaat oli­si­vat edelleen vain nettosaajia.

    Ekon­o­misti Paul Romer on kehitel­lyt aja­tus­ta char­ter cities ‑kon­sep­tista, ja jotkut sen soveltamis­es­ta Lähi-Itään. Voisi toimi­akin riit­tävil­lä soti­laal­lisil­la turvatakuilla.

  90. Ratio­naalisen ja oikeu­den­mukaisen Kiinan vuo­sisa­ta kyl­lä tulee ole­maan tämä.

  91. Osmo Soin­in­vaara: Eööet tuo tähän kun­nol­lista lähdet­tä, väitän, että tuo on kyh­llä silkkaa roskaa. San­ot siis, että suo­ma­lais­ten syn­tyvyys nousee,kun tänne tulee soma­le­ja, joil­ta suo­ma­laiset oppi­vat käyttäytymistä?
    Päin­vas­tainen kyl­lä pitää paikkansa. Uudessa koti­maas­sa syn­tyvyys yleen­sä vähän ajan kulut­tua las­kee, kun opi­taan maan tavoille ja pan­naan tytöt koulu­un ja yliopistoihin.

    Mis­tä sinä tiedät pako­lais­ten moti­iveista mitään? Jos olet itse hyvän­tah­toinen ihmi­nen, joka uskoo ihmisen ole­van pohjim­mil­taan hyvä, niin se ei vält­tämät­tä päde kaikkiin.

    Gaddafikin sanoi, että val­lataan Euroop­pa syn­tyvyy­del­lä. Entä jos mus­lim­ien tavoite on val­la­ta Eurooppa? 

    Jos tässä on jotain hyvää, niin kai joku voi tun­tea vahin­go­niloa hyv­in­voin­tiy­hteiskun­na kaa­tu­mis­es­ta. Samaa sys­teemiähänä kan­nat­ta­vat myös liberaalit.

  92. “On päivän sel­b­vää, että olo­ja pako­laisleireil­lä oli halvem­paa paran­taa kuin ottaa pako­laisia enem­män kuin kyetään kun­nol­la kotout­ta­maan. Lisäk­si pitäisi paran­taa olo­ja mais­sa jo ennen kuin olot kehit­tyvät sel­l­aisik­si, että pako­laiskia alkaa syn­tyä. Suomen hal­li­tus on nyt kuitenkin lin­jan­nut, että kum­mas­takin näistä kohteista ote­taan rahaa pois.”

    Juuri näin.

    Suomen hal­li­tus ja EU ovat olleet onnet­toman hitai­ta reagoimaan YK:pakolaisviraston pyyn­töi­hin resurssoi­da hei­dän toimintaansa.
    Per­su­jen logi­ik­ka on tässä asi­as­sa ihan käsittämätön.

  93. Mik­si muuten poi­s­tat lib­er­al­is­mia kri­ti­soivia asial­lisia kir­joituk­sia? Et tai­da itsekään enää uskoa siihen?

    1. Kun puhutaan maa­han­muu­tos­ta, joutuu pois­ta­maan kir­juoituk­sia, kos­ka kir­joit­ta­jien tyyli muut­tuu alatyylisek­si tai esitetään toi­sista loukkaavia väit­teitä, jot­g­ka ovat ilmi­selvästi epä­tosia. En ymmär­rä, mik­si maa­han­muut­toasi­at tekevät ihmi­sistä tyh­miä ja halpamaisia.

  94. No omas­sa viestis­säni ei kyl­lä ollut mitään alatyylistä eikä siinä kri­ti­soitu edes maa­han­muut­ta­jia, vaan lib­er­aale­ja. Lisäk­si vies­ti­ni point­ti on näkyvis­sä kaikkial­la, kun kuun­telee lib­er­aalien puhetta.

  95. En esitä tätä tote­na, mut­ta siir­to­laisu­u­den aiheut­ta­maa globaalia väestönkasvua voisi ajatel­la niin että lähtöalueil­la väestö on alueen kan­tokykyyn näh­den koko ajan ns. tapis­sa, ja län­si­mai­hin muut­ta­vat tekevät tilaa uudelle väestölle ja samal­la lisäävät teol­lisu­us­maid­en muuten vähenevää väestöä.

  96. Osmo Soin­in­vaara:
    Osmo Soin­in­vaara: San­ot siis, että suo­ma­lais­ten syn­tyvyys nousee,kun tänne tulee soma­le­ja, joil­ta suo­ma­laiset oppi­vat käyttäytymistä?

    Osmo – nyt kyl­lä yrität työn­tää min­un kir­joit­ta­mak­seni sel­l­aista, mitä tek­stistä ei löy­dy. Ei liene aivan niitä kor­rek­teimpia argumentointitapoja.

    Osmo Soin­in­vaara: San­ot siis, että suo­ma­lais­ten syn­tyvyys nousee,kun tänne tulee soma­le­ja, joil­ta suo­ma­laiset oppi­vat käyttäytymistä?

    Osmo – nyt kyl­lä yrität työn­tää min­un kir­joit­ta­mak­seni sel­l­aista, mitä tek­stistä ei löy­dy. Ei liene aivan niitä kor­rek­teimpia argumentointitapoja.

    Minus­ta sinä san­ot näin tässä:

    Jos pop­u­laa­ti­ol­la A on syn­ny­in­maas­saan korkeampi syn­tyvyys kuin suo­ma­laisil­la Suomes­sa, hei­dän muut­tamisen­sa Suomeen ei voi lisätä maail­man väestönkasvua ellei hei­dän oma syn­tyvyyten­sä nouse Suomes­sa siitä, mitä se oli hei­dän syn­ny­in­maas­saan tai elleivät he opetan tapo­jaan suo­ma­laisille. Minä tulk­it­sen sin­un tarkoit­ta­neen jälkim­mäistä, kos­ka ensim­mäistä et ainakaan argumentoinut.

    Jos ryh­män A syn­tyvyys on esimerkik­si 5 ker­taa ryh­män B syn­tyvyys, ja ryh­män A jäseniä muut­taa ryh­män B asuma-alueille, ryh­män A asuma-alueen syn­tyvyys nousee. Ei siinä tarvi­ta mitään muu­tok­sia kum­mankaan ryh­män käyt­täy­tymisessä. Jos ryh­mä A ei voi enää kas­vaa alku­peräisel­lä asuma-aleel­laan, mut­ta levit­täy­tyy muille alueille, se kyl­lä lisää maail­man väestönkasvua, kos­ka alku­peräisel­lä alueel­la kasvua ei voisi tapah­tua rajo­jen tul­tua vastaan.

  97. Oletko Osmo huo­man­nut, että saatat ehkä elää vielä kesäa­jas­sa, tai sit­ten olet ehkä ajas­tamme edel­lä (!), vai miten on muuten mah­dol­lista, että viimeinen tek­stisi kir­joit­tamisa­jak­si on merkat­tu “… kir­joit­ti 15.11.2015 kel­lo 21:54”, kun oman, melko hyvin ajas­sa ole­van kel­loni mukaan se on nyt vas­ta n. 21:34?

  98. Osmo Soin­in­vaara:
    Kun puhutaan maa­han­muu­tos­ta, joutuu pois­ta­maan kir­juoituk­sia, kos­ka kir­joit­ta­jien tyyli muut­tuu alatyylisek­si tai esitetään toi­sista loukkaavia väit­teitä, jot­g­ka ovat ilmi­selvästi epä­tosia. En ymmär­rä, mik­si maa­han­muut­toasi­at tekevät ihmi­sistä tyh­miä ja halpamaisia.

    Osit­tain johtunee kir­joit­ta­jien tyh­myy­destä ja hal­pa­maisu­ud­es­ta, osit­tain turhau­tu­mis­es­ta keskustelu­un jon­ka lähtöko­htana on kyseenalais­ta­mat­to­mia isme­jä velvol­lisu­ud­estamme mak­saa velka­amme valkoisen miehen rikoksista.
    Osit­tain netin luon­teesta kansakun­nan ves­san­seinänä, kos­kee kaikkia aihei­ta jois­sa esitetään mielip­iteitä, esim. taan­noises­sa karp­pauskeskustelus­sa käytet­ti­in vastapuoles­ta kovaa kieltä tap­pouhkauk­sil­la ryyditettynä.

  99. jok­eri: Entä jos mus­lim­ien tavoite on val­la­ta Eurooppa? 

    Kat­so Lähi-Itää. Näyt­tääkö siltä, että 1) ‘mus­lim­it’ on jokin yht­enäi­nen ryh­mä tai 2) ko. ‘mus­lim­it’ kykenevät laa­jamit­taiseen, pitkäjän­teiseen ja suun­nitel­tu­un toimintaan?

  100. Osmo Soin­in­vaara:
    Juho Laatu’
    Alan kyl­lästyä noi­hin aivan maut­tomi­in väit­teisi­in esimerkik­si väestön SIIRTÄMISESTÄ kaupunkei­hin. Niin paljn halukkai­ta tuli­joi­ta on, ettei ketään tarvitse siirtää, kaik­ki eivät sen sijaan pääse vaik­ka haluaisivat.

    Min­ulle kel­paa mikä tahansa sopi­va sana. Vaikka­pa “siir­tyvät”. Kri­ti­soin tässä vain halua kas­vat­taa väestöä. En väitä, että esi­in­ty­isi jotain henkilö­ta­son pakot­tamista. Ihmiset siir­tyvät, ja jol­lain voi olla halu saa­da hei­dät siir­tymään. Halukkai­ta tuli­joi­ta löy­tyy var­masti vaik­ka pari miljoon­aa, jos sen ver­ran halu­taan. Kai hom­ma pelaa niin, että te kun­nal­ispoli­itkot kaavoitat­te lisää asun­to­ja halu­a­manne määrän, ja muut­ta­jat sit­ten siir­tyvät itse oma-aloit­teis­es­ti niihin.

    1. Jos kat­somme, kuin­ka paljon ylimääräistä kun­nat ovat kaavoit­ta­neet, Kau­ni­ais­ten jäl­keen Helsin­ki on ihan var­masti kaavoit­tanut vähiten ilmaa. Suomes­sa kaavoite­tu­ille ton­teille mah­tu­isi 20 miljoon­aa ihmistä asumaan. Helsinkiä ei voi syyt­tää liias­ta kaavoit­tamis­es­ta. Yleen­sä on syytet­ty päinvastaisesta

  101. Osmo Soin­in­vaara: os pop­u­laa­ti­ol­la A on syn­ny­in­maas­saan korkeampi syn­tyvyys kuin suo­ma­laisil­la Suomes­sa, hei­dän muut­tamisen­sa Suomeen ei voi lisätä maail­man väestönkasvua ellei hei­dän oma syn­tyvyyten­sä nouse Suomes­sa siitä, mitä se oli hei­dän syn­ny­in­maas­saan tai elleivät he opetan tapo­jaan suomalaisille.

    Hm… Kyl­lä se lisää, sil­lä lap­sikuolleisu­us on edelleenkin Suomes­sa pienem­pi kuin hei­dän kotimaissaan.

    Maa­han­muut­ta­jien ja kan­taväestön väli­nen ero häviää käytän­nössä yhden sukupol­ven, eli n. 30 vuo­den aikana.

    Olen edelleen sitä mieltä, että 80% ongelmista häipy­isi, jos maa­han­muut­ta­jatn päästet­täisi­in töi­hin. Ei vaan onnis­tu, kos­ka liitot.

  102. Osmo Soin­in­vaara: Jos pop­u­laa­ti­ol­la A on syn­ny­in­maas­saan korkeampi syn­tyvyys kuin suo­ma­laisil­la Suomes­sa, hei­dän muut­tamisen­sa Suomeen ei voi lisätä maail­man väestönkasvua … … …

    Ymmärsin ceterum censeon kom­mentin niin, että hän tarkoit­ti Suomen väestönkasvua.

  103. Osmo Soin­in­vaara:
    Jos pop­u­laa­ti­ol­la A on syn­ny­in­maas­saan korkeampi syn­tyvyys kuin suo­ma­laisil­la Suomes­sa, hei­dän muut­tamisen­sa Suomeen ei voi lisätä maail­man väestönkasvua ellei hei­dän oma syn­tyvyyten­sä nouse Suomes­sa siitä, mitä se oli hei­dän syn­ny­in­maas­saan tai elleivät he opetan tapo­jaan suomalaisille. 

    Voi se, jos muut­to tänne joko kas­vat­taa syn­tyvyyt­tä alku­perä­maas­sa tai vähen­tää kuolleisu­ut­ta siel­lä. Toisin sanoen, väestö siel­lä joko ei vähene muut­toa vas­taavasti (Malthus­lainen raja tulee vas­taan myöhem­min) tai jopa kas­vaa lisä­tien­estien takia.

    En sano, että näin on, mut­ta en pitäisi sitä myöskään mahdottomana. 

    Soma­lian väk­iluku oli 6.3 miljoon­aa kun ensim­mäiset soma­lit tuli­vat tänne ja nyt 11 miljoon­aa. CIA fact­book näyt­tää sanoa­van, että rahan­si­ir­rot Soma­li­aan oli­si­vat suu­ru­udeltaan 70% maan BKT:sta viral­lisil­la vai­h­tokurs­seil­la ja tois­t­en tieto­jen mukaan 40% väestöstä on niistä riippuvaisia.

    Toinen asia on sit­ten, että per capi­ta kulu­tus­ta­so on ahtaas­sa Helsin­gin kaupun­gin vuokra-asun­nos­sakin globaal­isti aika korkea.

  104. Tero Tolo­nen:

    Maail­man­laa­juis­es­ti liiken­teessä kuolee noin 1.200.000 ihmistä eli yli miljoona ihmistä joka vuosi. Siis joka vuosi, teemme mitä tahansa, ensi vuon­na kuolee jälleen noin miljoona ihmisiä liikenneonnettomuuksissa:

    Mitä sit­ten? Jo ihan mediaani-äo:lla pitäisi ymmärtää tahal­lisen ter­ror­i­teon ja yleen­sä tahat­toman liiken­neon­net­to­muu­den filosofinen ero. 

    Näitä kah­ta kuole­man aiheut­tavaa asi­aa ei voi, saa ja pidä verrata.

  105. Osmo Soin­in­vaara: Jos pop­u­laa­ti­ol­la A on syn­ny­in­maas­saan korkeampi syn­tyvyys kuin suo­ma­laisil­la Suomes­sa, hei­dän muut­tamisen­sa Suomeen ei voi lisätä maail­man väestönkasvua ellei hei­dän oma syn­tyvyyten­sä nouse Suomes­sa siitä, mitä se oli hei­dän syn­ny­in­maas­saan tai elleivät he opetan tapo­jaan suomalaisille.

    Kyl­lä, mut­ta muut­toli­ike voi mah­dol­lis­taa väestönkasvun jatku­misen, kun “hotspotin” kasvun rajat eivät tule vas­taan. Ver­taa kalas­tuk­seen: kalaste­tuis­sa vesis­sä use­ampi poika­nen pystyy kas­va­maan aikuisek­si ja kan­ta ei pienenekään niin paljon kuin voisi luulla.

    Lainaan vielä Mr. Tragedy of the Com­mon­sia, Gar­rett Hardinia:

    We will make no progress with pop­u­la­tion prob­lems, which are a root cause of both hunger and pover­ty, until we deglob­al­ize them. Pop­u­la­tions, like pot­holes, are pro­duced local­ly, and, unlike atmos­pher­ic pol­lu­tion, remain local unless some peo­ple are so unwise as to glob­al­ize them by per­mit­ting pop­u­la­tion excess­es to migrate into the bet­ter-endowed coun­tries. Marx’s for­mu­la, “to each accord­ing to his needs” is a recipe for nation­al suicide.

    Sit­ten on vielä tämä pari muu­ta jut­tua. Ihmiset län­si­mais­sa, minä mukaan lukien, eivät halua mus­limei­ta tai kehi­tys­maalaisia lähelleen. Älä kuun­tele hyves­ig­naloin­tia (jeesustelua), kat­so segregaatiota.

    Toisek­seen, ihmis­ten päästämi­nen kalli­isi­in mai­hin pas­sat­tavak­si on hem­metin kallista. Ruot­sis­sa menee pari mil­jar­dia pelkästään tänä vuon­na saa­pu­vien 30 k yksin­saa­pu­van alaikäisen huoltamiseen. UNHCR:n bud­jet­ti on siinä 6 mil­jardin paikkeil­la. YK:n koko human­i­taari­nen bud­jet­ti (ml. katas­trofi­avut ym.) oli ainakin tiis­tain Ylen uutis­ten mukaan n. 20 G€.

    1. Olli 2
      Ehdin jo pan­na tämän viestin roskako­ri­in, kuten olen tehnyt monille tätä samaa asi­aa julis­taville kir­joituk­sille, mut­ta päätin kuitekin julka­ista sen, kos­ka tämä kir­joi­tus kristallisoi aate­su­un­tansa koko sisäl­lön. Osoit­taa­han se, että tämä aate­su­un­ta tähtää laa­jamit­taisi­in kansan­murhi­in nälkäkuolemien kautta.Tätä itse kuikin tutkiskelkoon sydämessään.

  106. Osmo Soin­in­vaara:
    Jos kat­somme, kuin­ka paljon ylimääräistä kun­nat ovat kaavoit­ta­neet, Kau­ni­ais­ten jäl­keen Helsin­ki on ihan var­masti kaavoit­tanut vähiten ilmaa. Suomes­sa kaavoite­tu­ille ton­teille mah­tu­isi 20 miljoon­aa ihmistä asumaan. Helsinkiä ei voi syyt­tää liias­ta kaavoit­tamis­es­ta. Yleen­sä on syytet­ty päinvastaisesta

    Helsin­ki voisi halutes­saan pudot­taa uuden kaavoit­tamisen jon­nekin nol­lan tun­tu­maan. Vihreät ovat Helsingis­sä merkit­tävä voima, joka voisi lait­taa väestön kas­vat­tamiselle stopin.

    1. Mik­si Helsin­gin pitäisi pudot­taa kaavoitus nol­lan tasolle? Mitä hvää siitä seu­raisi. Pitäisikö muidenkin kun­tien? Koko Suo­mi raken­nuskiel­toon? Et kan­nat­tanut sisäisiä passe­ja, mut­ta raken­nuskiel­to Helsingis­sä vas­taisi kyl­lä sisäisiä passe­ja. Ja pakko muut­toa nille hlsinkiläisille, jot­ka ovat Helsingis­sä syn­tyneet? Eteen­päin Pol Potin viitoit­ta­maa tietä?
      Ajatuk­sesi vaatisi todel­la hyviä perusteluja.
      Jos tuhan­net ihmiset halu­a­vat muut­taa Helsinki­in, mikä poikeus yhteiskun­nal­la on se estää? Men­nään todel­la kauas län­si­maisen yhteriskun­nan peri­aat­teeista, juos val­tio alk­jaa säädel­lä, mis­sä on lupa asua.

  107. Pekka T.: Saa pelätä. Minäkin pelkään. Mut­ta mik­si pelkäät juuri mus­lim­iter­ror­is­te­ja? Maail­ma on vääräl­lään pelon aihei­ta, joten mik­si noukkia sieltä vain yksi? Järkevästi ajatellen ne muut pelon­ai­hert ovat vielä paljon suurempia.

    Mä voin puhua muista pelon­ai­heista aivan vapaasti eikä kukaan tule urputtamaan.
    Tästä yhdestä asi­as­ta ei tule mitään muu­ta kuin hymis­te­lyä enkä suo­raan sanoen jak­sa enää kuun­nel­la jokaisen ter­rori-iskun jäl­keen puolustuspuheita.

    Juuri nyt Suomes­sa ja koko Euroopas­sa on tilanne pääl­lä tämän kan­sain­vael­luk­sen kanssa eikä saa­da aikaisek­si yhtään mitään edes sen hal­lit­semisek­si. Poli­itikko­ja saa sen­tään haukkua ihan vapaasti. Luulin ettei edel­listä hal­li­tus­ta huonom­paa voisi tul­la. Olin väärässä. Kaikkein pahin­ta on, että ei ole ole­mas­sa mitään kokoon­panoa, mikä voisi toimia. Kaik­ki puolueet ovat näyt­täneet täy­del­lisen surkeutensa.

  108. Tapio: Olen edelleen sitä mieltä, että 80% ongelmista häipy­isi, jos maa­han­muut­ta­jatn päästet­täisi­in töi­hin. Ei vaan onnis­tu, kos­ka liitot.

    Eivät ne maa­han­muut­ta­jatkaan pyhäl­lä hen­gel­lä elä vaan rahaa hekin tarvit­se­vat elämiseen.

    Ihmi­nen on saman­lainen tuotan­tovä­line kuin konekin eli ihmisel­läkin on minimikäyttökustannus.Jos palk­ka ei kata sitä niin ei kata noi­ta klu­ja niin ei ihmi­nen tule töihin

    Jostain syys­tä talous­te­o­reetikoil­la on käsi­tys, että ihmi­nen voi jous­taa palka­s­sa nollaan ??

    Jos tuo minim­i­t­u­lo on alle tuon min­imin niin eipä ketään saa töihin . 

    Ja kun ihmi­nen on sosi­aa­li­nen eläin niin tuon min­imin päälle on kyet­tävä laji­tyyp­il­liseen har­ras­tamiseeneli tarvi­raan omaa aikaa ja rahaa sitä varten

    Ja nykyaikana ihmisil­lä on paljon velvoit­tei­ta ja ne eivät jos­ta esim vuokra tai lainan­mak­su ei ole joustavaa

    Ei Indone­si­as­sa, Sri Lankas­sa , Pak­istanis­sa , Keni­as­sa etc ketään saanut töi­hin alle tuon min­imin , vaik­ka min­imi­palkkalait oli­si­vat sen sallineet.

    Näis­sä mais­sa asu­taan suurper­heis­sä, mon­ta sukupolvea ja lähisuku­laisia yhdessä, joten joku on töis­sä ja saa tuloa perusjuttuihin

    Suomes­sa seu­raus olisi ryhtymi­nen rikol­lisek­si sil­lä pikkurikok­sista tuskin karkotetaan.

    Kan­ta­suo­ma­lai­sis­takin moni han­kki­u­tuu vanki­laan talvek­si, siel­lä saa ruuan, asun­non, vaat­teet ja voi jotain har­ras­taakin .Eri­tyis­es­ti 50–60-70-luvuilla, kun sosi­aal­i­tur­va oli huono niin vanki­lat oli­vat täyn­nä a‑sosiaalisia .

    Tuo palkko­jen polkem­i­nen on vain elämästä vier­aan­tunei­den märkä uni, sen seu­rauk­set ovat paljon ikäväm­mät ja kalli­im­mat kuin hyödyt.

    Maa­han­muut­ta­jien kohdal­la se voi johtaa radikalisoi­tu­miseen, niin Lon­toon, Madridin tai Pari­isin ter­ror­iteko­jen tek­i­jäjoukko kos­tuu laa­jasti maas­sasyn­tyneistä, jot­ka ovat koke­neet urake­hi­tyk­sen nousseen pystyyn etnisen taus­tan vuoksi

  109. Osmo Soin­in­vaara:
    Mik­si Helsin­gin pitäisi pudot­taa kaavoitus nol­lan tasolle? Mitä hvää siitä seu­raisi. Pitäisikö muidenkin kun­tien? Koko Suo­mi raken­nuskiel­toon? Et kan­nat­tanut sisäisiä passe­ja, mut­ta raken­nuskiel­to Helsingis­sä vas­taisi kyl­lä sisäisiä passe­ja. Ja pakko muut­toa nille hlsinkiläisille, jot­ka ovat Helsingis­sä syn­tyneet? Eteen­päin Pol Potin viitoit­ta­maa tietä?
    Ajatuk­sesi vaatisi todel­la hyviä perusteluja.
    Jos tuhan­net ihmiset halu­a­vat muut­taa Helsinki­in, mikä poikeus yhteiskun­nal­la on se estää? Men­nään todel­la kauas län­si­maisen yhteriskun­nan peri­aat­teeista, juos val­tio alk­jaa säädel­lä, mis­sä on lupa asua.

    Sanois­in että Suomel­la ja suo­ma­laisil­la on velvol­lisu­us muiden mukana olla kiihdyt­tämät­tä väestönkasvua. Minä pitäisin hyvänä tavoit­teena myös västönkasvun kään­tämistä lievästi laske­vaan suuntaan.

    Samat sään­nöt koske­vat kaikkia Suomen kuntia.

    Kuten jo totesin, asukkaan houkut­telem­i­nen naa­purikunnal­ta ei ole yhtä suuri syn­ti kuin väestön kas­vat­ta­mi­nen syn­tyvyy­den kaut­ta tai ulko­mail­ta haal­i­mal­la (lähet­tämät­tä vas­taavaa määrää omia asukkai­ta muualle), kos­ka keskenäisessä siirtelyssä väestön määrä ei kasva.

    En määräisi raken­nuskiel­toa, mut­ta sopisin mielel­läni puoluei­den kanssa siitä, että Suomen väestömäärää ei enää kas­vate­ta. Tämä todennköis­es­ti johtaisi Helsin­gin nyky­isi­i­in suun­nitelmi­in ver­rat­tuna pienem­pään rak­en­tamis­tarpeeseen. Vaik­ka Helsin­ki ei kaavoit­taisi, Helsinkin voisi yhä muut­taa, sil­lä asukask­ier­to ei pysähty­isi. Asun­to­jen hin­nat var­mas­tikin nousisivat.

    En aset­taisi mitäään rajoituk­sia sille, mil­lä paikkakun­nil­la ihmiset saa­vat Suomes­sa asua.

  110. Dia­logue is a way of observ­ing, col­lec­tive­ly, how hid­den val­ues and inten­tions can con­trol our behav­iour, and how unno­ticed cul­tur­al dif­fer­ences can clash with­out our real­iz­ing what is occur­ring. It can there­fore be seen as an are­na in which col­lec­tive learn­ing takes place and out of which a sense of increased har­mo­ny, fel­low­ship and cre­ativ­i­ty can arise. 

    To see the whole truth, you must not be in a state of con­flict between ‘what is’ and a moti­va­tion as to ‘what should be’. What should be is always an illu­sion, which pre­vents you from look­ing at what is … Con­flict frag­ments the mind, and is there­fore incom­pat­i­ble with a state of under­stand­ing, in which the mind sees a totality. 

    In dia­logue it is nec­es­sary that peo­ple be able to face their dis­agree­ments with­out con­fronta­tion and be will­ing to explore points of view to which they do not per­son­al­ly sub­scribe. If they are able to engage in such a dia­logue with­out eva­sion or anger, they will find that no fixed posi­tion is so impor­tant that it is worth hold­ing at the expense of destroy­ing the dia­logue itself … What is essen­tial is that each par­tic­i­pant is, as it were, sus­pend­ing his or her point of view, while also hold­ing oth­er points of view in a sus­pend­ed form and giv­ing full atten­tion to what they mean.

    It’s a learn­ing exper­i­ment for those of us inter­est­ed in try­ing to under­stand why we could behave so bad­ly when we know bet­ter and have the best of inten­tions. The spir­it of Dia­logue is one of free play, a sort of col­lec­tive dance of the mind that, nev­er­the­less, has immense pow­er and reveals coher­ent pur­pose. Once begun it becomes a con­tin­u­ing adven­ture that can open the way to sig­nif­i­cant and cre­ative change.

    David Bohm

    Nation­al­ism makes bru­tal and destruc­tive wars inevitable. The idea of peace between nations is mean­ing­less. The very exis­tence of a nation implies a state of mind that makes war unavoid­able in the long run. And politi­cians, along with their fol­low­ers, are like drunk­en peo­ple, whose minds are befud­dled with clouds of illu­sions. They don’t real­ly see what they are doing. Ther same applies to cul­ture, reli­gions and beliefs.

  111. Osmo Soin­in­vaara: Osoit­taa­han se, että tämä aate­su­un­ta tähtää laa­jamit­taisi­in kansan­murhi­in nälkäkuolemien kautta.

    Virheel­listä ajat­telua. Kiinalaiset ymmär­sivät viimeistään 1970-luvulle tul­taes­sa että:
    — paikalliset väestönkasvuon­gel­mat eivät ole globalisoitavissa
    — kiinalais­ten ei sal­li­ta merk­it­sevässä määrin muut­taa parem­min toimeen­tule­vi­in maihin
    — naa­puri­maat län­si­maista tai Neu­vos­toli­itos­ta puhu­mat­takaan eivät halua kiinalaisia lähelleen (siis sel­l­aises­sa mit­takaavas­sa jol­la olisi merkitystä)

    Reali­teet­tien tun­nist­a­mi­nen ja hyväksymi­nen johti ensin asen­nemuu­tok­seen ja myöhem­min ennen­näkemät­tömään syn­tyvyy­den sään­nöste­lyyn. On hyvin toden­näköistä että täl­lä mind­setin muu­tok­sel­la estet­ti­in laa­jamit­tainen kansan­murha nälkäkuolemien kautta.

    Mitä nopeam­min afrikkalaiset oival­ta­vat saman kuin kiinalaiset viitisenkym­men­tä vuot­ta sit­ten, sitä parem­pi. Ymmärtämistä ei edesauta moral­isti­nen kiukut­telu siitä kuin­ka maail­ma toimii väärin ja epäoikeudenmukaisesti.

  112. anon­il­li: Kat­so Lähi-Itää. Näyt­tääkö siltä, että 1) ‘mus­lim­it’ on jokin yht­enäi­nen ryh­mä tai 2) ko. ‘mus­lim­it’ kykenevät laa­jamit­taiseen, pitkäjän­teiseen ja suun­nitel­tu­un toimintaan?

    Kat­so itse lähi-Itää. Kan­nat­taako mei­dän tuo­da lähi-itä tänne?

  113. Pitkäl­lä aikavälil­lä maail­mas­sa voi olla vain yksi kult­tuuri, mut­ta nykyi­nen maa­han­muut­tonopeus tuhoaa Euroopan. Nykyi­nen tilanne on arvo­val­tatais­telua poli­itikko­jen välil­lä, jos­ta tulee hirveitä seurauksia.

  114. Osmo,

    Kri­ti­soit nähdäk­seni aiheesta ja asial­lis­es­ti Helsin­gin seudun yhteiskun­tarak­en­teen hajau­tu­mista ja sen aiheut­ta­maa taakkaa ympäristölle. Tuleeko yhteiskun­tarak­en­teen hajau­tu­misen seu­rausten hallinta ole­maan helpom­paa tilanteessa jos­sa Suomes­sa on enem­män vai vähem­män ja van­hempaa väestöä?

    Siir­to­laisu­u­den tuo­ma väestönkasvu vie meiltä pois his­to­ri­al­lisen mah­dol­lisu­u­den alkaa reip­paasti vähen­tämään län­si­maid­en kulu­tuk­ses­ta johtu­vaa ympäristökuor­mi­tus­ta aika lail­la kivuttomasti,

    Kyl­lä, globaalia vas­tu­u­ta tulee kan­taa — avus­ta­mal­la human­itääristä ja kehi­tysy­hteistyötä mah­dol­lisim­man kus­tan­nuste­hokkain tavoin. Väestön­si­ir­rot työt­tömäk­si län­si­mai­hin eivät ole ratkaisu. Vähän koulutet­tua työvoimaa vaa­tivia töitä ei juuri ole eikä varainkaan ole tulossa.

  115. Ris­to:Toinen asia on sit­ten, että per capi­ta kulu­tus­ta­so on ahtaas­sa Helsin­gin kaupun­gin vuokra-asun­nos­sakin globaal­isti aika korkea.

    JOs pako­laiset tule­vat vain kulueräk­si, niin hei­dän vaiku­tus globaal­isti on juurikin päin­vas­tainen. Jos pako­laiset vain vievät resursse­ja, mut­ta eivä käy töis­sä, lop­putule­ma on kokon­aisku­lu­tuk­sen vähen­e­m­i­nen Suomessa.

    Tulon­si­ir­rot ja ylläpi­to pitää näet aina mak­saa veroil­la ja verot vähen­tävät taloudel­lista toimeli­aisu­ut­ta. Vaik­ka eräät tahot toisin väit­tävät, niin Suomen talous ei lähde sil­lä nousu­un, että jae­taan rahaa työt­tömille tai työ­markki­noiden ulkop­uolel­la oleville.

    Mikäli tuli­jat työlistyvät, kulu­tus­ta­so voi nous­sa paljonkin. 

    Joo joo: Osit­tain johtunee kir­joit­ta­jien tyh­myy­destä ja hal­pa­maisu­ud­es­ta, osit­tain turhau­tu­mis­es­ta keskustelu­un jon­ka lähtöko­htana on kyseenalais­ta­mat­to­mia isme­jä velvol­lisu­ud­estamme mak­saa velka­amme valkoisen miehen rikoksista.

    Kyl­lä se johtuu “mamukri­itikoiden” (lue: rasistien) idi­o­tismista. Nimit­täin sitä ide­olo­giaa voisi ajaa vähän viisaam­minkin kuin öyhöt­tämäl­lä netissä.

    Ja mitä tulee tuo­hon iänikuiseen val­i­tuk­seeen valkoisen miehen taakas­ta ja muus­ta, niin se ei pidä enää paikkansa. On tot­ta että ennen, suun­nilleen sitä aikaa kun Hal­la-aho oli blo­gisti eikä poli­itikko, tilanne oli julk­isu­udessa juuri tuo. Eipä ole kyl­lä enää. 

    Miten edes voit väit­tää että lähtöko­h­ta on tuol­lainen, kun hal­li­tuk­ses­sa istuu puolue, jon­ka kansane­dus­ta­jat ihan omien sano­jen­sakin mukaan tais­tel­e­vat monikult­tuurisu­ut­ta vas­taan? Ei se ole valkoisen miehen taakkaa, jos joku kir­joit­taa ettei täl­laisen ter­ror­i­teon jäl­keen pidä alkaa vihaa­maan pako­laisia ter­ror­is­teina. Jos joku nykyään kir­joitaa noin julkises­ti, saa ton­nin son­taa rasis­teil­ta. Jos epäi­lyt­tää ovatko imm­moset ja kump­pan­it oikeasti rasis­te­ja, niin ei tarvitse kuin käy­dä vilkaise­mas­sa minkälaista keskustelua hei­dän kan­nat­ta­jat käyvät hei­dän omil­la face­book-sivuil­laan ja kuin­ka he oikein lietso­vat sitä.

    Tätä taus­taa vas­rten on todel­la kum­m­mallista, kuin­ka eräät tahot otta­vat lähtöko­hdak­si ja ‑ismik­si sen, ettei suomes­sa ole rasis­mia, eikä varsinkaan perus­suo­ma­lainen voi olla rasisti, eikä edes fasisti. Ei vaik­ka kannnat­taisi ilmi­selvästi fasis­tista jär­jestöä. Tämä kieltämi­nen menee joil­lakin niin pitkälle, että edes jotkut perus­suo­ma­laiset eivät hyväksy edes KKK-kaa­puara­sis­min ilmentymäksi:

    https://twitter.com/JukkaWallin/status/647464963825602560

  116. “Onko inten­tion vuok­si kuol­lut kuolleem­pi kuin liiken­neon­net­to­muudessa kuollut?” 

    Mis­s­a­s­it pointin. Mieti vaikka­pa sitä, mik­si esimerkik­si kuole­man­tuot­ta­muk­ses­ta tuomi­taan lievem­min kuin murhas­ta, niin olet jäljillä.

  117. Osmo Soin­in­vaara:
    Mik­si Helsin­gin pitäisi pudot­taa kaavoitus nol­lan tasolle? Mitä hvää siitä seu­raisi. Pitäisikö muidenkin kun­tien? Koko Suo­mi raken­nuskiel­toon? Et kan­nat­tanut sisäisiä passe­ja, mut­ta raken­nuskiel­to Helsingis­sä vas­taisi kyl­lä sisäisiä passe­ja. Ja pakko muut­toa nille hlsinkiläisille, jot­ka ovat Helsingis­sä syn­tyneet? Eteen­päin Pol Potin viitoit­ta­maa tietä?
    Ajatuk­sesi vaatisi todel­la hyviä perusteluja.
    Jos tuhan­net ihmiset halu­a­vat muut­taa Helsinki­in, mikä poikeus yhteiskun­nal­la on se estää? Men­nään todel­la kauas län­si­maisen yhteriskun­nan peri­aat­teeista, juos val­tio alk­jaa säädel­lä, mis­sä on lupa asua. 

    Eikö yhteiskun­ta, mm. kaavoitus ja virkaval­ta jo säätele tuo­ta? (Mm. liiketi­lat ja toimis­tot, sekä van­ha esimerk­ki teltat & liikenneympyrät.)

    Jos vaikkapa15 miljoon­aa maa­han­muut­ta­jaa halu­aa muut­taa juuri Helsinki­in, pitääkö hei­dät vain ottaa avo­sylin vas­taan ja muut­taa itse (alta pois) Turku­un? Kuka tuol­laisen joukon majoit­taa ja elät­tää, ja heille asun­not rak­en­taa, jos Emman, Evan ja Osmon verora­hat eivät siihen kaik­keen yllät­täen riitäkään? (Lähtö­mais­saan saat­taa muut­toa tänne suun­nitel­la jopa vielä kymme­nen ker­taa suurem­pi joukko.) 

    Ongel­mana tässä on se, että mikä on voin­ut onnis­tua yhdelle tai sadalle (maa­han­muut­ta­jalle), ei enää yllät­täen onnis­tu, jos tuli­jamäärä läh­tee kas­va­maan rajat­ta. Ehkä jokainen maa­han­muut­ta­ja ajat­telee asi­aa vain oma­l­ta kannal­taan. Kokon­aisu­us on kuitenkin myös tärkeä, ellei peräti tärkeämpi asia. Kasvul­la on käsit­tääk­seni myös rajansa, ellei sit­ten kyse ole maail­mankaikkeu­den laa­jen­e­mis­es­ta ulkoavaruuteen!

    Kyl­lä yhteiskun­nal­la (ja veron­mak­sajil­la) tulee olla tarvit­taes­sa jonkin­lainen kon­trol­li siihen vent­ti­ili­in, jol­la tuli­joiden määrää sääde­tään. Nyt alkaa nähtävästi tuo­hon olla tarvetta …

  118. Määkin pyöräilen kir­joit­ti 16.11.2015 kel­lo 0:42:

    Tästä yhdestä asi­as­ta ei tule mitään muu­ta kuin hymis­te­lyä enkä suo­raan sanoen jak­sa enää kuun­nel­la jokaisen ter­rori-iskun jäl­keen puolustuspuheita.

    Kyl­lähän se noin on täl­laisenkin wishy-washy-leirien-keskel­lä-oli­jan näkökul­mas­ta. (Leirien keskel­lä on kur­ja olla sikäli että ei saa ryh­mään kuu­lu­misen ja hyväksymisen palk­in­toa vaan haukku­ja kaik­ista suunnista. 😀 )

    Kyseessä on Job-ilmiö: vankku­ma­ton­ta vakau­mus­ta eivät tapah­tu­mat eikä ympäröivä maail­ma heilu­ta. Jos itse joutuu uhrik­si, syyt löy­tyvät siitä että ei ole osan­nut toimia oikein. Dialo­gi on turhanaikaista. Menisitkö Jeho­van todis­ta­jien todis­tusti­laisu­u­teen virit­tämään dialo­gia jumalan olemassaolosta? 

    Ilmiön konkreet­tisia esimerkke­jä on somen kaikukam­mio tul­vil­laan. Hyväksymistä lähen­televää ymmär­rystä Pari­isin iskuille löy­tyy kan­ta­suo­ma­lais­ten ymmärtäjien fb-ryh­mis­sä, ja iskua vääräl­lä taval­la sure­vat ryh­män jäsenet hauku­taan kovasanais­es­ti. ”Kri­it­tisen” leirin uhomölinäsi­ipi pilkkaa törkeän rasis­tis­es­ti kaikkea, mitä tp-hak­i­jana maa­han tul­lut tekee – mikään kotou­tu­mi­nen ei kel­paa. Vas­takkaisten ääripäi­den reak­tioiden samankaltaisu­us hätkähdyttää.

  119. “Tämä kieltämi­nen menee joil­lakin niin pitkälle, että edes jotkut perus­suo­ma­laiset eivät hyväksy edes KKK-kaa­puara­sis­min ilmentymäksi:”

    Kysymyshän on siitä, mitä teon kat­so­taan edus­ta­van. Edustiko kaa­puhep­pu itseään ja nuoru­u­den type­r­yyt­tään vai jotain muuta?

    Ver­taa tilan­net­ta siihen, että islami­lainen kali­faat­ti hyökkäsi län­si­maista elämän­ta­paa vas­taan. Lausun­nos­saan islami­lainen kali­faat­ti siteerasi suo­raan Koraa­nia, Islamin pyhää kir­jaa, ja tek­i­jät huu­si­vat iskiessään “Allah, islamin jumala on suurin!”

    Mon­et kuitenkin väit­tävät, ettei näi­den ter­ror­istien perus­teel­la pidä tehdä tulk­in­to­ja islamista.

    Ei kai se nyt niinkään voi men­nä, että teolle annetaan merk­i­tys sen mukaan, kuin­ka se palvelee omia tarkoitusperiä.

  120. Rajatarkas­tuk­set pitäisi palaut­taa takaisin koko EU-alueelle, olisi pitänyt jo aikapäiviä sit­ten. Eivät rajatarkas­tuk­set rehellis­ten ihmis­ten vapaa­ta liikku­vu­ut­ta estä, rikol­lista ja muu­ta liikku­vu­ut­ta kylläkin.

    1. Rajatar4kastukset vaikeut­ta­vat jokapäiväistä elämää siel­lä, mis­sä raja menee vaikka­pa läpi kaupun­gin. Tornion lin­ja-autoase­ma taitaa olla Ruotsin puolel­la. Jos halu­aa men­nä bus­sil­la Kemi­in, pitäisi käy­dä rajatarkas­tuk­sen läpi kak­si ker­taa. Tätä paljon sekavampia rajo­ja on Euroop­pa täynnä.

  121. tuen mak­sa­ja: Mitä sit­ten? Jo ihan mediaani-äo:lla pitäisi ymmärtää tahal­lisen ter­ror­i­teon ja yleen­sä tahat­toman liiken­neon­net­to­muu­den filosofinen ero. 

    Jos ajatel­laan, että ter­ror­is­mi on jol­lain tasol­la tahal­lista toim­intaa, niin täl­löin se on vas­taus johonkin. Esimerkik­si Ran­skan iskut oli­vat kos­to Ran­skan pom­mi­tuk­si­in Syyriassa.

    Toisaal­ta, kun kat­soo vaikka­pa pohjo­is­maista ter­ror­is­min his­to­ri­aa, niin ei tääl­lä juuri näe sem­moista ilmiötä kuin jihadis­mi — meil­lä on kyl­lä paljon ääri­oikeis­to­laista viharikol­lisu­ut­ta, mut­ta varsi­nais­es­ti maa­han­muut­toon liit­tyvää ei ole.

    Jos tämä on siis maa­han­muut­ta­jien “vas­tus” niin mielestäni se ker­too vain siitä, että Suo­mi on ollut hyvä maa maa­han­muut­ta­jille tul­la ja asua. He eivät ole läht­e­neet virit­telemään pom­me­ja tänne.

    Jos ajatel­laan että ter­ror­is­mi on tahalli­nen teko, niin siinä on se ongel­ma, että sen vält­tämi­nen on myös mei­dän kaikkien yhteisel­lä vas­tu­ul­la. Eli jos kyse ei ole täysin sat­tuman­varais­es­ta tapah­tu­mas­ta, niin täl­löin luul­tavasti se miten me toim­imme vaikut­taa myös siihen kuin­ka paljon ja mil­laisia asioi­ta tääl­lä tapahtuu.

    Nythän oli juuri uuti­nen, että Irak­i­laiset maa­han­mut­ta­jat ilmoit­ti­vat, että jos he havait­se­vat jotain jihadis­te­ja, he pyrkivät heti ilmoit­ta­maan vira­nomaisille näistä. Se oli mielestäni osoi­tus siitä, mitä tarkoit­taa tuo “yhteis­vas­tuu”.

    Samal­la taval­la mielestäni pitäisi toimia myös niiden kan­taväestöön kuu­lu­vien, jot­ka havait­se­vat että joku kaveripi­iris­sä mah­dol­lis­es­ti suun­nit­telee jotain anark­istista toim­intaa — täm­möis­es­tä havain­nos­ta pitäisi uskaltaa ilmoit­taa polisiille.

  122. Mau­r­izio: Tulon­si­ir­rot ja ylläpi­to pitää näet aina mak­saa veroil­la ja verot vähen­tävät taloudel­lista toimeli­aisu­ut­ta. Vaik­ka eräät tahot toisin väit­tävät, niin Suomen talous ei lähde sil­lä nousu­un, että jae­taan rahaa työt­tömille tai työ­markki­noiden ulkop­uolel­la oleville.

    Ei val­tio revi eikä pol­ta keräämiään verovaro­ja, jokainen cent­ti palaa kulutukseen

    Ja vielä varmem­min kuin jos se olisi jäänyt alku­peräiselle ansait­si­jalle , joka voisi pistää sen sukan varteen.

    Kun val­tio palaut­taa jokaisen keräämän­sä euron yksi­tyiseen kulu­tuk­seen niin kansan ostovoima säi­lyy entisellään.

    Teo­ri­as­sa joku voi vähen­tää vero­tuk­sen vuok­si työn­tekoa ja ansait­semista, mut­ta markki­na­t­alous on siitä haus­ka, että joku toinen täyt­tää aina aukon eikä aukkoa jää.

    Etenkin kun työt­tömiä on 500000 ja vajaakuor­mal­la ole­via yrit­täjiä 100000

  123. Osmo Soin­in­vaara: Osoit­taa­han se, että tämä aate­su­un­ta tähtää laa­jamit­taisi­in kansan­murhi­in nälkäkuolemien kautta.Tätä itse kuikin tutkiskelkoon sydämessään.

    Ole­tan että Soin­in­vaara on lukenut nuo kak­si kir­jaa, jois­sa kuvataan hyvin ihmis­ten kollek­ti­ivista tyh­myyt­tä ympäristön­sä ja itsen­sä tuhoamisessa:

    https://en.wikipedia.org/wiki/A_Short_History_of_Nearly_Everything
    https://en.wikipedia.org/wiki/Collapse:_How_Societies_Choose_to_Fail_or_Succeed

    Afrikan väestönkasvu on sitä luokkaa, että nälkäkuolemat tapah­tu­vat joka tapauk­ses­sa. Kyse on enää vain nopeud­es­ta ja mit­takaavas­ta, jol­la ne tapah­tu­vat. Niin on käynyt ihmisille kaut­ta historian.

    Voimme ottaa Euroop­paan 50 miljoon­aa muslimia/afrikkalaista. Tun­temamme Euroop­pa muut­tuu his­to­ri­ak­si, ja nälkäkuolemat tapah­tu­vat siitä huolimatta.

    Voimme lait­taa rajat kiin­ni ja ummis­taa silmät. Nälkäkuolemat tapah­tu­vat siitä huolimatta.

    Voimme sotia koko lähi-Idän ja pohjois-Afrikan laa­ju­udelta, lai­va­ta ruokaa ja resursse­ja, ja nälkäkuolemat tapah­tu­vat siitä huolimatta.

    Ain­oa keino saavut­taa jonkin­lainen tas­apaino, on lait­taa rajat kiin­ni suurten kult­tuuriero­jen välil­lä, kunnes nämä kult­tuu­rit kykenevät elämään aidos­sa sopusoinnussa. 

    Nykyi­nen kan­sain­vael­lus ei toi­mi, se vain tuo sisäl­lis­so­dat ja etniset puhdis­tuk­set taas Eurooppaan.

  124. “niin täl­löin luul­tavasti se miten me toim­imme vaikut­taa myös siihen kuin­ka paljon ja mil­laisia asioi­ta tääl­lä tapahtuu” 

    Suo­rat sodan­julis­tuk­set ja/tai aggres­siot sik­seen, mut­ta siir­rät siis _nykytilanteessakin_ vas­tu­u­ta suo­ma­laisille siitä, että joku muu saat­taisi halu­ta pom­mit­taa mei­dät kier­toradalle? Aika säälit­tävää apolo­getismia, ei voi muu­ta sanoa. Vai onko tämä ken­ties jonkin­lainen uude­naikainen, tun­neä­lykäs, ekotiedosta­va ja valais­tunut ver­sio White Man’s Bur­denista tai jotain?

  125. “Onko inten­tion vuok­si kuol­lut kuolleem­pi kuin liiken­neon­net­to­muudessa kuollut?” 

    PS. Niin ja jol­let sä Osmo todel­lakaan tajua (tai väl­itä taju­ta) mikä ero on liiken­neon­net­to­muuk­sien ja ter­ror­iteko­jen uhreil­la, niin turha kai se mun on isolle miehelle perus­moraali- tai hieno­tun­teisu­ussään­töjä opet­ta­maankaan lähteä. Mut­ta häm­mästel­lä voi silti…

    1. Kysymys on siitä, kumpaa kan­nat­taa enem­män pelätä. Ter­ror­isti toivoo, että pelkäät ter­ror­is­tia enem­män, vaik­ka se ei olekaan rationaalista.

  126. O.S: “Tyhjiä asun­to­ja Suomes­sa on syr­jäseuduil­la run­saasti, mut­ta työtä siel­lä ei oikein ole. Kasvukeskuk­sis­sa on työtä, mut­ta ei asuntoja.”

    Eikös tässäkin tilanteessa olisi ollut parem­pi pitää koko Suo­mi asut­tuna ? Siis hajaut­tamis­poli­ti­ikkaa keskit­tämisen tilalle ?

    Onko Soini­vaaran hen­gen­heimo­laiset nyt valmi­ita sub­ven­toimaan maaseu­tu­ja tur­va­paikan­hak­i­joiden asut­tamises­sa ja työl­listämisessä ? Suurkaupungeil­la­han menee Suomes­sa niin hyvin. Vrt. Kaupunkien voit­to ‑man­i­festi.

    Voinko toimit­taa kotikaupunk­i­ni tilinu­meron Helsin­gin talousosastolle? 

    Nyt alus­sa val­tio mak­saa tur­va­paikan­hak­i­joiden aiheut­ta­mat kulut, mut­ta ei pitkään.

  127. Määkin pyöräilen: Mä voin puhua muista pelon­ai­heista aivan vapaasti eikä kukaan tule urputtamaan.
    Tästä yhdestä asi­as­ta ei tule mitään muu­ta kuin hymis­te­lyä enkä suo­raan sanoen jak­sa enää kuun­nel­la jokaisen ter­rori-iskun jäl­keen puolustuspuheita.

    Juuri nyt Suomes­sa ja koko Euroopas­sa on tilanne pääl­lä tämän kan­sain­vael­luk­sen kanssa eikä saa­da aikaisek­si yhtään mitään edes sen hal­lit­semisek­si. Poli­itikko­ja saa sen­tään haukkua ihan vapaasti. Luulin ettei edel­listä hal­li­tus­ta huonom­paa voisi tul­la. Olin väärässä. Kaikkein pahin­ta on, että ei ole ole­mas­sa mitään kokoon­panoa, mikä voisi toimia. Kaik­ki puolueet ovat näyt­täneet täy­del­lisen surkeutensa.

    Tuskin kukaan urput­taa siitä, jos pelkäät ter­ror­is­mia. Sen sijaan siitä, jos ilmoi­tat mus­lim­iter­ror­is­min takia vihaavasi mus­lime­ja, voi monikin urput­taa. Viha kun yleen­sä pahen­taa asioi­ta, ja eri­tyis­es­ti jos se ei kohdis­tu pelkästään paho­jen teko­jen tek­i­jöi­hin, vaan samal­la koko uskontokuntaan.

    Toisaal­ta mei­dän kaikkien on viisas­ta hyväksyä se, että mon­et ihmiset vain ovat eri mieltä kanssamme. Joku voi jopa koet­taa ymmärtää ter­ror­iteko­jen taus­to­ja eikä vain huu­taa pahaa oloaan maail­malle. Minus­ta se on viisaut­ta, vaik­ka minäkin tuomit­sen Pari­isin ter­ror­i­teot äärim­mäisen jyrkästi.

    Mikä olisi “hymis­te­lyn” vai­h­toe­hto? Tuomi­ta viat­tomat, kos­ka he sat­tuvat kuu­lumaan samaan kansaan, rotu­un tai uskon­tokun­taan kuin ter­ror­is­tit? Siitä “oikeud­es­ta” ei selviäisi meistä kukaan, sil­lä jokaises­sa ihmis­ryh­mässä on yksilöitä, jot­ka ovat lan­gen­neet pahoi­hin tekoihin. 

    Euroopan pako­laisongel­man vakavu­ud­es­ta ja Suomen hal­li­tusten kyvyt­tömyy­destä tehdä vaikei­ta päätök­siä olen kanssasi samaa mieltä.

  128. Toiv­ot­tavasti ei mene liikaa aiheesta sivu­un, mut­ta kuten tänään YLE uuti­soi, niin Isis rahoit­taa toim­intansa lähin­nä Syyr­i­as­ta pump­paa­mal­laan öljyl­lä. Noin 40musd per kk.

    Miten tämä on mah­dol­lista? Eikö tämän öljyn ostamista ole sank­tioitu? Osta­jathan suo­raan ja yksiselit­teis­es­ti rahoit­ta­vat maail­man­laa­juista terrorismia.

  129. Juho Laatu:
    Per­sut eivät tai­da tosi­aan olla Suomen puolueista se, jota väestönkasvun ongel­mat eniten kiin­nos­ta­vat. Eivät ole siinä mielessä yksin, että näyt­tää usein siltä, että vihre­itäkään ei kiin­nos­ta (olen aiem­mis­sa kom­menteis­sani epäil­lyt tätä). Kukaties jotkut vihreästi ajat­tel­e­vat äänestävä jo per­su­ja sik­si, että saa­vat siten parem­min vastiket­ta väestönkasvun vas­tus­tamiselleen kuin vaikka­pa vihre­itä äänestämäl­lä. Eivät vihreät kovin akti­ivis­es­ti muitakaan vas­taavia asioi­ta aja, kuten vaikka­pa hiilivoiman alasajoa Suomes­sa. En väitä että per­sut oli­si­vat mikään viher­puolue nyt eikä jatkos­sa, mut­ta eivät­pä ehkä ole vihreätkään. Kan­nat­ta­masi avoin keskustelu voisi ohja­ta meitä kaikkia entistä selvem­mille raiteille.

    Noh noh, älä nyt sen­tään liioit­tele. Vaik­ka moni meistä onkin turhau­tunut, kun vihreät keskit­tyvät enem­män sosi­aalipoli­it­tisi­in kysymyk­si­in kuin varsi­naisi­in ympäristöa­sioi­hin, puhu­mat­takaan väestönkasvun tor­ju­mis­es­ta, niin eivät per­sut tässä suh­teessa ole taa­tusti yhtään parem­pi vai­h­toe­hto. Kyl­lä vihreät näitä asioi­ta sen­tään enem­män aja­vat kuin persut.

    Toinen turhan lev­o­ton ajatuk­sesi oli tuol­la myöhem­min, kun ehdotit että Helsin­ki voisi pudot­taa uuden kaavoit­tamisen jon­nekin nol­lan tun­tu­maan. Ei moi­ses­sa yhteiskun­nan kehi­tyk­sen vas­taises­sa toimen­piteessä olisi mitään järkeä. Ei väestöon­gel­ma noin ratkea.

  130. Mau­r­izio:
    “niin täl­löin luul­tavasti se miten me toim­imme vaikut­taa myös siihen kuin­ka paljon ja mil­laisia asioi­ta tääl­lä tapahtuu” 

    Suo­rat sodan­julis­tuk­set ja/tai aggres­siot sik­seen, mut­ta siir­rät siis _nykytilanteessakin_ vas­tu­u­ta suo­ma­laisille siitä, että joku muu saat­taisi halu­ta pom­mit­taa mei­dät kiertoradalle? 

    Tarkoi­tan sitä, että jos me kohtelemme tänne saa­pu­via oikeu­den­mukaises­ti, meil­lä on oikeus odot­taa samaa myös heiltä.

    Se mitä tapah­tui Ran­skas­sa on surullista. Ei mei­dän ärtymyk­semme silti auta asi­aa — kuten Jaakko Hämeen-Antti­la, joka on tutk­in­ut tämän­tyyp­pis­ten kon­flik­tien his­to­ri­aa kir­joit­ti, ain­oa tapa tais­tel­la ääriryh­miä vas­taan on viedä niiltä kannatus.

    Täl­lä het­kel­lähän pom­mit moukaroi­vat lähi-itää län­si­maid­en toimes­ta — osa syyt­tää siitä Yhdys­val­to­ja sik­si, että se aloit­ti sodan Irakia vas­taan, osa syyt­tää länt­tä, osa Venäjää, jotkut Turkkia siitä että se ei tee mitään tai häir­it­see Kur­de­ja. Sil­lävälin heimot käyvät sotaa keskenään ja se aloit­taa taas uuden kos­ton kier­teen. Eräs Ran­skalainen kom­men­toi MTV3:n uuti­sis­sa, että Ran­skan uudet iskut eivät tee hänen oloaan tur­val­lisem­mak­si, kos­ka se tekee ter­ror­is­teistä entistä vihaisem­pia. Itse uskon, että iskut var­masti het­kel­lis­es­ti lamaut­ta­vat, mut­ta pidem­mäl­lä aikavälil­lä ne eivät poista varsi­naista ongelmaa.

    Emme me voi suo­raa vaikut­taa, mut­ta toki meil­lä voi olla mielipi­de ja voimme varautua asioi­hin, lisätä tiedustelua ja yhteistyötä. Ja antaa tuki omille poli­it­tisille päät­täjille, jot­ka näin tekevät. 

    Olen itsekin miet­tinyt, että meneekö tilanne siihen, että ISIS:iä vas­taan on pakko kerätä kan­sain­vä­li­nen koali­tio, joka käy maasotaa.

    Ongel­mana vain on se, mitä RUK:ssa koulut­ta­jana toimin­ut ja Lähi-Idässä työsken­nel­lyt majurimme kuvasi siten, että siel­lä sotaa käy­dään niin että päiväl­lä ollaan toril­la myymässä hedelmiä ja illal­la ote­taan joku rän­nin­pätkä talonkul­mal­ta ja ammu­taan raket­ti rajan yli. Eli on todel­la vaikea tun­nistaa sitä kuka on viholli­nen ja kuka ei. Vas­ta kun ter­ror­is­tit kokoon­tu­vat isom­mik­si osas­toik­si tai lähtevät liik­keelle ne voidaan var­muudel­la erot­taa siviiliväestöstä.

  131. Jotkut tääl­lä jankut­ta­vat väestönkasvus­ta niin kuin 90-luvul­la kon­sanaan. Väestönkasvu on tot­takai val­ta­va ongel­ma. Siinä ei ole mitään uut­ta ja sen kaik­ki jo tietävät. Niin kuin ei ole siinäkään, että aina löy­tyy joitain, jot­ka fan­ta­sioi­vat väestönkasvun pysäyt­tämis­es­tä kulku­tau­tien tai nälän­hädän tai muun joukko­tuhon avulla.

    Mielestäni on kuitenkin itses­tään selvää, että ihmiskun­nan tulee tavoitel­la mah­dol­lisim­man laa­jaa hyv­in­voin­tia kaikkialle maail­maan, sen sijaan, että yrit­täisimme tur­va­ta vain oman napamme. Vai onko todel­la joukko­tuhon toivom­i­nen ja kylvämi­nen jonkun mielestä hienom­pi idea? 

    Ja jos vielä ihmiskun­nan his­to­ri­aa mietitään, niin eikös kuolonkatas­trofien jäl­keen ole yleen­sä seu­ran­nut kah­ta kauheampi väestönkasvu?

    Väestönkasvulle tosi­aan pitää tehdä jotain, ja se jotain on uskoak­seni nais­ten ase­man paran­t­a­mi­nen. Olen sel­l­aises­sa käsi­tyk­sessä, että keskimääräisel­lä nige­ri­alais­lap­si­mor­si­amel­la on tuskin kovinkaan paljon päätän­tä­val­taa oman kehon­sa suh­teen. Jos naiset (ja lapset!) saisi­vat maail­mas­sa oikeasti itse päät­tää har­ras­ta­vatko sek­siä, mil­loin, mis­sä iässä ja käytetäänkö ehkäisyä, iso osa väestöon­gel­mas­ta olisi ratkaistu. 

    Naisen ase­maa paran­netaan mm koulu­tuk­sel­la. Sen etu ei ole pelkästään tieto­jen ja taito­jen kart­tumi­nen, vaan koulun käyn­ti ihan konkreet­tis­es­ti viivästyt­tää naimisi­in menoa ja siten las­ten saan­tia. Nais­ten ase­maa edis­tetään jopa niinkin nau­ret­ta­van yksinker­taiselta kuu­lostaval­la taval­la kuin rak­en­ta­mal­la lukit­tavia ves­so­ja koului­hin ja kyli­in! Tai tekemäl­lä koulu/työmatkoista tur­val­lisem­pia ja nopeampia. Lisäti­etoa: https://www.unicef.fi/unicef/tyomme-paakohteet/koulutus/

    Onnek­semme syn­tyvyys on jo useis­sa maail­mankolkissa laskussa. 

    Pakolli­nen dis­claimer: En tarkoi­ta hyv­in­voin­ti- sanal­la ole­tusar­vois­es­ti län­si­maista kulutuskulttuuria.

  132. “Tarkoi­tan sitä, että jos me kohtelemme tänne saa­pu­via oikeu­den­mukaises­ti, meil­lä on oikeus odot­taa samaa myös heiltä.” 

    Keiltä ‘heiltä’? Sotketko asioi­ta tarkoituk­sel­lis­es­ti rin­nas­ta­mal­la ISIS:n ja tänne tule­vat pako­laiset — ja ole­tat mei­dän saa­van ISIS:ltä tyyli- ja tekni­ikkapis­teitä, kos­ka kohtelemme pako­laisia asial­lis­es­ti? Vai kuvit­teletko oikeasti ISIS:n ja pako­lais­ten ole­van jotenkin sama asia? 

    Apolo­getismil­ta haiskah­taa, sanon minä edelleen. 

    “Olen itsekin miet­tinyt, että meneekö tilanne siihen, että ISIS:iä vas­taan on pakko kerätä kan­sain­vä­li­nen koali­tio, joka käy maasotaa.” 

    Lisää Pari­isin kaltaisia tapah­tu­mia, niin laa­jamit­tainen maa­op­er­aa­tio tapah­tuu var­muudel­la, niin kallis ja teho­ton kuin se luul­tavasti onkin. Kas kun liris­säpä olet, teet tai et. 

    Mut­ta sitä ennen kaatuu toki mm. Schen­gen ja tämä rajat­toman maail­man utopia muutenkin. No, oli­han se kivaa(kin) niin kauan kuin sitä kesti, eipä siinä…

  133. Täy­tyy kyl­lä sanoa, että suurelta osin me saamme tästä räjäh­häneestä tlanteesta kiit­taa Amerikan Yhdys­val­tain vuon­na 2001 ja 2003 aloit­tamia sotia kaikkien sotien lopettamiseksi.

  134. OS: Elin­ta­son nousu yleen­sä aina alen­taa syntyvyyttä. 

    Nyt meni pahasti väärin päin. Kat­so nyt ihmeessä se Hans Roslin­gin TED-esitys.
    Kun ter­vey­den­huoltoa paran­netaan, kuolleisu­us las­kee, mis­tä seu­raa syn­tyvyy­den lasku ja näistä puolestaan talouskasvu.
    Toisin päin se on narun työn­tämistä, kos­ka kaik­ki investoita­vat resurssit tuh­lataan huonoon nykyti­laan. Tätä yrit­täneet maat ovat pär­jän­neet mui­ta heikommin.

  135. Markku af Heurlin:
    Täy­tyy kyl­lä sanoa, että suurelta osin me saamme tästä räjäh­häneestä tlanteesta kiit­taa Amerikan Yhdys­val­tain vuon­na 2001 ja 2003 aloit­tamia sotia kaikkien sotien lopettamiseksi.

    Niin… ennen lokaku­us­sa 2001 alka­nut­ta paho­jen impe­ri­al­istien hyökkäys­tä Afgan­istani­in ääri-islamisti­nen ter­rori oli toki täysin tuntematonta.

  136. Tero Tolo­nen: Jos ajatel­laan, että ter­ror­is­mi on jol­lain tasol­la tahal­lista toim­intaa, niin täl­löin se on vas­taus johonkin. Esimerkik­si Ran­skan iskut oli­vat kos­to Ran­skan pom­mi­tuk­si­in Syyriassa.

    Toisaal­ta, kun kat­soo vaikka­pa pohjo­is­maista ter­ror­is­min his­to­ri­aa, niin ei tääl­lä juuri näe sem­moista ilmiötä kuin jihadis­mi – meil­lä on kyl­lä paljon ääri­oikeis­to­laista viharikol­lisu­ut­ta, mut­ta varsi­nais­es­ti maa­han­muut­toon liit­tyvää ei ole.

    Jos tämä on siis maa­han­muut­ta­jien “vas­tus” niin­mielestäni se ker­too vain siitä, että Suo­mi on ollut hyvä maa maa­han­muut­ta­jille tul­la ja asua. He eivät ole läht­e­neet virit­telemään pom­me­ja tänne.

    Jos ajatel­laan että ter­ror­is­mi on tahalli­nen teko, niin siinä on se ongel­ma, että sen vält­tämi­nen on myös mei­dän kaikkien yhteisel­lä vas­tu­ul­la. Eli jos kyse ei ole täysin sat­tuman­varais­es­ta tapah­tu­mas­ta, niin täl­löin luul­tavasti se miten me toim­imme vaikut­taa myös siihen kuin­ka paljon ja mil­laisia asioi­ta tääl­lä tapahtuu.

    Nythän oli juuri uuti­nen, että Irak­i­laiset maa­han­mut­ta­jat ilmoit­ti­vat, että jos he havait­se­vat jotain jihadis­te­ja, he pyrkivät heti ilmoit­ta­maan vira­nomaisille näistä. Se oli mielestäni osoi­tus siitä, mitä tarkoit­taa tuo “yhteis­vas­tuu”.

    Samal­la taval­la mielestäni pitäisi toimia myös niiden kan­taväestöön kuu­lu­vien, jot­ka havait­se­vat että joku kaveripi­iris­sä mah­dol­lis­es­ti suun­nit­telee jotain anark­istista toim­intaa – täm­möis­es­tä havain­nos­ta pitäisi uskaltaa ilmoit­taa polisiille.

    Mon­ta riv­iä mum­bo-jum­boa päivän­selvästä asi­as­ta. “Jos ajatel­laan, että ter­ror­is­mi on jol­lain tasol­la tahal­lista toim­intaa”. Oikeasti nyt Terp­pa. Tahat­to­mia ter­ror­istien teko­ja ei ole ole­mas­sa. Tai on, kun ne pom­mit joskus pamah­ta­vat itses­tään. Eikä liiken­neon­net­to­muut­ta voi ver­ra­ta edelleenkään terroritekoon.

  137. Pekka T.: Noh noh, älä nyt sen­tään liioit­tele. Vaik­ka moni meistä onkin turhau­tunut, kun vihreät keskit­tyvät enem­män sosi­aalipoli­it­tisi­in kysymyk­si­in kuin varsi­naisi­in ympäristöa­sioi­hin, puhu­mat­takaan väestönkasvun tor­ju­mis­es­ta, niin eivät per­sut tässä suh­teessa ole taa­tusti yhtään parem­pi vai­h­toe­hto. Kyl­lä vihreät näitä asioi­ta sen­tään enem­män aja­vat kuin persut.

    Totta.Vihreät aja­vat vihre­itä asioi­ta enem­män kuin per­sut. Väestönkasvu­un liit­tyvä poli­ti­ik­ka taitaa olla lähin­nä yksit­täi­nen poikkeus, ja siinäkin per­suil­la voi olla mon­en­laisia perustelui­ta poli­ti­ikalleen, vaik­ka vaiku­tus lop­putu­lok­seen olisikin selvästi per­su­jen eduksi.

    Toinen turhan lev­o­ton ajatuk­sesi oli tuol­la myöhem­min, kun ehdotit että Helsin­ki voisi pudot­taa uuden kaavoit­tamisen jon­nekin nol­lan tun­tu­maan. Ei moi­ses­sa yhteiskun­nan kehi­tyk­sen vas­taises­sa toimen­piteessä olisi mitään järkeä. Ei väestöon­gel­ma noin ratkea.

    Väestöon­gel­ma ei ratkea suo­raan kaavoituk­sel­la. Mut­ta jos vihreät ottaisi­vat väestöon­gel­man tosis­saan, kai into han­kkia lisää ja lisää väestöä Helsinki­in voisi laantua.

    En pitäisi Helsin­gin nyky­istä maltil­lisem­paa kaavoit­tamista “yhteiskun­nan kehi­tyk­sen vas­taise­na”. Helsin­ki säi­ly­isi miel­lyt­täväm­pänä kaupunk­i­na, kun sitä ei raken­net­taisi umpeen, ja kaikkea van­haa kivaa ei hävitet­täisi. Vaik­ka Suomen väk­ilukua kas­vatet­taisi­in, uudet asukkaat voisi aivan yhtä hyvin lait­taa jon­nekin muualle, vaikka­pa radan var­teen (eikä siis liiken­teel­liseen umpiperään, jo ruuhkaiseen Helsin­gin ydinkeskus­taan). Mikä kevyem­mässä kaavoituk­ses­sa olisi “yhteiskun­nan kehi­tyk­sen vastaista”?

  138. tuen mak­sa­ja: Mon­ta riv­iä mum­bo-jum­boa päivän­selvästä asi­as­ta. “Jos ajatel­laan, että ter­ror­is­mi on jol­lain tasol­la tahal­lista toim­intaa”. Oikeasti nyt Terp­pa. Tahat­to­mia ter­ror­istien teko­ja ei ole ole­mas­sa. Tai on, kun ne pom­mit joskus pamah­ta­vat itses­tään. Eikä liiken­neon­net­to­muut­ta voi ver­ra­ta edelleenkään terroritekoon. 

    Joku asia näyt­tää toiselle itses­tään­selvälle mum­bo-jum­bolle, kun toiselle se sitä ei ole. 

    Tuo kaveri joka puhui “filosofi­as­ta” — ajat­telin että hän oikeasti halu­aisi käsitel­lä tuo­ta kysymys­tä tahal­lisu­ud­es­ta filosofis­es­ta näkökul­mas­ta. Filosofis­es­ta näkökul­mas­ta ter­ror­iteko ja liiken­neon­net­to­muus eivät ole mitenkään itses­tään­selvästi eri­laisia asioi­ta. Jot­ta ne oli­si­vat eri asioita

    1) pitäisi tapah­tua aina täysin eri asia
    2) ihmisil­lä on täysin vapaa tahto

    1) Esimerkik­si Eston­ian onnet­to­muus oli liiken­nealuk­sen onnet­to­muus, mut­ta pitkään oli val­lal­la ns. keu­la­portin räjäy­tys­teo­ria, mikä olisi tehnytkin siitä ter­ror­i­teon — siis sama asia, mut­ta riip­puen siitä oliko keu­la­port­ti räjäytet­ty vai ei, kyseessä olisi ollutkin ter­ror­istien hyökkäys. Itse tapah­tu­ma olisi kuitenkin pysynyt samana.

    2) Aiv­o­tutkimus on pal­jas­tanut aika pelot­tavia asioi­ta siitä mikä on ihmisen ns. vapaan tah­don ase­ma. Jois­sain tutkimuk­sis­sa sanoma on ollut, että ihmisen ns. vapaa tah­to näyt­täisi ole­van illu­u­sio. Jos läh­tee keskustele­maan ter­ror­is­mista oikeasti filosofisel­la tasol­la pitäisi myös uskaltaa ottaa se askel, että se on rin­nastet­tavis­sa johonkin luon­non­ilmiöön, jolle me emme vaan voi mitään, se tapah­tu­isi joka tapauk­ses­sa, jol­lakin toden­näköisyy­del­lä, jonkun toimes­ta. Tai sit­ten ei tapahdu.

    http://www.scientificamerican.com/article/is-free-will-an-illusion/

    Samaan hen­gen­ve­toon tutk­i­jat myös ovat pohti­neet, että mitä tapah­tuu oikeu­den ja moraalin käsit­teelle, jos vapaa­ta tah­toa ei ole — onko lais­sa ja ran­gais­tuk­ses­sa tämän tutkim­su­tiedo val­os­sa järkeä vai ei. Tämä on niin vaikea keskustelu­nai­he, että en usko että tässä ketjus­sa kan­nat­taa lähteä tekemään taas yhtä epäon­nis­tunut­ta har­joi­tus­ta aiheesta.

    1. Ter­ror­is­mi ja liiken­neon­net­to­muus ovat tietysti tekona tuomit­tavu­udeltaan aivan eri asia, mut­ta kun kuu­luisa suo­ma­lainen kapel­limes­tari val­it­si mielu­um­min Yhdys­val­lat kuin Lon­toon ter­ro­r­i­uhan takia, ei hän ajatel­lut eri­tyisen ratio­naalis­es­ti. Olisi kan­nat­tanut ver­ra­ta liiken­neon­net­to­muuk­sien määrää, kos­ka niihin molem­mis­sa kaupungeis­sa kuolee paljon enem­män ihmisiä.

  139. Osmo Soin­in­vaara:
    Ter­ror­is­mi ja liiken­neon­net­to­muus ovat tietysti tekona tuomit­tavu­udeltaan aivan eri asia, 

    Oma keskeinen point­ti­ni on, että jos ihmiskun­ta halu­aa päästä eroon tästä keskinäis­es­tä kos­ton kier­teestä, mei­dän pitäisi jos­sain vai­heessa hyväksyä molem­mat asioina, jot­ka vain tapahtuivat.

    Hel­poin­ta se on mielestäni ver­ra­ta ter­ror­iteko­jen merk­i­tys­tä vaikka­pa liiken­neon­net­to­muuk­si­in, luon­nonkatas­tro­fei­hin tai mui­hin tek­i­jöi­hin, joiden rin­nal­la ne aset­tuvat oikeisi­in mittasuhteisiinsa.

    Nimit­täin näistä nyky­i­sistä ter­ror­is­teis­takin jos­sain vai­heessa aika jät­tää, mut­ta tilalle tulee uusia ja tulee uusia sekopäitä, joi­hin taas tule­vat sukupol­vet joutu­vat suhtautumaan.

    His­to­ri­an opet­ta­jamme arveli, että ihmiskun­ta joutuu suureen sotaan aina 60 vuo­den välein, mikä joh­tui hänen teo­ri­ansa mukaan siitä että ne ihmiset jot­ka muis­ta­vat kuin­ka kauhea asia laa­jamit­tainen sota on, pyrkivät kaikin keinoin vält­tämään sitä, mut­ta kun nämä ihmiset eivät enää ole val­las­sa ja ovat pois­tuneet, uusi sukupolvi ei enää pyri vält­tämään sotaa ja lop­ul­ta ajau­tuu siihen väistämät­tä yhä uudelleen.

    Miten voi ylipäätään sanoa, että jonkun yhden ihmisen kuole­ma on vähempiar­voinen kuin toisen ihmisen kuolema. 

    Kun Irakissa tapah­tuu hyökkäys moskei­jaan, jos­sa kuolee 200 ihmistä me emme puhu siitä kuin­ka kauhea teko oli, mut­ta kun sama asia tapah­tuu Pari­i­sis­sa, olemme hake­mas­sa EU:n turvatakuita.

    Ja toisaal­ta, mik­si me annamme niin paljon medi­ati­laa ja huomio­ta niinkin alhaiselle teolle, kuin mitä ter­ror­i­teot ovat.

    Nyt on Euroopal­la se het­ki, kun voisimme viedä ter­ror­is­teil­ta kan­natuk­sen ole­mal­la ylireagoimat­ta asi­aan. Yhdys­val­loil­la oli tämä tilaisuuten­sa vuon­na 2001, täl­löin mus­lim­iväestö tuomit­si hyökkäyk­set kaut­taal­taan ja moraa­li­nen poh­ja ter­ror­is­til­ta oltaisi­in voitu kitkeä reagoimal­la rauhanomaisin keinoin.

    Siinä mielessä ter­ror­is­mi ja liiken­neon­net­to­muus ovat eri­laisia, että ihmi­nen reagoi uutiseen niistä eri taval­la. Itsekin ajat­telin ensim­mäisenä, että tämä johtaa nyt sotaan — mut­ta ei sen tarvit­sisi men­nä niin.

  140. Poth1ue1: Niin… ennen lokaku­us­sa 2001 alka­nut­ta paho­jen impe­ri­al­istien hyökkäys­tä Afgan­istani­in ääri-islamisti­nen ter­rori oli toki täysin tuntematonta.

    Onnek­si val­is­tunut Län­si on aina vas­tus­tanut islamistista ter­ror­is­mia eikä koskaan rahoi­ta eikä aseista heitä. Toki maltil­lis­ten ryh­mien kohdal­la voidaan tehdä poikkeuk­sia, kuten Syyriassa.
    Ja islamistien päära­hoita­jat on jo kauan sit­ten sul­jet­tu kan­sain­välisen yhteisön ulkop­uolelle, ei puhet­takaan, että he että oli­si­vat Län­nen tärkeim­mät ystävät Lähi-Idässä. En tiedä, mitä Jor­dan­ian prinssi Has­san ben Talal tarkoit­taa sanoes­saan France24:lle, että Per­sian­lah­den maat saisi­vat lopet­taa ISISin rahoit­tamisen ja aut­taa sen sijaan pako­laisia: https://www.youtube.com/watch?v=0h-nJ60drWc

  141. Juho Laatu: Vaik­ka Suomen väk­ilukua kas­vatet­taisi­in, uudet asukkaat voisi aivan yhtä hyvin lait­taa jon­nekin muualle, vaikka­pa radan var­teen (eikä siis liiken­teel­liseen umpiperään, jo ruuhkaiseen Helsin­gin ydinkeskus­taan). Mikä kevyem­mässä kaavoituk­ses­sa olisi “yhteiskun­nan kehi­tyk­sen vastaista”?

    Jospa kaavoitet­taisi­in asun­to­ja molem­pi­in, ja ihmiset saisi­vat ihan itse vali­ta mis­sä halu­a­vat asua?

  142. Kir­joitin aiem­mas­sa kom­men­tis­sani, että maa­han­muut­toa­siois­sa ase­moidun mielipi­dekar­tal­la Hyvien Ihmis­ten rajat auki –leirin ja Huono­jen Ihmis­ten rajat kiin­ni –leirin väli­in enkä saa kum­mankaan osa­puolen hyväksyn­tää, molem­pi­en haukut kyl­läkin. Molem­mis­sa leireis­sä on ääriryh­män­sä ja näis­sä huvit­ta­van saman­laiset räy­hähenken­sä. Huo­maan, että mielu­um­min tulen hauku­tuk­si hyödyl­lisek­si idiootik­si, mikä on seu­raus­ta dialogiyri­tyk­sistä Huono­jen Ihmis­ten ryh­mis­sä kuin pahak­si ja kovasy­dämisek­si Hyvien Ihmis­ten ryh­mis­sä, jos­sa dialo­gi on yhtä mah­do­ton­ta. Viit­taan Job-syndroomaan.

  143. Tero Tolo­nen: Oma keskeinen point­ti­ni on, että jos ihmiskun­ta halu­aa päästä eroon tästä keskinäis­es­tä kos­ton kier­teestä, mei­dän pitäisi jos­sain vai­heessa hyväksyä molem­mat asioina, jot­ka vain tapahtuivat.

    Mik­si kos­ton kier­teestä sit­ten pitäisi pyrk­iä tässä aja­tus­mallis­sa eroon? Jos ter­ror­is­mi pitäisi hyväksyä asiana, jota vain tapah­tuu aika ajoin, niin mik­sei myös kos­toiskui­hin voi­da soveltaa samaa aja­tus­ta? Kun ver­tail­laan maail­man­laa­juisia kuolin­sy­itä, sotakin voidaan aset­taa oikeisi­in mit­ta­suhteisi­in­sa… vai ovatko sodas­sa kuolleet jotenkin arvokkaampia kuin muut?

    Vapaan tah­don kri­ti­ikeis­sä tulee usein vas­taan täl­lainen loogi­nen kuperkeik­ka, että olete­taan yksit­täisen ihmisen käyt­täy­tymisen ole­van vas­tus­tam­a­ton luon­non­ilmiö, mut­ta samal­la kuitenkin olete­taan muiden ihmis­ten pystyvän tietois­es­ti säätelemään sitä miten reagoi­vat ensin­maini­tun käyt­täy­tymiseen. (Tietenkin ihmisen käyt­täy­tymi­nen on luon­non­ilmiö siinä mis­sä muutkin, mut­ta vapaan tah­don ongel­maa on mielestäni hedelmäl­lisem­pää läh­estyä kom­bat­il­is­min ja evoluu­tiop­sykolo­gian kannal­ta, mut­ta ei siitä nyt tässä sen enempää.)

  144. Osmo Soin­in­vaara:
    On päivän sel­b­vää, että olo­ja pako­laisleireil­lä oli halvem­paa paran­taa kuin ottaa pako­laisia enem­män kuin kyetään kun­nol­la kotout­ta­maan. Lisäk­si pitäisi paran­taa olo­ja mais­sa jo ennen kuin olot kehit­tyvät sel­l­aisik­si, että pako­laiskia alkaa syn­tyä. Suomen hal­li­tus on nyt kuitenkin lin­jan­nut, että kum­mas­takin näistä kohteista ote­taan rahaa pois.

    Kehi­tys­a­pua voi ratio­naalis­es­ti kri­ti­soi­da sil­lä argu­men­til­la, että vuosikym­me­nien koke­musten perus­teel­la sen vaikut­tavu­us on huono; parhaim­mil­laan kala saadaan toimitet­tua per­ille, aina ei sitäkään, mut­ta onkea ilman ne jäävät kuitenkin. Kehi­tys­tä on tapah­tunut monis­sa kehi­tys­mais­sa vapaakau­pan ansios­ta ilman kehi­tys­a­pua; kehi­tys­a­pua saaneis­sa mais­sa ei juuri mitään.

    Se sit­ten on suuri virhe, että tuol­ta leireiltä on leikat­tu rahaa, ja sinne tarvi­taan nyt lisää resursse­ja. Paljon.

  145. sint­ti: Mik­si kos­ton kier­teestä sit­ten pitäisi pyrk­iä tässä aja­tus­mallis­sa eroon? Jos ter­ror­is­mi pitäisi hyväksyä asiana, jota vain tapah­tuu aika ajoin, niin mik­sei myös kos­toiskui­hin voi­da soveltaa samaa aja­tus­ta? Kun ver­tail­laan maail­man­laa­juisia kuolin­sy­itä, sotakin voidaan aset­taa oikeisi­in mit­ta­suhteisi­in­sa… vai ovatko sodas­sa kuolleet jotenkin arvokkaampia kuin muut? 

    Kos­ka me olemme kehit­tyneem­piä olen­to­ja ja pystymme havait­se­maan, että kos­ton kierre on itse asi­as­sa väki­val­lan aiheut­ta­jana korkeam­mal­la tasol­la kuin yksit­täi­nen tapahtuma.

    Eli siis sum­ma yhdestä ääret­tömään on > 1 ja siten kos­ton kierre on pahempi asia kuin yksit­täi­nen tapahtuma.

    Tämän vuok­si jos olemme ratio­naal­isia voimme pri­or­isoi­da kos­ton kier­teen vält­tämisen tärkeäm­mäk­si kuin yksit­täisen tapah­tu­man kostamisen.

  146. antti: Jospa kaavoitet­taisi­in asun­to­ja molem­pi­in, ja ihmiset saisi­vat ihan itse vali­ta mis­sä halu­a­vat asua?

    En näe tarvet­ta pila­ta Helsinkiä rak­en­ta­mal­la se umpeen. Tarkoi­tat ilmeis­es­ti, että kysyn­tää uusillekin Helsin­gin asun­noille olisi paljon. Voisimme kaavoit­taa vaikka­pa Eiraan tai siitä merelle päin ker­rostalo­ja, ja kysyn­tää olisi. Mut­ta järkeä tässä ei vält­tämät­tä olsi. Sama kos­kee Helsinkiä laa­jem­minkin. Pelkkä kysyn­tä (tai kun­nanisien kasvuhalu) ei riitä tiivistämisen syyk­si, vaan tarvi­taan myös järkeä kaavoittamiseen.

    Syitä muut­taa Helsinki­in on usei­ta. Keskeisin on kai sen pääkaupunkista­tus, ja siihen liit­tyvät opiskelu­paikat, työmah­dol­lisu­udet, ja eten­e­mis­mah­dol­lisu­udet, mukaan lukien mah­dol­lisu­us siir­tyä vielä eteen­päinkin, vaikka­pa Brys­seli­in. Joku muut­taa jostain muus­ta syys­tä. Aika har­van kohdal­la vetovoi­matek­i­jä os se, että toivoo Helsinkiä tiivis­tet­tävän vielä lisää nykyis­es­täänkin. Jo tiivi­ik­si raken­netun tiivistämi­nen lie­nee useim­mille negati­ivi­nen argumentti.

    Ehkä uskot OS:n tyyl­li­in siihen, että Helsin­gin asun­to­jen korkeat hin­nat / asun­to­jen kysyn­tä osoit­taisi­vat, että kaik­ki tai suuri osa suo­ma­lai­sista halu­aisi asua nimeno­maan Helsingis­sä (siis ei eten­e­mis­sy­istä, vaan sik­si, että se on miel­lyt­tävämpi asuin­paikkana kuin hei­dän nykyi­nen koti­paikkansa), ja tämä ikäänkuin velvoit­taisi Helsin­gin tiivistämään kaupunkia. Tämä on mielestäni virhep­äätelmä, sil­lä vas­taavasti­han kaikkien helsinkiläis­ten voi todis­taa halu­a­van Tukholmaan.

    En osaa perustel­la asi­aa tämän parem­min, mut­ta esitän vielä yhden ver­tauk­sen. Jos ihmisil­lä on asi­aa jollekin palve­lutiskille, yksinker­taisin jono­tus­malli on sel­l­ainen, jos­sa ihmiset ryn­nivät tiskille, ja kaik­ki yrit­tävät saa­da palvelua heti seu­raa­vana. Seu­raa­va malli on muo­dostaa jono. Kol­mas malli on jakaa jono­tus­nu­meroi­ta. Neljäs malli on vara­ta ennakkoon aika, jol­loin pääsee tiskille läh­es jonot­ta­mat­ta. Sama voisi koskea ryn­nimistä pääkaupunki­in, parhaiden lihan­palo­jen kimp­pu­un. Tämä tarkoit­taa siis, että pääkaupun­ki ja koko Suo­mi voi toimia yhtä hyvin, tai kukaties parem­minkin, ilman että tarvit­see ruuhkaut­taa yksi tiskinedusta.

    1. Juho Laatu, älä viitsi
      Kuka on sanonut, että kaik­ki suo­ma­laiset halu­aisi­vat asua Hel­sikngis­sä. On san­ot­tu, että nyky­istä use­ampi, selvästi useampi.

  147. Liian van­ha: Tuo palkko­jen polkem­i­nen on vain elämästä vier­aan­tunei­den märkä uni, sen seu­rauk­set ovat paljon ikäväm­mät ja kalli­im­mat kuin hyödyt.

    Maa­han­muut­ta­jien kohdal­la se voi johtaa radikalisoi­tu­miseen, niin Lon­toon, Madridin tai Pari­isin ter­ror­iteko­jen tek­i­jäjoukko kos­tuu laa­jasti maas­sasyn­tyneistä, jot­ka ovat koke­neet urake­hi­tyk­sen nousseen pystyyn etnisen taus­tan vuoksi

    Olet siis sitä mieltä, että radikalisoi­tu­mi­nen johtuu ensisi­jais­es­ti matal­ista palkoista, ei esimerkik­si työttömyydestä?

    Muil­ta osin viit­taan vain Raken­nus­li­iton kan­nan­ot­toon, jon­ka mukaan tuli­joi­ta ei pidä eri­tyisk­oulut­taa rak­salle, vaik­ka heille koulu­tuk­sen jäl­keen mak­set­taisi­in TES:n mukaista palkkaa. Ei, kos­ka Suomes­sa työttömiä.

  148. Vesa:
    Toiv­ot­tavasti ei mene liikaa aiheesta sivu­un, mut­ta kuten tänään YLE uuti­soi, niin Isis rahoit­taa toim­intansa lähin­nä Syyr­i­as­ta pump­paa­mal­laan öljyl­lä. Noin 40musd per kk.

    Miten tämä on mah­dol­lista? Eikö tämän öljyn ostamista ole sank­tioitu? Osta­jathan suo­raan ja yksiselit­teis­es­ti rahoit­ta­vat maail­man­laa­juista terrorismia.

    Öljy kai myy­dään tietääk­seni lähin­nä Iraki­in ja sitä kaut­ta sitä vir­taa jonkin ver­ran muuallekin ?

  149. Tero Tolo­nen, vaik­ka hyväksy­isimme, että ihmisil­lä ei ole vapaa­ta tah­toa, niin ei tämä min­un käsi­tyk­seni mukaan tarkoi­ta sitä, että esim. ter­ror­iteko­ja ei tulisi yrit­tää estää. Läh­estymistapa on vaan tyystin eri­lainen kuin nykyi­nen kos­toonkier­teeseen perus­tu­va malli.

    Sen sijaan mei­dän tulisi keskit­tyä muokkaa­maan ihmis­ten kehi­tysym­päristöjä ja his­to­ri­an kulkua siihen suun­taan, että ken­estäkään ei tule ter­ror­is­tia. En sysää tässä vas­tu­u­ta pelkästään ympäristölle, vaan puhun koko siitä laa­jas­ta paketista minkä takia meistä tulee sitä mitä me olemme juuri nyt ja tähän vaikut­taa tietysti luke­ma­ton määrä eri­laisia asioita.

    Tätä taus­taa vas­ten on mielestäni help­po nähdä, että ter­ror­is­mille voi oikeasti tehdä jotain, mut­ta liiken­nekuolemien vähen­tämisek­si en näe samaa toim­inta­paa. Mielestäni sel­l­aista mekanis­mia ei ole ole­mas­sa, joka muokkaisi ihmisiä aja­maan autol­la tois­t­en päälle.

    1. Tätä taus­taa vas­ten on mielestäni help­po nähdä, että ter­ror­is­mille voi oikeasti tehdä jotain, mut­ta liiken­nekuolemien vähen­tämisek­si en näe samaa toimintapaa.

      Liiken­nekuolemien määrä on saatu laske­maan Suomes­sa 1300 kuole­mas­ta (1970-luvun alus­sa) läh­es neljnnnek­seen samal­la kun automäärä on kas­vanut huo­mat­tavasti. Helsingis­sä on viimeisen 15 vujo­den aikana saatu liiken­nekuolemat laske­maan yhdek­sään vuodessa. Onko ter­ror­is­min tor­jun­nas­sa men­estyt­ty yhtä hyvin?

  150. Suomen kehi­tys­a­pu näyt­täisi ole­van ensivuon­na vuo­den 2006 tasol­la suh­teessa BKT:hen. Mielestäni ensi sijais­es­ti pitäisi leika­ta suo­ma­laiselta “kehi­tys­a­pute­ol­lisu­udelta” tyyliä Kepa. Vuosien mit­taan kas­vanut apu on syn­nyt­tänyt run­saasti apu­varo­jen kulu­tus­ta myös Suomeen. Itse olen ollut use­am­mas­sakin kehi­tys­maas­sa YK:n , ILO:n ja EU:n ohjelmis­sa, eikä siihen mitään Kepaa ole tarvittu.

    Kuten Marko Hami­lo toteaa, kehi­tys­a­pu on ollut usein melko teho­ton­ta. Tätä mieltä on mm. tuore talous­no­belisti Angus Deaton tutkimuk­sis­saan ja kir­jas­saan The Great Escape. Human­itääristä apua hän kyl­lä kan­nat­taa. Hän toteaa myös, että 0,7% tavoite ei perus­tu mihinkään tiet­tyyn fak­taan. Vielä 40 vuot­ta sit­ten Kenia oli kehit­tyneem­pi val­tio kuin Intia, mut­ta nyt ovat osat vai­h­tuneet Ken­ian run­saas­ta tukemis­es­ta huoli­mat­ta. Samoin mik­si Etelä-Korea on kehit­tynyt, mut­tei juuri esim. Ghana.

  151. Kehi­tysavun huono vaikut­tavu­us on myyt­ti, joka hel­posti tois­tet­ta­va mut­ta nyky­isin kumottu.
    Lähteitä löy­tyy, jos ketään kiin­nos­taa. Tässä suht tuore:
    http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0305750X13003008

    Ehkä Helsin­gin UN_WIDERI on liian kaukana?

    Joo, virheitä ja epäon­nis­tu­misia on ollut. Niitä tehdään myös län­si­mais­sa, Tal­vi­vaara, jos pitää muistuttaa. 

    Pitkäaikainen ongel­ma oli kylmän sodan jakolin­jat kehi­tys­maiss, sit­ten on muu­ta­ma omi­tu­inen dik­tat­tori ja rom­ah­tanut maa. Siinä ne tavanomaiset esimerk­it kuin­ka huonos­ti on men­nyt ja menee.

    Afrikas­sa kaikeas­ta huoli­mat­ta ollaan men­ty eteen­päin. Koulu­tus on saatu kun­toon ja samal­la omat asiantun­ti­jat on saatu hommiin.

    Somen kehi­tysavun leikkaus ja muu­ta­ma muukin asia on tehty enem­män poli­it­tisen into­hi­mon kuin tolkun ohjaa­mana. Leikkauk­set ja suudelleen sun­taami­nen olisi vaat­in­ut ainakin vuo­den säätöa­jan, jot­ta han­kkeet eivät mene hukkaan.

    Syyr­i­an kri­isi on toinen asia, siel­lä tarvi­taan kriisapua. 

    Tak­tista human­i­taarista apua on syytä ohja­ta suo­ma­lais­ten rauhan­tur­vaa­jien kaut­ta CIMIC han­kkeisi­in. Se on vaikut­tavam­paa kuin asei­den esit­te­ly. Libanoinin ja Jor­dan­ian pysymi­nen rauhal­lise­na on aivan välttämätöntä.

    Syyr­i­an ja lähiseudun pako­lais­ti­lanteessa ei ole tul­lut mitään yllästys­tä. Poli­it­tis­es­ti vain oli “kiva” olla tekemät­tä mitään.
    Ital­ian ja Kreikan tukala tilanne oli vuosi sit­ten selvää jokaiselle.

    Syyr­i­as­sa pako­laisi­na 9 miljoon­aa, jos­ta noin 150 00 hakee EU:sta tura­paikaa. Sik­si mon­elaista on tehtävä niin rauhan aikaan saamisek­si kuin leirien olo­suhtei­den ja elämän paran­tamisek­si koko alueella.

    Suome­sa tänne pää­tynei­den ihan taval­lis­ten ihmis­ten elämä ja kohta­lo taas on syytä hoitaa asial­lis­es­ti. Silä oma­lt osaltamme ehkäisemme kir­rise­jä jatkos­sa ja ylipäätään toim­imme kuten kuuluukin.

    Muuten: Jos Supolle oli yllä­tys, että väkeä tulee tänne, siel­lä henkilöstö vai­h­toon ja äkkiä.

  152. Osmo Soin­in­vaara: Liiken­nekuolemien määrä on saatu laske­maan Suomes­sa 1300 kuole­mas­ta (1970-luvun alus­sa) läh­es neljnnnek­seen samal­la kun automäärä on kas­vanut huo­mat­tavasti. Helsingis­sä on viimeisen 15 vujo­den aikana saatu liiken­nekuolemat laske­maan yhdek­sään vuodessa. Onko ter­ror­is­min tor­jun­nas­sa men­estyt­ty yhtä hyvin?

    Mon­ta ihmistä Suomes­sa kuoli ter­ror­is­mi­in 70-luvul­la tai tänä vuon­na? Ilmeis­es­ti tääl­lä olo­suh­teet eivät suosi ter­ror­is­mia. Point­ti oli siinä, että viha, epä­toi­vo, ali­rav­it­se­mus, koulu­tuk­sen puute you name it voi ajaa yksilön ter­ror­itekoi­hin, mut­ta ei toden­näköis­es­ti yksit­täiseen liiken­neon­net­to­muu­teen. Liiken­neon­net­to­muudet näyt­täy­tyvät min­ulle enem­män puh­taal­ta sat­tuman­varaisu­udelta kuin ter­ror­i­teot, jois­sa kausaa­tioketju on selvem­min läsnä.

  153. Tero Tolo­nen: Kos­ka me olemme kehit­tyneem­piä olen­to­ja ja pystymme havait­se­maan, että kos­ton kierre on itse asi­as­sa väki­val­lan aiheut­ta­jana korkeam­mal­la tasol­la kuin yksit­täi­nen tapahtuma.

    Ketkä me? Pelkästään Euroopas­sa on var­masti tuhan­sit­tain ihmisiä, jot­ka eivät vas­tus­taisi yhtään, jos koko Lähi-itä tuhot­taisi­in ydinpommeilla.
    Enkä minäkään ole vielä kehit­tynyt lähellekään Jeesuk­sen tasolle, jos­sa vihol­liselle pitää kään­tää toinenkin poski.

  154. Osmo Soin­in­vaara:
    Juho Laatu, älä viitsi
    Kuka on sanonut, että kaik­ki suo­ma­laiset halu­aisi­vat asua Hel­sikngis­sä. On san­ot­tu, että nyky­istä use­ampi, selvästi useampi.

    Myön­nän että liioit­telin. Tuskin kukaan on väit­tänyt, että kaik­ki suo­ma­laiset halu­aisi­vat. Mut­ta tasan sama logi­ik­ka pätee tuolle selvästi use­ampi” ‑väit­teelle. Onko sin­ul­la jotain todis­tu­saineis­toa tuon tuek­si? Puhun siis edelleen asum­isvi­ihtyvyy­destä, en siitä kiin­nos­ta­vatko Helsin­gin eten­e­mis­mah­dol­lisu­udet, opiskelumah­dol­lisu­udet yms.

    Mihin muuten ver­t­a­sit sanom­al­la “use­ampi kuin …”? Lause oli hie­man hämärästi muo­toil­tu, kun näyt­ti ver­ta­van nyky­isyyt­tä nykyiseen.

    1. Juho,
      Jos joku hlauaa muut­taa Helsinki­in, kos­ka Helsingis­sä on asioi­ta, joi­ta hän halu­aa ympärillee, kuka meistä on sanomaan, että hän pain­ot­taa vääriä asioita.

  155. Juho Laatu:
    Väestöon­gel­ma ei ratkea suo­raan kaavoituk­sel­la. Mut­ta jos vihreät ottaisi­vat väestöon­gel­man tosis­saan, kai into han­kkia lisää ja lisää väestöä Helsinki­in voisi laantua.

    En pitäisi Helsin­gin nyky­istä maltil­lisem­paa kaavoit­tamista “yhteiskun­nan kehi­tyk­sen vas­taise­na”. Helsin­ki säi­ly­isi miel­lyt­täväm­pänä kaupunk­i­na, kun sitä ei raken­net­taisi umpeen, ja kaikkea van­haa kivaa ei hävitet­täisi. Vaik­ka Suomen väk­ilukua kas­vatet­taisi­in, uudet asukkaat voisi aivan yhtä hyvin lait­taa jon­nekin muualle, vaikka­pa radan var­teen (eikä siis liiken­teel­liseen umpiperään, jo ruuhkaiseen Helsin­gin ydinkeskus­taan). Mikä kevyem­mässä kaavoituk­ses­sa olisi “yhteiskun­nan kehi­tyk­sen vastaista”?

    Nyt olet sen­tään pehmen­tänyt “jon­nekin nol­lan tun­tu­maan” kaavoit­tamisen malti­ilisek­si tai kevyem­mäk­si kaavoituk­sek­si, mikä on toki jo eri asia.

    Kir­joi­tat usein hyvin, mut­ta tässä kaupunki/­maaseu­tu-kysymyk­sessä Sin­ul­la tun­tuu ole­van sokea piste. Ei maa ole vääräl­lään ilkeämielisiä päät­täjiä, jot­ka pahu­ut­taan koet­ta­vat tyh­jen­tää maaseudun. 

    Tokkopa vihreil­läkään on eri­ty­istä intoa han­kkia lisää ja lisää väestöä Helsinki­in, vaan olet­taisin hei­dän vain miet­tivän parhai­ta ratkaisu­ja ihmis­ten, yhteiskun­nan ja ympäristön kannal­ta. Siinä olen samaa mieltä, että vihreät muiden puoluei­den tavoin eivät suh­taudu riit­täväl­lä vakavu­udel­la väestönkasvun ongelmaan.

    Yhteiskun­nan kehi­tyk­sel­lä viit­tasin siihen, että täl­lä het­kel­lä Helsinki­in muut­ta­jia on enm­män kuin heille löy­tyy asun­to­ja. Mik­si ihmeessä tätä luon­nol­lista kehi­tys­tä vas­taan pitäisi tais­tel­la kaavoit­ta­mal­la jon­nekin muualle? Taitaisi käy­dä myös yhteiskun­nalle kalliiksi.

  156. Ein­sten:
    Tero Tolo­nen, vaik­ka hyväksy­isimme, että ihmisil­lä ei ole vapaa­ta tah­toa, niin ei tämä min­un käsi­tyk­seni mukaan tarkoi­ta sitä, että esim. ter­ror­iteko­ja ei tulisi yrit­tää estää. Läh­estymistapa on vaan tyystin eri­lainen kuin nykyi­nen kos­toonkier­teeseen perus­tu­va malli. 

    Juuri näin.

    Eri­laisia tapo­ja on ole­mas­sa ja tehokkain on se, että mus­limiy­hteisöt itse tekevät korjausliikkeen.

    Tästä on mielestäni jo merkke­jä näkyvis­sä, jos lukee uutisia. 

    Suurin osa ihmi­sistä on kuitenkin nor­maale­ja, eivätkä hau­do mitään kostoa. 

    Tiet­ty pros­ent­tio­su­us on sit­ten ongel­mat­a­pauk­sia kaik­ista ihmi­sistä, riip­pumat­ta minkä kansakun­nan tai rodun edus­ta­jista on kyse.

  157. Pekka T.: Nyt olet sen­tään pehmen­tänyt “jon­nekin nol­lan tun­tu­maan” kaavoit­tamisen malti­ilisek­si tai kevyem­mäk­si kaavoituk­sek­si, mikä on toki jo eri asia.

    Mainitsin OS:lle että Helsin­ki voisi halutes­saan pudot­taa kaavoituk­sen nol­lan tun­tu­maan, eli sil­lä ei ole mitään pakkoa kaavoit­taa. Kevyem­mästä kaavoituk­ses­ta kysyin sin­ul­ta, kos­ka lau­seis­tasi saat­toi saa­da sen vaikutel­man, että pidät kaikkea kaavoitus­ta “kehi­tyk­senä” ja kevyem­pi kaavoitus voisi nöin olla “kehi­tyk­sen vastaista”.

    Kumpikaan ei suo­raan puhunut siitä, mitä halu­an. Mut­ta molem­mil­la on tietenkin jokin suhde siihen.

    Jos saisin päät­tää, väestön kas­vat­ta­mi­nen lop­puisi Suomes­sa, ja Helsingis­säkin kaavoitet­taisi­in sik­si vähem­män, ja lop­ul­ta nol­lan tun­tu­maan, pait­si jos ihmiset vaati­si­vat kovin innokkaasti lisäkaavoit­tamista. Pitää ottaa huomioon, että mon­et helsinkiläiset eivät halua lähipuis­toaan kaavoitet­ta­van, joten mon­et nykyiset helsinkiläiset saat­taisi­vat pitää tästä ratkais­us­ta. Toisaal­ta mon­et helsinkiläiset aika var­masti halu­a­vat patri­oot­tis­es­ti puo­lus­taa kotikaupunk­in­sa jatku­vaa kasvua ja mah­tavoitu­mista, ja sik­si pitävät lisärak­en­tamista ja men­estymistä kasvuk­il­pailus­sa mui­ta vas­taan tärkeänä. Kovas­sa yhteiskun­nas­sa kasvuk­isas­sa häviölle jääneelle voi käy­dä huonos­ti, sil­lä kahdes­ta muuten saman­lais­es­ta kaupungista vähem­män kasvu­un panos­ta­va jää kil­pailus­sa jatkos­sakin jäl­keen. Kaavoituk­sen vähen­tämis­su­un­nitel­maani kuu­luisi tietenkin se, että naa­purikaupunkikaan ei kaavoit­taisi kil­pail­lak­seen, joten tältä keskenäisen kil­pailun argu­men­til­ta putoaisi tässä uudessa tilanteessa poh­ja pois. Ihmiset voisi­vat silti olla yhä kil­pailuhenkisiä, ja vaa­tia oman kaupunk­in­sa kasvua. Minä toimisin enem­män luon­toa säästävästi, ja jo harkiten raken­net­tua hienoa kaupunkia säästellen. Rak­en­tamises­sa menisin vain nol­lan tun­tu­maan, en nol­laan, sil­lä pitää ottaa huomioon myös reken­tamiskult­tuurin ylläpi­to, ja myös mah­dol­lisu­us nos­taa elin­ta­soa vähitellen (kestävästi), myös asun­to­ja suurentamalla.

    Kir­joi­tat usein hyvin, mut­ta tässä kaupunki/­maaseu­tu-kysymyk­sessä Sin­ul­la tun­tuu ole­van sokea piste. Ei maa ole vääräl­lään ilkeämielisiä päät­täjiä, jot­ka pahu­ut­taan koet­ta­vat tyh­jen­tää maaseudun. 

    Ei ehkä ilkeämielisiä. Sel­l­aisia on paljon, jot­ka ajat­tel­e­vat esim. maaseudun / joidenkin seu­tu­jen ole­van taloudel­lis­es­ti niin toiv­o­ton­ta aluet­ta, että niiden taloudel­lis­es­ti kan­nat­ta­mat­toman hyysämisen soisi jo lop­pu­van. Tähän ajat­telumalli­in sopii hyvin vaikka­pa väestön siirtämi­nen / siir­tymi­nen Helsinki­in. Väitän tietenkin, että nois­sa taloudel­li­sis­sa ylem­myy­den­tun­teis­sa on paljon tyhjää ilmaa mukana, ja ne voivat sik­si johtaa jopa tarpeet­tomaan “maaseudun tyhjentämiseen”.

    Tokkopa vihreil­läkään on eri­ty­istä intoa han­kkia lisää ja lisää väestöä Helsinki­in, vaan olet­taisin hei­dän vain miet­tivän parhai­ta ratkaisu­ja ihmis­ten, yhteiskun­nan ja ympäristön kannal­ta. Siinä olen samaa mieltä, että vihreät muiden puoluei­den tavoin eivät suh­taudu riit­täväl­lä vakavu­udel­la väestönkasvun ongelmaan.

    Var­masti miet­tivät ratkaisu­ja ympäristön jne. kannal­ta. Jotkut var­masti ajat­tel­e­vat, että kaupunki­a­sum­i­nen on niin ekol­o­gista, että se riit­tää syyk­si kerätä aiem­paa suurem­pi osa ihmi­sistä kaupunkiin.

    Yhteiskun­nan kehi­tyk­sel­lä viit­tasin siihen, että täl­lä het­kel­lä Helsinki­in muut­ta­jia on enm­män kuin heille löy­tyy asun­to­ja. Mik­si ihmeessä tätä luon­nol­lista kehi­tys­tä vas­taan pitäisi tais­tel­la kaavoit­ta­mal­la jon­nekin muualle? Taitaisi käy­dä myös yhteiskun­nalle kalliiksi.

    Tuo kehi­tys on erit­täin luon­nol­lista, mut­ta ei vält­tämät­tä edullista. Helsingis­sä / pääkaupungis­sa on paljon vetovoimaa. Olisi vaik­ka Helsin­ki olisi eri­tyisen ruma, tyly ja huonon ilmas­ton omaa­va kaupun­ki. Jokaisen yhteiskun­nan pyra­midis­sa korkealle pyrkivän henkilön kan­nat­taa nimit­täin hakeu­tua val­lan ja rahan tun­tu­maan, sitä kärkkymään. Sik­si on erit­täin järkevää ottaa suun­naksi Helsin­ki, jos halu­aa nous­ta pyra­midis­sa. Jos nuo val­lan tun­tu­maan pyrkivät ihmiset saisi­vat vali­ta vapaasti, he ehkä kaik­ki rak­en­taisi­vat asun­ton­sa Kaivopuis­toon, Eiraan tai eduskun­tat­alon viereen. Yhteiskun­nan kannal­ta ei ole kuitenkaan tarkoituk­sen­mukaista kerätä tuol­laista kärkkyjälau­maa noi­hin kolmeen kohteeseen. Yhteiskun­ta kaavoit­taa niin, että osa joutuu asumaan kauem­pana. Saman­tekevää tarkoit­taako tuo “kauem­pana” Kallio­ta vai Hämeen­lin­naa. Voidaan ajatel­la, että val­tion tarpei­den tyy­dyt­tämisek­si riit­tää, että vain sada­sosa noista halukkaista pyörii eduskun­tat­alon nurkil­la. Tai ehkä ei yhtään. Myös noiden kärkkyjien kannal­ta on yhtä tehokas­ta jonot­taa her­rahissi­in vaikka­pa Tam­pereel­la tai Vihdis­sä muiden kaltais­ten­sa tapaan. Johtopäätös tästä on, että Helsin­ki ja Suo­mi toimi­si­vat aivan yhtä hyvin, vaik­ka Helsin­ki olisi pienem­pi. Niiltä osin kuin halu muut­taa Helsinki­in ei perus­tu siihen että on kiin­nos­tunut nimeno­maan kaupungista Helsin­ki (eikä siis pääkaupungista, rahas­ta jne.), lisäkaavoit­tamiseen ei ole tarvet­ta. En käsitel­lyt tässä kaikkia mah­dol­lisia syitä, kuten esim. taloudel­lisia. Mut­ta point­ti on siis se, että suuri osa Helsinki­in kohdis­tu­vista muut­topaineista on sel­l­aisia, joi­ta ei tarvitse palvel­la uusia talo­ja kaavoit­ta­mal­la. Jos kaik­ki päästetään vapaasti kil­paile­maan kaikesta, pysäyt­tämät­tä ketään Nur­mi­järvelle, tallo­vat vielä toisen­sa eduskun­tat­alon por­taille, eli siis muo­dosta­vat tiheäm­män kaupun­gin kuin mis­sä oikeasti halu­aisi­vat asua. Suo­ravi­ivainen kysyn­nän ja tar­jon­na lakien mukaan toim­imi­nen voi siis pahim­mil­laan johtaa niin tiivi­iseen kaupunkin, että se ei ole kenenkään mieleen (pait­si OS:ien, jot­ka rakas­ta­vat nimeno­maan mak­si­maal­ista kivikeskus­tan kuhi­naa ja sulloutumista).

    Sel­l­ainen pieni huomio tek­stistäsi vielä, että en todel­lakaan ollut ehdot­ta­mas­sa kaavoit­tamista jon­nekin muualle Helsin­gin sijaan, vaan olin ehdot­ta­mas­sa väestönkasvu­un tähtäävän poli­ti­ikan lopet­tamista kaikissa kun­nis­sa. Kalli­ik­si rak­en­t­a­mi­nen käy sekä Helsingis­sä että muual­la. Et kai vih­jail­lut, että muual­la elämi­nen ei olisi taloudel­lis­es­ti toimivaa?

  158. Osmo Soin­in­vaara:
    Juho,
    Jos joku hlauaa muut­taa Helsinki­in, kos­ka Helsingis­sä on asioi­ta, joi­ta hän halu­aa ympärillee, kuka meistä on sanomaan, että hän pain­ot­taa vääriä asioita.

    En minä ainakaan. Tässä voi ehkä viita­ta juuri kir­joit­ta­maani kom­ment­ti­in Pekka T:lle. Syitä on monia. Jos syy on rakkaus Helsin­gin kaupunkiku­vaan, on kiva tar­jo­ta mah­dol­lisu­us muut­toon, jopa uut­ta rak­en­ta­mal­la, jos asukask­ier­to ei muuten ole riit­tävä. (Mielel­lään ei kuitenkaan pila­ta sitä kaupunkia, johon tuo henkilö rakas­tui, ylet­tömäl­lä tiivistämisel­lä.) Jos taas halu perus­tuu siihen, että pyrkii sopi­van lähelle yhteiskun­nan pyra­midin huip­pua, on saman­tekevää, onko pyra­midin huip­pupuo­likas kokon­aan Helsin­gin rajo­jen sisäl­lä vai kat­taako se puoli Suomea. Pyrk­i­jät ovat yhtä onnel­lisia molem­mis­sa malleis­sa (tai kukaties onnel­lisem­pia ruuhkat­tomam­mas­sa ja väl­jem­mässä mallis­sa, pait­si jos ovat kivitalofiilejä).

  159. Osmo Soin­in­vaara:
    Juho,
    Jos joku hlauaa muut­taa Helsinki­in, kos­ka Helsingis­sä on asioi­ta, joi­ta hän halu­aa ympärillee, kuka meistä on sanomaan, että hän pain­ot­taa vääriä asioita. 

    Madon­nan kon­sert­ti­in Jätkäsaa­res­sa vuon­na 2009 myyti­in wikipedi­an tieto­jen mukaan 85000 lip­pua. En tiedä olisiko sinne mah­tunut enem­mänkin, mut­ta ilmeis­es­ti Osmo ja muut tiivistäjät oli­si­vat voineet tuon tehdä hel­posti, jos jät­tävät vain otta­mat­ta huomioon lisään­tyvät ongel­mat ja kär­simyk­set, joi­ta liian suurek­si ja tiheäk­si kas­va­va ihmis­määrän paine ja tun­gos alati tihenevän väkimäärän puris­tuk­ses­sa voi aiheuttaa.

    Parem­pi ratkaisu on jär­jestää etäkäyttö‑, etänäyt­tö- tai vir­tu­aa­li­nen nautin­tamah­dol­lisu­us heille, jot­ka eivät enää suo­si­ol­la paikalle mah­du, mut­ta halu­a­vat ympärilleen niitä asioi­ta, joi­ta Helsingis­sä on. Iso näyt­tö vain seinälle, ja siihen vai­h­tu­via näkymiä Helsingistä voisi ehkä olla eräs ratkaisu.

  160. Ydinkysymyk­siä, mm. Osmolle:

    Miten on, onko eläväl­lä olen­nol­la, tai yhteisöl­lä oikeus puo­lus­taa reviiriään? 

    Onko suh­teel­lisen rauhal­lises­sa tas­apain­os­sa ole­vaa ekosys­teemiä (esim. Helsin­ki tai Suo­mi) syytä lähteä huo­leti sorkkimaan?

    Toki sys­teemin ulkop­uolel­la tapah­tu­vat muu­tok­set tulee kyetä huomioimaan, ja niihin on syytä varautua, jos niil­lä voi olla vaiku­tus­ta itse systeemiin.

  161. Juho Laatu: Mut­ta tasan sama logi­ik­ka pätee tuolle selvästi use­ampi” ‑väit­teelle. Onko sin­ul­la jotain todis­tu­saineis­toa tuon tueksi?

    Olisiko sin­ul­la jotain todis­tu­saineis­toa sen tuek­si, että Suomen kalleim­mat asun­not löy­tyvät alueelta, jonne ei halua oikeasti kukaan muuttaa?

    Minkälainen ilmiö tuot­taisi täl­laisen lop­putu­lok­sen? Ei tule mieleen mitään muu­ta kuin väestön pakkosi­irtämi­nen ja sisäiset pas­sit. Suomes­sa ei har­raste­ta kumpaakaan.

    Kyl­lä se on niin, että älyt­tömät väit­teet vaa­ti­vat kovia todis­tei­ta, ei toisinpäin.

  162. Ein­sten: Ilmeis­es­ti tääl­lä olo­suh­teet eivät suosi ter­ror­is­mia. Point­ti oli siinä, että viha, epä­toi­vo, ali­rav­it­se­mus, koulu­tuk­sen puute you name it voi ajaa yksilön ter­ror­itekoi­hin, mut­ta ei toden­näköis­es­ti yksit­täiseen liikenneonnettomuuteen.

    Ei tuo ihan täysin pidä paikkaansa.

    Tuol­laiset asi­at voivat hyvinkin johtaa autol­la tehty­i­hin itse­murhi­in. Jos niitä ei las­ke­ta onnet­to­muuk­sik­si, niin rat­ti­rai­vo johtaa hyvinkni ajo­ta­paan, joka taas johtaa onnet­to­muu­teen. Näitä älyt­tömistä vihan­purkauk­sista johtu­via liiken­neon­net­to­muuk­sia on nähty. Puhu­mat­takaan siitä kuin­ka viha, epä­toi­vo, syr­jäy­tymi­nen johta­vat päi­hdeon­gelmi­in, jot­ka taas johta­vat suureen määrään liikenneonnettomuuksia.

    Esimerkik­si päi­hdeon­gelmien hoi­dos­sa taval­la tai­ka toisel­la onnis­tu­mi­nen näky­isi aivan var­masti myös kän­nis­ten kuolonko­lar­ien vähentymisenä.

    Mitä tulee väit­teesen siitä ettei liiken­neon­net­to­muuk­sia pystyä vähen­tämään, niin sehän ei pidä paikkaansa.

    Onnet­to­muuk­sia voidaan vähen­tää seu­raav­il­la keinoilla:
    1. Valvon­taa lisää. Esimerkik­si kam­er­at laske­vat keskinopeuk­sia kos­ka leikkaa­vat kovimpia huippunopeuksia.
    2. Autokan­taa uudem­mak­si. Van­hat autot ovat kul­jet­ta­jilleen vaarallisempia.
    3. Rat­ti­juop­umusten vähen­tämi­nen (alkolukot, päi­hde­hoito, valvon­ta, keino­ja kyl­lä on)
    4. Liiken­nejär­jeste­lyt. Triv­i­aali esimerk­ki: jos ei ole tasoristeyk­siä, kukaan ei jää tasoristeyksssä junan alle. Jos vas­takkaiden kaisto­jen välis­sä on kaide, kohtaamison­net­to­muudet vähenvät.

    Ter­ror­is­mille voi tehdä jotain, kuten myös liiken­neon­net­to­muuk­sille. Kovinkaan moni asia maail­mas­sa ei ole ylhäältä annettu.

  163. Sylt­ty: Olisiko sin­ul­la jotain todis­tu­saineis­toa sen tuek­si, että Suomen kalleim­mat asun­not löy­tyvät alueelta, jonne ei halua oikeasti kukaan muuttaa?

    Minä uskon, että hyvin moni on halukas muut­ta­maan Helsinki­in, ja sik­si asun­to­jen hin­nat ovat korkeal­la, ja että syitä on monia, joista joillekin yksi voi olla se, että Helsin­ki miel­lyt­tää asuinympäristönä (hie­man epä­tark­ka käsite, jon­ka voi tulki­ta sup­peam­min tai laajemmin).

    Minkälainen ilmiö tuot­taisi täl­laisen lop­putu­lok­sen? Ei tule mieleen mitään muu­ta kuin väestön pakkosi­irtämi­nen ja sisäiset pas­sit. Suomes­sa ei har­raste­ta kumpaakaan.

    Kyl­lä se on niin, että älyt­tömät väit­teet vaa­ti­vat kovia todis­tei­ta, ei toisinpäin.

    OS tun­tuu olet­ta­van jatku­vasti, ja yrit­tää vahvis­taa sel­l­aista mieliku­vaa, että tuo mainit­se­mani eräs syy, eli joidenkin ihmis­ten halu muut­taa Helsinki­in sik­si, että se on asuinympäristönä hel­lle mieluisa, on domi­noi­va syy sille, mik­si Helsin­gin asun­to­jen hin­tata­so on suh­teel­lisen korkea. (Hän saat­taa myös olet­taa, että kau­un­gin tiivistämi­nen nykyis­es­tän vain nos­taa sen vetovoimaa asuinympäristönä.)

    Min­un väit­teeni siis on, että vaik­ka Helsin­ki olisi tyly, ruma, sateinen jne. sen hin­tata­so olisi silti korkeahko sik­si, että se on pääkaupun­ki ja samal­la myös Suomen talouden pääkallon­paik­ka, jonne kaikkien yhteiskun­nan pyra­midis­sa korkealle tähtäävien on tak­ti­sista syistä ihan perustel­tua hakeu­tua. Väitin siis, ettei ole todis­tei­ta siitä, että syy korkeisi­in hin­toi­hin olisi asum­isvi­ihtyvyys. Näin sik­si, että nuo pyra­midisyyt ovat yksi ilmeinen ja vah­va syy.

    Minus­ta tämä esit­tämäni näkökan­ta on jo näil­lä sanoil­la perusteltavis­sa. Jos halu­aa väit­tää jotain tarkem­paa siitä, mitkä syyt ovat tärkeimpiä, tarvit­taisi­in lisäpe­rustelita ja tarkem­paa analyysia.

    1. Juho
      Kumpi meistä tun­tee enem­män helsinkiläisiä? Mihin nuo ole­tuk­sesi, että Helsinki­in muute­taan vain pakos­ta opikeuín perus­tu­vat. Tänne tul­vii myös eläkeläisiä ja sel­l­aisia, joiden työ­paikat ovat Helsin­gin ulkopuolella.

  164. JTS:
    Kehi­tysavun huono vaikut­tavu­us on myyt­ti, joka hel­posti tois­tet­ta­va mut­ta nyky­isin kumottu.
    Lähteitä löy­tyy, jos ketään kiin­nos­taa. Tässä suht tuore:
    http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0305750X13003008

    Ehkä Helsin­gin UN_WIDERI on liian kaukana?

    Joo, virheitä ja epäon­nis­tu­misia on ollut. Niitä tehdään myös län­si­mais­sa, Tal­vi­vaara, jos pitää muistuttaa. 

    Pitkäaikainen ongel­ma oli kylmän sodan jakolin­jat kehi­tys­maiss, sit­ten on muu­ta­ma omi­tu­inen dik­tat­tori ja rom­ah­tanut maa. Siinä ne tavanomaiset esimerk­it kuin­ka huonos­ti on men­nyt ja menee.

    Afrikas­sa kaikeas­ta huoli­mat­ta ollaan men­ty eteen­päin. Koulu­tus on saatu kun­toon ja samal­la omat asiantun­ti­jat on saatu hommiin.

    Somen kehi­tysavun leikkaus ja muu­ta­ma muukin asia on tehty enem­män poli­it­tisen into­hi­mon kuin tolkun ohjaa­mana. Leikkauk­set ja suudelleen sun­taami­nen olisi vaat­in­ut ainakin vuo­den säätöa­jan, jot­ta han­kkeet eivät mene hukkaan.

    Syyr­i­an kri­isi on toinen asia, siel­lä tarvi­taan kriisapua. 

    Tak­tista human­i­taarista apua on syytä ohja­ta suo­ma­lais­ten rauhan­tur­vaa­jien kaut­ta CIMIC han­kkeisi­in. Se on vaikut­tavam­paa kuin asei­den esit­te­ly. Libanoinin ja Jor­dan­ian pysymi­nen rauhal­lise­na on aivan välttämätöntä.

    Syyr­i­an ja lähiseudun pako­lais­ti­lanteessa ei ole tul­lut mitään yllästys­tä. Poli­it­tis­es­ti vain oli “kiva” olla tekemät­tä mitään.
    Ital­ian ja Kreikan tukala tilanne oli vuosi sit­ten selvää jokaiselle.

    Syyr­i­as­sa pako­laisi­na 9 miljoon­aa, jos­ta noin 150 00 hakee EU:sta tura­paikaa. Sik­si mon­elaista on tehtävä niin rauhan aikaan saamisek­si kuin leirien olo­suhtei­den ja elämän paran­tamisek­si koko alueella.

    Suome­sa tänne pää­tynei­den ihan taval­lis­ten ihmis­ten elämä ja kohta­lo taas on syytä hoitaa asial­lis­es­ti. Silä oma­lt osaltamme ehkäisemme kir­rise­jä jatkos­sa ja ylipäätään toim­imme kuten kuuluukin.

    Muuten: Jos Supolle oli yllä­tys, että väkeä tulee tänne, siel­lä henkilöstö vai­h­toon ja äkkiä.

    Ei mikään yksit­täi­nen tutkimus ole lop­ulli­nen totu­us. On eri­laisia tulok­sia ja käsi­tyk­siä vaikka­pa juuri talous­no­belisti Deatonin kir­jas­sa Great escape. UN WIDER tutkii tässä lähin­nä omaa asi­aansa. Toisen­lainen lop­putule­ma olisi ollut ei toiv­ot­tu. Käsit­tääk­seni tutkimuk­ses­sa ei ole pystyt­ty erit­telemään kehi­tysavun ja muun taloudel­lisen kehi­tyk­sen osu­ut­ta, vaan karkei­ta makroluku­ja. Köy­hyys on vähen­tynyt nopeasti maail­mas­sa, jopa nopeam­min kuin YK:n tavoit­teet. Tähän on syynä eri­tyis­es­ti län­si­maisen pääo­man siir­tymi­nen Kiinaan, Inti­aan jne. Sadat miljoonat ovat nousseet köy­hyy­destä Kiinassa.

    Kyl­lä mon­et Suomen han­kkeet ovat epäon­nis­tuneet, esimerkkinä vaikka­pa Nicaraqua, Kenia, Zim­bab­we. Lisää löy­tyy Mat­ti Kääriäisen kir­jas­ta. En surisi liikaa raho­jen leikkauksia.

    Kehi­tysavun kri­itikko­ja löy­tyy myös saa­ja­maista, kuten zam­bialainen Dem­bisa Moyo. Hän kri­ti­soi voimakkaasti liial­lisen kehi­tysavun vaiku­tuk­sia. Hän tun­tuu pitävän Kiinaa enem­män mal­li­na kuin län­si­mai­ta. Kiina on jopa GINI indeksin mukaan tasa-arvoisem­pi kuin USA nykyisin.

    Itsel­läni on se koke­mus kehi­tys­maista, että liian suurelta osin apu menee maan keskilu­okalle. Demokra­tia ei myöskään juuri ole eden­nyt niis­sä neljässä maas­sa, jos­sa olen ollut (Thaimaa, Zim­bab­we, Egyp­ti, Turkki).

  165. Mis­sään nimessä en tarkoit­tanut sitä, etteikö liiken­neon­net­to­muuk­sille voisi tehdä mitään. Epäilin vaan, että työka­lut eivät vält­tämät­tä ole samo­ja kuin ter­ror­is­min tor­jun­nas­sa, jos siis asi­aa läh­estytään vapaan tah­don näkökulmasta. 

    Täy­tyy myön­tää, että meikäläisel­lä ei ole mitään hajua kuole­maan johtanei­den liiken­neon­net­to­muuk­sien tyyp­pi­ta­pauk­sista. Kuin­ka moni johtuu esim. itse­murhista, rait­ti­raivos­ta ja päi­hdeon­gelmista? Lähdin siitä olet­ta­mas­ta, että edel­lä maini­tut oli­si­vat kuitenkin vähem­mistönä ja että enin osa olisi näitä “puh­taasti” sat­tuman­varaisia tapauksia.

    Mikäli näin on, niin sil­loin ongel­ma ei kor­jaan­nu ihmis­ten psyko­fy­y­sis­sosi­aal­ista kehi­tysym­päristöä muokkaa­mal­la, mikä taas voisi olla toimi­va tapa ter­ror­is­min vähen­tämisek­si. Ero käy mielestäni hyvin ilmi lis­taamis­tasi asioista. Jokainen niistä voidaan toteut­taa ilman, että mei­dän täy­tyy kopeloi­da yksilöi­den kehi­tyskaar­ta mil­lään tavalla.

  166. Osmo Soin­in­vaara:
    Juho
    Kumpi meistä tun­tee enem­män helsinkiläisiä? Mihin nuo ole­tuk­sesi, että Helsinki­in muute­taan vain pakos­ta opikeuín perus­tu­vat. Tänne tul­vii myös eläkeläisiä ja sel­l­aisia, joiden työ­paikat ovat Helsin­gin ulkopuolella.

    En sanonut että Helsinki­in muutet­taisi­in pakos­ta. Mei­dän molem­pi­en henkilöko­htaiset kon­tak­tit helsinkiläisi­in ovat kovasti rajal­lisia ver­rat­tuna kaupun­gin asukas­määrään, eivätkä tietenkin mikään satunnaisotanta.

    Tuo väite siitä, että Helsinki­in tul­visi eläkeläisiä ja muual­la työssä käyviä on ter­ve­tul­lut, kos­ka se on ehkä ensim­mäi­nen yri­tys löytää jotain näyt­töä eri­lais­ten syi­den suh­teel­li­sista osuuk­sista ja vaikutuksesta.

    On mah­dol­lista, että on ole­mas­sa vaikka­pa koko ikän­sä Hausjärvel­lä asunei­ta eläkeläisiä, jot­ka halu­a­vat muut­taa Helsinki­in eläkepäiviä viet­tämään. Yksi syy voisi olla oop­per­an läheisyys, ja tuo syy voidaan lukea jonkin asum­isvi­ihtyvyy­den määritelmän sisään kuuluvaksi.

    Samoin on mah­dol­lista, että joku, joka tietää tekevän­sä koko työu­ransa Helsin­gin ulkop­uolel­la, ja joka ei kat­so muutenkaan saavut­ta­vansa työhön liit­tyvää etua Helsingis­sä olostaan, halu­aa silti muut­taa asum­isvi­ihtyvyyssy­istä Helsinki­in, pitkän työ­matkan taa.

    Nois­sa molem­mis­sa tapauk­sis­sa Helsin­gin asum­isvi­ihtyvyys näyt­tää siis ole­van merkit­tävä tek­i­jä muut­to­halun takana. Nyt pitäisi vain todis­taa, että tuol­laiset halut ovat sel­l­ainen keskeinen syy Helsin­gin korkeille hin­noille, joka jät­tää esimerkik­si pyra­midis­sa kiipeämiseen liit­tyvät syyt mar­gin­aalisek­si seli­tyk­sek­si, joka ei hin­to­ja havait­tavasti nos­ta (jos ajat­telemme, että kat­sot hin­to­jen vas­taa­van suo­raan asumisviihtyvyyttä).

    Asi­aan vaikut­ta­vat myös mon­et muut tek­i­jät, kuten vaikka­pa jonkun Helsingis­sä nyt töis­sä ole­van henkilön (asi­aa toiseen suun­taan kam­pea­vat) suun­nitel­mat muut­taa kotiseudulleen eläk­keelle päästyään. Tai jonkun halu asua Nur­mi­järvel­lä omakoti­talos­sa, vaik­ka käykin töis­sä Helsingis­sä. Ja tietenkin ne ihmiset, jot­ka halu­a­vat kiivetä korkealle yhteiskun­nan pyra­midis­sa, ja jot­ka sik­si halu­a­vat ehdot­tomasti pääkaupunki­in, eivätkä min­nekään muualle (pait­si ehkä Brys­seli­in jne.). Nuo pyra­midisyyt saat­ta­vat hyvinkin päi­hit­tää pain­oar­vos­sa nuo esit­tämäsi (täysin valid­it, mut­ta ei ehkä domi­noi­vat) syyt.

  167. Juho Laatu: Ja tietenkin ne ihmiset, jot­ka halu­a­vat kiivetä korkealle yhteiskun­nan pyra­midis­sa, ja jot­ka sik­si halu­a­vat ehdot­tomasti pääkaupunki­in, eivätkä min­nekään muualle (pait­si ehkä Brys­seli­in jne.). Nuo pyra­midisyyt saat­ta­vat hyvinkin päi­hit­tää pain­oar­vos­sa nuo esit­tämäsi (täysin valid­it, mut­ta ei ehkä domi­noi­vat) syyt.

    Nyt en ymmär­rä yhtään, sil­lä aika har­val­la meistä on varaa muut­taa Helsinki­in vain odot­ta­maan nousua arvos­tuk­sen askeleilla. 

    Taval­lisin syy lie­nee, että maakun­nan asukas hakee avoin­na ole­vaa kiin­nos­tavaa ja hyvä­palkkaista työtä Helsin­gin seudul­ta, tai että pääkont­torista tar­jo­taan maakun­nan fil­i­aalin työn­tek­i­jälle sieltä todel­la mie­lenki­in­toista ja hyvä­palkkaista työpaikkaa.

    Aika har­va paikkaan valit­tu alle 50 vuo­tias tar­jouk­sen hylkää. Kotiseudul­ta kun ei olet läh­eskään yhtä hyviä tar­jouk­sia odotettavissa.

  168. Tapio: Nyt en ymmär­rä yhtään, sil­lä aika har­val­la meistä on varaa muut­taa Helsinki­in vain odot­ta­maan nousua arvos­tuk­sen askeleilla. 

    Moni korkealle pyrkivä köy­hä opiske­li­jakin tähtää Helsinki­in, kun olet­taa, että Helsin­gin seudul­ta kuitenkin saa toden­näköisim­min hyvän työ­paikan. Joku voi tul­la odotus­ryh­mi­tyk­seen siinä mielessä, että ottaa perustyö­paikan halu­a­mas­taan fir­mas­ta, mielel­lään sen pääkont­torista, tarkoituk­se­na kat­sel­la, josko polku johto­por­taisi­in sat­tuisi auken­e­maan. Ja jos on kiin­nos­tunut eten­e­mis­es­tä val­tion virois­sa, mikä olisi sen parem­pi paik­ka kuin Helsin­ki. Jne. On siis kaiken­laisia mah­dol­lisuuk­sia suun­nitel­la oma lois­ta­va taloudelli­nen tule­vaisu­us niin, että Helsin­ki osuu matkan varrelle.

    Taval­lisin syy lie­nee, että maakun­nan asukas hakee avoin­na ole­vaa kiin­nos­tavaa ja hyvä­palkkaista työtä Helsin­gin seudul­ta, tai että pääkont­torista tar­jo­taan maakun­nan fil­i­aalin työn­tek­i­jälle sieltä todel­la mie­lenki­in­toista ja hyvä­palkkaista työpaikkaa.

    Aivan.

    Aika har­va paikkaan valit­tu alle 50 vuo­tias tar­jouk­sen hylkää. Kotiseudul­ta kun ei olet läh­eskään yhtä hyviä tar­jouk­sia odotettavissa.

    Tätä juuri tarkoi­tan. Taloudel­lisen hyv­in­voin­nin tavoit­telu on varsin yleinen syy tähdätä Helsinki­in. (Tämä siis ero­tuk­sek­si siitä ajat­telus­ta, että domi­noi­va tek­i­jä olisi halu viet­tää aikaa Helsinkiläisessä kivitalokorttelissa.)

  169. Vesa: Isis rahoit­taa toim­intansa lähin­nä Syyr­i­as­ta pump­paa­mal­laan öljyl­lä. Noin 40musd per kk.
    Miten tämä on mah­dol­lista? Eikö tämän öljyn ostamista ole sank­tioitu? Osta­jathan suo­raan ja yksiselit­teis­es­ti rahoit­ta­vat maail­man­laa­juista terrorismia.

    Osta­jia ovat:

    Assad, joka on Venäjän kaveri, ja Venäjäl­lä on veto-oikeus turvallisuusneuvostossa.

    Turkki­laiset kaup­pi­aat. Turk­ki pitelee Euroop­paa palleista sen suh­teen, paljonko se päästää väkeä lävit­seen EU-alueelle; EU taas on hirt­täy­tynyt kv. sopimuk­si­in joiden takia ei maa­han­tu­loa voi estää kun tuli­ja vain sanoo taikasanan “tur­va­paik­ka”. Sik­si Turkkia ei voi juuri pain­os­taa. Turkin joh­dos­sa on islami­laisen puolueen Erdogan.

    Iran.

    Amerikkalaiset voisi­vat toki hel­posti lopet­taa öljykau­pan pom­mit­ta­mal­la tuotan­to­laitok­sia ja öljyn kul­je­tus­saattuei­ta, mut­ta se ei vält­tämät­tä ole viisas­ta, kos­ka koko paikalli­nen väestö on riip­pu­vaista tästä kau­pas­ta. Daish (siis Isis) hal­lit­see aluet­ta jol­la sil­lä on aseiss­sa noin 30–50 000 mil­i­tant­tia, ja jol­la asuu 8 miljoon­aa ihmistä, joiden pitää jotenkin tul­la toimeen.

  170. Vesa: Toiv­ot­tavasti ei mene liikaa aiheesta sivu­un, mut­ta kuten tänään YLE uuti­soi, niin Isis rahoit­taa toim­intansa lähin­nä Syyr­i­as­ta pump­paa­mal­laan öljyl­lä. Noin 40musd per kk.

    Miten tämä on mah­dol­lista? Eikö tämän öljyn ostamista ole sank­tioitu? Osta­jathan suo­raan ja yksiselit­teis­es­ti rahoit­ta­vat maail­man­laa­juista terrorismia.

    Finan­cial Time­sia asi­as­ta kiin­nos­tuneille: http://ig.ft.com/sites/2015/isis-oil/
    ISIS myy öljyn hal­lit­semil­laan alueil­la Irakissa ja Syyr­i­as­sa. Kau­pak­si menee, kos­ka ‘ilman dieseliä tääl­lä ei ole elämää’.

  171. Tapio: Nyt en ymmär­rä yhtään, sil­lä aika har­val­la meistä on varaa muut­taa Helsinki­in vain odot­ta­maan nousua arvos­tuk­sen askeleilla. 

    Vielä vähän täy­den­nys­tä, kun huo­maan, etten ehkä vas­tan­nut yhteen tarkoit­ta­maasi ydinkohtaan.

    Niiltä osin kuin ihmiset eivät ole kiin­nos­tunei­ta Helsingis­sä asumis­es­ta sinän­sä (ja ovat lisäk­si mah­dol­lis­es­ti kiin­nos­tunei­ta asumis­es­ta jol­lain itselleen sopi­vam­mal­la paikkakun­nal­la), ei ole tarpeen kaavoit­taa näille ihmisille talo­ja Helsinki­in. Hei­dän kannal­taan hei­dän hom­mansa voisi hoitaa yhtä hyvin, ja he voisi­vat elää yhtä hyvin (tai paremin) jos­sain muualla.

    Helsin­gin korkea hin­tata­so ei siis tarkoi­ta sitä, että kaik­ki pitäisi ko. kaupunki­in sijoit­taa, tai että nuo ihmiset oli­si­vat onnel­lisem­pia nykyis­es­täänkin tiivis­te­tyssä ja ruuhkaisem­mas­sa Helsingis­sä. Talouden dynami­ik­ka on sel­l­ainen, että tuo pyra­midilu­on­teinen kil­pailu ohjaa hei­dät asumaan mah­dol­lisim­man keskeiseen paikkaan.

    Kuten moni on jo toden­nut, on järkevämpiäkin tapo­ja organ­isoi­da ihmis­ten sijain­ti kuin antaa hei­dän tal­loa itsen­sä ja toisen­sa hengiltä esi­in­tymis­la­van edessä 🙂 . Maan toimin­nan kannal­ta myös malli, jos­sa kaik­ki pyra­midin kär­keen pyrkivät ihmiset eivät ahtaudu muu­ta­malle neliök­ilo­metrille, on toimi­va, ja kukaties kansalaisille mieluisampi.

  172. Coun­try­boy: Köy­hyys on vähen­tynyt nopeasti maail­mas­sa, jopa nopeam­min kuin YK:n tavoit­teet. Tähän on syynä eri­tyis­es­ti län­si­maisen pääo­man siir­tymi­nen Kiinaan, Inti­aan jne. Sadat miljoonat ovat nousseet köy­hyy­destä Kiinassa.

    Köy­hyy­den vähen­e­m­i­nen on näen­näistä, kyseessä on enem­mänkin siitä, ettää ihmisiä n siir­tynyt rahat­alouden piiriin.

    Kun äärim­mäisen köy­hyy­den raja on 1,25 dol­lar­ia päivässä niin ei 2 dol­lar­ia päivässä ansait­se­vaa voi sanoa varakkaaksi.

    Oikeam­min vain äärim­mäi­nen köy­hyys on vähentynyt

    Val­tioiden lähtöti­lan­nekin on erilainen:Kiina aloit­ti kansan koulu­tuk­sen jo 2000 vuot­ta sit­ten, suo­ma­laiset eliv­ät täysin luon­taistaloudessa savupirteissään
    Kiina oli maail­man­talouden suur­val­ta aina 1800 luvulle saakka

    Vaik­ka län­si­maat ja Japani ajoi­vat Kiinan kivikau­teen niin Kiina on kuitenkin elpynyt hyvin nopeasti kiitos tuon van­han sivistyksen.

    Ja paperi­ra­han kek­sivät kiinalaiset, joten talousasi­atkin oli­vat tuttuja 

    Inti­akin on ollut aina rikas ja siel­lä on ollut koulutet­tua väkeä niin, että se sai hallinnon toim­i­maan englan­ti­lais­ten lähdettyä..

    Afrik­ka on eri­lainen: Esim kun Kon­go itsenäistyi niin maas­sa oli yksi yliopis­to­tutkin­non suorit­tanut virkamies ja väestöstä melkein kaik­ki luku-ja kirjoitustaidottomia.

    Ei ollut suuri ihme, että hallinto sor­tui kahdessa viikos­sa ja eri­laiset huonot dik­datu­u­rit ovat seu­ran­neet toistaan.Sama kohta­lo on ollut monel­la Afrikan maalla.
    Demokra­tia ei ole mah­dol­lista äärim­mäisen köy­hässä ja luku­taidot­tomas­sa maassa.Ainoa toi­vo on, että dik­daat­torit yrit­tävät kehit­tää maa­ta, eivät ryöstää sitä

    Näis­sä ympyröis­sä kehi­tysavunkin tulok­set ovat epä­var­mo­ja , mut­ta kun keski­tytään oikeisi­in asioi­hin niin ne tuot­ta­vat tulosta paris­sa sukupolvessa 

    Eli nais­ten, tyt­tö­jen koulu­tus on tehokkain tapa muut­taa kult­tuuria ja tapoja

    Lap­sikuolleisu­u­den vähen­tämi­nen mah­dol­lis­taa syn­tyvyy­den säännöstelyn

    Ehkäisyvä­linei­den käytön koulu­tus ja niiden jakami­nen ilmaisek­si vähen­tää ennen pitkää syntyvyyttä

    Luku ja kir­joi­tus­taidon opet­ta­mi­nen tekee kansalai­sista itsenäisem­piä ja he kykenevät han­kki­maan tietoa ja kehit­tämään yhteiskun­taa ja itseään

    Jos sit­ten halu­aa jotain lisää niin infran rak­en­t­a­mi­nen eli liikenne-tietoli­iken­n­ev­erkko­jen kehit­tämi­nen mah­dol­lis­taa businek­sen ja rahat­alouden kehittymisen

    Eikä tuo kehi­tys­a­pu ole men­nyt kehi­tys­mai­hin rahana. 

    Suomenkin kehi­tysavus­ta pää­tyi ennen van­haan 90 % Suomeen ja ain­oa raha joka liikkui kehi­tys­maa­han oli kun kon­sult­ti joi muu­ta­man gini­tonicin hotellin baarissa .

    Nyky­isin kaiketi on 50 % jää kotimaahan

    Kääriäi­nenkin hyö­tyi kehi­tysavus­ta 1,5 miljoo­nan euron luokkaa, joten on hurskastelua arvostel­la kehi­tys­maan virakami­esten taskui­hin pää­tyneitä rahoja.Hän hyö­tyi moninker­tais­es­ti eikä huole­ht­in­ut raho­jen tarkoituk­sen­mukaises­ta käytöstä vaik­ka toi­mi raho­jen valvojana

  173. O.S.: “Asum­i­nen pitkään huonois­sa yhteis­ma­joi­tustilois­sa ei tee hyvää kenellekään.”

    Onko O.S. alka­nut lop­ul­takin ymmärtää, mihin asu­tuk­sen liika tiivistämi­nen johtaa?

    Yhteis­ma­joi­tustilois­sa saavute­taan olet­taak­seni Osmon ja eräi­den muiden tiivistämistä aja­van näkökul­mas­ta tärkeää “tiivistämishyö­tyä”, jota jotkut pyrkivät tuot­ta­maan mm. uudessa yleiskaavas­sa run­sain mitoin Helsin­gin eri alueille, kaupungillemme omi­naista vehreyt­tä, väljyyt­tä ja niiden suo­maa viihty­isyyt­tä asukkaille monin paikoin merkit­tävästi vähentämään. 

    Eri­lais­ten ongelmien ja kon­flik­tien määrä kas­va­nee nopeasti, jos ihmisiä sul­lotaan yhteen liian tiivi­isti. On kai aihet­ta uskoa, että nimeno­maan yhteis­ma­joi­tustilois­sa voi maankäytön tehostamis­po­ten­ti­aali saavut­taa mak­simin­sa. Sik­si tuo­ta asum­is­muo­toa (tiivistä yhteis­ma­joi­tus­ta) voikin suositel­la kaikille kaupun­gin liikaa tiivistämistä hala­jav­ille lämpimästi.

  174. Liikut­tavaa miten Osmon tek­stiä hymis­tel­lään kom­menteis­sa. Kun Jus­si Hal­la-aho sanoo saman, se on rasis­tista vihapuhetta.

  175. Kehi­tysy­hteistyöstä vielä ker­tauk­se­na Coun­try­boylle ja muille:

    Näyt­tö kehi­tysavun todel­li­ista vaiku­tuk­sista on saatu 2010-luvul­la kansan­talouk­sien tasol­la. Se uut­ta tietoa ja osin sen ansios­ta, että aikasar­jo­ja on vas­ta nyt olemassa. 

    Tämä on uusi asia ja näyt­tet­ty toteen, kyse ei ole mielip­itei­den toistamisesta. 

    Keskustelu on turhaa, jos argu­men­taa­tio tuomi­taan tyyl­li­in “isoisäs oli punik­ki” (ei ollut) tai “sel­l­a­sia se tois­taa”. Kyse on ihan näytöstä, ei mielipiteestä.

    Onnis­tunei­ta ja epäon­nis­tunei­ta han­kkei­ta löy­tyy kaikkialta.
    Van­hem­man kri­ti­ik­it oli­vat toki perustel­tu­ja omas­sa yhtey­dessään ja aikanaan.

    Suomes­sa on pidem­män aikaa hoet­tu trol­li­henkises­ti “kehtys­papu ei toi­mi ja se on lopetet­ta­va”. Yhden pulueen poli­itisel­la agen­dal­la se on ollut pitkään. Kehi­tys­a­pua voi vas­tus­taa, mut­ta perusteluk­si ei käy enää, etteikö se vaikuttaisi.

    Suomen ulkopoli­ti­ikan pitkä lin­ja koko itsenäisyy­den ajan on ollut sijoit­tumi­nen osak­si Pohjo­is­mai­ta. Kehi­tys­pau, rauhan­tur­vaami­nen ja vas­taa­va ovat ollet iso osa välineistöä, jol­la vaiku­tus­val­taa on han­ki­itu. Mil­lä sitä jatkos­sa tehdään? En tiedä.

    Tämän hlli­tuk­sen ja kakkien puoluei­den, eri­tyis­es­ti Kokoomuk­sen, ongel­ma on, että kun tutkimus­näyt­tö ja fakat eivät osu oman poli­it­tisen lin­jan kohdalle, kaik­ki tieto sivu­ute­taan. Se ainakin on väärää politiikkaa.

  176. -e-:
    Liikut­tavaa miten Osmon tek­stiä hymis­tel­lään kom­menteis­sa. Kun Jus­si Hal­la-aho sanoo saman, se on rasis­tista vihapuhetta.

    Olisiko­han mitään vaiku­tus­ta sil­lä mihin sävyyn her­rat kir­joit­ta­vat asiasta?

  177. -e-:
    Liikut­tavaa miten Osmon tek­stiä hymis­tel­lään kom­menteis­sa. Kun Jus­si Hal­la-aho sanoo saman, se on rasis­tista vihapuhetta.

    Ens vaaleis­sa sit vaan vihre­itä äänestään! Parem­pi olla vihreä kuin vihannes.

  178. Osmo Soin­in­vaara:
    Aika har­vaan asut­tu tulee Helsin­ki ole­maan vaik­ka Wieni­in ver­rat­tuna. Onko noi­ta ilmiöitä Wienissä? 

    On ollut, vieläpä pahoja!

    Wien kuu­lostaa varsin viat­toma­l­ta paikalta, mut­ta aika ikäviäkin ilmiöitä kytkey­tyy sen asu­tuk­sen tiivistymisen ja tiivistämisen eri vaiheisiin. 

    Oletko jo ehkä uno­htanut vaikka­pa koulun his­to­ri­an tun­neil­ta, että ottomaanien armei­ja yrit­ti val­loit­taa kaupun­gin (Wienin) ja piirit­ti sitä pari­inkin ker­taan. Oletet­tavasti juuri nuo val­tausyri­tyk­set sai­vat itä­val­ta­laiset pak­en­e­maan sinne muual­ta maas­ta, jol­loin Wien taa­tusti tiivistyi, hyvin toden­näköis­es­ti paljon, eri­tyis­es­ti kaupun­gin muurien sisäpuolel­la. Muurien ulkop­uolel­la taas oli tiivis joukko kaupunki­in pyrkiviä ottomaane­ja. Tuol­lainen tiivistymisilmiö ei ollut edes vapaae­htoinen, ja uhka herät­ti ja aikaan­sai mon­en­laisia ongelmia. 

    Entäpä sit­ten toinenkin esimerk­ki vähän lähempää: Kaupunkia tiivistymiseen vaikut­ti var­masti paljon myös se, kun keis­arikun­nan hajot­tua har­joite­tun sosial­is­tisen yhteiskun­tapoli­ti­ikan kaudel­la (1919–1934) kaupunki­in raken­net­ti­in paljon, sen asu­tus­ta jälleen tiivistäviä val­tavia työläis­ten asuinko­rt­telei­ta. No, mitä siitä ja sosi­aal­i­sista ongelmista sit­ten seurasi: mm. sisäl­lis­so­ta kiivaine tais­teluineen, jois­sa sato­ja kuoli, ja tuhan­sia loukkaantui! 

    Voi hyvin olla, että muu­ta­ma, peräti kilo­metrin pitu­inen, 5000 asukkaan “Karl-Marx-Hof”-rakennuskompleksi, vuokrakasar­mi, niistä jol­laisia sinne Wieni­in sil­loin raken­net­ti­in, ja mis­sä asukasti­heys nos­tet­ti­in peräti tasolle noin 32.000 asukas­ta per neliök­ilo­metri, saisi saman aikaan myös täällä.

    Enti­saikaan ei ehkä ymmär­ret­ty paljoakaan liian tiivi­in asu­tuk­sen haitoista ja sosi­aal­i­sista ongelmista, mut­ta ymmärtääkö niitä moni meil­läkään Helsingissä?

    Ei ole mielestäni mikään ihme, että Wienis­sä kehi­tys johti jopa siihen, että lop­ul­ta tuol­laisia talo­hirviöitä ammut­ti­in jopa tykeil­lä! Mah­taako edes KSL:n puheen­jo­hta­ja olla tietoinen asiasta? 

    Kuka muuten oli se, joka aset­ti Koivusaarelle räikeän ylim­i­toite­tun tavoit­teen (n. 5000) sen asukaslu­vun osalta? Ei kai tuol­laista Karl-Marx-Hof’in mit­taista asukas­määrää yritä pienelle saarelle sijoit­taa kuin korkein­taan joku pähkähul­lu arkkitehti. 

    Jos sama suu­ru­u­den­hul­lu­u­songel­ma vaivaa muitakin, ei hätää, apua voi ehkä tar­jo­ta psyko­ana­lyysi. Sen kehit­ti aikoinaan niin’ikään Wienis­sä asunut Sig­mund Freud. (Asui­v­at siel­lä wikipedi­an mukaan v. 1913 myös Hitler että Stal­in. Ehkä he asui­v­at siel­lä kär­sien liian tiivi­istä tunnelmasta.)

  179. Hufvud­stads­bladet: Språ­ka på sven­s­ka : tp-hak­i­joina Suomeen tulleet ekono­mi, lääkäri ja kirur­gi kotoutu­vat ruot­sik­si. (Link­ki vie Höblän Face­book-julka­isu­un, jos­ta pääsee luke­maan koko artikke­lin. Suo­raan artikke­li­in vievä link­ki saat­taa tör­mätä mak­sumuuri­in. Julkisen fb-julka­isun pääsee luke­maan, vaikkei olisi kir­jau­tunut Facebookiin.)

    Niin­pä niin. Ekono­mi, lääkäri, kirur­gi… (ole­tan että pätevyy­det ovat var­mat). Noinko nyt on että jotkut eli Höblän viiteryh­mä osaa­vat cher­ryp­ickingin? En oikein usko että jutun henkilöt ovat itse oma-aloit­teis­es­ti pää­tyneet ratkaisu­un­sa, vaan heille on vinkat­tu asi­as­ta. Niin minäkin olisin tehnyt.

    Ainakaan Hesari ei ole hei­dänkaltai­sis­taan juuri hehkut­tanut, vaik­ka on asen­neval­is­tustyötä tehnyt men­estys­tari­na­hehku­tuk­sil­la niin olan takaa että on jo sil­lä rajoil­la että alka­ako hehku­tus kään­tyä asi­aansa vas­taan. Toisin sanoen eikö suomek­si kotoutu­vis­sa ole vas­taavia? Eikö suomek­si tosi­aan ryhdytä tp-hak­i­joiden suh­teen räätälöi­ty­i­hin kotout­tamis­toimi­in, jos­ta minä ja Ode (juu, minä ensin!! ) olemme kirjoittaneet?

  180. Pekka T.: Olisiko­han mitään vaiku­tus­ta sil­lä mihin sävyyn her­rat kir­joit­ta­vat asiasta? 

    Tuskin­pa se on pääasialli­nen selit­tävä tek­i­jä, kos­ka näi­den molem­pi­en ansioitunei­den kir­joit­ta­jien tek­stit ovat ajoit­tain varsin provosoivia, sarkastisia jopa ilkeileviä.

    Eiköhän merkit­tävin tek­i­jä, mik­si toisen her­ran pro­vokati­ivista kir­joituk­sista tup­paa syn­tymään isom­pi älämölö, ole se, mil­laiseen kan­nata­jakun­taan hei­dät identifioidaan.

    - V

  181. Ville: Tuskin­pa se on pääasialli­nen selit­tävä tek­i­jä, kos­ka näi­den molem­pi­en ansioitunei­den kir­joit­ta­jien tek­stit ovat ajoit­tain varsin provosoivia, sarkastisia jopa ilkeileviä.

    Eiköhän merkit­tävin tek­i­jä, mik­si toisen her­ran pro­vokati­ivista kir­joituk­sista tup­paa syn­tymään isom­pi älämölö, ole se, mil­laiseen kan­nata­jakun­taan hei­dät identifioidaan.

    – V

    En vaku­u­tu. Molem­mat her­rat tarkastel­e­vat asioi­ta epäilemät­tä jär­ki edel­lä, jol­loin tunne jää taustalle. Tun­nen Soin­in­vaaran kir­joituk­set parem­min, ja voin tode­ta että hänel­lä on silti myös sydän mukana.

    En myöskään usko eri­ty­isi­in salali­it­toi­hin. Jos Hal­la-ahon kan­nat­ta­jat iden­ti­fioidaan “sel­l­aisi­in”, niin se var­maan johtuu siitä että he ovat “sel­l­aisia”?

  182. Ville: Tuskin­pa se on pääasialli­nen selit­tävä tek­i­jä, kos­ka näi­den molem­pi­en ansioitunei­den kir­joit­ta­jien tek­stit ovat ajoit­tain varsin provosoivia, sarkastisia jopa ilkeileviä. 

    Olet var­masti osit­tain oike­as­sa. Kun Jus­si Hal­la-Aho kirjoittaa:

    Se, että eräät maa­han­muut­ta­jaryh­mät ovat yliedustet­tuina negati­ivi­sis­sa uuti­sis­sa, johtuu vain siitä, että he ovat yliedustet­tuina uutistapah­tu­mis­sa. Jot­ka siis lähtöko­htais­es­ti ovat negati­ivisia tapahtumia.

    Pitää oikein kela­ta taak­sepän mon­ta kap­palet­ta että ymmärtää onko kyse sarkas­mista vai ei — ja tässä tapauk­ses­sa tulk­itsin että ei ole, että Hal­la-Aho todel­lakin ei nal­jaile tuos­sa kohdas­sa maa­han­muut­ta­jille, vaan suo­ras­taan pitää puheen­vuoron maa­han­muut­ta­jien puoles­ta. Oma­l­la tavallaan. 

    Hal­la-Aho näyt­täisi ensisi­jais­es­ti ole­van huolis­saan siitä, että maa­han­muut­ta­jia käsit­televä jour­nal­is­mi lisää suuren yleisön ärsyyn­tymistä heitä kohtaan. 

    Itse asi­as­sa Hal­la-Ahon näkökul­ma maa­han­muut­toon on hyvin lähel­lä sitä mitä itse ymmär­rän mod­ernil­la fem­i­nis­mil­lä (oikea ter­mi olisi var­maankin post­mod­erni fem­i­nis­mi), jos­sa kavahde­taan sitä että naisia ale­taan jotenkin paapo­maan hekom­pana sukupuole­na, vaan pikem­minkin pyrit­täisi­in näkemään nainen akti­ivise­na toim­i­jana siinä kuin mieskin.

    Lähde:
    http://www.halla-aho.com/scripta/huippuosaamista_osa8.html

  183. En myöskään usko eri­ty­isi­in salali­it­toi­hin. Jos Hal­la-ahon kan­nat­ta­jat iden­ti­fioidaan “sel­l­aisi­in”, niin se var­maan johtuu siitä että he ovat “sel­l­aisia”?

    En minäkään usko laa­joi­hin salali­it­toi­hin, ihmiset (Yleinen mielipi­de, etelän metia, Hyvät Ihmiset jne.) vain tup­paa­vat ole­van ainakin ulospäin saman­mielis­ten kanssa samaa mieltä sel­l­ai­sis­sakin asiois­sa jois­sa mainit­se­masi jär­ki soit­taa häly­tyskel­lo­ja. Esim. vihrei­den vii­saim­mis­toon luet­tu P.Haavisto esit­ti että maa­han­muu­tolle ei voi aset­taa mitään kat­toa, kos­ka pako­laiset kär­sivät kylmää ja nälkää.
    Tuostakaan lausun­nos­ta ei mikään arvon­sa tun­te­va taho esit­tänyt sitä ain­oaa isoa kysymys­tä, sitä joka jakaa maa­han­muut­tokeskusteli­jat vuo­hi­in ja lam­paisi­in, nimit­täin käsi­tyk­seni mukaan me voimme pelas­taa muu­ta­man kymme­nen-tai satatuhat­ta pako­laista, me voimme myös yrit­tää pelas­taa nykyisen elin­ta­somme mut­ta emme voi tehdä molem­pia. Resurssit eivät vain riitä. Piste.
    Min­un moraali­ni ei pysty mitenkään kiertämään tuo­ta tosi­asi­aa, joten paikkani on kri­it­tisessä leiris­sä. Tääl­lä on porukkaa laidas­ta laitaan, oppin­ut­ta sivistyneistöä ja rasis­tisia öyhöt­täjia ja meitä “huolestunei­ta kansalaisia”, joi­ta uskon myös suo­ma­lais­ten enem­mistön olevan.
    Tuo resurssien rajal­lisu­us on se point­ti, ter­ror­is­tit, eura­bi­at ja raiskauk­set ovat vähäisem­pi tai kaukaisem­pi ongel­ma, vaik­ka julki­nen kohu keskit­tyy vain niihin.

  184. Joo joo: …, sitä joka jakaa maa­han­muut­tokeskusteli­jat vuo­hi­in ja lam­paisi­in, nimit­täin käsi­tyk­seni mukaan me voimme pelas­taa muu­ta­man kymme­nen-tai satatuhat­ta pako­laista, me voimme myös yrit­tää pelas­taa nykyisen elin­ta­somme mut­ta emme voi tehdä molem­pia. Resurssit eivät vain riitä. Piste.

    Täähän ei ole taaskaan niin mus­tavalkoinen kysymys. Suomen päitäisi täl­lä het­kel­lä elvyt­tää, mut­ta päät­täjät eivät uskalla tehdä niin, kos­ka on äänestet­ty val­taan porukkaa, joka kokee että nyt Suomen tässä lamas­sa pitää vielä kaiken lisäk­si alkaa itse supis­taa omaa BKT:ta. Saamme ilmaisek­si rahaa ulko­mail­ta, mut­ta sitä ei voi käyt­tää oman maan kehit­tämiseen — supis­tamme yliopis­toista ja tutkimuk­ses­ta jne. Onko se hyvä vai ei riip­puu siitä miten hyvin yliopis­to­jen toim­inta siir­tyy kansantalouteen.

    Mut­ta: tänne on tul­lut maa­han­muut­ta­jia, joi­hin on pakko käyt­tää mil­jar­di rahaa ja yllät­täen, tämä raha on käytän­nössä kansakun­nan talouden elvyt­tämistä, kos­ka se vir­taa suo­raan koti­maisen kysyn­nän kas­vat­tamiseen, elinkei­noelämään, vero­tu­loi­hin ja ter­vey­den­huol­lon bud­jet­tei­hin. Vaik­ka maa­han­muut­ta­jat vetäi­si­vat vain lonkkaa, se nos­taa mei­dän kaikkien elin­ta­soa ja antaa ehkä mah­dol­lisu­u­den selvitä tästä lamasta.

    Outoa? No niin on. Mut­ta niin se elvy­tys toimii. Onko joku muuten ihme­tel­lyt mik­si Sak­sa ottaa vas­taan mielel­lään paljon pakolaisia?

  185. JTS:
    Kehi­tysy­hteistyöstä vielä ker­tauk­se­na Coun­try­boylle ja muille:

    Näyt­tö kehi­tysavun todel­li­ista vaiku­tuk­sista on saatu 2010-luvul­la kansan­talouk­sien tasol­la. Se uut­ta tietoa ja osin sen ansios­ta, että aikasar­jo­ja on vas­ta nyt olemassa. 

    Tämä on uusi asia ja näyt­tet­ty toteen, kyse ei ole mielip­itei­den toistamisesta. 

    Keskustelu on turhaa, jos argu­men­taa­tio tuomi­taan tyyl­li­in “isoisäs oli punik­ki” (ei ollut) tai “sel­l­a­sia se tois­taa”. Kyse on ihan näytöstä, ei mielipiteestä.

    Onnis­tunei­ta ja epäon­nis­tunei­ta han­kkei­ta löy­tyy kaikkialta.
    Van­hem­man kri­ti­ik­it oli­vat toki perustel­tu­ja omas­sa yhtey­dessään ja aikanaan.

    Suomes­sa on pidem­män aikaa hoet­tu trol­li­henkises­ti “kehtys­papu ei toi­mi ja se on lopetet­ta­va”. Yhden pulueen poli­itisel­la agen­dal­la se on ollut pitkään. Kehi­tys­a­pua voi vas­tus­taa, mut­ta perusteluk­si ei käy enää, etteikö se vaikuttaisi.

    Suomen ulkopoli­ti­ikan pitkä lin­ja koko itsenäisyy­den ajan on ollut sijoit­tumi­nen osak­si Pohjo­is­mai­ta. Kehi­tys­pau, rauhan­tur­vaami­nen ja vas­taa­va ovat ollet iso osa välineistöä, jol­la vaiku­tus­val­taa on han­ki­itu. Mil­lä sitä jatkos­sa tehdään? En tiedä.

    Tämän hlli­tuk­sen ja kakkien puoluei­den, eri­tyis­es­ti Kokoomuk­sen, ongel­ma on, että kun tutkimus­näyt­tö ja fakat eivät osu oman poli­it­tisen lin­jan kohdalle, kaik­ki tieto sivu­ute­taan. Se ainakin on väärää politiikkaa.

    Talousti­eteis­sä ei yleen­sä ole mitään absolu­ut­tisia totuuk­sia. Lue vaikka­pa myös Nobel palk­i­tun Angus Deatonin (2013) kir­jas­ta The Great Escape ‑health, wealth and the ori­gins of inequal­i­ty luku Help. Myös se perus­tuu uudem­pi­in tutkimus­tu­lok­si­in ja esit­telee niitä. Sen käsi­tys perinteisen/nykyisen kehi­tysavun vaiku­tuk­sista on melko pes­simisti­nen. Uskon hänen tun­te­van alan tutkimuk­sen hyvin. Oma koke­muk­seni neljästä kehi­tys­maas­ta vuosil­ta 1984–2005 on melko saman­lainen. Oma käsi­tyk­seni kehi­tysavus­ta on ollut alun perin hyvin posi­ti­ivi­nen, mut­ta muut­tunut valitet­tavasti negati­iviseen suuntaan.

    Viime vuosi­na Afrikan mais­sa on alka­nut kehi­tys­tä mm. Nige­ri­as­sa, mut­ta se ei mielestäni ole ollut juurikaan kehi­tysavun ansio­ta. Enem­mänkin kyse on ulko­maisen pääo­man (mm. Kiinas­ta) tulosta Afrikkaan. Aikanaan Zim­bab­wes­sa (mm. Ruotsin sil­loinen suosik­ki) puo­let uutis­lähetyk­sistä käsit­teli sitä mitä kukin maa oli lahjoittanut.

    En tarkoi­ta mis­sään nimessä, että kaik­ki kehi­tys­a­pu pitäisi lopet­taa, mut­ta paljon tark­istamisen varaa siinä olisi. Ensin sitä pitäisi mielestäni kar­si Suo­ma­laiselta “kehi­tys­a­pute­ol­lisu­udelta” tyyliä Kepa.

  186. Sakke:

    Kuka muuten oli se, joka aset­ti Koivusaarelle räikeän ylim­i­toite­tun tavoit­teen (n. 5000) sen asukaslu­vun osalta? Ei kai tuol­laista Karl-Marx-Hof’in mit­taista asukas­määrää yritä pienelle saarelle sijoit­taa kuin korkein­taan joku pähkähul­lu arkkitehti.

    Täs­men­nys edel­lisen tek­s­ti­ni kohtaan:
    “… kuin korkein­taan joku pähkähul­lu arkkitehti.”

    Joukkoon voi tietysti liit­tää myös sel­l­aiset arkkite­hdit, jot­ka pyrkivät vain pitämään itsen­sä leivän syr­jässä kiin­ni, ja ehkä jopa sel­l­aiset, jot­ka (käsit­tääk­seni) pyrkivät osoit­ta­maan suun­nitelmien suu­ru­u­den­hul­lu­u­den! (Ks. esim. “hulluarkkitehti.fi/2015/10/05/kaarmetalo-koivusaareen/”)

    Rak­en­ta­mat­ta jäi myös aikoinaan jopa Hit­lerin toimek­sian­nos­ta suun­nitel­tu ‘Welthaupt­stadt Ger­ma­nia’. Syynä oli maaperän huono kan­tavu­us, jon­ka osoit­ti maaperään uppoa­va ‘Schwer­be­las­tungskör­p­er’.

    Onko nyt muka pako­lais­tul­van takia raken­net­ta­va Helsingistä joka ilman­su­un­taan tois­in­to Itä-Berli­inin teemas­ta “Karl-Marx-Alle”? Olisiko edes eet­tis­es­ti oikein altistaa sel­l­aisen molem­min puolin, sekä ympäril­lä asu­vat, että sitä pitkin liikku­vat, kaikille sen haitoille?

    PS. Onko kukaan (esim. Osmo) lukenut Don­ald Palmerin kir­jaa “Nor­mal Orga­ni­za­tion­al Wrong­do­ing” (Oxford Uni­ver­si­ty Press, 2012)? Ko. teemas­ta (johon pitäisi ehkä tutus­tua paljon syvem­min) tun­tuu löy­tyvän aina vain yhä uusia esimerkke­jä ja vieläpä ihmeen paljon. Taitaa myös pako­lais­tul­va ja uusin yleiskaa­va, kaikkine hait­toi­neen(!), olla (ainakin jos­sain määrin) seu­raus­ta sellaisista …

  187. Tero Tolo­nen:

    Mut­ta: tänne on tul­lut maa­han­muut­ta­jia, joi­hin on pakko käyt­tää mil­jar­di rahaa ja yllät­täen, tämä raha on käytän­nössä kansakun­nan talouden elvyt­tämistä, kos­ka se vir­taa suo­raan koti­maisen kysyn­nän kas­vat­tamiseen, elinkei­noelämään, vero­tu­loi­hin ja ter­vey­den­huol­lon bud­jet­tei­hin. Vaik­ka maa­han­muut­ta­jat vetäi­si­vat vain lonkkaa, se nos­taa mei­dän kaikkien elin­ta­soa ja antaa ehkä mah­dol­lisu­u­den selvitä tästä lamasta.

    Outoa? No niin on. Mut­ta niin se elvy­tys toimii. Onko joku muuten ihme­tel­lyt mik­si Sak­sa ottaa vas­taan mielel­lään paljon pakolaisia?

    Nobel-palkit­tu­ja talousti­eteil­i­jöitä riit­tää niin elvyt­tävän kuin kuri­nalaisen talous­poli­ti­ikan selit­täjik­si, itse luulen että meil­lä on käsis­sämme isom­pi ongel­ma kuin tilapäisen suh­dan­nekuopan yli­tys jota voi helpot­taa lainan­otol­la. Mut­ta aika näyttää.
    Mut­ta tuo pako­lais­mil­jar­di on nähdäk­seni suurim­mal­ta osin ns. riko­tun ikku­nan talouskasvua joka ei ole ter­vet­tä talouden­pitoa. Sitä pait­si tuo näen­näi­nenkin kansan­tuot­teen kasvu jakaan­tuu suurem­malle määrälle asukkai­ta, joten yksit­täi­nen kansalainen keskimäärin köyhtyy.
    Sak­sa ja ruot­si ovat otta­neet mielel­lään maa­han­muut­ta­jia tekemään tuot­tavaa työtä, mut­ta näyt­tää siltä että heillekin jo riittää…

  188. Joo joo: Resurssit eivät vain riitä. Piste.
    Min­un moraali­ni ei pysty mitenkään kiertämään tuo­ta tosi­asi­aa, joten paikkani on kri­it­tisessä leiris­sä. Tääl­lä on porukkaa laidas­ta laitaan, oppin­ut­ta sivistyneistöä ja rasis­tisia öyhöt­täjia ja meitä “huolestunei­ta kansalaisia”, joi­ta uskon myös suo­ma­lais­ten enem­mistön olevan.

    Olen täs­mälleen samaa mieltä siitä, että mei­dän resurssimme eivät mil­lään riitä kaikkien mah­dol­lis­ten maa­han­muut­ta­jien vas­taan­ot­tamiseen. Min­ua tämän toteami­nen ei silti sijoi­ta rasis­tis­ten öyhöt­täjien joukkoon.

    Itse asi­as­sa on kol­maskin ryh­mä näkyvien ja äänekkäi­den maa­han­muut­tokri­it­tis­ten ja ‑myön­teis­ten lisäk­si: ne, jot­ka eivät suo­ranais­es­ti kuu­lu kumpaankaan joukkoon. Me hyväksymme sen, että pako­laisia pitää pyrk­iä aut­ta­maan, resurssien puit­teis­sa (epämääräistä, tot­ta), mut­ta resur­seil­la on rajansa.

    Ongel­ma on vaikea, mut­ta sitä pitää silti pyrk­iä ratko­maan, humaanisti mut­ta real­is­tis­es­ti. Osmo Soin­in­vaara, muiden muas­sa, koet­taa tämän keskustelun aloit­ta­neessa kir­joituk­ses­saan viitoit­taa tietä siihen suuntaan.

  189. joo joo: joka ei ole ter­vet­tä talouden­pitoa. Sitä pait­si tuo näen­näi­nenkin kansan­tuot­teen kasvu jakaan­tuu suurem­malle määrälle asukkai­ta, joten yksit­täi­nen kansalainen keskimäärin köyhtyy.
    Sak­sa ja ruot­si ovat otta­neet mielel­lään maa­han­muut­ta­jia tekemään tuot­tavaa työtä, mutta 

    Minäkin sanois­in näin mut­ta kun ei voi. Esimerkik­si Ruot­sis­sa PPP GDP kas­vaa voimakkaasti. Suomea tuo huoli kyl­lä kos­kee. Ja voi olla, että jostakin syys­tä juuri Suomen tapauk­ses­sa vaik­ka väestö kas­vaisi ja GDP kas­vaisi niin juuri meil­lä PPP GDP taan­tu­isi edelleen.

  190. Pekka T.: Olen täs­mälleen samaa mieltä siitä, että mei­dän resurssimme eivät mil­lään riitä kaikkien mah­dol­lis­ten maa­han­muut­ta­jien vas­taan­ot­tamiseen. Min­ua tämän toteami­nen ei silti sijoi­ta rasis­tis­ten öyhöt­täjien joukkoon.

    Mik­si me sit­ten toim­imme ikään kuin resurssimme oli­si­vat rajat­tomat? meil­lä on avoimien rajo­jen poli­ti­ik­ka joka sal­lii maa­han­tuli­joi­ta niin paljon kuin tan­s­ka ja ruot­si katso­vat hyväk­si meille päästää.
    Nyt on kauhis­tel­tu siitäkin että Venäjä suun­taa ties kuin­ka suuren pako­laisvir­ran Suomeen, ikään kuin meil­lä itsel­lämme ei olisi mitään san­omista siihen kuka tänne tulee ja mil­laisin aikein.

  191. max: Minäkin sanois­in näin mut­ta kun ei voi. Esimerkik­si Ruot­sis­sa PPP GDP kas­vaa voimakkaasti.Suomea tuo huoli kyl­lä kos­kee. Ja voi olla, että jostakin syys­tä juuri Suomen tapauk­ses­sa vaik­ka väestö kas­vaisi ja GDP kas­vaisi niin juuri meil­lä PPP GDP taan­tu­isi edelleen.

    Ruot­sis­sa ja Sak­sas­sa on vah­va vien­ti­te­ol­lisu­us joka on voin­ut tar­jo­ta tuli­joille tuot­tavaa työtä. Mut­ta kuten san­ot­tu, niillekin alkaa maa­han­muut­ta­jia ole­maan tarpeek­si, kos­ka juuri nyt ja lähi­t­ule­vaisu­udessa tuot­ta­va työ tarkoit­taa erikoisosaamista ja muu on sit­ten huonos­ti palkat­tua palvelualaa.
    Vähän kär­jistäen Suomes­sa on jäänyt tuo teol­lis­tu­mis­vai­he välistä ja meil­lä on hypät­ty lapi­onva­r­res­ta suo­raan näyt­töpäät­teelle, joten työvoima on riit­tänyt vähäiseen teol­lisu­u­teen ja ylikin on jäänyt, Ruot­si­in muun muassa.
    Ei iso väkimäärä automaat­tis­es­ti tarkoi­ta korkeaa elin­ta­soa, pikem­minkin päin­vas­toin, kos­ka tuli­joiden työl­listymi­nen edes mata­la­palk­ka-aloille on heikkoa ja niil­lä koneinsinööreil­lä ja lääkäreil­lä pitäisi olla paper­it kunnossa.

  192. Joo joo: Mik­si me sit­ten toim­imme ikään kuin resurssimme oli­si­vat rajat­tomat? meil­lä on avoimien rajo­jen poli­ti­ik­ka joka sal­lii maa­han­tuli­joi­ta niin paljon kuin tan­s­ka ja ruot­si katso­vat hyväk­si meille päästää.
    Nyt on kauhis­tel­tu siitäkin että Venäjä suun­taa ties kuin­ka suuren pako­laisvir­ran Suomeen, ikään kuin meil­lä itsel­lämme ei olisi mitään san­omista siihen kuka tänne tulee ja mil­laisin aikein.

    En usko, että toim­imme “avoimin rajoin”, ainakaan kovin pitkää aikaa. Pako­laisvyöry on yllät­tänyt päät­täjät kaikkial­la Euroopas­sa, ja sik­si kestää jonkin aikaa ennen kuin tilanne saadaan hallintaan. 

    Päät­täjät eivät aivan var­masti ole ide­al­is­tisia kaikkien aut­ta­jia, vaan kyl­lä he joutu­vat miet­timään hyvin tarkkaan sen mihin meil­lä on resursse­ja. Meil­lä on melkoinen tekem­i­nen jo nyt maa­han tullei­den kotouttamisessa.

  193. joo joo: Nobel-palkit­tu­ja talousti­eteil­i­jöitä riit­tää niin elvyt­tävän kuin kuri­nalaisen talous­poli­ti­ikan selit­täjik­si, itse luulen että meil­lä on käsis­sämme isom­pi ongel­ma kuin tilapäisen suh­dan­nekuopan yli­tys jota voi helpot­taa lainan­otol­la. Mut­ta aika näyttää.

    Hyvä huomio, olen samaa mieltä. Me län­si­maat sei­somme uuden rajal­la. Mei­dän suh­teelli­nen pain­oar­vomme maail­mas­sa tulee heikken­emään, kun muu maail­ma nousee, ja se tarkoit­taa myös aineel­lista hyvinvointia.

    Onko meil­lä malt­tia sopeutua?

  194. Joo joo: Mik­si me sit­ten toim­imme ikään kuin resurssimme oli­si­vat rajat­tomat? meil­lä on avoimien rajo­jen poli­ti­ik­ka joka sal­lii maa­han­tuli­joi­ta niin paljon kuin tan­s­ka ja ruot­si katso­vat hyväk­si meille päästää.
    Nyt on kauhis­tel­tu siitäkin että Venäjä suun­taa ties kuin­ka suuren pako­laisvir­ran Suomeen, ikään kuin meil­lä itsel­lämme ei olisi mitään san­omista siihen kuka tänne tulee ja mil­laisin aikein. 

    Eivätkö he tarvitse tuo­ta varten viisumin? 

    Onkos tuol­la heil­lä siel­lä sinän­sä mitään hätää, jos vain tilaa, teetä ja kaal­isop­paa riit­tää gulagien parakeis­sa. Niitähän kai riit­ti pitkin Siper­ian rataa … aina Sahalin­in saarelle asti. Mah­taisi­vatko Sofi tai Ville ehkä tietää niiden nykyis­es­tä käyttöasteesta.

  195. Onko Suomes­sa jokin tehdas tai tuotan­to­laitos, joka valmis­taa asuinkont­te­ja? Eikö sel­l­ais­ten rak­en­t­a­mi­nen ja toimit­ta­mi­nen eri mai­hin olisi täl­lä het­kel­lä paras­ta kehi­tys­a­pua hätää kärsiville?

    Jos niis­sä asun­tokon­teis­sa on parem­mat olta­vat, kuten arve­len, kuin pahimpi­en pako­laisleirien tel­tois­sa jos­sain kuralam­mikoiden ja liejun, tai tääl­lä lumen ja pakkasen keskel­lä, niin eikö niitä voisi toimit­taa myös jon­nekin lauhkeam­mille seuduille, mis­sä pako­lais­ten eli­nolo­suh­teet oli­si­vat myös tal­ven tullen ehkä Suomen pakka­sia, pimeyt­tä ja yhteis­ma­joi­tu­solo­ja helpommat? 

    Mikä on asun­tokon­tin ener­giate­hokku­us, jos ver­tailuko­hteena on telt­ta? Miten asun­tokont­tien läm­mi­tys hoide­taan ja pak­suko on niiden läm­pöeristys? Onko niis­sä edes tuulikaappi?

  196. joo joo: Nobel-palkit­tu­ja talousti­eteil­i­jöitä riit­tää niin elvyt­tävän kuin kuri­nalaisen talous­poli­ti­ikan selit­täjik­si, itse luulen että meil­lä on käsis­sämme isom­pi ongel­ma kuin tilapäisen suh­dan­nekuopan yli­tys jota voi helpot­taa lainan­otol­la. Mut­ta aika näyttää.

    Joo, nämä talousasi­at ovat kyl­lä han­kalia, tun­tuu että kukaan ei oikein tiedä mikä on asian oikea laita.

    Silti, uskon itse enem­män raakaan voimaan kuin sem­moi­seen hai­hat­telupoli­ti­ikkaan, jos­sa ajatel­laan että kun vain tarpeek­si säästämme ja kiristämme vyötä, joku taho kat­soo että kas siel­läpä houkut­tel­e­va maa investoinneille.

    Tämä nykyi­nen vyönkiristyspoli­ti­ik­ka perus­tuu mielestäni sem­moi­seen kuvitel­maan, että kun vain säästämme rahaa niin sitä kor­vaavaa rahaa alkaa jostain taianomais­es­ti vir­ra­ta Suomeen. Hal­pa-Hal­li Suo­mi alka­akin yhtäkkiä voit­taa kil­pailu­tuk­sia ja mei­dän talous­poli­it­ti­nen ner­outemme alkaa kan­taa hedelmää. Tämä on mielestäni saman­laista uskoa kuin Son­er­an UMTS kau­pa Sak­sas­sa, että ehkä joskus jotain hyvää tapah­tuu, ainakin toivomme niin.

    Jol­lain taval­la vain on helpom­pi uskoa siihen, että jos pumpataan mitä tahansa elvy­tys­tä mil­jardil­la niin se aikaansaa keskimäärin yri­tys­toimin­nan aktivoitu­mista, kos­ka val­tio ei ole kuin yksit­täi­nen yri­tys: se toimii niin monel­la eri sek­to­ril­la että toden­näköisyyk­sien jakautues­sa syn­tyy jonkin­laista keskiar­volu­on­teista kasvua ja mah­dol­lisuuk­sia. Jos jos­sain on markki­nat, sinne alkaa usein tul­la myös investointeja.

    Joku sanoi joskus, että ihmi­nen ei voi yhtä aikaa lai­h­dut­taa ja kerätä lihasvoimaa — voi olla että sama pätee talouksiinkin.

  197. Anna-Liisa:
    Hufvud­stads­bladet: Språ­ka på sven­s­ka : Ainakaan Hesari ei ole hei­dänkaltai­sis­taan juuri hehkut­tanut, vaik­ka on asen­neval­is­tustyötä tehnyt men­estys­tari­na­hehku­tuk­sil­la niin olan takaa että on jo sil­lä rajoil­la että alka­ako hehku­tus kään­tyä asi­aansa vastaan.

    Hesarin asenne on jo kauan sit­ten kään­tynyt itseään vas­taan. Hei­dän maa­han­muut­toide­olo­giansa on vain yksi osa kokon­aisu­ut­ta. Saman­tyyp­pistä putk­inäköä lehdel­lä on mon­en muunkin asian suh­teen, ja luk­i­joi­ta yhä vähem­män. Medi­al­la ei somemaail­mas­sa enää ole sitä val­taa, joka sil­lä joskus oli ja jos­ta se kynsin ham­pain yrit­tää pitää kiin­ni tehden itses­tään välil­lä jopa naurettavan.

  198. Tero Tolo­nen: Jol­lain taval­la vain on helpom­pi uskoa siihen, että jos pumpataan mitä tahansa elvy­tys­tä mil­jardil­la niin se aikaansaa keskimäärin yri­tys­toimin­nan aktivoitu­mista, kos­ka val­tio ei ole kuin yksit­täi­nen yri­tys: se toimii niin monel­la eri sek­to­ril­la että toden­näköisyyk­sien jakautues­sa syn­tyy jonkin­laista keskiar­volu­on­teista kasvua ja mah­dol­lisuuk­sia. Jos jos­sain on markki­nat, sinne alkaa usein tul­la myös investointeja.
    Joku sanoi joskus, että ihmi­nen ei voi yhtä aikaa lai­h­dut­taa ja kerätä lihasvoimaa – voi olla että sama pätee talouksiinkin.

    -Kreik­ka on elvyt­tänyt talout­taan vuosikau­sia rahoit­ta­mal­la bud­jet­tin­sa val­taosin lainara­hal­la. Miten Kreikan yri­tys­toim­inta on moi­ses­ta aktivoitunut, ihan noin niinkuin omas­ta mielestäsi?
    ‑Samaan aikaan on mah­dol­lista lai­h­dut­taa ja han­kkia lihasvoimaa. Riip­puu tiet­ty lähtöko­hdista yms., ei kuitenkaan mitenkään tava­ton suori­tus taik­ka savutus.

  199. max: Minäkin sanois­in näin mut­ta kun ei voi. Esimerkik­si Ruot­sis­sa PPP GDP kas­vaa voimakkaasti.

    Ruotsin BKT asukas­ta kohden on jäänyt pyörimään finanssikri­isiä edeltävälle tasolle, vaik­ka kokon­ais-BKT on samal­la aikavälil­lä kas­vanut. Ruotsin hal­li­tuk­sen bud­jet­tiesi­tyk­ses­tä viime keväälle (Prop. 2014/15:100):

    Trots en viss åter­hämt­ning efter finan­skrisen var BNP per capi­ta inte högre 2014 än 2007, även om BNP då hade ökat med knappt 6 pro­cent. (…) Den sva­ga utveck­lin­gen av BNP per capi­ta sedan 2007 beror således på att pro­duk­tiviteten har utveck­lats svagt sam­tidigt som befolkn­ing­sutveck­lin­gen har var­it stark. Befolkn­ingsöknin­gen har emeller­tid inte motsvarats av en lika stor ökn­ing av antalet arbe­tade timmar.

  200. Tämä nykyi­nen vyönkiristyspoli­ti­ik­ka perus­tuu mielestäni sem­moi­seen kuvitel­maan, että kun vain säästämme rahaa niin sitä kor­vaavaa rahaa alkaa jostain taianomais­es­ti vir­ra­ta Suomeen. Hal­pa-Hal­li Suo­mi alka­akin yhtäkkiä voit­taa kil­pailu­tuk­sia ja mei­dän talous­poli­it­ti­nen ner­outemme alkaa kan­taa hedelmää. 

    Entä jos säästämistä ja kiristyk­siä ei tehdäkään sen takia että investoin­nit lähti­sivät vauhti­in, vaan yksinker­tais­es­ti sen takia että meil­lä ei ole varaa tähän elin­ta­soon mis­tä nyt nautimme.
    Mei­dän otta­mamme velka­han on puh­taasti syömävelkaa, ja ruokavieraitakin on kutsuttu.
    Kos­ka ollaan siinä pis­teessä että eli­it­ti kehot­taa kansaa syömään lei­vok­sia nälkään­sä, sil­loin tulee pahat ajat.

  201. Tapio: Hm… Kyl­lä se lisää, sil­lä lap­sikuolleisu­us on edelleenkin Suomes­sa pienem­pi kuin hei­dän kotimaissaan. 

    Tarkoit­tanet sanoa, että ei lisää, vaan vähen­tää, kos­ka lap­sikuolleisu­u­den alen­e­misen on todet­tu johta­van alem­paan syn­tyvyy­teen. Itse kuolevil­la lap­sil­la ei ole suo­raa vaiku­tus­ta, kos­ka mis­sään maail­mas­sa lap­sikuolleisu­us ei ole niin korkeal­la, että se vaikut­taisi asi­aan, vaan muu­tok­set syn­tyvyy­dessä domi­noi­vat kaikkia mui­ta väestönkasvu­un vaikut­tavia tekijöitä. 

    Ango­las­sa on maail­man korkein alle 5‑vuotiaiden kuolleisu­us, 16%. Tuo tarkoit­taa siis sitä, että jos syn­tyvyys las­kee 7:stä 6:en, niin täl­lä on yhtä suuri vaiku­tus alaspäin kuin jos nous­taisi­in Suomen tasol­ta tuonne maail­man huonoim­mak­si. Ango­las­sa on tapah­tunut juuri tuo lasku syn­tyvyy­dessä pelkästään tämän vuosi­tuhan­nen aikana.

  202. Kus­tan­nuk­sia koskien pro­fes­so­ril­la on täl­lainen havain­to: “Tarkkaa lukua emme tiedä, mut­ta maa­han­muut­ta­jien ammat­ti­jakau­mas­ta voimme jo päätel­lä yhtä ja toista. Jos maa­han­muut­ta­jien tulot ovat vain puo­let kan­taväestön tuloista, pitäisi hei­dän työl­lisyysas­teessa nous­ta yli 140 pros­ent­ti­in, jot­ta huolto­suhde paranisi.” 

    http://meeviren.puheenvuoro.uusisuomi.fi/206695-kysymys-on-rahasta

    Sietäisi pohtia enem­mänkin sitä, ettei pelkkä mamu­jen työl­listämi­nen riitä. Hei­dät pitäisi pystyä työl­listämään ammat­tei­hin, jois­sa he tuot­ta­vat enem­män kuin kuluttavat.

  203. Tero Tolo­nen: Jol­lain taval­la vain on helpom­pi uskoa siihen, että jos pumpataan mitä tahansa elvy­tys­tä mil­jardil­la niin se aikaansaa keskimäärin yri­tys­toimin­nan aktivoitu­mista, kos­ka val­tio ei ole kuin yksit­täi­nen yri­tys: se toimii niin monel­la eri sek­to­ril­la että toden­näköisyyk­sien jakautues­sa syn­tyy jonkin­laista keskiar­volu­on­teista kasvua ja mah­dol­lisuuk­sia. Jos jos­sain on markki­nat, sinne alkaa usein tul­la myös investointeja.

    Toki näin käy, mut­ta suuri osa mis­tä tahansa elvy­tyk­ses­tä Suomes­sa val­uu elvy­tyk­seen ulko­mail­la. Näin käy etenkin, jos elvy­tyk­sel­lä mak­se­taan vain juok­se­via meno­ja esim. palkko­ja. Ajat­tele vaik­ka kuukau­sios­tok­si­asi ja mieti, mikä osu­us niistä on suomalaista.

    Elvy­tys toimisi parem­min, jos rahat käytet­täisi­in hyödyl­lisi­in investoin­tei­hin Suomes­sa. Täl­löin han­kkeis­sa mukana ollei­den ihmis­ten palkko­jen ja yri­tys­ten voit­to­jen lisäk­si syn­ty­isi jotain sel­l­aista, jos­ta olisi hyö­tyä myös myöhem­min. Tätä taus­taa vas­ten on käsit­tämätön­tä, että näitä kuu­luisia elvy­tys­ra­ho­ja ei ole käytet­ty esim. liiken­nein­fran rak­en­tamiseen ja kun­nos­tamiseen. Päin­vas­toin, piilevän kun­nos­s­api­tove­lan on annet­tu vain kasvaa.

  204. Tapio: Elvy­tys toimisi parem­min, jos rahat käytet­täisi­in hyödyl­lisi­in investoin­tei­hin Suomessa. 

    Var­masti näin on. Jokaisel­la maal­la on tietenkin rajalli­nen määrä hyö­dyn­tää elvy­tys­ra­haa tehokkaasti — Kreik­ka on var­maan varoita­va esimerk­ki siitä mitä tapah­tuu holtit­tomas­sa tilanteessa. Viimeisim­män ennus­teen mukaan Kreikkakin on päässyt taas kasvu-uralle toisin kuin Suomi.

    Suomen kannal­ta olen­naista olisi saa­da pidet­tyä nyt pää pin­nal­la, kos­ka mikäli ei tapah­du mitään ihmeel­listä, Venäjän tilanne rauhoit­tuu aikanaan kuten se on ennenk­int tehnyt ja Euroopas­sa alka­nut talouden oras­ta­va kasvu alkaa näkyä täälläkin.

  205. Samuli Saarel­ma: Tarkoit­tanet sanoa, että ei lisää, vaan vähen­tää, kos­ka lap­sikuolleisu­u­den alen­e­misen on todet­tu johta­van alem­paan syntyvyyteen.

    Vaikeista oloista tulleis­sa ensim­mäisen pol­ven maa­han­muut­ta­japer­heis­sä näyt­tävää ole­van paljon lap­sia. Syynä lie­nee tra­di­tio. Toisen pol­ven per­heis­sä lap­siluku on lähempänä tavanomaista.

    Ei min­ul­la varsi­naisia tutkimus­tu­lok­sia asi­as­ta ole, mut­ta run­saasti arkipäivän havaintoja.

  206. Tero Tolo­nen: Suomen kannal­ta olen­naista olisi saa­da pidet­tyä nyt pää pin­nal­la, kos­ka mikäli ei tapah­du mitään ihmeel­listä, Venäjän tilanne rauhoit­tuu aikanaan kuten se on ennenk­int tehnyt ja Euroopas­sa alka­nut talouden oras­ta­va kasvu alkaa näkyä täälläkin.

    Toiv­ot­tavasti näin käy ennenkuin kur­ki kuolee, mut­ta taat­tua se ei ole, kun noi­ta työelämän ja mui­ta rak­en­teel­lisia uud­is­tuk­sia ei ole saatu aikaan. Suomen vien­nin kannal­ta tärkeim­mät maat eivät ole Venäjää luku­unot­ta­mat­ta olleet enää vuosikausi­in taan­tu­mas­sa. Niiden kasvun olisi pitänyt tart­tua mei­hin jo aiemmin.

  207. Joo joo: Entä jos säästämistä ja kiristyk­siä ei tehdäkään sen takia että investoin­nit lähti­sivät vauhti­in, vaan yksinker­tais­es­ti sen takia että meil­lä ei ole varaa tähän elin­ta­soon mis­tä nyt nautimme. 

    En tiedä mitä se tarkoit­taa että meil­lä ei ole varaa tähän elin­ta­soon — suh­teessa BKT:n tasoon olemme vieläkin hyvä maa ja tääl­lä tehdään about samo­ja asioi­ta kuin Ruot­sis­sa, Tan­skas­sa ja Sak­sas­sa. Kyl­lä meil­lä pitäisi olla varaa ja toisaal­ta meil­lä pitäisi olla luot­ta­mus­ta siihenkin että pääsemme siihen.

    Kun Euroopan keskus­pank­ki on pitänyt korko­ta­soa nol­las­sa — se on mielestäni ollut sig­naali siitä, että nyt niiden maid­en joiden luot­tolu­ok­i­tus on hyvä kan­nat­taisi ottaa lainaa.

    Torstaina luul­tavasti devalvoidaan euroaluet­ta. Täl­löin tulee ikäänkuin kehoi­tus numero 2 — työn hin­ta las­kee ilman yhteiskun­ta­sopimus­ta. Sip­iläl­lä alkaa olla kiire.

  208. Onhan meil­lä varaa, vielä. Joku tai jokin meil­lä kuitenkin mät­tää, suurin syy lie­nee euroval­u­ut­ta joka on liian vah­va Suomen ja Kreikan tapaisille huithapeleille. En usko että yhä lisää syömävelkaa on ratkaisu ongel­maan, päinvastoin.
    Euron devalvoitu­mi­nen on hyvä jut­tu, mut­ta ei niin hyvä kuin aikoinaan markan devalvoitu­mi­nen kos­ka kurssi ei muu­tu euroalueen suh­teen mihinkään. Ain­oa nopea vaiku­tus saat­taisi tul­la venäläis­tur­is­mista, toiv­ot­tavasti ehtii jo joulu-uusivuodeksi.
    Ruot­sil­la ja Sak­sal­la on per­in­teis­es­ti vah­va ja monipuo­li­nen vien­tisek­tori joka aut­taa koti­maista kulu­tus­ta, lisäk­si Ruot­sil­la on oma val­u­ut­ta ja taval­laan Sak­sal­lakin, joka pääosin määrit­telee euron kurssin.

  209. Ohes­sa lain­aus J. L. Runeber­gin Vän­rik­ki Stoolin tari­noista (Paa­vo Cajan­derin suomen­nos, 51. Pain­os, Ota­va, Helsin­ki 1964):

    “Tor­pan tyt­tö”, jae 12.:
    “Tee hau­ta mulle, äiti­ni, jo päät­tyy päivät multa;
    paen­nut tais­telua on tuo kur­ja sulho-kulta,
    mua muis­tanut ja itseään ja sua kuul­lut vaan
    ja vel­jen toivon pet­tänyt ja isien­sä maan.”

    - — - 

    Pako­lais­tul­van epä­tas­apain­oista koos­t­u­mus­ta mm. koko syksyn ajan seu­ran­neena tulee mieleen aja­tus: kuka kään­täisi koko runon, tai peräti koko teok­sen, kaikille tarvit­taville kielille, jos sitä ei ole tehty? 

    Kään­nök­sille voisi olla käyt­töä mm. siel­lä, mis­sä monil­la on paljon jouti­las­ta aikaa, kun maa­han­tuli­joiden statuk­sen määri­tys on meil­lä niin kovin hidas pros­es­si. Oheista lain­aus­ta, voisi käyt­tää esimerkik­si suomenkie­len opetuk­ses­sa, sekä tes­tat­taes­sa kuul­lun ja kir­joite­tun tek­stin ymmärtämistä. Vaik­ka sit­ten “pakko­suomea”, jos joku tuo­ta ter­miä halu­aa käyttää.

    Suo­mi on niit­tänyt kun­ni­aa mm. koulu­tuk­sen malli­maana. Käytetään tilaisu­us hyväk­semme ja ote­taan kasar­mit alku­peräiseen käyt­töön, mut­ta täl­lä ker­taa uuden kohderyh­män kouluttamiseen. 

    Tuli­joiden määrä (ja jakau­tu­ma) antaa ymmärtää, että mon­en kohdal­la voi ehkä olla kyse vain sopi­van koulu­tuk­sen puut­teesta. Mitä osaamista tuli­joil­ta on puut­tunut? Onko kyse vain puut­tuvas­ta kyvys­tä (vai halus­ta) organ­isoitua tehokkaasti puo­lus­ta­maan kansalaisy­hteiskun­taa ja läheisiään siel­lä, mis­tä tule­vat? Pitäisikö selvit­tää ja tehdä yhteen­ve­to siitä, mitä taustal­ta löytyy. 

    Hyödyl­lisem­pää kuin antaa vain kala nälkäiselle on opet­taa hänet sen ohel­la kalas­ta­maan. Ei pidä uno­htaa, että mm. hedelmäl­lisen puo­liku­un’ alue on maanvil­je­lyk­sen kehto, jos­sa keinokastelu otet­ti­in käyt­töön jo tuhan­sia vuosia sitten.

    Kysyä sopii, ketkä tarvit­se­vat eniten apuamme, ja minkälaista apua tarvi­taan? Mil­laisia tuli­joi­ta ehkä kaipaamme, kuin­ka paljon, sekä mil­lais­ten ihmis­ten hal­tu­un tuli­joiden lähtö­maat kan­nat­taa jättää?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.