Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi osaltaan yleiskaavan pantavaksi nähtäville. Siihen oli neuvoteltu kaikkien muiden puolueiden välillä sopu. Perussuomalaiset olisivat halunneet säilyttää Malmin lentokentän ilmailukäytössä, mutta koska kukaan muu ei sitä kannattanut, siitä ei edes äänestetty.
Yleiskaava kokonaisuutena on suuri voitto sille ajattelulle, jota minä ja useimmat vihreät edustavat: tähän asti kaupunki on laajentunut sirpalemaisesti peittäen alleen yhä enemmän arvokasta maata. Nyt kaupunkia rakennetaan tiivistäen ja luonnontilaista maata säästäen. Sitä, että moottoriteiden valtaaman alueet Kehä I:n sisäpuolella otetaan hyötykäyttöön ja näin vapautuneille alueilla (useita neliökilometrejä) asutetaan noin 80 000 asukasta, ei viisi vuotta sitten olisi voinut kuvitellakaan meidän saavan läpi.
Muutoksia lautakunta teki yksimielisesti tukun. Joistakin olin hyvin iloinen, toiset olisin jättänyt tekemättä, mutta sitä on kompromissien etsiminen. Vihreille tärkeimpiä muutoksia olivat:
- Munkkivuoresta säästetään metsää kuusi hehtaaria. Vastaavasti Turunväylän varsi Munkkivuoren ja Munkkiniemen välillä rakennetaan bulevardisoinin yhteydessä vielä aiottuakin tiiviimmin;
- Hämeenlinnanväylän bulevardisoinnin vuoksi rakennettavaksi aiottua aluetta keskuspuiston länsilaidalla pienennettiin yhteensä kuusi hehtaaria. Nyt arvokasta metsää ei juuri menetetä, vaan lähinnä moottoritien melualueella olevaa peltoa tai entistä peltoa.
- Vantaanjoen varressa Veräjämäessä vedenpuhdistuslaitoksen pohjoispuolella kolme hehtaaria palautetaan viheralueiksi. (tästä on tullut paljon postia)
- Viheralueita koskeviin kaavamääräyksiin lisättiin määräys: ”Viher- ja virkistysalueiden kehittämisessä huomioidaan yleiskaavan liitekartassa esitetty metsäverkosto. Lähtökohtana on säilyttää verkoston metsäinen luonne. Tämä oli vihreiden luontoporukalle hyvin tärkeä lisäys, koska se takaa noiden viheryhteyksien säilyttämisen nimenomaan metsäisinä.
- Vartiosaaresta todettiin, että siitä päätetään osayleiskaavan yhteydessä. Se on tulossa lautakuntaan kai vielä tässä kuussa.
Rastilan leirintäalue on merkitty rakennettavaksi. Rakennettavaa aluetta rajattiin kolme hehtaaria pienemmäksi. Varaus leirintäalueelle Uutelasta poistettiin, mutta todettiin, että jostain Helsingin alueelta etsitään uusi paikka. Östersundom?
Suurmetsäntien pohjoispuolelta neljä ruutua Aurinkomäen puiston itäreunassa muutettiin vihreäksi. Tämä muutos lähinnä rauhoitti mieliä. Ei ollut tarkoitus laajentaa rakennettua aluetta, mutta hehtaarinkokoisista pikseleistä saattoi päätellä muuta. (Tämä merkintätapa on synnyttänyt monia muitakin vääriä hälytyksiä)
Tuomarinkylän kartanon alueelta poistetaan neljä asuntorakentamisen hehtaaria, jotta vinttikoirarataa ja ratsastustallien toimintaa ei vaaranneta. Talin golfkentän varrelta poistettiin peräti 11 hehtaaria. Aika kapean harrastajajoukon eteen uhrataan paljon maata, mutta Malmin lentokentän syömät 300 hehtaaria sentään vapautuvat.
Lauttasaaressa (Vattuniemessä) muutetaan yhdeksän hehtaaria teollisuusaluetta muuhun käyttöön (kantakaupunki, eli ihan mitä vaan) Hyvä!
Stadionin vierssä hyväksyttiin kaksikin aluetta, joihin voi toteutta HIFK:in hallin ja sen rahoittamiseksi kaavaillun kiinteistökehitysprojektin. Vihreiden mielestä alueen voi toteuttaa asuntoina myös ilman hallia.
Tässä tärkeimmät! Upea juttu! Lautakunnassa neuvottelusuhteet ovat näköjään paremmat kuin neuvoteltaessa vaikka budjetista.
Syytä juhlia!
Helsingin yleiskaava on Suomen suurin investointiohjelma, noin 70 miljardia euroa.
En ymmärrä miten Vattuniemen pienteollisuuusalueen muuttaminen asuinalueeksi voi olla mielestäsi hyvä asia. Monimuotoiseen kaupunkiympäristöön kuuluvat myös työpaikat. Niiden ansioista Vattuniemessä on edelleen mm. pieniä lounasravintoloita. Jo nyt Lauttasaarea on rakennettu niin täyteen, että mm. kouluja ei ole riittävästi. Tämä päätös on kaikkien nykyisten ja tulevien Larulaisten kannalta merkittävä palveluiden heikennys! Toivottavasti tämä ei ollut Vihreiden esitys.
Tälle teollisuusalueelle saattaa tulla myös koulu. Tämä esitys ei kuitenkaan tullut kokoomuksesta, mutta narulla ei voi työntää. Teollisuus ei halua tulla Vattuniemeen.
Munkkivuoren ja Munkkiniemen välillä olevan moottorien muuttaminen kaupunkirakennetta eheyttäväksi osaksi Munkinseudun kokonaisuutta on hyvin merkkittävä parannus.
Syytä juhlia?
Keskuspuistoa säästettiin 6ha,( Talin golfkentän aluetta 11ha, Tuomarinkylässä vinttikoirille ja ratsastustalleille 4ha.)
Keskuspuisto on Helsingin keuhkot, siellä ei ole tarvinnut maksaa jokaisesta askeleesta, ainakaan vielä.
Idea Malmin hävittämisestä on hölmö tilanteesta, jossa muissa eurooppalaisissa kaupungeissa rakennetaan kakkoskenttiä hävittämällä korttelikaupalla rakennuksia (Lontoo) tai itkemällä kenttäkaaoksen perään tehtyjen virheellisten päätösten vuoksi (Berliini). Jokainen kai haluaa tehdä omat virheensä? Huvittavaksi tämän tekee, että jos pähkähullu idea toteutuu, niin SMP:tä pidetään asiassa älykköpuolueena tulevaisuudessa. 🙂
Bulevardeja ei synny hallinnollisilla päätöksillä. Varmaan noillakin leveyspiireillä on joskus kaupunkia, mutta se tarkoittaa miljoonaa helsinkiläistä lisää ja kaupunkimaisen asutuksen leviämistä alueelle.
Eiköhän tässä käynyt niin, että kaupunki laajenee edelleen tasaisena mattona ”peittäen alleen yhä enemmän arvokasta maata”. En olisi päättäjänä kovinkaan iloinen ja ylpeä.
Nyt olisi ollut hyvä hetki tehdä paljon radikaalimpi suunnan muutos. Kun katseet käännetään ylöspäin, rakennettavisssa oleva tila ei lopu koskaan. Eli mahdollisimman korkeita rakennuksia lähellä toisiaan. Sillä tavalla maata säästyisi.
Esimerkiksi Koivusaareen voisi tehdä pienkerrostalojen maton asemesta nipun samanlaisia torneja kuin on tulossa lahden toiselle rannalle Keilaniemeen.
Ei Hyvää Päivää! Näinkö polittiset voitot lasketaan, että montako hehtaaria estettiin rakentamasta kunkin eturyhmän intressipiiristä?
LISÄTTIINKÖ rakentamishehtaareja minnekään vai käytiinkö kisa tosiaan vain siitä, että miten paljon rakentamisalueita saadaan pois? Eikö mikään poliittinen ryhmittymä aja yleisesti ottaen LISÄÄ alueita rakentamiseen?
Asumista listtii esimerkiksi tiivistämällä tulevaa bulevardia Munkkivuoressa ja muuttamalla teollisuusalueita asumiseen Vattuniemessä. Lisäksi asumista lisättiin Stadionin nurkilla. Viohreät olisivat halunneet lisätä asumista merkittävästi Herttoniemen teollisuusalueella.
Tähän yleiskaavaan mahtuu 260 000 uutta asukasta, yosiasiassa jopa selvästi enemmän. Tätä on lähinnä paljoksuttu.
Olen erittäin hämmästynyt että Pornaistenniemen kohdalle jätettiin voimaan rakentamisen osoittavat merkinnät. Jos rakentamien toteutuu niin se tunkeutuu erittäin arvokkaalle luonto- ja virkistysalueelle. Metsään jossa suojeltu tervaleppälehto sijaitsee. Samalla tuhotaan kaksi hienoa luonnonniittyä ja katkaistaan viheryhteys Viikkiin. Alueelle mahdollistetaan tiheää asuinrakentamista jolla huononnetaan kansainvälisestikin arvokkaan alueen elinmahdollisuuksia. Huonoa kaupunkisuunnittelua.
Rakentaminen ei tunkeudu noille aroille luontoalueille Pornaistenniemessä. Suojelluille alueille ei voi mennä. Näin ainakin meidän luontoasioihin erikoistuneet tilanteen analysoivat. Tuo esitystapa on vähän hankalasti tulkittava. Rakentamiseen osoitettuja ruutuja ei ole tarkoitus rakentaa kokonaan.
Värikansoille on nyt hyvin uutta kerrosneliötä tarjolla. Seuraako Helsingin seudun autioituminen, nähtäneen noin 20 vuoden kuluessa. Englanti ilmoitti pääministerin suulla halunsa erota EU:sta eli rakennelma Euroopasta. Tuleeko Venäjä tilalle?
Retoriikkasi Hesarissa pöyristyttää. Ihmisasutus on ”ympäristörikos” ja ”syöpä”, Espoo ja Vantaa ilmeisesti sen etäpesäkkeitä. Koko Suomi-neito lienee saattohoitovaiheessa, ”syöpähän” on levinnyt jo Lapin perukoille asti?
Tällaisen ihmisvihan sijaan voisi myöntää, että Helsinki, Espoo ja Vantaa ovat jo vuosikymmeniä sitten sulautuneet yhdeksi kaupungiksi, jonka rajoja ei pysty mitenkään erottamaan ilma- tai satelliittikuvista. Rajat ovat olemassa vain paperilla ja hallintohimmelin rakenteissa, joita paikallisvallanpitäjät pönkittävät säilyttääkseen omat hiekkalaatikkonsa.
Järjen käyttö yhteisen seutuhallinnon aikaansaamiseksi Tukholman seudun tapaan toisi suunnattomat määrät maata kaavoituksen käyttöön, ja pääkaupunkiseutua voitaisiin kehittää viihtyvyys ja viheralueet säilyttäen ja silti mahduttaa sinne vaikka koko Suomen kansa isänmaan äidinkasvoja raiskaamasta.
Järjen käyttö on kuitenkin tabu, yllä mainitusta syystä, ja koko seutuhallintohanke on ilmeisesti haudattu sekä kaupunkien että valtion taholla, vaikka keskustelu oli vilkasta vielä pari vuotta sitten. Tässä tarvittaisiin kipeästi päättäväistä isännän ääntä, mutta kaikesta päätellen vatulointi jatkuu kunnes kaikki vielä pelastettavissa oleva infrastruktuuri on saatu tuhotuksi betonilähiöiden tieltä.
Vattuniemen mallia olisi voinut käyttää myös Herttoniemen teollisuusalueella ja samalla vapauttaa Itä-Helsingin viheralueita rakentamisen sallivilta kaavamerkinnöiltä.
Tiedän kyllä. Planmeca. Ei kuitenkaan ole oikein, että yksittäinen yritys sanelee Helsingin kaavoitusta.
On jokseenkin surkuhupaisaa, että Planmeca perustelee asuntojen vastustamista Herttoniemen teollisuusalueella sillä, että asukkaat häiriintyisivät sen toiminnasta. Samaan aikaan Planmeca havittelee Vuosaaressa levittäytymistä asuinalueen kupeessa sijaitsevaan rantaluontoon, miettimättä lainkaan, häiritseekö se lähitalojen asukkaita.
Eilinen Hesari kertoi Seutulan lentokentän lennonjohdon uudesta tavasta ohjata saapuvat koneet kentälle. Ne tulevat jatkuvassa alenevassa liussa kiitotielle ja näin vähentävät polttoaineen kulutusta. Jos nyt avoimet lähestymistiet tukitaan, kuten on tarkoitus tehdä Malmin lentokentän suhteen, saadaan lisää pakokaasuja Helsingin ilmatilaan. Sitä se Vihreys teettää!
Höpön löpön sentään, Cameron haluaa pysyä EU:ssa.
Jos joku olisi hölmöä niin tehdä Malmin kentästä täysiverinen kakkoskenttä melualueinen. Jo nykyinen pienpotkurikoneiden pärinä häiritsee valtavaa joukkoa asukkaita.
Kyllä lentokoneet kuuluvat nousemaan ja laskeutumaan muualle kuin tiheään asuttujen kaupunkialueiden keskelle. Ja jos kentälle halutaan päästä nopeasti, sinne rakennetaan nopea junayhteys.
Miksi Talin golfkenttä voitti kisassa Malmin lentokentän? Golf on vain harrastus, lentokentällä voi olla tulevaisuudessa muitakin mahdollisuuksia. Ja muuten, kuten eräs asukki valituksille lentomelusta totesi, että kumpi oli ensin sinä vai kenttä!
Helsinki ei tarvitse mitään kakkoslentokenttää kaupalliselle lentoliikenteelle. Hki-Vantaalla on laajentamisvaraa kentän pohjoispuolella vaikka huru mycket.
Harrasteilmailua varten on Nummelan kenttä kaikine palveluineen olemassa ja Inkoon Degerbyssäkin on pieni peltokenttä. Vastaavanlaisia tultaneen perustettavan myös Helsingin itäpuolelle kun Malmi lopetetaan.
Viranomaislentoja varten voisi Santahaminaan rakentaa kenttä, siellä on sellainen alunperin ollutkin vielä 20-luvulla.
Täytyy muistaa että on muitakin harrastuksia joita ei voi harrastaa Helsingissä, eli joutuu matkustamaan jonkun verran. Esim alppihiihto on sellainen, lähimmät laskettelurinteet ovat Pohjois-Espoossa, Kirkkonummella ja Sipoossa.
Se että golf-kenttä jätettiin Taliin on käsittämätöntä. Olen liikkunut alueella nyt syksyllä kun olen etsinyt oikotietä työmatkapyöräreitille Pitäjänmäeltä Leppävaaraan nyt kun lyhyin reitti Pajamäen ja Perkkaan kautta on katkaistu vesijohtotyömaan takia. Golf-kenttä on valtava, se on niin iso että Malmin lentokenttä mahtuisi sen alueelle. Jos Helsingin sisällä välttämättä pienkonekenttä pitää olla niin Taliin voisi rakentaa kiitoradan ja lentäjät ja golfaajat voisivat keskenään sopia vuoroista;)
Erinomainen kysymys. Helsingin seudulla 30 km säteellä on toistakymmentä golfkenttää, Helsingin sisälläkin kaksi täysimittaista (http://bit.ly/golf-helsingin-seutu). Hieno harrastus sinänsä.
Lentoliikenne puolestaan on nopeimmin kasvava liikennemuoto maailmassa, ja kansainvälinen liike-elämä käyttää yhä enemmän Malmin kaltaisia vapaan aikataulun city-kenttiä. Näitä on 150 km säteellä pääkaupungista tasan yksi: Malmi.
Tukholmassa on vastikään panostettu miljoonia Bromman city-kentän liikelentopalveluihin (http://bit.ly/bromma-investering).
Yleiskaavassa ei päätetä vuokrasopimuksista. Golf-kentän vuokrasopimus on voimassa vuoteen 2034. Siihen mennessä ympärille on tullut paljon asutusta, minkä vuoksi paineet saada alue koko kansan virkistysalueeksi kasvavat.
Golfkentän alueesta suurin osa on rakentamiseen kelpaamatonta, koska se on potentiaalista tulva-aluetta, kun meren pinta ilmaston lämpenemisen vuoksi nousee, mutta kaikille avoimena virkistysalueena se on haluttu.
Pikselöintiä käytetään kuvissa yleensä silloin, kun halutaan peittää jotain jota halutaan salata. Samasta asiasta taitaa olla kysymys yleiskaavassakin.
Kuka tällaisen pikselöinnin on yleiskaavakarttoihin hyväksynyt? Kaavasuunnitelmat pitäisi esittää konkreettisessa muodossa, eikä epämääräisinä pikseleinä, joiden taakse todelliset suunnitelmat piilotetaan.
En tiedä onko.
Kyseessä on kaupunkisuunnitteluviraston käyttämä suunnittelumenetelmä, jossa ylimitoitettujen väestöennusteiden perusteella tehdään ensin epärealistinen kaavasuunnitelma, jossa kaikki kaupungin viheralueet rakennetaan asunnoiksi.
Sen jälkeen suunnitelmasta voikin vähän tinkiä sieltä täältä, niin että jokainen valtuustoryhmä saa oman puumerkkinsä suunnitelmaan. Suuri voitto vai laiha lohtu?
Et ole selvillä faktoista. LVM:n teettämän selvityksen mukaan Nummela ja Hyvinkää yhdessäkään eivät riitä edes Malmin pelkän harrasteilmailun volyymille. Pienet peltokentät eivät palvele ympärivuotisesti, eikä niitä perusteta noin vain, eikä niitä voi käyttää kaupalliseen lentokoulutustoimintaan. Malmin useat kaupalliset lentokoulut ovat jäämässä tyhjän päälle nimenomaisista lupauksista huolimatta.
Nyt alkaa kissanhännänveto siitä, kumpi olisi pitänyt rakentaa, Talin golfkenttä vai Malmin lentokenttä. Kun tässä nyt ollaan Helsingistä metropolia tekemässä, niin luulisi että tällaiseen kaupunkiin yksi golfkenttä, pienlentokenttä ja muutama puistokin mahtuisi.
Juuri näin. Keskustelu jumittuu hävitettävien ja säästettävien alueiden vastakkainasetteluun ja juupas-eipäs -epäolennaisuuksiin.
Fakta on kuitenkin se, että Helsingin kaupungilla on omalla alueellaankin joutilaana lojuvaa parempilaatuista rakennusmaata pitkälle tulevaisuuteen, ilman että yhteenkään käytössä olevaan liikenne-, virkistys- tai viheralueeseen tarvitsisi koskea.
Heti paperille piirrettyjen kaupunginrajojen tuolla puolen avautuisivat rannattomat joutomaisemat, jos pääkaupunkiseudun kehittämisessä päästäisiin kunnallispäättäjien hiekkalaatikoista kokonaisuuden tasolle.
Paikallispäättäjien katseen kohottaminen omaa pientä horisonttia laajemmalle olisi se resepti, jolla Suomi voisi nousta. Mutta kun ei.
Tai mitä jos laitettaisiin golfaajat lentokentän reunojen nurmikolle pelaamaan niin saadaan golfkenttä asuntokäyttöön.
Sitäpaitsi Talinrannan pikkulähiö on jo tulva-alueella, mutta se tarvititsisi täydennysrakentamista että sinne nousisi palveluita kanssa.
Malmin kenttään liittyvistä asioista vielä… Minulla ei ole henk.koht. mielipidettä kentän säilyttämisen tai alueen rakentamisen puolesta/vastaan. Mutta yksi some-keskusteluissa useasti eteen tullut argumentti kentän säilyttämisen puolesta on se, että maaperä alueella on vanhaa suota, ja tästä syystä koko alue pitäisi paaluttaa, jotta sinne ylipäätänsä voisi rakentaa yhtään mitään kiitorataa raskaampaa. Argumentin mukaan tämä puolestaan tekisi rakentamisesta niin kallista, ettei siinä olisi mitään järkeä, joten myöskään alueen kaavoituksessa rakennuskäyttöön ei olisi mitään järkeä. Kyseisissä keskusteluissa en ole nähnyt kenenkään rakentamista puolustavan tahon debunkkaavan tätä argumenttia. Olisiko jollain antaa linkkiä vasta-argumenttiin, jos asiaa on jossain todenteolla mietitty? Voihan olla että tuo paalutusasia on vain kentän säilyttämisen puolesta heitetty ontto argumentti vailla todellisuuspohjaa. Käsittääkseni Lahdentie on näiltä kohdin myös oikeastaan siltaa pitkät matkat, joten ilmeisesti siellä on vähän upottavat maat. Itse en tiedä asiasta tarpeeksi, että voisin tätä arvioida, joten mielelläni lukisin aiheesta lisää analyyttisesti argumentoitua faktaa, oli tulos kumpi tahansa. Olisiko Osmolla itsellään tähän jotain sanottavaa?
Malmin maaperä on parempaa kuin keskimäärin se maa, jolle Helsingissä rakennetaan.
Hanna-Leena Ylinen:
On jokseenkin surkuhupaisaa, että Planmeca perustelee asuntojen vastustamista Herttoniemen teollisuusalueella sillä, että asukkaat häiriintyisivät sen toiminnasta.
///Jos Herttoniemen teollisuusalueelta pääsisi kääntymään Itäväylälle useammasta kohtaa, ei rekkojen tarvitsisi jyrätä koko alueen läpi.
Golf-kenttiä on lähistöllä yllin kyllin, Talista lähin 10 km länteen. Lentokenttäkin löytyy Vantaalta ja Uudellamaalla on joukko harrastelukenttiä.
Eläintarhan urheilupuisto ja luonnonrantainen Töölönlahti muodostavat Helsingin Keskuspuiston jatkeen, joka ulottuu ainutlaatuisella tavalla aivan kaupungin sydämeen.
Töölönlahden puistoalueella sijaitsee jo Finlandiatalo, Kansallisooppera, Olympiastadion, Töölön vanha kisahalli, kaupungin talvipuutarha ja vanhoja Linnunlaulun pitsihuviloita. Sinne ei kaivata sen enempää uudisasuntoja kuin urheiluhalleja, hotelleja, ponttooniravintoloita tai kauppakeskuksiakaan.
Sitä harrastelua voisi olla vähemmänkin. Ehkä koulut voisivat siirtyä maakuntien kentille, joita niitäkin uhkaa lopettaminen. Niille kentille on osalle ihan hyötykäyttöäkin ja koulut voisivat parantaa niiden käyttöasteita.
Niiin ja unohdin Räyskälän!
Nummelan ja Malmin kenttien pää ja poikittaiskiitoradat ovat samanveroisia, Nummelan pääkiitotie jopa pidempi. Lisää koneiden säilytystilaa saadaan vetämällä asfalttia ja pystyttämällä halleja. Nummelassa on jopa jonkinlainen lennonjohtotorni, onko se miehitetty en tiedö mutta se voidaan varmaan varustaa asianmukaisin laittein ja miehityksin. Pienet korpikentöt toimivat pääosin kesäisin mutta pienkoneilmailua, laskuvarjohyppäämistä ym harrastetaan muutenkin enimmäkseen silloin.
Koko yleiskaavaan idea on siinä, että sitä ei lueta suurennuslasin kanssa. Pikselöinti on hyvä keino havainnolistamaan tätä. Tarkat rajat selviävät sitten asemakaavoituksen yhteydessä.
Millä aikataululla tuo Vattuniemen kaavamuutos toteutuu? Entinen työpaikkani oli siellä.
Vattuniemikö kantakaupunkia? Kaukana siitä!
Montako työpaikkaa niiltä ’teollisuusalueilta’ on tarkoitus häätää? Mitä nuo ovat, montako niitä on, ja minne ne on tarkoitus siirtää? Vantaalleko, vai kauemmas Kehä III:n taakse, vai maakuntiin? Mitä saadaan tilalle?
Elämme aikaa, jolloin jokainen työpaikka ja hyvä veronmaksaja (nettomaksaja) on myös kaupungille (ja uudelle sote-alueelle!) kullan arvoinen.
”Tuomarinkylän kartanon alueelta poistetaan neljä asuntorakentamisen hehtaaria, jotta vinttikoirarataa ja ratsastustallien toimintaa ei vaaranneta. ”
Tämä on ähän tyhmä juttu. Tuomarinkylän alueesta on vuokrattu nimellisellä vuokralla muutama hehtaari.Todellisuudessa käytössä on kuitenkin kymmeniä hehtaareja.
Suunniteltu rakentamisalue olisi tullut koraradan kohdalle.Koirien vuoksi hevosihmiset eivät käytä kartanon länsipuolisia reittejä , pääosa reiteistä on itä-ja pohjispuolella .
Ja mikäli aluetta kehitettäisiin niin reittejä voisi avata Keskuspuiston suuntaan
Koiraradan käyttö on satunnaista, kesäaikaan on muutama tapahtuma ja käyttäjälukuja on suuresti liioiteltu
Käytännössä koira-ja hevosihmiset ovat karkottaneet muut alueen käyttäjät ja niinpä kartanon aluen on vajaakäytöllä ja rakennukset tyhjillään
Alueen nykymuotoisen käytön ongelmana on myös pysäköinti: Alueelle ei ole tehty pysäköintipaikkoja, joten tilaisuuksien aikaan Vanhan Tuusulantien reunat on täynnä henkilöautoja ja tien yli ryntäileviä aikuisia, lapsia ja koiria . Kun liikenne on vilkasta niin vaara on ilmeinen
Tuomarinkylän kartanon alueesta on tulut romojen säilytysalue ja sen viihtyvyys ja virkistyskäyttöarvo on laskenut
Alueella säilytetään hevosmiesten romua ja alue on suuri hevosperävaunujen säilytysalue.
Eikä kysymys ole enää harrastuksesta, sillä vuokraajina ovat yritykset, eivät yhdistykset. Nämä taas käyttävät työvoimana alaikaäisiä tyttöjä.
Maanvuokra on nimellinen ja vuokra-alue on vain murto-osa käyttöalueesta esim lähellä olevat omakotiasujat maksvat moninkertaista vuokraa maasta.
Yhdessä keskutelussa Pakilan kirkossa esiteltiin Tukholman vastaavaa ja väite oli, että tällainen keskus on Tukholman keskustassa.
Kartta kuitenkin paljasti, että matkaa keskustaan on 40 km
Ymmärtääkseni Östersundomissa on peruskalliopohjaista joutomaata yli 20 kertaa Malmin kentän savikon verran, ja siitä valtaosa millään lailla Naturaan tai Naturan laajennettuihinkaan suoja-alueisiin liittymätöntä.
Helsinki-Vantaa ei palvele kevyttä aikataulutonta lentoliikennettä joustavasti, se on raskaan reittiliikenteen kenttä – ainoa kenttä Suomessa, jossa kiitoteiden käyttöön on pyydettävä lupaa tuntikausia etukäteen. Tulevaisuudessa lentoliikenteen kasvaessa rajusti (Eurocontrolin pitkän aikavälin ennusteet 2030- ja 2050-luvulle) kevyen liikenteen palveleminen käy Vantaalla käytännössä mahdottomaksi, vaikka kysymyksessä on liikeilmailun nopeimmin kasvava segmentti.
Uudenmaan harrastelukentät selvitettiin LVM:n toimesta vuonna 2014 ja todettiin, etteivät ne yhteenlaskettuinakaan riitä kapasiteetiltaan edes Malmin harrasteilmailulle, muista toiminnoista puhumattakaan.
Malmi on nimenomaan kevyen kaluston kenttä, jonne kukaan ei ole tuomassa raskaita suihkukoneita. Kevyt liikelentokalusto on nopeimmin kasvava ilmailualan segmentti, ja modernit liikelentokoneet nykyistä potkurikonekalustoa hiljaisempaa. Keski-Euroopassa liike-elämä käyttää jo rutiinilla pieniä city-kenttiä ruuhkautuvien suurkenttien sijasta.
Pääkaupunkiseudun lentoasemien työnjako on selkeä ja erittäin järkevä: Helsinki-Vantaa hoitaa raskaan liikenteen ja Malmi kevyen liikenteen. Näin pääkaupungin lentoliikenteen sujuvuus ja joustavuus on paras mahdollinen.
”Sitä harrastelua voisi olla vähemmänkin.”
Miksi? Koska sinä sanot niin?
Malmin harrastelijat varmaan omalta osaltaan häiritsevät jo nyt HKI-Vantaan lentoja, eli siltäkin kannalta hyvä että lähtevät saastuttamasta ilmatilaan. Löytyy niitä kentia Uudenmaan ulkopuoleltakin.
Malmille ei vain kiristyvien turvamääräysten vuoksi voi tehdä mittarilaskeutumisia, joten… no way,
Toivotaan silti sopivan avaraa kaavoitusta ja suojalueiden kosteikkojen säästymistä.
Patrian lennonopetus muuttaa tampere-Pirkkalaan, mikä lienee hyvä asia kaikille.
Kaavamerkinnällä on selvä määritelmänsä, joka vain yksinkertaisesti tarkoittaa, että alueelle voi sijoittua asumista ja muita toimintoja. Ei pidä ehdoin tahdoin sekoittaa Helsingin historiallista kantakaupungin rajaa tähän.
Ei kaavoittaja ole sieltä mitään häätämässä, eikä Helsingin kaavoittajilla ole valtaa siirtää mitään Vantaalle. Vattuniemessä tilat ovat jo nyt alikäytöllä eikä yrityksillä näytä olevan haluja sijoittua sinne. Muutettu kaavamerkintä mahdollistaa edelleen toimitilojen rakentamisen sinne. Nyt vaan on niin, että kysyntää on asunnoista.
Tuo tiedetään, mutta pitää osata katsoa pidemmälle. Nyt on ollut taloudessa jo pitempään aika huonot ajat ja monet firmat säästävät mm. toimitilatilakustannuksissa. Kunhan tästä ajat paranevat tilanne voi muuttua taas paljonkin.
Jos nyt rakennetaan kaikki loputkin alueet asuntoja täyteen, minne mahtuu pienteollisuus, venetelakat, -korjaamot ja sellaiset, ns. nyrkkipajat, jotka eivät enää ihan esim. autotalliin mahdu? Sopii yrittää sitten myöhemmin saada sellaisia sopimaan asuintalon neljännen kerroksen piilokonttoriin. Se ei vain sitten enää onnistu. Siinä meren äärelle rakennettu kaupunki ja sen kaupunkikuva helposti köyhtyvät!
Kaupungin alueiden, tonttien, rakennusten ja tilojen monipuolisuus on sen rikkaus. Pelkät asuinalueet ovat usein puuduttavan monotonisia ja tylsiä.
Ne yleiskaavan ruudut ovat muuten kuin merkillinen tilkkutäkki, missä osasta ruutujen värejä on ihmeen vaikea, ellei suorastaan mahdotonta päätellä kumpaa selitysosassa kerrotuista kahdesta toisiaan lähinnä olevasta värisävymääritelmästä kulloinkin tarkoitetaan, vaikka leikkaisit jälkimmäiset irti ja siirtäisit kaistaleen tutkimasi kaupunkialueen viereen ”cut&paste”-tekniikalla. Kokeilin tuota keinoa kerran, mutta ei siitä juuri paljon apua ollut.
Tämähän onkin aika vekkuli temppu, tarkoitan tässä siis yleiskaavakartan liian liki toisiaan olevia värisävyjä, kun päättäjillekään ei tällä tavoin toimittaessa anneta mahdollisuutta hahmottaa kunnolla, mistä oikeastaan päättävät. Kenelle kuuluvat aplodit?
Koska pummit, joilla ei ole rahaa maksaa harrastuksensa kustannuksia, eivät suostu siirtämään sitä harrastustaan jonnekin, missä se olisi halvempaa. Siksi.
Koko yleiskaavan idea on siinä, että sitä ei lueta suurennuslasin kanssa. Näin kaupunkisuunnitteluvirastolle taataan työrauha. Tarkat rajat ilmoitetaan myöhemmin.
Olisi aivan kohtuutonta, jos Helsinki suunniteltaisiin vuonna 2015 metrin tarkkuudella aina vuoteen 2050 asti. Yleispiirteisyys on hyvä nimenomaan tulevien päättäjien kannalta.
Huh kauhistuttava tuo suunnitelman hinta. Kunnat julistavat ja käynnistävät vimmalla kaikenlaisia suunnitelmia ennen kuin valta siirtyy maakuntahallinnolle :). Mistähän johtuu, kun Helsingissä tulee kovin harvoin käytyä (täältä Espoosta). Onko vika minussa vai Helsingissä. Kuitenkin on mukavia lapsuuden muistoja Helsingistä.
Yhteiskunnan ilmapiiri ja nettikeskustelun taso on tosiaan mennyt viime vuosina alaspäin. Syöpiä ja pummeja alkaa ilmaantua asiallisenkin tekstin sekaan kun sanottava loppuu. Meininki on kohta täälläkin ihan hommaforum.
On periaatteessa hyvä ajatus, että kaavoitus olisi ohjaavaa ja joustavaa. Vaarana on kuitenkin, että näillä pikseleillä saadaan alueita vaivihkaa leimattua rakentamisalueiksi, vaikka nyt vielä toisin vakuutellaan. Myöhemmin on sitten helppo vedota tällaisiin pikselikaavoihin.
Erityisesti viheralueille tulisi laatia konkreettiset rajat, että niiden jatkuvalle käytölle rakennusmaareservinä saataisiin loppu. Keskuspuisto ja Töölönlahden alue ovat hyviä esimerkkejä tästä.
Jos haluaisin ujuttaa harkitsematonta rakentamista ohi päätöksenteon, tekisin tarkan yleiskaavan, koska mikään elin ei voi käsitellä koko kaupunkia metrin tarkkuudella. Ihan samat puolueet, ehkä uusilla voimasuhteilla, tulevat yleiskaavaa soveltamaan.
Malmi alkaa olla historiaa . Se on liian lähellä Helsinki-Vantaata , kiitorata on lyhyt ja sen kantavuus on olematon.
Jotta II-kentästä olisi hyötyä ammttiliikenteelle niin kiitoratoja pitäsi olla kaksi risteävää, jotta vidaan valita tuuleen sopiva laskeutumissuunta ja ilmatilan pitää olla niin laaja, että automaattinen lähestyminen ja laskeutuminen olisi turvallista. Lisäksi etäisyyttä Hki-Vantaaseen pitäsi olla riittävästi eli kymmeniä kilometreja.
Jota liikennöinti kentälle olisi joustavaa niin silloin kentän pitäisi olla Tampereen tai Lahden radan varressa . Kumpaankin suuntaan saadaan raide-ja bussiyhteys ja moottoritiet mahdollistavat nopean yhteyden
Nyt Malmi kuihtuu, koska käyttäjien määrä tippuu ja ammattiliikenne joutuu siirtymään muualle.
Laskujen ja nousujen määrä on Malmilla laskussa eikä loppua näy
Vattuniemen tilojen tyhjeneminen ei kyllä alkanut tämän laman aikana, ja kuten Soininvaara ja moni muu on todennut, Helsingissä on toimitilaa kaavoitettu reilusti yli tarpeen ja uudessa yleiskaavassakin sitä on tolkuttomasti. Pajoille todellakin luulisi löytyvän paikka. Yleiskaavassa ollaan jäädyttämässä mm. Herttoniemen tilanne.
Yleiskaavoja on tehty useita ennenkin eikä rajoja ole koskaan ollut tarkoitus määrittää millintarkasti.
ze3,
Kyllä yleiuswkaavoja ja jopa maakujntakaavaa on kiistanalaisissa tapauksissa vaadittu noudatettavaksi metrin tarkkuudella.
O.S. kirjoitti: ”Helsingin yleiskaava on Suomen suurin investointiohjelma, noin 70 miljardia euroa.”
Aika kovapalkkaisia lienevät siis KSV:n kaavoitusarkkitehdit!
Arabianranta joka on loppusilausta vaille valmis seisoo 20 metristen paalujen päällä hyllyvässä lietteessä. Hyvin näyttävät pystyssä pysyvän. Ja hyvin on löytynyt alueelle asukkaita. Varmasti enemmänkin olisi ollut tulijoita.
Että ei mitään hätää Malminkaan suhteen. Hyvä siitä tulee. Ja haluttu asuinpaikka.
Ei kai se mikään ihme ole, kun ilmassa on jo pitkään ollut, että kenttä lähtee alta, oli sitten luvattu mitä tahansa.
( Sssshhhh! )
Ei puhuta näist jutuist…