Ympäristörikos: kaupunkirakenne on levinnyt kuin syöpä

Hel­sin­gin Sano­mat haas­tat­te­li minua yleis­kaa­vas­ta ja teki sen jäl­keen kohu­ju­tun haas­tat­te­lus­ta. Olin kuu­lem­ma ver­ran­nut Espoo­ta ja Van­taa­ta syö­pään.  Tavois­ta­ni poi­ke­ten minun ei täl­lä ker­taa ollut tar­koi­tuk­se­na moit­tia naa­pu­rei­ta, vaan lähin­nä Hel­sin­gin omaa kaa­voi­tus­ta ja vii­me vuo­si­kym­me­ni­nä val­lin­nut­ta lin­jaa, johon Hel­sin­gin yleis­kaa­va tuo nyt suunnanmuutoksen.

1960

Yri­tän esit­tää kah­del­la kuval­la, mik­si ver­taan kau­pun­ki­ra­ken­teen hajoa­maan pääs­tä­mis­tä  syö­pään. Ohei­ses­sa kuvas­sa on raken­ne­tut alu­eet pää­kau­pun­ki­seu­dun kun­nis­sa vuon­na 1960. (Kuvat suu­re­ne­vat klik­kaa­mal­la.) Aika pie­nel­le alu­eel­le mah­tui tuol­loin puo­li mil­joo­naa asu­kas­ta. Nyt asuk­kai­ta on mil­joo­na, siis kak­sin­ker­tai­ses­ti se, mitä oli vuon­na 1960. Voi­si aja­tel­la, että kak­sin­ker­tai­nen väki­mää­rä vaa­ti­si kak­sin­ker­tai­sen tilan, mut­ta se vaa­tii yhdeksänkertaisen.

2010

Pidän tätä ympä­ris­tö­ri­kok­se­na, mut­ta en syy­tä sii­tä eri­tyi­ses­ti ketään vaan ylei­ses­ti mei­tä kaikkia.

Eikä täs­sä kaik­ki. Kuvas­ta puut­tu­vat kehyskunnat.

Hel­sin­gin yleis­kaa­van tavoit­tee­na on, että Hel­sin­gin alu­eel­la asui­si 860 000 asu­kas­ta. Itse asias­sa yleis­kaa­van varauk­siin mah­tui­si vähän tul­kit­se­mal­la hyvin­kin mil­joo­na asu­kas­ta, eli kaik­ki ne, jot­ka tuos­sa ylem­mäs­sä kuvas­sa ovat levit­täy­ty­neet pit­kin ja poi­kin pääkaupunkiseutua

57 vastausta artikkeliin “Ympäristörikos: kaupunkirakenne on levinnyt kuin syöpä”

  1. EIkö 860 000 lisä­asuk­kaan hank­ki­mi­nen ja asut­ta­mi­nen ole ympä­ris­tö­ri­kos? Auna­kin beto­nia kuluu pal­jon, vaik­ka hei­dät asu­tet­tai­siin edel­lis­ten pääl­le. Ja luon­non­va­ro­ja tie­ten­kin kulutt­ta­vat, vak­ka asui­si­vat ker­rok­sit­tain, jos väki­mää­rä lisääntyy.

    Suo­mes­sa on muu­ten sen ver­ran vähän ihmi­siä suh­tees­sa maan pin­ta-alaan, että tatia­vat muut luon­non kulu­tus­ta lisää­vät toi­met olla enem­män ympä­ris­tö­ri­kok­sia (vaik­ka­pa met­sä­ta­lou­den koven­ta­mi­nen bio­tuo­tan­non lisää­mi­sek­si) kuin yhteen paik­kaan kes­ki­tet­ty omakotirakentaminen.

  2. Olin häm­mäs­ty­nyt haas­tat­te­lusi tul­kin­nas­ta, kun itse ymmär­sin heti mitä olit tar­koit­ta­nut. Eikä tuol­lai­nen ympä­riin­sä raken­te­lu tosi­aan­kaan ole järkevää.

  3. Koko Hel­sin­gin seu­tu on suu­ri syö­pä­pe­sä­ke ja väestönielu,joka imee nuo­ria ihmi­siä, fos­fo­ria, typ­peä, fos­sii­lis­ta hiil­tä, tuot­taen sai­ras­ta kult­tuu­ria ja estäen ihmi­sen laji­tyy­pil­li­sen elä­män­ta­van. Lisäk­si pesä­ke työn­tää saas­tei­ta mereen ilmaan ja maa­pe­rään. Pie­nem­mis­sä yhtei­söis­sä (ihmi­nen laji­tyy­pil­li­ses­ti sopeu­tu­nut n.150 yksi­lön ryh­miin) voi asus­taa jär­vien ja pel­to­jen reu­noil­la ( ihmi­sen sopeu­ma, voi seu­rail­la riis­taa ja vihol­li­sia) keräil­len, vil­jel­len ja pyy­täen elan­ton­sa lähiym­pä­ris­tös­tä ja ollen muka­na elonkierrossa.
    Osmo yrit­tää kään­tää tätä perin­teis­tä eko­lo­gis­ta totuut­ta pää­lael­leen. Ennen menee kame­li neu­lan­sil­ma­än läpi kuin kau­pun­ki­lai­ses­ta tulee ympäristöystävällinen.

  4. Miten oli­si työ­mat­ka­ku­lu­jen vero­vä­hen­ny­soi­keu­den pois­ta­mi­nen aina­kin oman auton osal­ta? Tuo­ko se toi­saal­ta jäyk­kyys­hait­to­ja työmarkkinoille?

  5. Väl­jä asu­mi­nen on elin­ta­soa. Suo­mes­sa ei ole eikä tule ole­maan maas­ta pulaa, toi­sin kuin monin pai­koin maailmalla.

    Ker­ros­ta­loa­sun­not ovat kuin jät­ti­ko­koi­sia Steis­sin mat­ka­ta­va­roi­den säi­ly­tys­lo­ke­roi­ta, omal­la avai­mel­la sisään omas­ta luukusta.

  6. Juu­ri tänään oli hesa­ris­sa artik­ke­li Parii­sis­sa työs­ken­nel­lees­tä ark­ki­teh­dis­tä joka ihmet­te­li Hel­sin­gin mel­ko jär­je­tön­tä nyky­käy­tän­töä raken­taa mas­sii­vi­sia kaup­pa­kes­kuk­sia katu­ta­son kivi­jal­ka­kaup­po­jen sijaan. Itse­kin olen ihme­tel­lyt esim Kala­sa­ta­maa että mik­si kaup­pa­kes­kus eikä kivi­jal­ka­mei­ni­kiä Kal­lion tapaan. Raken­nus­yh­tiöil­lä ilmei­ses­ti lii­kaa val­taa ja asuk­kaat kärsivät.

  7. Pidän tätä ympäristörikoksena

    Sii­nä­hän pidät, aivan sama.

    Minä pidän sinun aja­maa­si ket­tu­tar­ha­kau­pun­kia rikok­se­na ihmi­syyt­tä vas­taan. Mä voitan.

  8. Ovat­ko ympä­ris­tö­ri­kok­set abso­luut­ti­sia vai suhteellisia?

    Eli voi­ko myös ihmis­tä pitää syö­pä­nä, esi­mer­kik­si sil­lä taval­la, että maa­pal­lon näkö­kul­mas­ta ihmis­la­ji on hal­lit­se­mat­to­mas­ti lisään­ty­vä syöpä.

    Vai onko ihmi­nen kai­ken mit­ta, ihmis­la­jin lisään­ty­mi­nen puh­taas­ti hyvä asia, ja ympä­ris­tö­ri­kos on vain jokin asia suh­tees­sa sitä tul­kit­se­vaan ihmiseen?

  9. Koko Hel­sin­gin seu­tu on suu­ri syö­pä­pe­sä­ke ja väestönielu,joka imee nuo­ria ihmi­siä, fos­fo­ria, typ­peä, fos­sii­lis­ta hiil­tä, tuot­taen sai­ras­ta kulttuuria”

    Ongel­ma­han ei sinän­sä ole kes­kit­ty­mi­nen vaan kau­pun­ki­kult­tuu­ri, jos­sa kas­ve­taan kulut­ta­mi­seen — on kulut­ta­mi­nen sit­ten pal­ve­lui­ta ja mat­kai­lua tai materiaa.

    Tämä syö­pä, tämä kulut­ta­mi­seen kas­va­mi­nen, pitäi­si saa­da kat­kais­tua. Sen kat­kai­se­mi­nen on pal­jon hel­pom­paa maa­seu­dul­la kuin kau­pun­gis­sa, kos­ka kau­pun­ki luo olo­suh­teet kuluttamiselle.

    Kukaan luon­no­nys­tä­vä tus­kin voi­kaan ratio­naa­li­sin argu­men­tein tukea kaupungistumista.

  10. grön­strand: Kuin­ka­han mon­ta met­säs­tä­jä-keräi­li­jä yhtei­söä Suo­meen mah­tui­si asumaan?

  11. OS:“Pidän tätä ympä­ris­tö­ri­kok­se­na, mut­ta en syy­tä sii­tä eri­tyi­ses­ti ketään vaan ylei­ses­ti mei­tä kaikkia.”

    Jos kysees­sä on ympä­ris­tö­ri­kos, itse pitäi­sin kyl­lä kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­lau­ta­kun­nan jäse­niä täy­sin syyl­li­si­nä asi­aan. Meil­lä on kaa­voi­tus­mo­no­po­li ja ainoa­ta­kaan pytin­kiä ei teh­dä ilman lau­ta­kun­nan nui­jan­ko­pau­tus­ta. Ongel­ma on sii­nä, että lau­ta­kun­nan jäse­net eivät useim­mi­ten ymmär­rä mitään rat­kai­su­jen­sa seurauksista.

    Se, että rikol­lis­ten sijaan syyl­lis­te­tään kaik­ki, on pel­käs­tään vas­ten­mie­lis­tä logiik­kaa. Samal­la peri­aat­teel­la yhteis­kun­ta voi teu­ras­taa ihmi­siä hen­gil­tä ilman, että kukaan yksi­lö oikeas­taan on syyl­li­nen kansanmurhaan.

  12. Erin­omai­sen havain­nol­li­set kuvat kun avaa ne net­ti­se­lai­meen omiin väli­leh­tiin­sä ja vaih­te­lee väli­leh­tien välillä.

  13. Vuo­den 1960 jäl­keen alkoi suu­ri maal­ta­muut­to kau­pun­kei­hin (ja Ruot­siin). Johon­kin piti poruk­ka asut­taa, kun kan­ta­kau­pun­kiin ei voi­nut tar­peek­si vauh­dil­la ja eten­kään hal­val­la raken­taa. Muut­ta­jat oli­vat köyhiä. 

    Lähiöi­den uudet asuk­kaat oli­vat usein erit­täin tyy­ty­väi­siä isoi­hin ja moder­nei­hin asun­toi­hin­sa. Sisä­ves­sa ja kaik­ki. Tosin nuo­ri­so ei sit­ten ollut yhtä innois­saan, kun oli­vat jo tot­tu­neet, että hanas­ta tulee vet­tä ja sei­näs­tä sähköä.

    Oli siis ongel­ma ja sil­le luon­te­va rat­kai­su, johon “kaik­ki” oli­vat aina­kin alkuun tyy­ty­väi­siä. Sama rat­kai­su teh­tiin muis­sa­kin Poh­jois­mais­sa, jos­sa kau­pun­gis­tu­mi­nen tapah­tui myö­hään ja nopeas­ti. “Syö­pä” ei siis ole pel­käs­tään hel­sin­ki­läi­nen “ympä­ris­tö­ri­kos”.

    Lähiöt piti — aina­kin tari­nan mukaan — räjäyt­tää maan tasal­le muu­ta­man vuo­si­kym­men jäl­keen. Oli­si­ko sit­ten visiois­sa asut­taa poruk­ka kau­pun­ki­mai­sem­min. En tie­dä, mut­ta jotain sen suun­tais­ta voi vie­lä­kin tapah­tua. Tosin lähiöi­tä ei tai­da olla varaa pis­tää matalaksi.

    Ja onhan se tot­ta, että kaik­ki nuo “valo­pis­teet” eivät ole lähiöi­tä. Ehkä oma­ko­tia­su­mi­sen kuvas­taa pait­si suh­teel­lis­ta köy­hyyt­tä myös met­sä­läi­syy­den kai­puu­ta. Nyt jäl­kim­mäi­nen aina­kin lie­nee jo ohi.

  14. Kun muu­tin Vuo­saa­reen oival­sin, mik­si kysei­sen alu­een maan­käyt­tö on joh­ta­nut noin 30000 asuk­kaan taa­ja­maan, joka vas­taa pää­lu­vul­taan Mik­ke­liä. Vuo­saa­reen muut­ta­neet eivät ole halun­neet vil­jel­lä maa­ta, nuk­ke­ko­ti­mai­nen asui­lu on kiin­nos­ta­vam­paa. Evak­ko­re­keen joh­taa monen Vuo­saa­res­sa asu­van jäl­jet. Väi­nö Lin­nan sanoin romaa­nis­ta Tun­te­ma­ton soti­las, var­je­le her­ra noi­ta Suo­men her­ro­ja ettei­vät enää iski­si pää­tää Kar­ja­lan mäntyyn!

  15. Andy: Parii­sis­sa työs­ken­nel­lees­tä ark­ki­teh­dis­tä joka ihmet­te­li Hel­sin­gin mel­ko jär­je­tön­tä nyky­käy­tän­töä raken­taa mas­sii­vi­sia kaup­pa­kes­kuk­sia katu­ta­son kivi­jal­ka­kaup­po­jen sijaan.

    Ei tar­vit­se ihme­tel­lä jos kat­soo Parii­sin ja Hel­sin­gin kes­ki­läm­pö­ti­lo­ja. Kes­ki­läm­pö­ti­lat­kin joh­ta­vat vähän har­haan, tal­vel­la jol­loin kaup­pa­kes­kuk­sia eni­ten kai­va­taan, aurin­gon kokonaissäteily/m2 on Parii­sis­sa kym­men­ker­tai­nen Hel­sin­kiin ver­rat­tu­na eli anke­aa on meillä.

    Suo­ma­lai­sen kaup­pa­kes­kuk­sen ja kes­ki/e­te­lä-euroop­pa­lai­sen kauppakadun/alueen funk­tio on ihan sama, katue­lä­män ja ‑kult­tuu­rin rajoit­teet tule­vat ilmas­tos­ta. Kesäi­sin kaik­ki on Suo­mes­sa­kin toi­sin, mut­ta muu­ta­man kuu­kau­den varaan ei kan­na­ta inves­toi­da. Asiak­kaat ovat jo äänes­tä­neet jaloillaan.

    Luon­no­nil­miöi­den sijaan kan­nat­tai­si ihme­tel­lä mik­si Suo­mes­sa edel­leen kau­pun­kia suun­ni­tel­laan taval­la joka saa Spee­rin Allun vai­kut­ta­maan her­käl­tä ja tie­dos­ta­val­ta kau­pun­ki-ark­ki­teh­dil­ta. Le Cor­busie­rin kaikuja?

  16. Ant­sa: Jos kysees­sä on ympä­ris­tö­ri­kos, itse pitäi­sin kyl­lä kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­lau­ta­kun­nan jäse­niä täy­sin syyl­li­si­nä asiaan.

    Tar­koi­tat­ko kaik­kia lau­ta­kun­nan jäse­niä 1950-luvul­ta tähän päivään?

    Kau­pun­gin toi­min­to­jen erot­ta­mi­nen toi­sis­taan ja autoi­lun varaan kaa­voit­ta­mi­nen eivät ole mitään hel­sin­ki­läi­siä eivät­kä lau­ta­kun­nan jäsen­ten kek­sin­tö­jä, vaan moder­nis­ti­sen kau­pun­ki­suun­nit­te­lun suu­ria ideoi­ta. Nii­tä on nou­da­tet­tu toi­sen maa­il­man­so­dan jäl­keen hyvin suu­res­sa osas­sa maa­il­man kau­pun­ke­ja, eri­tyi­ses­ti Poh­jois-Ame­ri­kas­sa. Suo­mes­sa hajaan­tu­mi­nen on ollut eri­tyi­sen voi­ma­kas­ta, kun on ollut tilaa mitä haas­ka­ta ja kau­pun­ki­mai­sen raken­ta­mi­sen perin­teet oli­vat ohui­ta auto­kau­den alkaessa.

  17. eikä kivi­jal­ka­mei­ni­kiä Kal­lion tapaan” 

    Kivi­jal­ka­mei­nin­ki Kal­lion tapaan’ on hie­ro­ma­lai­tok­sia, räkä­löi­tä, hal­pis­pizze­rioi­ta ja yli­hin­tai­sia hips­te­ri­lää­viä. Kuka täys­jär­ki­nen muka tuol­lais­ta nurk­kiin­sa haluaa? 

    Ja ai niin, mei­na­sin val­lan unoh­taa kirp­pu­to­rit, joi­ta Kal­lio on vää­räl­lään. Mis­sä hyvän­sä muu­al­la maa­il­mas­sa kan­ta­kau­pun­kia­lu­een pre­mium-lii­ke­ti­lan ajau­tu­mis­ta käy­tet­ty­jen lump­pu­jen ja rät­tien kans­sa vei­vaa­mi­seen pidet­täi­siin merk­ki­nä ko. alu­een talou­del­li­ses­ta ahdin­gos­ta, mut­ta Hel­sin­kis­ta­nis­sa sitä pide­tään jos­tain täy­sin käsit­tä­mät­tö­mäs­tä syys­tä kär­ki­kau­pun­ki­kult­tuu­ri­na ja uuden ajan airut­toi­min­ta­na. Mitä hel­vet­tiä? Onko jen­gi TOSIAANKIN näin vajaa­ta täällä?

  18. grön­strand: Kuin­ka­han mon­ta met­säs­tä­jä-keräi­li­jä yhtei­söä Suo­meen mah­tui­si asumaan?” 

    Vaik­ka kuin­ka pal­jon, jos vain veron­mak­sa­jat suos­tu­vat kus­tan­ta­maan terk­ka­rit, van­hus­ten­huol­lot ja sen sel­lai­set. Jos taas eivät, kuo­le­ne­vat nuo noin neli­kymp­pi­si­nä kovaan elä­mään­sä taha­ton­ta komiik­kaan­sa levit­te­le­mäs­tä. Mikä toi­saal­ta ei kovin­kaan suu­ri tap­pio lie kel­le­kään — tai aina­kaan, jos mene­te­tyt nau­run­het­ket jäte­tään laskematta…

  19. Miten tuo 9‑kertainen alue on mitattu?

    Ei tuo yhdek­sän­ker­tai­nen maa­pin­ta-ala ole ympä­ris­tö­ri­kos, ei aina­kaan suu­rin ilmi­öön liit­ty­vä. Suu­rem­pi rikos on se, että 9‑kertaisen alu­een käyt­tö­kus­tan­nuk­set ovat var­maan pal­jon suu­rem­mat kuin 9 ‑ker­tai­set.

    Vuo­den 1960 Hel­sin­gis­sä asut­tiin aivan lii­an ahtaas­ti, tai tar­kem­min sanot­tu­na vuo­den 1948 Helsingissä.

  20. Juho Laa­tu:
    EIkö 860 000 lisä­asuk­kaan hank­ki­mi­nen ja asut­ta­mi­nen ole ympäristörikos? 

    Kau­pun­ki­suun­nit­te­lus­sa yleen­sä läh­det­tä­neen sii­tä, että ihmis­ten tap­pa­mi­nen tai ste­ri­loin­ti ei ole yksi mahdollisuus.

    Jos ei ole, niin on parem­pi asut­taa tii­viis­ti yhteen aina­kin ne ihmi­set, jot­ka halua­vat asua tii­viis­ti yhdes­sä tii­viis­sä kau­pun­gis­sa. Kau­pun­ki kun on tehok­kain tapa asut­taa ihmi­siä, jos aja­tel­laan ihmi­sa­su­tuk­sel­ta sääs­ty­neen luon­non mää­rää ja pai­kas­ta toi­seen mat­kus­ta­mi­seen tar­vit­ta­vaa energiamäärää.

    Kau­pun­kien puo­les­ta puhuu myös­kin se, että ne ovat olleet ainoat pai­kat, jois­sa yhteis­kun­ta, sivis­tys ja tie­to­tai­to ovat ihmis­kun­nan his­to­rias­sa kehit­ty­neet eri­kois­tu­mi­sen ja eks­po­nen­ti­aa­li­sen talou­del­li­sen kas­vun kaut­ta. Suu­ret tun­ne­tut edis­ty­sas­ke­leet ihmis­kun­nan his­to­rias­sa liit­ty­vät aina johon­kin tie­tyn alu­een suur­kau­pun­kiin. Kau­pun­ki on myös siis tie­tys­sä mie­les­sä ihmis­ten luon­nol­li­nen elinpaikka.

    (Ovat ne tie­dot ja tai­dot toki kehit­ty­neet met­säs­tä­jä-kerää­jil­lä ja maa­seu­dul­la­kin, mut­ta kehit­ty­mi­sen aste-ero kau­pun­geis­sa on niin jär­kyt­tä­vän suu­ri, että puhu­taan jo useis­ta ker­ta­luo­kis­ta, että ver­tai­lus­ta on ihan triviaali.)

  21. Ant­sa:

    Jos kysees­sä on ympä­ris­tö­ri­kos, itse pitäi­sin kyl­lä kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­lau­ta­kun­nan jäse­niä täy­sin syyl­li­si­nä asi­aan. Meil­lä on kaa­voi­tus­mo­no­po­li ja ainoa­ta­kaan pytin­kiä ei teh­dä ilman lau­ta­kun­nan nui­jan­ko­pau­tus­ta. Ongel­ma on sii­nä, että lau­ta­kun­nan jäse­net eivät useim­mi­ten ymmär­rä mitään rat­kai­su­jen­sa seurauksista.

    Noh, noh! Ajat­te­le­pa kuin­ka kau­heas­ti asiat oli­si­vat ilman kau­ko­nä­köi­siä ja ereh­ty­mät­tö­miä kaa­voi­tus­vir­ka- ja ‑lau­ta­mie­hiä! Onhan tääl­lä­kin kes­ku­te­luis­sa tul­lut monas­ti sel­väk­si se, kuin­ka ehdo­ton vaa­ti­mus tiuk­ka kes­kus­joh­toi­suus on yhdys­kun­tien kehittymiselle.

    Jos kaik­ki oli­si men­nyt jon­kun anar­kis­ti­sen mark­ki­na­höm­pö­tyk­sen ehdoil­la, niin var­maan­kin puo­let asun­nois­ta oli­si sijoi­tet­tu meren­poh­jaan ja pal­ve­lut jon­ne­kin Mik­ke­liin. Ajat­te­le nii­tä kaik­kia pik­ku­lap­sia, jot­ka mark­ki­na­voi­mien armoil­la jou­tui­si­vat snorklaa­maan Sai­maan kana­van kaut­ta kou­luun kesät talvet!

  22. Vesa: Väl­jä asu­mi­nen on elintasoa.

    Suo­mi onkin kuu­lui­sa ylel­li­sen väl­jis­tä asunnoistaan.

  23. Jul­lik­ka:
    grön­strand: Kuin­ka­han mon­ta met­säs­tä­jä-keräi­li­jä yhtei­söä Suo­meen mah­tui­si asumaan?

    Luu­li­sin että ei tuli­si ongel­mia ahtau­des­ta, jos sitä tar­koi­tat. Kun elim­me met­säs­tä­jä-keräi­li­jä aikaa oli kes­ki­mää­räi­nen eli­ni­kä 30 — 40 vuo­den välil­lä, lap­si­kuol­lei­suus kym­me­niä pro­sent­te­ja ja aika-ajoin näl­kä­kuo­le­mat ja kul­ku­tau­dit kar­si­vat väes­töä. Ihan hyvä idea esit­tä­jäl­tään, tosin luu­li­sin että muut maat yrit­täi­si­vät väki­sin aut­taa huma­ni­taa­ri­sel­la avul­la jos täl­lai­seen met­säs­tä­jä-kult­tuu­riin Suo­mi siirtyisi.

  24. Simo Mele­nius: Kau­pun­ki­suun­nit­te­lus­sa yleen­sä läh­det­tä­neen sii­tä, että ihmis­ten tap­pa­mi­nen tai ste­ri­loin­ti ei ole yksi mahdollisuus.

    Vain niin. Mil­lai­sia ske­naa­tioi­ta pohdit? 🙂

    Jos ei ole, niin on parem­pi asut­taa tii­viis­ti yhteen aina­kin ne ihmi­set, jot­ka halua­vat asua tii­viis­ti yhdes­sä tii­viis­sä kau­pun­gis­sa. Kau­pun­ki kun on tehok­kain tapa asut­taa ihmi­siä, jos aja­tel­laan ihmi­sa­su­tuk­sel­ta sääs­ty­neen luon­non mää­rää ja pai­kas­ta toi­seen mat­kus­ta­mi­seen tar­vit­ta­vaa energiamäärää.

    Jos OS aikoo siir­tää nuo 860 000 jo ole­mas­sao­le­vis­ta asun­nois­ta, pitää tuho­ta luon­toa lisää asun­to­jen alle (pait­si jos raken­ne­taan jo raken­ne­tun pääl­le). Lisäk­si beto­nin teko ja muu raken­ta­mi­nen tuho­aa sekin ilmas­toa ja muu­ta luon­toa. Jos taas OS halu­aa kas­vat­taa maa­pal­lon väes­tön mää­rää, sekin tuo­ho­aa lisää luon­toa. Yli­voi­mai­ses­ti vähi­ten luon­toa jäi­si asun­to­jen alle, jos pidet­täi­siin nykyi­nen mää­rä ihmi­siä nykyi­sis­sä asunnoissaan.

    Kau­pun­kien puo­les­ta puhuu myös­kin se, että ne ovat olleet ainoat pai­kat, jois­sa yhteis­kun­ta, sivis­tys ja tie­to­tai­to ovat ihmis­kun­nan his­to­rias­sa kehit­ty­neet eri­kois­tu­mi­sen ja eks­po­nen­ti­aa­li­sen talou­del­li­sen kas­vun kaut­ta. Suu­ret tun­ne­tut edis­ty­sas­ke­leet ihmis­kun­nan his­to­rias­sa liit­ty­vät aina johon­kin tie­tyn alu­een suur­kau­pun­kiin. Kau­pun­ki on myös siis tie­tys­sä mie­les­sä ihmis­ten luon­nol­li­nen elinpaikka.

    Kunk­ku, hänen vir­kai­li­jan­sa ja mui­ta hovis­ta hyö­ty­nei­tä on usein asu­nut pää­kau­pun­gis­sa. Muu­ten en voi yhtyä aja­tuk­see­si, että kaik­ki hyvä tuli­si kau­pun­geis­ta (eivät­kä nuo­kaan olleet sata­pro­sent­ti­sen hyviä jut­tu­ja). Yli­opis­ton sijain­ti kau­pun­gis­sa ei tee kai­kis­ta kau­pun­ki­lai­sis­ta fiksuja.

    (Ovat ne tie­dot ja tai­dot toki kehit­ty­neet met­säs­tä­jä-kerää­jil­lä ja maa­seu­dul­la­kin, mut­ta kehit­ty­mi­sen aste-ero kau­pun­geis­sa on niin jär­kyt­tä­vän suu­ri, että puhu­taan jo useis­ta ker­ta­luo­kis­ta, että ver­tai­lus­ta on ihan triviaali.)

    Ajoin­kin juu­ri bus­sil­la Suo­men hal­ki, ja vähän ihmet­te­lin kaik­kia mat­kal­la näke­miä­ni puo­li-ihmi­siä. Ekä OS aikoo pelas­taa hei­dät kau­pun­kei­hin ja sivistää. 🙂

  25. ano­nil­li: Suo­mi onkin kuu­lui­sa ylel­li­sen väl­jis­tä asunnoistaan.

    Ja kaik­kien pää­kau­pun­ki­seu­dun asuk­kai­den tun­ke­mi­nen kehä­kol­mo­sen sisä­puo­lel­le nos­tai­si asun­to­jen hin­to­ja, asu­mis­kus­tan­nuk­sia ja siten lisäi­si vain ahtautta.

  26. Ihmet­te­len kai­puu­ta met­säs­tä­jä-keräi­li­jäk­si. Riit­täi­si, että maa­il­man väki­lu­ku pudo­tet­tai­siin pariin mil­jar­diin ja Suo­men väki­lu­ku joi­hin­kin satoi­hin tuhan­siin. Sen jäl­keen kult­tuu­ris­ta pitäi­si vie­lä kehit­tää vähä­ku­lu­tuk­si­nen, mut­ta se ei tar­koit­tai­si tek­no­lo­gian hyljeksimistä.

    Tämä­hän oli­si nyky­kei­noin saa­vu­tet­ta­vis­sa, jos poliit­tis­ta tah­toa oli­si. Vih­reät­kään eivät kui­ten­kaan ole haluk­kai­ta teke­mään uhrauk­sia, jot­ka maa­pal­lon tule­vai­suus vaatisi. 

    Muu­ta­man suku­pol­ven nau­tin­non täh­den olem­me val­mii­ta tuhoa­maan luon­non ja kaupungistumaan.

  27. Juho Laa­tu:
    EIkö 860 000 lisä­asuk­kaan hank­ki­mi­nen ja asut­ta­mi­nen ole ympäristörikos? 

    Lisä­asuk­kai­den mää­rä on 240 000. Hel­sin­gis­sä asuu jo ihmi­siä. Yleis­kaa­va täh­tää vuo­teen 2050, eli tasai­sen vauh­din tau­lu­kol­la vajaa 7000 vuo­des­sa. Kun syn­ty­vyys jo kas­vat­taa väki­lu­kua 2000/vuosi, niin lop­pu 5000 kas­vu syn­tyy muu­tol­la maa­han tai maas­sa. Jos tule­vai­suu­des­sa maa­han­muut­to jat­kuu nykyi­sel­lään 30000–40000/vuosi, niin Hel­sin­ki ei aio kovin­kaan pal­jon täs­tä muu­tos­ta ottaa. Jos se ottaa puo­let, kuten tähän asti, niin tuo asu­kas­mää­rä tulee täy­teen 10–15 vuo­des­sa. Uuden yleis­kaa­van suun­nit­te­le­mi­nen pitäi­si aloit­taa välittömästi.

    Itse lupaan edel­leen pysyä pois­sa ko. kaupungista.

  28. Andy:
    Juu­ri tänään oli hesa­ris­sa artik­ke­li Parii­sis­sa työs­ken­nel­lees­tä ark­ki­teh­dis­tä joka ihmet­te­li Hel­sin­gin mel­ko jär­je­tön­tä nyky­käy­tän­töä raken­taa mas­sii­vi­sia kaup­pa­kes­kuk­sia katu­ta­son kivi­jal­ka­kaup­po­jen sijaan. Itse­kin olen ihme­tel­lyt esim Kala­sa­ta­maa että mik­si kaup­pa­kes­kus eikä kivi­jal­ka­mei­ni­kiä Kal­lion tapaan. Raken­nus­yh­tiöil­lä ilmei­ses­ti lii­kaa val­taa ja asuk­kaat kärsivät.

    Luu­lin, että kaup­pa­kes­kuk­set näräs­tä­vät hel­sin­ki­läi­siä sik­si, että ne sijait­se­vat kau­pun­gin lai­dal­la ja vaa­ti­vat autoi­lua. Näkö­jään jot­kut vas­tus­ta­vat nii­tä jos­tain muus­ta­kin syys­tä? Mik­si ihmees­sä se kivi­jal­ka­kaup­pa oli­si joten­kin parem­pi, kuin kaup­pa­kes­kus? Tar­koi­tus on ostaa ja myy­dä. Toi­ses­sa se teh­dään muka­vas­ti, toi­ses­sa epämukavasti.

  29. Niin, huo­mio­nar­vois­ta lie­nee myös se, ettei kan­ta­kau­pun­ki ole 50 vuo­des­sa tii­vis­ty­nyt tai laa­jen­tu­nut. Väl­jä mal­li on ollut ainoa kas­vun muoto.
    Teim­me esit­te­le­mäs­tä­si aineis­tos­ta muu­ta­ma vuo­si taka­pe­rin havain­nol­lis­tuk­sen, jos­sa raken­nus­te­hok­kuu­det on myös esitetty:
    (Hel­sin­ki Urban Den­si­ty 1960–2000, JADA 2009)
    http://www.jussivuori.fi/kalasatama/helsinki_urban_density_1960-2000_c_erica_osterlund_jussi_vuori_jada2009.jpg

  30. Osmo,

    Olen­ko oikeas­sa että kau­pun­gis­ta­mis­ta pitäi­si kiih­dyt­tää jot­ta Suo­men talous­kas­vu saa­tai­siin käyn­tiin. Urbaa­ni yhdes­sä­olo luo uusia innovaatioita.

  31. JY: Lisä­asuk­kai­den mää­rä on 240 000. Hel­sin­gis­sä­asuu jo ihmi­siä. Yleis­kaa­va täh­tää vuo­teen 2050, eli tasai­sen vauh­din tau­lu­kol­la vajaa 7000 vuo­des­sa. Kun syn­ty­vyys jo kas­vat­taa väki­lu­kua 2000/vuosi, niin lop­pu 5000 kas­vu syn­tyy muu­tol­la maa­han tai maas­sa. Jos tule­vai­suu­des­sa maa­han­muut­to jat­kuu nykyi­sel­lään 30000–40000/vuosi, niin Hel­sin­ki ei aio kovin­kaan pal­jon täs­tä muu­tos­ta ottaa. Jos se ottaa puo­let, kuten tähän asti, niin tuo asu­kas­mää­rä tulee täy­teen 10–15 vuo­des­sa. Uuden yleis­kaa­van suun­nit­te­le­mi­nen pitäi­si aloit­taa välittömästi.

    Itse lupaan edel­leen pysyä pois­sa ko. kaupungista.

    Luku­ja on tosi­aan monia. OS puhuu sys­te­maat­ti­ses­ti asu­kas­lu­vun kas­vat­ta­mi­sen puo­les­ta. Jos­kun hän on muis­taak­se­ni sano­nut, että kyse ei ole sii­tä, että muun Suo­men asuk­kaat siir­ret­täi­siin Hel­sin­gin seu­dul­le, vaan sii­tä, että väes­tön­kas­vu hoi­de­taan ensi­si­jas­sa syn­nyt­tä­mäl­lä ja muu­al­ta väkeä haalimalla.

    Minus­ta maa­il­mas­sa on jo riit­tä­vä­si väkeä, eri­tyi­ses­ti kun ottaa huo­mioon ihmi­sen toi­min­nan jo aiheut­ta­mat hai­tat, ilmas­ton­muu­tok­sen, sen mah­dol­li­ses­ti aiheut­ta­mat ruo­ka­tuo­tan­non ongel­mat, ja sen että myös kehit­ty­vis­sä mais­sa kulu­tus­ta­so nousee jat­ku­vas­ti. Lie­vä väes­tön vähen­tä­mi­nen oli­si jär­ke­väm­pi lin­ja. Näin rasi­tus luon­nol­le saat­tai­si pysyä koh­tuul­li­se­na. Sel­lai­nen ske­naa­rio, jos­sa ihmi­set siir­tyi­si­vät syö­mään kau­ra­puu­roa ja luo­pui­si­vat jo saa­vu­te­tuis­ta kulu­tus­tot­tu­muk­sis­taan tai naa­pu­rin­sa kulu­tus­ta­son tavoit­te­lus­ta ei ole kovin epätodennäköinen.

  32. Suo­mi onkin kuu­lui­sa ylel­li­sen väl­jis­tä asunnoistaan.” 

    Aivan. Ja kun beto­ni­fe­ti­sis­tit pää­se­vät kun­nol­la vauh­tiin, niin sit­ten se niis­tä vas­ta kuu­lui­sa onkin.

  33. että ne sijait­se­vat kau­pun­gin lai­dal­la ja vaa­ti­vat autoilua” 

    Älä hei puhu meis­tä hel­sin­ki­läi­sis­tä yhte­nä könt­tä­nä. Se kun on pait­si yksin­ker­tais­ta­vaa, niin myös loukkaavaa.

  34. JY: Luu­lin, että kaup­pa­kes­kuk­set näräs­tä­vät hel­sin­ki­läi­siä sik­si, että ne sijait­se­vat kau­pun­gin lai­dal­la ja vaa­ti­vat autoi­lua. Näkö­jään jot­kut vas­tus­ta­vat nii­tä jos­tain muus­ta­kin syys­tä? Mik­si ihmees­sä se kivi­jal­ka­kaup­pa oli­si joten­kin parem­pi, kuin kaup­pa­kes­kus? Tar­koi­tus on ostaa ja myy­dä. Toi­ses­sa se teh­dään muka­vas­ti, toi­ses­sa epämukavasti.

    Nyt jo lope­te­tus­sa Franze­ni­nau­kion Siwas­sa oli kyl­lä ihan oma­laa­tui­nen tun­nel­man­sa. Se lie­nee suun­ni­tel­tu Elan­non mai­to­kau­pak­si aikoi­naan ja tot­ta kai siel­lä oli mer­kit­tä­vää ahtaut­ta aina kun kal­ja­kas­sit­te­le­vat haki­vat täy­den­nys­tä. Erit­täin epä­mu­ka­va paik­ka asioi­da ja samaa voi­si sanoa muis­ta kivi­jal­ka­kau­pois­ta. Niis­sä on aivan lii­an vähän tilaa asiakkaalle.

  35. JY: Jos tule­vai­suu­des­sa maa­han­muut­to jat­kuu nykyi­sel­lään 30000–40000/vuosi, niin Hel­sin­ki ei aio kovin­kaan pal­jon täs­tä muu­tos­ta ottaa. Jos se ottaa puo­let, kuten tähän asti, niin tuo asu­kas­mää­rä tulee täy­teen 10–15 vuodessa. 

    Hel­sin­gil­tä ei oikeas­taan kysy­tä pal­jon­ko se ottaa. Vapaa liik­ku­mi­soi­keus on kai­kil­la maas­sa lail­li­ses­ti ole­vil­la ja muut­to­lii­ke koh­dis­tuu suu­riin kau­pun­kei­hin. Hom­ma­han menee niin, että vok­ki-paik­ka­kun­nal­la ollaan kun­nes tulee kun­ta­paik­ka ja kun­ta­pai­kas­ta läh­de­tään kol­men vuo­den kulut­tua asu­maan Hel­sin­kiin tut­ta­vien tai suku­lais­ten nurk­kiin ja samal­la ilmoit­tau­du­taan asun­to­jo­noon. Ja kos­ka maa­han­muut­ta­jil­la on etuoi­keus kau­pun­gin vuo­kra-asun­toi­hin, niin mitään ongel­maa ei ole.

  36. Ja kos­ka maa­han­muut­ta­jil­la on etuoi­keus kau­pun­gin vuokra-asuntoihin” 

    Täs­tä on pal­jon huhut­tu ja puhut­tu, mut­ta onko­han tot­ta? Ja jos on, niin mah­tai­si­ko koh­ta tul­la vali­tus­luon­tois­ta asi­aa EOA:lle (tai vas­taa­val­le ins­tans­sil­le) mah­dol­li­ses­ta syr­ji­väs­tä käytännöstä?

  37. Mau­rizio:

    Ja jos on, niin mah­tai­si­ko koh­ta tul­la vali­tus­luon­tois­ta asi­aa EOA:lle (tai vas­taa­val­le ins­tans­sil­le) mah­dol­li­ses­ta syr­ji­väs­tä käytännöstä?

    Val­ta­väes­töä ei voi syr­jiä eikä sitä voi koh­del­la rasistisesti.

  38. tuen mak­sa­ja: Hel­sin­gil­tä ei oikeas­taan kysy­tä pal­jon­ko se ottaa. Vapaa liik­ku­mi­soi­keus on kai­kil­la maas­sa lail­li­ses­ti ole­vil­la ja muut­to­lii­ke koh­dis­tuu suu­riin kau­pun­kei­hin. Hom­ma­han­me­nee niin, että vok­ki-paik­ka­kun­nal­la ollaan kun­nes tulee kun­ta­paik­ka ja kun­ta­pai­kas­ta läh­de­tään kol­men vuo­den kulut­tua asu­maan Hel­sin­kiin tut­ta­vien tai suku­lais­ten nurk­kiin ja samal­la ilmoit­tau­du­taan asun­to­jo­noon. Ja kos­ka maa­han­muut­ta­jil­la on etuoi­keus kau­pun­gin vuo­kra-asun­toi­hin, niin mitään ongel­maa ei ole.

    Ennus­tus: Hel­sin­ki tulee vaa­ti­maan val­tiol­ta toi­men­pi­tei­tä, jol­la tur­va­pai­kan saa­nei­den kotou­tu­mis- ja työl­lis­ty­mis­mah­dol­li­suuk­sia paran­ne­taan koko maas­sa. Hel­sin­ki ja muu pää­kau­pun­ki­seu­tu tulee vaa­ti­maan alue­po­liit­ti­sia toimepiteitä.

  39. Vesa:
    Väl­jä asu­mi­nen on elintasoa. 

    Ei, vaan kau­pun­kia­su­mi­nen on elin­ta­soa ja väl­jä maa­lais­mai­nen asu­mi­nen ker­too lähin­nä kan­sa­kun­nan kehit­ty­mät­tö­myy­des­tä ja epäsosiaalisuudesta.

  40. spot­tu: Ei tar­vit­se ihme­tel­lä jos kat­soo Parii­sin ja Hel­sin­gin kes­ki­läm­pö­ti­lo­ja. Kes­ki­läm­pö­ti­lat­kin joh­ta­vat vähän har­haan, tal­vel­la jol­loin kaup­pa­kes­kuk­sia eni­ten kai­va­taan, aurin­gon kokonaissäteily/m2 on Parii­sis­sa kym­men­ker­tai­nen Hel­sin­kiin ver­rat­tu­na eli anke­aa on meillä.

    Tuo nyt on täyt­tä höpön­lö­pöä, Hel­sin­gin tal­vet eivät ole edes kyl­miä ja vaik­ka oli­si­vat­kin, luu­li­si että poh­joi­nen kan­sa oli­si tähän päi­vään men­nes­sä tot­tu­nut sii­hen että tal­vel­la on vii­leäm­pää kuin kesäl­lä. Eihän kyse ole sii­tä jak­saa­ko tar­poa umpi­han­ges­sa kes­kel­lä kor­pea pauk­ku­pak­ka­ses­sa vaan sii­tä uskal­taa­ko kävel­lä kau­pun­gin kadul­la tal­vel­la. Kaup­pa­kes­kuk­sia raken­ne­taan vain sik­si kos­ka meil­lä on omak­sut­tu funk­tio­na­lis­min peri­aat­teet jos­sa pal­ve­lut halu­taan kes­kit­tää yhteen pis­tee­seen. Mut­ta ei niin tar­vit­si­si olla, Kala­sa­ta­ma­kin oli­si voi­tu raken­taa perin­tei­sen kan­ta­kau­pun­gin mukaiseksi.

    JY: Luu­lin, että kaup­pa­kes­kuk­set näräs­tä­vät hel­sin­ki­läi­siä sik­si, että ne sijait­se­vat kau­pun­gin lai­dal­la ja vaa­ti­vat autoi­lua. Näkö­jään jot­kut vas­tus­ta­vat nii­tä jos­tain muus­ta­kin syys­tä? Mik­si ihmees­sä se kivi­jal­ka­kaup­pa oli­si joten­kin parem­pi, kuin kauppakeskus?

    Sik­si, kos­ka kadun­var­si­liik­keet kuu­lu­vat olen­nai­se­na osa­na perin­tei­seen kau­pun­kiin, jos­sa toi­min­not ovat sekoit­tu­nee­na. Toi­min­to­jen erot­te­le­mi­nen ja kaup­pa­kes­kus­ten raken­te­lu pel­loil­le saa omal­ta osal­taan aikaan lähiöi­tä ja puut­teel­lis­ta, sur­ke­aa kau­pun­ki­ti­laa. Suh­tau­tu­mi­nen kaup­pa­kes­kuk­siin var­maan riip­puu sii­tä pitää­kö ihmi­nen kau­pun­geis­ta vai ei.

  41. Vesa: Väl­jä asu­mi­nen on elintasoa.

    Ja pit­kät päi­vit­täi­set työ- ja asioin­ti­mat­kat ovat erit­täin vaka­vaa elin­ta­son puu­tet­ta. Tut­ki­mus­tu­los­ten mukaan tun­nin työ­mat­kan vaih­tu­mi­nen esim. 10 min käve­lyyn vai­kut­taa ihmi­sen onnel­li­suu­teen radikaalisti.

  42. väl­jä maa­lais­mai­nen asu­mi­nen ker­too lähin­nä kan­sa­kun­nan kehit­ty­mät­tö­myy­des­tä ja epäsosiaalisuudesta” 

    No nyt tuli niin epä­ne­ro­kas yksin­ker­tais­tus ja ehken jopa aivo­fla­tu­laa­tio, että pak­ko kai vain tode­ta asian ole­van juu­ri­kin ja täs­mäl­leen näin _sinun_ mielestäsi. 

    Niin ja sitä­pait­si, väl­jä asu­mi­nen ON elin­ta­soa. Kysy vaik­ka Al Gorel­ta, tuol­ta epä­so­si­aa­li­sel­ta maa­lai­sel­ta, jol­let muu­ten usko. Sil­lä kun noi­ta heh­taa­ri­kar­ta­noi­ta on ylä­luok­kai­sel­le ilmas­to­so­tu­ril­le sopi­vas­ti useampiakin.

  43. Jou­ko Tuo­mis­to:
    Miten oli­si työ­mat­ka­ku­lu­jen vero­vä­hen­ny­soi­keu­den pois­ta­mi­nen aina­kin oman auton osal­ta? Tuo­ko se toi­saal­ta jäyk­kyys­hait­to­ja työmarkkinoille?

    Ei auta kos­ka vähen­ny­soi­keus on suu­rem­pi jos kul­kee bus­sil­la kehys­kun­nas­ta ja jos­sa kel­paa vain Mat­ka­huu­ol­lon liput ja mat­kaan sisäl­syy bus­sin vaih­to esim HSL:n väli­nee­seen johon ulko­paik­ka­kun­ta­lai­ne ei saa edul­lis­ta kk-lip­pua. Täl­löin autol­la kul­ke­va saa enem­män vähen­nys­tä kuin jos ilmoit­tai­si mat­kan tapah­tu­van autolla. 

    Toi­nen jut­tu on että väes­tön hajaan­tu­mi­nen joh­tuu maa­no­mis­tuso­lois­ta, lähem­pä­nä Hel­sin­kiä ton­tien hin­nat ovat kal­liim­mat. Tämä tulee jat­ku­maan niin kau­an kun mak­se­taan kai­ken maa­il­man asu­mis­tu­kea eri­tyi­ryh­mil­le asu­mi­ses­ta kau­pun­kio­lois­sa jol­lon ne jot­ka jou­tu­vat mak­sa­maan asu­mi­sen­sa itse jou­tu­vat etsiy­ty­mään kauemmas.

  44. tuen mak­sa­ja: Nyt jo lope­te­tus­sa Franze­ni­nau­kion Siwas­sa oli kyl­lä ihan oma­laa­tui­nen tun­nel­man­sa. Se lie­nee suun­ni­tel­tu Elan­non mai­to­kau­pak­si aikoi­naan ja tot­ta kai siel­lä oli mer­kit­tä­vää ahtaut­ta aina kun kal­ja­kas­sit­te­le­vat haki­vat täy­den­nys­tä. Erit­täin epä­mu­ka­va paik­ka asioi­da ja samaa voi­si sanoa muis­ta kivi­jal­ka­kau­pois­ta. Niis­sä on aivan lii­an vähän tilaa asiakkaalle.

    Kävin kaup­pa­kes­kus Sel­los­sa ja se vas­ta ahdis­ta­va paik­ka on. Autol­la aja­mis­ta ja käve­lyä riit­tää loput­to­miin ja on mah­do­ton­ta hah­mot­taa, mis­tä päin ruo­ka­kaup­pa löy­tyy ja ruo­ka­kau­pas­sa, mis­tä päin tar­vit­ta­vat tuot­teet löy­ty­vät. On niin pal­jon muka­vam­paa kävel­lä lähi­kaup­paan ja teh­dä ostok­set nopeas­ti, kuin käyt­tää puo­li päi­vää kauppamatkaan.

  45. Ehkä on raken­ta­vam­paa aja­tel­la, että jokai­sel­le jota­kin (wit­hin rea­son of course).

    Omal­ta osal­taan jokai­nen voi jaloil­laan (tai pirs­sil­lään) äänes­tää sen tai tuon pal­ve­lun puo­les­ta. Jos pal­ve­lul­le X ei kyke­ne hou­kut­te­le­maan pai­kal­le riit­tä­väs­ti mak­sa­via asiak­kai­ta tilal­le tulee pian jotain muu­ta. Näin se hom­ma etenee.

    Se pitäi­si kui­ten­kin olla tänä päi­vä­nä itses­tään­sel­vyys, että auto­mar­ket­te­ja ei enää nousi­si kau­pun­kien keskustaan.

    Jos pön­de halu­aa auto­mar­ke­tis­sa vält­tä­mät­tä asioi­da niin teh­kööt sen jat­kos­sa­kin jos­sain pellolla.

    Tam­pe­reen Rati­nal­le tule­va auto­mar­ket on jotain täy­sin käsit­tä­mä­tön­tä ja hem­me­til­li­sen laa­ja- ja pit­kä­vai­kut­tei­nen möh­läys kun­nan isil­tä ja mammoilta.

    Oli­si­vat edes suun­ni­tel­leet kaup­pa­kes­kuk­sen pääl­le asun­to­ja ihmi­sil­le kuten Itä­kes­kuk­sen Pris­man tapauk­ses­sa tehtiin…

    Huh, huh.

    Henk.koht. loh­dut­tau­dun aja­tuk­sel­la, että kyl­lä tuo tule­va­kin hir­vi­tys jol­lain aika­vä­lil­lä toki kato­aa ja tilal­le saa­daan, niin, vaik­ka uusia tamperelaisia…

  46. Cap­tain Awe­so­me: Tam­pe­reen Rati­nal­le tule­va auto­mar­ket on jotain täy­sin käsit­tä­mä­tön­tä ja hem­me­til­li­sen laa­ja- ja pit­kä­vai­kut­tei­nen möh­läys kun­nan isil­tä ja mammoilta.

    Erään tam­pe­re­lai­sen kau­pun­ki­suun­nit­te­li­jan mie­les­tä nykyi­nen Kos­ki­kes­kus on mal­li­kel­poi­nen esi­ku­va, kos­ka se on hou­ku­tel­lut autoi­li­joi­ta asioi­maan kehä­tei­den sijas­ta kes­kus­tas­sa. Nyt sit­ten lisää kaup­pa­kes­kus­ta ja park­ki­paik­ko­ja, että saa­daan elä­vöi­tet­tyä kes­kus­taan entis­tä enemmän 😉

  47. Tago Mago:
    Toi­min­to­jen erot­te­le­mi­nen ja kaup­pa­kes­kus­ten raken­te­lu pel­loil­le saa omal­ta osal­taan aikaan lähiöi­tä ja puut­teel­lis­ta, sur­ke­aa kaupunkitilaa. 

    Osan­sa lie­nee sil­lä­kin, että kivi­jal­ka­kau­pois­sa lii­ke­ti­lan vuo­krat mene­vät talo­yh­tiön kas­saan ja sii­nä sivus­sa keven­tä­vät asuk­kai­den asu­mis­ku­lu­ja. Sääs­ty­neel­lä rahal­la asuk­kaat voi­vat sit­ten vaik­ka­pa tukea pai­kal­li­sia pal­ve­lui­ta nii­tä käyttämällä. 

    Kaup­pa­kes­kuk­sis­sa vuo­krat mene­vät kaup­pa­kes­kuk­sen omis­ta­jan tas­kuun (pois pai­kal­li­ses­ta kier­ros­ta). Lii­ke­ti­lan vuo­kran­neel­le yrit­tä­jäl­le sil­lä ei lie­ne mer­ki­tys­tä, kenel­le vuo­kra mak­se­taan, mut­ta jos asuin­ta­lois­sa ei ole poh­ja­ker­rok­sen lii­ke­ti­lo­ja, asu­mis­kus­tan­nuk­set ovat kor­keam­mat ja asuk­kail­la on vähem­män rahaa käy­tet­tä­väk­si pai­kal­li­siin palveluihin.

  48. Vil­le: Kävin kaup­pa­kes­kus Sel­los­sa ja se vas­ta ahdis­ta­va paik­ka on. Autol­la aja­mis­ta ja käve­lyä riit­tää loput­to­miin ja on mah­do­ton­ta hah­mot­taa, mis­tä päin ruo­ka­kaup­pa löy­tyy ja ruo­ka­kau­pas­sa, mis­tä päin tar­vit­ta­vat tuot­teet löy­ty­vät. On niin pal­jon muka­vam­paa kävel­lä lähi­kaup­paan ja teh­dä ostok­set nopeas­ti, kuin käyt­tää puo­li päi­vää kauppamatkaan.

    Vie­raas­sa kau­pas­sa on aina vai­kea hah­mot­taa, mis­sä mitä­kin on. Tämän huo­maa hyvin sil­loin, kun omas­sa lähi­kau­pas­sa (joka minun tapauk­ses­sa­ni sat­tuu ole­maan City­mar­ket) teh­dään iso­ja uudistuksia.

    Iso mar­ket­ti ei vält­tä­mät­tä ole huo­no kaup­pa. Esi­mer­kik­si lähi-City­mar­ke­tin kala­tis­ki on lois­ta­va. Lisäk­si se on kes­kel­lä asu­tus­ta, eikä mis­sään laitakaupungilla.

    Kaup­pa­kes­kus­han on asiak­kaan kan­nal­ta lähin­nä katet­tu käve­ly­ka­tu. Ei sel­lai­ses­sa ole mitään peri­aat­teel­lis­ta vikaa, jos se on sijoi­tet­tu jär­ke­väs­ti kau­pun­gin keskustaan.

    Var­si­nai­nen ongel­ma on se, että kaup­pa­kes­kuk­sen “kadut” eivät ole katu­ja, vaan jon­kin­lais­ta puo­li­jul­kis­ta tilaa. Kaup­pa­kes­kuk­sen omis­ta­ja voi päät­tää sul­kea “kadun” yök­si, eikä sii­hen ole lähia­suk­kail­la mitään sano­mis­ta. Ison kaup­pa­kes­kuk­sen läpi ei voi oikais­ta myö­hään illal­la tai yöl­lä ja pahim­mil­laan jou­tuu kier­tä­mään sato­ja met­re­jä. Jos kaup­pa­kes­kuk­sen ylei­set alu­eet oli­si­vat kun­nan omis­tuk­ses­sa ja aina auki ja samois­sa raken­nuk­sis­sa oli­si myös asun­to­ja, kaup­pa­kes­kus oli­si oikeas­ti katet­tua kaupunkia.

  49. N: Osan­sa lie­nee sil­lä­kin, että kivi­jal­ka­kau­pois­sa lii­ke­ti­lan vuo­krat mene­vät talo­yh­tiön kas­saan ja sii­nä sivus­sa keven­tä­vät asuk­kai­den asu­mis­ku­lu­ja. Sääs­ty­neel­lä rahal­la asuk­kaat voi­vat sit­ten vaik­ka­pa tukea pai­kal­li­sia pal­ve­lui­ta nii­tä käyttämällä. 

    Kaup­pa­kes­kuk­sis­sa vuo­krat mene­vät kaup­pa­kes­kuk­sen omis­ta­jan tas­kuun (pois pai­kal­li­ses­ta kier­ros­ta). Lii­ke­ti­lan vuo­kran­neel­le yrit­tä­jäl­le sil­lä ei lie­ne mer­ki­tys­tä, kenel­le vuo­kra mak­se­taan, mut­ta jos asuin­ta­lois­sa ei ole poh­ja­ker­rok­sen lii­ke­ti­lo­ja, asu­mis­kus­tan­nuk­set ovat kor­keam­mat ja asuk­kail­la on vähem­män rahaa käy­tet­tä­väk­si pai­kal­li­siin palveluihin. 

    Liit­tyen näi­hin aja­tuk­siin Osmo voi­si hah­mo­tel­la artik­ke­lia suh­teel­li­ses­ta kil­pai­lue­dus­ta ja pro­tek­tio­nis­mis­ta. Mik­si ne päte­vät yhä vaik­ka työt­tö­myys (pai­kal­li­se­na) kroo­nis­tuu ja pää­oma (glo­baa­li) voi parem­min kuin kos­kaan. Har­va työ on enää kiin­ni luon­tai­sis­ta kil­pai­lue­duis­ta, rau­das­ta maas­sa ja nau­das­ta maal­la. Ja pro­tek­tio­nis­mi voi­si kan­nat­taa esi­mer­kik­si lisään­ty­nee­nä turis­mi­na (l. tuhan­nen pai­kal­li­sen olut­mer­kin maa on aina kiin­nos­ta­vam­pi kuin yhden olut­mer­kin maa, koros­tan, että puhun nyt vain itses­tä­ni, minus­ta pit­to­res­kit pik­kuo­luet ovat hie­no asia, eli mie­li­pi­de ei glo­baa­li­mark­ki­nayh­teis­kun­taan­ja­mi­tä­ne­meis­tä­ajat­te­lee­jos­meil­läei­myy­dä­pelk­kää­Alp­habrän­diä mil­lään taval­la sopi­va fakta).

  50. N: kivi­jal­ka­kau­pois­sa lii­ke­ti­lan vuo­krat mene­vät talo­yh­tiön kassaan

    Nyky­ään ne tupa­taan perus­ta­mis­vai­hees­sa lait­ta­maan omik­si osak­keik­seen, ja lii­ke­ti­lat omis­taa jo vakiin­tu­nut uusiin tiloi­hin halua­va yri­tys tai uuden yrit­tä­jän koh­dal­la pank­ki, ellei raken­nus­lii­ke suos­tu jää­mään osakkaaksi.

  51. huk­kaan meni: Nyky­ään ne tupa­taan perus­ta­mis­vai­hees­sa lait­ta­maan omik­si osak­keik­seen, ja lii­ke­ti­lat omis­taa jo vakiin­tu­nut uusiin tiloi­hin halua­va yri­tys tai uuden yrit­tä­jän koh­dal­la pank­ki, ellei raken­nus­lii­ke suos­tu jää­mään osakkaaksi.

    Ja se syy­hän on luul­ta­vas­ti juu­ri­kin sii­nä, että yrit­tä­jä­ris­ki säi­lyy yrit­tä­jäl­lä itsel­lään eikä siir­ry esim. talo­yh­tiöl­le eli käy­tän­nös­sä ao. talois­sa asu­vil­le osakkeenomistajille.

    Kas kun takei­ta ei ole kel­lään kan­nat­taa­ko yri­tys­toi­min­ta x — ja jos niin kuin­ka hyvin ja kuin­ka pitkään.

    N:n esit­tä­mä huo­mio on muu­ten kyl­lä ihan vali­di. Ja kaik­ki­han voi sujua aivan mal­lik­kaas­ti eli kuten N kuvai­li JOS tämä kuvit­teel­li­nen talo­yh­tiö sat­tuu sijait­se­maan lois­ta­val­la pai­kal­la ja/tai myy­tä­vä tuo­te on niin hyvä, että jen­gi on sii­tä val­mis mak­sa­maan sään­nöl­li­ses­ti. Forever…

    Edes Hel­sin­gin ydin­kes­kus­tas­sa yrit­tä­mi­nen ei vie­lä takaa onnis­tu­mis­ta. Itsea­sias­sa voi jopa hei­ken­tää monen pie­ny­rit­tä­jän onnis­tu­mi­sen mah­dol­li­suuk­sia kos­ka vuo­krat ovat suh­teel­li­ses­ti pal­jon kal­liim­pia kuin lii­ke­ti­la jos­sain vähän kau­em­pa­na (mut­ta kui­ten­kin yhä autol­la, jul­ki­sil­la ja ehkä fil­la­ril­la­kin saavutettavissa).

    Kuten jot­kut auto­myön­tei­sem­mät pals­tai­li­jat ovat yrit­tä­neet vähem­män auto­myön­tei­sim­mil­le tol­kut­taa, sil­lä­kin on mer­ki­tys­tä saa­ko sen oman pirs­sin käte­väs­ti kadun var­teen park­kee­rat­tua — vai­ko saa­ko laisingaan.

    Kyl­lä aina­kin itse las­kes­ke­li­sin hyvin tark­kaan käm­pän osta­mis­ta talo­yh­tiös­tä jol­la on kau­pal­li­sia vuo­kra­lai­sia. Ennen kaik­kea kiin­nit­täi­sin huo­mion em. yri­tys­ten toimialaan.

    Sopi­muk­sia ei vält­tis voi irti­sa­noa kevyin perus­tein tai yli­pää­tään nopeas­ti, ja ennen kuin uusi yrit­tä­jä löy­tyy — jos löy­tyy — sii­nä voi pahim­mil­laan tul­la useam­pi kuu­kausi pers­net­toa taloyhtiölle.

    Nice thought, though.

  52. Niin, ja itse olen sitä miel­tä, että Sel­lo on päin vas­toin yksi har­vois­ta var­sin onnis­tu­neis­ta kaup­pa­kes­kuk­sis­ta asiak­kaan näkö­kul­mas­ta ja käsit­tääk­se­ni myös talou­del­li­sen kan­nat­ta­vuu­den suhteen.

    Ei se mikään esteet­ti­nen mul­ti­hui­pen­tu­ma ole ja luul­ta­vas­ti toteu­tet­tai­siin tänään eri taval­la (=asun­to­ja pääl­le), mut­ta se on jälkiviisautta.

    Oma mie­li­ku­va­ni on, että Sel­lon “läpi” pää­see kul­ke­maan joka suun­taan ympä­ri vuo­ro­kau­den… but don’t quo­te me on that.

    Itse en kyl­lä­kään miten­kään jak­sa uskoa osto­voi­man lisään­ty­mi­seen Helsingissä/Helsingin seu­dul­la sii­nä mää­rin — ei vaik­ka vil­leim­mät­kin asu­kas­mää­rän lisäyk­set todel­la rea­li­soi­tui­si­vat — että kun Kala­sa­ta­man REDI, Kes­ki-Pasi­lan TRIO, Hert­to­nie­men HERTSI ja Itik­sin 1. vai­heen Cit­ta­ri val­mis­tu­vat vuo­si­na 2017, 2018 ja 2019, joku ostos­hel­vet­ti ei ottai­si sii­nä isos­ti takkiinsa…

    I’d hate to be the first to say this but… Nyt jo oli­si jär­ke­vää alkaa hal­li­tus­ti alas Itik­sen kaup­pa­kes­kus. Sin­ne ei sai­si jät­tää kuin pari maxi­mar­ket­tia oli­go­po­lis­ti­sen maan tavan mukaisesti.

    Edel­lä mai­ni­tus suur­hank­keet tule­vat omal­ta osal­taan näi­vet­tä­mään vää­jää­mät­tä Hel­sin­gin kes­kus­tan lii­ke­toi­min­nal­li­sia edel­ly­tyk­siä. Pie­ni loh­tu tuli­si kui­ten­kin sii­tä, että kaup­pa­reis­sut jat­kos­sa suun­tau­tui­si­vat edes nykyis­tä kes­kus­taa lähem­mäs. Yhä useam­pi heis­tä saat­tai­si eksyä kes­kus­taan­kin asioi­maan. Tai näin aina­kin toi­von — ja mei­dän kaik­kien kan­nat­taa toivoa.

    Itik­sen kaup­pa­kes­kuk­sen seu­tu on hem­me­til­li­nen eye sore ja täy­sin epä­kau­pun­ki­mais­ta ympä­ris­töä. Se on autol­le teh­ty eikä edus­ta enää mil­lään taval­la tätä päivää.

    Koko alue kan­nat­tai­si — ja omas­ta mie­les­tä­ni siis myös pitäi­si­kin — kaa­voit­taa uudestaan.

    Samal­la Hel­sin­gin ensim­mäi­nen oikea osta­ri kan­nat­tai­si palaut­taa enti­seen arvoon­sa ja se luul­ta­vas­ti kyke­ni­si elät­tä­mään muu­ta­man pienen/pienehkön vähän eksklusii­vi­sem­man myy­mä­län ynnä hips­te­ri­kah­vi­lan jah­ka Itik­sen seu­tu gent­ri­fioi­tui­si vaik­ka­pa 20 000 uudel­la itähelsinkiläisellä…

  53. …vai löy­tyy­jö arvon pals­ta­lai­sis­ta into­hi­moi­sia Itik­sen kaup­pa­kes­kuk­sen puo­lus­ta­jia — things being as they are, täh?

  54. Pidän tätä ympä­ris­tö­ri­kok­se­na, mut­ta en syy­tä sii­tä eri­tyi­ses­ti ketään vaan ylei­ses­ti mei­tä kaikkia. 

    Mie­les­tä­ni kuvas­sa näkyy myös mitä tar­koit­taa maan hin­nan nousu jos­sain. Kun maan arvo nousee koh­das­sa F(x) niin sen arvo nousee myös koh­das­sa F(x+1) ja sar­ja jat­kuu kun­nes jokin luon­no­nes­te tulee vas­taan. Eivät ihmi­set ole niin lais­ko­ja että eivät jak­sa liik­kua hie­man yli­mää­räis­tä, jos saa­vat isom­man asun­non samaan hin­taan suh­teel­li­sen läheltä.

    Jokai­nen tie­ten­kin halu­aa ostaa asun­non alu­eel­ta, jos­sa sen arvo jat­ku­vas­ti nousee. Ja tämä on taas seu­raus­ta jär­jes­tel­mäs­tä, jos­sa ilmei­ses­ti 60% uudes­ta lai­na­va­ran­nos­ta käy­te­tään asun­toi­hin — eli lai­na­taan asun­to­jen tuo­tan­toa var­ten. (tuon luvun 60% Läh­de: The Eco­no­mist keh­den 14.11. nume­ro sivu 75, kir­ja-arvos­te­lu Between Debt and the Dev­li: Money, Cre­dit and Fixing Glo­bal Finance — Adair Turner)

  55. Tago Mago: Ei, vaan kau­pun­kia­su­mi­nen on elin­ta­soa ja väl­jä maa­lais­mai­nen asu­mi­nen ker­too lähin­nä kan­sa­kun­nan kehit­ty­mät­tö­myy­des­tä ja epäsosiaalisuudesta.

    Suo­mes­sa asu­taan jo nyt aivan lii­an tii­viis­ti ja pie­nis­sä asun­nois­sa. Ihmi­nen ei ole mikään ton­nik­ka­la joka voi­daan tun­kea kuol­lee­na purkkiin.

    Jokai­sel­la per­heen asuk­kaal­la PITÄÄ olla oma huo­ne jos­sa he saa­vat rau­hoit­tua ja olla pal­jon muu­ta­kin tilaa kuin nuk­ku­ma­ti­la. Koti on ihmi­sen tär­kein paik­ka jos­sa vie­te­tään yli­voi­mai­ses­ti suu­rin osa ihmi­sen elä­mäs­tä. Joten se pitää olla myös sen tasoinen.

  56. Mik­ko H: Ja pit­kät päi­vit­täi­set työ- ja asioin­ti­mat­kat ovat erit­täin vaka­vaa elin­ta­son puu­tet­ta. Tut­ki­mus­tu­los­ten mukaan tun­nin työ­mat­kan vaih­tu­mi­nen esim. 10 min käve­lyyn vai­kut­taa ihmi­sen onnel­li­suu­teen radikaalisti.

    Minä olen asu­nut koko ikä­ni Hel­sin­gis­sä. KOSKAAN ei ole työ­mat­ka ollut lyhyem­pi kuin tun­nin vaik­ka työ­paik­ka oli­si Hel­sin­gis­sä. Por­voos­ta on nopeam­pi ajaa Hel­sin­gin reu­nal­le kuin Hel­sin­gin sisäl­lä liik­kua pai­kas­ta toiseen.

  57. Wil­la Wild:
    Osmo,

    Olen­ko oikeas­sa että kau­pun­gis­ta­mis­ta pitäi­si kiih­dyt­tää jot­ta Suo­men talous­kas­vu saa­tai­siin käyn­tiin. Urbaa­ni yhdes­sä­olo luo uusia innovaatioita.

    Ei pidä. Kulu­tus­ta pitää VÄHENTÄÄ jos tämä pla­neet­ta halu­taan säilyttää.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.