Lautakunnassa Hämeentien pyöräteitä lukuun ottamatta muut menivät ilman mitään erityistä. Minä parantelin vähän lausuntoa Pia Pakarisen aloitteesta saada yli kolme vuotta tyhjinä olevat toimistot asuntokäyttöön ja vasemmistoliiton Loukoila lausuntoa aloitteesta basaarialueiden perustamisesta Helsinkiin.
Hämeentien pyörätiet
Tämä pantiin pöydälle ja pöydälle se menee varmaankin vielä uudestaan, koska kokoomus haluaa viedä asian valtuustoryhmään. Koko asia muuten menee valtuustoon, koska asiasta on tehty kuntalaisaloite.
On todella huolella tehty esitys. Minä aloin uskoa tähän hankkeen hyödyllisyyteen entistä vankemmin. Uudistuksen suurin vaikutus ei ole se, että pyöräily helpottuu, vaan se, että Hämeentiestä tulee Helsinginkadun kaltainen Kallion keskeinen katu. Nythän se on lähinnä vastenmielinen saasteinen kuilu.
Jalkakäytävien levittäminen ja bussien siirtäminen vähän kauemmaksi jalkakäytävästä parantaa olosuhteita. HSL aikoo muuttaa bussikaluston sähkökäyttöiseksi, mikä vie pakokaasut kadulta. (Voikohan Helsinki kieltää muualta tulevat diesel-bussit? Ainakin ne kai voi pakottaa käyttämään Sörnäisten Rantatietä.)
Esittelijällä oli tyrmäävä vastaus pelkoon, että Sörnäisten rantatie tukkiutuisi. Vaikka kaikki Hämeentien nykyiset autot siirtyisivät sinne, väylän automäärä ei yltäisi sille tasolle, jolla se oli vielä 15 vuotta sitten. Autoliikenne on Helsingissä vähentynyt niin paljon viimeisen 20 vuoden aikana.
Autoissa on muuten kääntyvät etupyörät. Mikähän on se tapa, jolla Hämeentieltä ja Mäkelänkadulta pohjoisesta tulevat henkilöautot pakotetaan Sörnäisten rantatielle ja estetään Kallion kapeiden asuntokatujen täyttyminen autoliikenteellä?
Asuntokatujen ei ole mitään syytä olla kovin houkuttelevia läpiajoon. Niihin voidaan laittaa matalat nopeusrajoitukset (yleensä niissä onkin 30 km/h), mitä voidaan tehostaa rakenteellisin ratkaisuin.
Tuleeko tuonne nyt sitten pyörätie vai -kaista?
Sinne tulee yksisuuntaiset pyörätiet kolmitasoiratkaisuna, siis eri tasossa sekä jalkakäytävän että ajoradan kanssa.
Vastenmielisyyteen ja saasteisuuteen vaikuttaa tuolla kohdalla eniten bussiliikenne, turvallisuudesta puhumattakaan.
Miksi samaan aikaan ajetaan joukkoliikennettä samaa reittiä sekä maan alla että päällä? Metrojunalla ei voi koukata pyöräilijän päälle niin kuin bussit tekevät (usein tahallaan).
Kalliossa liikenteen nopeuksien hillintä rakenteellisilla ratkaisuilla ei ikävä kyllä kovin hyvin onnistu, koska alueella on keskuspelastusasema.
Hämeentien vaihtoehto A on ihan hyvä alku, mutta erityisen merkittävä se ei ole muille kuin aktiivipyöräilijöille.
Hämeentiellä on viihtyvyyden kannalta liikaa busseja, erityisesti ruuhka-aikaan. Tätä voisi yrittää ratkaista muuttamalla osa pohjoisen ruuhkavuoroista Kalasataman metroasemalta liikennöiviksi sukkulalinjoiksi. Luultavasti parantaisi monen työmatkalaisen kokemaa palvelutasoa edellyttäen että vaihto on sujuva.
Kehärata vähentää Hämeentien bussiliikenettä. Pisaran pitäisi pysäyttää paljon bussilinjoja kantakaupungin ulkopuolelle.
Ainakin Pitkäsilta olisi syytä sulkea henkilöautoilta tässä yhteydessä. Tällöin Kallion kaduilla ei ainakaan pyörisi muita, kuin Kallioon tai Hakaniemeen meneviä.
Autoissa on myös kuskit, jotka huomaavat, että Kallion asuntokatujen kautta on hitaampaa ja vaivalloisempaa ajaa kuin Sörkan rantatien.
Kokemusta on.
Toivottavasti ei näin, koska metron kapaisiteetti on muutenkin loppumassa Espoon lyhyiden asemian vuoksi.
Hämeentien pyörätiet saavat kaiken tukeni. Nämä olisi aivan hyvin voinut tehdä jo 15 vuotta sitten. Politiikka on hidasta puuhaa. Sukupolvet kuolevat toinen toisensa jälkeen ennen kuin saadaan aivan itsestäänselviä ratkaisuja tehtyä.
Jos olisin ollut Jopo-kauppias, olisin tarjonnut valtuuston jäsenille 15 vuotta sitten kokeilua ajaa pyörällä Junatien risteyksestä keskustaan Hämeentietä pitkin klo 17 iltapäivällä.
Oikeastaan kaiken kaupunkikehityksen ehkä suurin ongelma on se, että päättäjät ja virkamiehet istuvat liikaa toimistoissaan. Heidät pitäisi jalkauttaa tähän kaupunkiin.
Saurin pitäisi ottaa käyttöön yleiskäyttöinen ”kerrokartalla”-sovellus, johon jokainen kaupunkilainen voisi ladata kokemiaan epäkohtia gps-koordinaateilla. Tämä pohja pitäisi olla kaiken kaupunkisuunnittelun perustana. Nyt eivät edes alueidenvalvojat tunne kaupunkiansa – niinkuin omia taskujaan. 15 vuotta olen yrittänyt saada Helsingin teknistä toimea kuljettamaan pois Valimotien pysäkin taakse unohtamansa 4 valaistuspylvään betonista anturaa.
Politiikka on hidasta puuhaa. Kerran seurasin valtuustokeskustelua lehteriltä, jossa käsiteltiin äänestäen Hermannin rantatien bussipysäkeille toivottuja kahta roskalaatikkoa. Äänestystoimenpide kesti ainakin 15 minuuttia ja apulaiskaupunginjohtaja katsoi tätä näytelmää vierestä.
Pienempien katujen rakenteellisista ratkaisuista ja katutilan mitoituksesta. Puut ovat erinomainen tapa tehdä katutilasta autoilijalle kapeamman oloinen ja siten hillitä nopeuksia rajoituksia vastaaviksi, minkä lisäksi puista on paljon muitakin hyötyjä. Siispä:
Hämeentien suunnitelma näkyy koskevan myös Haapaniemenkatua/Viidettä linjaa. Haapaniemenkadulla – jolla ei tuossa kohdin kulje edes joukkoliikennettä – on hulluimmillaan 4,75 metrin levyistä ajorataa. Yhteensä poikkileikkauskohdassa ajoratojen leveys kahdensuuntaiselle liikenteelle on 12 metriä. Tällaiset ajoradat sopisivat ehkä moottoritielle, mutta ei kadulle, jota ylitetään jalan. Liikennemääriltään katu vastaa suunnilleen Bulevardia tai Arkadiankatua.
Ehdotan, että Haapaniemenkadun Hämeentie-Sörnäisten rantatie -välin yhteensä 12 metrin ajoradan sijaan kadun leveydestä varataan autoliikenteelle suuntaansa 3,25 metrin kaistat, siis yhteensä 6,5 metriä. Näiden vieressä voi edelleen olla pysäköintipaikat ja vapautunut 5,5 metriä käytetään jalkakäytävien leventämiseen siten, että kadulle mahtuu katupuut molemmin puolin tai vähintään toiselle puolen.
Viidennellä linjalla ottaisin myös 7,05 metriä leveästä ajoradasta Helsingin kaupungin katutilan mitoitusohjeiden (http://www.hel.fi/static/hkr/julkaisut/ohjeet/katutila_mitoitus.pdf) mukaisesti pois metrin, jotta yhdensuuntaisen ajoradan leveys olisi ohjeen mukaisesti 3,0 metriä, kun kyseessä on paikallinen kokoojakatu. Tämänkin metrin käyttäisin esim. pohjoispuolen jalkakäytävän leventämiseen, jolloin myös tälle kadulle mahtuisi puita.
Aattelit sitten että Mäkelänkatua keskustaan ajava autoilija valitsee seuraavista vaihtoehdoista keskimäärin viimeisen?
a) Käännnös Sturenkadulle ja sitä kautta Mannerheimintielle.
b) Vääksyntietä Teollisuuskadulle, ja sieltä ramppia Rantatielle.
c) Kurvin läpi, vasemmalle Pengerkadulle, Karhupuistoon, Porthaniankatua alas, Ympyrätalon ympäri meren puolelta, ja Pitkäsillalle.
Koska ajaminen on nautinto, niin pidempi ajomatka on suurempi nautinto?
Tuosta kulkevat paloautot ja ambulanssit hälytysajossa, jossa huippunopeudet ovat usein 60-80 km/h. Hälytysajoneuvojen usein käyttämien katujen pitää olla perusohjetta leveämpi, sama Keskuspelastusaseman aiheuttama leveystarve koskee myös muun muassa Flemaria ja Kaarlenkatua.
Millä tavalla autot nykyään pakotetaan Länsiväylälle ja estetään Lauttasaarentien täyttyminen läpiajavalla autoliikenteellä?
Keskuspelastusasema ei tarvitse kuin muutaman reitin asemalta ulos. Tärkein niistä on Hämeentie itsessään. Sen läpiajoahan ei rakenteellisesti estetä, koska bussit ajavat sillä jatkossakin. Lisäksi Viidettä linjaa ja Haapaniemenkatua pääsee Sörnäisten rantatielle, joka on paloautoillekin nopea.
Paloautot eivät siis tarvitse Pengerkatua, Torkkelinkatua tai Fleminginkatua, eivätkä mielestäni nytkään käytä niitä. Ne ovat jo nykyisellään liian kapeita ja hitaita paloautoille. Kaarlenkatu taas on jo niin kaukana, että se ei tunnu kauhean relevantilta ”oikoreitiltä” autoilijan mennä Hakaniemeen.
Toivottavasti ne pyörätiet myös merkitään liikennemerkeillä, toisin kuin kuvassa. Muuten niillä ei saa ajaa. Tämä on tilanne tällä hetkellä Jätkäsaaressa.
Mitä tulee noihin HSL-alueen ulkopuolelta tuleviin busseihin: etsisin nyt oikeasti ensi alkuun tilaston niiden määrästä. Hämeentiellähän HSL-alueen ulkopuolisen linjaliikenteen määrä on pyöreä nolla. Tilausbusseja mennee siinä jotain 0-1 % väliltä HSL:n bussimäärästä. Kokonaisuudessaan kantakaupungissa arvioisin korkeintaan 5 % bussikilometreistä tulevan muista kuin HSL:n busseista.
Ei siis välttämättä sellainen asia, jonka korjaamiseen kannattaisi laittaa hirveästi energiaa, varsinkin kun sivuvaikutus helposti olisi joukkoliikenteen vähentyminen. Asiaan ei kannattane ainakaan laittaa paukkuja ennen kuin kaikki HSL:n bussit on miltä tahansa kadulta joko poistettu (siirretty tai korvattu ratikalla) tai ainakin sähköistetty. Sitten voi tutkia, missä on vielä merkittävä määrä pienhiukkasia, jotka syntyvät HSL-alueen ulkopuolisista busseista. Väitän kuitenkin, että keskustan kuorma-autoliikenne on siinä vaiheessa moninkertaisesti suurempi hiukkasongelma kuin kaukobussiliikenne.
”Uudistuksen suurin vaikutus ei ole se, että pyöräily helpottuu vaan se, että Hämeentiestä tulee Helsinginkadun kaltainen Kallion keskeinen katu. Nyt6hän se on lähinnä vastenmielinen saasteinen kuilu.”
Onpas vihamielistä kirjoitusta Hämeentiestä (kirjoitusvirheen kera?). Ällöttävä kuilu? Onko Mannerheimintie Soininvaaran mielestä myös ällöttävä? Ovatko vihreät stadilaisia vai onko teissä ns. puutarhakaupungin kannattajia? Talviaikaan pyöriä ei ole nimeksikään. Eikä yöaikaan – ja erityisesti myöhään illalla Hämeentie on ehdottomasti kätevin liikkumaväylä pois keskustasta. Miksi juuri se on otettu vihreiden hampaisiin? Entäs joukkoliikenneväylä Kumpulassa, jonka vihreät pysäyttivät.
Onko vaikutuksia koko itäisen kantakaupungin liikenteeseen otettu huomioon? Onko otettu huomioon mahdollinen alentava vaikutus itäisen kantakaupungin asuntojen hintoihin? Onko otettu huomioon ralli, joka kohdistuu Kallion pikkukatuihin tämän jälkeen? Hämeentie on kaikeista suorin valtaväylä etelästä pohjoiseen ja se on syy, miksi kaikki bussitkin ajavat sitä pitkin.
Toivottavasti vihreät eivät ota tästä mitään kunniakysymystä itselleen, vaan kaikkia vaihtoehtoja harkitaan rationaalisesti. Vertaaminen muinaiseen liikenteeseen (tai vaikkapa Bangkokin liikenteeseen) ei ole kovin hyvää argumentaatiota.
”että Hämeentiestä tulee Helsinginkadun kaltainen Kallion keskeinen katu”
Eli Hämeentiellekin siis räkälöitä, hieromalaitoksia, hörhöjä, tappeluita, tägejä, meteliä ja sotkemista?
Suunnitelman mukaan 5000-7500 läpiajavaa henkilöautoa siis etsii arkipäivinä toisen reitin. Mäkelänkatua tulevat esim. Sturenkatu-Wallininkatu-Eläintarhantie-Siltasaarenkatu. Voivoi Kalliossa asuvia.
Mutta kun en löydä vastausta niin kysyn edelleen montako pyöräilijää arvioidaan vuoden ympäri laskettuna keskimäärin arkipäivänä käyttävän Hämeentien pyöräkaistoja?
Mistä nämä pyöräilijät sinne Kurviin putkahtavat kun Hämeentiellä tai Mäkelänkadulla pohjoiseen päin ei taida olla pyöräkaistoja? Joko tämä hanke on vain Kallion pyöräilijöitä varten (=liian vähän käyttäjiä) tai sitten tarkoitus on häätää myös esim. Mäkelänkadulta Mäkelänrinteelle saakka läpiajoliikenne, vai? Vasta sittenhän esim. Vallilasta ja Käpylästä pääsisi pyörillä ”sujuvasti” Hakikseen ja Pitkänsillan sumppuun. Ettei vaan toteutus jäisi torsoksi ja hyvä idea (pyöräilyn suosiminen) menisi pilalle.
Hämeentiellä Kurvista pohjoiseen on pyörätie.
Minua hieman rasittaa tämä bussivihamieleisyys. Busis kun yllätävän nopea ja muakva tapa liikkua. Asia paranee oleellisesti erilaistne sähköbussien myötä. (Akusto, vetypolttokennot jne.)
Vaihto bussiat junaan lisää matka-aikaa ja matkustuksen epämukavuutta.
Noita kaikkia on Hämeentiellä jo nyt. Muutoksen myötä neljä viimeistä toivottavasti vähenevät, mutta kolmea ensimmäistä saisi mielestäni olla enemmänkin.
Autot ajavat Länsiväylää, koska se on nopea ja turvallinen reitti päästä eteenpäin.
Uudessa yleiskaavassa tämäkin auto-ongelma on saatu hoidetuksi. Länsiväylä tukitaan kantakaupunkimaista tunnelmaa pöhisevällä kaupunkibulevardilla, jolloin autot kyllä löytävät tiensä Lauttasaarentielle. Sitten voidaan ryhtyä hoitamaan tätä uutta ongelmaa rakentamalla Lauttasaarentielle töyssyjä, pieniä liikenneympyröitä ym. hidasteita, lisäämällä liikennevaloja, laittamalla nopeusrajoitukseksi 30 km, kieltämällä läpiajo jne. Tämä kyllä osataan. Ei hätää.
Mahtaisikohan valinta riippua siitä, mihin on menossa?
Hämeentiestä ei tule viihtyisää niin kauan kun siellä on nykyinen määrä bussiliikennettä, kulkee se sitten millä polttoaineella tahansa. Mutta liikennesuunnitelma on silti huikea parannus nykytilanteeseen ja kannattaa ehdottomasti toteuttaa.
Kurvin ratikkapysäkki olisi syytä pitää nykyisellä paikallaan, vaikka se vaatiikin suunnittelijoilta vielä jumppaamista.
Helsinki voi kieltää dieselbussit vaikka huomenna. Linja-autolla ajo kielletty -merkki ja lisäkilpi ”ei koske sähköbusseja”, siinä se. Ei kai sitä mikään estäisi?
Siis se pisararata jota ei rakenneta?
Hämeentien polkupyöräkaistaongelmaan olisi olemassa hyvin helppo ja yksinkertainen ratkaisu, joka ei edes vaikuttaisi henkilöautoliikenteeseen mitään! Yhdistetään raitiovaunu- ja bussikaista ja muutetaan nykyinen bussikaista polkupyörille. Tehdään siis oikeanpuoleiselle kaistalle sama, mitä esimerkiksi Konalantiellä on tehty jo kauan sitten ja pannaan bussit kulkemaan raitiovaunukiskojen päällä. Raitiovaunupysäkeistä tehdään yhdistettyjä bussi- ja ratikkapysäkkejä. Näin on tehty esimerkiski Tukholmassa.
Bussi- ja raitivaunukaistojen yhdistämisen voisi tehdä heti Teollisuuskadun/Junatien ylittämisen jälkeen mentäessä keskustaan päin. Tämä muutos olisi hyvin helposti toteutettavissa eikä vaikuttaisi joukkoliikenteen toimivuuteen käytännössä mitään. Ratikoita kuitenkin kulkee melko harvakseltaan Hämeentiellä. Ratikkapysäkkeihin tarvittaneen pientä korjausta bussien vaatiessa enemmän tillaa kuin raitiovaunut, mutta muutos olisi kuitenkin varsin vähäinen.
Ei pelitä lainkaan. Tässä ratkaisussa bussit ja ratikat eivät voisi pysäkillä ohittaa toisiaan, kun yksi pysähtyy on kaikkien pysähdyttävä. Jo nyt on busseille kahdet eri pysäkit, koska niitä on yhtä pysäkkiä kohden liikaa. Joukkoliikenteen nopeus romahtaisi.
En edes ymmärrä, mikä tässä on ongelmana? Jos me pyrimme henkilöliikenteen nopeuttamiseen, nyt esitetty ratkaisu nopeuttaa sitä nykytilaan verrattuna selvästi, koska joukkoliikenne, jota käyttää yli 90% Hämeentien matkustajista nopeutuu. Autoliikenne hidastuu jonkin verran, mutta joukkoliikenteen nopeutuminen korvaa sen moninkertaisesti.
Jos pidämme kaikkien aikaa saman arvoisena, minuutin nopeutus joukkoliikenteeseen oikeuttaisi 10 minuutin hidastumisen autoliikenteeseen ja yhteenlaskettu matkustusaika lyhenisi silti.
Sovellushan on jo olemassa: http://fiksaus.metrolive.fi/
Ei vielä tietääkseni kuitenkaan kaupunkisuunnittelun perustana 🙂
Kaukoliikenteen bussit eivät tänään eivätkä ihan huomennakaan voi kulkea sähköllä.
Ilmiselvästi kaupungin merkitystä asukkaidensa kotinurkkina on alettu korostamaan kovasti pyrkien samalla aktiivisesti unohtamaan kaupungin merkitystä kohtaamisten-, tapahtumien- ja kaupankäynnin- keskuksena. Siis keskuksena ympäristölleen. Helsinki nyt vaan on ”iso kirkko” ihan valtakunnallisestikin Uudestamaasta nyt puhumattakaan.
Siitä, että kaupunki on tällainen keskus, on monessa asiassa hyötyä myös kaupungissa asuville.
Kaukoliikenteeseen hybridibussit. Kaupungeissa sähköllä, maantiellä löpöllä.
”Minä aloin uskoa tähän hankkeen hyödyllisyyteen entistä vankemmin. Uudistuksen suurin vaikutus ei ole se, että pyöräily helpottuu vaan se, että Hämeentiestä tulee Helsinginkadun kaltainen Kallion keskeinen katu. Nyt6hän se on lähinnä vastenmielinen saasteinen kuilu.”
Kiinnitin Tutkijan tavoin huomiota tämän kappaleen loppuun, jossa Soininvaara kutsuu Hämeentietä vastenmieliseksi saastaiseksi kuiluksi. Todella ikävää, että mielikuva Hämeentiestä on tämän kaltainen. Olen asunut kadun varrella 17 vuotta. Olen äärettämän onnellinen, että pyöräkaista Hämeentielle keräsi näin paljon kannatusta. Vuosittain kadun varrelta kaadetaan puita mielestäni vain sen tähden, että henkilöautot voivat parkeerata jalkakäytävälle. Se on mielestäni vastenmielistä ja siten vähentää ilman puhtautta.
Ihmettelen, miksi henkilöautojen läpiajoliikenne on niin paljon tärkeämpää, kuin kaikkien kaupunkilaisten yhtäläinen oikeus terveelliseen ja viihtyisään asuinympäristöön. Helsinginkadusta tulee todellakin kaunis ja toimiva katu. Se on sopivan eloisa ja monipuolinen. Toivon, että pyöräkaista Hämeentielle rullaa notkean jouhevasti toteutukseen asti. Ja toivon, että Soininvaaran kaltainen keskeinen kunnallispoliitikko ei menetä uskoaan hankkeen hyödyllisyyteen ja tärkeyteen. Minulle, autottomalle kaupunkilaiselle se on ”kärkihanke”.
Tuossa muuten tulee paljon onnettomuuksia. Väistämisvelvollisuutta ei ole risteyksessä osoitettu liikennemerkillä ja kuten muistamme, pyöräilijä väistää muita kuin kääntyviä ajoneuvoja. Tai sitten tulevaisuudessa kärkikolmioita ei enään tarvita kun autosaatanat on karkotettu.
Hämeentiellä ei ole koskaan ollut tuollaista määrää väkeä normaalina päivänä. En oikeastaan ymmärrä edes, miksi pitäisi. Ei kadun varrella ole niin hurjasti palveluja että sinne lähdetään varta vasten kävelemään.
http://www.hs.fi/paakirjoitukset/a1447837158097
Olisiko lisäkilpi ”vain ajoluvalla” laiton? Ajoluvista voitaisiin periä maksu, joka olisi saastuttaville autoille korkeampi – saataisiin myös jakeluliikenne mukaan.
On joo, mutta sekin kaipaisi erotuksen jalankulkijoista. Tosin esim. Arabiasta taidetaan mieluummin pyöräillä rantareittiä keskustaan. Mäkelänkatu taas on mahdoton pyöräillä.
Sörnäisten rantatien liikenne-ennusteissa on huomioitu varmaan huomioitu Kalasataman reilut 20.000 uutta asukasta? Uusi ratikkalinja sinne tietty auttaa, mutta silti autoja tulee paljon lisää Rantatielle.
Kannatan pyöräilyn edistämistä ja jopa muuttamista ”pakolliseksi”. Poliittista tahtoa vaan ei taida olla riittävästi saada reitit edes muutaman vuoden aikataululla kuntoon, valitettavasti. Hämeentien ratkaisu on aika pieni pala, joka auttaa vain vähän. Mutta elefanttikin syödään pala kerrallaan.
Ruuhka-aikana autot ovat jonossa kilometrin matkalta ja etenemisnopeus on keilaniemen jälkeen jotain 30-60km tunnissa väliltä. Bulevardin nopeusrajoitus on tyypillisesti 60km/h. Miksi autoja siirtyisi yhtään nykyistä enempää Lauttasaarentielle, kun Länsiväylä ei olennaisesti hidastu tai sen läpiajo ruuhka-aikana muutu?
Ei väistä jos ajaa muun liikenteen seassa. Noissa risteyksissä ei ole mitään pyörätienjatkeita joissa mainitsemaasi sääntöä noudatetaan.
Väistämisvelvollisuus on vähän epäselvä, koska pyörätie laskeutuu pyöräkaistaksi ennen risteystä, joten pyörää väistetään kuten autoa. Eiköhän tuonne tle3 sivukaduille kolmiot, mikä tekee väestämisvelvollisuudesta yksikäsitteisen.
Aivan. Samasta syystä autot myös ajavat Sörnäisten rantatietä eivätkä esimerkiksi Pengerkatua.
Niin. Miksi on niin vaikea ymmärtää, että pareto-parannuksia (sellaisia, joista kukaan ei kärsi) ei käytännössä ole? Hämeentiellä on ”kokonaisedun” mukaista nopeuttaa joukkoliikennettä, jopa vaikka se tapahtuisi muun liikenteen kustannuksella.
Paretoparannukset ovat hyvä, mutta eivät aina optimaalisia. Jos viisi miljoonaa ihmistä voittaa tuhat euroa mutta yksi häviää kymmenen euroa, en tätä vaihtaisi siihen, että kaikki voittavat euron.
Jos liikenteessä ajateltaisiin vain pare3toparannuksia, ei voitaisi tehdä yhtään liikennevaloa suojateille, koska ne hidastavat jalankulkijoiden kulkua.
Minua vaivaa yksityiskohta, johon tosin en ole etinytkään vastausta:
Miten autot ohjataan luontevasti Mäkelänkadulta ja Hämeentieltä Sörnäisten Rantatielle?
OS:n kuva helsinginkadusta oli himena ihannoitu.
Juuri näin! Ehdotin itse samaa jossain toisella sivustolla. Useassa Euroopan kaupungissa (ja muuallakin) on yhdistettyjä bussi-raitiovaunukaistoja. Tässä esim kuvia Melbournesta, Australiasta (alemmat kuvat): http://wongm.com/2015/03/shared-bus-tram-lanes-melbourne/
Hämeentiellä riittäisi, jos vaikka vaan toiseen suuntaan bussit ja ratikat ajaisivat samaa kaistaa. Tällöin toinen bussikaista vapautuisi pyörätielle.
Pyrätiet täytyy ehdottomasti saada Hämeentielle, mutta mielestäni se on liian keskeinen väylä suljettavaksi henkilöautoilta. Uskon, että on ihan aiheellista pelätä Sörnäisten rantatien liikakuormitusta ja autoilun siirtymistä Kallion pienemmille kaduille.
Montakohan bussia ja raitiovaunua minuutissa tuossa kuvassa kulkee?
Ei kyllä voi.
Käsittääkseni bussien kilpailutuksessa on otettu päästöjä ja muuta kalustoon liittyvää huomioon. Ja kun sopimus on tehty, niin niillä busseilla ajetaan, vaikka Helsinki voi yrittää ne kieltää ja määrätä sähköbussit. Sopimus on voimakkaampi kuin hallinnollinen määräys. Sopimuksen voi yleensä irtisanoa, jos sellainen kohta sopimuksessa on, mutta ei se käy yhdessä yössä.
Yleensäkin tuntuu koko sopimusoikeus unohtuneen aina pääministeriä ja eduskuntaa myöten.
Sillä bussilla ajetaan sen sopimuksen loppuun. Muistaakseni kolme vuotta, voi olla viisi. Kyllä toimijoille ilmoitetaan ajoissa tulevasta muutoksesta.
Jos suurin osa voittaa paljon, häviäjille pitäisi olla varaa kompensoida tappio jollain tavalla – jolloin kaikki voittaisivat.
Jos on kyse rahasta, häviö voidaan kompensoida, mutta jos on kyse liikenteessä käytetystä ajasta, se on vähän hankalampaa.
Rahaakaan ei kannata kompensoida, jos alkuperäinen asetelma on ollut epäoikeudenmukainen ja menettäjä menettää vain perusteetonta etua.
Tuossa kuvan etualalla ei ole pyörätien merkkiä, koska siihen suuntaan ei saa ajaa. Pyörätie on yksisuuntainen. Olisikohan tästä kyse myös Jätkäsaaressa?
Jotta tämän risteävän kadun (Sörnäisten rantatie/Hämeentie) kapasiteettia ei leikattaisi enempää kuin muun verkoston tasapaino sietää, vihreän liikennevalon osuus valokierrosta on mikä on, ja jotta Haapaniemenkadulta/Viidenneltä linjalta saadaan ajoneuvot eteenpäin keskimäärin yhden kierron aikana, ne joudutaan laittamaan parijonoon valoihin. Kääntyvä ajoneuvo monissa tilanteissa pysäyttää koko kaistan takanaan väistäessään vastaantulevaa tai risteävää tietä ylittävää pyöräilijää/jalankulkijaa. Muutoin lienee jossain mahdollista kaventaakin, mutta kääntymiskaistat on ihan perusteltuja riittävän pitkinä ennen valoristeystä.
Iltapäivällä etenemisnopeus poispäin keskustasta on lähes 80, ellei yli. Keilaniemen kohdalla vähän hidastuu hetkeksi. Etenemisnopeudella 30 km/h Lauttasaaren läpäisyyn (2,3 km sillan päästä sillan alkuun) menisi nykytilassa 4 min 36 s (iltapäivällä 103 s = 1 min 43 s). Tehdään optimistinen laskelma mitä läpiajoaika on vähintään: Jos risteyksiä on vaikka 5, risteysten keskimääräinen välimatka on 570 m. Jos rajoitus on 60 km/h, tavanomainen kiihdytys (2 m/s2 vastaa vain 14 s sataan, mutta alkukiihdytyksenä optimistinen mutta mahdollinen arvio) kestää 8,4 s, ja matkaa kertyy 70 m. Jarrutus seuraaviin valoihin samalla hidastuvuudella, koko risteysvälin keskinopeus (liikkeelläoloajan) parhaimmillaan 570 m / (25,8+8,4+8,4) = 48 km/h. Tavanomaisemmalla nopeuden muutoksella, vaikkapa 1,2 m/s2, kiihdytysmatka ja aika olisivat 96m ja 13,9s, ja liikuttaessa keskinopeus 570/50,5s = 40 km/h. Tämä on ruuhkaa vastaan maksimi, vihreää aaltoa ei saa molempiin suuntiin. Käytännössä jonossa vain 1. voi kiihdyttää näin, reaktioajan takia ja jotta turvaväli kasvaa riittävästi kiihdytyksen aikana.
Vaikka saataisiin 75 % kierrosta vihreäksi bulevardin suuntaan, odotusajan odotusarvo 90 s kierrolla (valokierron tavanomainen maksimipituus) on 22,5s x 4 = 90 s (1. valot seistään aamulla jonossa sama odotusaika joka on nyt Ruoholahdessa, joten niitä ei lasketa – jos niihin tulee 5 kaistaa keskustaanpäin, Ruoholahden 4 nykyistä ja yksi Lauttasaareen päättyvälle liikenteelle, muutoin läpäisykapasiteetti pienenee ja jono kasvaa nykyistä pidemmäksi Länsiväylälle). (Myöskin 22,5s vasemmalle kääntyville ja sivukatujen vihreälle vaiheelle on jo liian vähän.) Kiihdytysvälejä on samoin neljä, joten saaren läpiajoon menee optimistisesti 170 s + 90 s = 260 s, keskinopeus saaren poikki maksimissaan 8,8 m/s = 31 km/h, tai alemmalla kiihtyvyysarvolla 292 s = 28 km/h. Iltapäivällä Lapinlahden sillalta länteenpäin syötetään liikennettä kahden kaistan 100 % kapasiteetilla, Ruoholahden valoihin tulee keskustasta jatkossa 4 kaistaa vain yhden suojatien (2 kaistaa) katkomana, joten 1. valoihin tulee lisäksi jonoa joka ei ehdi valokierron aikana. Länsiväylä on vetänyt tuon liikenteen käytännössä hidastumatta, koska kaistamäärä nousee heti sillan jälkeen kolmeen ja sitä ei kuristeta ennen kuin Kehä 2:n liittymässä.
Käytännössä lisäksi jokainen sivukadulta eteen tullut aiheuttaa jarrutuksen seuraaviin valoihin aiemmin (1. lähtenyn pysähtyy seisovan jonon taakse) ja ajoituksista riippuen lähes varmasti jättää viimeisen edellisistä valoista vihreällä kiihdyttäneen odottamaan seuraavaa valokierrosta, jolloin optimaalisella vihreällä aallolla läpiajoliikenteelle lähestytään yllä olevaa arvoa ylhäältä päin, tai käytännössä mennään siitä alaspäin edellä mainittujen optimististen oletusten korjaantuessa.
Tämä ei toisaalta kerro onko Lauttasaarentie sen nopeampi, kun on 1. valot jo odottanut, mutta on perusteetonta väittää että liikenne etenisi keskimäärin 60 km/h saaren läpi, tai ei hidastuisi. Erityisesti iltapäivällä keskustasta poispäin Lauttasaarentie voi houkuttaa, jos Ruoholahdessa näkyy seisovan jonon pää siinä missä nykyään alkaa 80 rajoitus. Vihreän osuus Lauttasaaresta Länsibulevardille kääntyville voidaan toki kuristaa minimiin, mutta se aiheuttaa jonot sivukaduille jo paikallisasukkaiden liikenteelle, tai pienentää Lapinlahden sillalta tulevien kapasiteettia, joka lisää motiivia alunperinkään lähteä läpiajoon Lauttasaarentien kautta. Onneksi ei tarvitse siellä liikkua tai yleensä ruuhkissa autoilla 😉
Kommentti koski kuvan taka-alaa, ei etualaa.
Googlen kuvat Jätkäsaaresta ovat vanhentuneita, joten en saa tähän esimerkkiä. Mutta näitä merkkejä puuttuu ainakin Länsisatamankadulta ja Välimerenkadulta.
Kyseisellä välillä on kai kaksi pysäkkiä? Tuskin järjestely vaikuttaisi joukkoliikenteen nopeuteen olennaisesti.
Jos henkilöautoilla Hämeentietä kulkevien osuudeksi arvioidaan 10%, mikä tullee olemaan polkupyörällä kulkevien osuus? Ehkä 2% kesällä ja 0.01 % talvella?
Daniel Federley kirjoitti kyllä että Helsinki voi kieltää dieselbussit _huomenna_ ja että mikään ei tätä estäisi. En ole samaa mieltä.
”mutta kolmea ensimmäistä saisi mielestäni olla enemmänkin.”
No makunsa kullakin.
Helsinki ei halua enää olla konservatiivisessa mielessä valtion kulttuurinen pääkaupunki. Hallinnollisesti se haluaa sitä olla lähinnä työpaikkojen vuoksi. Helsinki sulkeutuu kuoreensa ulkoapäin tarkasteltuna. Helsinki pyrkii kaikkivoipaisuuteen jonka ainoat riippuvuudet ulos ovat kapitalismia ja kulttuuriset linkit kutistuvat byrokraattiseksi akrobatiaksi. Luonnollisesti tämä näyttäytyy sisäpuolella täysin erilailla. Olisi niin paljon selkeämpää jos pääkaupunkitoiminnot olisi siirretty vastauksena vaikkapa 90-luvun lamaan hämeenlinnoihin ja Helsinki olisi voinut keskittyä valtion kiistattomaksi markkinacityksi. Tällöin myös ulkopuolelta kiinnostus siihen olisi pelkästään kapitalistista ja siis symmetrinen.
Oikeastaan ainoa tapa ymmärtää tuo viimeinen virke niin että se pitäis edes vähän paikkansa, on että Kurvi-Hakaniemi on niin törkeän hidas jo nyt, ettei se siitä voi enää paljoa hidastua niin kauan kun liikenneväline edes jotenkin liikkuu. 🙂
Helsingissä on muutamia paikkoja joissa on lähes ongelmaton yhteiskaista busseille ja ratikoille, lähinnä tulee mieleen läntinen Brahenkatu. Siitä menee kolmonen ja silloin harvoin kun se kulkee ykkönen noin 10 minuutin välein ja bussi 51 20 minuutin välein, tjsp. sekä jokunen taksi. Siinä ei ole juurikaan risteävää liikennettä tai valoja. Ei isompi ongelma, mitä nyt vähän kalliit kiskot ylläpitää.
Hämeentiellä on ruuhka-aikaan tunnissa toista sataa bussia suuntaansa (ei, tässä ei ole järkeä, mutta ei nyt siitä sen enempää). Ne ruuhkautuu jonkun verran jo keskenään pysäkillä, kts. esim. Kurvi pohjoiseen. Tämän lisäksi olisi siis vielä 3-5 minuutin välein ratikka, jatkossa ehkä tiheämminkin kun raitioliikenne kasvaa.
Miten tämän nyt sanoisi… Hämeentie on joukkoliikenteelle niin kuin Kehä I henkilöautoille, ja nää ideat että jos sitä vielä huononnettaisiin on kuin ehdottaisi kehälle Vantaanjoen yli lossia sillan sijaan, koska kyllä silläkin nyt pääsee. Semminkin kun hyöty niistä on käytännössä se ettei tarvitse ajaa kaupunkimotaria korttelin päässä, koska ei ennenkään ole niin tehnyt.
Kaukoliikenteen bussien täytyisi sitten kulkea jossain muualla kuin Helsingin Hämeentiellä. Luulisi vaihoehtoja riittävän, jos joku sen dieselbussiliikenteen kieltäisi.
Pyyluomalla on taito selittää asiat yksinkertaisesti ja kansantajuisesti. Erittäin osuva kommentti!
Ei sitä lakiteknisesti mikään estä. Helsingin kaupunki ja HSL eivät ehkä olisi ylimpiä ystävyksiä, jos Helsinki huomenna sinne ne liikennemerkit veisi, mutta ei siinä varsinaisesti mitään virhettä tapahtuisi. Jos bussinkuljettajat eivät niitä noudattaisi, poliisi voisi sakottaa.
Käytännössä tietysti asiasta neuvoteltaisiin. Jo nyt HSL vaikuttaa paikoin meidän kunnallisen itsehallinnon piirissä olevaan liikennesuunnitteluun enemmänkin kuin olisi tarvis.
Pysäkit ovat vain osa nopeutta. Liikennevalot vähenevät olennaisesti ja raitiovaunukaista levenee sellaiseksi, etteivät rinnalla kulkevien autojen peilit osu raitiovaunuihin. Yhdessä nämä kolme vaikuttavat olennaisesti.
Peiliongelmaan voi parhaiten tutustua Jätkäsaaressa, joka sattumalta on meidän uusinta rataamme. Ysin matka Länsiterminaalista Hietalahteen pysähtyy ja hidastuu useamman kerran siksi, että ratikkakaista on liian kapea ja rekat (jotka sinänsä ajavat ihan nätisti omalla kaistallaan) tulevat liian lähelle.
Teoriassa tottakai voi. Kuka päättää siitä, mikä nopeusrajoitus kadulla on? Kuka päättää siitä, asetetaanko kadulle läpiajokielto? Kuka päättää siitä, onko kadulla pysäköinti sallittu? Kuka päättää siitä, sallitaanko kadulla vaarallisten aineiden kuljetus, linja-autolla ajo tai vaikka mopolla ajo? Kaupunki ihan itse, käytännössä kaupunkisuunnittelulautakunta tai jopa vain liikennesuunnittelupäällikkö itse. Kyse on yhdestä liikennemerkistä.
Teoria ja käytäntö eivät tietenkään ole samat asiat (ks. viestini yllä). Mutta jos Helsingissä olisi halua, niin koko lailla ilmoitusasiana tai aika autoritäärisesti neuvottelemalla Hämeentien bussiliikenne olisi mahdollista siirtää vaihtoehtoiselle reitille, vaikka HSL tai kaukobussioperaattorit eivät siitä pitäisikään.
Riippumatta merkinnöistä tai pyörätien taianomaisesta muuttumisesta pyöräkaistaksi väistämissäännöt pyöräilijöiden väistämissäännöt ovat epäselviä johtuen itse sääntöjen epäselvyydestä. Ks. http://otsokivekas.fi/2010/08/kuvitettu-pikaopas-risteyspyorailyyn/ .
Helpoimmalla asian saisi korjattua, kunhan väistämisvelvollisuus ei riippuisi kulkepelistä, vaan kulkusuunnasta. Tällöin ei tarvitse edes tietää miten liikennesäännöt muuttuvat polkupyörän, jalankulkijan, bussin, volvon tai zeppeliinin tapauksessa.
Väistämisvelvollisuuden sekamelskasta olen kirjoittanut aiemmin. Nuo säännöt on pakko korjata.
Ota juristi mukaan risteykseen
En ymmärrä miten tämä liittyy Hämeentien läpiajokieltoon mutta jatkan:
Helsingissä ja parissa muuussa vanhassa suurkaupungissa on kulttuuria ympärivuotisesti, pikkukaupungeissa yleensä vain kesäisin, kesävieraita varten ja osittain kesävieraitten ylläpitäminä. Esim Helsingin valtionoopperan laulajat jotka esiintyvät kesälomansa aikana Savonlinnan oopperajuhlissa. Talvisaikaan pienempien kaupunkeien kulttuuri on urheilutapahtumapainotteista. Helsingissä urheilutapahtumat painottuvat talvisin joukkuepelilajeihin koska maantieteelliset edellytykset esim hiihtolajien maailmancup-kilpailujen järjestämiseksi ei oikein ole. Onko tämä nyt sitä kuoreensa sulkeutumista?
Olisiko siinä järkeä, että osa busseista ajettaisiin Pasilan asemalle, josta shuttle-liikenne kiskobussilla päärautatieasemalle? Saataisiin vähän elämää Pasilan asemallekin 😉
Mäkelänkadun bussit pitäisi päättää Käpylän asemalle, josta vaihto junaan ja ratikkaan. Tämä sisältyy Pisara-radan suunnitelmiin, mutta ei siihen Pisaraa tarvita. Uutta ratikkarataa tarvitaan puoli kilometriä Pohjolankadulta Käpylän asemalle.
Kyllä siihen tarvitaan Pisara. Ihmiset ovat menossa muuallekin kuin Rautatientorille. Laske huviksesi, paljonko matka Hakaniemeen pidentyisi, jos pitäisi vaihtaa junaan, kävellä 300 metriä ratikkapysäkille ja matkustaa ratikalla Hakaniemeen.
Samalla tavoin kuin autot putkahtavat kuin tyhjästä uusitulle ja levennetylle moottoriväylälle myös pyöräilijät löytävät paremman reitin, kunhan sellainen vain ensin tehdään.
Moni saattaa nykyisin kiertää muualta Hämeentietä vältellen, mutta siirtyy tuon jälkeen Hämeentielle. Mielenkiintoisempi on kuitenkin se joukko, joka ei ole kulkenut pyörällä keskustan suuntaan, koska pitäisi mennä Hämeentietä, mutta yhtäkkiä se onkin mahdollista.
Mutta musta Hämeentien muutos on ihan jalankulkijana ja julkisten käyttäjänä erittäin positiivinen. Kun astuu raitiovaunusta tai bussista Hämeentielle, voi kuvitella olevansa jossain ihmiselle oleiluun sopivassa paikassa, kun ei löydäkään itseään metrin levyiseltä jalkakäytäväkaistaleelta, jota ”lastausta” tekevät autot pitävät parkkipaikkanaan, ja jonka vieressä jytää kuuden kaistan verran moottoriliikennettä, jonka yli ei pääse kuin jostain ja odottamalla kauan.
Niin on Turunväyläkin ja Lahdenväylä ja niin edelleen, koska moottoritiemäinen monikaistainen autoväylä on nopea ja turvallinen reitti päästä eteenpäin autolla.
Se, miksi bulevardisoinnista keskustellaan johtuu siitä, että kaupunkiseudulla törmätään kuitenkin valtaviin eturistiriitoihin, kun täytyy ottaa huomioon muutkin seikat pelkän autoliikenteen lisäksi. Yhtäkkiä autoilu onkin vain yksi pieni osanen kokonaiskuvaa toisin kuin moottoritiellä, jossa autot saavat kaiken.
Näitä muita intressejä ovat yksityisautoilun lisäksi keskusta-alueelle sijoittuva asuminen, joukkoliikenne, pyöräily, jalankulkijat, kaupat, ravintolat, terassit, työpaikat ja niin edelleen.
Autoliikennemaailmassahan nämä on yritetty eriyttää toisistaan siten, että jokaiselle aktiviteetille on oma yhtenäinen tilansa, joiden välillä liikutaan autolla ruuhkassa, koska kaikkien on pakko kulkea autolla. Mutta Helsinkiin tällaista infrastruktuuria ei mahdu eikä sitä edes haluta, koska ihmiset ovat valmiita maksamaan siitä, että pääsevät asumaan kantakaupunkialueelle joukkoliikenteen varrelle.
Koska pinta-ala on kaupungissa se rajoitettu resurssi, tällöin pitää ideaalitilanteessa suhteuttaa sen pinta-alan käyttö eri elämäntapojen ja liikennemuotojen kesken. Kaupungissa on kaikkea muuta enemmän kuin autoja, joten autoille täytyy kaupungissa riittää se, mikä niille pinta-alan käytön mukaan kuuluu, ilman ylimääräisiä lisäoikeuksia.
Alleviivaava esimerkki on Kaivokatu, jossa voi laskea päivän aikana katua pitkin autoissa kulkevien ihmisten määrän ja kadun kävellen ylittävien määrän, ja miettiä onko määrien suhde sama kuin autoille annettu pinta-ala suhteessa kävelijöille annettuun pinta-alaan.
Kyllä sieltä Lauttasaarentietä osa keskustaan menevistä varmasti ajaakin, mutta silloin se reitti alkaa hidastua, jolloin sinne ei kohta enää kannatakaan ajaa. Jokainen vaihtoehtoinen reitti vetää tietyn verran, ja autoilla ne saadaan nopeasti sinne kapasiteetin rajoille, jolloin reitti hidastuu itsestään.
Jos valitat, että kaupunkibulevardit tulevat hidastamaan autoliikennettä turvalliseen ja nopeaan Länsiväylään verrattuna, niin samalla logiikalla Länsiväylä pitäisi vetää Helsingin keskustaan asti. Ei silloin ole mitään syytä siihen, miksi Länsiväylän pitäisi muuttua Ruoholahden jälkeen hitaaksi Porkkalankaduksi ja vielä hitaammaksi Mechelininkaduksi. Se nopea Länsiväylähän hidastuu jo nyt aamuruuhkassa 20-30km/h asti tai allekin, koska se keskustan katuverkko siellä päässä vetää vain sen verran, minkä vetää.
Toisaalta, jos nykyinen asiantila on mielestäsi hyvä, niin sinun pitäisi perustella, miksi hitaan kaupunkiliikenteen nykyinen raja on hyvä, mutta Lauttasaareen ulottuvana taas huono?
Tosiasiassa hidastus osuu vain autoilijoihin, mutta kokonaiskapasiteetti kasvaa moninkertaisesti ihmismassojen kasvettua. Jokainen bulevardia kulkeva raitiovaunu vastaa useamman sadan metrin autojonoa.
Mutta siinä ei ole vielä kaikki: jos bulevardin varteen ei rakennettaisi tuhansille asukkaille asuntoja ja työpaikkoja, nämä ihmiset asuisivat kauempana esikaupunkialueella tai lähiössä (koska keskustaan ei mahdu, ellei ole todella varakas), ja he päätyisivätkin ruuhkauttamassa nykyistä turvallista ja nopeaa Länsiväylää entisestään. (Koska lähiöistä on huonot julkiset yhteydet, merkittävämpi osa autoilee.)
Bulevardisointi siis kasvattaa kadun kapasiteettia, koska ensinnäkin isommat massat voivat käyttää joukkoliikennettä suoraan kotioveltaan, jolloin bulevardia pitkin autoilevia on vähemmän, ja toisekseen koska nämä bulevardin joukkoliikennettä käyttävät olisivat ilman bulevardia autoineen ruuhkauttamassa nykyistäkin motaria.
Kyllä matka pysyy samana matkustipa millä tahansa. Matka-aika saattaa muuttua eri kulkumuotoja käytettäessä. Parin minuutin säästö yli miljardin investoinnilla, niin, harkitkoon itsekukin on järkevää.
Ilman Pisaraa bussit jatkavat keskustaan, ei siinä muuta tapahdu.
Niin. Tässä oli kysymys bussiliikenteeseen tehdyistä sopimuksista. Niissä ei käsitellä liikennemerkkejä tai paikallisia nopeusrajoituksia. En oikein ymmärrä, miten listaamasi asiat liittyvät siihen ”Helsinki voisi” -postaukseen.
Jep. Eihän ”hörhöjä” ja ”räkälöitä” kannata sinne teikäläisen Marjaniemi-idylliinkään päästää, niin parempi näin? Olen toki samaa mieltä, että täydellisessä maailmassa ”hörhöjä” varten olisi kehitetty jonkinlainen ”lopullinen ratkaisu” (Endlösung). Tai jotain.
Ei bussien tarvitse ajaa samaa reittiä, jolla kulkee myös ratikka ja metro. Pidemmissä matkoissa metro on nopeampi, lyhyemmissä ratikka. Vaihtoon menee jonkun verran aikaa, mutta raideliikenteen vuoroväliä voidaan tihentää, kun bussit vähenevät.
Joissakin puheenvuoroissa on korostettu Helsingin keskustan siirtämistä Pasilan tasolle kaukoliikenteen pääteasemineen ja nykyiseen keskustaan pääsyä halutaan kaikin tavoin vaikeuttaa.
Onko ajateltu sitä, että koska satamat eivät voi siirtyä sisämaahan, niin vaihto- ja ajoyhteydet Tallinnan ja Tukholman laivoille samalla pitkittyvät ja hankaloituvat kun liikenteelliset päätepisteet erkaantuvat toisistaan useita kilometrejä? Tuntuu, että monet eivät hahmota Helsinkiä riittävästi vilkkaana ulkomaanliikenteen rajapaikkana, mikä se tosiasiassa myös on.
Pyöräilyn kulkutapaosuus on 11%, työmatkoista 15%. Siitä voit haarukoida.
http://www.hel.fi/hel2/ksv/julkaisut/julk_2015-1.pdf , sivu 9.
Pidentääkö Pisara-rata Helsingin keskustaan matkaavien matka-aikoja siksi, että matkan varrelle tulee yksi ylimääräinen asema? (Töölö, Hakaniemi)
Pitkillä liukuportaillakin voi olla vaikutusta. Toisaalta joillekin asemalaiturin uusi sijainti voi olla nykyistä sijaintia edullisempi, ja tämä kompensoi liukuportaisiin kuluvaa aikaa.
Entä vaihto bussista pisaraan? Paljonko tuo vaihto lisää matka-aikaa verrattuna päätepysäkkiin keskustassa?
Tuo onkin hyvä idea! Siis Tuusulantien bussit ajavat vain Käpylään asti ja siitä eteenpäin matkustajat jatkavat junalla. Mutta tosiaankin siihen tarvitaan välttämättä Pisara-rata. Jotta vaihto toimisi hyvin, junien täytyy kulkea max 5 minuutin välein. Ilman pisaraa se ei ole mahdollista.
Sitten kun saadaan bussien määrä olennaisesti pienenemään Hämeentiellä, niin silloin viimeistään voidaan yhdistää ratikka- ja bussikaistat.
Pisara helpottaisi enemmän Töölön ja läntisen kantakaupungin tilannetta kuin itäisen kantakaupungin. Töölön kautta ei mene mitään nopeaa raideyhteyttä eikä raitiotiestä ole sellaiseksi. Matka-aikasäästöt pohjois-Helsingstä, Vantaalta tai Espoosta ratojen varsilta Töölöön on puolen tunnin luokkaa, ei muutama minuutti. Mannerheimintie on täysin tukossa ruuhka-aikoina ja oikestaan pitkin päivää, eikä autoja voi sieltä siirtää mihinkään.
Hakaniemen-Sörnäisten kautta menee sentään metro niille joilla on kiire, ja Sörnäisten rantatie toimii autojen pääväylänä. Pisarasta ei kuitenkaan kannata rakentaa yhtä haaraa pelkästään koska junat pitää saada käännettyä kanssa, ja Hakaniemessä asema on puoleksi tehty jo.
tpyyluoma: ”Hämeentiellä on ruuhka-aikaan tunnissa toista sataa bussia suuntaansa (ei, tässä ei ole järkeä, mutta ei nyt siitä sen enempää)”
Ville:
Olisiko siinä järkeä, että osa busseista ajettaisiin Pasilan asemalle, josta shuttle-liikenne kiskobussilla päärautatieasemalle? Saataisiin vähän elämää Pasilan asemallekin 😉
On siinä se järki, että nämä bussit kuljettavat noin 6000 maktustajaa tunnissa. Miten saat heidät mahtumaan raitovaunuihin (kapsiteetti samoin 600 matk/tunti) tai metroon. Bussit kulkevat yllättävän nopeasti, ainakin ruuhka-ajan ulkopuolella.
Pasilaan vaikea ohjata bussiliikennettä. Rautatieaseman seutu vain on Helsingin liikenteellinen napa.
Pasilan on Helsingin toiseksi vilkkain rautatieasema. Mutta matkustjat kiirehtivät töihin ja töistä pois.
Ainakin Lahteen ja siitä eteenpäin kulkevat kaukovuorot kulkevat Oooperatalon kautta Hesaria ja Sturenkatua pitkin.
Ajatusleikkinä, jos vain poistetaan se ”pyörä väistää” -pykälä: Ajat suoraan nelihaaraisen risteyksen yli, risteävän ajoradan ylitettyäsi (tai ennen sitä) oikealla madalletun kanttikiven takana on pyörätieltä eteesi tahtova pyöräilijä, joka jatkaisi suunnassasi vasempaan. Väistätkö? Jos vastasit ei, törmäsit oikealta tulleeseen ajoneuvoon, jos vastasit kyllä, väistit samaan suuntaan ajanutta vasemmalle kääntyvää eli tiellä sivusuunnassa liikkuvaa väistämisvelvollista ajoneuvoa. Pyöräilijäkään ei voinut arvioida milloin toinen ajoneuvo oli tietoinen oikeasta tulkinnasta. Tilanne oli tämä ennen muutosta, ja epäselviä tilanteita, vaaratilanteita ja törmäyksiä oli liikaa.
Vastaan ei ja huomautan, että jätät huomiotta sen, että jo muuta kuin vasemmanpuoleisinta kaistaa kulkeva ei voi kääntyä vasemmalle, vaan ainoastaan kulkea risteyksen yli suoraan, tehdä 90 asteen käännöksen ja kulkea risteyksen yli uudestaan. Vasemmanpuoleisinta kaistaa kulkevalla on etuoikeus kääntyä vasemmalle, muilla ei (lukuunottamatta poikkeuksia, joissa on varattu useampia kaistoja vain kääntyville: tämmöisiä ei voi varata kuin yhdelle ratatyypille [autoradalle, pyörätielle, jalkakäytävälle tai näiden yhdistelmälle]). Mikäli tämän huomioi, mitään ristiriitaa ei tule.
Mikäli ajoratojen järjestys on (menosuuntaan vasemmalta oikealle) ajorata, pyörätie, ja jalkakäytävä, vain autot voivat kääntyä suoraan vasemmalle. Muiden on ensin ylitettävä risteys, tehtävä 90 asteen käännös ja ylitettävä risteys uudelleen, jotta voisivat ”kääntyä vasemmalle”.
Ei ole kovin hedelmällistä kinata puhtaasta teoriasta. Mutta yritetään nyt kerran vielä.
Helsingin kaupunki on se taho, joka päättää liikennerajoituksista kaduillaan. Niin kuin vaikka läpiajokielto taikka linja-autolla ajamisen kielto.
Helsingin kaupunki ei ole tehnyt mitään sellaista sopimusta, jossa se erikseen sallisi jollekulle bussilla ajamisen Hämeentiellä.
Helsinki joutuu lain nojalla tilauttamaan joukkoliikenteensä HSL-kuntayhtymältä. Kuntayhtymä tilaa ja bussifirmat operoivat. Bussifirmoilla on HSL:n kanssa sopimukset. Reitit ovat vain löyhästi osa sopimusta. Liikennöintisopimusten puitteissa voidaan esimerkiksi siirtää reitti Hämeentieltä Sörnäisten rantatielle ilmoittamalla siitä operaattorille. Ilmoituksen tekee HSL, joka on bussioperaattorin sopimuskumppani.
Koska HSL ei voi lähteä rikkomaan tieliikennelakia, se olisi pakotettu tuonkaltaiseen reittimuutokseen ja siitä ilmoittamiseen, jos Helsinki päättäisi kieltää (diesel)bussiliikenteen Hämeentiellä.
Tässä ei ole lakiteknisesti eikä sopimusoikeudellisesti mitään epäselvää. Mutta kuten sanottu, lopetan kinaamisen tähän, koska noin ei käytännössä tule tapahtumaan. Helsinki ei halua olla epäystävällinen kuntayhtymälle.
Bussit kulkevat nopeasti, koska ne jättävät pysäkkejä välistä. Ne jättävät pysäkkejä välistä, koska niissä ei ole matkustajia. Tyhjänpuoleinen bussi ei ole tehokasta katutilan käyttöä.
Meillä päin tuota sanotaan sinnikkyydeksi.
En suunnitelmaa pläräämällä onnistu löytämään seuraavia tietoja:
– kuinka paljon pyöräilijöitä nykyään kulkee Hämeentiellä?
– kuinka paljon pyöräilijöitä arvioidaan kulkevan pyöräkaistojen toteutuessa?
– kuinka paljon muutostyö kaiken kaikkiaan maksaa?
Nämäkin tiedot olisivat kai olennaisia kustannus-hyötyanalyysissä, vai?
Ja hygienian kannalta yleisesti ja tässäkin tapauksessa olisi kiva tietää ketä kaupungin päättäjistä (sukulaisista…) asuu Hämeentiellä tai lähistöllä.
En löytänyt kuvista tietoa miten pyöräkaistat menevät Hakaniemen torin kohdalla. Poistuuko sielläkin yksi autokaista suuntaansa ja bussipysäkkejä siirretään?
Olen itse reilut 20 vuotta kulkenut henkilöautolla työasioissa Mäkelänkatua pohjoisen suunnasta keskimäärin kerran viikossa Hakikseen ja takaisin (ajan säästö julkisiin verrattuna noin tunti per kerta). Eli noin 1000 kertaa suuntaansa. Aluksi käytin lähinnä reittiä Kallion kautta (Sturenkatu, Wallininkatu, Eläintarhantie…), mutta sitten hoksasin että Hämeentie vetää usein paljon paremmin kuin tukkoinen Sturenkatu. Sörkän rantatietä en juurikaan ole tällä osuudella käyttänyt, ollut huonoin vaihtoehto. Hämeentien loppuessa palaan kulkemaan Kallion kautta. Tietysti läpiajon voi fiksut sielläkin kieltää. Sellaista lienee yleisemminkin odotettavissa, Helsingin keskustaa halutaan eristää. Onko mallia haettu Tukholmasta?
Luulen, että on oikeasti olemassa riski, että tälle reitille siirtyisi autoilijoita Hämeentieltä. Eräs ammatikseen autoillut väitti (on tosin jo aikaa), että ruuhka-aikana Rautatieasemalta Olympiastadionille pääsee nopeammin Eläintarhantien kautta kuin Mannerheimintietä.
Esimerkkini oli siis onnistunut, olisit ajanut risteävään tiehen kuuluvaa pyörätietä oikealta tulleen päälle, hän ei kääntynyt mistään, oli pysähtynyt tai hidastanut koska edelläsi ajaneet olivat myös meinanneet tulla päälle. Kuolemantuottamus keskimäärin 70 päiväsakkoa ja ajokieltoa, mutta voitko elää sen kanssa ja väistätkö ensi kerralla?
Tähän kysymykseen ei näköjään tule mitään selvää vastausta. Eihän Hämeentieltä pohjoisesta päin tullessa tällä hetkellä pääse oikein mitenkään Sörnäisten rantatielle vaan se vaatisi ihan uusia järjestelyjä. Olen itsekin kysynyt tätä jo aikaisemmin, eikä siihen tullut vastausta. Mäkelänkadulta tullessa joutuu koukkaamaan Junatien kautta.
Kyllä tähän ihan varmasti tulee jokin ratkaisu. Nythän Mäkelänkadulta on yksinkertaisinta mennä Junatien kautta ja niin se tulee jatkossakin olemaan. Hämeentieltä kannattaa mennä Hermannin Rantatielle jo Vallilassa. Kääntyminen Hämeentieltä Junatien ylityksen jälkeen vasemmalle tullaan varmaankin sallimaan. Se sallittiin tilapäisesti myös Kallio Block-partyn aikana ja hyvin sujui.
Minusta suunnitelman ikävin sivuvaikutus on autoliikenteen todennäköinen voimakas lisääntyminen Karhupuiston ympäristössä. Kun Hämeentietä ei pysty käyttämään, Kallion liikenne kulkee sitten Karhupuiston vierestä kayttäen sitä vähän kuin liikenneympyränä. Lisäksi Karhupuistoon tulee todennäköisesti myös merkittävästi läpiajoa Mäkelänkadulta Sturenkadun ja Flemarin kautta Hakaniemeen ja keskustaan.
Ongelmana ei myöskään ole pelkästään autojen määrä, vaan myös laatu. Hämeentien sulkeutumisen seurauksena myös jakeluautoliikennettä siirtynee Hämeentieltä keskelle Kalliota.
Minusta suunnitelmassa olisikin syytä sallia kuorma- ja pakettiautoliikenne Hämeentiellä.
Petteri, aliarvioit liikennesuunnittelijoiden mahdollisuudet ohjata läpiajavan liikenteen valintoja.
Jos on tarkoitus päästä Hämeentieltä pohjoisesta Sörnäisten Rantatielle, on tarpeetonta mennä tukkimaan Hämeentien ja Pääskylänkadun risteystä vaan pikemminkin kiertää Mäkelänkadun ja Vääksyntien kautta Junatielle ja ramppia alas Sörnäisten Rantatielle.
Hämeentie on liikennevalojen ja nopeusrajoitusten takia henkilöautolle niin hidas jo nykyään että Kallion läpiajo olisi jo nyt merkittävä ongelma jos reitti olisi kilpailukykyinen.
Hakaniemen hallillekin kannattaa tulla Sörnäisten rantatietä suoraan parkkihalliin jos nyt ylipäätään autolla pitää tulla.
Epäilen, että nyt yliarvioit liikennesuunnittelun mahdollisuuksia.
Kyllä siinä on liikennesuunnittelijoilla ihmettelemistä, miten saada liikenne käyttämään pohjois-eteläsuunnassa Sörnäisten Rantatietä tai Mannerheimintietä eikä mitään reittiä siinä välissä, samaan aikaan kuitenkin mahdollistaen liikkumisen Kallioon ja Kalliosta. Noilla kahdella pääkadulla on kuitenkin 2-3 kilometrin etäisyys ja kummallekin kadulle johtaa huomattavan vähän reittejä.
Hämeentien muutosten jälkeen mitä todennäköisimmin Viides linja – Fleminginkatu – Aleksis Kiven Katu ja Viides linja – Kaarlenkatu – Helsinginkatu – Läntinen Brahenkatu sekä Wallininkatu-Eläintarhantie joutuvat ottamaan vastaan merkittävän osan Hämeentien liikenteestä, kun kunnollisia pääkatutason pohjois-etelä suunnan reittejä ei Kallion alueella ole.
Yksi keino olisi toki estää kokonaan läpiajo Hakaniemen läpi Siltasaarenkatua pitkin, jolloin Sörnäisten rantatie olisi ainoa reitti, jota olisi aina pakko käyttää. Se vaan leikkaisi keskustaan pääsevän katuliikenteen kapasiteettia nykyisestä erittäin rajusti, kun kaikki liikenne Töölönlahden itäpuolella menisi käytännössä yhden risteyksen läpi.
Pitkäsiltaakaan taas ei voi oikein sulkea henkilö- ja kuorma-autoliikenteeltä, kun se johtaisi autojonoihin Liisankadulla ja voimakkaaseen läpiajoliikenteeseen muuallakin Kruununhaassa, ympäri vuorokauden. Keskustan huoltotunnelin pää sijaitsee kuitenkin Kaisaniemessä ja sinne on liikenteen pakko päästä.
Seuraavaksi toki joku varmaan mainitsee ilmiön liikenteen katoaminen, joka kyllä on olemassa, mutta jossain kohdalla silläkin on rajansa. Helsingin niemellä on kuitenkin paljon toimintaa ja sen seurauksena paljon sellaista liikennettä, jolle joukkoliikenne ei ole vaihtoehto.
Aikoinaan oli Suomessa edistyksen merkki, kun kadut ja tiet päällystettiin, sekä pidettiin niiden kunnossapidon avulla huoli siitä, että ajopelien kulku oli tasaista. Itänaapurista palanneet kertoivat sen sijaan tarinoita siitä, miten huonoja ja töyssyisiä tiet olivat siellä, kuin ’takapajulassa’. Ovatko töyssyjen tilaajat ja rakentajat täällä ’takapajulan’ vai rakennusliikkeiden asialla?
Kyllä normaalin ihmisen tulee ilman töyssyjäkin osata ajaa oikein, kaupungissakin turvallisesti ja liikennesääntöjen mukaan, jos on ajokortin saanut. Osaamattomien ja kykenemättömien joukkoon kuuluvat taitavat löytyä nykyisin etupäässä audien, bemujen ja city-maastureiden kuskien ja, totta tosiaan, myös eräiden pyöräilijöiden joukosta.
Onko kukaan tehnyt nykyisin käyttöön otetuille töyssyille kunnollista kustannus-hyöty-analyysiä, ottaen huomioon mm. city-maastureiden mahdollisuudet ja eritoten pyrkimys VÄLTTÄÄ sääntöjen mukainen, ja muiden liikkujien kannalta turvallinen kulku ja ajonopeus, sekä muidenkin osalta sujuva liikenne.
Mitä maksaa esim. betonista tehty tyynyhidaste kaikkinensa? Monenko talven (ja lumiauratörmäyksen) jälkeen nuo pitää uusia? Moni city-maasturi näyttäisi voivan ajaa töyssyjen yli vakionopeudella, jousituksen ja iskunvaimentajien eliminoidessa kokonaan töyssyn vaikutuksen. Ajohidasteidenko lisääntyvän tiheyden takiako niiden maastureidenkin määrä on kasvanut?
Tarvitaanko tuonne Hämentien pyöräkaistoillekin ajohidasteet? Pitkässä alamäessä voi pyöränkin nopeus kasvaa vaarallisen suureksi.
Tämä on totta. Ruuhla-aikana busis on raitovaunua hitaampi, kosken sen siirtyminen pysäkille pysähtyminen ja liikkeellähtö vie enemmän aikaan
Lukija lienee havainnut, että myös raitiovaunut ja metrot kulkevat ajoittain aika tyhjillään. En oel tehnty tilastollisat tutkimusta: kaipa sekin tieto jostain löytyy.
Bussithan vievät lähinnä esikaupunkeihin.
Ruuhla-ajatsa viimeisin muisitkvua on parin vuoden tkaa. Juuri ja juuri sain itseni Tennsipaktasin kohdalla ängettyä täpötäyteen bussiin, siis seisomapaikalle.
Aika mielenkiintoista matematiikkaa. Nyt mentiin jo yli sadan prosentin. Tällä laskukaavalla Hämeentiellä ei kulje lainkaan henkilöautoja, joten ei niiden läpiajoa edes tarvitse estää.
Vai olisiko sittenkin kyse ihan jostain muusta ilmiöstä?
Juuri siksi Kallio muuten on hyvin suosittu asuinalue ja Hämeentie taas hirvitys, jota ihmiset välttelevät.
Autoja kulkee Kalliossakin, mutta kymmenien eri katujen kautta yksittäin ja haarautuen eri suuntiin, jolloin niistä ei ole mainittavampaa haittaa toisin kuin jos ne ajaisivat valtavana massana isoa monikaistaista katua Kallion läpi. Kukaan ei halua asua tai oleilla lähelläkään tuollaista valtaväylää: jos Kalliossa olisi sellainen, kaupunginosa saattaisi jopa kuolla.
Toisaalta tiheät risteykset ja kapeat kadut hidastavat liikennettä sopivasti, että ei siellä Kallion kaduilla kukaan huvikseen autolla ajele, ellei ole ihan, ihan pakko. Pientä läpiajoa on, mutta ei siitä ole haittaa. Toinen linja―Alppikatu―Wallininkatu taitaa olla ainoa selkeä läpiajo reitti, mutta nuokaan kadut eivät kyllä kulje siellä Kallion ”hitaassa ytimessä”.
Eli tuo mainitsemasi tapaus ei ole ongelma. Ottavat ne kadut Hämeenkadun liikenteestä vastaan yksittäisiä autoja, mutta suuret massat eivät ajaa sieltä läpi, koska se olisi liian hidasta. Jos ei olisi, niin sieltä ajettaisiin läpi jo nyt. Ja toisaalta Kallion katuverkkoon ei mahdu sitä haitallista, nopeasti kulkevaa autoliikennettä, jolloin taas niistä yksittäisistä köröttelijöistä ei ole sen kummempaa harmia kuin paikallisten omastakaan tontilleajoliikenteestä.
”Hämeentie” >< "Helsinki"
Matkustajista suurin osa kulkee joukkoliikenteellä, polkupyöräillä ja autolla liikkuvista pääosa on itse kuljettajia… 😉
Osmo, onko nämä asiat olleet esillä kaupunkisuunnittelulautakunnassa?
Mistä tämä johtopäätös oikein tulee kun tätä ei tue intuitio eikä simulaatio:
Nykyinen Hämeentien läpikulkeva autoliikenne näyttäisi siirtyvän käyttämään pääosin Sörnäisten rantatietä ja osittain Sturenkatua. Suurimmassa osassa Kalliota tilanne pysyy nykyisenkaltaisena. Sörnäisten rantatielle liikenne ohjautuu Hakaniemen ja Hakaniemensillan kautta.
Sellaisia päätepistepareja joissa Hämeentie on kilpailukykyisempi Kallion läpi ajamiseen ja Sturenkadun / Sörnäisten Rantatien kautta kiertämiseen verrattuna on vaan tavattoman vähän.
Tärkeintä Hämeentien liikennesuunnitelmassa on joukkoliikenteen sujuvoituminen ja nopeutuminen. Pelkkien pyöräkaistojen vuoksi suunnitelmaa ei ole tehty, joten niiden tarpeettomuudesta/tarpeellisuudesta vänkääminen on keskustelun viemistä sivuraiteille.
Toivottavasti olet oikeassa joukkoliikenteen nopeutumisen suhteen. Itse olen skeptinen bussien osalta, koska uudistuksen jälkeen kaikki autoliikenne on samalla kaistalla. Siellä tulee olemaan merkittävä määrä myös henkilöautoja, mikä nykytilanteeseen verrattuna tarkoittaa busseille jonkinlaista heikennystä.
Yksi merkittävä seikka tämän hankkeen takana on vielä käsittelemättä. Pyöräilyn suosimista Helsingissä ajaa käsittääkseni erityisesti Vihreät ja ehkä Vasemmistoliitto. Kuin sattumalta näiden yhteenlaskettu äänimäärä viime kuntavaaleissa Kallion neljällä äänestysalueella oli lähes 60%. Vihreillä yksinään lähes 40%.
Hämmästyttävä sattuma!
Kannatan siis itsekin pyöräilyn suosimista, olematta kummankaan em. puolueen varsinainen kannattaja. Se mikä tässä (ja monessa muussa) hankkeessa näin helsinkiläisenä veronmaksajana kummastustaa on, että hankkeen kustannuksista ja pyöräilijöiden tulevasta määrästä ei ilmeisesti ole suunnittelun yhteydessä tehty arvioita. Huonoa valmistelua eikä päätöksiä pidä tehdä ilman näin olennaisia tietoja.
Helsingissäkin investointirahat on tiukalla. Siksi tällaiset investoinnit pitää tehdä hyöty-kustannustarkastelun pohjalta laittaen hankkeet fiksuusjärjestykseen. Ei sen perusteella missä kunkin puolueen äänestäjiä asuu.
Hämeentien pyärätiet eivät investointikohtena ole kovin suuri, koska ratikkakiskot pitää uusia joka tapauksessa ja sen on tässä suurin kustannus.
Tuo onkin aika mielenkiintoinen. Kaikkien matkojen osuudet siis ovat: jalan 34%, pyöräily 11%, Julkinen liikenne 32% ja autoilu 22%.
Ei siis Osmon 90%/10% julkinen/henkilöautot ihan pidäkään paikkaansa.
Jos jätetään jalankukijat huomiotta ja vertaillaan vain kulkuvälineillä kulkevia, niin osuudet ovat 17%/49%/34% pyöräily/julkinen/autot.
Vähän kyllä epäilyttää, onko pyöräilyn osuus todella noin suuri, mutta hienoa jos on.
Nuo Peten luvut koskevat työ- ja opiskelumatkoja koko Helsingissä, minun väitteeni koski kaikkia moottorivetoisia matkoja Hämeentiellä, siis autoja ja joukkoliikennettä.
Ainakin Sörnäisten metroaseman ja Kumpulan kampuksen välillä bussi on käytännössä raitiovaunua nopeampi. Suuri syy lienee se, että raitiovaunupysäkkejä on Sörnäisten ja kampuksen pysäkkien välillä neljä, kun bussipysäkkejä on vain kaksi tai kolme riippuen linjasta ja kulkusuunnasta. Lisäksi bussipysäkit ovat jalkakäytävän vieressä, raitiovaunupysäkit keskellä katua suojateiden ja liikennevalojen takana (kaikki eivät kulke päin punaista).
Siis 90/10 miltä osin? Jos 10 % on henkilöautoja ja 90 % julkista liikennettä, niin missä ovat fillarit? Ja jos fillareita on 10 %, niin mikä on henkilöautojen osuus, jos julkista liikennettä on 90 %? Ja jos henkilöautoja on vain 10 %, niin miksi tällainen operaatio näin mitättömällä määrällä? Kenen hatusta tai hihasta nämä luvut on oikein vedetty?
Tämä ei nyt ihan pelitä näillä luvuilla. Alkaapi kuulostaa pahanlaiselta vedätykseltä.
Olin sanonut, että julkisilla matkustaa Hämeentietä pitkin kymmenen kertaa enemmän ihmisiä kuin henkilöautoilla. Se ei ota kantaa kävelijöiden eikä pyöräilijöiden määrään.
Ratikkakiskojen uusimisella on korjaushankkeena aika vähän tekemistä jalkakäytävien leventämisen ja pyöräteiden rakentamisen kanssa. Todennäköisesti niitä ei edes voi tehdä päällekkäin, koska muuten koko Hämeentien liikenne jouduttaisiin katkaisemaan.
Niin mitähän maksaa kun yli 3 kilometrin matkalla
– levennetään jalkakäytävät eli käytännössä tehdään uudet
– rakennetaan poikkikatujen risteyksiin korotetut suojatiet
– rakennetaan eri tasoon pyörätiet
– siirrellään ja uusitaan liikennevaloja
– siirretään valaisinpylväitä
– siirretään ja uusitaan kymmeniä liikennemerkkejä
– uusitaan sadevesijärjestelmää ym.ym.
Pelkkien jalkakäytävien ja pyöräteiden osalta kyse on varmuudella miljoonista euroista. 5? 10? Suuruus on suhteellista.
Hankkeessa mm. kummeksuttaa:
– miten kaupunkisuunnittelulautakunta voi käsitellä asiaa tietämättä sen osien kustannusarviota ja suhdetta muihin kilpaileviin kaupungin hankkeisiin. Näinkö yleensäkin toimitaan?
– miksi pyörätiet alkavat/päättyvät Hämeentien/Siltasaarenkadun kulmaan. Kai pyöräily jatkuu torin laidalla ja keskustaan saakka. Torin kohdalla tulee mahdoton hässäkkä ja paljon ruumiita kun pyöräilijät joko ajavat bussien seassa tai jalkakäytävillä. Harva lähtee kiertämään mukulakiveä pitkin Juttutuvan kautta, no ehkä sos.dem. edustajat.
– käyttäjämääristä ei ole tietoa
Aiemmassa viestissä Osmo tyrmäsi Porthaninkadulle rakennettavat pyörätiet pyöräilijöille liian rankkana. Mutta suunnitelmassa Viidennelle linjalle Hämeentieltä lähtien on tulossa pyörätiet. Käykääpä kokeilemassa nousua, taitaa olla Kallion jyrkin mäki. Porthaninkatu on siihen verrattavissa helposti poljettavissa ylös.
Niin siis mitkä ovat ne todelliset prosenttiluvut?
Hämeentietä ajaa päivittäin 3 000 bussia ja 7 000 – 10 000, eli ihmisiä noin 11 000/vrk. Raportissa ei kerrota ratikoiden määrää, tai ei se ainakaan minun silmiini osunut, mutta linjoja on kaksi. Jos niiden vuoroväli on keskimäärin kymmenen minuuttia, tarkoittaa se noin 400 ratikkaa vuorokaudessa. Olettaen, että busseissa ja ratikoissa on keskimäärin 25 matkustajaa (ruuhka-aikoina paljon enemmän, muina aikoina vähän vähemmän) joukkoliikennematkustajia olisi vähän vajaat 90 000. Tietosuojaihmiset ovat kieltäneet HSL:ää keräämästä tietoja matkustajamääristä lippujärjestelnmän kautta, joten tarkkaa tietoa ei ole saatavilla. Ehkä ei siis ihan 1:9 mutta aika lähellä.
Eikö Hämeentien fillaristien määristä sitten olekaan tietoa, vaikka heille ollaan tekemässä pyöräteitä?
Viidettä linjaa alas Hämeentielle on ollut pyörätie jo varmaan lähemmäs 10 vuotta. Ei siitä juuri kukaan ajanut silloinkaan, kun asuin siinä vieressä.
Tässä tiedoksi ote kaupunkisuunnitteluviraston esityksestä. Kyseesä ei suinkaan ole mikään pyörätiehanke (niin kuin meille joka paikassa uskotellaan) vaan koko kadun perusteellinen mylläys. Tämä on kaupungin tapa pitää piilossa katuhankkeiden todellinen laajuus.
KSV: ”Hämeentielle on suunniteltu tehtäväksi koko katualueen peruskorjaus. Muun muassa sähkö-, kaasu- ja vesihuoltojärjestelmät ovat laajamittaisesti saneerauksen tarpeessa samoin kuin suunnittelualueen raitiotiekiskot. Hämeentie saneerattaneen koko kadun leveydeltä lähes koko suunnittelualueella.”
Hankkeen kustannusarvio ilman arvonlisäveroja on vähän alle 16 milj. euroa (saman dokumentin mukaan).
Juu, suuruus on suhteellista. Muutama vuosi sitten Itäväylälle suunniteltiin eritasoliittymiä Herttoniemen ja Itäkeskuksen kohdalle. Hinta-arviot taisivat olla 110 ja 80 miljoonaa euroa. Itäkeskuksen liittymän taidettiin arvioidun säästävän yhden autoilijan aikaa noin 20 sekunnilla. Yhden moottoritien liittymän hinnalla kai rahoittaisi koko Helsingin pyörätieinvestoinnit noin 5 – 10 vuodeksi. Korjaatkaa, jos luvut menivät väärin.
Veikkaan Kallion jyrkimmäksi kaduksi Siltasaarenkatua ennen Kallion kirkkoa.
Jos suunnittelee joen ylittävää siltaa, ei kannata arvioida tulevaa käyttäjämäärää sen perusteella kuinka moni nykyisin ui yli.
Käy ajamassa pari lenkkiä Hämeentien bussien seassa ja arvioi pyöräilijöiden lukumäärä. Tuolla ylempänä on esitetty arvioita että Helsingin kantakaupungissa pyörillä tehdään kesäaikaan 10% matkoista. Ja kaupungin tavoitteena on nostaa osuus 15%.
Mutta mitäpä noista, jatketaan asenteella että kun Länsiväylällä, Kehä I:llä ja muilla moottoriteillä ei nytkään ole yhtään pyöräilijää, mihin niitä pyöräteitä tarvitaan?
Eipä se Hämeentie tähänkään asti ole ollut mikään moottoritie. Minä kun luulin, että Helsingin kaupungin katusuunnitelmat perustuvat tutkittuun tietoon eikä johonkin mutuun. Mutta päätökset taitavat mennä sen mukaan, kuka huutaa kovempaa.
Jalankulkija
Menepä huviksesi ajamaan fillarilla Hämeentietä bussikaistaa pitkin Hakeniemestä Kurviin klo 16:15, niin ymmärrät, että nykyinen pyöräilijöiden määrä on huono kuvaamaan sitä, kuinka moni tulee aikanaan pyöräteitä käyttämään.
Ei Kalliossa muutenkaan pyöräillä paljon. Pyöriä on esimerkiksi meidän pihallamme kymmeniä ja ei niitä kukaan oikein käytä. Pyöräkellarissa on lisää. Kurioositeettina sellaiset pyörät jotka ovat olleet kellarissa yhtä kauan samalla paikalla kun olen tässä talossa asunut eli yli 12 vuotta. Ja noista nupukivistä kadun päällysteenä voisi luopua. Ne ovat kaikille kulkijoille suuri haitta ja eritäin epämukavia ajaa.
Estääkö Hämeentien suunnitelma ajamisen jatkossa Helsinginkadun suunnasta Hämeentielle pohjoiseen?
Tämä autoilta läpiajo kielletty osuus päättyy Helsingin katuun.
Hauska havaita, että Osmokin on inhimillinen olento, joka heittää tarkoitushakuisesti omiin mieltymyksiin sovitettuja vääristettyjä faktoja. Sitten kun asiaa aletaan hieman tarkemmin pohtia, koetetaan vielä painottaa lukuja toivottuun suuntaan jottei alkuperäinen faktanheitto osoittautuisi olleen aivan täydellisesti metsässä.
Ylläoleva kai tarkoittaa, että henkilöautoja kulkisi 7000-10000 per vuorokausi ja niissä olisi yhteensä 11 000 henkilöä. Tässä o vielä kolme asiaa pielessä.
1) Autoja kulkee taatusti enemmän. En tiedä kuinka paljon niitä kulkee, mutta tässä Otso Kivekkään blogissa sanotaan niitä olevan 20 000 per vuorokausi. Se kuulostaa oikeammalta arviolta.
2) 1.1-1.2 matkustajaa per henkilöauto lienee alakanttiin arvioitu määrä.
3) 25 matkustajaa keskimäärin per bussi/ratikka on sensijaan varmasti yläkanttiin. Ruuhka-ajan osuus koko vuorokaudesta on kuitenkin varsin pieni.
Jos busseja on päivässä 3000 ja ratikoita 400, niin ne kyllä sopisivat taatusti samaan yhdistettyyn bussi- ja ratikkakaistaan!
Nuo luvut autojen ja bussien määristä ovat viraston selvityksestä, ne on ymmärtääkseni laskettu. Helsingin busseissa on matkustajia ihan eri tavalla kuin muualla Suomessa. Kaupunkiliikenteessä autojen täyttöaste on paljon pidemmillä matkoilla. Melkein kaikissa on vain yksi matkustaja.
OS voisi tilastomiehenä laskea – tai pyytää jotainn avustajaansa – laskemaan – esim. Kaikukadun pysäkillä vuorokauden aikana aikatulun mukaan pysähtyvät ratikat. Siitäa kohtalaisen tarkan luvun.
Wikepedia kertoi nivelraitovaunussa olevan 49 istumpaikkkaa. Oletan seisomapaikkoja olevan saman verran, joten näillä ja oS:n eisttämillä luvuilla keskimäräinen käyttöaste on 25 %. Sama kuin viisipaikaikkaisesa autossa olisi 1,2 matkustajaa.
Tämä on vähän juupas eipäs keskustelua. – Mäkelänkadun risteyksestä kulku pitkin Sörnäisten Rantatietä Pitkällesilelalle teksi 200 m lisämatkaa eli vajaan minuutin fillaristille. Jos tarkotius on samalla ylläpitää kuntoa – samasta syystä kvelin tänään portaat 5. kerrokseen ylös SFY:n kokoukseen – tämä tuskin on kohtuuton kierros.
Aina kun katselen näitä havainnekuvia, tulee mieleeni rakastetttu Pjongjangin kaupunkin-
Unohdin lisätä, että aikoinani kuljin fillarilla kapungilla aika lailla, mm. kevätä ja syksyt 15 km matkan Hämeenkylästä yliopistolle. Silloin meitä polupyärällä kulkijoita ei ollut montaa. Mutta olin varisn tyytyväinen omiin reitteihini, kuten keskuspuisotn ja Hesperian puiston kautta keskustaan.
Nyt on vähenynyt, osaksi heikentyneen terveyden takia. Osaksi sen takia, että joutuu käydesäsän asioilla käymään, usein raskaiden kantamusten kanssa eri puolilla kaupunkia.
Osmohan tuossa yllä juuri sanoo, että luvut olisivat viraston selvittämät, joka lienee sama asia kuin laskettu. Olisi vaan hyvä nähdä jonkinlaista dokumentaatiota asiasta. Jos asiasta olisi mustaa valkoisella, se olisi helpompi uskoa.
Pete: Käy katsomassa esityslistaa.
Alkoi tämä bussiliikenteen määrä siinämäärin vaivaamaan, että otin oikein asiakseni itse laskea ne bussit. Katsoin Hsl:n pysäkkiaikataulusta, kuinka monta bussia pysähtyy Hämeentien pysäkillä. Valitsin pysäkin ”Haapaniemi” (2407) maaseudun suuntaan. Kyseisellä pysäkillä ma-pe vuorokauden aikana tarvittaessa pysähtyy yhteensä 797 bussia. Jos keskustan suuntaan menee sama määrä busseja, on siis bussimäärä yhteensä noin 1600.
Kun tarkastelee Osmon ja Otson esittämiä lukuja bussi- ja henkilöautomääristä Hämeentiellä, herää lähinnä kysymys: voiko Vihreiden esittämiin ”faktoihin” ylipäätään luottaa ollenkaan?
Kiireisin bussiliikennetunti pysäkillä 2407 on klo 16-17, jonka aikana pysäkin ohittaa 63 bussia. Siis keskimäärin noin yksi bussi minuutissa! Ja tämä hurja bussiliikennermääräkö ei mahtuisi ratikkakaistalle??
Hämeentiellä on busseille kahdet pysäkit, koska niitä on yhdelle pysäkille liian paljon. Sinun olisi pitänyt katsoa ne molemmat. Kannattaisiko tutustua raposttiin, niin näkisi tiedot yrittämättä arvailla niitä?
Ajatus, että sekä nämä bussit, 120 tunnissa, että ratikat pystyisivät käyttämään yhtä pysäkkiä jonoontumatta, edellyttäisi, että pysäkille saisi pysähtyö vain 20 sekuntia ja että jokin iohyme rytkittäisi bussit tasaisesti.
Eikö olekin ihmeellistä miten parilla pellinpalalla ja muutamalla purkillisella maalia voidaan saada aikaan?
Toden totta! My bad. Tutustuisin mielelläni raportteihin ja esityslistoihin jos tietäisin mistä ne löytyvät.
Tutustuisin mielelläni raportteihin ja esityslistoihin jos tietäisin mistä ne löytyvät.
KVG! http://www.hel.fi/www/ksv/fi/paatoksenteko/lautakunnan-paatosasiakirjat/esityslistat-ja-poytakirjat
Taatusti sopisivat. Keskimääräinen joukkoliikennematka Hämeentiellä hidastuisi ehkä joku 3-5 minuuttia, mutta mitäs se haittaa. Tärkeintä on, että autolla pääsee ”sujuvasti”, koska Sörnäisten rantatielle kiertäminen on niin kamalan vaivalloista.
Onkohan tämä nyt koko totuus? Kyllähän HSL kerää koko ajan tietoja matkustajamääristä, mutta silloin mitataan ns. liikennevälineeseen nousuja eli yksittäisellä liikennevälineellä tehtyjä yksittäisiä matkan pätkiä (eikä siis yksittäisen henkilön tekemää matkaa). Johonkin mittaukseen täytyy perustua ne tiedot, joissa kerrotaan tapahtuneet muutokset eri liikennevälineiden käytössä. Siksi Hämeentiellä esimerkiksi Kurvin ja Hakaniemen väliset liikennevälineeseen nousut täytyy olla tilastoituina.
Sitä paitsi HSL:n johdon bonukset perustuvat mm. matkustajamäärien kasvuun. Ei kai niitä nyt ihan hatusta vedetä.
HSL tutkii kuormitusta hyvin vanhanaikaisesti niin, että viikon ajan busdsissa matkustavat laskijat. Tiedetään kyllä, kuinka monta nousua on Kurvin pysäkiltä, mutta ei tiedetä, kuinka monta matkustajaa bussissa oli sitä ennen, jolloin ei ti3edetä, montako matkustajaa bussissa oli Hämeentien osuudella.
Kyllä HSL:n liikenteessä on ristisubvention piirteitä. Sitä loiventa se, että kukin kunta maksaa subvention omien kuntalaistensa osalta, esimerkiksi Helsinki maksaa Östersundomin erittäin tappiollisen liikenteen.
Tuolla menetelmällä saadaan laskettua myös ne, jotka matkustavan kuukausilipulla eivätkä vilauta sitä laitteelle. Miten matkustajista saadaan tietoa, jos lippua ei ”leimata”?
Alunperin näyttälippukin piti leimata, mutta siitä luovuttiin, kun tietoa ei saanut käyttää hyväksi reittisuunnittelussa.
Matkakorttitapahtumia ei saa seurata yksittäisten korttien osalta, mutta nousumäärät busseihin pysäkkikohtaisesti ovat tallennettavaa tietoa, johon matkustajamäärätiedot perustuvat. Harvoin tehtävät lippulajitutkimukset tehdään mukana matkustaen, ja niissä kysytään myös poistumispysäkki. Näin saadaan kohdistettua matkustettujen kilometrien määrä kunnittain kokonaisuutena, mutta linjakohtaisten kuormitusprofiilien tuottamiseen tämä on kovin epätarkka menetelmä. Hämeentien bussimatkustajien määrä kokonaisuutena taas voidaan varsin luotettavasti estimoida (2 * nousut Rautatientori, Kaisaniemi, Hakaniemen tori ja Haapaniemi) lukuunottamatta linjoja 65A ja 66A.
Avorahastusta käyttävissä kulkuneuvoissa laskenta tehdään automaattisilla laskentalaitteilla. Junissa, raitiovaunuissa ja runkobussilinjoilla on vaunujen ovilla infrapunakennolaskimet, jolloin myös poistujat saadaan laskettua tarkasti. Metrossa laskentakennot ovat liukuportaissa, mistä ei suoraan selviä mihin metrojunaan asiakas on menossa, mutta kokonaismäärät asemittain ovat luotettavia.
Ja kun seuraavaksi joku kysyy, miksei kaikissa busseissa ole automaattisia laskentalaitteita, niin hyöty/kustannus ei ole riittävä 1300 bussin varustamiseen laitteistolla.
Joo näiden lipputietojen salaaminen on aivan keskeistä Suomen turvallisuuden kannalta.
Voisiko poliitikot nyt viimein tehdä jotain näille älyttömille tietosuojasäädöksille. Hysteeristä Orwellin pelkoa. NSA kuitenkin halutessaan kuuntelee kaikki puhelumme ja lukee viestimme. Ja minun puolestani myös Suomen viranomaiset saavat kuunnella/lukea kaiken viestiliikenteeni. 99%:lla suomalaisista elämä on niin tylsää, että ei vois viranomaisia vähempää kiinnostaa.
Siis oikeasti, yksityishenkilöitä ajatellen kenellä muulla kuin rikollisilla on jotain salattavaa? Yritykset on sitten eri asia.
Jaa. En kyllä julkisia käyttäessäni leimannut koskaan eikä moni muukaan matkustaja. Ja tämä silloin kun matkakortti oli uusi asia.
Voisivatko poliitikot nyt viimeinkin ottaa tieto- ja yksityisyydensuojat tosissaan? Kaikenmaailman vähämieliset selittävät vaahto suupielessä tai ketunhäntä kainalossa, miten yksityisyys ei ole perusoikeus ja miten kaikenmaailman organisaatioiden ja niiden työntekijöidensä tulisi saada lukea kaikkea viestintää ja yksityisiäö tietoja ilman mitään pätevää syytä.
Vesa, mitkä ovat vessa- ja makuuhuonekamerasi osoitteet?
Pariisin ja muiden jo tapahtuneiden, ja tulossa olevien (myös Suomessa) terroristi-iskujen torjumiseksi ja niiden vähämielisten toteuttajien pelistä poisottamiseksi viestiliikenteen seurantaoikeuksia on pakko laajentaa. Ja pliis mahdollisimman nopeasti. Rehellisillä ihmisillä ei ole mitään pelättävää.
Eli minun ja kaikkien muiden viestit ovat käytettävissä jos yksikin terrori-isku tai muu vakava rikos sillä estetään. Aika monella perusoikeusfundamentalistilla on prioriteetit vinksallaan tai sitten jotain erikoista salattavaa.
Ja mitä yksityisyyttä Ano siellä sinun makkarissasi on? Naapurisi kuulee haluamattaankin kaiken seinän läpi.
En tiedä, mitä OS tarkoittaa. mutta ilmesisri tarkoitta ns. akksoipysäkkiä. Esim. lapinrinne. Se on ykis pysöäkki(pari), mutta jaettu kahteen erilliseen peräkkäisene pysäkkiin. Toiset bussit pysähtyvät ensimäiselle ja toiset toiselle.
Ruuhka-aikan pysäkkiparin kautta kulkee 120 bussia, eli yksi 30 sekunnissa. Länsiväylällä kahden peräkkäisen bussin välimatka on periaatteessa n. 500 metriä, keskimäärin.
Haapaniemessä on kaksi landen suuntaan menevää pysäkkiä 2405 ja 2407, joille bussit on jaettu kulkusuunnan mukaan (ainakin periaatteessa).
Ranskan tiedustelupalvelulla oli käytössään salakuunteluoikeudet jo ennen Pariisin iskua. Auttoiko? NSA on puolestaan saanut torjuttua omalla monen miljardin urkintaohjelmallaan yhden taksikuskin, joka oli lahjoittanut al-Shabaabille 8000 taalaa.
Jos sinulla ei ole oikeasti mitään salattavaa, laita tänne tiedot pankkitunnuksestastasi, luottokorttinumerostasi, lastesi nimistä, iästä ja koulusta. Anna myös puhelinnumerot ja kotiosoitteesi, sillä eihän siitä haittaa ole sinulle, eihän?
Mikäli Soininvaara ei halua näitä julkaista, niin hän voinee julkaista viestin sensuroituna.
En minäkään sitä koskaan leimannut. Mutta muistan kyllä, että ohje oli, että leimata pitää. Perään todettiin, ettei siitä voi tarkastusmaksuakaan antaa, jos jättää leimaamatta mutta kausilippu on voimassa. En viitsinyt vaivautua, eikä moni muukaan.
Minä ainakin lähden siitä olettamasta, että NSA ja GCHQ (ja jokunen muu) kerää kaikki ne viestit jo nyt. Ilman, että se estää yhtään terrori-iskua.
Useita iskuja on tänä syksynäkin estetty. Ja useita terroristeja on likvidoitu.
Suomen viranomaisilla on jo kaikki mainitsemasi tiedot myös sinusta. Myös pankkitietosi he saavat, esim. verottaja perustellusta syystä. Ja näin pitääkin olla. Suosittelen elämään rehellisesti ja lainkuuliaisesti.
Mitä sinun viestiliikenteessäsi on sellaista, joka ei kestä viranomaisvalvontaa?
Lukemalla sinun sähköpostejasi?
Minulta puuttuu se sinulta löytyvä lapsenusko viranomaisten rehellisyyteen, vastuullisuuteen ja lahjomattomuuteen. Tälläkin palstalla on joskus kommentoitu sitä, miten poliisi vuotaa tietoja roskalehdille ilman, että sillä olisi mitään seurauksia.
Noilla muissa maissa jo toteutetuilla laajennetuilla oikeuksilla ei ole estetty yhtään ainoata iskua. No, ehkä sen, johon FBI itse toimitti pommin, koska tekijät olivat niin kädettömiä, etteivät itse olisi muuten sitä onnistuneet hankkimaan. Koska tosin FBI myös käytännössä itse suunnitteli koko iskun, ei siihenkään olisi valvontaa tarvittu.
Muita iskuja ei ole saatu estettyä tuolla valvonnalla. Tai ainakaan mitään näyttöä ei olla koskaan esitetty. Sen sijaan pehmeitä sen hyödyllisyydestä on puhuttu paljon ja moneen otteeseen. Joka kerran kun niitä höyryäviä kasoja on tongittu, näyttö on jäänyt löytymättä ja pikemminkin tiedon on havaittu saadun jollain muulla tavalla.
Vesa nyt unohtaa, että jos on epäilys ja siitä jotain näyttöä, voidaan mennä ilman massavalvontaa ihan perinteisesti hankkimaan luvat henkilön tarkkailua varten normaalin rikostutkinnan mukaisesti. Ei sen niin vaikeata pitäisi olla. SuPo voinee sitten tarvittaessa tehdä tarkennettua valvontaa, mutta senkin olisi syytä olla lupien takana ja tarkoin kohdennettua.
Pikemminkin näyttäisi Ranskan, Bostonin ja muiden iskujen osalta olevan niin, etteivät poliisi- ja tiedusteluorganisaatiot massakyttäyskiimassaan vaivaudu tekemään yhtään mitään niillä (luotettavillakaan) tiedoilla, joita heille tulee. Eli siis on jo löydetty neuloja, mutta ne jätetään huomiotta, koska on niin kova kiire tonkia heinäsuopaa. Jos kerran tiedoilla ei tehdä mitään, miksi ihmeessä tämmöisten viranomaisten pitäisi saada massavalvoa?
Kun toiminnalla jo muutenkin rikotaan perusoikeuksia, niin sen asiallisuutta pitäisi punnita myös silloin, kun siitä osoitetaan olevan kiistatonta hyötyä. On täysin okei, että vapaus maksaa. Turvallisuus ei mene sen edelle. Mutta kun mitään hyötyä ei olla osoitettu, sitä on vaikeata puolustaa ja se on erityisen vaikeata, jos edes olemassaoleviakaan tietoja ei käytetä. Valvontaa valvonnan vuoksi? Sehän ei suinkaan ole totalitaristista.
Vesa näyttäisi olevan ns. hyödyllinen hölmö, joka ei asiaa tunne kuin korkeintaan pintapuolisesti ja jolle yksityisyyden (tai muidenkaan ihmisoikeuksien) todellinen luonne ei ole vielä paljastunut. Veikkaanpa, että mieli muuttuu, jos hänen yksityisiä tietojaan alkaa julkisuuteen vuotaa tai jos viranomainen alkaakin tietää vähän liikaa. Tai ehkäpä ei: kaikki eivät vain aina tajua.
Toki jos hän on itse sitä mieltä, että häntä valvomalla estetään hirmutekoja, on tietysti vaikeata olla asiasta eri mieltä. Tällöin toki voisi olla parempi jättää se välikäsi pois ja herra voisi ihan suosiolla itse kirjautua suljettuun laitokseen.
Demokraattisissa oikeusvaltioissa todistustaakka menee toisin päin. Ilman yksityisyyttä ei ole vapautta.
Ja voimme muutenkin miettiä vastausta tähän kysymykseen sen jälkeen, kun olemme nähneet kaikki sinun yksityisasiasi – myös ne, joita et halua muille näyttää. Sinuahan tämä paljastelu ei haitannut.
Ai yhtään iskua ei ole estetty. Taidat olla hölmö. Tässä muutama linkki uutisiin Euroopasta ja muualta maailmasta.
http://yle.fi/uutiset/ruotsissa_estetty_kaksi_islamistien_terrori-iskua/7448562
http://www.kaleva.fi/uutiset/ulkomaat/usa-valvontaohjelmien-avulla-estetty-terrori-iskuja/633553/
http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/art-1447728108856.html
http://yle.fi/uutiset/ranskan_paaministeri_korjaa_puheitaan_terrori-iskuista/7948684
http://www.hs.fi/ulkomaat/a1366608678352
https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_unsuccessful_terrorist_plots_in_the_United_States_post-9/11
Uutisia löytyy vaikka kuinka paljon. Ja aivan varmasti kaikkia tapauksia ei tutkinnallisista syistä uutisoida. Lue enemmän, luulet vähemmän.
Signaalitiedustelu on nykyään aivan keskeisessä roolissa rikosten tutkintaa ja ehkäisyä, myös Suomessa. Meillä Suomessa tätä hankaloittaa esim. prepaid-liittymät kun niiden haltijoita ei rekisteröidä. Ruotsissakin armeijalla on valtuudet nettiliikenteen valvontaan. Suomessa poliisin valtuudet ovat Euroopan surkeimmasta päästä.
Suomessa viranomaisiin voi luottaa, eikä rehellisillä ihmisillä pitäisi olla syytä vastustaa valvontaa. Valvonnalla ei tietenkään levitetä kenenkään yksityisyyttä loukkaavia tietoja, niin kuin lapsellisesti väität tai toivot.
Useimmat maahan tänä vuonna tulleet pakolaiset ovat hankkineet prepaidin, eli noin 30000 kpl. Supon mukaan Suomessa on ainakin 300 Isis-kytkennän omaavaa henkilöä, siis ennen tätä pakolaisryntäystä. Sanoisin, että ensimmäinen terrori-isku Suomessa on vain ajan kysymys jos emme onnistu ennalta ehkäisyssä. Todellisena vaarana on, että Isisin joutuessa ahtaalle Syyriassa ja Irakissa iskut Euroopassa lisääntyvät. Suomi on osa länsimaista koalitiota taistelussa Isisiä ja terrorismia vastaan. Siinä sodassa ei ole rintamalinjoja, vaan vihollinen on keskuudessamme. Eivätkö Pariisin, Lontoon, Madridin, Kööpenhaminan, Tukholman, New Yorkin esimerkit riitä?
”Ilman yksityisyyttä ei ole vapautta.” Eivätkö ihmiset vaikkapa Ruotsissa tai USA:ssa ole vapaita?
On vähän kornia keskustella tästä asiasta kaupunkisuunnittelu-otsakkeen alla. Toivottavasti Osmo avaisi asiasta oman keskustelun, tietoa hänellä varmasti entisenä ministerinä on.
Sammma här.
Potentiaalisia ongelmia tietenkin aina on, kuten ihan missä tahansa mitä sitten teemmekin – tai vaihtoehtoisesti jätämme tekemättä.
Vapaudesta kohkaaminen modernissa yhteiskunnassa joissa jokseenkin kaikki inhimillinen toiminta on moneen kertaan säädeltyä on lievästi sanoen absurdia.
Toinen on yksityisyysfundamentalisti, toinen turvallisuusfundamentalisti.
Järjestyneissä yhteiskunnissahan vapaus on loppuviimein aina pelkkä privilegio joka otetaan heti pois kun yleinen etu sitä vaatii – tai tuntuu vaativan.
Ken todella haluaa olla vapaa, juoskoon mettään – and never look back.
Pankki ja verottaja tietää kaiken mun taloudesta. Lääkäri kaiken mun terveydentilasta. Mun vanhat maikat tietää minkälaisii todistuksii meitsi on saanut. Voihan vietävä!
Modernissa yhteiskunnassa vapaaksi voinee tuntea lähinnä vain sellainen henkilö jolle työnteko nyt vaan sattuu olemaan ihana oikeus, kaunis märkä uni. S/he wouldn’t want it any other way.
Sen sijaan tällaisille kaiken vieroksujille modernissa elossaolemisen tavassa itsessään on aika vähän mitään kiiteltävää.
Kuvittelen, että saattaisin osata elää toisinkin. Mutta tämä meidän nykyinen yhteiskunnallinen todellisuus nyt vaan on järjestäytynyt tällä tavoin ja aika vähän yksi ihminen voi tehdä, että tilanne tästä – ainakaan hänen elinaikanaan – kovasti toisenlaiseen suuntaan muuttuisi.
Tietengään se ei muutu yhtään mihinkään jos joku ei ensin – ja luultavasti melko pitkäjänteisesti – edes yritä.
Omalta pieneltä osaltani suoritan jo eriasteista kulttuurihäirintää, mm. siten, että pyrin kuluttamaan niin vähän kuin mahdollista (kuitenkin siten, että oma elämä säilyy jatkossakin enemmän tai vähemmän mielenkiintoisena ja ennen kaikkea mielekkäänä).
Eipä moderni virkamies totisesti ole jättänyt montaakaan vaihtoehtoista elämisen muotoa…
Sinällään melko vastenmielistä ajatusmaailma jossa Jalmarin yksityisyys on lähtökohtaisesti tärkeämpi kuin – i dunno – vaikka niiden tuhansien tavisten oikeus elää joiden elon jotkut helposti höynäytettävät kuitenkin päättävät lyhyeen.
Ei, emme voi koskaan estää kaikkea pahaa tapahtumasta. Ja kyllä, tälläkin hetkellä länkkäri jossain mestauttaa hänen mielestä infidelejä tai muuten vaan kelvottomia yksilöitä jos sillä vaikka säästettäisiin joidenkin toisten yksilöiden henki.
Utilitarianism, baby!
Isoin ongelma big datan haalimisessa yleiseen turvallisuusaspektiin vedoten on juurikin siinä, että signal-to-noise ratio tulee väkisinkin vähän helevetin massiiviseksi – ja kalliiksi sikäli mikäli perkaaminen jätetään virkamiesten vastuulle.
Usein käykin niin ettei lopulta oikein kukaan osaa sanoa millä on käyttistä ja mikä on pelkkää ajanhukkaa.
Pitäisi antaa koneälyn raksuttaa ja löytää varoitusmerkkejä. AI kehittyy hurjaa vauhtia, mutta aika pässi se vieläkin näissä asioissa on. Luultavasti ihminen ei ole paras ohjelmoimaan – eli kertomaan koneelle – mihin asioihin kannattaa kiinnittää huomiota ja mitkä jättää huomiotta.
Sitä big dataa täytyy ensin olla tolkuttomia määriä ennen kuin on edes mahdollista ajatella, että olisimme saavuttaneet enemmän tai vähemmän reliaabelin korpuksen.
Eivät ihmiset lopultakaan ole loputtoman innovatiivisia vaan päin vastoin suurin osa meistä on ihan rehellisiä pässejä jotka just ja just osaa netistä ladata Anarkistin Keittokirjan, ostaa apteekista oikeata tavarata ja sitten vielä jollain tarkkuudella kokatakin.
Voisiko sellainen näkökulma kenties olla perusteltu, että tälle nimenomaiselle viranomaistaholle annettaisiin oikeus seurata yksittäistenkin matkakorttien tietoja sillä perusteella, että niitä analysoimalla olisi mahdollista saada aikaiseksi parempaa – ihan kaikki kansalaisia hyödyttävää – joukkoliikennettä, vaikka siinä Jalmarin ”vapautta” joudutaankin vähän loukkaamaan?
Ei sillä etteikö softainsinööri osaisi suunnitella sellaisen kortin josta saa ulos sille kumuloitunutta tietoa ilman, että kyseisen tiedon hyväksikäyttäjille tarvitsisi antaa ko. kortin omistajasta minkäänlaista identifikaatiota (paitsi ao. tiedoista aina jollain tarkkuudella pääteltävissä olevaa asuinaluetta sekä mahdollista työ- tai opiskelupaikkaa).
Vapaus on kovin suhteellista ja vapaata yhteiskuntaa ei ole missään eikä näillä näkymin koskaan tulekaan.
Jos mennään konkretiaan, niin antaisin yleisenä sääntönä viranomaisille oikeuden kaiken viestiliikenteen valvontaan. Hienosäädöllä tehtäisiin harvoja rajauksia. Sitten viranomainen ainakin aluksi kohdistaisi resurssinsa suurimman uhan kohteisiin. Tällä tavoin big data ei olisi niin big.
Korjatkaa jos olen väärässä mutta nykyään poliisilla kai pitää olla perusteltu syy ja jotain näyttöä vakavasta rikollisuudesta tai sen uhasta jotta kuuntelulupa heltiää.
Tästä nyt joku taas pillastuu, mutta yhtenä esimerkkinä kaikki pre paid -liittymät seurantaan/kuunteluun.
Tässä viimeksi sattuneessa jenkkiläisessä riehumisessa – San Bernardinossa, Kaliforniassa – tiedusteluväki oli onnistunut poimimaan ennen murheellista tekoa kirjeenvaihtoa jota voidaan pitää ekstremistisenä tai ainakin ekstremistisesti virittyneenä.
Se, että kaverin himassa on särjetty kompuutterit tuusan nuuskaksi viittaa aika vahvasti siihen, että mistään hetken provosoitumisesta ei ole – taaskaan – ollut kyse vaan ihan ajatuksen kanssa ollaan oltu liikenteessä.
Vaimonhakureissut – vaikka oltaisiinkin ihan vilpittömällä asialla – Saudi-Arabiaan ja Pakistaniin mikäli kaverin tiedetty viestitelleen ekstremistiseen ajatteluun suuntautuvien henkilöiden kanssa luulisi olevan nykyisessä amerikkalaisessa vahvasti islamofobisessa ilmapiirissä niin itsestään selvä red flag, että tällainen kaveri kannattaisi ilman muuta ottaa jututettavaksi vaikka se jotain aina tietysti maksaakin.
Joskus paketin solmut voi alkaa aueta kun joku joka vaikuttaa oikeasti kiinnostuneelta hyvin yksinkertaisesti ja suoraan kysee, et onks kaikki jees? Mites duunis? Vittuilleeko siellä jotkut kollegat rättipäistä, tai pilkkaa islamia, ja jos niin miltä se tuntuu? Entä miten suvun ja perheen kanssa noin yleensä ottaen menee? Entäs noi mimmikuviot? Mitä mieltä yleensäkin ottaen olet siitä, että Amerikka tuntuu pommittavan kaiken maailman lennokeilla sun uskonveljiäsi siellä sun täällä? Minkälainen sun oma amerikkalainen unelma on? Oot syntynyt ja kasvanut täällä, miten sä itse arvioisit missä määrin identifioidut amerikkalaiseksi? Onks ehkä jotain muuta mistä haluisit puhuu? Ei oo esim. mitään rahahuolii, tuut taloudellisesti toimeen ok? Nimittäin jeesii saa kyllä ja kannattaakin pyytää. Just ask, ok?
Toki pitää sit kans olla valmiudet antaa sitä jeesii kun jeesata lupaa.
Vaikea nähdä, että tällaisetkaan kaverit olisivat mihinkään kovinkaan nopeasti häviämässä jotka osaavat kyllä halutessaan pitää pokan duunipaikalla – ja tarvittaessa missä tahansa muuallakin – vaikka mieli kuohuisi miten.
Mutta väitän, että joku helposti lähestyttävä ja hyväksi ihmistuntijaksi tunnettu ammattilainen varmaan osaisi puolen tunnin rupattelun perusteella aika hyvin arvioida, että kannattaako kaveri laittaa tehostettuun seurantaan vai ei.
Ei siitä tietenkään mihinkään pääse, että aina joku slips through the cracks no matter what. C’est la vie.
Tämä uusin keissi on kyllä monella tapaa poikkeus ”normaaliin” höyrähtämiseen verrattuna kun kyseessä kumminkin hyvin koulutettu, hyvä tuloinen ja kaikin tavoin hyvätapaisena pidetty tuore faija ja avioliittoonkin jo päässyt mies joka yhdessä myös varsin tuoreen vaimonsa kanssa kiikuttaa 6kk:n ikäisen lapsensa kylmän rauhallisesti sukulaisten hoteisiin päästäkseen vaimonsa kanssa kylille riehumaan perin surkein seurauksin.
Kotoa löytyi lisää arsenaalia sen verran mittavasti, että enemmänkin lienee olleen tarkoitus saada tuhoa aikaan. Niin hyvin eivät pommejaan kuitenkaan olleet saaneet kyhätyksi kasaan, että sisätilassa räjäyttäminen olisi onnistunut.
Jotenkin sellainen fiilis näistä vähän jää – Ranskassakin – että SWAT-äijät ja posiilit ylipäätään pyrkivät nyt siihen, että kohteet ensisijaisesti eliminoidaan. Ei tätä tietenkään ääneen lausuta eikä voi sanoakaan, mutta en yhtään ihmettelisi mikäli tällainen ”tahtotila” kuitenkin on olemassa.
Shoot first, ask questions later, kuvaa tätä aikaa aika hyvin.
Mitä isot edellä sitä pienet perässä.
Rauhannobelisti Obamahan teloitutti bin Ladenin ja ikään kuin varmistaakseen vielä dumppasi ruumiin mereen kuin kapisen koiran. Case closed. Lopputulosta en osaa paheksua, ainoastaan tapaa jolla se tehtiin.
Due process on oikeusvaltion perusta. Jos sitä ei ole, ollaan aikalailla samanlainen roistovaltio kuin ne joita vastaan yritetään demokratian nimissä tapella.
”Why do they hate us so much?” kysyy kirkasotsainen amerikkalainen.
Gee, I dunno Dick. Might it have something to do with the sheer extent of American military presence all over the fucking planet…?
https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_United_States_military_bases
Jos on sitä mieltä, että terrorismi loppuu maailmasta tappamalla niin sitten pitäisi varautua siihen, että kanssa tekee niin. Kill ’em all. Jos ei usko, niin kannattaisi mielummin kutsua kaikki pojat kotiin, pyydellä anteeksi kun anteeksipyydettävää on, ja katsoa osaisiko muu maailma pärjäillä sittengin omin nokkinensa…
Itselläni on aika kova luotto siihen, että suurin osa osaisi elellä ilman jatkuvaa ajatusta naapurin nitistämisestä. I know I could.
Toivottavasti hanke ei tule touteutumaan!! Olen ehdottomasti tätä vastaan. Suomessa on pyöräilykelejä verrattain erittäin vähän, eikä muutaman kuukauden takia missään nimessä kannata muuttaa ja heikentää Kallion pienemmillä kujilla asuvien oloja. Pyörätiet löytyy Sörnäisten rantatieltä ja saman suuntaisilta pikkukaduilta (mm Pengerkatu) mutta mikäli se tuntuu pyöräilijöille liian hankalalta siirtymiseltä niin sitten taitaa olla ohjaustangoissa (ja päässä) vikaa. Pyöräilen kesäisin + niin kauan kuin kelit sallii, enkä yksinkertaisesti ymmärrä tätä tarvetta. Asun Pengerkadulla ja koen tämän asunnon hintojen alenemisena varsinkin pienillä kaduilla mikäli autoliikenne ohjataan sinne. Tässä ammutaan itseään vaan nilkkaan. Mutta tärkeintähän on se, että pyöräilijät pääsevät helposti, nopeasti ja esteettömästi liikkumaan missä vain. Viis asukkaista.
Ja pieni lisäys: Kenen mielestä joukkoliikenteen sujuvuus on tässä se ongelma? Se, että aamulla klo 8-9 ja päivällä klo 16-18 syntyy liikennevaloihin ruuhkaa ei minun mielestäni ole tarpeeksi hyvä perustelu tällaiselle ratkaisulle. Helsinki ei ole mikään Istanbulin tai New Yorkin kaltainen metropoli, jossa liikenne ei sujuisi. Ei vaan ole. Soininvaaralle terveisiä, kai ne rahat voisi järkevämminkin tuhlata. Miten meni, noin niinku omasta mielestä?
Jos bussien ja ratikoiden kulku nopeutuu vain minuutilla, tästä tulee tuhannen tunnin aikasäästö vuorokaudessa joukkoliikenten käyttäjille. Miten tämä voi olla merkityksetöntä, mutta paljon pienempi ajanmenetys autoilijoille on merkittävä. Kertokaa, miksi autoilijoiden aika on arvokkaampaa.
No veikkaan että suomen väkiluku ei taida riittää Melbournen kaltaiseen jättiläiseen, eli varmasti aika paljon enemmän kuin täällä perähikiä Helsingissä. Joten, miksi tämä ratkaisu olisi ongelma? Niinkuin todettu ja pikkasen jos jaksaa ottaa asioista selvää, huomaa, että isoilla miljoonakaupungeissa tämä ratkaisu toimii.
En usko, että siinä pystyy kulkemaan 120 bussia tunnissa, koska pysäkeille ei mahdu.
Taidatkohan asua siinä lähelläkään Hämeentietä? Henkilöautojen siirtyminen ahtaille pikkukujille (pengerkadulla myös sokeitten asuntola HUOM!) tietää kaikkea muuta kuin sujuvuutta. Tässä uudistuksessa ei voiteta ajallisesti kuin muutamia minuutteja nykyiseen verrattuna.
Mallinnuksen mukaan autoilijoiden ei kannata ”oikaista” asuinkatujen kautta. Jos kuitenkin oikaisevat, siitä yhteydestä tehdään vähän hitaampi, koska ausinkatujen käyhttöä läpiajoon pyritään estämään yleensäkin.
Ei autoilijoiden aika ole tietenkään arvokkaampaa, eli tässä komppaan.
Sen sijaan ilmeisesti isoja liikenneinvestointeja perustellaan sillä, että matkustajien aikaa säästyy vaikkapa yksi minuutti per matkustaja. Ja vuodessa jossakin hankkeessa ”säästö” on vaikkapa miljoona tuntia. Tällä sitten perustellaan esim. 100 miljoonan investointia.
Tällainen investointilaskelma ontuu pahan kerran. Samalla periaatteella Salkkareiden lähettäminen pitää lopettaa, koska katsojat hukkaavat siihen 10 miljoonaa tuntia vuodessa.
Suurimmalla osalla ihmisistä on niin paljon lorvailuaikaa, ettei sille pidä laskea taloudellista arvoa. Liikenteessä säästynyt aika kun käytetään kuitenkin johonkin tyhjänpäiväiseen, vaikkapa someiluun.
Sinänsä olen Vesan kanssa samaa mieltä siitä, etä Salkkarien katsominen on yhtä tuskustuttavaa kuin ruuhkabussissa seisominnen, mutta me olemme Vesan kanssa vähmmistönä. Monet katsovat salkkareita vapaaehtoisesti.
Kukaan ei ole väittänyt ja tuskin edes ajattelee, että autoilijoiden aika olisi arvokkaampaa kuin muiden liikenteessä kulkijoiden.
Mutta jostain syystä nämä katusuunnitelmat perustellaan yleensä sillä, että pyöräilijöiden ajoaika nopeutuu ja vastaavasti autoilijoiden ajoaika hidastuu. Joten silloin ei mennä ainakaan enemmistön ehdoilla. Ja jalankulkijoiden matka-ajasta ei näytä olevan mitään väliä, koska sitä voi ihan vapaasti pidentää lisäämällä pakollisia vaihtoja liikennevälineestä toiseen, pidentämällä kävelymatkoja ja vähentämällä pysäkkejä.
Juuri nuo NSA:n pääjohtajan puheet ovat löysää tuubaa. Ne on tarkistettu kriittisen median toimesta.
Muista linkeistä ei sitten lainkaan löytynytkään mielipidettäsi tukevia argumentteja massavalvonnasta. Itseasiassa tietolähteistä ei mainittu yhtään mitään. ”Tiedustelutoiminta” on varsin eri asia kuin kaiken liikenteen massavalvonta. Nimenomaan perinteinen tiedustelutoiminta on paljon tehokkaampaa, tarkempaa ja kohdennetumpaa kuin massavalvonta, jossa surutta tuhlataan resursseja rikottaessa kaikkien perusoikeuksia. Lisäksi kun resurssit uppoavat massavalvontaan, painopiste siirtyy tarpeettomaan tiedonhankintaan estotoiminnan sijaan.
Katso peiliin.
Ja juuri tällä tavoin tehdään big datasta mahdollisimman big ilman minkäänlaisia kohdennuksia. Sen sijaan jos luvat joudutaan aivan normaalisti hakemaan perusoikeusharkintaa käyttäen, kohdentuvat resurssit oikein, yksityisyydensuoja säilyy ja pyritään käyttämään hyväksihavaittuja tehokkaampia, vaihtoehtoisia menetelmiä.
Aivan, mutta tähänhän ei päästä kaikkea viestiliikennettä tarkkailemalla vaan perinteisillä menetelmillä, usein kasvokkain. Tämä ei suinkaan skaalaudu tietoverkkoon. Suuressa osassa iskuista (ellei kaikissa) perheenjäsenet, naapurit, ystävät, esimiehet, jne. ovat etukäteen ilmoittaneet huolenaiheensa viranomaisille eikä tiedoilla ole tehty mitään, vaikka kuka tahansa ymmärtää ilmoituskynnyksen olevan korkea. Massavalvonta ei auta mitään ja on tarpeetonta, jos saatuja tietoja osataan hyödyntää. Jos niitä ei osata hyödyntää, tietomäärän kasvattaminen ei helpota asiaa.
Sitten on tietysti aina näitä, jotka eivät anna mitään merkkiä itsestään. Heihin ei massavalvontakaan pysty. Vaihtoehtojen väliin voi jäädä jotain, mutta se ei suinkaan riitä oikeuttamaan massavalvontaa.
Pankki ja verottaja minusta saavatkin tietää ”kaiken” taloudesta. Kummankaan ei silti tarvitse tai tulekaan tietää, mitä jäätelöä on ostettu vaan keskittyä taloudelliseen aspektiin. Raha ja verotus kuuluvat yhteiskuntasopimukseen ja niillä on yhteiskunnallisia vaikutuksia. Eteen tulevista epäilyttävistä asioista voi toki virkamieskin kilauttaa poliisille: Massavalvonta ei ole sama asia kuin epäilyn tutkiminen. Se ei ole ongelma.
Sen sijaan on ongelma, jos joku suoraan näkee, mitä kaupasta on ostettu. Tämän vuoksi käteinen on edelleenkin ihan hieno asia, ainakin kunnes pienet ostokset saadaan erillisen ”käteislainsäädännön” piiriin. Ei taida tapahtua ihan lähiaikoina yleisestä ilmapiiristä ja big datan kaupallisista mahdollisuuksista johtuen.
Lääkäri saa (tai hänen pitäisi saada) halutessaan tietää kaiken terveydentilasta, mutta siitä pitäisi myös jäädä tietokantaan jälki, haku pitäisi perustella, valvontaelimen tulisi valvoa noita kaikkia varmistaakseen siihen myös löytyvän pätevän syyn, ja potilaan pitäisi voida halutessaan tarkastella, ketkä tietoja ovat katselleet, mistä organisaatiosta ja minkä vuoksi, ja tarpeen tullen voida tehdä ilman syytä katselleen (ja nukkuneen valvontaelimen) elämä vaikeaksi ja erittäin kalliiksi.
Ei sen niin vaikeata tarvitse olla. Minua ihmetyttää suunnattomasti, miten yhtäkkiä mikään ei onnistu, jos joutuu vähän näkemään nimellistä vaivaa (tai ottamaan vastuuta). Eikö alalla juuri pitäisi olla epätavallisen päteviä ihmisiä, joita suuretkaan vaikeudet eivät estä tekemästä työtään, eikä mitään kädettömiä tumpeloita?
Se kieltämättä oudostuttaa. Selviytyjiä, venakkoja ja Pig Brotheliakin monet katsovat. Onneksi ovat enimmän naamalle väkisin työntämisen lopettaneet.
Luultavasti tarvitsemme molempia.
Valtaosassa – ellei kaikissa – keisseissä jengin käyttäytyminen kyllä todennetusti muuttuu.
Erakoiden käytöksen muutosta on vain hankala ulkopuolisten useinkaan havaita. Mutta jo erakoituminen itsessään on aika merkittävä red flag josta on ihan asiallista nostaa kissa pöydälle kun sellaiseen törmää.
Esim. tässä nyt puheessa olleessa tapauksessa kollega oli havainnut kaverin persoonan muuttuneen.
Myös paikallisen moskeijan dirika oli havainnut yhden hartaimmista seurakuntalaisistaan yht’äkkiä kadonneen kuin tuhka tuuleen.
Vois olla ihan hyvä periaate, että lammaspaimen ottaisi reippaasti puhelimen koiraan ja kysyy, et ootko nää kunnossa kun ei oo äijää näkyny.
”Sillä vaan kun jäbä kummiski käyny tääl meil joka päivä parikin kertaa rukoilemas, funtsin et varmaan pienen lapsen isänä on tietysti kaikenlaista, mut aattelin nyt kuitenkin soittaa ja kysyy jos vaikka olis jotain sattunut. Toivottavasti et nyt hirveästi pahastu.”
Häähän olis sit toki voinut huutaa kurkku suorana et loukkaat mun yksityisyyttä s-tana – ja lyödä varmuudeksi vielä luurin korvalle.
Minusta yksityisyyden jatkuvassa sinnikkäässä ja usein äänekkäässäkin vaateessa on vain jotain enemmän kuin vähän perverssiä tapauksissa joissa asianomainen faktisesti kuitenkin on osa normaalia yhteiskunnallista todellisuutta ja mitä ilmeisemmin sellaisessa myös haluaa jatkaa eloaan ja oloaan.
Ymmärtäisin vastustuksen jos kyse olisi erakosta – tai sellaiseksi haluavasta. Enkä pelkästään ymmärtäisi vaan myös hyväksyisin jos/kun joku kokee ettei pääse virkamiestä pakoon ei sitten millään.
Mutta elämä on valintoja.
Väitän, että kyllä metsään edelleenkin pääsee bunkkaamaan jos siihen suinkin haluja vaan on.
Kunhan virkamiehellä ei ole syytä epäillä, että erakko pitäisi alaikäistä jälkikasvuaan vastentahtoisesti skutsissa, tai laiminlöisi lakisääteistä oppivelvollisuutta, niin ei yhteiskunnalla ole mitään todellista insentiiviä lähettää posiilia hakemaan yhtä miestä takaisin sivistyksen pariin.
Kädet täynnä on töitä heillä muutenkin ilman, että pitäisi vielä alkaa lähteä hippejä pöpeliköstä metsästämään.
Mutta jos virkamiehen korviin alkaa kantautua sen suuntaista puhetta, että homma alkaa muistuttaa jonkinlaista kulttia ja että toiminnassa voi olla vähän radikaalimpia aivoituksia verrattuna keskiluokkaisten valkoisten hampunpolttajien 60-lukulaiseen polyamoriaan, niin sellaiset väitteet on jo ihan yleisen turvallisuuden nimissä syytä virkamiesten käydä paikan päällä toteamassa oikeiksi tai kateellisten panetteluksi.
Yksi mielestäni varsin realistinen tulevaisuuden näkymä – ja peruspessimistin mielestä luonnollisesti myös uhka – on sellainen, että peruskonservatiivisesta maailmankuvasta pykälän tai pari radikaalimmista ajatuksista inspiroituneita yhteisöjä alkaa nousta jatkossa vähän joka niemeen ja notkoon.
Kaupungistumisen sisällöllisesti rakentavin piirre on ollut ja tulee olemaan se, että se törmäyttää väkisinkin eri tavoin ajattelevia epäsäännöllisen säännöllisesti yhteen sillä seurauksella, että ääriajattelu tuppaa väkisinkin tasoittumaan.
Pienissä yhteisöissä ääriajattelu sen sijaan tuppaa kasvamaan, ja siitä on historiallisesti ollut aika huonoja kokemuksia.
Mutta se isoin ongelma kai tulevaisuudessakin on se, että eri lähteistä ja eri keinoin saatu tiedustelutieto ei kommunikoi kunnolla – tai välttämättä ollenkaan – toistensa kanssa.
Jenkeissäkin nousi 9/11 jälkeen kuin sieniä sateella kymmeniä ellei satoja uusia isoja ja pieniä organisaatioita joiden toimintakenttä limittyy ja lomittuu sellaiseksi tilkkutäkiksi ettei varmaan kenelläkään yksittäisellä henkilöllä ole selkeätä käsitystä siitä kuka mitäkin tekee – vai tekeekö yhtään mitään.
Puhumattakaan kuinka paljon päällekkäistä työtä eli resurssien hukkaamista tapahtuu koko ajan.
Ja kuinka paljon kerätään dataa sen tarkemmin sisällöllisiä seikkoja pohtimatta vain siksi, että heille maksetaan ”tiedosta”.
Jos rigidia dataa ei vaan kuulu tai ehkei edes ole olemassa – ainakaan heidän käyttämillään metodeilla – heillä kuitenkin edelleen säilyy taloudellinen insentiivi tuottaa prosessoitavaksi dataa enemmän tai vähemmän katkeamattomana nauhana.
Tällaisen ”tiedon” analysoinnin puolestaan hoitaa joku toinen firma – jossa ammattitaito voi olla ihan yhtä ohkaista tai olematonta kuin siinä joka tätä ”tietoa” on alunperin kerännyt.
Loppuviimein tavalliset amerikkalaiset veronmaksajat kuittaavat näiden myriadien organisaatioiden ”researchin”.
Eivät siksi, että järjestelmä on osoittautunut kustannustehokkaaksi vaan siksi koska heidän maksuvalmiutta ei kysytä.
Moni myös yksinkertaisesti olettaa, että näille biljoonille saadaan vastinetta koska eihän koko touhussa muuten olisi mitään järkeä? 🙂
Käteinen myös pitkälti mahdollistaa harmaan talouden – ja ylipäätään rikollisuuden – olemassaolon.
Lisäksi se nostaa kustannuksia kun käteistä pitää käsitellä, kuskata edes takas jne. Raha- ja kioskiryöstötkin jäisivät kokonaan historiaan jos siirtyisimme pois käteisen käytöstä.
Muistisairaiden määrän lisääntyessä – ja eläkeläisten ollessa yhä rikkaampia – myös unohdetut rahakätköt saattavat jo lähitulevaisuudessa muodostaa merkittävän riskin henkilökohtaisessa talouden hoidossa.
Nyt jo rikolliset näyttävät ainakin ajoittain komppaavan melko järjestelmällisestikin vanhusten koteja kuka milläkin verukkeella sisään päästen pikakäteistä etsiessään.
Lisää tähän vielä rikolliset ja puolirikolliset kaupustelijat joista taitavimmat saavat ihan itse ottaa vanhuksen rahapussista sen verran kuin kehtaavat.
Hyvässä lykyssä eivät vie ”liikaa” ja vanhus voi jopa saada rahan vastineeksi jonkun kuihtuneen kukkapuketin tai kaupasta juuri kähvelletyn ET-lehden.
Pahimmassa tapauksessa vanhukselta menee joka ainoa kortti tunnuslukuineen, tilit putsataan tyhjäksi ja kirsikkana kakussa lähtee vielä luottotiedotkin.
Käteisen käytöstä luopuminen on oikeastaan ongelma vain niille jotka pelkäävät etteivät osaa muutoin käyttää rahaa oikein. Osalle jengistä pelot ovat epäilemättä ihan aitoja.
Tämä ei kuitenkaan ole hyvä perustelu jatkaa käteisen käyttöä vaan nimenomaan argumentti sen puolesta, että ao. tyypit alkaisivat opetella paremmiksi rahankäyttäjiksi – vaikka sitten ammattilaisten avulla mikäli eivät siihen itse näytä kykenevän.
Ei ole mitään selittävää tekijää miksei terve eläkeläinen/vanhus oppisi käyttämään muovikorttia siinä missä kuka tahansa muukin.
Pankki ei tiedä mitä olet ostanut, mutta kauppiaasi tietää. Ellei sitten kauppasi ole myös pankkisi. 🙂
Ympäristön kannalta on mainio asia, että kauppias tietää mahdollisimman hyvin mikä menee kaupaksi ja mikä taas ei. Se on sitä paljon peräänkuulutettua arjen ekologiaa käytännön tasolla.
Näkisin, että loogisena ihmisenä sinun pitäisi vastustaa ainakin tulo- ja varallisuustietojen sekä omaisuustietojen julkistamista (kai muistit puolustaa Stubbin ajamaa rekisteröintivapautta?) vaikka vastentahtoisesti joutuisitkin sietämään epätietoisuutta siitä, että noudattaako vaitiolovelvollinen lääkärisi todella kaikissa tilanteissa vaikenemista…
Samoin sinun tulisi vastustaa vaikkapa rekisteriä joka kerää tietoa aseiden omistajista. Rekistereitä ylipäätään.
Vapaus on illuusio. Why is it so hard to accept for so many people?
I’d hate to break this to you, mutta lääkäri joka törmää mahdollisesti uransa hämmästyttävimpään tai koomisimpaan tapaukseen tai tapahtumaketjuun, tuskin pystyy tästä olemaan mainitsematta kenellekään.
Kännissä tahi selvinpäin.
Jos ei mainitse kenellekään muulle niin ainakin vaimolleen (joka taasen kertoo sen jollekulle toiselle, ja tätä ad infinitum, kunnes tarina tulee lopulta osaksi kulttuurista vitsiperintöä).
Vaitiolovelvollisuus tai ei, ihmiset ovat ihmisiä heikkouksineen kaikkineen. Always.
Sosiologit mielellään julistavat kuinka luottamus on se sosiaalinen liima joka pitää yhteiskunnan kasassa.
Todellisuudessa rehellisyys – ja toiseen luottaminen ennen kuin tämä on osoittautunut edes jollain tasolla luottamuksen arvoiseksi – on äärimmäisen harvinainen ilmiö.
Ihmisapina ei olisi täällä tänään kiistelemässä vapaudesta jos olisi suhtautunut kanssa-apinoihin muutoin kuin terveellä epäluulolla.
Pikemminkin voisimme väittää, että nimenomaan valehtelu on tuo mystinen sosiaalinen liima joka pitää yhteiskunnan pyörät pyörimässä.
Hitto, iso osa ihmiskunnasta saa elantonsa muille valehtelemisesta. 🙂
Jokainen joka myy jotain jossain vaiheessa kaupantekoa syyllistyy valheeseen – tai kuten korrektisti ilmaistaan totuuden kaunisteluun, tai kertomatta jättämiseen.
Sen verran mitä olemme vaivautuneet valehtelua ylipäätään tutkimaan, lopputulemana on ollut, että valehtelu on meille vähän kuin hengittämistä, tavallaan välttämätöntä, että sivistynyt yhteiselo ylipäätään olisi mahdollista.
Paitsi että valehtelemme koko ajan (myös itsellemme), olemme myös käsittämättömän huonoja havaitsemaan koska meille valehdellaan.
Mutta joo, mä lopetan nyt tähän kun menin lupaamaan etten kirjoittaisi enää romaaneja tänne… En suinkaan ole valehdellut, en vain ole vielä ennättänyt muuttaa käytöstäni. 😉
Dear Captain,
kirjoitustesi pituus saattaa poikkeavana käytöksenä herättää valvovien viranomaisten epäilykset. Joten ihan for your own sake yritä tiivistää sanomasi noin 1/10 niin saat samalla laajemman lukijajoukon.
Jepo. No, joululomalla pitänee aktivoitua sen verran, että raaputtelee ensimmäiset postaukset omaan blogiin ja saa sen ns. jump startattua.
Mun internets lyhentää tän ketjun nyt automaagisesti tähän ainokaiseen kommentointiinsi.
Näin kun tapahtuis muissakin ketjuissa niin pysyis varmasti keskustelu aisoissa. 🙂
Niinhän monet typerykset tuntuvat luulevan. Mitäpä syyttömyysolettamista ja muista hidasteista!
Aivan!
Ja näissä tapauksissa nämä ihmiset soittavat poliisille ja kertovat huolenaiheistaan! He saattavat itse hieman ottaa asiasta ensin selvää, mutta viranomainen on saanut asiasta tiedon reilusti etukäteen. Näin on käynyt säännönmukaisesti melkein terroriteossa kuin terroriteossa. Ongelma siis ei ole tiedon saaminen viranomaiselle, mitä ongelmaa massavalvonnalla ratkotaan. On ollut epäily ja syy tutkia, mikä mahdollistaa luvanvaraisten pakkokeinojen käytön eli massavalvontaa ei ole tarvittu. Siltikin teon annettu tapahtua eli viranomaiset eivät ole kyenneet toimimaan tiedon pohjalta. On täysin mahdollista, että nämä todelliset vihjetiedot on vain tiputettu massavalvonnan loputtomaan heinäsuopaan, jossa ne ovat hävinneet kohinaan. Tai sitten tieto ei vain ole kulkenut eteenpäin. Ehkäpä syy on se, että massavalvonnalla on menty korvaamaan muut viranomaisten kommunikaatiokanavat. En tiedä. Tiedämme kuitenkin näiden seikkojen perusteella, että ongelma ei ole tiedon saamisessa viranomaiselle vaan viranomaisten toimimisessa sen pohjalta. Tässä eivät massavalvonta ja rekisterit auta.
Siltikin, vaikkei tästä todisteita ole, myönnän tässä ja ylempänäkin mahdolliseksi, että joku voi kyetä toimimaan jälkiä jättämättä, mutta siihenkään ei massavalvonta pure, joten ihmettelen suunnattomasti, mikä on se ongelma, jota sillä yritetään ratkaista. Sekö, ettei meillä ole vielä poliisivaltiota?
Yksityisyydensuoja, kuten muutkaan ihmisoikeuskysymykset tai esimerkiksi vaalisalaisuus, ei saa olla kustannuskysymys. Orjuushan on käsittääkseni aina ollut varsin tuottoisaa ja kustannustehokasta.
Käteisen hyviä puolia on se, että se mahdollistaa pienten asioiden anonyymin oston eli siis sen, ettei kukaan saa tietää henkilökohtaisesta rahankäytöstä asioita, jotka eivät oikeastaan kenellekään muulle kuulu. Tämän saavuttamiseksi ei kuitenkaan tarvita suuriarvoisia rahanpesuseteleitä vaan siihen riittää pienet setelit. Pienten setelien hyvä puoli on myös siinä, että suurten rahamäärien piilottaminen ja siirtäminen salassa muuttuu erittäin vaikeaksi eli siis harmaa talous ja rikollisuus skaalautuvat tällöin heikosti.
Samat asiat voidaan enemmän tai vähemmän ekvivalentisti tuottaa myös pienten transaktioiden lisäsuojalla, jos fyysinen käteinen koetaan ongelmaksi, mutta ketään ei tämä vaihtoehto tuntunut kiinnostavan. Onko bloginlukijoissa kenties poliiseja? Tämähän nimittäin vertautuu täysin 6€ pizzojen kyttäämiseen, kun todellinen veronkierto on miljardiluokkaa ja tapahtuu suuremmassa mittakaavassa.
Katson olevani looginen ihminen, mutten suinkaan mihinkään absolutismiin hurahtanut, kuten a) tunnut ajattelevan ja b) tunnut itse olevan. Vain sosiopaatit puhuvat absoluutioista.
Käsittääkseni sivusin tätä asiaa jo ylempänä ja esitin täysin vastakkaisen kannan. Yrittänet toki viitata tähän, mutta yksinkertaisimmatkin ihmiset yleensä osaavat käsittää mittakaavaeroja, joten en nyt oikein ymmärrä, miksi ne nyt pitäisi tässä yhteydessä unohtaa.
Ihmisoikeudet ovat jo itsessään keskenään ristiriitaisia. Se ei kuitenkaan ole mikään syy olla tasapainottamatta ja edistämättä niitä kaikkia.
En suinkaan vastusta viranomaisrekisteriä aseiden omistustiedosta tai aseista itsestään. Jos aseiden omistajista aletaan kerätä enemmänkin tietoja niin vastustan toki sitä. Mielestäni aseiden omistuksen säätely on yhteiskunnallisesti mielekästä toimintaa ja tämän hallinnoimiseen tarvitaan luvat ja rekisteri. Se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö tälle rekisterille kuuluisi asettaa rajoja.
Minua ihmetyttää, miten monella ihmisellä täällä tuntuu olevan kovin varma mielipide siitä, mitä mieltä minun pitäisi eri asioista olla, käytännössä ilman minkäänlaista perustetta. Se, että tällaiset ihmiset ovat maksimaalisten rekisterien kannalla, huolettaa minua suunnattomasti.
Mitä enemmän rekistereitä kerätään eri tahojen toimesta, sitä enemmän niitä vastustan. Yhteiskunnassa rehottaa aivan järjetön määrä erilaisia henkilörekistereitä, joissa oleville tiedoille ei suoraan sanottuna ole mitään mielekästä käyttötarkoitusta. Se syö ikävällä tavalla myös niiden tarpeellisten rekisterien legitimiteettiä.
Tuo englanninkielisten kliseisten fraasien ripottelu saa sinut kuulostamaan idiootilta – yläasteikäiseltä sellaiselta. Kliseisten lentävien lauseiden ripottelu ei myöskään edistä asiaasi: Väitteet kuuluu perustella. Ongelma on siinä, että ihmisten alkaessa käyttäytyä kuin se olisi pelkkä harhainen uni, yhteiskunta muuttuu poliisivaltioksi.
Vapaudella on toki rajansa ja siihen kuuluu olennaisena osana vastuu, mutta on todella sairasta vetää rajaviivaa siten, ettei henkilökohtaisia salaisuuksia saisi olla olemassa. Tuo lainaus itseasiassa vetää sen vieläkin kauheammin.
Ongelma ei suinkaan ole siinä, jos tuollaista pääsee tapahtumaan siten, ettei yksityiskohtia tai tunnistettavia piirteitä mainita. Ongelma muodostuu, jos potilas voidaan tunnistaa edes arvaamalla. Ongelma on myös siinä, jos henkilötiedot sisältävää rekisteriä voi ilmeisesti kuka tahansa miltei rangaistuksetta lueskella. Koska olette viimeksi kuulleet, että taviksen henkilötietoja luvatta tutkinut olisi saanut minkäänlaista rangaistusta?
Minusta yksityisyyden voi periaatteessa kiteyttää kysymykseen: Kuuluuko tämä kyseisen henkilön asia tälle taholle? Erittäin usein vastaus on ”ei kuulu” ja tällöin ollaan paitsi yksityisyydensuojan piirissä, myös erittäin usein tilanteessa, jossa tieto pitää jättää keräämättä (tai laittamatta eteenpäin) ja jossa siihen pitää aktiivisesti systeemitasolla pyrkiä.
Minusta kaiken saamisen aktiivisen valvonnan ja tiedonkeruun piiriin haluaminen taas perversioista mitä vastenmielisin. Kun tähän vielä liittyy se, että tiedonkeräämisellä ja rekistereillä on erittäin paha taipumus paisua kuin pullataikina ihan vain ”varmuuden vuoksi” – puhumattakaan siitä jos löytyy pienintäkään mahdollisuutta ansaita sillä rahaa, kuten nyt big datan ollessa muotia sillä on, – lopputulemana on ihmisten yksityisyyden aktiivinen kaventaminen.
Kyse ei siis ole pelkästään viranomaisten rekistereistä – vaikka niilläkin on merkitystä etenkin, jos niitä avataan – vaan lukemattomien yksityisten tahojen rekistereistä. On täysin perverssiä, että yhteiskunnassa elämisen tulisi tarkoittaa jatkuvan valvonnan alaisena olemista milloin kenenkin toimesta.
Tämän vuoksi yksityisyyttä tulee vaalia ja vaatia äänekkäästi ja sinnikkäästi ja sen vuoksi sitä myös tehdään. Olet käsittänyt asian täysin väärin. Kyse ei ole mistään uuserakkoudesta vaan oikeuden yksityisyyteen säilyttämisestä. Ei kaikkia ihmisiä ole ennenkään jatkuvasti vahdattu ja valvottu ja silloin kun sitä on joku tehnyt, ei sitä ole hyvällä katsottu. Miksi se nyt pitäisi hyväksyä vain koska teknologia mahdollistaa sen helpommin? Tuolla argumentilla ydinpommien myötä niiden räjäyttäminen olisi pitänyt sallia kaikille, koska tämä teknologia mahdollisti ihmisten aiempaa tehokkaamman tappamisen (jonka aikaisemmin oli katsottu olevan paheksuttavaa).
Yhteiskunnallinen todellisuus on sitä, miksi se halutaan muodostaa. Se, ettei sääntely ole pysynyt tiedonkeruun ja valvonnan perässä, ei ole suinkaan ole mikään syy peruuttaa ihmisoikeutta yksityisyyteen vaan päinvastoin tuo oikeus tulee palauttaa tosiasialliseksi ja laittaa sitä rikkovat toimijat kuriin.
On todella perverssiä ajatella, että pelkästään elämällä yhteiskunnassa ihminen jotenkin automaattisesti luovuttaisi oikeutensa pois sen vuoksi, että jotkut tahot haluavat häntä alati valvoa ja toiset tekevät noilla tiedoilla itselleen rahaa. Yhteiskunnassa eläminen rajaa toki oikeuksia, mutta vain siltä osin kuin se on yhteiskunnallisesti oleellista, ja tuon rajauksen ainoana hyväksyttävänä perusteluna on tasapainottaminen toisten ihmisten ihmisoikeuksiin.
Minusta tuo lauseesi loppu ”sellaisessa myös haluaa jatkaa eloaan ja oloaan” on tässä asiayhteydessä harvinaisen ihmisoikeusvastainen – suorastaan fasistinen.
Eli käteinen ei tässä olekaan se perimmäinen ongelma. Ratkaisua siis kannattaisi lähteä hakemaan joltain muulta suunnalta. Kaikki ei sovellu kaikkeen ja kaikelle, ei kaikkea sen vuoksi tarvitse kieltää.
Tett elämästäsi vaikeata. Et voi käyttää face-bookisa, google-hakuja, pankkikortteja, bonuskortteja, Ilta-Sanomien nettisivuja, navigointipalveluja etka juuri mitään muutakaan.
Hyvää keskustelua. Koska olen luvannut etten enää kirjoittaisi pitkiä kommentteja Oden blogiin, jatkan tästä aiheesta omassa blogissani jossa voin pyrkiä mahdollisimman perusteelliseen aiheen käsittelyyn. Oden palsta ei tällaiseen tuumailuun kauhea hyvin taivu eikä varmaan liene tarkoituskaan.
Minua ei olekaan pitkään aikaan haukuttu natsiksi. 🙂 Tulen kyllä kirjoittamaan niin parisuhdeproblematiikaasta kuin herr Hitlerin nuoruudestakin.
En siksi että tuntisin fasismin aatemaailman omakseni vaan siksi, että kaikesta on syytä puhua. Ja koska vain harva asia – jos mikään – on mustavalkoista mikäli mihinkään koskaan haluaa yhtään syvällisemmin tutustua.
Tuntuu, että hra/rva anonyymi kuvaa maailmaa sellaisena kuin hän haluaisi sen olevan ja vastaavasti allekirjoittanut paljon lakonisemmin sellaisena jona se tyypillisemmin näyttäytyy.
Aika: tba
Paikka: http://www.kekkoslovakia.com
Kaikki ovat tervetulleita ja lupaan pühästi etten syynää kommentoijien taustoja kovinkaan tarkkaan. 🙂
Ehkäpä. Toisaalta vastustaminen ei ole aina sama asia kuin kaiken käyttämättä jättäminen. Joskus se on vain käytön ja tunnistetiedon antamisen rajoittamista (pakotettuun minimimäärään). Joskus se on käyttöehtojen rikkomista. Jos tuo palveluntuottajaa oikeasti kiinnostaisi, hehän voisivat profiilin halutessaan poistaa. Se, että kovin harvoja tuntuu kiinnostavan, tarkoittaa vain, ettei kerätyille tiedoille ole mitään todellista tarvetta ja ettei tiukallakaan sääntelyllä rikottaisi palvelun toiminnallisuutta tai käytettävyyttä.
Lähinnä ihmetyttää, miten ihmisten yksityisyydensuojan ja seurannan on annettu valua pitkälti sääntelyn ulkopuolelle ja miten niin monien mielestä on hyvä asia, että monet epämääräiset tahot tietävät kustakin enemmän kuin hän itse.
Ja sitten valtakunnanpoliitikot jopa vinoilevat, jos rohkenee olla sitä mieltä, että perusoikeuksia tulisi kunnioittaa ja yksityisyydensuojaan kuuluvan tiedon hankintaa ja tallennusta säädellä enemmän.