Siuntion junaliikenne pelastui

Siun­tion juna­lii­ken­ne pelas­tui juu­ri sil­lä kaa­val­la, jota täl­lä blo­gil­la esi­tin. HSL ostaa lii­ken­teen ja Siun­tion kun­ta mak­saa kus­tan­nuk­set sii­tä, että juna jat­kaa Kirk­ko­num­mel­ta Siun­tioon. Aika hal­val­la meni. Kus­tan­nuk­set vuo­des­sa 200 000 — 300 000 euroa.

 

35 vastausta artikkeliin “Siuntion junaliikenne pelastui”

  1. Alla lin­kat­tu­jen jut­tu­jen mukaan kysees­sä on aie­so­pi­mus, joten lopul­lis­ta sopi­mus­ta on syy­tä odo­tel­la. Sopi­mus syn­ty­nee vain vuo­den 2017 lop­puun asti, joten sen jäl­keen ollaan taas epä­var­muu­des­sa. Toi­vot­ta­vas­ti jat­kos­ta ilmoi­te­taan pit­käh­köl­lä varoitusajalla.

    Joka tapauk­ses­sa on huo­no, että luot­ta­mus val­tion lupauk­siin otti jäl­leen yhden kolauk­sen. Kovin moni ei nyt muut­ta­ne Siun­tioon junan varaan, joten junayh­tey­den kysyn­tä voi jää­dä hei­kom­mak­si ver­rat­tu­na tilan­tee­seen, jos­sa yhtey­den jat­ku­mi­nen oli­si varmempaa.

    http://yle.fi/uutiset/y‑junan_korvaava_junaliikenne_tulee_siuntiolle_kalliiksi/8462089

    http://www.hs.fi/ilta/17112015/a1447739495622

  2. Siun­tion lii­ken­ne siis pelas­tui, mut­ta Inkoon ei, ja myös lähi­ju­nayh­teys Kar­jaal­le lop­pui. Lisäk­si HSL jat­kaa ran­ta­ra­dan lähi­lii­ken­teen alas­ajoa aiko­mal­la lopet­taa junien pysäh­ty­mi­sen Espoon Man­kin ja Kirk­ko­num­men Luo­man sei­sak­keil­la ensi maaliskuussa. 

    Samaan aikaan ollaan kui­ten­kin taas val­mii­ta kai­va­maan jos­tain rahas­tos­ta mil­jar­di­tol­kul­la val­tion rahaa kan­nat­ta­mat­to­mak­si todet­tua Pisa­ra­ra­taa var­ten. Raha­pu­la on suh­teel­li­nen käsite.

    1. Luo­man sei­sak­keel­ta tulee junaan kes­ki­mää­rin 0,7 mat­kus­ta­jaa. Tämän takia 132 ton­nia pai­na­van junan pysäyt­tä­mi­nen on luon­non­va­ro­jen haas­kaus­ta. Se vie säh­köä liki 20 kWh. Jos sei­sak­keen lähis­töl­le ei kaa­voi­te­ta mitään, ei voi vaa­tia junaakaan.
      Kar­jaal­ta tulee pika­ju­na, jon­ka yhtey­det par­ta­ne­vat ja nopeu­tu­vat. Inkoos­sa kan­sa on jo äänes­tä­nyt jaloil­laa ja hylän­nyt junan. Inkoon kun­ta oli­si toki voi­nut ostaa lii­ken­teen niin kuin Siun­tio­kin, mut­ta kun mat­kus­ta­jia on ole­ma­ton mää­rä, ettei Inkoon kan­nat­ta­nut sii­tä mak­saa. Jos Inkoon ei kan­na­ta mak­saa, mik­si mui­den pitäisi?

  3. Kuin­ka pal­jon käyt­tä­jiä onkaan (Siun­tios­ta) nyt ja kuin­ka pal­jon tulevaisuudessa?

    1. Mitä enem­män Siun­tios­sa on käyt­tä­jiä, sitä vähem­män Siun­tion täy­tyy lii­ken­tees­tä mak­saa, kos­ka las­kus­ta vähen­ne­tään lip­pu­tu­lot. Tie­tys­ti jos­kus tulee het­ki, jol­loin Siun­tio halu­aa ostaa enem­män juna­vuo­ro­ja, mut­ta se on täy­sin Siun­tion sisäi­nen asia.

  4. Lähi­lii­ken­net­tä ja kaa­voi­tus­ta radan­var­sil­la pitäi­si kehit­tää, sen sijaan että sitä koko ajan aje­taan alas. Siun­tios­sa ei ole aut­ta­nut kaavoituskaan.

  5. Inkoon ase­man vie­res­sä ei asu juu­ri ketään. Tosia­sia on, että “jo” Kirk­ko­num­mel­le­kin muu­te­taan käy­tän­nös­sä pel­käs­tään hen­ki­lö­au­to­lii­ken­teen varaan. Kun pää­kau­pun­ki­seu­dul­la menee Hel­sin­gis­tä ulos­päin, jouk­ko­lii­ken­ne­lip­pu­jen hin­nat kohoa­vat jyr­käs­ti ja mah­dol­li­suu­det liik­kua jul­ki­sil­la lii­ken­ne­vä­li­neil­lä las­ke­vat vie­lä jyrkemmin.

  6. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Luo­man sei­sak­keel­ta tulee junaan kes­ki­mää­rin 0,7 mat­kus­ta­jaa. Tämän takia 132 ton­nia pai­na­van junan pysäyt­tä­mi­nen on luon­non­va­ro­jen haas­kaus­ta. Se vie säh­köä liki 20 kWh. Jos sei­sak­keen lähis­töl­le ei kaa­voi­te­ta mitään, ei voi vaa­tia junaakaan.
    Kar­jaal­ta tulee pika­ju­na, jon­ka yhtey­det par­ta­ne­vat ja nopeu­tu­vat. Inkoos­sa kan­sa on jo äänes­tä­nyt jaloil­laa ja hylän­nyt junan. Inkoon kun­ta oli­si toki voi­nut ostaa lii­ken­teen niin kuin Siun­tio­kin, mut­ta kun mat­kus­ta­jia on ole­ma­ton mää­rä, ettei Inkoon kan­nat­ta­nut sii­tä mak­saa. Jos Inkoon ei kan­na­ta mak­saa, mik­si mui­den pitäisi?

    Osmo-maa­il­mas­sa on kum­mal­lis­ta, että mui­den ei pidä mak­saa, mut­ta kui­ten­kin muut mak­sa­vat pk-seu­dun jouk­ko­lii­ken­ne­li­puis­ta arviol­ta puo­let. Mikä sii­nä on, että lip­pu ei voi mak­saa sen ver­ran mil­lä kate­taan kus­tan­nuk­set, ilman sub­ven­tio­ta. Ris­ti­sub­ven­tio­han on Osmon mie­les­tä toi­se­na auto­saa­ta­nan jäl­keeen, mik­si seu­tu­lii­ken­teen ja sisäi­sen lii­ken­teen sub­ven­tio ei oli­si ris­ti­su­ben­tio­ta, jol­la kate­taan kan­nat­ta­mat­to­mat ja mat­kus­ta­jat­to­mat vuorot? 

    Sitä pait­si suu­ren osan päi­väs­tä Hel­sin­gin bus­sit ja rai­tio­vau­nut sekä lähi­lii­ken­teen junat aja­vat lähes tyh­ji­nä tai tyh­ji­nä. Eikö se ole luon­non­va­ro­jen haas­kaa­mis­ta, että kym­me­nien ton­nien rai­to­vau­nua aje­taan tyhjänä?

    Vai oli­si­ko kui­ten­kin niin, että jouk­ko­lii­ken­ne pitäi­si lopet­taa kan­nat­ta­mat­to­ma­na vai onko se yhteis­kun­nal­li­nen pal­ve­lu, joka tuot­taa tap­pio­ta, mut­ta on sil­ti hyvä hoitaa?

    1. Jouk­ko­lii­ken­net­tä kan­nat­taa sub­ven­toid­sa, kos­ka muu­ten tiet ruuh­kau­tu­vat ja kaik­ki kär­si­vät. Olen kui­ten­kin kir­joit­ta­nut (mm. EVA-pamflet­ti) että tämä on vää­rää poli­tiik­kaa. Pitäi­si verot­taa ulkoi­sia hait­to­ja eikä sub­ven­toi­da sitä, että ei aiheu­ta ulkoi­sia ahit­to­ja. Sik­si kun­non ruuh­ka­mak­sut, mni9nkä jäl­keen jouk­ko­lii­ken­net­tä ei tar­vit­se subventoida.
      Ihan talous­tie­teel­li­ses­ti täs­tä on kyl­lä poik­kea, jon­ka talous­teo­ria on tun­nus­ta­nut jo 1800-luvul­la. Juna­lii­ken­tees­sä muut­tu­vat kus­tan­nuk­set oat niin pie­niä, ettei ole jär­keä hin­noi­tel­la junia tyh­jik­si, vaan suo­rit­taa rahoi­tus muu­ten kuin lipun hin­noil­la (vrt. kän­nyk­kä­las­ku­tus, joka ei perus­tu käyt­töön vaan kuukausimaksuihin)

  7. Lähi­lii­ken­teen alas­ajo:
    Lähi­lii­ken­net­tä ja kaa­voi­tus­ta radan­var­sil­la pitäi­si kehit­tää, sen sijaan että sitä koko ajan aje­taan alas. Siun­tios­sa ei ole aut­ta­nut kaavoituskaan.

    Siun­tion ongel­ma on että siel­lä ei ole juu­ri lain­kaan teol­li­suut­ta tai mui­ta isom­pia työ­paik­ko­ja mikä sai­si ihmi­siä muut­ta­maan sin­ne, kaik­ki jää Hel­sin­gin junayh­tey­den varaan, ja kun­ta on niin kau­ka­na muutenkin.
    Muis­tan että 1980-luvul­la Nokian Kaa­pe­li­teh­das joka osit­tain on Siun­tion puo­lel­la, työl­lis­ti siun­tio­lai­sia aika pal­jon­kin, niin että sin­ne ajoi ihan työ­läi­bus­si­vuo­ro­ja­kin, mut­ta ajaa­ko enää? 

    Siun­tiol­le on tar­jot­tu kun­ta­lii­tos­ta mil­loin Loh­jan, mil­loin Inkoon, Raa­se­po­rin ja Kirk­ko­num­men kans­sa mut­ta on halu­nut pysyä itse­näi­se­nä. Mut­ta ehkä tämä kysy­mys : eli mitä Siun­tioon jää jos juna läh­teem, pis­tää vauh­tia taas liitoshaluille.

  8. Nykyi­nen lii­ken­ne­mi­nis­te­ri on nai­nen pai­kal­laan. Kus­tan­nuk­sia pitäi­si ohja­ta yhä enem­män sin­ne, ket­kä nii­tä aiheut­ta­vat­kin. Nyt­hän lii­ken­ne­mi­nis­te­ri ehdot­taa HSL:n mono­po­lin romut­ta­mis­ta pk-seu­dul­la. Hyvä!

  9. tuen mak­sa­ja: Osmo-maa­il­mas­sa on kum­mal­lis­ta, että mui­den ei pidä mak­saa, mut­ta kui­ten­kin muut mak­sa­vat pk-seu­dun jouk­ko­lii­ken­ne­li­puis­ta arviol­ta puo­let. Mikä sii­nä on, että lip­pu ei voi mak­saa sen ver­ran mil­lä kate­taan kus­tan­nuk­set, ilman sub­ven­tio­ta. Ris­ti­sub­ven­tio­han on Osmon mie­les­tä toi­se­na auto­saa­ta­nan jäl­keeen, mik­si seu­tu­lii­ken­teen ja sisäi­sen lii­ken­teen sub­ven­tio ei oli­si ris­ti­su­ben­tio­ta, jol­la kate­taan kan­nat­ta­mat­to­mat ja mat­kus­ta­jat­to­mat vuorot? 

    Sitä pait­si suu­ren osan päi­väs­tä Hel­sin­gin bus­sit ja rai­tio­vau­nut sekä lähi­lii­ken­teen junat aja­vat lähes tyh­ji­nä tai tyh­ji­nä. Eikö se ole luon­non­va­ro­jen haas­kaa­mis­ta, että kym­me­nien ton­nien rai­to­vau­nua aje­taan tyhjänä?

    Vai oli­si­ko kui­ten­kin niin, että jouk­ko­lii­ken­ne pitäi­si lopet­taa kan­nat­ta­mat­to­ma­na vai onko se yhteis­kun­nal­li­nen pal­ve­lu, joka tuot­taa tap­pio­ta, mut­ta on sil­ti hyvä hoitaa?

    Osmo-maa­il­mas­sa eivät myös­kään fil­la­ris­tit osal­lis­tu muu­hun kuin veron­mak­suun, vaan kaik­ki pal­ve­lut kus­tan­ne­taan bud­jet­ti­va­rois­ta. Autoi­li­jat ja jouk­ko­lii­ken­teen käyt­tä­jät pää­se­vät kyl­lä osal­lis­tu­maan maksamiseen.

    Hel­sin­gin bus­si­lii­ken­ne on käy­tän­nös­sä kon­kurs­sis­sa ja myy­dään pilk­ka­hin­taan pois, kos­ka iso osa bus­seis­ta ajaa tyh­jä­nä. Vii­mei­set reit­ti­uu­dis­tuk­set kol­me vuot­ta sit­ten oli­vat todel­li­nen vii­mei­nen niit­ti, kun ker­ral­la saa­tiin tyh­jen­net­tyä mm. lin­jat 16, 17 ja 24 teke­mäl­lä rei­teis­tä täy­sin äly­va­pai­ta. Tär­ke­ää­hän on pääs­tä Kor­kea­saa­ren por­til­le sil­loin­kin, kun se on kiin­ni, ja Hie­ta­nie­men uima­ran­nal­le sydän­tal­vel­la kol­me ker­taa tun­nis­sa, jos vaik­ka teki­si mie­li pulah­taa avan­toon. Mut­ta pääs­tiin­pä eroon tur­his­ta matkustajista.

    1. Jalan­kul­ki­ja.
      Kir­joi­tuk­ses­sa­si oli kak­si asia­vir­het­tä. Pyö­räi­li­jät mak­sa­vat kaupungille3 aivan samaa veroa kuin autoi­li­jat, jot­ka eivät hekään mak­sa käyt­tä­mis­tään kaduis­ta mitään.
      Hel­sin­gin bus­si­fir­man kan­nat­ta­vuu­teen ei vai­ku­ta mitään se, pal­jon­ko bus­seis­sa on mat­kus­ta­jia, kos­ka lip­pu­tu­lot mene­vät HSL:lle.

  10. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Jalankulkija.
    Kir­joi­tuk­ses­sa­si oli kak­si asia­vir­het­tä. Pyö­räi­li­jät mak­sa­vat kaupungille3 aivan samaa veroa kuin autoi­li­jat, jot­ka eivät hekään mak­sa käyt­tä­mis­tään kaduis­ta mitään.
    Hel­sin­gin bus­si­fir­man kan­nat­ta­vuu­teen ei vai­ku­ta mitään se, pal­jon­ko bus­seis­sa on mat­kus­ta­jia, kos­ka lip­pu­tu­lot mene­vät HSL:lle.

    Vaut­si mikä nero­kas bis­nes­idea. Täl­lai­sen minä­kin haluai­sin. Voi aiheut­taa kulu­ja kuin­ka pal­jon vaan, eikä tar­vit­se pät­kää­kään miet­tiä, käyt­tää­kö joku pal­ve­lua tai tuot­taa­ko se mitään.

    1. Ei voi aiheut­taa kulu­ja kuin­ka pal­jon vain. (vaik­ka on kyl­lä yrit­tä­nyt) HSL ostaa lii­ken­teen kil­pai­lut­ta­mal­la ja sii­nä pitäi­si joten­kin pär­jä­tä. Mut­ta mat­kus­ta­jis­ta on bus­si­fir­mal­le pelk­kää haittaa.

  11. Mal­li, jos­sa lii­ken­ne­jär­jes­te­lyn rahoi­tus osit­tain tai koko­naan siir­re­tään pois isol­ta orga­ni­saa­tiol­ta lähem­mäs pai­kal­lis­ta­soa saat­tai­si olla muu­al­la­kin harkinnanarvoinen.

    Ajat­te­len esi­mer­kik­si Munk­ki­vuo­ren rai­tio­vau­nu­han­ket­ta. Eivät­kö pai­kall­set toi­mi­jat, yri­tyk­set, talo­yh­tiöt ja asuk­kaat voi­si olla aktiivisempia?

  12. Osmo Soi­nin­vaa­ra 17.11.2015 kel­lo 23:02:
    Miten­kä­hän lie tuon haas­kauk­sen lai­ta? Tasan 20 kWh mak­sai­si kulut­ta­jal­le Hel­sin­gin Ener­gial­ta 86,8 sent­tiä, mut­ta VR var­mas­ti­kin ostaa oman säh­kön­sä kulut­ta­ja­hin­to­ja hal­vem­min tariffein.
    https://www.helen.fi/kampanjat/suomisahko-ennakkotilaajan-etu/?gclid=Cj0KEQiA4LCyBRCY0N7Oy-mSgNIBEiQAyg39toSjpaIRsS2OWJKzWMPAqU0i1rjeJHiBQgLhdSTFsowaAkMY8P8HAQ&gclsrc=aw.ds

    Ter­vei­sin Kale­vi Kämäräinen
    rautatiematkustajat.fi

  13. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Jalankulkija.
    Kir­joi­tuk­ses­sa­si oli kak­si asia­vir­het­tä. Pyö­räi­li­jät mak­sa­vat kaupungille3 aivan samaa veroa kuin autoi­li­jat, jot­ka eivät hekään mak­sa käyt­tä­mis­tään kaduis­ta mitään. 

    Soi­nin­vaa­ra on tek­ni­ses­ti oikees­sa, ne mas­sii­vi­set verot mitä autoi­lus­ta kerä­tään mene­vät pää­osin val­tiol­le, ei kaupungille.

    Mut­ta hei, se paha ris­tiin­sub­ven­tio saa­daan var­maan nyt pois­tet­tua ja nämä rahat saa­daan täy­si­mää­räi­ses­ti auto­lii­ken­teen käyttöön. 

    Riiiight?

    Paras­ta tie­tys­ti oli­si ettei autoi­li­ja oli­si kau­pun­gil­le vain kulu, vaan että kau­pun­ki sai­si osan­sa näis­tä tulois­ta. Jol­lon kaik­kien int­res­si oli­si raken­taan hyvä infra ja siten tur­va­ta verotuloja.

    Veik­kaan kui­ten­kin ettei tämä koko­nai­suu­den kan­nal­ta var­sin jär­ke­vä asia sai­si vih­reil­tä poliit­ti­sis­ta syis­tä kannatusta.

    Toi­sin sanoen, osaop­ti­moin­ti jatkuu..

  14. K. Uok­ka: Soi­nin­vaa­ra on tek­ni­ses­ti oikees­sa, ne mas­sii­vi­set verot mitä autoi­lus­ta kerä­tään mene­vät pää­osin val­tiol­le, ei kaupungille.

    Mut­ta hei, se paha ris­tiin­sub­ven­tio saa­daan var­maan nyt pois­tet­tua ja nämä rahat saa­daan täy­si­mää­räi­ses­ti auto­lii­ken­teen käyttöön. 

    Riiiight?

    Paras­ta tie­tys­ti oli­si ettei autoi­li­ja oli­si kau­pun­gil­le vain kulu, vaan että kau­pun­ki sai­si osan­sa näis­tä tulois­ta. Jol­lon kaik­kien int­res­si oli­si raken­taan hyvä infra ja siten tur­va­ta verotuloja.

    Veik­kaan kui­ten­kin ettei tämä koko­nai­suu­den kan­nal­ta var­sin jär­ke­vä asia sai­si vih­reil­tä poliit­ti­sis­ta syis­tä kannatusta.

    Toi­sin sanoen, osaop­ti­moin­ti jatkuu..

    Autoi­lu “tuot­taa” val­tiol­le noin 7–8 mil­jar­dia euroa vuo­des­sa, jos las­ke­taan ihan kaik­ki alv:tkin mitä polt­toai­neis­ta, varao­sis­ta, huol­lois­ta yms. mak­se­taan. Var­si­nai­sia yli­mää­räi­siä vero­ja ovat auto- ja ajo­neu­vo­ve­ro (noin 1,5 mil­jar­dia vuo­des­sa) sekä jos­sain mää­rin polt­toai­ne­ve­rot. Tosin polt­toai­ne­ve­ro­ja voi­nee pitää myös haittaverotuksena.

    Autoi­lun kus­tan­nuk­siin osal­lis­tu­vat val­tion lisäk­si myös kun­nat, jot­ka käyt­tä­vät vuo­des­sa noin mil­jar­di euroa auto­väy­lien raken­ta­mi­seen ja yllä­pi­toon. Lisäk­si pysä­köin­tiä tue­taan suu­ris­sa kau­pun­geis­sa mel­ko avo­kä­ti­ses­ti, mikä hait­taa käy­tän­nös­sä myös asuin­ra­ken­ta­mis­ta. Sii­nä puhu­taan mil­jar­di­luo­kan tues­ta autoi­luun. Kodin ja työ­pai­kan välis­ten mat­ko­jen vero­vä­hen­ny­soi­keus (noin mil­jar­di euroa vuo­des­sa) pal­ve­lee suu­ris­sa kau­pun­geis­sa lähin­nä yhdys­kun­ta­ra­ken­teen hajaan­tu­mis­ta. Minus­ta se on hyvin epä­tar­koi­tuk­sen­mu­kai­nen tapa tukea autoi­lua. Maa­seu­dul­la asu­vil­le vero­hel­po­tus saat­taa toki olla tarpeellinen. 

    Autoi­lun ulkois­hai­tat, kuten pien­hiuk­ka­set ja onnet­to­muu­det koh­dis­tu­vat nekin aika pit­käl­ti kau­pun­kei­hin. Pal­jon­ko­han näi­den hin­ta­lap­pu oli­si vuo­des­sa about? Uskoak­se­ni maa­seu­dul­la autoi­lu kat­taa kus­tan­nuk­sen­sa, mut­ta kau­pun­geis­sa ei. Eli ris­ti­sub­ven­tio­ta täs­sä on lähin­nä maa­seu­tuau­toi­li­jan tas­kus­ta kau­pun­ki­au­toi­li­jan taskuun.

  15. ze: Autoi­lu “tuot­taa” val­tiol­le noin 7–8 mil­jar­dia euroa vuodessa, 

    Tämä tuot­to oli­si siis 20% val­tion tuloista.

    En tie­dä vähät­te­li­sin­kö sitä lainausmerkeillä.

    Autoi­lun kus­tan­nuk­siin osal­lis­tu­vat val­tion lisäk­si myös kun­nat, jot­ka käyt­tä­vät vuo­des­sa noin mil­jar­di euroa auto­väy­lien raken­ta­mi­seen ja ylläpitoon.
    :
    Autoi­lun ulkois­hai­tat, kuten pien­hiuk­ka­set ja onnet­to­muu­det koh­dis­tu­vat nekin aika pit­käl­ti kaupunkeihin. 

    Olem­me samaa miel­tä tämän kau­pun­geil­le tuot­ta­vis­ta kustannuksista. 

    Nyt siis pitäi­si saa­da kau­pun­geil­le myös osa tulois­ta, eikä pel­käs­tään menot.

    Ilman sitä pahaa ristiinsubventointia.

  16. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Ei voi aiheut­taa kulu­ja kuin­ka pal­jon vain. (vaik­ka on kyl­lä yrit­tä­nyt) HSL ostaa lii­ken­teen kil­pai­lut­ta­mal­la ja sii­nä pitäi­si joten­kin pär­jä­tä. Mut­ta mat­kus­ta­jis­ta on bus­si­fir­mal­le pelk­kää haittaa.

    Niin­pä. Mut­ta onnek­si mat­kus­ta­jien bus­si­fir­mal­le ja Hel­sin­gil­le aiheut­ta­maa hait­taa on aktii­vi­ses­ti yri­tet­ty vähen­tää muil­la­kin tehok­kail­la tem­puil­la, kuten vähen­tä­mäl­lä pysäk­ke­jä, lyhen­tä­mäl­lä bus­sien reit­te­jä ja lisää­mäl­lä pakol­li­sia vaih­to­ja. Tulos­sa on vie­lä roi­mia lipun­hin­to­jen koro­tuk­sia. Eikö­hän se jul­ki­sen lii­ken­teen mat­kus­ta­ja­mää­rä täl­lä toke­ne ja lak­kaa tuot­ta­mas­ta hait­taa. Oppi­vat moko­mat kul­ke­maan muil­la tavoin.

  17. Jalan­kul­ki­ja: Kor­kea­saa­ren por­til­le sil­loin­kin, kun se on kiin­ni, ja Hie­ta­nie­men uima­ran­nal­le sydän­tal­vel­la kol­me ker­taa tunnissa, 

    Lin­ja 16 Kor­kea­saa­reen pal­ve­lee koko Kulos­aa­ren asuk­kai­ta, ja lyhen­tä­mi­nen ei tai­tai­si käte­väs­ti onnis­tua kun ei ole sopi­vaa kään­tö­paik­kaa muu­al­la. Isoi­sän­sil­lan val­mis­tut­tua pää­te­py­säk­ki on myös lähel­lä Kala­sa­ta­man asuk­kai­ta. Hie­ta­nie­meen ei aje­ta tal­vel­la uima­ran­nan takia, vaan kap­pe­lei­den ja hautausmaiden.

  18. Jalan­kul­ki­ja: Niin­pä. Mut­ta onnek­si mat­kus­ta­jien bus­si­fir­mal­le ja Hel­sin­gil­le aiheut­ta­maa hait­taa on aktii­vi­ses­ti yri­tet­ty vähen­tää muil­la­kin tehok­kail­la tem­puil­la, kuten vähen­tä­mäl­lä pysäk­ke­jä, lyhen­tä­mäl­lä bus­sien reit­te­jä ja lisää­mäl­lä pakol­li­sia vaih­to­ja. Tulos­sa on vie­lä roi­mia lipun­hin­to­jen koro­tuk­sia. Eikö­hän se jul­ki­sen lii­ken­teen mat­kus­ta­ja­mää­rä täl­lä toke­ne ja lak­kaa tuot­ta­mas­ta hait­taa. Oppi­vat moko­mat kul­ke­maan muil­la tavoin.

    Elä nyt keh­taa. On teh­ty sel­väk­si, että rai­ti­koi­den nopeut­ta nos­ta­mal­la saa­daan 15 sekun­nin aika­sääs­tö ja ker­rot­tu­na tämä kai­kil­la mil­joo­nil­la mat­kus­ta­jil­la saa­daan var­maan koko­nai­nen valo­vuo­si sääs­töä. Kukaan ei kui­ten­kaan kos­kaan las­ke aika­tap­pio­ta, joka tulee kun jul­ki­nen väli­ne ei saa­vu­kaan ajois­sa tai jää koko­naan pois. On ihan hit­sin kivaa miet­tiä 15 sekun­nin aika­sääs­töä kun vet­tä tai rän­tää tulee vaa­ka­ta­sos­sa ja hie­no aika­tau­lu­näyt­tö ilmoit­taa että 15 minuut­tia seu­raa­vaan rai­tio­vau­nuun kun edel­li­nen ei tullutkaan. 

    Kun halu­taan pai­kas­ta A paik­kaan B, niin auto­saa­ta­na on voit­ta­ja. Mitä enem­män vaih­to­ja jouk­ko­lii­ken­ne­liik­ku­ja jou­tuu teke­mään, sitä suu­rem­pi halu on ostaa oma auto. Tie­tys­ti on näi­tä hard core ‑jul­kis­ten käyt­tä­jiä, jot­ka eivät asi­aa suos­tu tun­nus­ta­maan ja sit­ten ovat ne, joil­la ei ole var­si­nais­ta työ­ai­kaa ja rai­tio­vau­nuun voi hypä­tä kos­ka vaan, kos­ka ei tar­vit­se välittää.

  19. Se on eri­kois­ta, nyt kun on tämä ns. Siun­tion mal­li avat­tu, että mik­si VR ei avaa mui­den lin­jo­jen sel­kei­tä kustannuksia.

    Nimit­täin vaik­ka ymmär­rän, että tap­piol­lis­ta toi­min­taa ei kan­na­ta pyö­rit­tää, niin ehkä muut­kin kun­nat voi­si­vat mak­saa sii­tä vuo­ros­ta VR:n suun­taan, jot­ta sai­si­vat pidet­tyä asuk­kaat työ­elä­mäs­sä mukana.

    Luin juu­ri jon­kun uuti­sen Tam­pe­re — Keu­ruu välin lii­ken­nöin­nis­tä, jon­ka mukaan VR ei voi ker­toa tuo­ta ero­tus­ta mak­sa­maan haluk­kail­le kun­nil­le sik­si, että se on lii­ke­sa­lai­suus. En tie­dä mikä se kil­pai­li­ja sit­ten on jol­ta tuo­ta tie­toa pitää salata.

    Täs­sä on esi­mer­kik­si kan­nan­ot­to aiheesta:

    http://www.juupajoki.fi/ajankohtaista/Kannanotto_henkilojunaliikenteeseen.pdf

    Vaik­ka pää­kau­pun­ki­seu­dun näkö­kul­mas­ta puhu­taan pie­nis­tä mat­kus­ta­ja­mää­ris­tä, on näil­lä pää­tök­sil­lä kui­ten­kin alu­eel­li­sen kehi­tyk­sen kan­nal­ta var­mas­ti iso­ja vai­ku­tuk­sia. Jos esi­mer­kik­si aja­tel­laan, että kult­tuu­rin ja seu­tu­kun­tien kehi­tyk­seen voi­daan käyt­tää rahaa, tun­tui­si eri­koi­sel­ta, että niin yleis­luon­toi­seen asi­aan kuin juna­lii­ken­ne ei voi­tai­si investoida.

  20. vir­taus­poh­ti­ja: Lin­ja 16 Kor­kea­saa­reen pal­ve­lee koko Kulos­aa­ren asuk­kai­ta, ja lyhen­tä­mi­nen ei tai­tai­si käte­väs­ti onnis­tua kun ei ole sopi­vaa kään­tö­paik­kaa muu­al­la. Isoi­sän­sil­lan val­mis­tut­tua pää­te­py­säk­ki on myös lähel­lä Kala­sa­ta­man asuk­kai­ta. Hie­ta­nie­meen ei aje­ta tal­vel­la uima­ran­nan takia, vaan kap­pe­lei­den ja hautausmaiden.

    No lin­ja 16:n päät­tä­ri oli aikai­sem­min Hert­to­nie­men met­roa­se­mal­la, ja se tar­jo­si käte­vän jat­ko­yh­tey­den moneen suun­taan, itään ja poh­joi­seen. Nyt se ajaa (useim­mi­ten tyh­jä­nä) mer­kil­li­sen len­kin Kulos­aa­res­sa pää­tyen lopuk­si Kor­kea­saa­reen, ja toi­ses­ta pääs­tä se lyhen­net­tiin päät­ty­mään Rautatientorille.

    Ja hau­taus­maal­la on 24:n rei­tin var­rel­la tal­vel­la aivan hiton­moi­nen ruuh­ka iltai­sin klo 22 ja 23 aikaan. Vai­na­jat var­maan odot­te­lee siel­lä bus­sia. Mut­ta saa­tiin­han täl­lä len­kil­lä pudo­tet­tua kyy­dis­tä ne Etu-Töö­lön asuk­kaat, joi­ta se ennen pal­ve­li van­hal­la rei­til­lään. Osmon oppe­ja nou­dat­taen: mat­kus­ta­jis­ta on bus­si­fir­mal­le vain hait­taa, tulee hiek­kaa ja hidastusta.

    Suo­sit­te­len kai­kil­le asias­ta kiin­nos­tu­neil­le näke­mys­tä avar­ta­via ja kiin­toi­sia koti­seu­tu­ret­kiä Hel­sin­gin bus­si­lii­ken­teen lin­joil­la (niin kau­an kuin näi­tä vie­lä on).

  21. Tero Tolo­nen:
    Luin juu­ri jon­kun uuti­sen Tam­pe­re – Keu­ruu välin liikennöinnistä, 

    Tämän päi­vän Aamu­leh­des­sä oli jo etusi­vul­la, että tuo­ta yhteyt­tä ei lak­kau­te­ta, eli hyviä uuti­sia junal­la mat­kus­ta­vil­le täl­lä­kin rintamalla.

  22. K. Uok­ka: Tämä tuot­to oli­si siis 20% val­tion tuloista.

    En tie­dä vähät­te­li­sin­kö sitä lainausmerkeillä.

    Olem­me samaa miel­tä tämän kau­pun­geil­le tuot­ta­vis­ta kustannuksista. 

    Nyt siis pitäi­si saa­da kau­pun­geil­le myös osa tulois­ta, eikä pel­käs­tään menot.

    Ilman sitä pahaa ristiinsubventointia.

    On toki fik­sua poh­tia myös “oikeu­den­mu­kai­sem­paa” tulon­ja­koa tämän asian suh­teen. Toi­saal­ta en usko, että lii­al­li­nen riip­pu­vuus tuon­ti­au­tois­ta ja ‑öljys­tä on koko­nais­ta­lou­del­li­ses­ti hyö­dyl­li­nen asia, vaik­ka näen­näi­ses­ti se val­tion kas­saa kartuttaakin.

  23. Libe­ran enti­nen puheen­joh­ta­ja Anne Ber­ner on kum­mi­se­tien­sä kans­sa ideo­lo­gi­sel­la ris­ti­ret­kel­lä. Tar­koi­tuk­se­na on yksi­tyis­tää rai­de­lii­ken­ne koko­naan. Sopii uus­li­be­ra­lis­ti­seen maa­il­man­ku­vaan, val­tion roo­li halu­taan kutis­taa mini­miin. Kun Ber­ner kave­rei­neen on kai­ken likai­sen työn­sä teh­nyt, jul­ki­nen sek­to­ri käsit­tää enää polii­sin ja armeijan.

    Osto­lii­ken­teen lopet­ta­mi­nen tie­tyil­tä ratao­suuk­sil­ta on Ber­ne­rin manöö­ve­ri ujut­taa yksi­tyi­set toi­mi­jat myös ete­län ker­man­kuo­rin­ta­rei­teil­le. Nyt lope­tet­ta­vil­le osuuk­sil­le pääs­te­tään VR:n tilal­le yksi­tyi­set. Sit­ten onkin help­po vedo­ta, että nämä toi­mi­jat pitää pääs­tää myös kermankuorintareiteille. 

    Juna­lii­ken­ne on mah­dol­li­sim­man huo­no yksi­tyis­tä­mis­koh­de. Aitoa kil­pai­lua on lähes mah­do­ton jär­jes­tää. Esi­mer­kit Bri­teis­tä ja Ruot­sis­ta ovat varoit­ta­via. Bri­teis­sä liput ovat Euroo­pan kal­leim­mat, pal­ve­lu huo­noa, kalus­to on huo­noa ja val­tio jou­tuu edel­leen kus­tan­ta­maan lähes kaik­ki inves­toin­nit. Rau­ta­tie­kei­sa­rit voi­vat paksusti.

    Ruot­sis­sa junat myö­häs­te­le­vät, rata­verk­ko rapis­tuu, työ­ta­pa­tur­mat ovat lisään­ty­neet, samaan suun­taan voi kul­kea pari puo­li­tyh­jää junaa (se vas­ta onkin ekologista!).

    Rai­de­lii­ken­teen kil­pai­lu­tus eli yksi­tyis­tä­mi­nen on äärim­mäi­sen type­rää. Jul­ki­sen val­lan pitää kui­ten­kin huo­leh­tia infras­ta ja tasa-arvoi­sis­ta pal­ve­luis­ta. VR pys­tyy ete­län tuloil­la yllä­pi­tä­mään kan­nat­ta­mat­to­mia reit­te­jä. Yksi­tyis­tä­mi­nen ei paran­na pal­ve­lua, ei las­ke hin­to­ja, ei vähen­nä myö­häs­ty­mi­siä vaan jopa lisää nii­tä, ei paran­na tur­val­li­suut­ta vaan jopa huo­non­taa sitä eikä vähen­nä kus­tan­nuk­sia veronmaksajille.

    Rai­de­lii­ken­teen kil­pai­lut­ta­mis­mis­pro­jek­ti on puh­taas­ti ideo­lo­gi­nen han­ke ja veron­mak­sa­jien kus­tan­nuk­sel­la pyö­ri­vän rahan­te­ko­ko­neen val­mis­te­le­mis­ta paril­le pohatalle.

    1. Toi­saal­ta Ruot­si ja Bri­tan­nia ovat tai aina­kin muu­ta­ma vuo­si sit­ten oli­vat ainoat maat Euroo­pas­sa, jois­sa rau­ta­tie­lii­ken­teen mark­ki­nao­suus kasvoi.

  24. Kar­tel­liyh­tiöil­le (esim. VR ja MH)on aivan sama, onko asiak­kai­ta tai ei, mie­lui­ten ei. Kam­pin ase­mal­la­kin oli kuu­lem­ma varoi­tet­tu kar­tel­liin kuu­lu­ma­ton­ta lii­ken­nöit­si­jää, että hei­dän mat­kus­ta­jan­sa tuk­ki­vat ase­man. Tuli elä­väs­ti mie­leen pan­kin­joh­ta­jan sana 1980-luvul­ta: “Asiak­kaat kan­ta­vat vain hiek­kaa konttoriin”.
    Mat­kus­tin täl­lä vii­kol­la ensim­mäi­sen ker­ran jul­ki­sel­la lii­ken­ne­vä­li­neel­lä pää­kau­pun­kiin 30 vuo­teen. Täs­sä tun­tee­kin itsen­sä jo mel­kein pää­kau­pun­ki­lai­sek­si, kun ei tuon kar­tel­liin kuu­lu­mat­to­man lii­ken­nöit­si­jän ansios­ta tar­vit­se kulut­taa yli puol­ta vuo­ro­kaut­ta pää­kau­pun­ki­mat­kaan jul­ki­sil­la­kaan ja pää­see jopa vähem­mäl­lä rahal­la kuin ben­saan kuluisi.

  25. Olis­ko­han nois­ta rau­ta­tie­lii­ken­teen mark­ki­nao­suuk­sis­ta tie­toa vii­me vuo­sil­ta jos­sain? Oli­si mie­len­kiin­tois­ta tie­tää, ovat­ko Ruot­sin juna­lii­ken­teen lukui­sat ongel­mat vai­kut­ta­neet ihmis­ten valintoihin.
    Bri­teis­sä junien käyt­tä­jä­mää­rät tosi­aan alkoi­vat kas­vaa 90-luvul­ta läh­tien. Joh­tui­ko­han yksi­tyi­sen bis­nek­sen erin­omai­suu­des­ta vai jos­tain muus­ta? Nyt siel­lä kui­ten­kin ollaan tilan­tees­sa, jos­sa sikä­läi­nen vih­rei­den­kin puo­lue halu­aa rai­de­lii­ken­teen takai­sin jul­ki­sek­si. Perus­te­lui­na huo­no pal­ve­lu, kal­liit hin­nat, iso las­ku veron­mak­sa­jil­le. Junayh­tiöt ovat hyvin vah­vas­ti jul­ki­ses­ti tuet­tu­ja, mut­ta 90 % tulok­ses­ta jae­taan osin­koi­na. Ehkä siel­lä alkaa nyt toden teol­la näkyä yksi­tyis­tä­mi­sen vit­saus, kun inves­toin­ti­va­rat jat­ku­vas­ti has­sa­taan osak­kee­no­mis­ta­jien taskuun. 

    Rai­de­lii­ken­teen yksi­tyis­tä­mi­nen on iso pus­sil­li­nen käär­mei­tä. Eikö tosi­aan ole muu­ta kei­noa teh­dä junal­la kul­ke­mi­ses­ta hou­kut­te­le­vaa. Vero­tuk­sel­la ohjai­lu? Teh­dään yksi­tyi­sau­toi­lus­ta niin kal­lis­ta, että muut kul­ku­pe­lit alka­vat kiinnostaa.

    Yksi­tyis­tä­mi­nen ei vält­tä­mät­tä lisää junien käyt­töä, mut­ta voi korot­taa hin­to­ja, huo­non­taa pal­ve­lua, lisä­tä myö­häs­ty­mi­siä, kas­vat­taa las­kua veron­mak­sa­jil­le, lisä­tä työ­ta­pa­tur­mia, hei­ken­tää tur­val­li­suut­ta, kas­vat­taa veron­mak­sa­jien las­kua ja aivan var­mas­ti se lihot­taa juna­kei­sa­rei­den osinkotiliä.

  26. Kom­ment­ti Pia-Pet­ri Pam­pu­la-Kut­ril­le 21.11.2015 kel­lo 17:28: s. 8 “Järn­vä­gens per­sont­ra­fik (räk­nat i per­son-km) i Sve­ri­ge har ökat 85 % på 20 år (1993−2013). Anta­let per­sontåg på banan har näs­tan för­dubblats. Den­na öknings­takt är högre än i alla andra län­der i Euro­pa under sam­ma tid, inklusi­ve län­der med höga ambi­tio­ner, som Tyskland, Hol­land, Fran­kri­ke och Stor­bri­tan­nien (Euros­tat, 2013).”
    http://www.resenarsforum.se/files/2014–12-10%20Ett%20lyft%20f%C3%B6r%20jvg%20rapport%20hela%20slutlig.pdf

    Ter­vei­sin Kale­vi Kämäräinen
    http://www.rautatiematkustajat.fi/

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.