Väestöräjähdys

(Tämä kir­joi­tus perus­tuu luen­toon, jon­ka pidin nais­tenkli­ni­kal­la 13.11.2015)

Seit­se­män­kym­men­tä­lu­vun eko­lo­gi­sen herä­tyk­sen kes­kiös­sä oli kak­si ongel­maa: ilmas­ton­muu­tos ja väes­tö­rä­jäh­dys. (Ihan oikeas­ti, ilmas­ton­muu­tos, vaik­ka nykyi­sis­tä teks­teis­tä voi­si kuvi­tel­la, että se kek­sit­tiin vas­ta Kio­ton ilmastokokuksessa)

Väes­tö­rä­jäh­dys oli näis­tä toi­vot­to­min ja tun­tui joh­ta­van täy­del­li­seen tuhoon, teh­dään muil­le asioil­le mitä hyvän­sä. Eikä nii­tä mui­ta­kaan asioi­ta saa­tai­si kun­toon. Kas­va­va väes­tö söi­si maa­pal­lon puti­puh­taak­si ennen kuin suos­tui­si kuo­le­maan näl­kään. Tur­ha sii­nä vai­hees­sa oli­si puhua mis­tään ilmastonmuutoksesta.

Nyt moni on sitä miel­tä, että väes­tö­rä­jäh­dys on voi­tet­tu jut­tu. Näy­tän nyt joil­la­kin graa­feil­la, mihin perus­tuu aja­tus, että väes­tö­rä­jäh­dys on voi­tet­tu jut­tu ja sen jäl­keen yhdel­lä graa­fil­la, mik­si se ei ole.

Eks­po­nen­ti­aa­li­nen kasvu

Mut­ta ensin vähän eks­po­nen­ti­aa­li­sen kas­vun matematiikkaa.

Kas­vu on eks­po­nen­ti­aa­lis­ta, jos se jokin asia kas­vaa vaik­ka­pa vuo­tui­ses­ti samal­la kiin­teäl­lä pro­sen­til­la. Jos jokin asia kas­vaa vuo­des­sa p %, se kak­sin­ker­tais­tuu ajas­sa 70/p. Esi­mer­kik­si kah­den pro­sen­tin vuo­tui­nen kas­vu joh­taa kak­sin­ker­tais­tu­mi­seen 35 vuo­des­sa. Kaa­va on aika tark­ka, kun p on pie­ni, mut­ta ei kovin tark­ka, jos p>10 %.

(Mate­ma­tiik­kaa jos­kus kau­an sit­ten luke­neil­le muis­tin vir­kis­tyk­sek­si: ln2≈0,7)

Se, että jokin asia kas­vaa jon­kin aikaa kiin­teäl­lä pro­sent­ti­mää­räl­lä ei tee kas­vus­ta eks­po­nen­ti­aa­lis­ta. Jos nai­set syn­nyt­tä­vät kes­ki­mää­rin kak­si tyt­töä, seu­raa­vas­sa suku­pol­ves­sa on tyt­tö­jä kak­si ker­taa enem­män. Jos tämä jat­kuu suku­pol­ves­ta toi­seen, väki­lu­ku räjäh­tää eks­po­nen­ti­aa­li­ses­ti. Jos sen sijaan syn­ty­vyys on tasa­pai­nos­sa, mut­ta väki­lu­ku kas­vaa elin­ajan piden­ty­mi­sen vuok­si, tämä kas­vu ei ole eksponentiaalista.

Enti­se­nä tilas­to­tie­tei­li­jä­nä olen ihme­tel­lyt ennus­tei­ta, joi­den mukaan Kii­nan talous­kas­vu jat­kui­si kym­me­nen pro­sen­tin tah­tiin ikui­ses­ti. Kas­vun pää­te­ki­jät ovat muut­to tehot­to­mas­ta maa­ta­lou­des­ta kau­pun­kei­hin (maa­ta­lous­tuo­tan­to pysyy ennal­laan) ja län­si­mai­den tek­no­lo­gian kiin­ni otto. Kum­pi­kaan pro­ses­seis­ta ei ole eks­po­nen­ti­aa­li­nen, vaan nou­dat­taa pikem­min­kin S‑käyrää. Har­mi, ettei pörs­seis­sä voi lyö­dä vetoa Kii­nan talous­kas­vua vas­taan. Oli­sin nyt rikas.

Jos­kus 70-luvul­la väit­te­lin kiih­ko­mie­li­sen sta­li­nis­tin kans­sa väes­tö­rä­jäh­dyk­ses­tä. Hänen mie­les­tään maa­il­man väki­lu­ku voi jat­kaa ikui­ses­ti kah­den pro­sen­tin vuo­si­kas­vua. Jos maa­pal­lo käy ahtaak­si, asu­te­taan Mars ja vie­rei­siä aurin­ko­kun­tia. Löin jau­hot suu­hun sanoen, että jos kes­ki­mää­räi­nen ihmi­nen pai­naa 50 kg ja tiheys on yksi, kuu­den­tu­han­nen vuo­den kulut­tua ihmis­kun­ta muo­dos­taa pal­lon, jon­ka säde laa­je­nee valon nopeu­del­la. Ne naa­pu­ri­ga­lak­sien siir­to­kun­nat­kin on sulau­tet­tu tähän pal­loon pal­jon sitä ennen. Nyky­tie­tä­myk­sen mukaan valon nopeut­ta ei voi ylit­tää, joten sii­hen se tys­sää, sanoo Neu­vos­to­lii­ton tie­dea­ka­te­mia mitä hyvänsä.

(Pyy­dän anteek­si seu­raa­via graa­fe­ja, joi­den laa­tu ei vas­taa sitä, miten haluai­sin ne piir­tää. Ne on otet­tu ruu­tu­kaap­pauk­se­na Googlen kehi­ty­sin­di­kat­to­rei­ta.

Toteu­tu­nut kasvu
Väes­tön kas­vu on siis monen mie­les­tä voi­tet­tu ongel­ma. Seu­raa­vas­sa kuvas­sa maa­il­man väki­lu­vun kas­vu. Ei mai­nit­ta­vaa hidas­tu­mis­ta, pikem­min­kin aika tark­kaan suo­ra viiva.

Mut­ta se kas­vaa­kin enää line­aa­ri­ses­ti, ei eks­po­nen­ti­aa­li­ses­ti. Kat­so­taan­pa kas­vu­pro­sent­tia. Se on las­ke­nut 2,1 pro­sen­tis­ta (kak­sin­ker­tais­tuu 33 vuo­des­sa) 1,2 pro­sent­tiin (kak­sin­ker­tais­tuu 58 vuo­des­sa). Hie­noa! Maa­il­man­lop­pu tulee lähes puol­ta hitaam­min, mut­ta yhtä varmasti.

Ei näin. On ymmär­ret­tä­vä, mit­kä ilmiöt kas­va­vat eks­po­nen­ti­aa­li­ses­ti ja mit­kä vain kas­va­vat. Eks­po­nen­ti­aa­li­sen kas­vun tuot­taa se, jos yksi nai­nen syn­nyt­tää enem­män kuin yhden tytön. Väki­lu­ku kas­vaa nyt sen takia, että syn­ny­ty­si­käi­siä on (vie­lä) pal­jon ja eli­niän odo­te nousee. Nämä eivät ole eks­po­ne­ti­aa­li­sia ilmiö­tä, mut­ta hedel­mäl­li­syy­des­tä joh­tu­va väes­tön­kas­vu on.

Hedel­mäl­li­syys

Väes­tö­tie­tei­li­jät käyt­tä­vät net­to­uusiu­tu­mis­lu­kua, jos­sa las­ke­taan vain täy­si-ikäi­sek­si sel­viä­viä tyt­tö­jä, kos­ka täs­tä seu­raa aika suo­ra­vii­vais­ta mate­ma­tiik­kaa. Vie­lä 20 vuot­ta sit­ten syn­ty­vyys tilas­toi­tiin (myös) näin, mut­ta nykyi­sin itä pide­tään on epä­kor­rek­ti­na. Myös pojat pitää las­kea, vaik­ka aika har­va heis­tä syn­nyt­tää. Niin­pä koko­nais­he­del­mäl­li­syy­des­tä pitää arva­ta, kuin­ka suu­ri osa sii­tä on täy­si-ikäi­sek­si sel­viä­viä tyt­tö­jä. Yleen­sä las­ke­taan, että jos nais­ta koh­den syn­tyy 2,1 las­ta, syn­tyy yksi täy­si-ikäi­sek­si vart­tu­va tyt­tö. Län­si­mais­sa raja on lii­an kor­keal­la ja sikiö­seu­lon­to­ja teke­vis­sä Aasian mais­sa lii­an mata­lal­la, mut­ta sitä dataa on käy­tet­tä­vä, joka on saatavilla.

Kat­so­taan­pa hedelmällisyyslukuja.

Maa­il­man hedel­mäl­li­syys­lu­ku on las­ke­nut lähel­le tasa­pai­no­lu­kua 2,1. Vie­lä on kas­vua niin, että seu­raa­va suku­pol­vi on 20 % suu­rem­pi kuin edel­li­nen, mut­ta se on aika vähän sii­hen, että 35 vuot­ta sit­ten näyt­ti sil­tä, että seu­raa­va suku­pol­vi on 2,5 ker­tai­nen edel­li­seen näh­den. Siis mel­kein voi­tet­tu juttu?

(Pys­ty­ak­se­lil­la lukee hedel­mäl­li­syys­pro­sent­ti. Pitäi­si olla hedel­mäl­li­syys. Ereh­ty­mi­nen on inhi­mil­lis­tä. Google-kään­tä­jä on eri­tyi­sen inhimillinen)

Euroop­pa, Poh­jois-Ame­rik­ka ja Itä-Aasia ovat jo voi­ton puo­lel­la. Hedel­mäl­li­syys on alle 2,1:n eli pit­käl­lä aika­vä­lil­lä väki­lu­ku tulee las­ke­maan ilman siirtolaisuutta.

Ete­lä-Aasia (=Intia), Lati­na­lai­nen Ame­rik­ka sekä Lähi-Itä ja Poh­jois-Afrik­ka ovat lähel­lä maa­lia. Eri­tyi­sen ilah­tu­nut olen täs­tä viimeisestä.

Syn­ty­vyys voi men­nä myös lii­an mata­lak­si. Kun olin perus­pal­ve­lu­mi­nis­te­ri, luo­na­ni kävi ete­lä­ko­rea­lai­nen minis­te­ri koh­te­liai­suus­käyn­nil­le ja huo­mau­tin, että hei­dän syn­ty­vyys­lu­kun­sa ovat vähän ongel­mal­li­set. Hän oikein suut­tui ja sanoi, että he ovat kyl­lä mie­les­tään las­ke­neet syn­ty­vyyt­tä ihan tar­peek­si. Minun piti kor­ja­ta, että tar­koi­tin päin­vas­tais­ta: aika­moi­nen ikään­ty­nei­den ongel­ma teil­le tulee, jos yksi nai­nen syn­nyt­tää 0,6 tyttöä.

Huo­mat­ta­koon, että täs­sä jou­kos­sa kor­keim­mat hedel­mäl­li­syys­lu­vut ovat Kii­nas­sa, jos­sa on viral­li­ses­ti yhden lap­sen poli­tiik­ka ja mata­lam­mat siel­lä, mis­sä ei ole mitään politiikkaa.

 

Euroo­pas­sa on hyvin mata­lan syn­ty­vyy­den mai­ta Ete­lä-Euroo­pas­sa ja Sak­sas­sa. Ei ihme, että Sak­sa haa­lii innol­la siirtolaisia.

Aika vähäi­nen näyt­tää paa­vin auk­to­ri­teet­ti ole­van Ita­lias­sa ja Espanjassa

Suo­men syn­ty­vyys­lu­vut ovat ihan­teel­li­set: hal­lit­tu jar­ru­tus – jokai­nen suku­pol­vi vähän yli 20 % pie­nem­pi kuin edel­li­nen. Jos koko maa­il­mas­sa asiat oli­si­vat näin, se oli­si hyvä. Suur­ten ikä­luok­kien vuok­si me tar­vit­sem­me tän­ne vähän täy­si-ikäis­tä täy­den­nys­tä. (LISÄYS 11.9.2019 Täl­tä se näyt­ti 20§15. Nyt syn­ty­vyys on Suo­mes­sa­kin las­ke­nut Espan­jan tasolle.

Mut­ta sit­ten: Ongel­ma ei ole voi­tet­tu, kos­ka Afrikka.

Tämä on täy­si kata­stro­fi. Pahem­mak­si sen tekee, ettei asia ole afrik­ka­lais­ten mie­les­tä mikään ongelma.

Nige­rias­sa oli 38 mil­joo­naa asu­kas­ta sil­loin kuin syn­nyin. Nyt hei­tä on lähes 190 mil­joo­naa ja vuon­na 2030 vie­lä sata mil­joo­naa enem­män. Ennus­teet vuo­del­le 2100 puhu­vat 900 mil­joo­nas­ta. Ei tule ole­maan, ei aina­kaan Nige­rian sisäl­lä. Tämän kehi­tyk­sen tait­tu­mi­seen uhkaa liit­tyä jotain toel­la ikävää.

Nige­rias­sa suur­ta lap­si­lu­kua pide­tään vau­rau­den merk­ki­nä ja van­huu­den tur­va­na. Maa odot­taa kie­li pit­käl­lä sitä, kun he ohit­ta­vat asu­kas­lu­vus­sa Yhdysvallat.

Nige­rias­sa kris­tit­ty­jä ja isla­min uskoi­sia on suun­nil­leen yhtä pal­jon. Nämä’ eivät tais­te­le hege­mo­nias­ta asein, vaan makuu­huo­neis­sa uskon­nol­lis­ten joh­ta­jien­sa yllyttäminä.

Täs­sä on kaik­kien pako­lais­krii­sien äiti.

Mut­ta Suo­men hal­li­tus pitää hyvä­nä vähen­tää mää­rä­ra­ho­ja YK:n västöohjelmalta.

Afri­kas­sa tar­vit­tai­siin ihmeis­tä. Sel­lai­sia­kin voi tapah­tua. Suo­sik­ki­ni on Ira­nin syn­ty­vyy­den romah­dus alle yhdes­sä suku­pol­vel­la — heti Aja­tol­la­hien vakiin­nu­tet­tua valtansa.

 

57 thoughts on “Väestöräjähdys”

  1. Eto­pias­sa on syn­ty­vyys ollut las­kus­sa ja antaa toi­voa sii­tä, että Sub­sa­ha­ra Afri­kan syn­ty­vyys­kin las­ki­si. — Maan pää­kau­pun­gis­sa se on jo alle uusiu­tu­mi­sen 2.1/nainen rajan.

    Noin teo­rias­sa jos halut­tai­siin, Afri­kan syn­ty­vyyt­tä alem­mak­si niin sin­ne kan­nat­tai­si raken­taa hyvin iso­ja ja tihei­tä ker­ros­ta­lo-aluei­ta kos­ka urbaa­neis­sa mil­joo­na­kau­pun­geis­sa syn­ty­vyys aina tip­puu riip­pu­mat­ta maasta/kansasta. Mikä­li taas Sub­sa­ha­ran mus­tat pysyy jat­kos­sa­kin maa­seu­dul­la, niin lie­nee tur­ha olet­taa, että väki­lu­ku tai syn­ty­vyys las­ki­si muu­ta­kuin sodan kautta.

    http://www.bbc.co.uk/news/world-africa-34732609

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  2. Maa­pal­lon armei­jois­sa oli­si talou­del­li­set resurs­sit Afri­kan ongel­miin. Jos maat sopi­si­vat yhdes­sä kar­si­van­sa armei­joi­ta, näil­lä rahoil­la voi­tai­siin vaik­ka met­sit­tää saha­ra. Tämä toi­si myös töi­tä ja pää­mää­rän afrik­ka­lai­sil­le Afrikassa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  3. Olen eri miel­tä: ei ole voi­tet­tu ongel­maa. Jos väse­tö oli­si sel­väs­ti nykyis­tä pie­nem­pi, voi­sim­me jät­tää luon­nol­le­kin aika pal­jon tilaa. Nyt se on monis­sa maa­il­man kol­kis­sa vaikeaa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  4. Alan Weis­ma­nin kir­jas­sa Maa­il­ma täyn­nä mei­tä (kan­nat­taa lukea!) ker­ro­taan aika yksi­tyis­koh­tai­ses­ti Ira­nin väes­tö­suun­ni­te­lus­ta. Weis­ma­nin mukaan se toteu­tet­tiin tosi­aan usko­nop­pi­nei­den hyväk­sy­mä­nä ja ylääl­tä alas­päin, eli valis­ta­mal­la kan­saa ja teke­mäl­lä ehkäi­syn käyt­tö helpommaksi.

    Islam uskon­to­na pitää per­he-elä­mää vie­lä kor­keam­mas­sa arvos­sa kuin kris­ti­nus­ko, mut­ta vas­taa­vaa ehkäi­sy­kiel­toa kuin kato­li­suu­des­sa ei kai ole. Ei sil­lä että paa­via oli­si pal­jon kuu­nel­tu kato­li­ses­sa Euroopassa…

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  5. Ira­nil­la oli erit­täin sys­te­maat­ti­nen väes­tön­kas­vun hillintäohjelma:

    https://en.wikipedia.org/wiki/Family_planning_in_Iran

    Väes­tö-ongel­mas­ta yli­pää­tään suo­sit­te­li­sin luet­ta­vak­si Alan Weis­ma­nin “Maa­il­ma täyn­nä mei­tä” ja Joel K. Bour­nen “The End of Plen­ty: The Race to Feed a Crow­ded World”.

    Myös Ira­kin ja Syy­rian väes­tön­kas­vu on ollut hui­maa. Syy­rian väes­tö kas­voi vuo­des­ta 1990 vuo­teen 2015 12 mil­joo­nas­ta 27 mil­joo­naan ja Ira­kin väes­tö 1990–2015 18 mil­joo­nas­ta 36,7 mil­joo­naan. Väes­tö­rä­jäh­dys on isoil­ta osin mai­den jat­ku­van epä­va­kau­den, tai pikem­min vakau­tu­mis­ke­hi­tyk­sen vai­keu­den, taus­tal­la. Kas­va­val­le väes­töl­le ei ole kou­lu­tus saa­ti työl­lis­ty­mis­mah­dol­li­suuk­sia mikä aiheut­taa levot­to­muut­ta mikä aiheut­taa edel­leen kou­lu­tus- ja työl­lis­ty­mi­son­gel­mia. Kun sop­paan vie­lä lisä­tään ilmas­ton­muu­tos jon­ka arvioi­daan vai­kut­ta­van jo nyt Lähi-Idän maa­ta­lou­teen on tilan­ne erit­täin vaka­va. Kai­kes­sa jär­kyt­tä­vyy­des­sään Lähi-Idän nykyi­nen, Suo­meen asti lois­kah­te­le­va tilan­ne on pien­tä sen edes­sä mitä Saha­ran ete­lä­puo­li­ses­sa Afri­kas­sa on odo­tet­ta­vis­sa. Irak ja Syy­ria ovat vain kak­si val­tio­ta ja alku­jaan kes­ki­tu­loi­sia maita.

    Suo­men osal­ta olen täy­den­nyk­sen tar­peen osal­ta eri miel­tä. Hyvin kou­lu­tet­tua työ­voi­maa ei saa muu­al­ta kuin rahal­la, ja jos rahaa on saa tar­peen tyy­dy­tet­tyä mark­ki­naeh­toi­ses­ti. Ihmis­työ­voi­man, var­sin­kin huo­nos­ti kou­lu­te­tun, tar­ve vähen­tyy jat­ku­vas­ti eikä tar­peen nousus­ta ole mitään merk­ke­jä. Supis­tu­va väes­tö riit­tää tur­vaa­maan eläk­keet ja toi­saal­ta supis­tu­vil­le ikä­luo­kil­le riit­tää jär­ke­vää teke­mis­tä syr­jäy­ty­mi­sen sijaan. 

    Supis­tu­van väes­tön Suo­mi oli­si jär­ke­vä, eko­lo­gi­ses­ti ja talou­del­li­ses­ti kes­tä­vä tavoi­te. Polii­ti­koil­la pitäi­si olla kau­ko­nä­köi­syyt­tä ja pok­kaa poh­tia mikä on maam­me tavoiteväkiluku.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  6. Isla­mis­tit aloit­ti­vat 80-luvul­la Ira­nis­sa per­he­suun­nit­te­lu­kam­pan­jan, jol­la ihmi­siä keho­tet­tiin hank­ki­maan enin­tään 2–3 las­ta ja käyt­tä­mään ehkäi­syä. Lisäk­si maa panos­ti pal­jon kou­lu­tuk­seen (myös nais­ten) ja kau­pun­gis­tui voi­mak­kaas­ti (ja tekee niin edel­leen). Molem­mat kei­not ovat hyviä väes­tön­kas­vun hidas­ta­jia. Käsit­tääk­se­ni nuor­ten ira­ni­lais­ten talous­ti­lan­ne on myös aika heik­ko, mikä vai­keut­taa per­heen perustamista.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  7. Jani:
    Ihan mie­len­kiin­nos­ta, mik­si Ira­nin syn­ty­vyys romah­ti Aja­tol­la­hien tul­tua val­taan? Mikä muut­tui; uskon­to, eli­no­lot vai jon­kin muu?

    Ira­nin väes­tö oli voi­mak­kaas­sa kas­vus­sa val­lan­ku­mouk­sen jäl­keen. Sotaa käy­väs­sä maas­sa kan­nus­tet­tiin uusien soti­lai­den teke­mi­seen — kuten tapa­na on. Myös pako­lai­sia vir­ta­si maahan. 

    Väes­tö­rä­jäh­dyk­sen pelos­sa teo­kra­tia pis­ti pys­tyyn kam­pan­jan syn­ty­vyy­den vähen­tä­mi­sek­si. Vähä­vä­kis­ten arvos­ta­ma “papis­to” levit­ti tehok­kaas­ti tie­toa muun muas­sa ehkäi­syn siu­nauk­sel­li­suu­des­ta. Eri­tyi­ses­ti maa­seu­dun syn­ty­vyys laski.

    http://bixby.berkeley.edu/wp-content/uploads/2015/03/Vahidnia_PE2007.pdf

    Että sel­lais­ta ainakin. 

    Nyt taas on menos­sa kam­pan­ja, jon­ka tar­koi­tus on lisä­tä syn­ty­vyyt­tä muun muas­sa suo­si­mal­la ela­tus­vel­vol­li­sia eli isiä työmarkkinoilla. 

    Ira­nin per­he­la­ki­han vel­voit­taa todel­la ras­kaal­la kädel­lä mie­hiä elät­tä­mään vai­mon ja eri­tyi­ses­ti lap­set myös avio­eros­sa. Vai­mol­le avio­eron syyk­si kel­paa mie­hen kyvyt­tö­myys elät­tää. Var­maan sekään ei innos­ta mie­hiä las­ten tekoon eikä edes avioliittoon.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  8. Tut­ki­ja­tut­ta­va­ni Ira­nis­ta sanoi, että he ovat “vit­sail­leet” koto­naan Ira­nin väes­tön olleen lii­an tyy­ty­väi­siä ennen val­lan­ku­mous­ta. Siel­lä­hän oli suh­teel­li­sen hyvä eli­ta­so ja ilmei­ses­ti uusi hal­lin­to ker­toi kan­sal­le, että nyt on “elä­män­ne tilai­suus” lisään­tyä ja perus­taa per­he, kun elin­ta­so oli niin hyvä ja he lupa­si­vat sen jat­ku­van. Tut­ta­va­ni mukaan kan­sa pet­tyi elin­ta­son mer­kit­tä­vään las­kuun, joka seu­ra­si val­lan­vaih­don jäl­kei­se­nä vuo­si­kym­me­ne­nä ja lopet­ti­vat hal­lin­non toi­vei­den täyt­tä­mi­set väes­tön lisäyk­ses­tä. Hän ker­toi, että motii­vi­na väes­tön­kas­vun ruok­ki­mi­seen oli uuden hal­li­non halu saa­da suu­rem­pi armeija.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  9. Jani:
    Ihan mie­len­kiin­nos­ta, mik­si Ira­nin syn­ty­vyys romah­ti Aja­tol­la­hien tul­tua val­taan? Mikä muut­tui; uskon­to, eli­no­lot vai jon­kin muu?

    Ira­nin väes­tö oli voi­mak­kaas­sa kas­vus­sa val­lan­ku­mouk­sen jäl­keen. Sotaa käy­väs­sä maas­sa kan­nus­tet­tiin uusien soti­lai­den teke­mi­seen — kuten tapa­na on. Myös pako­lai­sia vir­ta­si maahan. 

    Väes­tö­rä­jäh­dyk­sen pelos­sa teo­kra­tia pis­ti pys­tyyn kam­pan­jan syn­ty­vyy­den vähen­tä­mi­sek­si. Vähä­vä­kis­ten arvos­ta­ma “papis­to” levit­ti tehok­kaas­ti tie­toa muun muas­sa ehkäi­syn siu­nauk­sel­li­suu­des­ta. Eri­tyi­ses­ti maa­seu­dun syn­ty­vyys laski.

    http://bixby.berkeley.edu/wp-content/uploads/2015/03/Vahidnia_PE2007.pdf

    Että sel­lais­ta ainakin. 

    Nyt taas on menos­sa kam­pan­ja, jon­ka tar­koi­tus on lisä­tä syn­ty­vyyt­tä muun muas­sa han­ka­loit­ta­mal­la ehkäi­syä ja ste­ri­li­soin­te­ja sekä suo­si­mal­la ela­tus­vel­vol­li­sia eli isiä työmarkkinoilla. 

    Ira­nin per­he­la­ki­han vel­voit­taa todel­la ras­kaal­la kädel­lä mie­hiä elät­tä­mään vai­mon ja eri­tyi­ses­ti lap­set. Myös avio­eros­sa. Vai­mol­le avio­eron syyk­si kel­paa mie­hen kyvyt­tö­myys elät­tää. Se ei näem­mä innos­ta mie­hiä las­ten tekoon eikä edes avioliittoon.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  10. Blo­gin teks­ti on var­maan suu­rin­piir­tein paik­kan­sa pitä­vää. Ongel­ma on kui­ten­kin se, että vaik­ka väes­tö ei kas­va­kaan eks­po­nen­ti­aa­li­ses­ti, niin kes­ki­mää­räi­sen kulu­tuk­sen ja eli­niän nopea kas­vu tekee sii­tä ongel­man. Esi­merk­ki­nä vaik­ka Kii­nan CO2-pääs­töt. Eli pitäi­si tar­kas­tel­la suu­ret­ta, joka on väes­tö­mää­rä x hii­li­ja­lan­jäl­ki. Tosin tie­de­tään myös, että elin­ta­son nousu las­kee lapsilukua.

    Jos kat­so­taan maa­no­sien asu­kas­ti­heyk­siä, on Euroop­pa yli­voi­mai­ses­ti tiheim­min asut­tu 116
    as/km2, USA 31 as/km2, Afrik­ka 26 as/km2, Austra­lia 3 as/km2 jne. Euroop­pa on ajat sit­ten hävit­tä­nyt suu­ren osan mm. metsistään.

    Myös­kään ilmas­ton läm­pe­ne­mi­nen ei ole kiih­ty­nyt vii­me vuo­si­na toi­sin kuin OS aiem­mas­sa pos­tauk­ses­saan jos­kus väitti. 

    http://www.soininvaara.fi/2015/07/26/ilmaston-lampeneminen-on-taas-kiihtynyt/

    Pikem­min­kin se ete­nee line­aa­ri­ses­ti toi­sin kuin useim­mat ilmas­to­mal­lit olet­ta­vat. Myös artik­ke­lis­sa esi­te­tyt NOAA:n läm­pö­ti­la­lu­ke­mat ovat filt­te­roi­tu­ja ja kor­jat­tu­ja, mm. aukot datas­sa on täy­tet­ty ole­tuk­sil­la. Joka tapauk­ses­sa kor­jat­tu­kin läm­pe­ne­mi­nen on alle puo­let sii­tä mitä taka­vuo­sien mal­lit ennus­ti­vat nykyi­sil­lä CO2-tasoil­la. (Luon­non­tie­tei­li­jä-leh­den artik­ke­li 4–5/2015).

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Hei­ni Väi­sä­nen tun­tuu olet­ta­van, että olen tar­kas­tel­lut vain Nige­ri­aa. Nige­ria ei ole mikään pie­ni val­tio, mut­ta minä olin käyt­tä­nyt luku­ja koko Saha­ran ete­lä­puo­lei­ses­ta Afri­kas­ta, jos­sa ovat siis muka­na myös ne (pie­net) syn­ty­vyy­ten­sä kuriin saa­neet maat. Olen huo­lis­sa­ni, mut­ta en toi­vo­ton. Juu­ri sik­si panin lop­puun sen Ira­nin ihmeen. Pitäi­si kui­ten­kin ensin Afri­kas­sa tie­dos­taaa, että jokin ongel­ma on olemassa.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  11. Tyh­mä kysy­mys: pitäi­si­kö nois­sa syn­ty­vyys­tar­kas­te­luis­sa ottaa myös syn­nyt­tä­jien ikä huomioon ?

    Kei­no­te­koi­nen esi­merk­ki. Yhtä­suu­ret popu­laa­tiot A ja B, kum­mas­sa­kin koko­nais­he­del­mäl­li­syys 2,1. Popu­laa­tios­sa A nai­nen syn­nyt­tää nuo 2,1 las­tan­sa iäs­sä 18–20, popu­laa­tios­sa B iäs­sä 38–40. Kum­pi poruk­ka on suu­rem­pi 100 vuo­den aikajänteellä ? 

    Yhtä suu­res­ta koko­nais­he­del­mäl­li­syy­des­tä huo­li­mat­ta äkki­poi­ka veik­kaa A:ta — siel­lä­hän teh­dään kak­si uut­ta suku­pol­vea samas­sa ajas­sa, jos­sa B uusiu­tuu vain kerran…

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  12. Afri­kan väes­tö­rä­jäh­dys on estet­tä­vis­sä, tehok­kaat ras­kau­den ehkäi­sy­kei­not on ole­mas­sa. Yksi vaih­toeh­to on tar­jo­ta nai­sil­le talou­del­li­nen pork­ka­na. Saat x dol­la­ria jos ste­ri­loit esim. kah­den lap­sen jäl­keen. Tai dol­la­rei­den tilal­le naisen/lasten kou­lu­tus, maa­pa­la tai mikä kul­le­kin on tar­peen. Tähän tar­vit­ta­neen län­si­mail­ta valis­tus­ta ja rahoitusta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  13. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Hei­ni Väi­sä­nen tun­tuu olet­ta­van, että olen tar­kas­tel­lut vain Nige­ri­aa. Nige­ria ei ole mikään pie­ni val­tio, mut­ta minä olin käyt­tä­nyt luku­ja koko Saha­ran ete­lä­puo­lei­ses­ta Afri­kas­ta, jos­sa ovat siis muka­na myös ne (pie­net) syn­ty­vyy­ten­sä kuriin saa­neet maat. Olen huo­lis­sa­ni, mut­ta en toi­vo­ton. Juu­ri sik­si panin lop­puun sen Ira­nin ihmeen. Pitäi­si kui­ten­kin ensin Afri­kas­sa tie­dos­taaa, että jokin ongel­ma on olemassa.

    Hei Osmo,
    Ehkä tulin koros­ta­neek­si Nige­ri­aa lii­ak­si kir­joi­tuk­ses­sa­ni, mut­ta kri­tiik­ki­ni koh­dis­tui sen käyt­tä­mi­se­nä esi­merk­ki­nä puhut­taes­sa koko Afri­kas­ta (tai koko Saha­ran ete­lä­puo­li­ses­ta Afri­kas­ta), kos­ka se ei kuvaa alu­een yleis­tä tren­diä hyvin. Useim­mis­sa muis­sa alu­een mais­sa syn­ty­vyys on las­ke­nut pal­jon Nige­ri­aa nopeam­min. Toi­sen ääri­pään esi­merk­ki voi­si olla vaik­ka­pa Ete­lä-Afrik­ka (joka sekin yksi suu­ris­ta mais­ta alu­eel­la), jos­sa hedel­mäl­li­syys­lu­ku oli 2.4 vuon­na 2013. Eni­ten se näyt­tää las­ke­van alueil­la, jois­sa menee talou­del­li­ses­ti hyvin, kuten kir­joi­tuk­ses­sa­ni­kin näytän.

    Sinä, minä ja YK:n asian­tun­ti­jat tie­däm­me, ettei maa­il­man­laa­jui­ses­ti ole odo­tet­ta­vis­sa sel­lais­ta väes­tö­rä­jäh­dys­tä kuin 1970-luvul­la ole­tet­tiin. Ongel­ma­na tun­tuu­kin monien mie­les­tä kär­jis­te­tys­ti sanot­tu­na ole­van se, että väes­tö kas­vaa Afri­kas­sa ja pie­ne­nee Euroo­pas­sa. Ottaen huo­mioon nykyi­sen ilma­pii­rin, jos­sa rasis­ti­set aat­teet ovat nos­ta­neet suo­sio­taan, en näe Nige­ri­aa kos­ke­vaa argu­men­toin­tia­si par­haa­na mah­dol­li­se­na tapa­na kiin­nit­tää huo­mio­ta väes­tön­kas­vuun liit­ty­vään proble­ma­tiik­kaan. Väes­tön­kas­vu on mut­ki­kas pro­ses­si, jon­ka ennus­ta­mi­nen on vai­ke­aa ja jos­ta empii­ri­sen aineis­ton perus­teel­la tie­de­tään, että ihmis­ten olo­jen paran­tues­sa se yleen­sä tait­tuu. Tätä ei mie­les­tä­ni nyky­ti­lan­tees­sa voi koros­taa tarpeeksi.

    Väes­tön­kas­vus­ta saa ja pitää puhua, kos­ka se liit­tyy esi­mer­kik­si ympä­ris­tö­on­gel­miin tie­tyil­lä alueil­la. Huo­mio­ta tuli­si kui­ten­kin kiin­nit­tää sii­hen, mit­kä syyt sen taus­tal­la ovat ja kuin­ka voi­sim­me löy­tää inhi­mil­li­siä rat­kai­su­ja näi­hin ongelmiin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Kuten sanoin, ana­lyy­si­ni perus­tui koko Saha­ran ete­lä­puo­lei­seen Afrik­kaan. Jois­sa­kin mais­sa syn­ty­vyys on alen­tu­nut, mut­ta vali­tet­ta­van har­vas­sa. Minus­ta se on huo­les­tut­ta­va asia.
      Väes­tön­kas­vu on myös sel­keä­tä ja aika yksin­ker­tais­ta mate­ma­tiik­kaa. Afri­kan osal­ta on vai­kea ymmär­tää, miten väes­tön­kas­vu voi­si nopeas­ti pysäh­tyä, kos­ka ikä­py­ra­mi­di on mikä on. Nige­ria on maa, jota kan­nat­taa vähän kat­soa, kos­ka sen väeswe­tö on kas­va­mas­sa sel­väs­ti yli maan kantokyvyn.
      Asiat eivät para­ne sil­lä, että niis­tä vai­e­taan. Eri­tyi­sen rai­vos­tut­ta­vaa on, että hal­li­tuk­sem­me on lei­kan­nut rahoi­tus­ta esi­mer­kik­si YK:n väestöohjelmalta.
      Mut­ta Iran pys­tyi puo­list­ta­maan syn­ty­vyy­den lyhyes­sä ajassa.
      Euroo­pan väes­tön pie­ne­ne­mi­ses­sä en näe mitään ongel­maa, kun­han se tapah­tuu hal­lit­ta­vis­sa ole­vaan tah­tiin. Koko maa­il­man väki­lu­vun pitäi­si pienentyä. 

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  14. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Hei­ni Väi­sä­nen tun­tuu olet­ta­van, että olen tar­kas­tel­lut vain Nige­ri­aa. Nige­ria ei ole mikään pie­ni val­tio, mut­ta minä olin käyt­tä­nyt luku­ja koko Saha­ran ete­lä­puo­lei­ses­ta Afri­kas­ta, jos­sa ovat siis muka­na myös ne (pie­net) syn­ty­vyy­ten­sä kuriin saa­neet maat. Olen huo­lis­sa­ni, mut­ta en toi­vo­ton. Juu­ri sik­si panin lop­puun sen Ira­nin ihmeen. Pitäi­si kui­ten­kin ensin Afri­kas­sa tie­dos­taaa, että jokin ongel­ma on olemassa.

    Kyl­lä ongel­ma siel­lä tie­dos­te­taan­kin, mut­ta maat ovat hyvin köy­hiä tai aina­kin kan­sa on köyhää.

    Kun rahaa ei ole niin ei ole varaa ostaa ehkäisyvälineitäkään.

    Syn­ty­vyy­den sään­nös­te­lyn edel­ly­tyk­se­nä on mon­ta asi­aa, yksi on rahaa ehkäi­sy­vä­li­nei­siin ja saatavuus.

    Toi­enn on nais­ten kou­lu­tus, se muut­taa kult­tuu­ria nopeiten.

    Suo­mess­kin jopa laes­ta­dio­lai­set ovat tai­pu­neet syn­ty­vyy­den sään­nös­te­lyyn kun nai­set ovat oppi­neet ole­maan muu­ta­kin kuin synnytyskoneita.
    Jyr­kät­kin asen­teet on mah­dol­lis­ta muuttaa

    Kol­mas on lap­si­kuol­lei­suu­den vähen­tä­mi­nen, sil­loin ei tar­vit­se teh­dä 10 las­ta tur­vaa­maan vanhuutta.

    Kehi­tys­a­pu­va­ro­ja pitäi­si koh­den­taa näi­hin ongelmmaihin.

    Sekään ei ole help­poa, sil­lä alu­een dik­daat­to­rit vas­tus­ta­vat valis­tus­ta ja alue on vaa­ral­li­nen kehitysaputyöntekijöillekin

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  15. Muis­tan­ko oikein: täl­lä het­kel­lä maa­pal­lon väs­tön odo­te­taan sta­bi­loi­tu­van 10 mil­jar­diin hen­keen jos­kus tämän vuo­si­sa­dan lop­pu­puo­lel­la. Tämä­kin on 50 % enem­män kuin mitä nyt (tai muu­ta­ma vuo­si sit­ten) ja sii­nä kol­me ker­taa maa­pal­lon väes­tö vuo­nan 1968, jol­loin aloi­tin tie­dos­ta­van nuo­ren urani.

    Muut maan­osat ovat jo aika sta­bii­li­sa tilas­sa. Afri­kan väes­tön ennus­te­taan kas­va­van yhdes­tä 4 mil­jar­diin hen­keen. Muis­tan­ko oikein?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  16. Osmo Soi­nin­vaa­ran kir­joi­tus on taas hyvä ja perus­tel­tu. Tämä kan­nat­tai­si jokai­sen lukea ennen kuin esit­tää kovin ehdot­to­mia mie­li­pi­tei­tä väes­tön­kas­vuun liit­ty­väs­tä problematiikasta.

    Pel­kän väes­tön­kas­vun lisäk­si pitäi­si kat­soa myös sen mui­ta seu­rauk­sia. Voim­me kar­keas­ti aja­tel­la, että ympä­ris­töl­le koi­tu­va koko­nais­ra­si­tus on väki­mää­rä ker­taa kulutus/henkilö.

    Väki­mää­rä siis kas­vaa edel­leen, ja vie­lä aina­kin jon­kin aikaa. Ennen kaik­kea kas­vaa kui­ten­kin kulutus/henkilö, sil­lä tot­ta kai kaik­kien ihmis­ten pitäi­si saa­da sama elin­ta­so kuin meil­lä on län­si­mais­sa. Kes­tää­kö maa­pal­lo tämän kokonaisrasituksen?

    Minus­ta ihmi­siä on jo nyt lii­kaa. Ympä­ris­tö voi monin pai­koin huo­nos­ti, ilmas­ton­muu­tos uhkaa, bio­di­ver­si­teet­ti heik­ke­nee, resurs­sit vähe­ne­vät ja ongel­mat aja­vat ihmi­set kah­nauk­siin ja liikkeelle. 

    Mitä tapah­tuu tule­vai­suu­des­sa, kun kaik­ki nämä ongel­mat vie­lä kär­jis­ty­vät? Voi­ko asial­le teh­dä jotain, sem­min­kin kun ongel­maa ei vie­lä­kään ote­ta riit­tä­vän vakavasti? 

    Seit­se­män­kym­men­tä­lu­vul­la väes­tö­rä­jäh­dys­tä pelän­nei­den mie­les­tä saat­taa tun­tua, että tilan­ne­han on hyvä, kun pahim­mat ennus­teet eivät näy­tä toteu­tu­van. Tosia­sias­sa tilan­ne on kui­ten­kin edel­leen erit­täin huolestuttava.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  17. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Euroo­pan väes­tön pie­ne­ne­mi­ses­sä en näe mitään ongel­maa, kun­han se tapah­tuu hal­lit­ta­vis­sa ole­vaan tah­tiin. Koko maa­il­man väki­lu­vun pitäi­si pienentyä. 

    Afri­kan osal­ta kes­keis­tä lie­nee, ehdi­tään­kö väes­tön­kas­vu pysäyt­tä­mään ennen luon­non­va­ro­jen lop­pu­mis­ta ja ilmas­ton­muu­tok­sen kiih­ty­mis­tä. Mikä­li eläi­sim­me resurs­sien kan­nal­ta rajat­to­mas­sa maa­il­mas­sa oli­si väes­tön­kas­vun osal­ta yhtä huo­le­ton kuin Hans Ros­ling tai Hei­ni Väi­sä­nen kun odo­tet­ta­vis­sa ole­va hil­jal­leen tapah­tu­va kehi­tys­ta­son nousu vai­kut­tai­si syntyvyyteen.

    Toi­von paras­ta, en vält­tä­mät­tä usko sii­hen. Ongel­mia lisää maa­il­man­laa­jui­nen työ­voi­man tar­peen vähen­ty­mi­nen eten­kin vähän kou­lu­tus­ta vaa­ti­vis­sa amma­teis­sa. Toi­vot­ta­vas­ti Afri­kan nuo­ret kek­si­vät jär­ke­vää teke­mis­tä. Uskon ja toi­von mobii­li­tek­no­lo­gian aut­ta­van kou­lu­tuk­sen lisäämisessä.

    Euroo­pan väki­lu­vun las­ke­mi­nen ei ole ongel­ma kun se tapah­tuu hal­li­tus­ti, kuten Osmo mai­nit­set­kin. Suo­men osal­ta väki­lu­vun las­ku tapah­tuu hal­li­tus­ti mikä­li emme sot­ke väes­tö­ke­hi­tys­tä laa­ja­mit­tai­sel­la syn­ty­vyy­den lisää­mi­sel­lä tahi laa­ja­mit­tai­sel­la maa­han­muu­tol­la. Glo­baa­li­vas­tuun kan­ta­mi­sek­si on tehok­kaam­pia ja inhi­mil­li­sem­piä keinoja.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  18. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kuten sanoin, ana­lyy­si­ni perus­tui koko Saha­ran ete­lä­puo­lei­seen Afrik­kaan. Jois­sa­kin mais­sa syn­ty­vyys on alen­tu­nut, mut­ta vali­tet­ta­van har­vas­sa. Minus­ta se on huo­les­tut­ta­va asia.
    Väes­tön­kas­vu on myös sel­keä­tä ja aika yksin­ker­tais­ta mate­ma­tiik­kaa. Afri­kan osal­ta on vai­kea ymmär­tää, miten väes­tön­kas­vu voi­si nopeas­ti pysäh­tyä, kos­ka ikä­py­ra­mi­di on mikä on. Nige­ria on maa, jota kan­nat­taa vähän kat­soa, kos­ka sen väeswe­tö on kas­va­mas­sa sel­väs­ti yli maan kantokyvyn.
    Asiat eivät para­ne sil­lä, että niis­tä vai­e­taan. Eri­tyi­sen rai­vos­tut­ta­vaa on, että hal­li­tuk­sem­me on lei­kan­nut rahoi­tus­ta esi­mer­kik­si YK:n väestöohjelmalta.
    Mut­ta Iran pys­tyi puo­list­ta­maan syn­ty­vyy­den lyhyes­sä ajassa.
    Euroo­pan väes­tön pie­ne­ne­mi­ses­sä en näe mitään ongel­maa, kun­han se tapah­tuu hal­lit­ta­vis­sa ole­vaan tah­tiin. Koko maa­il­man väki­lu­vun pitäi­si pienentyä. 

    Samaa miel­tä sii­tä, että väes­tö­oh­jel­mal­ta leik­kaa­mi­nen on leik­kaa­mis­ta vää­räs­tä koh­das­ta. Tämä kui­ten­kin on nii­tä asioi­ta, joi­hin pätee se, että narul­la ei voi työn­tää. Väes­tö­oh­jel­mat onnis­tu­vat, jos val­tiot niin halua­vat ja epä­on­nis­tu­vat, jos val­tiot eivät halua. Edes köy­hyys ei ole täs­sä rat­kai­se­va selit­tä­vä teki­jä. Kii­na oli ker­ta­kaik­ki­sen sur­keas­sa jamas­sa aloit­taes­saan yhden lap­sen poli­tiik­kan­sa. Se poli­tiik­ka oli yksi osa Kii­nan talou­den nousuun saamista.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  19. Lii­an van­ha:Kun rahaa ei ole niin ei ole varaa ostaa ehkäisyvälineitäkään.

    No ei kai tämä oikeas­ti voi täs­tä olla kiinni?

    Kai­ken jär­jen mukaan lap­sen ruok­ki­mi­nen ja vaa­te­tus mak­saa ihan pakos­ta­kin enem­män kuin kasa pie­niä muo­vi­kel­mun pala­sia, jot­ka ammat­ti­kie­les­sä tun­ne­taan ter­mil­lä “kon­do­mi”.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  20. cete­rum cen­seo: Samaa miel­tä sii­tä, että väes­tö­oh­jel­mal­ta leik­kaa­mi­nen on leik­kaa­mis­ta vää­räs­tä koh­das­ta. Tämä kui­ten­kin on nii­tä asioi­ta, joi­hin pätee se, että narul­la ei voi työn­tää. Väes­tö­oh­jel­mat onnis­tu­vat, jos val­tiot niin halua­vat ja epä­on­nis­tu­vat, jos val­tiot eivät halua. Edes köy­hyys ei ole täs­sä rat­kai­se­va selit­tä­vä teki­jä. Kii­na oli ker­ta­kaik­ki­sen sur­keas­sa jamas­sa aloit­taes­saan yhden lap­sen poli­tiik­kan­sa. Se poli­tiik­ka oli yksi osa Kii­nan talou­den nousuun saamista.

    Voi­daan kysyä, onko Euroo­pas­ta tämän kehu­tyk­sen aja­jak­si. Euroop­pa on toi­sen maa­il­man­so­dan jäl­keen pyy­del­lyt poli­tii­kal­laan anteek­si siir­to­maa­po­li­tiik­kaa ja rotuop­pia. Kaik­ki Euroo­pan teke­mi­set ja teke­mät­tä jät­tä­mi­set on tul­kit­tu “rasis­mik­si”. Jos Euroop­pa vaa­ti­si Afri­kal­ta väki­lu­vun las­kua, kai sekin oli­si rasismia. 

    omas­ta mie­les­tä­ni Afri­kan väki­lu­vun keh­ti­tys tuli­si antaa Kii­nan hoi­det­ta­vak­si. Euroo­pan polii­ti­kois­ta sii­hen ei ole. Euroo­pan polii­ti­kot ovat kilt­te­jä, jot­ka halua­vat some-tyk­käyk­siä ja kave­rei­ta. On parem­pi tuho­ta maa­il­ma kuin tul­la kut­su­tuk­si rasis­tik­si. Tule­vien suku­pol­vien hyväk­si Euroo­pan polii­ti­kot oli­si ajet­ta­va täs­sä asias­sa marginaaliin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  21. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Jos syn­ny­tyk­siä on 2,1/nainen, syn­nyt­tä­jän iäl­lä ei ole pit­käl­lä aika­vä­lil­lä mer­ki­tys­tä (molem­pien kas­vu tasa­pai­not­tuu) Jos syn­ny­tyk­siä on enem­män, syn­nyt­tä­jien nuo­ri ikä nopeut­taa väestönkasvua.

    Pit­käl­lä aika­vä­lil­lä olem­me kaik­ki kuol­lei­ta. Lyhyel­lä aika­vä­lil­lä kehi­tys­mai­den tyt­tö­jen lisään­ty­mi­siän nos­ta­mi­nen on mones­ta­kin syys­tä kaik­kea muu­ta kuin mitä­tön kei­no hal­li­ta väes­tön­kas­vua. Täy­sin ilman läh­de­viit­tei­tä uskal­tai­sin väit­tää jopa tär­keim­mäk­si työ­ka­luk­si. (Lisää tyt­tö­jen aikaa kou­lus­sa, joka kas­vat­taa tasa-arvoa ja lisää elin­ta­soa, jot­ka taas vähen­tä­vät las­ten luku­mää­rää. Ja vaik­ka nämä oli­si­vat perus­tee­ton­ta spe­ku­loin­tia, ensim­mäi­sen lap­sen syn­ny­ty­siän nos­ta­mi­nen 15 vuo­des­ta 30 vuo­teen pie­nen­tää väes­tön­kas­vun (tai jos ihan tark­ko­ja ollaan, syn­ty­vyy­den kas­vun) per vuo­si puo­leen — pysy­väs­ti. En siis oikein ymmär­rä mitä tar­koi­tat sil­lä että tuo tasaan­tuu pit­kän ajan kuluessa.)

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  22. Mark­ku af Heur­lin:
    Muis­tan­ko oikein: täl­lä het­kel­lä maa­pal­lon väs­tön odo­te­taan sta­bi­loi­tu­van 10 mil­jar­diin hen­keen jos­kus tämän vuo­si­sa­dan lop­pu­puo­lel­la. Tämä­kin on 50 % enem­män kuin mitä nyt (tai muu­ta­ma vuo­si sit­ten) ja sii­nä kol­me ker­taa maa­pal­lon väes­tö vuo­nan 1968, jol­loin aloi­tin tie­dos­ta­van nuo­ren urani.

    Muut maan­osat ovat jo aika sta­bii­li­sa tilas­sa. Afri­kan väes­tön ennus­te­taan kas­va­van yhdes­tä 4 mil­jar­diin henkeen.Muistanko oikein?

    Kyl­lä Ahrik­kaan mah­tuu poruk­kaa. Muu­ta­ma aika sit­ten esi­tel­tiin Ahri­kan kart­taa, jon­ka sisäl­le oli sovi­tet­tu muis­taak­se­ni poh­jois-Ame­rik­ka, Austraa­lia, Euroop­pa ja Kiina.

    Ahri­kas­sa on myös pal­jon aurin­gon­pais­tet­ta säh­kön tuo­tan­toon, ihan pian Saha­ras­ta vede­tään hvdc-kabe­lit Euroop­paan, man­te­reel­la on mit­taa­mat­to­mat luon­non­va­rat, jopa maa­pe­rä, joka on puner­ta­vaa sisäl­tää rau­taa suun­nat­to­mia mää­riä. Englan­ti­lais­ten siir­to­maa-ajan peru­na rau­ta­tie kul­kee ete­läs­tä poh­joi­seen ja rans­ka­lais­ten peru­na län­nes­tä itään. Nois­ta kun teh­dään luo­ti­ju­na­ra­dat, niin maan­osan hou­kut­te­le­vuus kas­vaa entisestään.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  23. cete­rum cen­seo: Samaa miel­tä sii­tä, että väes­tö­oh­jel­mal­ta leik­kaa­mi­nen on leik­kaa­mis­ta vää­räs­tä koh­das­ta. Tämä kui­ten­kin on nii­tä asioi­ta, joi­hin pätee se, että narul­la ei voi työn­tää. Väes­tö­oh­jel­mat onnis­tu­vat, jos val­tiot niin halua­vat ja epä­on­nis­tu­vat, jos val­tiot eivät halua. Edes köy­hyys ei ole täs­sä rat­kai­se­va selit­tä­vä teki­jä. Kii­na oli ker­ta­kaik­ki­sen sur­keas­sa jamas­sa aloit­taes­saan yhden lap­sen poli­tiik­kan­sa. Se poli­tiik­ka oli yksi osa Kii­nan talou­den nousuun saamista.

    Yhden lap­sen pol­tiik­kaan toteu­tet­tiin aika dra­ko­ni­sin kei­noin, mut­ta ehkä se oli vält­tä­mät­tö­myys. — Suu­ri ongel­ma on kai lähes Rans­kan koko väes­töä vas­taa­va mie­sy­li­jää­mä. Ehkä hal­li­tus hyväk­syy pit­kin ham­pain jon­kin­lai­set moni­mie­hi­set avio­lii­tot, jol­lai­sia oli mm. eskimoilla.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  24. Hyvä ana­lyy­si väestönkasvusta.

    Ainoa koh­ta, jos­ta olin sel­väs­ti eri miel­tä oli väi­te “suur­ten ikä­luok­kien vuok­si me tar­vit­sem­me tän­ne vähän täy­si-ikäis­tä täy­den­nys­tä”. En kan­na­ta. Jokai­nen väes­tön­kas­vul­la talout­tan­sa paik­kaa­va tai muu­ten pul­lis­te­le­va maa kek­sii kyl­lä jon­kun seli­tyk­sen, mik­si juu­ri hei­dän vält­tä­mät­tä täy­tyy saa­da kas­vat­taa väes­töä, vaik­ka muut eivät sai­si­kaan. Jos sal­li­taan yhdel­le, kaik­ki muut­kin saa­vat syyn seu­ra­ta peräs­sä, kukin omil­la syil­lään. Suo­mi on niin rikas, hyvin­voi­va ja vakaal­la poh­jal­la, että tuo yhden mui­ta suu­rem­man ikä­luo­kan aiheut­ta­ma pie­ni piik­ki ei ole mikään mer­kit­tä­vä syy.

    Esi­mer­kik­si Itä-Euroo­pas­sa on mai­ta, jois­sa elin­ta­so on sel­väs­ti alem­pi, ja väes­tö vähe­nee. Jos nyt jon­kun Euroo­pan maan sal­li­si paik­kai­lie­van talout­taan väes­töä kas­vat­ta­mal­la, niin ehkä jon­kun nois­ta. Mut­ta mie­lui­ten ei siis yhden­kään tuli­si täl­lais­ta har­ras­taa, eikä siis aina­kaan kaik­kein rik­kaim­piin kuu­lu­van Suomen.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  25. Juho Laa­tu:
    Hyvä ana­lyy­si väestönkasvusta.

    Ainoa koh­ta, jos­ta olin sel­väs­ti eri miel­tä oli väi­te “suur­ten ikä­luok­kien vuok­si me tar­vit­sem­me tän­ne vähän täy­si-ikäis­tä täy­den­nys­tä”. En kan­na­ta. Jokai­nen väes­tön­kas­vul­la talout­tan­sa paik­kaa­va tai muu­ten pul­lis­te­le­va maa kek­sii kyl­lä jon­kun seli­tyk­sen, mik­si juu­ri hei­dän vält­tä­mät­tä täy­tyy saa­da kas­vat­taa väes­töä, vaik­ka muut eivät sai­si­kaan. Jos sal­li­taan yhdel­le, kaik­ki muut­kin saa­vat syyn seu­ra­ta peräs­sä, kukin omil­la syil­lään. Suo­mi on niin rikas, hyvin­voi­va ja vakaal­la poh­jal­la, että tuo yhden mui­ta suu­rem­man ikä­luo­kan aiheut­ta­ma pie­ni piik­ki ei ole mikään mer­kit­tä­vä syy.

    Esi­mer­kik­si Itä-Euroo­pas­sa on mai­ta, jois­sa elin­ta­so on sel­väs­ti alem­pi, ja väes­tö vähe­nee. Jos nyt jon­kun Euroo­pan maan sal­li­si paik­kai­lie­van talout­taan väes­töä kas­vat­ta­mal­la, niin ehkä jon­kun nois­ta. Mut­ta mie­lui­ten ei siis yhden­kään tuli­si täl­lais­ta har­ras­taa, eikä siis aina­kaan kaik­kein rik­kaim­piin kuu­lu­van Suomen. 

    Suo­mes­sa vie­lä­pä on niin onnek­kaas­ti, että se sama van­hus­väes­tö omis­taa pää­sään­töi­ses­ti kai­ken. Nuo­rem­mil­la on vie­lä vain vel­kaa ja sii­tä vie­lä nuo­rem­mil­la ei ole edes vel­kaa kun ei ole työ­tä­kään. Mitä tulee käsi­pa­rien luku­mää­rään joi­ta tar­vi­taan sii­nä­kin tapauk­ses­sa, että hoi­det­ta­val­la väes­töl­lä on tas­kut täyn­nä finans­si­re­surs­sia niin en usko, että rajat ovat vie­lä tul­leet lähel­le­kään vas­taan vaik­ka (hoito)työ onkin raskasta.

    Väes­tön vähe­ne­mi­nen oli­si onnen­pot­ku Suo­mel­le eko­lo­gi­ses­sa mie­les­sä. Tämä yhdis­tet­ty­nä sii­hen, että asu­taan lähel­lä luon­tai­sia resurs­se­ja eli jär­viä ja met­siä, vähäi­nen aurin­gon­va­lo ei ole pie­nin­kään ongel­ma niin kau­an kuin met­sä kas­vaa, niin hem­met­ti maa­il­ma saat­tai­si Suo­men osal­ta vie­lä pelas­tua. Lii­ka­väes­tön kan­nat­taa siir­tyä ete­läm­mäk­si. Se hel­pot­taa kaik­kia. Ja on edel­leen help­po vei­ka­ta että vapaa­eh­tois­ta haluk­kuut­ta on run­saas­ti. Esim. Hel­sin­ki-Tal­lin­na kak­sois­kau­pun­ki ja aloi­te­taan pro­jek­ti hal­lin­non siir­rol­la Tallinnaan?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  26. OS: “Suo­men syn­ty­vyys­lu­vut ovat ihan­teel­li­set: hal­lit­tu jar­ru­tus – jokai­nen ikä­luok­ka vähän yli 20 % pie­nem­pi kuin edellinen”

    Tar­koi­tit “ikä­luo­kal­la” ilmei­ses­ti suku­pol­vea. Eikö ikä­luo­kal­la tar­koi­te­ta usein yhdes­sä vuo­des­sa syntyneitä?

    Tähän alhai­seen syn­ty­vyy­teen eivät ilmei­ses­ti päät­tä­jät ole kui­ten­kaan tyy­ty­väi­siä, kun ovat niin innois­saan sen kor­vaa­mi­ses­ta kehitysmaamaahanmuutolla.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  27. max: Väes­tön vähe­ne­mi­nen oli­si onnen­pot­ku Suo­mel­le eko­lo­gi­ses­sa mie­les­sä. Tämä yhdis­tet­ty­nä sii­hen, että asu­taan lähel­lä luon­tai­sia resurs­se­ja eli jär­viä ja met­siä, vähäi­nen aurin­gon­va­lo ei ole pie­nin­kään ongel­ma niin kau­an kuin met­sä kas­vaa, niin hem­met­ti maa­il­ma saat­tai­si Suo­men osal­ta vie­lä pelas­tua. Lii­ka­väes­tön kan­nat­taa siir­tyä ete­läm­mäk­si. Se hel­pot­taa kaikkia.

    Maa­il­man väes­tö on aikoi­naan levin­nyt pla­nee­tan pin­nal­le pal­jol­ti juu­ri eri seu­tu­jen kan­to­ky­vyn mukai­ses­ti. Suo­mes­sa on edel­leen pal­jon hie­noa luon­toa ja monia perus­re­surs­se­ja. Osin ne ovat sääs­ty­neet sik­si, että väkeä ei ole ker­ty­nyt tun­gok­seen asti, kun kyl­mä ilmas­tom­me ei ole ollut kovin teho­kas tuot­ta­maan esim. vil­jaa, eikä ole tuot­ta­nut puus­ta itses­tään suu­hun putoa­via hedel­miä juu­ri lain­kaan. Nyky­tek­niik­ka on mah­dol­lis­ta­nut Suo­mes­sa­kin leveän elin­ta­son, mut­ta sitä ei kan­na­ta huka­ta, ja luon­toa tuho­ta, asut­ta­mal­la Suo­mi­kin näl­kä­ra­jal­le asti täy­teen. Edel­leen ete­läs­sä on hel­pom­pi tuot­taa ruo­kaa. Suo­mes­sa esim. risu­pa­ke­tin kal­tai­set suun­ni­tel­mat täh­tää­vät luon­non entis­tä­kin kovem­paan val­jas­ta­mi­seen koko­nais­ku­lu­tus­tot­tu­muk­siam­me lisäämään.

    Väes­tön vähe­ne­mi­nen mah­dol­lis­tai­si tosi­aan muka­vam­man elä­mi­sen, ottaen luon­nos­ta ihmis­ten käyt­töön vain tuol­le yhdel­le lajil­le kuu­lu­van ja luon­toa rasit­ta­mat­to­man kym­me­nyk­sen. Nyky­tek­niik­ka kan­nat­tai­si val­jas­taa luon­to­ja­lan­jäl­keäm­me pie­nen­tä­mään, ei sitä kas­vun kaut­ta maksimoimaan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  28. Juho Laa­tu:

    Väes­tön vähe­ne­mi­nen mah­dol­lis­tai­si tosi­aan muka­vam­man elä­mi­sen, ottaen luon­nos­ta ihmis­ten käyt­töön vain tuol­le yhdel­le lajil­le kuu­lu­van ja luon­toa rasit­ta­mat­to­man kym­me­nyk­sen. Nyky­tek­niik­ka kan­nat­tai­si val­jas­taa luon­to­ja­lan­jäl­keäm­me pie­nen­tä­mään, ei sitä kas­vun kaut­ta maksimoimaan.

    Miten tot­ta. On kum­mal­lis­ta, että voi­ma­va­ro­ja panos­te­taan sen poh­ti­mi­seen kuin­ka pal­jon maa­pal­lo mak­si­mis­saan saa­tai­siin kes­tä­mään ihmis­kuor­maa, sen sijaan että poh­dit­tai­siin sitä miten ihmis­mää­rä saa­tai­siin sovi­tet­tua koh­tuul­li­sek­si maa­pal­lon kan­to­ky­kyyn näh­den, humaa­nis­ti, muu luo­ma­kun­ta huomioiden.

    Mikä siu­naus se val­ta­va ihmis­mää­rä muka on? Var­sin­kin kun se tapah­tuu muun luon­non kus­tan­nuk­sel­la. Mikä oikeus ihmi­sel­lä on val­la­ta yhä suu­rem­pi osuus elon­ke­hän resurs­seis­ta itsel­leen? Mikä voi­si olla se yle­vä syy, joka perus­te­li­si sen?

    Meil­le ihmi­sil­le ihmi­nen on tie­tys­ti tär­keä. Uuti­sia seu­ra­tes­sa mei­naa kyl­lä välil­lä usko lop­pua ihmis­kun­nan myön­tei­seen mer­ki­tyk­seen. Jos Raa­ma­tus­sa käs­ket­tiin ihmis­tä täyt­tä­mään maa, niin nyky­päi­vä­nä voi tode­ta, että teh­tä­vä suo­ri­tet­tu, ja meni vähän pitkäksikin.

    Vähem­män ihmi­siä tar­koit­tai­si myös onnel­li­sem­paa ihmis­kun­taa. Kovin har­va ihmi­nen on kui­ten­kaan val­mis tätä kysy­mys­tä edes pohtimaan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  29. Sylt­ty: No ei kai tämä oikeas­ti voi täs­tä olla kiinni?

    Kai­ken jär­jen mukaan lap­sen ruok­ki­mi­nen ja vaa­te­tus mak­saa ihan pakos­ta­kin enem­män kuin kasa pie­niä muo­vi­kel­mun pala­sia, jot­ka ammat­ti­kie­les­sä tun­ne­taan ter­mil­lä “kon­do­mi”.

    Köy­him­mis­sä mais­sa suu­ri osa asuk­kais­ta elää raha­ta­lou­den ulko­puo­lel­la. Nämä ihmi­set elä­vät luon­tai­ta­lou­des­ta eli aivan kuin Suo­mes­sa vie­lä 1800 luvy­ul­la mninpaikoin 

    Äärim­mäi­sen köy­hyy­den raja on 1,25 dol­la­ria päi­väs­sä ja jotain 1,3 mil­jar­dia elää raha­mää­räl­lä, joka on alle tuon

    Vaik­ka kon­do­mi mak­saa kym­me­nien cent­tien luokkaa/kpl niin se on val­ta­va kus­tan­nus alle dol­la­rin ansaitsevalle.

    Toi­nen ongel­ma on jake­lu: Kun ei ole osto­voi­maa niin ei ole kaup­po­ja eikä logis­tiik­kaa eikä ole mobii­li­verk­koa, jot­ta voi­si tila­ta netistä.

    Ja jos tas­kus­sa on dol­la­ri niin kau­pas­ta oste­taan ennen kon­do­mia pal­jon muuta

    Ja kun lap­set ruo­ki­taan sil­lä mitä maa tuot­taa niin se mak­saa vain isän ja äidin ja las­ten työn.Rahatalouden ulko­puo­le­la maan­vil­je­lys on alkeel­lis­ta ja työ­voi­maa vaa­ti­vaa joten lap­set ovat tär­keä työvoima.

    Suo­mes­sa­kin elet­tiin vie­lä 50-luvul­la osit­tain samaan tyy­liin aina­kin Lapis­sa, Sodan jäl­keen vaki­tui­nen palk­ka­työ oli har­vi­nai­nen ja per­hei­den tulot satunnaisia, 

    Niin­pä ravin­to , läm­mi­tys ym piti tur­va­ta vaik­ka rahaa ei ollut ja ne saa­tiin maas­ta ja met­säs­tä Työ­vä­li­neet oli­vat alkeel­li­sia ja manu­aa­li­sia .Kun ainoa työ­ko­ne oli hevo­nen niin kaik­ki työ vaa­ti pal­jon ihmistyövoimaa.

    Köy­hyy­des­sä, satun­nai­sil­la tuloil­la elä­väl­lä per­heel­lä ei ollut varaa ehkäi­syyn ja pääl­le maa­ta­lous tar­vit­si pal­jon työ­voi­maa niin per­he­ko­ko oli suu­ri ja syn­tyi­vät mm suu­ret ikäluokat.Eikä sii­hen tar­vit­tu laes­ta­dio­lai­suut­ta , 7 las­ta oli nor­maa­li, usko­vai­set pää­si­vät 15.

    Kan­sa­kou­luai­kaan monen kave­rin isä vas­tus­ti kou­lua ja yrit­ti kes­keyt­tää kou­lun­käyn­nin , syy­nä oli tar­ve saa­da työ­voi­maa maatilalle.
    Perun­an­nos­to­lo­ma kor­va­si syysloman

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  30. Pek­ka T.: Vähem­män ihmi­siä tar­koit­tai­si myös onnel­li­sem­paa ihmis­kun­taa. Kovin har­va ihmi­nen on kui­ten­kaan val­mis tätä kysy­mys­tä edes pohtimaan.

    Kyl­lä­hän sitä on poh­dit­tu mm. Aasias­sa käy­tän­nön toteu­tuk­sin. Euroo­pas­sa ja USA:n progres­sii­vis­ten kes­kuu­des­sa sen poh­ti­mi­nen on taas rasis­mia. Oleel­li­sem­paa on sai­var­te­lu huu­me­po­li­tii­kas­ta ja trans­la­eis­ta. Maa­il­man­lop­pu hoi­tuu sii­nä sivussa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  31. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kuten sanoin, ana­lyy­si­ni perus­tui koko Saha­ran ete­lä­puo­lei­seen Afrik­kaan. Jois­sa­kin mais­sa syn­ty­vyys on alen­tu­nut, mut­ta vali­tet­ta­van har­vas­sa. Minus­ta se on huo­les­tut­ta­va asia.
    Väes­tön­kas­vu on myös sel­keä­tä ja aika yksin­ker­tais­ta mate­ma­tiik­kaa. Afri­kan osal­ta on vai­kea ymmär­tää, miten väes­tön­kas­vu voi­si nopeas­ti pysäh­tyä, kos­ka ikä­py­ra­mi­di on mikä on. Nige­ria on maa, jota kan­nat­taa vähän kat­soa, kos­ka sen väeswe­tö on kas­va­mas­sa sel­väs­ti yli maan kantokyvyn.
    Asiat eivät para­ne sil­lä, että niis­tä vai­e­taan. Eri­tyi­sen rai­vos­tut­ta­vaa on, että hal­li­tuk­sem­me on lei­kan­nut rahoi­tus­ta esi­mer­kik­si YK:n väestöohjelmalta.
    Mut­ta Iran pys­tyi puo­list­ta­maan syn­ty­vyy­den lyhyes­sä ajassa.
    Euroo­pan väes­tön pie­ne­ne­mi­ses­sä en näe mitään ongel­maa, kun­han se tapah­tuu hal­lit­ta­vis­sa ole­vaan tah­tiin. Koko maa­il­man väki­lu­vun pitäi­si pienentyä. 

    Olen minä­kin huo­les­tu­nut väes­tön­kas­vus­ta ja ilman kas­vua­kin maa­pal­lol­la oli­si lii­ka­kan­soi­tus­ta jos läh­de­tään sii­tä, että epäin­hi­mil­li­sel­le elä­mäl­le­kin pitäi­si riit­tää tilaa niin, että suku­puut­to­aal­to saa­tai­siin katkaistua.

    Sil­ti. Kuten Soi­nin­vaa­ran esit­tä­mäs­sä graa­fis­sa Saha­ran ete­lä­puo­li­ses­ta Afri­kas­ta näkyy, las­kee hedel­mäl­li­syys­lu­ku siel­lä­kin samaan tapaan kuin muu­all­la maa­il­mas­sa aiem­min. Itse olen seu­ran­nut CIA World Fact­boo­kin fertiliteettilukuja:

    https://www.cia.gov/library/publications/the-world-factbook/rankorder/2127rank.html

    Aina­kin koko 2000-luvun ajan jok­seen­kin kai­kis­sa sub­sa­ha­ra­mais­sa syn­ty­vyys on käyt­tä­mä­ni aineis­ton mukaan las­ke­nut san­gen tasai­ses­ti (jos­kin tus­kas­tut­ta­van hitaas­ti). Ainoas­taan E‑Afrikassa on 15 vuo­des­sa syn­ty­vyys vähän kas­va­nut (2.29 -> 2.33). Vähem­män kuin 0.2 lasta/nainen syn­ty­vyys on samas­sa ajas­sa las­ke­nut lisäk­si Malawis­sa ja Burundissa.

    Kan­na­tan toki kaik­kea mah­dol­lis­ta tukea YK:n väes­tö­oh­jel­mal­le, sii­tä ei tar­vit­si­si yhtään leikata.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  32. Yhden lap­sen poli­tiik­ka tuot­taa lel­lit­ty­jä kusipäitä.

    Vapaa­eh­toi­nen lap­set­to­muus ja parin kol­men lap­sen per­heet ovat jär­ke­väm­pää, kuin jokin jär­je­tön hal­li­tuk­sen aset­ta­ma sääntö.

    Kumoan Soi­nin­vaa­ran väitteen:

    GMO + syn­teet­ti­nen ruo­ka + kau­pun­gis­tu­mi­nen + seu­raa­van suku­pol­ven ydin­voi­ma + aurin­koe­ner­gia (ja sen tuot­teet, kuten syn­teet­ti­nen maa­kaa­su) = ei tule maa­il­man­lop­pua 15 mil­jar­dil­la ihmisellä

    Ongel­ma ilmas­ton kan­nal­ta väes­tön­kas­vun näkö­kul­mas­ta on yksin­ker­tai­nen: köy­hät polt­ta­vat puu­ta ja hiil­tä ruu­an ja hök­ke­lei­den lämmitykseen.

    Kun köy­hät saa­daan kaa­su- tai säh­kö­hel­lan ääreen, taloon, jos­sa on säh­kö- tai kaa­su­läm­mi­tys, syö­mään syn­teet­tis­tä ja gmo pih­viä, niin ilmas­to­pääs­töt leik­kau­tu­vat valtavasti.

    Toi­nen väit­tä­mä­ni on, että kun­han vain makeal­le vedel­le on riit­tä­väs­ti kysyn­tää, niin raken­ne­taan ensim­mäi­set makean­ve­den suur­tuo­tan­to­lai­tok­set rannikoille.

    Sano­taan­ko näin, että maa­il­mal­la on hel­ve­tin­moi­nen läjä kek­sin­tö­jä ja patent­te­ja odot­ta­mas­sa vain sitä, että asiat mene­vät riit­tä­väs­ti päin hel­vet­tiä, jol­loin näil­le syn­tyy riit­tä­väs­ti kysyntää.

    Siis, asioi­den pitää ensin men­nä huo­nos­ti, että asiat voi­vat men­nä hyvin.

    Toki vaa­ra­na on, että Soi­nin­vaa­ran­kin edus­ta­mat hih­hu­li­puo­lu­eet estä­vät jär­ke­vien kek­sin­tö­jen sovel­ta­mi­sen käy­tän­nös­sä vetoa­mal­la uskontoonsa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  33. Teme1975:
    Aina­kin koko 2000-luvun ajan jok­seen­kin kai­kis­sa sub­sa­ha­ra­mais­sa syn­ty­vyys on käyt­tä­mä­ni aineis­ton mukaan las­ke­nut san­gen tasai­ses­ti (jos­kin tus­kas­tut­ta­van hitaasti). 

    Hei­ni Väi­sä­sen vas­ti­nees­sa oli graa­fi, joka sel­keäs­ti näyt­tää, että tren­di alas­päin on pää­osas­sa mai­ta alka­nut jo 80-luvun alus­ta ja jat­kuu edelleen.

    https://www.google.co.uk/publicdata/explore?ds=d5bncppjof8f9_&ctype=l&strail=false&bcs=d&nselm=h&met_y=sp_dyn_tfrt_in&scale_y=lin&ind_y=false&rdim=region&idim=country:ZAF:NGA:GHA:ETH:AGO:BEN:BWA:BFA:BDI:CPV:CMR:CAF:TCD:COM:COG:CIV:ZAR:GNQ:ERI:GAB:GIN:KEN:GNB:LSO:LBR:MDG:MWI:MLI:MRT:MUS:MOZ:NER:NAM:RWA:STP:SEN:SYC:SOM:SLE:SSD:SDN:TZA:SWZ:GMB:TGO:UGA:ZMB:ZWE&ifdim=region&ind=false&icfg

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Vähän sel­keäm­män kuvan Saha­ran ete­lä­puo­li­sen alu­een hedel­mäl­li­syy­den kehi­tyk­ses­tä kuvan tuos­ta saa las­ke­mal­la nuo kaik­ki yhteen asu­kas­lu­vul­la pai­not­taen. Sen kuva on alku­pe­räi­ses­sä artik­ke­lis­sa. Hedel­mäl­li­syys on las­ke­nut, mut­ta kovin hitaasti.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  34. Sama eks­po­nen­ti­aa­li­sen kas­vun ilmiö kos­kee myös talout­ta, joten jos­sain koh­taa tule­vai­suu­des­sa nykyi­nen talous­kas­vu hidas­tuu ja pala­taan hitaam­man kas­vun aikaan, jota elet­tiin ennen teol­lis­ta vallankumousta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  35. Luin jos­kus 1971 neu­vos­to­liit­to­lai­en aka­tee­mi­kon kir­jan Ihmis­kun­nan elin­va­rat. Hänen mukaan­sa maa­pal­lo pys­tyy hyvin elät­tä­mään 100 mil­jar­dia ihmistä.

    Sosia­lis­ti­nen ihmi­nen on opti­mis­ti­nen.” (J.V. Stalin)

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  36. Sylt­ty: No ei kai tämä oikeas­ti voi täs­tä olla kiinni?

    Kai­ken jär­jen mukaan lap­sen ruok­ki­mi­nen ja vaa­te­tus mak­saa ihan pakos­ta­kin enem­män kuin kasa pie­niä muo­vi­kel­mun pala­sia, jot­ka ammat­ti­kie­les­sä tun­ne­taan ter­mil­lä “kon­do­mi”.

    Veik­kaan että kon­do­min käyt­töä vas­taan sotii nime­no­maan asen­ne ja halut. Pis­tee­nä iin pääl­le tulee hin­ta ja saatavuus.
    Itse olen suo­ma­lai­nen nai­nen, ja ikä­ni aika­na monis­sa seu­rus­te­lu- ja sek­si­suh­teis­sa ollut. Omien koke­mus­te­ni mukaan suu­ri enem­mis­tö (n.95%) suo­ma­lai­sis­ta mie­his­tä ei halua käyt­tää kon­do­mia, aina­kaan pit­kä­ai­kai­se­na ehkäi­sy­kei­no­na. Mer­kit­tä­vä osa ei halua käyt­tää kon­do­mia edes yhden illan suh­tees­sa! (Suos­tu­vat käyt­tä­mään jos nai­nen vaa­ti­mal­la vaa­tii) Yllät­tä­vän moni mies viis vei­saa suku­puo­li­tau­deis­ta, kun kyse on het­ken huu­mas­ta ja tyydytyksestä.

    Lisäk­si osa mie­his­tä on sel­lai­sia että noin puo­lel­la sek­si­ker­rois­ta kon­do­mi hajo­aa tai ei pysy pai­kal­laan. (tämä on minul­le mys­tee­ri miksi)

    Joten jos kou­lu­te­tut, nais­ta tasa-arvoi­se­na pitä­vät suo­ma­lai­set mie­het eivät ole kovin innos­tu­nei­ta kon­do­mis­ta, voin vain kuvi­tel­la mikä tilan­ne on vaik­ka­pa Nigeriassa…

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  37. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Jos syn­ny­tyk­siä on 2,1/nainen, syn­nyt­tä­jän iäl­lä ei ole pit­käl­lä aika­vä­lil­lä mer­ki­tys­tä (molem­pien kas­vu tasa­pai­not­tuu) Jos syn­ny­tyk­siä on enem­män, syn­nyt­tä­jien nuo­ri ikä nopeut­taa väestönkasvua. 

    Tasa­pai­not­tuu toki, mut­ta aika eri tasolle.

    Rat­kai­se­vaa on se, mon­ta­ko suku­pol­vea on elos­sa yhtä aikaa. Jos ole­taan kes­ki­mää­räi­sek­si eli­niäk­si 80 vuot­ta, 40-vuo­ti­aa­na sen 2.1 las­taan syn­nyt­tä­vien val­tios­sa on elos­sa kak­si suku­pol­vea ker­ral­laan. 0–40 ‑vuo­tiail­la siis he itse ja hei­dän van­hem­pan­sa, 40–80 ‑vuo­tiail­la he itse ja hei­dän lapsensa.

    20-vuo­tiai­na syn­nyt­tä­vien val­tios­sa elos­sa on ker­ral­laan nel­jä suku­pol­vea. Väes­tön mää­rä on siis kak­sin­ker­tai­nen tuo­hon 40-vuo­tiai­na syn­nyt­tä­vien val­tioon ver­rat­tu­na, vaik­ka vuo­sit­tain syn­ty­vien las­ten mää­rä oli­si täs­mäl­leen sama.

    Jos lap­sia syn­tyi­si 75000 vuo­des­sa, väes­tön mää­rä oli­si 40-vuo­tiai­na syn­nyt­tä­vien val­tios­sa noin 3 mil­joo­naa ja 20-vuo­tiai­na syn­nyt­tä­vien val­tios­sa noin 6 mil­joo­naa, jol­len las­ke väärin.

    Täs­sä yhtey­des­sä, mis­tä tulee tuo väes­tön vakaa­na pitä­vä 2.1 lap­sen koko­nais­he­del­mäl­li­syys. Oikeas­taan kyse tyt­tä­rien mää­räs­tä eli vakaa­na pysy­vä väes­tö edel­lyt­täi­si sitä että nai­set saa­vat kes­ki­mää­rin yhden lap­sia saa­van tyt­tä­ren. Loput noin 1.1 las­ta on käy­tän­nös­sä poi­kien osuus (Suo­mes­sa syn­tyy muis­taak­se­ni 1.06 poi­kaa yhtä tyt­töä koh­ti) ja pik­ku­rip­pu­nen jää lap­si­kuol­lei­suu­del­le ja aikui­sik­si elä­vien las­ten lisääntymiskyvyttömyydelle.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  38. Mark­ku af Heur­lin: Yhden lap­sen pol­tiik­kaan toteu­tet­tiin aika dra­ko­ni­sin kei­noin, mut­ta ehkä se oli välttämättömyys. 

    Miten niin vält­tä­mät­tö­myys? Joka pai­kas­sa, josaa väes­tön on annet­tu vau­ras­tua, syn­ty­vyys on pie­nen­ty­nyt. Ita­lias­ta sanot­tiin, että siel­lä on suu­ria per­hei­tä paa­vin vuok­si. Kun Rocco ja hänen vel­jen­sä muut­ti­vat kau­pun­kiin Alfa Romeon teh­taal­le, ei tar­vit­tu enää lap­sia pel­lol­le tai huo­leh­ti­maan van­hem­mis­ta. Edel­leen ita­lia­lai­set ovat kato­li­lai­sia, mut­ta syn­ty­vyys on 1,4. Ihan samal­la taval­la kuin muu­al­la­kin oli­si Kii­nas­sa syn­ty­vyys pie­nen­ty­nyt. Ei sii­hen mitään kenk­ku­mais­ta hal­lin­toa tar­vi­ta. Eikä edes vähem­män kenk­ku­mai­sen hal­lin­non puut­tu­mis­ta per­heen todel­la yksi­tyi­seen asi­aan las­ten hankkimisesta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  39. Maa­pal­lon ihmis­mää­rä YK:n tilas­to­jen perus­teel­la las­ket­tu­na ylit­tää 7,5 mil­jar­dia nyt huh­ti­kuun lopul­la 2017.
    8 mil­jar­dia täyt­tyy 5–6 vuo­den kulues­sa täs­tä, jos väes­tön­kas­vun vauh­ti ja kiih­ty­vyys pysy­vät ennallaan.
    7 mil­jar­dia tuli täy­teen 2011 ja 6 mil­jar­dia vuon­na 1998. Vii­me vuo­si­sa­dan lop­pu­vuo­sien tilan­tee­seen näh­den siis jo nel­jän­nek­sen lisäys täyn­nä täs­sä kuussa. 

    YLE:n vii­me­viik­koi­sen artik­ke­lin mukaan esi­mer­kik­si poh­joi­sen Län­si-Afri­kan Sene­ga­lis­sa 60 % nyky­väes­tös­tä on alle 25-vuotiaita.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  40. Mis­tä­hän joh­tuu että nykyi­set vih­reät ei mait­se enää kos­kaan sanaa väes­tö­rä­jäh­dys. Sitä ei hei­dän mie­les­tään ole ole­mas­sa. Miten kor­keas­ti kou­lu­te­tut polii­ti­kot voi­vat lait­taa pään pen­saa­seen ja olla näin epä-älyllisiä?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Yleen­sä jul­ki­seen kes­kus­te­luun mah­tuu vain muu­ta­ma asia ker­ral­laan. Muis­tat­te­ko otso­ni­au­kon ja hap­po­sa­teet? Nyky­ään vih­reät muo­ti­tee­mat ovat ”ilmas­ton­muu­tos” kolos­saa­li­ne­na käsit­tee­nä (käy­tän­nös­sä lähes yksi­no­maan CO2-pääs­töt) sekä eri­lais­ten sosi­aa­lis­ten ryh­mien rent-see­kin­giin roh­kai­se­mi­nen, joka ei lii­ty ympä­ris­tö­tee­moi­hin mitenkään.

      Väes­tö­rä­jäh­dy­s­asioi­den kans­sa tai­taa olla niin, että nyky­ään useim­mat usko­vat maa­pal­lon väki­lu­vun nouse­van mak­si­mis­saan kym­me­neen mil­jar­diin, eikä väes­tö­rä­jäh­dys glo­baa­lis­sa mit­ta­kaa­vas­sa ole sik­si mie­len­kiin­toi­nen. Voi toki olla, että lokaa­lit väes­tö­rä­jäh­dyk­set aiheut­ta­vat sen mit­ta­kaa­van ongel­mia, että näi­den ennus­tei­den poh­ja­na ole­vat ole­tuk­set lak­kaa­vat pätemästä.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.