Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 1.12.2015

(En ole menos­sa kokouk­seen, kos­ka olen levit­tä­mäs­sä kau­pun­gis­tu­mi­sen ilo­sa­no­maa Oulus­sa. Mik­ko Säre­lä menee. Niin­pä olen tutus­tu­nut mas­sii­vi­seen esi­tys­lis­taan taval­lis­ta pin­ta­puo­li­sem­min. Mon­ta tun­tia sii­hen sil­ti meni.)

Esi­tys­lis­taan pää­see täs­tä.

Saa­ri­se­län­tien kaava.

(Ei, kyse ei ole kai­kes­sa hil­jai­suu­des­sa teh­dys­tä kun­ta­lii­tok­ses­ta. Alue on Mellunmäessä)

Tämä oli meil­lä huh­ti­kuus­sa. Yri­tim­me sil­loin tulok­set­ta urput­taa sii­tä, ettei Joke­ri II ratik­ka saa omaa kais­taa. Nyt sekä HSL että HKL ovat urput­ta­neet samas­ta asias­ta ja katua­luet­ta on nyt leven­net­ty niin, että ratik­ka mah­tuu omal­le kais­tal­leen. Samal­la on mene­tet­ty 500 k‑m2 rakennusoikeutta.

Stans­vi­kin­num­men asemakaava

Stansvikinnummi

Kruu­nu­vuo­ren­ran­nan asui­na­lue laa­je­nee taas paril­la tuhan­nel­la asuk­kaal­la. Tämä kaa­va-alue rajau­tuu jo hyväk­syt­tyyn, mut­ta mel­ko kiis­ta­na­lai­seen Stans­vi­kin kaa­vaan. Eni­ten on tul­lut pos­tia kesä­ma­jo­jen hal­tioil­ta. Tämä kaa­van alu­eel­la on Uusi­ky­lä-nimi­nen mök­ki­ky­lä, jos­ta 26 mök­kiä on tar­koi­tus siir­tää Stans­vi­kin kaa­van puo­lel­la ole­vaan Van­ha­ky­lään. (Kie­li­kor­va­ni kär­sii täs­tä tai­vu­tus­muo­dos­ta, minus­ta sen pitäi­si tai­pua Van­haan­ky­lään, vrt. Uudel­le­maal­le.) Uusi­ky­län asuk­kaat eivät halua muut­taa eivät­kä Van­ha­ky­län asuk­kaat halua uusia naa­pu­rei­ta. Minua lähin­nä ihme­tyt­tää, miten auvois­ta se mök­kei­ly on ker­ros­ta­lo­jen naa­pu­ris­sa tai kun Stans­vi­kin käyt­tö moni­kym­men­ker­tais­tuu uuden asu­tuk­sen myötä.

Kaa­va on aika väl­jä, kos­ka kes­kei­sen kort­te­lin sisäl­le on jätet­ty Stans­vi­kin kal­lio. Näi­tä kal­lioi­ta kyl­lä kan­nat­taa säästää.

Juri­dis­ta napi­naa var­maan­kin syn­tyy sii­tä, että alu­een osay­leis­kaa­va on kumot­tu täl­tä osin hal­lin­to-oikeu­des­sa, kos­ka luon­to­sel­vi­tyk­siä ei ollut lii­tet­ty jul­kis­tet­tuun kaa­va-aineis­toon. Kun osay­leis­kaa­va on kumot­tu, jäl­jel­le jää van­ha vuo­den 2002 yleis­kaa­va, joka on kaa­va­se­los­tuk­sen mukaan sopusoin­nus­sa tämän ase­ma­kaa­va­luon­nok­sen kans­sa. Tosin raken­ta­mi­nen menee sel­väs­ti yleis­kaa­va 2002:n mukai­sel­le vihe­ra­lu­eel­le, jos yleis­kaa­vaa tul­kit­see tar­kas­ti. Var­maan­kin samoin perus­tein vali­te­taan täs­tä ase­ma­kaa­vas­ta. Val­mis­teil­la ole­van yleis­kaa­va 2016:n mukais­ta raken­ta­mi­nen joka tapauk­ses­sa on. Se saa­nee lain­voi­man jos­kus noin 2018.

Kii­tän viras­toa sii­tä, että näi­hin mate­ri­aa­lei­hin on nykyi­sin lisät­ty kuva­ma­te­ri­aa­lia sii­tä, miten käsil­lä ole­va kaa­va nivel­tyy muu­hun alu­een kaavoitukseen.

Puret­ta­van lii­ke­ra­ken­nuk­sen tilal­le asuin­ker­ros­ta­lo Vuosaaressa

Pie­ni Vil­la­saa­ren­tien 4:ssä pure­taan van­ha huo­no­kun­toi­nen ja tyh­jil­lään ole­va lii­ke­ra­ken­nus ja tilal­le tulee ker­ros­ta­lo, johon tulee 21 kes­ki­mää­rin 50 neliön huo­neis­toa. Tont­ti on kau­pun­gin omis­tuk­ses­sa Asun­to­han­kin­ta Oy:n kaut­ta. Yksi­tyi­set raken­nut­ta­jat var­maan­kin urput­tu­vat, miten pin­ta-ala­nor­mis­ta tin­gi­tään kau­pun­gin omis­ta­mas­sa koh­tees­sa. Ymmär­tääk­se­ni Vuo­saa­res­sa kui­ten­kin on taval­lis­ta enem­män perheasuntoja.

Var­tio­saa­ren osayleiskaava

Tämä on yksi kiis­ta­na­lai­sim­mis­ta kaa­voi­tus­koh­teis­ta Hel­sin­gis­sä. Minä sain aika­naan puo­li­va­hin­gos­sa läpi pää­tök­sen, että tän­ne saa raken­taa, jos lii­ken­ne hoi­de­taan rati­koil­la. Kos­ka se meni läpi, ovat käte­ni sidot­tu. Vih­reän ryh­män enem­mis­tö vas­tus­taa raken­ta­mis­ta, mut­ta yksin en ryh­mäs­sä sen­tään ole.

Aika­naan pidin raken­ta­mis­ta perus­tel­tu­na sen takia, että olim­me hylän­neet (tai hyl­kää­mäs­sä) raken­ta­mi­sen Kivi­no­kas­sa. Jotain sen­tään piti saa­da raken­taa­kin. En ole edel­leen­kään var­ma, meni­kö tämä oikein päin, mut­ta Kivi­no­kan suh­teen minul­le ei ollut valin­nan­va­raa. Kun Hert­to­nie­men met­roa­se­man luo tulee var­sin pal­jon raken­ta­mis­ta, Kivi­no­kan mer­ki­tys vir­kis­ty­sa­lu­ee­na korostuu.

Ihan pie­nel­lä etsi­mi­sel­lä en löy­tä­nyt tie­toa sii­tä, onko ratik­kal­le yhä kään­tö­paik­ka Var­tio­saa­res­sa. Havain­ne­ku­vas­sa sitä ei ole, mut­ta sii­nä ratik­ka jat­kuu Ram­sin­nie­meä pit­kin Vuo­saa­reen, mikä ei toteu­tu­ne minun elin­ai­ka­na­ni. Toi­ses­sa kuvas­sa sel­lai­nen taas oli. Teks­tis­sä asias­ta en löy­tä­nyt mai­nin­taa. Eikö nyt voi­si päät­tää, että tila­taan rati­koi­ta, jot­ka pys­ty­vät liik­ku­maan kah­teen suun­taan, kos­ka ei rati­kal­le ole tilaa kään­tö­rai­teel­le myös­kään Rautatientorilla?

Asuk­kai­ta Var­tio­saa­reen tuli­si 5000 – 7000.

Kes­kus­te­lu Var­tio­saa­ren kaa­vas­ta on kes­kit­ty­nyt niin voi­mak­kaas­ti kysy­myk­seen raken­ta­mi­ses­ta ja ei-raken­ta­mi­ses­ta, ettei kaa­van sisäl­töön ole juu­ri kukaan kiin­nit­tä­nyt huomiota.

Var­tio­saa­res­sa on nyt koh­ta­lai­nen huvi­layh­dys­kun­ta, jos­sa jot­kut asu­vat myös tal­vi­sin. Sen on tar­koi­tus jat­kaa sii­nä ker­ros­ta­lo­jen kupees­sa. Olen­ko ainoa, jos­ta tämä tun­tuu teen­näi­sel­tä kompromissilta?

Asun­to­ja maa­lii­ken­ne­kes­kuk­sen alu­eel­le (ase­ma­kaa­va­luon­nos)

Tämä oli meil­lä peri­aa­te­rat­kai­su­na 3.6.2014. Maa­lii­ken­ne­kes­kus läh­tee rata­pi­han muka­na. Tilal­le koh­ta­lai­nen ker­ros­ta­lo­val­tai­nen asuinalue.

(Minä aloi­tin kun­nal­lis­po­liit­ti­sen vai­kut­ta­mi­se­ni täs­tä alu­ees­ta. Vali­tin aika­naan maa­lii­ken­ne­kes­kuk­sen kaa­voit­ta­mi­ses­ta kes­kus­puis­toon. Ellen vää­rin muis­ta, täs­tä ei teh­ty sil­loin edes kaa­vaa, vaan asia hoi­det­tiin poikkeamisluvalla.)

Mal­min len­to­kent­tä­alu­een kaavarunko

Malmin kenttä

Kaa­va­run­ko on täy­sin epä­vi­ral­li­nen työ­ka­lu, jota raken­nus­la­ki ei tun­ne. On väi­tet­ty, että sel­lai­sen teke­mi­nen on lai­ton­ta, kos­ka sii­tä ei voi valit­taa. Valit­taa voi yleis­kaa­vas­ta ja ase­ma­kaa­vas­ta. Ase­ma­kaa­vaa ei voi teh­dä niin, että se on yleis­kaa­van kans­sa ris­ti­rii­das­sa. Kaa­va­run­ko on väli­ne teh­dä yleis­kaa­vaa tar­kem­pi yleis­suun­ni­tel­ma sen sijaan, että teh­täi­siin ase­ma­kaa­vaa pala palal­ta. Jos kaa­va­run­koa ei teh­täi­si, se tar­koit­tai­si vain, että sel­lais­ta ei vie­täi­si lau­ta­kun­ta­kä­sit­te­lyyn. Jokin koko­nais­ku­va­han vir­ka­mie­hil­lä pitää kaa­voi­tuk­sen poh­jak­si kui­ten­kin olla vaik­ka sit­ten ase­ma­kaa­va­pääl­li­kön päässä.

Mal­min len­to­ken­täl­tä ja sen melua­lueil­ta vapau­tu­val­le maal­le kaa­voi­te­taan perä­ti 25 000 asu­kas­ta. Aika pal­jon alu­ees­ta on mer­kit­ty asuin­kort­te­leik­si. Minä elin kuvi­tel­mas­sa, että vihe­ra­luei­ta tuli­si enem­män. Pitä­nee paneu­tua tähän tarkemmin.

Alu­een lii­ken­ne on tar­koi­tus hoi­taa pika­rai­tio­vau­nuil­la, joil­la siis pää­see myös Mal­min ase­mal­le. Kun Mal­min vapau­tu­mi­nen tuli val­tion ilmoi­tuk­se­na aika yllät­täen, ratik­kain­ves­toin­tei­hin ei ole varau­dut­tu. Tämä uhkaa vie­dä tilan­tee­seen, jos­sa alue raken­ne­taan ensin ja ratik­ka tulee peräs­tä. Se on huo­no jut­tu, kos­ka asuk­kaik­si ei sil­loin vali­koi­du nii­tä, jot­ka hyö­ty­vät ratik­kayh­tey­des­tä. Ja kun ne kak­si autoa on pitä­nyt ostaa, niis­tä ei luovuta.

Toi­sen seik­ka liit­tyy kaa­va­ta­lou­teen. Alu­ees­ta saa huo­mat­ta­vas­ti enem­män tont­ti­tu­lo­ja, jos alue on hou­kut­te­le­va. Aika­na, jol­loin korot ovat alhaal­la (uskon, että ne ovat alhaal­la todel­la pit­kään, kos­ka kor­ko­ja nos­ta­vaa nousu­kaut­ta ei ole näky­vis­sä), oli­si jär­ke­vää aikais­taa inves­toin­tia, kos­ka kor­keam­mat maan­myyn­ti­tu­lot rahoit­tai­si­vat nyt aina­kin ne korot.

Hämeen­tien pyörätiet

Kos­ka val­tuus­to­ryh­mät käsit­te­le­vät asi­aa kes­ki­vik­ko­na, tämä menee vie­lä ker­ran pöy­däl­le. On puhut­tu kokei­lus­ta, jot­ta näh­dään, menee­kö lii­ken­ne sump­puun. Täs­sä on kak­si ongel­maa: jos kokeil­laan rat­kai­sua, jos­sa on vain käy­tet­ty maa­lia mut­ta ei ole suun­ni­tel­tu lii­ken­net­tä toi­mi­vak­si, se menee sump­puun. Toi­sek­si Hämeen­tien ratik­ka­kis­kot on uusit­ta­va joka tapauk­ses­sa. Pitäi­si tie­tää, mihin ne pannaan.

Suu­ta­rin­lan­tiel­le pyörätiet

Suu­ta­ri­lan­tiel­lä paran­ne­taan lii­ken­ne­tur­val­li­suut­ta raken­ta­mal­la yksi­suun­tai­set pyö­rä­tiet ja kier­to­liit­ty­mä Yrt­ti­maan­tien ris­teyk­seen. Pää­osa kus­tan­nuk­sis­ta tulee kier­to­liit­ty­mäs­tä. (Miten sel­lai­nen voi mak­saa yli miljoonan!)

Pysä­köin­nin maksaminen

Tämä ei siis kos­ka asu­kas­py­sä­köin­tiä vaan kadun­var­si­py­sä­köin­nis­tä mak­sa­mis­ta sil­loin , kun sii­tä pitää maksaa.

Tavoit­tee­na on, että pää­asias­sa mak­se­taan puhe­li­mel­la. Eril­li­set Comex-lait­teet jää­vät pois käy­tös­tä vuo­den 2017 jäl­keen. Puhe­li­mel­la mak­se­taan todel­li­ses­ta pysä­köin­tia­jas­ta. Sil­loin ei pysä­köin­tia­jan lop­pu­mi­ses­ta myös­kään voi tul­la sak­ko­ja. Ote­taan käyt­töön myös progres­sii­vi­nen mak­su, jos­sa lyhyt pysä­köi­mi­nen on hal­paa ja pit­kä­ai­kai­nen suh­tees­sa kal­liim­paa. Nyt­hän tätä sää­del­lään kiin­teil­lä pysä­köin­tia­joil­la, joi­den val­vo­mi­nen on hankalaa.

Mak­suau­to­maat­te­ja­kin tois­tai­sek­si käy­te­tään, mut­ta ne eivät ota vas­taan kolik­ko­ja vaan ainoas­taan kort­te­ja. Miten­kä­hän luot­to­tie­ton­sa menet­tä­nyt ja ilman kort­tia ole­va täs­tä sel­vi­ää? (Vai saa­ko jokai­nen debit-kortin?)

Pysä­köin­ti­vyö­hyk­kei­den mää­rä vähe­nee teks­tin mukaan kol­mes­ta kah­teen, mut­ta kyl­lä nii­tä näyt­tää edel­leen ole­van kol­me. Kal­leim­pien aluei­den rajat vähän laa­je­ne­vat. Mak­sut ovat edel­leen 4 €, 2 € ja 1 € tun­nil­ta pait­si siis siel­lä, mis­sä hin­ta nousee progressiivisesti.

Asu­kas- ja yrityspysäköintitunnukset

Tämä on ainoa mak­su, jos­ta mak­sun mak­sa­jat ovat minul­ta pyy­tä­neet mak­sun korot­ta­mis­ta omaan etuun­sa vedo­ten. Kun tun­nuk­sen hin­ta aika­naan nousi kol­mes­ta euros­ta kuu­kau­des­sa 8,33 euroon kuu­kau­des­sa, tuhan­net autoi­li­jat luo­pui­vat tun­nuk­ses­ta, mikä hel­pot­ti pysä­köin­ti­pai­kan löy­ty­mis­tä. Nyt hin­ta on 18 €/kk ja nousee seu­raa­vi­na vuo­si­na kah­del­la eurol­la vuo­des­sa. Muil­ta autoi­li­joil­ta pysä­köin­ti­mak­su on nel­jä euroa tun­nis­sa, joten asu­kas­py­sä­köin­ti­tun­nuk­sen kuu­kausi­hin­ta vas­taa nel­jän ja puo­len tun­nin mak­sul­lis­ta pysäköintiä.

= = =

Las­kel­mie­ni mukaan täs­sä kokouk­ses­sa käsi­tel­tä­vis­sä kaa­vois­sa, kaa­va­run­gos­sa ja osay­leis­kaa­vas­sa on asun­to­ja yhteen­sä noin 37 500 hen­gel­le. Ensi vii­kol­la sit­ten lisää.

 

 

108 thoughts on “Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 1.12.2015”

  1. Laa­ja­sa­lon ja Var­tio­saa­ren lii­ken­tee­seen tulee 45-met­ri­siä kak­si­suun­ta­vau­nu­ja. Niil­le on suun­ni­tel­tu ja havain­ne­ku­vaan piir­ret­ty kään­tö­rai­de sii­hen Vuo­saar­ta lähel­lä ole­val­le toril­le. Sii­nä näkyy kol­me rai­det­ta rin­nak­kain, jois­ta yksi on pistoraide.

    Saman­lais­ta kalus­toa tulee myös Jokerille.

    Suo­sit­te­len läm­pi­mäs­ti jäse­nyyt­tä Suo­men Rai­tio­tie­seu­ra ry:ssä. Jäsen­leh­ti Rai­tios­sa on tämä­kin ker­rot­tu. http://www.raitio.org/jaseneksi

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  2. Var­tio­saa­ri kan­nat­tai­si jät­tää vir­kis­ty­sa­lu­eek­si, niin ei tar­vit­se miet­tiä mis­sä rai­tio­vau­nut kään­ty­vät. Näin sääs­tyi­si­vät myös Ram­sin­nie­men ran­nat tule­vai­suu­den raken­ta­mi­sel­ta. Vuo­saa­reen pää­see jo nyt metrolla.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Progres­sion tavoit­tee­na on tukea vie­res­sä ole­via kaup­po­ja niin, että asiak­kaat voi­vat autol­laan pii­pah­taa ostok­sil­le sen sijaan, että joku säi­lyt­tää auto­aan sii­nä pidem­piai­kai­ses­ti. Jos asi­aa aja­tel­taqi­siin kus­tan­nus­ten kan­nal­ta, pois­tet­tai­siin asu­kas­py­sä­köin­nin pol­ku­myyn­ti heti.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  3. Ihan pie­nel­lä etsi­mi­sel­lä en löy­tä­nyt tie­toa sii­tä, onko ratik­kal­le yhä kään­tö­paik­ka Var­tio­saa­res­sa. Havain­ne­ku­vas­sa sitä ei ole, mut­ta sii­nä ratik­ka jat­kuu Ram­sin­nie­meä pit­kin Vuo­saa­reen, mikä ei toteu­tu­ne minun elinaikanani.”

    Täs­tä kiin­nos­tai­si kuul­la lisää. Mik­si on epä­to­den­nä­köis­tä, että ratik­ka Vuo­saa­reen toteu­tet­tai­siin? Eikö Hel­sin­gis­sä tule met­ron kapa­si­tee­tin vas­taan tule­mi­sen vuok­si tar­vet­ta lisäyh­teyk­sil­le idäs­sä? Eikö tuo oli­si kannattava?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  4. Ihan samal­la taval­la Stans­vi­kin kesä­ma­jai­lu veto­aa joi­hin­kin kuten kaik­kien mui­den­kin kesä­ma­ja­paik­ko­jen kohdalla.

    Muis­tut­tai­sin, että esim. Hert­to­nie­men siir­to­la­puu­tar­han laji­tyy­pil­li­sin soun­di­maa­il­ma on jat­ku­va met­ron ohia­jo + Itä­väy­län tauo­ton rengasmelu.

    Hin­nois­ta pää­tel­len — sil­loin kun yli­pää­tään jotain myyn­tiin vapau­tuu — tun­tuu kelpaavan.

    Olen itse ehdot­ta­nut näi­den kesän­viet­to­paik­ko­jen pak­ko­lu­nas­ta­mis­ta ja muut­ta­mis­ta ympä­ri­vuo­ti­seen asu­mis­käyt­töön + täy­den­tä­mis­tä mitä eri­lai­sim­mil­la mobiilimajoilla.

    Mark­ki­nat ker­to­vat mil­le tasol­le vuo­kra näis­sä sit­ten asettuisi.

    Se lie­nee kui­ten­kin jo nyt sel­vää, että aivan kaik­kein vas­ten­mie­li­sim­piä naa­pu­rei­ta ei tar­vit­si­si pel­jä­tä. Tiet­ty osa kan­sas­ta kun ei voi­si kuvi­tel­la­kaan että läh­ti­si toh­ve­lit jalas­sa raik­kaas­sa pak­kas­sääs­sä aamu­kä­ve­lyl­le lähim­pään suihkuun. 

    Kyl­lä se pää­tös raken­ta­mat­ta jät­tä­mi­ses­tä meni ihan oikein päin: Kivi­nok­ka on ja pysyy pus­sin­pe­rä­nä, Var­tio­saa­res­ta saa­daan kah­del­la sna­dil­la sil­lal­la uusi ratik­ka­lin­ja + kevyen­lii­ken­teen­rait­ti Vuo­saa­res­ta keskustaan.

    Mut­ta toi ratik­kayh­teys välil­lä Vuo­saa­ri kes­kus­ta oli­si pitä­nyt olla raken­ta­mi­sen ehto­na, nyt­hän esi­tys on täy­si torso…

    Jos ja kun alkaa kiris­tä­mään on kiris­tet­tä­vä kans­sa kun­nol­la. Suo­ma­lai­sil­la oli­si pal­jon täs­sä asias­sa opeteltavaa.

    Mai­nos­toi­mis­tos­sa asia­kas sai aina­kin taka­vuo­si­na paras­ta mah­dol­lis­ta kun hänel­le esi­tel­tiin ensin se pas­kin mah­dol­li­nen tuo­tos… Rest was easy pickin’.

    Vois ton Var­tio­saa­ren sil­ti raken­taa niin, että kor­ke­aa siroa tor­nia ratik­ka­lin­jan molem­min puo­lin ja lop­pu jätet­täis rauhaan.

    Kun on pak­ko tuho­ta luon­toa niin tuho­taan sitä sit­ten niin vähän kuin suin­kin mah­dol­lis­ta. Samal­la tuplai­si­vat melu­val­lei­na jol­loin sii­tä ympä­röi­väs­tä luon­nos­ta vois aidos­ti nauttiakin…

    Jotain uut­ta van­ha­kau­pun­ki­mais­ta kort­te­li­kau­pun­kia kan­nat­tai­si byga­ta Vil­lin­kiin sen sijaan, että oli­si jär­keä aloit­taa kaik­ki alus­ta Mel­kin raken­ta­mi­seen viitaten.

    Vil­lin­ki ei vaa­tis kuin yhden lyhyen sil­lan rakentamisen…

    ***

    Sii­tä samaa miel­tä, että kään­tö­rai­teet vie­lä 2020-luvul­la­kin on jotain niin höl­möä, että har­va osaa sanoik­si edes pukea.

    Jos ja kun kal­lii­seen rai­dein­fraan inves­toi­daan niin kalus­to kans­sa sel­lai­sek­si, että pää­see eteen ja taak­se ilman tai­ka­temp­pu­ja. Jee­sus­ris­tus sentään…

    ***

    Demo­kra­tias­sa kaik­ki raken­ta­mi­nen on kom­pro­mis­sin seu­raus­ta (eri astei­sel­la käh­min­näl­lä ryy­di­tet­ty­nä toki).

    Sik­si tulok­se­na useim­mi­ten aluet­ta joka ei miel­ly­tä ketään. 

    Sii­nä mie­les­sä kaik­ki demo­kraat­ti­nen raken­ta­mi­nen lie­nee enem­män tai vähem­män teennäistä.

    Kek­ko­sen aikai­ses­sa teke­mi­ses­sä oli puolensa. 😉

    ***

    Kyl­lä noi mak­suau­to­maa­tit­kin vois fei­daa pois katu­ku­vas­ta jo nyt kos­ka ne katoa­vat tule­vai­suu­des­sa joka tapauk­ses­sa. Mik­si has­sa­ta enää sent­tiä­kään resurs­se­ja men­nen ajan teknologiaan.

    Jos ihmi­sel­lä on varaa ajaa autol­la, on hänel­lä varaa älykännykkäänkin.

    Progres­sioon siir­ty­mi­nen ilman muu­ta kan­na­tet­ta­va ajatus. 

    Joku var­tin katui­le vois olla puo­li-ilmai­nen­kin. Tun­tien tin­git taa­sen sen ver­ran tyy­riim­mäk­si tou­huk­si, että park­ki­hal­liin ajoa ei tar­vit­si­si jat­kos­sa monen­kaan enää aprikoida…

    Sitä var­ten ne hal­lit on aikoi­naan kal­liil­la raken­net­tu, että nii­tä kans­sa käy­tet­täi­siin. Ihan sama vaik­ka nii­den kuo­let­ta­mi­seen kului­si tuhat­kin vuot­ta. Hin­ta pitäi­si pakot­taa sil­le tasol­le, että ovat aina 90%:sti täynnä.

    Myös asu­ka­py­sä­köin­nin hin­ta­progres­sio­ta voi­tai­siin alkaa toteut­taa kunnianhimoisemminkin.

    ***

    Minä elin kuvi­tel­mas­sa, että vihe­ra­luei­ta tuli­si enemmän.” 

    Yllä­ri­pyl­lä­ri. Ei voi sekä syö­dä kak­kua, että sääs­tää sitä. Mil­loin vih­reät oppi­vat tämän läksyn?

    Lakat­kaa vas­tus­ta­mas­ta nii­tä tor­ne­ja niin sai­sit­te näh­dä sitä vih­re­ää­kin ympärillänne…

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  5. Ihan pie­nel­lä etsi­mi­sel­lä en löy­tä­nyt tie­toa sii­tä, onko ratik­kal­le yhä kään­tö­paik­ka Var­tio­saa­res­sa. Havain­ne­ku­vas­sa sitä ei ole, mut­ta sii­nä ratik­ka jat­kuu Ram­sin­nie­meä pit­kin Vuo­saa­reen, mikä ei toteu­tu­ne minun elin­ai­ka­na­ni. Toi­ses­sa kuvas­sa sel­lai­nen taas oli. Teks­tis­sä asias­ta en löy­tä­nyt mai­nin­taa. Eikö nyt voi­si päät­tää, että tila­taan rati­koi­ta, jot­ka pys­ty­vät liik­ku­maan kah­teen suun­taan, kos­ka ei rati­kal­le ole tilaa kään­tö­rai­teel­le myös­kään Rautatientorilla?”
    -
    Dia­na­puis­tos­sa on ihan käyt­tä­mä­tön kään­tö­rai­de (ent 9), ehkä sen voi­si siir­tää Vartiosaareen.
    Nie­mel­lä on mui­ta­kin tur­hia kään­tö­rai­tei­ta, mm. Kaup­pa­to­ril­la (1), Kirur­gil­la (10), Teh­taan­ka­dun pääs­sä (1A).

    Logis­tiik­ka..?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  6. Sipe­ria:
    Täs­tä kiin­nos­tai­si kuul­la lisää. Mik­si on epä­to­den­nä­köis­tä, että ratik­ka Vuo­saa­reen toteu­tet­tai­siin? Eikö Hel­sin­gis­sä tule met­ron kapa­si­tee­tin vas­taan tule­mi­sen vuok­si tar­vet­ta lisäyh­teyk­sil­le idäs­sä? Eikö tuo oli­si kannattava?

    Ei kai vie­lä voi sanoa, onko se toden­nä­köis­tä tai epä­to­den­nä­köis­tä. Se vaan ei tapah­du kovin nopeas­ti. Ensin pitää raken­taa Kruu­nusil­lat ja sit­ten pitää raken­taa Vartiosaari.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Mal­min pika­ra­tik­kayh­teyk­sil­lä on sel­väs­ti suu­rem­pi kii­re kuin Var­tio­saa­ri-Vuo­saa­ri ‑rati­kal­la, vaik­ka itse pidän jäl­kim­mäis­tä­kin tar­peel­li­se­na. Kutoo­han se itäi­sis­tä lähiöis­tä ver­kos­ton sen sijaan, että raken­ne oli­si puumainen.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  7. Aimo:
    Dia­na­puis­tos­sa on ihan käyt­tä­mä­tön kään­tö­rai­de (ent 9), ehkä sen voi­si siir­tää Vartiosaareen.
    Nie­mel­lä on mui­ta­kin tur­hia kään­tö­rai­tei­ta, mm. Kaup­pa­to­ril­la (1), Kirur­gil­la (10), Teh­taan­ka­dun pääs­sä (1A).

    Mitäs tur­haa näis­sä on? Vai ajat­te­lit­ko ajaa kaik­ki kym­pit jonoon Yrjön­ka­dul­le ja jät­tää sit­ten sinne?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  8. Cap­tain Awe­so­me:
    Sii­tä samaa miel­tä, että kään­tö­rai­teet vie­lä 2020-luvul­la­kin on jotain niin höl­möä, että har­va osaa sanoik­si edes pukea.

    Jos ja kun kal­lii­seen rai­dein­fraan inves­toi­daan niin kalus­to kans­sa sel­lai­sek­si, että pää­see eteen ja taak­se ilman tai­ka­temp­pu­ja. Jee­sus­ris­tus sentään… 

    En oikein tie­dä, miten tämä pitäi­si ymmär­tää, mut­ta luu­len, että kään­tö­sil­muk­ka ja kään­tö­rai­de mene­vät sekai­sin. Sil­muk­ka on siis sel­lai­nen rin­ku­la kuin vaik­ka­pa Ara­bias­sa. Se vaa­tii ison aukion, oikeas­taan vie­lä isom­man kuin Ara­bias­sa. Se on tila­syöp­pö, mut­ta hel­pos­ti hah­mo­tet­ta­va ja nopea lii­ken­nöi­dä. Sen sijaan voi­daan tie­tys­ti kier­tää kort­te­li, niin kuin teh­dään Munk­ki­nie­mes­sä tai tule­vas­sa Kruunuvuorenrannassa.

    Jos käy­tös­sä on kak­si­suun­tais­ta kalus­toa, kuten Var­tio­saa­res­sa, ei tar­vi­ta sil­muk­kaa. Riit­tää, että on vaih­de, jol­la pää­see yhden suun­nan rai­teel­ta toi­sel­le. Var­tio­saa­reen on tulos­sa täl­lai­nen jär­jes­te­ly, eli pää­see eteen ja taak­se ilman tai­ka­temp­pu­ja, vaih­teen kaut­ta. Täl­lais­ta jär­jes­te­lyä kut­su­taan tie­tyin rajoi­tuk­sin kään­tö­rai­teek­si. Etu­na on tilan­sääs­tö, hait­ta­na hitaus, kun kul­jet­ta­ja käve­lee vau­nun toi­seen pää­hän ja käyn­nis­tää sen uudelleen.

    Ympy­rä sul­keu­tuu, sil­lä Hel­sin­gis­sä käy­tet­tiin vie­lä 1940-luvul­la ylei­ses­ti kaksisuuntavaunuja.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  9. Miten progres­sii­vi­nen pysä­köin­ti­mak­su käy­tän­nös­sä toteu­te­taan? Mikä estää osta­mas­ta lyhyi­tä pät­kiä peräk­käin? Veik­kaan, että vii­kos­sa joku on teh­nyt ja jul­kais­sut sovel­luk­sen, joka varaa 15 min pät­kiä automaattisesti.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  10. Mik­si Kruu­nu­vuo­res­sa lii­kun­ta­hal­li tulee juu­ri paik­kaan, johon sai­si asun­to­ja meri­nä­kö­alal­la? Eikö tämä ole hir­ve­ää haaskausta?

    Sisä­lii­kun­ta ei tar­vit­se ikku­noi­ta tai näkö­alo­ja ja sisä­lii­kun­ta­ti­lat kan­nat­taa sijoit­taa tämä mie­les­sä pitäen.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  11. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Mal­min pika­ra­tik­kayh­teyk­sil­lä on sel­väs­ti suu­rem­pi kii­re kuin Var­tio­saa­ri-Vuo­saa­ri ‑rati­kal­la, vaik­ka itse pidän jäl­kim­mäis­tä­kin tar­peel­li­se­na. Kutoo­han se itäi­sis­tä lähiöis­tä ver­kos­ton sen sijaan, että raken­ne oli­si puumainen.

    Mis­tä min­ne Mal­min pika­ra­ti­kan on tar­koi­tus kulkea?

    Kun pää­ra­ta on vie­res­sä niin muu­ta­ma säh­kö­bus­si 10 minuu­tin vuo­ro­vä­lil­lä ja ruuh­ka-aikoi­na 5 välein riit­täi­si kai lii­tyn­tä­lii­ken­teek­si. Suu­rin osa käve­lee Tapa­ni­lan asemalle.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Mal­mil­le tulee toi­saal­ta Joke­ri 2 ja toi­saal­ta on suun­nit­teil­la pika­ra­tik­ka Lah­den­tien suun­nas­sa, var­maan­kin pää­tyy Hämeen­tien kaut­ta kes­kus­taan. Lisäk­si ehkä tulee ratik­kayh­teys, joka ajaa Mal­min ase­mal­le, mut­ta tämä yhte7ys on teh­tä­vis­sä bus­sil­la­kin. Mal­min lii­ken­tee­seen bus­sit eivät oikein peli­tä, kos­ka mat­kus­ta­jia tulee aika pal­jon, jol­loin vuo­ro­vä­lien pitäi­si olla niin lyhyi­tä, että bus­sit pariutuvat.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  12. Daniel Feder­ley: En oikein tie­dä, miten tämä pitäi­si ymmär­tää, mut­ta luu­len, että kään­tö­sil­muk­ka ja kään­tö­rai­de mene­vät sekaisin. 

    Todel­la­kin maal­li­kol­la menee ter­mi­no­lo­gia — ja asioi­den hah­mot­ta­mi­nen­kin — sekaisin. 🙂

    Jot­ta vau­nu voi­si yli­pää­tään pääs­tä peruut­ta­maan se tar­vit­see rin­nal­leen siis jon­kun pät­kän tois­ta raideparia…?

    Tämä ei oikein aukea ei-insi­nöö­ril­le. On vuo­si 2015, mik­si emme voi käyt­tää yhtä ja samaa raideparia?

    Eli kun ratik­ka saa­puu pää­te­py­sä­kil­le mik­sei se voi suo­raan vaan peruut­taa sil­le toi­sel­le päät­tä­ril­le? Ja tätä siis ad infinitum.

    Niin tai näin, seu­raa­vak­si pitäi­si kye­tä otta­maan seu­raa­va tek­no­lo­gi­nen hyp­py eli rati­kat auto­ma­ti­soi­tua, kus­kit kor­tis­toon ja aika­tau­lut luotettaviksi.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  13. Cap­tain Awe­so­me: Sii­tä samaa miel­tä, että kään­tö­rai­teet vie­lä 2020-luvul­la­kin on jotain niin höl­möä, että har­va osaa sanoik­si edes pukea.

    Kyl­lä nää ihan ratio­naa­li­ses­ti käsi­tet­tä­viä asioi­ta on. Yksi­suun­tai­ses­sa kalus­tos­sa on hyvät puo­len­sa. Ohjaa­mo­ja ei tar­vi­ta kuin yksi. Toi­nen vie tilaa mat­kus­ta­jil­ta, mikä oli­si Hel­sin­gin nykyi­sis­sä lyhyis­sä vau­nuis­sa mene­tys. Sama­ten ovet ovat vain yhdel­lä puo­lel­la, jol­loin kul­ku­ti­laa ei tar­vi­ta molem­mil­le puo­lil­le ja etei­sis­sä jää enem­män tilaa mat­kus­ta­jil­le ja las­ten­vau­nuil­le sun muil­le. Ja sil­mu­kas­sa kään­ty­mi­nen on nopeam­paa kuin kään­tö­rai­teil­la, kuten Daniel F edel­lä selitti.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  14. Käyt­tä­mät­tö­miä vara­kään­tö­paik­ko­ja rai­tio­vau­nuil­le tar­vi­taan, kos­ka rai­tio­vau­nut aja­vat joka kesä poik­keus­rei­teil­lä, kun kis­kot kai­ve­taan sään­nöl­li­sin välein ylös kun­nos­tet­ta­vak­si. Vie­lä hul­lum­min oli­vat asiat Tal­lin­nas­sa vii­me kesä­nä, kun kau­pun­gin koko rai­tio­lii­ken­ne sei­soi kes­kus­tan kis­ko­töi­den takia.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  15. Sipe­ria:

    Mik­si on epä­to­den­nä­köis­tä, että ratik­ka Vuo­saa­reen toteu­tet­tai­siin? Eikö Hel­sin­gis­sä tule met­ron kapa­si­tee­tin vas­taan tule­mi­sen vuok­si tar­vet­ta lisäyh­teyk­sil­le idäs­sä? Eikö tuo oli­si kannattava? 

    Hel­sin­gil­lä ei ole muu­ta ongel­maa met­ron kapa­si­tee­tin kans­sa kuin lii­an lyhyet lai­tu­rit Espoos­sa. Kan­nat­tai­si piden­tää ne Espoon lai­tu­rit täys­mit­tai­sik­si, niin ei tar­vit­si­si ruve­ta raken­te­le­maan rai­de­lii­ken­teen ver­kos­to­kau­pun­kia Hel­sin­gin vii­mei­sil­le raken­ta­mat­to­mil­le merenrannoille.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  16. Mei­dän kyläl­lä teh­tiin sel­vi­tys kier­to­liit­ty­män ja valo­jen välil­tä. Hin­ta oli valoil­la 1/10 kier­to­liit­ty­män hin­nas­ta. Kiin­nos­tai­si tie­tää mil­lai­set kus­tan­nuk­set valo­ris­teyk­sis­tä vuo­sit­tain ovat ? Kier­to­liit­ty­mät­hän eivät ilmei­ses­ti val­mis­tut­tu­aan mak­sa enää pal­jon mitään vuosittain.
    Ja mik­sei pie­niä kier­to­liit­ty­miä voi teh­dä vain lait­ta­mal­la esim kai­von­ren­gas kes­kel­le ris­teys­tä ? Muis­taak­se­ni jos­sain Euroo­pan maas­sa teh­dään näin kus­tan­nus­ten pie­nen­tä­mi­sek­si. Ris­teyk­set joi­ta jou­du­taan laa­jen­ta­maan maan­ra­ken­nuk­sel­la mak­sa­vat tie­ten­kin paljon…

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  17. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Progres­sion tavoit­tee­na on tukea vie­res­sä ole­via kaup­po­ja niin, että asiak­kaat voi­vat autol­laan pii­pah­taa ostok­sil­le sen sijaan, että joku säi­lyt­tää auto­aan sii­nä pidem­piai­kai­ses­ti. Jos asi­aa aja­tel­taqi­siin kus­tan­nus­ten kan­nal­ta, pois­tet­tai­siin asu­kas­py­sä­köin­nin pol­ku­myyn­ti heti.

    Joo. Tämä on polit­ti­set­si kuu­ma peru­na, mut­ta paras­ta tode­ta, että tämä palv­lee nii­tä, jot­ka todel­la tar­vit­se­vat autoa. — Lumi­se­na aika­na oli help­po havai­ta, että monet autot ovat park­kee­rat­tui­na smas­sa pai­kass, kak­si viik­koa, joa enemmänkin.

    Jou­dum­me para­dok­siin: auto­pai­kan saa­vat en jot­ka autoa eivät todel­la tar­vit­se ja eivät saa ne , jot­ka autoa todel­la tar­vit­se­vat, kos­ka käyt­tä­vät sitä.

    Kru­ni­kas­sa Mau­rin­ka­dun Alkon edes­sä tämän huo­maa erityisesti

    Vein eilen sen jäl­keen ilta­päi­väl­lä klo 15.15 kili­se­vän las­tin Ete­lä­suo­ma­lai­seen osa­kun­taan Uudel­le yli­opi­las­ta­lol­le. Mie­tin, min­ne­kä saan kos­la­ni pysä­köi­tyä tar­vit­ta­vak­si 15 minuu­tik­si. Foru­min edes­sä oli pari­kin tun­nin paik­kaa, yksi suo­ran ajet­ta­va vapau­tui sopivasti.

    15 minut­tia tosin venyi 45 minuu­tik­si, kos­ka kävin samaan mat­kaan Kol­men Sepän kirjakaupassa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  18. Ei asun­to­ja Var­tio­saa­reen: Hel­sin­gil­lä ei ole muu­ta ongel­maa met­ron kapa­si­tee­tin kans­sa kuin lii­an lyhyet lai­tu­rit Espoos­sa. Kan­nat­tai­si piden­tää ne Espoon lai­tu­rit täys­mit­tai­sik­si, niin ei tar­vit­si­si ruve­ta raken­te­le­maan rai­de­lii­ken­teen ver­kos­to­kau­pun­kia Hel­sin­gin vii­mei­sil­le raken­ta­mat­to­mil­le merenrannoille.

    Lyhyi­tä lai­tu­rei­ta raken­ne­taan par­hail­laan myös Hel­sin­kiin: Laut­ta­saa­ren ja Koi­vusaa­ren ase­mil­le. Ei sii­tä ihan yksin Espoo­ta voi syyttää.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  19. Cap­tain Awe­so­me: Todel­la­kin maal­li­kol­la menee ter­mi­no­lo­gia – ja asioi­den hah­mot­ta­mi­nen­kin – sekai­sin. Eli kun ratik­ka saa­puu pää­te­py­sä­kil­le mik­sei se voi suo­raan vaan peruut­taa sil­le toi­sel­le päät­tä­ril­le? Ja tätä siis ad infinitum. 

    Kak­si­suun­ta­vau­nu toi­mii juu­ri noin. Sii­nä on molem­mis­sa päis­sä ohjaa­mot. Kun tul­laan peril­le Var­tio­saa­reen, ei tar­vit­se kään­tää vau­nua, vaan riit­tää että men­nään vaih­teen kaut­ta vas­taan­tu­le­val­le rai­teel­le ja kul­jet­ta­ja käve­lee vau­nun toi­seen pää­hän ja “peruut­taa” takai­sin keskustaan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  20. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Mal­mil­le tulee toi­saal­ta Joke­ri 2 ja toi­saal­ta on suun­nit­teil­la pika­ra­tik­ka Lah­den­tien suun­nas­sa, var­maan­kin pää­tyy Hämeen­tien kaut­ta kes­kus­taan. Lisäk­si ehkä tulee ratik­kayh­teys, joka ajaa Mal­min ase­mal­le, mut­ta tämä yhte7ys on teh­tä­vis­sä bus­sil­la­kin. Mal­min lii­ken­tee­seen bus­sit eivät oikein peli­tä, kos­ka mat­kus­ta­jia tulee aika pal­jon, jol­loin vuo­ro­vä­lien pitäi­si olla niin lyhyi­tä, että bus­sit pariutuvat.

    En okein ymmär­rä , mitä tämä tar­koit­taa. — Käsit­tääk­se­ni pariu­tu­mis­ta voi­daan vält­tää bus­sien satel­liit­ti­pai­kan­nuks­sen avul­la. — Miten ratik­ka kul­ki­si eteiä­päin Hämeen­tie­tä, kun kes­kuss­tan kapa­si­teet­ti alkaa olla täyn­nä? Mal­mil­ta Kos­ke­lan vari­kol­le on mat­kaa Lah­de­nenm­tien kaut­ta n 7 km. Peri­aat­tee­sa 14 pysäkkiä.

    Eikä suu­rin osa Mal­min lii­ken­tees­tä kul­je junalla?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  21. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Meil­lä jokin nor­mi mää­rit­tää, että kier­to­liit­ty­män pitää olla sel­lai­nen kuin on. Huo­nom­mat autoilijat?

    Tapu­li­kau­pun­gin­tien ja Tik­ku­ri­tien ris­teyk­seen kier­tö­liit­ty­mä on saa­tu vih­doin val­miik­si. Tai­si raken­ta­mi­nen vie­dä noin vuo­den kau­em­min kuin piti. Ohi­kul­kies­sa ymmär­tää mik­si näi­den raken­ta­mi­nen on kal­lis­ta: yksi tekee ja vii­si muu­ta kat­soo vie­res­tä. Kone- ja kuor­ma-auto­kus­kit istu­vat lait­teis­saan tum­put suo­ri­na, lapio ei kuu­lu toi­men­ku­vaan. Tehok­kaas­ti teh­ty­nä val­mis­ta syn­tyi­si puo­let nopeam­min puo­lik­kail­la kus­tan­nuk­sil­la. Selit­tä­vä teki­jä on isän­nä­tön raha­ka­sa, jos­ta hank­keet mak­se­taan. Kär­pä­set hunajapurkilla.

    Toki liit­ty­mäs­tä tuli hie­no kiveyk­si­neen kaik­ki­neen, mut­ta useim­mal­le kel­pai­si vaa­ti­mat­to­mam­pi­kin jos sil­lä saa­tai­siin kus­tan­nuk­sia alas. Onko pää­tök­sen­teos­sa esil­lä kus­tan­nuk­sil­taan eri­lai­sia vaih­toeh­to­ja vai tulee­ko suun­nitt­te­li­jal­ta vain yksi ehdo­tus? Kil­pai­lu­tus? Kus­tan­nus­ten seu­ran­ta? Tehok­kuu­den arvioin­ti? Jälkilaskenta?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  22. Alu­een lii­ken­ne on tar­koi­tus hoi­taa pika­rai­tio­vau­nuil­la, joil­la siis pää­see myös Mal­min ase­mal­le. Kun Mal­min vapau­tu­mi­nen tuli val­tion ilmoi­tuk­se­na aika yllät­täen, ratik­kain­ves­toin­tei­hin ei ole varauduttu”

    Aika yllät­tä­vää että kau­pun­ki on hin­ku­nut len­to­kent­tää raken­net­ta­vak­si vuo­si­kym­me­niä ja sit­ten kun sen saa, ei kau­pun­ki tie­dä mis­tä rai­tio­vau­nu­lin­jo­jen pitäi­si kulkea…?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  23. Mik­ko H: Kyl­lä nää ihan ratio­naa­li­ses­ti käsi­tet­tä­viä asioi­ta on. Yksi­suun­tai­ses­sa kalus­tos­sa on hyvät puo­len­sa. Ohjaa­mo­ja ei tar­vi­ta kuin yksi. Toi­nen vie tilaa mat­kus­ta­jil­ta, mikä oli­si Hel­sin­gin nykyi­sis­sä lyhyis­sä vau­nuis­sa mene­tys. Sama­ten ovet ovat vain yhdel­lä puo­lel­la, jol­loin kul­ku­ti­laa ei tar­vi­ta molem­mil­le puo­lil­le ja etei­sis­sä jää enem­män tilaa mat­kus­ta­jil­le ja las­ten­vau­nuil­le sun muil­le. Ja sil­mu­kas­sa kään­ty­mi­nen on nopeam­paa kuin kään­tö­rai­teil­la, kuten Daniel F edel­lä selitti. 

    Yksi­suun­tai­ses­sa kalus­tos­sa on vain se huo­no puo­li että lai­tu­rin on aina olta­va samal­la puo­lel­la eli kul­kusuun­taan näh­den oikeal­la puo­lel­la. Jos käy­te­tään 2‑suuntavaunuja voi lai­tu­ri olla kum­mal­la puo­lel­la tahan­sa kuten met­ros­sa tai junas­sa, eli myös rai­tei­den välis­sä. Jos halu­taan vilk­kaal­le pysä­kil­le raken­taa leveä lai­tu­ri jon­ne pitää saa­da mah­tu­maan pal­jon väkeä odot­ta­maan, tai jos halu­taan raken­taa jos­kus Hel­sin­gin rai­tio­ver­kol­le maa­na­lai­sia pika­rai­tio­toe-osuuk­sia, tule­vat lai­tu­rit jot­ka ovat rai­tei­den välis­sä hal­vem­mak­si ja käy­tän­nöl­li­sem­mäk­si raken­taa kuin sel­lai­set jot­ka ovat rai­tei­den kum­mal­la­kin puolen.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  24. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Mal­mil­le tulee toi­saal­ta Joke­ri 2 ja toi­saal­ta on suun­nit­teil­la pika­ra­tik­ka Lah­den­tien suun­nas­sa, var­maan­kin pää­tyy Hämeen­tien kaut­ta kes­kus­taan. Lisäk­si ehkä tulee ratik­kayh­teys, joka ajaa Mal­min ase­mal­le, mut­ta tämä yhte7ys on teh­tä­vis­sä bus­sil­la­kin. Mal­min lii­ken­tee­seen bus­sit eivät oikein peli­tä, kos­ka mat­kus­ta­jia tulee aika pal­jon, jol­loin vuo­ro­vä­lien pitäi­si olla niin lyhyi­tä, että bus­sit pariutuvat.

    Kyl­lä pää­ra­dan lähi­ju­na­lii­ken­tees­sä on varaa kapa­si­tee­tin kas­vat­ta­mi­sel­le, pika­ra­tik­kaa ei tar­vi­ta. Lisää pituut­ta juniin, penk­ke­jä pois ja lisää sei­so­ma­paik­ko­ja. Nyt­hän suu­rin osa istuu, mut­ta maa­il­mal­la mat­kus­te­taan ruuh­ka-aika­na pää­osin seis­ten lähiliikenteessä.

    Jos lii­tyn­tä­bus­sit pariu­tuu niin ohit­ta­koon taka­na tule­va pysä­kil­lä sei­so­van bus­sin. Kus­kit voi­vat kes­ke­nään kes­kus­tel­la tilan­tees­ta radioit­se. Ohit­ta­ja voi päät­tä­ril­lä ottaa seu­raa­van läh­dön FIFO-peri­aat­teel­la ilman kuris­ta­vaa kus­ki­koh­tais­ta vuoroaikataulua.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  25. Mie­len­kiin­tois­ta, että Mal­min len­to­ken­tän vapau­tu­mi­nen asun­to­ra­ken­ta­mi­sel­le tuli “yllät­täen”, kun asi­aa on käsit­tääk­se­ni val­mis­tel­tu 80-luvul­ta läh­tien. Oma pel­ko­ni on, ettei bus­siyh­teyk­sien varaan raken­ne­tul­le lent­to­kent­tä­alu­eel­le muu­ta ihmi­siä, joil­la on varaa kah­teen autoon, vaan ihmi­siä, joil­la ei ole tar­vet­ta liik­kua alu­eel­ta töi­hin. Ne yksi­tyi­sau­tot ja jat­kos­sa bus­sit­kin juut­tu­vat Kehä ykkö­sen ja Lah­den­väy­län ruuh­kiin. Lisäk­si bus­si­lii­ken­teen varaan raken­net­tu alue Mal­min, Jako­mäen ja Pih­la­ja­mäen välis­sä tus­kin saa kovin­kaan suur­ta arvos­tus­ta. Täs­sä ollaan raken­ta­mas­sa uut­ta ongelmalähiötä.

    Rai­tio­vau­nu­yh­teys ei ainoas­taan toi­si nope­aa yhteyt­tä kes­kus­taan; ratik­ka yhdis­täi­si ihmis­ten mie­li­ku­vis­sa len­to­ken­tän uuden asui­na­lu­een samaan jat­ku­moon itäi­sen kan­ta­kau­pun­gin, Ara­bian­ran­nan ja Vii­kin kans­sa. Kor­keam­mat tont­ti­hin­nat yksi­nään jo toden­nä­köi­ses­ti mak­sai­si­vat tuon ratik­kayh­tey­den kus­tan­nuk­set. Mal­min ase­mal­le kul­ke­vien lii­tyn­täyh­teyk­sien varaan ei kan­na­ta raken­taa mitään niin kau­an kuin Pisa­ra-radas­ta ei ole teh­ty sito­via päätöksiä. 

    Miten Hel­sin­gil­le voi tois­tu­vas­ti olla niin vai­ke­aa kehit­tää ja suun­ni­tel­la jouk­ko­lii­ken­net­tä ENNAKOIVASTI siten, että se tuki­si näi­tä alue­ra­ken­ta­mis­pro­jek­te­ja. Mik­si se tun­tuu onnis­tu­van Espoos­sa ja Van­taal­la, jois­sa suu­ret alue­ra­ken­ta­mis­pro­jek­tit on aloi­tet­tu vas­ta kun pää­tös jouk­ko­lii­ken­ne­rat­kai­sus­ta on teh­ty. Espool­la oli esit­tää val­tiol­le val­mis suun­ni­tel­ma län­si­met­ron jat­kok­si kun rahaa oli jaos­sa; Hel­sin­gin hie­not pika­rai­tio­tie­suun­ni­tel­mat ovat todel­li­suu­des­sa pelk­kiä vii­vo­ja kar­tal­la Joke­ria lukuu­not­ta­mat­ta. Mal­min pika­rai­tio­tie­yh­tey­den yksi­tyis­koh­tai­nen suun­nit­te­lu oli­si pitä­nyt aloit­taa samaan aikaan alu­een kaa­voi­tuk­sen suun­nit­te­lun kans­sa, jot­ta Hel­sin­gil­lä oli­si esit­tää toteu­tus­kel­poi­nen suun­ni­tel­ma radas­ta seu­dul­li­siin maan­käyt­tö­suun­ni­tel­miin ja val­tiol­le. On tur­ha nuris­ta jos val­tion rahaa ei kuu­lu Hel­sin­gin rai­tio­tie­hank­kei­siin, jos kau­pun­ki ei tee mitään asioi­den eteen.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  26. Ei asun­to­ja Var­tio­saa­reen: Hel­sin­gil­lä ei ole muu­ta ongel­maa met­ron kapa­si­tee­tin kans­sa kuin lii­an lyhyet lai­tu­rit Espoos­sa. Kan­nat­tai­si piden­tää ne Espoon lai­tu­rit täys­mit­tai­sik­si, niin ei tar­vit­si­si ruve­ta raken­te­le­maan rai­de­lii­ken­teen ver­kos­to­kau­pun­kia Hel­sin­gin vii­mei­sil­le raken­ta­mat­to­mil­le merenrannoille.

    Eikö nii­tä met­ro­ja myös voi­si ajaa vähän tiheäm­mäl­lä vuo­ro­vä­lil­lä? Kyl­lä Euroo­pas­sa junia osa­taan ajaa kul­jet­ta­jan kans­sa ilman mitään täy­sau­to­maa­tioi­ta 1–2 minuu­tin väleillä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  27. Mer­ta kai­kil­le:
    Mik­si Kruu­nu­vuo­res­sa lii­kun­ta­hal­li tulee juu­ri paik­kaan, johon sai­si asun­to­ja meri­nä­kö­alal­la? Eikö tämä ole hir­ve­ää haaskausta?

    Sisä­lii­kun­ta ei tar­vit­se ikku­noi­ta tai näkö­alo­ja ja sisä­lii­kun­ta­ti­lat kan­nat­taa sijoit­taa tämä mie­les­sä pitäen.

    Samaa peri­aa­tet­ta muu­ten voi­si ehkä sovel­taa myös Jät­kä­saa­ren (sinän­sä miel­lyt­tä­vää ker­rok­sel­li­suut­ta tuo­vaan) Bunk­ke­riin ja ikku­nat­to­maan Verk­ko­kau­pan tava­ra­ta­loon. Ja Sal­mi­saa­res­sa­han on myös liikuntakeskus.

    Toi­vot­ta­vas­ti van­hois­ta park­ki­hal­leis­ta saa­daan teh­tyä sisä­lii­kun­ta­ti­lo­ja (ja raken­nuk­sia läm­mit­tä­viä pal­ve­lin­hal­le­ja), kun robot­ti­au­tot eli­mi­noi­vat van­han käyt­tö­tar­koi­tuk­sen. Näin sääs­te­tään kal­li­sar­vois­ta maa­ta raken­ta­mi­seen ja kau­pun­kien tiivistämiseen.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  28. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Meil­lä jokin nor­mi mää­rit­tää, että kier­to­liit­ty­män pitää olla sel­lai­nen kuin on. Huo­nom­mat autoilijat? 

    Eivät­kö­hän tam­piot pääs­te­le mene­mään suo­raan kevyen lii­ken­teen (lukumäärä)tappioksi, jos liit­ty­mä ei oikeas­ti pako­ta kiertämään.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  29. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Meil­lä jokin nor­mi mää­rit­tää, että kier­to­liit­ty­män pitää olla sel­lai­nen kuin on. Huo­nom­mat autoilijat?

    Autoi­li­ja­saa­ta­noi­ta voi aina syyt­tää kai­kes­ta. Lii­ken­neym­py­rän mitoi­tus on se mikä se on, kos­ka lin­ja-auto­jen ja mui­den pit­kien hai­tan­te­ko­vä­li­nei­den kään­ty­mis­va­ra on otet­ta­va huomioon.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  30. Mik­ko H: Kyl­lä nää ihan ratio­naa­li­ses­ti käsi­tet­tä­viä asioi­ta on. Yksi­suun­tai­ses­sa kalus­tos­sa on hyvät puo­len­sa. Ohjaa­mo­ja ei tar­vi­ta kuin yksi. Toi­nen vie tilaa mat­kus­ta­jil­ta, mikä oli­si Hel­sin­gin nykyi­sis­sä lyhyis­sä vau­nuis­sa mene­tys. Sama­ten ovet ovat vain yhdel­lä puo­lel­la, jol­loin kul­ku­ti­laa ei tar­vi­ta molem­mil­le puo­lil­le ja etei­sis­sä jää enem­män tilaa mat­kus­ta­jil­le ja las­ten­vau­nuil­le sun muil­le. Ja sil­mu­kas­sa kään­ty­mi­nen on nopeam­paa kuin kään­tö­rai­teil­la, kuten Daniel F edel­lä selitti.

    Thanks bud­dy. 🙂 Unoh­din ovet tyys­tin täs­tä kuvios­ta. Mut­ta kyl­lä täs­sä sii­hen pitäi­si pääs­tä, että ilman kus­kia­kin pärjättäisiin. 

    Ovet vie sit­ten mitä ne vie. 

    Tal­lin­nan mal­lia­kin vois har­ki­ta että spåra/johdinauto/jamitänäitänytonkaan pysäk­ki kes­kel­lä katua. 

    Ja kun pää­sis molem­mil­ta puo­lil­ta sisään niin ei tart­tis jumit­taa niin pit­kään pysähdyksissä. 

    Oli­si samal­la hyvää ope­tus­ta autoi­li­joil­le­kin. Pari ruu­mis­ta ja sii­tä auto­maa­gi­ses­ti häk­kiä, niin eikö­hän ne ajo­ta­vat siis­tiy­tyi­si meilläkin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  31. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Meil­lä jokin nor­mi mää­rit­tää, että kier­to­liit­ty­män pitää olla sel­lai­nen kuin on. Huo­nom­mat autoilijat? 

    Meil­lä pitää olla nor­mit. Muu­al­la voi käyt­tää omaa jär­keä. Tosin esim. pysä­köin­ti­kie­kon inho­by­ro­kraat­tis­ta nor­mia muu­tet­tiin hil­jat­tain, joten toi­voa vie­lä on.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  32. Vil­le: Meil­lä pitää olla nor­mit. Muu­al­la voi käyt­tää omaa järkeä. 

    Hämeen­tien ja Kaa­naan­ka­dun t‑risteykseen raken­net­tiin taan­noin “kier­to­liit­ty­mä”. Se ei toi­mi kos­ka tien­käyt­tä­jät eivät hah­mo­ta sitä kier­to­liit­ty­mäk­si. Lii­an ahtaas­sa ris­teyk­ses­sä kier­to­liit­ty­män tär­kein tur­val­li­suuse­tu eli sel­keät väis­tä­mis­sään­nöt ja nok­ka­ko­la­ri­ris­kin vält­tä­mi­nen ei toteudu. 

    Tilas­to­ja kat­so­mal­la tuo luul­ta­vas­ti on mitä mai­nioin paik­ka ja fan­tas­ti­nen menes­tys­ta­ri­na kos­ka kuo­lon­ko­la­rei­ta ei ole sat­tu­nut mut­ta työ­pöy­dän takaa oike­aan elä­mään siir­ty­mäl­lä voi las­kea lähel­tä piti ‑tilan­teet, tööt­täyk­set ja sydämentykytykset. 

    Tuon kal­tai­nen älyt­tö­myys­kin on nyky­nor­mei­la mah­dol­lis­ta, tur­ha nii­tä on syyt­tää sii­tä ettei ahtaa­maa ja toi­mi­mat­to­mam­paa saa rakennettua.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  33. Tuo­mas L.:

    Miten Hel­sin­gil­le voi tois­tu­vas­ti olla niin vai­ke­aa kehit­tää ja suun­ni­tel­la jouk­ko­lii­ken­net­tä ENNAKOIVASTI siten, että se tuki­si näi­tä alue­ra­ken­ta­mis­pro­jek­te­ja. Mik­si se tun­tuu onnis­tu­van Espoos­sa ja Van­taal­la, jois­sa suu­ret alue­ra­ken­ta­mis­pro­jek­tit on aloi­tet­tu vas­ta kun pää­tös jouk­ko­lii­ken­ne­rat­kai­sus­ta on teh­ty. Espool­la oli esit­tää val­tiol­le val­mis suun­ni­tel­ma län­si­met­ron jat­kok­si kun rahaa oli jaos­sa; Hel­sin­gin hie­not pika­rai­tio­tie­suun­ni­tel­mat ovat todel­li­suu­des­sa pelk­kiä vii­vo­ja kar­tal­la Joke­ria lukuu­not­ta­mat­ta. Mal­min pika­rai­tio­tie­yh­tey­den yksi­tyis­koh­tai­nen suun­nit­te­lu oli­si pitä­nyt aloit­taa samaan aikaan alu­een kaa­voi­tuk­sen suun­nit­te­lun kans­sa, jot­ta Hel­sin­gil­lä oli­si esit­tää toteu­tus­kel­poi­nen suun­ni­tel­ma radas­ta seu­dul­li­siin maan­käyt­tö­suun­ni­tel­miin ja val­tiol­le. On tur­ha nuris­ta jos val­tion rahaa ei kuu­lu Hel­sin­gin rai­tio­tie­hank­kei­siin, jos kau­pun­ki ei tee mitään asioi­den eteen. 

    Ongel­ma on kai ollut se että min­kään­lais­ta var­muut­ta Mal­min len­to­ken­tän tule­vai­suu­des­ta ei ole ollut. Eikä ole oikeas­taan vie­lä­kään. Kokoo­mus ja Kes­kus­ta halua­vat val­ta­kun­nan­po­li­tii­kan tasol­la säi­lyt­tää sen len­to­kent­tä­nä, ja ken­tän asun­to­ra­ken­ta­mi­sel­la on kova kan­sa­lais­vas­tus­tus Helsingissäkin. 

    Muis­tan että jo jos­kus 15 vuot­ta sit­ten kun olin Mal­min kir­jas­tos­sa muu­ten vain lai­naa­mas­sa kir­jo­ja ja luke­mas­sa leh­tiä, niin aulas­sa oli kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­vi­ras­ton info jos­sa käsi­tel­tiin Mal­min rake­na­mis­ta ylei­sel­lä tasol­la, ja kart­toi­hin oli pika­rai­tio­tie­kin piir­ret­ty, niin lähes jokai­nen jol­la oli kysyt­tä­vää kaa­va-ark­ki­teh­deil­ta kysyi­vät että “kyl­lä kai len­to­kent­tä säi­ly­te­tään?”. Se ker­too aika pal­jon asen­teis­ta asun­to­ra­ken­ta­mis­ta vas­taan. Sii­hen aikaan asuin itse Van­taal­la joten ei mul­la ollut kiin­nos­tus­ta sekaan­tua, nyt asun Espoos­sa mut­ta kos­ka koko len­to­kent­tä-asia on kas­va­nut val­ta­kun­nal­li­sek­si asiak­si niin itse olen sitä miel­tä että Hel­sin­gin tuli­si saa­da raken­taa Mal­min ken­täl­le asun­to­ja, mut­ta pai­kan kor­vaa­val­le pien­ko­ne­ken­täl­le pitäi­si Hel­sin­gin kyl­lä pys­tyä jär­jes­tä­mään Öster­sun­do­min takamaille.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Hel­sin­ki oli val­mis­tau­tu­nut ken­tän raken­ta­mi­seen 2034, kun sen vuo­kra­so­pi­mus meni­vi van­hak­si. Kun val­tio ilmoit­ti lopet­ta­van­sa ken­tän käy­tön, jou­dut­tiin suun­ni­tel­mia aikais­ta­maan nopeasti.
      Val­tio on luo­pu­nut vuo­kra­so­pi­muk­ses­ta ja myy­nyt raken­nuk­set. Pitäi­si olla bud­je­tis­sa rahaa raken­nus­ten osta­mi­seen takai­sin ja ennen kaik­kea maanvuokraan.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  34. Daniel Feder­ley: Kak­si­suun­ta­vau­nu toi­mii juu­ri noin. Sii­nä on molem­mis­sa päis­sä ohjaa­mot. Kun tul­laan peril­le Var­tio­saa­reen, ei tar­vit­se kään­tää vau­nua, vaan riit­tää että men­nään vaih­teen kaut­ta vas­taan­tu­le­val­le rai­teel­le ja kul­jet­ta­ja käve­lee vau­nun toi­seen pää­hän ja “peruut­taa” takai­sin keskustaan.

    Kii­tos Daniel vie­lä ker­ran sel­ven­nyk­ses­tä. Ode päi­vit­tää nyt niin verk­kai­ses­ti, että moni ehtii jo oman res­pons­sin välis­sä valis­taa put­kiai­voa — kuten yours trulya…

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  35. Jos joke­ri­bus­sien ainoa ongel­ma on, että ne pyr­ki­vät lyhyil­lä vuo­ro­vä­leil­lä jonou­tu­maan, niin luu­li­si että sii­hen sen­tään joku rat­kai­su nyky­tek­nii­kal­la löy­tyi­si. Niin ettei tar­vit­si­si tur­haan raken­nel­la rai­dein­fraa ja hank­kia kal­lii­ta ja köm­pe­löi­tä rai­tio­vau­nu­ja, jot­ka eivät edes pää­se tois­ten­sa ohi.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Bus­sien toi­nen ongel­ma on, että ne kul­jet­ta­vat yhtä kul­jet­ta­jaa koh­den niin onnet­to­man vähän mat­kus­ta­jia. Rati­kois­ta on tulos­sa 45 met­riä pit­kiä. Kol­mas ongel­ma on, että bus­sis­sa on ikä­vä mat­kus­taa. Täs­tä minul­la on koke­mus­ta, kun Kata­ja­no­kas­sa sil­loin täl­löin bus­si kor­va­taan rati­kal­la. Ero on huo­mat­ta­va. Jos haluam­me lisä­tä jouk­ko­lii­ken­teen suo­sio­ta, sen on olta­va taso­kas­ta. Täri­se­vä ja rämi­se­vä bus­si ei sitä ole.
      Hel­sin­gil­lä on asias­ta sel­vää tilas­tol­lis­ta dataa. Jos yri­täm­me mal­lin­taa jouk­ko­lii­ken­teen suo­sio­ta, rati­kan nopeut­ta pitää vää­en­tää nopeam­mak­si, ennen kuin kysyn­tä­mal­li pelittää.
      Lisäk­si ratik­ka vaik­ka onkin han­kin­ta­na kal­liim­pi, toi­mii aina­kin 50 vuot­ta (jos sitä ei ole val­mis­tet­tu Sak­sas­sa) Bus­si jou­du­taan sii­nä vlis­sä uusi­maan aia­kin kol­me kertaa.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  36. Run­ko­bus­seil­la ei ole väy­liä valmiina.
    Nopean, sään­nöl­li­sen ja luo­tet­ta­van lii­ken­teen tär­kein edel­ly­tys sekä bus­seil­le että rai­tio­vau­nuil­le on se, että ne eivät sei­so ruuh­kas­sa samal­la kais­tal­la muun lii­ken­teen kans­sa. Kun­nol­lis­ten väy­lien ja pysäk­kien raken­ta­mi­nen run­ko­bus­si­lin­jal­le ei juu­ri eroa pika­rai­tio­tien raken­ta­mi­ses­ta. Spo­ral­le tulee lisä­kus­tan­nuk­se­na kis­kot ja säh­kön­syöt­tö sekä niis­tä aiheu­tu­va jous­ta­mat­to­muus, pluss­a­puo­lel­le kapa­si­teet­ti ja ener­gia­te­hok­kuus. Mat­kus­tus­mu­ka­vuu­des­sa ei ole suur­ta eroa, jos moder­ni BRT-nivel­bus­si kul­kee kun­non väy­läl­lä eikä mut­kit­te­le nupu­ki­vi­ka­duil­la pysäk­ki­sy­ven­nyk­siin. Opti­mi­rat­kai­su LRT/BRT on sit­ten valit­ta­vis­sa han­ke­koh­tai­ses­ti pai­kal­lis­ten olo­suh­tei­den, kysyn­tä­po­ten­ti­aa­lin ja ole­mas­sa ole­van infran perusteella.

    Bus­seil­la on jo väy­lät val­mii­na:
    Jos joke­ri­bus­sien ainoa ongel­ma on, että ne pyr­ki­vät lyhyil­lä vuo­ro­vä­leil­lä jonou­tu­maan, niin luu­li­si että sii­hen sen­tään joku rat­kai­su nyky­tek­nii­kal­la löy­tyi­si. Niin ettei tar­vit­si­si tur­haan raken­nel­la rai­dein­fraa ja hank­kia kal­lii­ta ja köm­pe­löi­tä rai­tio­vau­nu­ja, jot­ka eivät edes pää­se tois­ten­sa ohi.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  37. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Hel­sin­ki oli val­mis­tau­tu­nut ken­tän raken­ta­mi­seen 2034, kun sen vuo­kra­so­pi­mus meni­vi van­hak­si. Kun val­tio ilmoit­ti lopet­ta­van­sa ken­tän käy­tön, jou­dut­tiin suun­ni­tel­mia aikais­ta­maan nopeasti.
    Val­tio on luo­pu­nut vuo­kra­so­pi­muk­ses­ta ja myy­nyt raken­nuk­set. Pitäi­si olla bud­je­tis­sa rahaa raken­nus­ten osta­mi­seen takai­sin ja ennen kaik­kea maanvuokraan. 

    Siis Mal­min len­to­ken­tän ystä­vät ryn poruk­ka uskoo vie­lä että kent­tää voi­si kehit­tää jon­kin­lai­sek­si “city-air­por­tik­si” jon­ne reit­ti­ko­nei­ta­kin len­täi­si, mut­ta too­del­li­suu­des­sa vaih­toeh­to asun­to­ra­ken­ta­mi­sel­le on että sii­tä tulee kor­pi­kent­tä ilman len­non­joh­toa, tai sit­ten se käyt­tää Van­taan ken­tän len­non­joh­toa jos se sään­tö­jen puit­teis­sa vain on sal­lit­tua. Raken­nuk­set voi­vat olla kenen tahan­sa omis­ta­mia sil­loin ja val­tio voi jat­kaa alu­een vuo­kraa­mis­ta nykyi­sil­lä vuo­kril­la vuo­teen 2034 asti. Tämä on se “worst case” ske­naa­rio johon kau­pun­gin on kans­sa varauduttava.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Val­tio ei ole mak­sa­nut alu­ees­ta vuo­kraa lain­kaan. Tätä “vuo­kras­pi­mus­ta” ei enää ole. On täy­sin mah­do­ton­ta, että Hel­sin­ki vuo­krai­si val­ta­van alu­een enää ilmai­sek­si. Mik­si vuo­kra­ta­loil­ta peri­tään maan­vuo­kraa, jos len­to­ken­täl­tä peritä.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  38. Vesa: Ohit­ta­ja voi päät­tä­ril­lä ottaa seu­raa­van läh­dön FIFO-periaatteella

    Nyky­ään ajo­vuo­rot ei ole kuin osal­le kul­jet­ta­jis­ta saman lin­jan tah­koa­mis­ta koko päi­vän, vaan ruo­ka­tun­nin ja mui­den tau­ko­jen sekä eri lin­jo­jen vaih­te­le­van vuo­ro­vä­li­tar­jon­nan takia kus­kit vaih­ta­vat pit­kin päi­vää lin­jal­ta toi­sel­le samal­la tai eri autol­la. Jos kus­ki nap­pai­si seu­raa­van läh­dön suun­ni­tel­mas­ta poi­ke­ten, koko lop­pu­päi­vän ajot meni­si sekai­sin (seuraavalla/“oikealla” kus­kil­la on tod.näk. pian este ajaa “nap­paa­jan” suun­ni­tel­man seu­raa­vaa vuo­roa — tai sitä seuraavaa). 

    En ole aika­tau­lusuun­nit­te­li­ja, sys­tee­min voi­si ehkä teh­dä täl­lai­set vaih­dot kes­tä­väk­si, mut­ta sen olet­tai­si esim. lisää­vän kul­jet­ta­jien pal­kal­lis­ta lup­poai­kaa muu­al­le päi­vän mit­taan jot­ta huo­nos­sa­kin tapauk­ses­sa työ­vuo­roil­la saa­daan kaik­ki läh­döt ajettua.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  39. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Jos yri­täm­me mal­lin­taa jouk­ko­lii­ken­teen suo­sio­ta, rati­kan nopeut­ta pitää vää­en­tää nopeam­mak­si, ennen kuin kysyn­tä­mal­li pelittää. 

    Tuo on se kes­kei­nen ongel­ma Hel­sin­gin rai­tio­vau­nuis­sa. Vaik­ka kyy­ti on ehkä tasok­kaam­pi, valit­sen mie­luum­min bus­sin, jos mat­ka on noin pari kilo­met­riä tai enem­män (kuten työ­mat­kal­la­ni), jos molem­mat ovat tar­jol­la. Rai­tio­vau­nu on sel­väs­ti hitaam­pi, sil­lä voin odo­tel­la Sör­näi­sis­sä useam­man minuu­tin ajan ja ehdin sil­ti peril­lä samoi­hin jalan­kul­ku­va­loi­hin kuin rai­tio­vau­nun valin­nut työkaveri.

    Sama jut­tu kes­kus­tas­sa lyhyem­mil­lä rei­teil­lä, kun vaih­toeh­toi­na ovat rai­tio­vau­nu ja käve­ly. Juu­ri kos­kaan ei kan­na­ta ottaa rai­tio­vau­nua, kos­ka kävel­len pää­see peril­le nopeam­min. Var­si­nai­nen mat­ka voi sujua rai­tio­vau­nul­la minuu­tin tai pari nopeam­min, mut­ta pysä­kil­lä odot­te­lu syö hyö­dyn usein moninkertaisesti. 

    Jos rai­tio­vau­nuis­ta halu­taan Hel­sin­gis­sä var­tee­no­tet­ta­va kul­ku­neu­vo niil­le, jot­ka eivät ole pel­käl­lä huvia­je­lul­la, rai­tio­vau­nu­jen kul­kua on nopeu­tet­ta­va rut­kas­ti. Se tar­koit­ta­nee suu­rem­pia ajo­no­peuk­sia ja pie­nem­pää mää­rää pysäkkejä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. N
      Ymmär­sit vää­rin teks­ti­ni. Jot­ta saam­me ennus­te­tuk­si oikein, kuin­ka moni käyt­tää ratik­kaa, mal­lia pitää vää­ren­tää niin, että muu­te­taan ratik­ka mal­lis­sa nopeam­mak­si kuin se on. Eli ihmi­set pitä­vät ratik­kaa niin pal­jon parem­pa­na, että hyväk­sy­vät jopa hitau­den. Kuin­ka suo­sit­tu se oli­si­kaan, jos se oli­si myös nopea.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  40. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Bus­sien toi­nen ongel­ma on, että ne kul­jet­ta­vat yhtä kul­jet­ta­jaa koh­den niin onnet­to­man vähän matkustajia. 

    Moder­niin noin 20m pit­kään nivel­bus­siin mah­tuu 196 mat­kus­ta­jaa. Aika pal­jon yhtä kus­kia koh­den. Epäi­len rai­de-joke­rin kil­pai­lu­ky­kyä näi­hin verrattuna.

    http://feed.ne.cision.com/wpyfs/00/00/00/00/00/10/A7/71/wkr0011.pdf

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Kak­si­ni­ve­li­sel­lä bus­sil­la ei voi lii­ken­nöi­dä tal­vi­ke­leil­lä. Japa­ni­lais­ta mitou­tus­ta voi toki ylirt­tää sovel­taa jouk­ko­lii­ken­tees­sä, mut­ta sel­lais­ta ehdot­taa vain jouk­ko­lii­ken­teen vihaa­ja. Hyvä­ta­soi­nen jouk­ko­lii­ken­ne ei tar­koi­ta ihmis­ten sul­lo­mis­ta vaan sitä, että pää­osa mat­kus­ta­jis­ta mah­tuu istumaan.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  41. Bus­seil­la on jo väy­lät val­mii­na:
    Jos joke­ri­bus­sien ainoa ongel­ma on, että ne pyr­ki­vät lyhyil­lä vuo­ro­vä­leil­lä jonou­tu­maan, niin luu­li­si että sii­hen sen­tään joku rat­kai­su nyky­tek­nii­kal­la löy­tyi­si. Niin ettei tar­vit­si­si tur­haan raken­nel­la rai­dein­fraa ja hank­kia kal­lii­ta ja köm­pe­löi­tä rai­tio­vau­nu­ja, jot­ka eivät edes pää­se tois­ten­sa ohi.

    Samaa miel­tä. Käsit­tääk­se­ni kus­keil­la on kul­la­kin omat läh­tö­vuo­ron­sa päät­tä­reil­tä. Jonou­tu­mi­nen joh­tuu täs­tä, kos­ka taka­na tule­va ei voi ohit­taa ja siten läh­teä päät­tä­ril­tä vää­räl­lä vuo­rol­la. Jos bus­sit lai­te­taan liik­keel­le FIFO-peri­aat­teel­la, niin ongel­ma on suu­rel­ta osin taklattu.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Pariu­tu­mi­sen ongel­maa ei takla­ta sil­lä, että päät­tä­ril­tä läh­de­tään tasai­ses­ti. Jos bus­si jaa jäl­keen 30 sekun­tia, se saa pysä­kil­tä enem­män mat­kus­ta­jia, jää jäl­keen lisää ja niin edel­leen. Taka­na tule­val­la tila­ne on päin vas­tai­nen ja sik­si se ete­nee suun­ni­tel­tua nopeam­min. Taka­na tulö­eva ei voi ohit­taa pysä­kil­lä, kos­ka ihmi­sil­lä on oikeus pääs­tä pois sil­lä pysä­kil­lä, mihin ovat menossa.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  42. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Jos haluam­me lisä­tä jouk­ko­lii­ken­teen suo­sio­ta, sen on olta­va taso­kas­ta. Täri­se­vä ja rämi­se­vä bus­si ei sitä ole.

    Jos­tain syys­tä Osmon mie­li­ku­vis­sa bus­si on täri­se­vä ja rämi­se­vä. Minun mie­li­ku­vis­sa­ni taas ratik­ka täri­see, rämi­see, hei­luu ja pysäh­te­lee jat­ku­vas­ti, kun taas bus­si ajaa miel­lyt­tä­väs­ti ja tasai­ses­ti omaa kais­taan­sa pit­kin. Mai­nit­ta­koon, että autot­to­ma­na espoo­lai­se­na mat­kus­tan bus­sil­la kes­ki­mää­rin mon­ta ker­taa päivässä.

    Oli­si­ko­han täs­sä osit­tain kysy­mys sii­tä, että mat­kus­tam­me eri pai­kois­sa? Kyl­lä minä­kin uskon sen, että omia ratei­taan kul­ke­va ratik­ka voit­taa bus­sin ruuh­kai­sen kes­kus­tan mukula/nupukivikaduilla. Moot­to­ri­teil­lä ja väl­jil­lä esi­kau­pun­ki­ka­duil­la bus­si on kui­ten­kin muka­va kul­ku­pe­li. Toki rai­de­lii­ken­ne­rat­kai­sut ovat tar­peen sit­ten, jos mat­kus­ta­jia on niin pal­jon, että he eivät mah­du bussiin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  43. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Kun val­tio ilmoit­ti lopet­ta­van­sa ken­tän käy­tön, jou­dut­tiin suun­ni­tel­mia aikais­ta­maan nopeasti.

    Just tätä jen­gi var­maan tarkoittaa…

    Että miten on yli­pää­tään mah­dol­lis­ta, että sitä tie­toa ei vaan tih­ku edes maan suu­rim­man kau­pun­gin päättäjille.

    Eikä sekään ihan jär­keen­käy­väl­tä tun­nu, että val­tion­hal­lin­non tasol­la­kin teh­dään täl­lai­sia paniik­ki­rat­kai­su­ja. Hele­ve­tin tär­keis­sä asiois­sa vieläpä.

    Len­to­kent­tien kehit­tä­mi­nen, lak­kaut­ta­mi­nen jne. pitää olla pit­kä­jän­tei­sen suun­nit­te­lun tulos, ts. edes alkeel­li­seen ennus­tet­ta­vuu­teen tuli­si päästä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  44. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Taka­na tulö­eva ei voi ohit­taa pysä­kil­lä, kos­ka ihmi­sil­lä on oikeus pääs­tä pois sil­lä pysä­kil­lä, mihin ovat menossa.

    Miten oli­si pika­vuo­rot ruuh­ka-aikoi­na? Jos toi­mi 70-luvul­la niin toi­mi­si var­maan nyky­ään­kin. Lin­jas­ton sel­keyt­tä koros­te­taan lii­kaa, työ­mat­kaa­jat oppi­vat kyl­lä käyt­tä­mään vähän poik­kea­vam­pia­kin viri­tyk­siä jos palk­kio­na on mer­kit­tä­vä ajan­sääs­tö tai muu­ten vaan käte­väm­pi matka.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  45. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kak­si­ni­ve­li­sel­lä bus­sil­la ei voi lii­ken­nöi­dä tal­vi­ke­leil­lä. Japa­ni­lais­ta mitou­tus­ta voi toki ylirt­tää sovel­taa jouk­ko­lii­ken­tees­sä, mut­ta sel­lais­ta ehdot­taa vain jouk­ko­lii­ken­teen vihaa­ja. Hyvä­ta­soi­nen jouk­ko­lii­ken­ne ei tar­koi­ta ihmis­ten sul­lo­mis­ta vaan sitä, että pää­osa mat­kus­ta­jis­ta mah­tuu istumaan.

    Koke­muk­se­ni mukaan esim. Parii­sis­sa, Lon­toos­sa, New Yor­kis­sa, Sao Pao­los­sa, Rios­sa ei nou­da­te­ta japa­ni­lais­ta mitoi­tus­ta vaik­ka suu­rin osa poru­kas­ta mat­kus­taa­kin seis­ten lähi­rai­de­lii­ken­tees­sä ruuh­ka-aikoi­na. Aina­kin puo­leen tun­tiin saak­ka menee seis­ten hel­pos­ti ja on ter­vey­den­kin kan­nal­ta parem­pi valin­ta. Lii­kaa istu­mi­nen on vaarallista.

    Eikä kyse vaik­ka­pa Lon­toos­sa ole rah­vaas­ta vaan myös puku­nai­sis­ta/-mie­his­tä. Eli jos sei­so­ma­paik­ka lähi­ju­nas­sa kel­paa Cityn pank­kii­ril­le niin pitäi­si Suo­mes­sa kel­va­ta kenel­le tahansa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Jos me haluam­me hou­kut­te­le­vaa jouk­ko­lii­ken­net­tä, sen pitää olla laa­du­kas­ta. Säh­kö­pos­tin luke­mi­nen esi­mer­kik­si sei­saal­laan hei­lu­vas­sa ruuh­ka­bus­sis­sa on aika han­ka­laa. Jouk­ko­lii­ken­teen etu omaan autoon näh­den on juu­ri se, että mat­ka-aika on hyö­ty­ai­kaa, kun se auton ratis­sa on hukka-aikaa

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  46. Link­kaa­ma­si Mer­sun mai­nok­sen ilmoit­ta­ma 196 mat­kus­ta­jan mak­si­mi perus­tuu mitoi­tuk­seen, jol­la mel­kein 80% mat­kus­ta­jis­ta sei­soo ja tilaa per sei­so­ja on noin puo­let HSL:n nykyi­ses­tä tavoi­te­mi­toi­tuk­ses­ta. Luet­te­le­mis­sa­si n. kym­me­nen ker­taa Hel­sin­gin kokoi­sis­sa suur­kau­pun­geis­sa sei­so­mi­nen kel­paa myös puku­mie­hil­le, kos­ka yksi­tyi­sau­toi­lu ei ole rea­lis­ti­nen vaih­toeh­to. Hel­sin­gin seu­dul­la ei ole sel­lai­sia ruuh­kia, ruuh­ka­mak­su­ja ja pysä­köin­tion­gel­mia, jot­ka teki­si­vät rai­de­lii­ken­tees­tä yli­voi­mai­sen vaih­toeh­don mat­kus­tus­mu­ka­vuu­des­ta riippumatta.

    CapaCi­ty-bus­se­ja­han koea­jet­tiin Joke­rin rei­til­lä, ja todet­tiin ettei­vät olleet koko­nai­suu­te­na kil­pai­lu­ky­kyi­nen vaihtoehto.
    Niin­kuin mai­nok­sen esi­merk­ki Istan­bu­lis­ta ker­too, nämä toi­mi­vat pal­jon parem­min kun­non BRT-väy­lil­lä, jol­loin kyy­ti ei ole heiluvaa.

    Vesa: Koke­muk­se­ni mukaan esim. Parii­sis­sa, Lon­toos­sa, New Yor­kis­sa, Sao Pao­los­sa, Rios­sa ei nou­da­te­ta japa­ni­lais­ta mitoi­tus­ta vaik­ka suu­rin osa poru­kas­ta mat­kus­taa­kin seis­ten lähi­rai­de­lii­ken­tees­sä ruuh­ka-aikoi­na. Aina­kin puo­leen tun­tiin saak­ka menee seis­ten hel­pos­ti ja on ter­vey­den­kin kan­nal­ta parem­pi valin­ta. Lii­kaa istu­mi­nen on vaarallista.

    Eikä kyse vaik­ka­pa Lon­toos­sa ole rah­vaas­ta vaan myös puku­nai­sis­ta/-mie­his­tä. Eli jos sei­so­ma­paik­ka lähi­ju­nas­sa kel­paa Cityn pank­kii­ril­le niin pitäi­si Suo­mes­sa kel­va­ta kenel­le tahansa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  47. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Säh­kö­pos­tin luke­mi­nen esi­mer­kik­si sei­saal­laan hei­lu­vas­sa ruuh­ka­bus­sis­sa on aika hankalaa.

    Työn teke­mi­nen istual­laan­kin bus­sis­sa on epä­mu­ka­vaa, kun mikä tahan­sa töys­sy voi iskeä sor­met näp­päi­mil­le tai hei­laut­taa hii­ren min­ne sat­tuu. Ei tee mie­li kos­kea mihin­kään kovin sär­ky­vään tai han­ka­las­ti palautettavaan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  48. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Taka­na tulö­eva ei voi ohit­taa pysä­kil­lä, kos­ka ihmi­sil­lä on oikeus pääs­tä pois sil­lä pysä­kil­lä, mihin ovat menossa.

    Käy­tän­nös­sä kui­ten­kin, jos bus­si (tai ratik­ka) on täyn­nä eikä kukaan halua jää­dä pois kyy­dis­tä, ne aja­vat pysäh­ty­mät­tä pysä­kin ohi, vaik­ka siel­lä oli­si uusia mat­kus­ta­jia tulos­sa. Ihan yhtä hyvin bus­si (tai ratik­ka) voi­si ohit­taa pysä­kin, jos se on jäl­jes­sä aika­tau­lus­taan ja seu­raa­va vuo­ro on tulos­sa pian sen perässä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  49. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Jos me haluam­me hou­kut­te­le­vaa jouk­ko­lii­ken­net­tä, sen pitää olla laa­du­kas­ta. Säh­kö­pos­tin luke­mi­nen esi­mer­kik­si sei­saal­laan hei­lu­vas­sa ruuh­ka­bus­sis­sa on aika han­ka­laa. Jouk­ko­lii­ken­teen etu omaan autoon näh­den on juu­ri se, että mat­ka-aika on hyö­ty­ai­kaa, kun se auton ratis­sa on hukka-aikaa

    Samaa miel­tä ajan­käy­tös­tä ja osit­tain bus­seis­ta. Sik­si kir­joi­tin­kin sei­so­mi­ses­ta lähi­rai­de­lii­ken­tees­sä. Tosin kovin kum­moi­sia työ­suo­rit­tei­ta har­va lähi­lii­ken­tees­sä tekee, enem­män­kin aika menee uuti­sot­si­koit­ten selai­luun tai someiluun.

    En ole var­ma täs­tä laa­duk­kuu­den tavoit­tees­ta jos sil­lä tar­koi­te­taan muka­vaa istu­mis­ta. Vaik­ka­pa Lon­toos­sa met­ro ja bus­sit eivät itse kul­ku­neu­vo­jen osal­ta ole kovin laa­duk­kai­ta ja sil­ti käyt­tä­jiä on pal­jon. Muka­vaa istu­mis­ta tär­keäm­pää saat­ta­vat olla lyhyet odo­tusa­jat, toi­min­ta­var­muus, koh­tuu­hin­ta ja tur­val­li­suus. Näin siis jos puhu­taan alle puo­len tun­nin mat­kois­ta, joi­ta val­tao­sa pää­kau­pun­ki­seu­dul­la­kin on. 

    Muis­te­taan nyt, että vaik­ka­pa penk­ke­jä pois­ta­mal­la mat­kus­ta­ja­mää­rän tuplaa­mi­nen tar­koit­tai­si mah­dol­li­suut­ta lip­pu­hin­to­jen puo­lit­ta­mi­seen. Aika moni sei­soi­si sen lyhyen mat­kan­sa 50%:n halvemmalla.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  50. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Val­tio ei ole mak­sa­nut alu­ees­ta vuo­kraa lain­kaan. Tätä “vuo­kras­pi­mus­ta” ei enää ole. On täy­sin mah­do­ton­ta, että Hel­sin­ki vuo­krai­si val­ta­van alu­een enää ilmai­sek­si. Mik­si vuo­kra­ta­loil­ta peri­tään maan­vuo­kraa, jos len­to­ken­täl­tä peritä.

    Noil­la perus­teil­la voi kysee­na­lais­taa alu­een omis­ta­jan! Hel­sin­ki on siis varas­ta­mas­sa jäl­leen ker­ran jon­kun muu­an maita?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  51. Venet­sias­ta man­te­reel­le on vas­ti­kään avat­tu has­su kumi­pyö­räs­po­ra (veto kumi­pyö­ril­lä, kes­kel­lä kis­ko ohju­ri­na ja säh­kön paluu­joh­ti­me­na). Mat­kus­ta­jan näkö­kul­mas­ta pääl­li­sin puo­lin vau­nu ei eron­nut nor­mis­po­ras­ta juu­ri miten­kään, mut­ta kyy­ti muis­tut­ti kyl­lä (nega­tii­vi­ses­sa mie­les­sä) enem­män bus­sia kuin sporaa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  52. Vesa: Koke­muk­se­ni mukaan esim. Parii­sis­sa, Lon­toos­sa, New Yor­kis­sa, Sao Pao­los­sa, Rios­sa ei nou­da­te­ta japa­ni­lais­ta mitoi­tus­ta vaik­ka suu­rin osa poru­kas­ta mat­kus­taa­kin seis­ten lähi­rai­de­lii­ken­tees­sä ruuhka-aikoina. 

    Omat muis­ti­ku­va­ni 20–30 vuo­den takaa euroop­pa­lai­sis­ta met­rois­ta ja junis­ta (Barce­lo­na, Lon­too, Parii­si) on ettei­vät ne sil­loin olleet niin täy­siä kuin nyky­ään, eli ahtaus ei ole ollut alku­pe­räi­nen suunnittelutavoite.

    Oli­si­ko pikem­min­kin niin että ras­kas­rai­teel­la on pit­käl­lä täh­täi­mel­lä tai­pu­mus ohja­ta maan­käyt­töä ja kul­ku­ta­paa enem­män kuin mal­lit anta­vat ymmär­tää, ja ahtaus joh­tuu osin sii­tä? Tämän näp­pi­tun­tu­man perus­teel­la pää­tös Län­si­met­ron lyhyis­tä lai­tu­reis­ta tun­tuu kovin lyhytnäköiseltä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  53. spot­tu: Oli­si­ko pikem­min­kin niin että ras­kas­rai­teel­la on pit­käl­lä täh­täi­mel­lä tai­pu­mus ohja­ta maan­käyt­töä ja kul­ku­ta­paa enem­män kuin mal­lit anta­vat ymmär­tää, ja ahtaus joh­tuu osin siitä?

    Ihi­mis­ten käyt­täy­ty­mis­tä on vai­kea ennus­taa ratio­naa­li­sil­la mal­leil­la: isoil­la kau­pun­ki­seu­duil­la tapah­tuu jopa sel­lais­ta, että aamu­pen­de­löi­jät läh­te­vät hie­man etua­jas­sa ja mat­kus­ta­vat vähän mat­kaa vää­rään suun­taan, että saa­vat istu­ma­pai­kan oike­aan suun­taan mene­väs­sä junassa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  54. Anna R:
    Venet­sias­ta man­te­reel­le on vas­ti­kään avat­tu has­su kumi­pyö­räs­po­ra (veto kumi­pyö­ril­lä, kes­kel­lä kis­ko ohju­ri­na ja säh­kön paluu­joh­ti­me­na). Mat­kus­ta­jan näkö­kul­mas­ta pääl­li­sin puo­lin vau­nu ei eron­nut nor­mis­po­ras­ta juu­ri miten­kään, mut­ta kyy­ti muis­tut­ti kyl­lä (nega­tii­vi­ses­sa mie­les­sä) enem­män bus­sia kuin sporaa.

    Parii­sis­sa on aika mon­ta kumi­pyö­rä­met­ro­lin­jaa. Eivät ne siel­lä­kään mat­kus­tus­mu­ka­vuu­des­sa var­si­nai­sil­le met­roil­le pär­jää, bus­si­mais­ta hei­lun­taa ja kumin käryä. Olis­ko Mic­he­lin aika­naan osan­nut loba­ta sopivasti?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  55. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Vesa,
    En ole lain­kaan var­ma, että moni siir­tyi­si mie­luum­min teke­mään työ­mat­kan­sa seis­ten ahtaas­ti kuin istuen, jos kuu­kausi­kor­tin hin­ta loas­ki­si 50eurosta 25 euroon. Sääs­tö mat­kaa koh­den muu­ta­ma kym­men­tä senttiä.

    Ehdo­tuk­se­ni kyt­key­tyy tule­viin hank­kei­siin. Jol­la­kin tapaa Mal­min ken­tän asuk­kai­den jouk­ko­lii­ken­ne pitää jär­jes­tää. Pel­kis­tän kah­teen vaihtoehtoon:

    1. raken­ne­taan uusi pika­rai­tio­tie noin 12 km kalus­toi­neen keskustaan

    2. muu­ta­mal­la säh­kö­bus­sil­la lii­tyn­tä­lii­ken­ne Malmin/Tapanilan/Puistolan ase­mil­le ja siel­tä lähi­ju­nil­la kes­kus­taan tai välia­se­mil­le. Lähi­ju­niin kapa­si­teet­tia lisää piden­tä­mäl­lä junia ja pois­ta­mal­la istumapaikkoja.

    Turun pika­ra­tik­ka­hank­keen kus­tan­nusar­vio­ta käyt­täen pika­ra­tik­ka mak­sai­si inves­toin­ti­na aina­kin 150–200 mil­joo­naa euroa enem­män. Lisäk­si käyt­tö­kus­tan­nuk­set oli­si­vat juna­vaih­toeh­toa kor­keam­mat. Samoin hait­ta­vai­ku­tuk­set asu­mi­sel­le ja muul­le lii­ken­teel­le. Juna vie­lä­pä kul­kee pika­ra­tik­kaa sel­väs­ti nopeammin.

    Eli fik­sum­paa on usein hyö­dyn­tää jo nykyi­siä invs­toin­te­ja tehok­kaam­min kuin suu­ril­la inves­toin­ti­kus­tan­nuk­sil­la raken­taa uutta.

    Ja huom. Mal­min ken­tän asuk­kais­ta suu­ri osa hel­pos­ti käve­lee lähim­mäl­le juna-asemalle.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  56. Kal­le: Noil­la perus­teil­la voi kysee­na­lais­taa alu­een omis­ta­jan! Hel­sin­ki on siis varas­ta­mas­sa jäl­leen ker­ran jon­kun muu­an maita? 

    Todel­la omi­tui­nen käsi­tys varas­ta­mi­ses­ta. Vuo­kra­so­pi­muk­sel­la oli jo alun­pe­rin päät­ty­mis­päi­vä, joten mis­tään käyt­tö­oi­keu­den ikui­ses­ta siir­ty­mi­ses­ta ei ollut kyse. Val­tio sit­ten itse päät­ti luo­pua alu­ees­ta jo aikaisemmin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  57. Vil­le: Ihi­mis­ten käyt­täy­ty­mis­tä on vai­kea ennus­taa ratio­naa­li­sil­la mal­leil­la: isoil­la kau­pun­ki­seu­duil­la tapah­tuu jopa sel­lais­ta, että aamu­pen­de­löi­jät läh­te­vät hie­man etua­jas­sa ja mat­kus­ta­vat vähän mat­kaa vää­rään suun­taan, että saa­vat istu­ma­pai­kan oike­aan suun­taan mene­väs­sä junassa.

    Toi­mii myös toi­sin­päin, eli kun käyt­täy­ty­mis­tä ei osa­ta enna­koi­da, kut­su­taan sitä epärationaaliseksi.

    Tie­dän Parii­sis­ta ihan ratio­naa­li­sia ihmi­siä jot­ka toi­mi­vat kuvaa­mal­la­si taval­la kos­ka met­roon mah­tu­mi­nen on omal­la ase­mal­la ennustamatonta.

    Rati­koi­den­kin suo­sio saat­taa tun­tua nuo­ri­sos­ta irra­tio­naa­li­sel­ta kun­nes kaa­ri­käy­tä­vis­sä on sen ver­ran kitei­tä ettei bus­sin mata­la­taa­jui­nen ja suu­riampli­tu­di­nen hei­lun­ta oikein enää nappaa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  58. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    N
    Ymmär­sit vää­rin teks­ti­ni. Jot­ta saam­me ennus­te­tuk­si oikein, kuin­ka moni käyt­tää ratik­kaa, mal­lia pitää vää­ren­tää niin, että muu­te­taan ratik­ka mal­lis­sa nopeam­mak­si kuin se on. Eli ihmi­set pitä­vät ratik­kaa niin pal­jon parem­pa­na, että hyväk­sy­vät jopa hitau­den. Kuin­ka suo­sit­tu se oli­si­kaan, jos se oli­si myös nopea. 

    Niin­pä tai­sin teh­dä. Mut­ta eikö oli­si parem­pi muut­taa mal­lia niin, että se ottaa huo­mioon mat­kus­tus­mu­ka­vuu­den, eikä vää­ren­tää ajonopeuksia?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  59. ant­ti: Parii­sis­sa on aika mon­ta kumi­pyö­rä­met­ro­lin­jaa. Eivät ne siel­lä­kään mat­kus­tus­mu­ka­vuu­des­sa var­si­nai­sil­le met­roil­le pär­jää, bus­si­mais­ta hei­lun­taa ja kumin käryä. Olis­ko Mic­he­lin aika­naan osan­nut loba­ta sopivasti? 

    Ei. Niis­sä käy­te­tään kumi­pyö­riä, jot­ta jar­ru­tus­mat­ka lyhe­nee, jol­loin junia voi­daan ajaa lyhyem­mäl­lä vuo­ro­vä­lil­lä. Kun 2,0 minuu­tin vuo­ro­vä­li voi­daan kumi­pyö­ril­lä lyhen­tää 1,5 minuut­tiin, met­ron kapa­si­teet­ti kas­vaa 33 %.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  60. spot­tu: Omat muis­ti­ku­va­ni 20–30 vuo­den takaa euroop­pa­lai­sis­ta met­rois­ta ja junis­ta (Barce­lo­na, Lon­too, Parii­si) on ettei­vät ne sil­loin olleet niin täy­siä kuin nyky­ään, eli ahtaus ei ole ollut alku­pe­räi­nen suunnittelutavoite.

    Nuo mai­ni­tut kol­me kau­pun­kia ovat kas­va­neet aika lail­la, ja aina­kin Lon­toos­sa vali­tel­tiin pit­kään, että met­roon ei vuo­si­kym­me­niin panos­tet­tu niin kuin oli­si pitä­nyt. Thatc­he­rin aika­kau­den asen­teil­la lie­ni teke­mis­tä asian kans­sa. Jon­kun­lai­nen muu­tos alkoi ilmei­ses­ti Jubi­lee-lin­jan laa­jen­nuk­ses­ta ja remon­tis­ta 1999. Nyt laa­jen­nuk­sia on taas tekeil­lä, ja lisäk­si rau­ta­tie­ver­kon Cross­rail-tun­ne­li, joka on rahal­li­ses­ti mit­ta­va panostus.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  61. >

    Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Jos me haluam­me hou­kut­te­le­vaa jouk­ko­lii­ken­net­tä, sen pitää olla laa­du­kas­ta. Säh­kö­pos­tin luke­mi­nen esi­mer­kik­si sei­saal­laan hei­lu­vas­sa ruuh­ka­bus­sis­sa on aika han­ka­laa. Jouk­ko­lii­ken­teen etu omaan autoon näh­den on juu­ri se, että mat­ka-aika on hyö­ty­ai­kaa, kun se auton ratis­sa on hukka-aikaa

    Jos­pa Osmo ker­toi­si, mil­lais­ta on l ukea säh­kö­pos­tia seis­ten ruuh­kai­ses­sa rai­tio­vau­nus­sa. Nor­maa­li­ra­ti­kas­sa puo­let mat­kus­ta­ja­pai­kois­ta on seisomapikkoja.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  62. Vesa: Moder­niin noin 20m pit­kään nivel­bus­siin mah­tuu 196 mat­kus­ta­jaa. Aika pal­jon yhtä kus­kia koh­den. Epäi­len rai­de-joke­rin kil­pai­lu­ky­kyä näi­hin verrattuna.

    http://feed.ne.cision.com/wpyfs/00/00/00/00/00/10/A7/71/wkr0011.pdf

    Tuos­sa bus­sis­sa on 52 istu­ma­paik­kaa ja 140 sei­so­ma­paik­kaa. Artic-rai­tio­vau­nus­sa on puo­les­taan 88 istumapaikkaa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  63. Elmo Allén: Ei. Niis­sä käy­te­tään kumi­pyö­riä, jot­ta jar­ru­tus­mat­ka lyhe­nee, jol­loin junia voi­daan ajaa lyhyem­mäl­lä vuo­ro­vä­lil­lä. Kun 2,0 minuu­tin vuo­ro­vä­li voi­daan kumi­pyö­ril­lä lyhen­tää 1,5 minuut­tiin, met­ron kapa­si­teet­ti kas­vaa 33 %.

    … ja lyhyem­pi jar­ru­tus­mat­ka tar­koit­taa, että siel­lä on joka puo­lel­la (aika huo­maa­mat­to­mia) varoi­tus­tar­ro­ja: suu­ri jar­ru­tus­te­ho, varo­kaa ja pitä­kää jos­tain kiin­ni. Mut­ta tuon Venet­sian ver­sion point­tia en ymmär­rä kun kysees­sä on muu­ten suht nor­maa­li katu­ra­tik­ka tasai­ses­sa maas­tos­sa (ja kysei­sel­lä tek­no­lo­gial­la on vie­lä bonuk­se­na ven­dor lock-in ja ilmei­ses­ti taval­lis­ta ratik­kaa kal­liim­pi hintakin).

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  64. Vesa: Pel­kis­tän kah­teen vaihtoehtoon:

    Mal­min kaa­va­run­ko on suun­ni­tel­tu toteu­tet­ta­vak­si vai­heit­tain. En tie­dä, miten jär­jes­tys­tä on aja­tel­tu, mut­ta var­maan oli­si mah­dol­lis­ta raken­taa lähim­pä­nä ase­mia ole­vat osat ensin.

    Kes­kus­taan mene­vän rai­tio­lin­jan var­rel­la oli­si tie­tys­ti mui­ta­kin käyt­tä­jiä kuin Mal­min uudet asukkaat.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  65. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Rati­kas­sa pää­see mel­kein aina istu­maan. Mut­ta kyl­lä rati­kas­sa voi lukea säh­kö­pos­tia sei­ten­kin, kos­ka sen mat­kan­te­ko on bus­siin ver­rat­tu­na tasaista.

    Kyl­lä bus­si­sa­kin pää­see mel­kien aina istu­maan. Näil­lä län­si­lin­jan bus­seil­la aina­kin kän­ny­kän näpe­löin­ti onnis­tuu. — Myön­nän, että ratik­ka on kyl­lä hie­man mukaam­pi. — Tosi iän myö­tä luke­mi­nen busi­sa tai rati­kas­sa on vai­keam­paa. Oliis hyvä kyy­sä bus­sin sän­nöl­liisl­tä käyttäjiltä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  66. Mis­tä tulee myyt­ti, että rai­tio­vau­nut ovat hil­jai­sia? Nämä nykyi­set vau­nut­han kuu­los­ta­vat sil­tä, kuin ne oli­si raken­net­tu tykin­la­ve­til­le ilman jousitusta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  67. Mik­ko H: Mal­min kaa­va­run­ko on suun­ni­tel­tu toteu­tet­ta­vak­si vai­heit­tain. En tie­dä, miten jär­jes­tys­tä on aja­tel­tu, mut­ta var­maan oli­si mah­dol­lis­ta raken­taa lähim­pä­nä ase­mia ole­vat osat ensin.

    Kes­kus­taan mene­vän rai­tio­lin­jan var­rel­la oli­si tie­tys­ti mui­ta­kin käyt­tä­jiä kuin Mal­min uudet asukkaat.

    Toki.

    Sytyt­tää minul­la hitaas­ti, koko­nais­ku­va alkaa kir­kas­tu­maan. Tar­koi­tus­han tosi­aan näyt­tää ole­van hen­ki­lö­au­to­lii­ken­teen lisäk­si myös bus­si­toi­min­nan alas­ajo Hel­sin­gis­sä ja siir­ty­mi­nen kis­ko­lii­ken­tee­seen. Tähän kuvioon istuu esim. Hämeen­tien han­ke, kau­pun­ki­bu­le­var­dit ja muu lisä­ra­ken­ta­mi­nen kantakaupungissa.

    Tämä ei ole ongel­ma minul­le, mut­ta pel­kään hel­sin­ki­läi­se­nä veron­mak­sa­ja­na jou­tu­va­ni mak­sa­maan val­ta­via inves­toin­te­ja. Saat­taa olla, että käyt­täi­sin mie­luum­min enem­män rahaa jalan­ku­lun ja pyö­räi­lyn edis­tä­mi­seen, niin saa­tai­siin posi­tii­vi­set ter­veys­vai­ku­tuk­set mukaan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  68. Rai­tio­vau­nut ovat tosi­aan­kin hitai­ta kan­ta­kau­pun­gis­sa. Ennen esi­mer­kik­si Pasi­las­ta Meri­ka­dul­le pää­si bus­sil­la 17 alta aikayk­si­kön, mut­ta nyt rai­tio­vau­nut kur­vai­le­vat ikui­suu­den pit­kin Val­li­lan ja Kal­lion ahtai­ta katuja.

    Rai­tio­vau­nut eivät ole bus­se­ja nopeam­pia myös­kään esi­kau­pun­ki­lin­joil­la, jos bus­seil­le teh­täi­siin vas­taa­vat eril­li­set väy­lät kun nyt näil­le kal­liil­le rai­de­jo­ke­reil­le. Sitä­pait­si omia väy­liä voi­tai­siin teh­dä bus­seil­le har­kin­nan mukaan vain ruuh­kai­sim­piin paik­koi­hin, kos­ka bus­si­kais­tat­kin on jo keksitty.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  69. Sais­ko sitä älyä asukaspysäköintiin?
    Edel­leen­kin urpu­tan sii­tä, et jos tar­viin park­kia 3 päi­vää kuus­sa, mik­si mak­san yhtä pal­jon kuin se, joka makuut­taa auto­aan 24–7?

    Niin, ja kol­mos­vyö­hyk­keel­lä sil­lä as.py.kk:lla (20€) saa 20 tuntia…

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  70. Rai­tio­vau­nut yliar­vos­tet­tu­ja:
    Rai­tio­vau­nut ovat tosi­aan­kin hitai­ta kan­ta­kau­pun­gis­sa. Ennen esi­mer­kik­si Pasi­las­ta Meri­ka­dul­le pää­si bus­sil­la 17 alta aikayk­si­kön, mut­ta nyt rai­tio­vau­nut kur­vai­le­vat ikui­suu­den pit­kin Val­li­lan ja Kal­lion ahtai­ta katuja.

    Rai­tio­vau­nut eivät ole bus­se­ja nopeam­pia myös­kään esi­kau­pun­ki­lin­joil­la, jos bus­seil­le teh­täi­siin vas­taa­vat eril­li­set väy­lät kun nyt näil­le kal­liil­le rai­de­jo­ke­reil­le. Sitä­pait­si omia väy­liä voi­tai­siin teh­dä bus­seil­le har­kin­nan mukaan vain­ruuh­kai­sim­piin paik­koi­hin, kos­ka bus­si­kais­tat­kin on jo keksitty.

    Ne lähiö­bus­sit + autoi­le­vat työ­mat­kai­li­jat halu­taan pois pilaa­mas­ta kan­ta­kau­pun­gin val­lan­neen viher­va­sem­mis­ton elä­mää. Rati­kat on kivoja.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  71. toke:
    Sais­ko sitä älyä asukaspysäköintiin?
    Edel­leen­kin urpu­tan sii­tä, et jos tar­viin park­kia 3 päi­vää kuus­sa, mik­si mak­san yhtä pal­jon kuin se, joka makuut­taa auto­aan 24–7?

    Niin, ja kol­mos­vyö­hyk­keel­lä sil­lä as.py.kk:lla (20€) saa 20 tuntia…

    Onko se khtuu­oton­ta. Kusatn­nus ei ole käyt­tö­päi­vää koh­ti kum­moi­nen ja olee­li­sat on mah­dol­li­su­duen olemassaolo.

    Jos ja kun asu­kas­py­sä­köin­ti­tun­nuk­sen hin­ta ahi­la­taan rea­list­sem­mak­si, täl­lai­en päi­vä­tun­nus voi­si olal paikallaan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  72. Mik­ko H: Ole­tan, että tar­koi­tat Variot­ra­me­ja. Ne lie­ne­vät suht nopeas­ti katoa­vaa kan­san­pe­rin­net­tä. Uudet Trans­tec­hin vau­nut ovat kyl­lä hiljaisia.

    Mie­lel­lä­ni sai­sin objek­tii­vi­set mit­tauk­set sekä nyt käy­tö­sä­ole­vien että käyt­töön­tu­le­vien rai­on­vau­nu­jen, bus­sien ja h‑autojen aiheut­tams­ta melusta.

    Ais­tit ovat huo­no­ja todis­ta­jia” sanoi eräs kreik­ka­lai­enn luon­non­fi­lo­so­fi, en muis­ta kuka-.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  73. Vesa: Ne lähiö­bus­sit + autoi­le­vat työ­mat­kai­li­jat halu­taan pois pilaa­mas­ta kan­ta­kau­pun­gin val­lan­neen viher­va­sem­mis­ton elä­mää. Rati­kat on kivoja.

    Kan­ta­kau­pun­gin käyt­tä­mi­nen läpia­joa­lu­ee­na pilaa siel­lä asu­vien elä­mää ihan puo­lue­kan­nas­ta riip­pu­mat­ta. Lähiö­bus­sien ja autoi­le­vien työ­mat­kaa­jien saa­mi­nen toi­saal­ta muu­al­le ja toi­saal­ta jär­ke­väm­pien lii­ken­ne­vä­li­nei­den pii­riin pal­ve­lee kaik­kien etua kun kan­ta­kau­pun­ki muut­tuu entis­tä enem­män asuin- ja kulut­ta­ja­pal­ve­lua­lu­eek­si ja työ­pai­kat kes­kit­ty­vät nopeam­man ras­kas­rai­teen varteen.

    Ratik­ka on kiva, tosin hidas kan­ta­kau­pun­ki­lii­ken­tees­sä ja kel­paa siel­lä lähin­nä lyhyi­den etäi­syyk­sien vaa­ka­his­si­käyt­töön käve­lyn kor­vik­keek­si. Se on omim­mil­laan met­roa kevyem­pä­nä lähiö­run­ko­yh­tey­te­nä dedi­koi­dul­la radal­la, Hel­sin­gis­sä nykyis­tä suu­rem­pa­na yksik­kö­nä, jol­loin se on mitä toden­nä­köi­sim­min jopa abso­luut­ti­ses­ti, ei pel­käs­tään hinta/laatusuhteeltaan bus­sia edul­li­sem­pi. Tämä pää­tel­len sii­tä mihin ja miten maa­il­mal­la rati­koi­ta käytetään.

    Jos on riit­tä­vän iäkäs muis­ta­maan Kai­sa­nie­men­ka­dun 70-luvul­la tai edes Kam­pin van­han lin­ja-autoa­se­man, ei ole vai­kea hyväk­syä aja­tus­ta että bus­sien pois­ta­mi­nen kan­ta­kau­pun­gis­ta ja kes­kus­tas­ta paran­taa ympä­ris­tön laa­tua. Sama ahaa-elä­mys on luvas­sa Hämeen­tiel­lä jos bus­sit saa­daan siel­tä jos­kus radi­kaa­lis­ti vähenemään.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. HSL on siirt6ymässä vfar­sin nopeas­sa tah­dis­sa säh­kö­bus­sei­hin, mikä par­fan­taa olo­suh­tei­ta bus­si­ka­duil­la sel­väs­ti. Vali­tet­ta­vas­ti muu­al­ta tule­vil­le bus­seil­le HSL ei voi mitään. Lii­ken­ne­mi­nis­te­riö aikoo näkö­jään erik­seen vaa­tia, että mil­lai­sel­la somul­la tahan­sa saa Hel­sin­gis­sä ajaa.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  74. OS kir­joit­ti

    Alu­een lii­ken­ne on tar­koi­tus hoi­taa pika­rai­tio­vau­nuil­la, joil­la siis pää­see myös Mal­min ase­mal­le. Kun Mal­min vapau­tu­mi­nen tuli val­tion ilmoi­tuk­se­na aika yllät­täen, ratik­kain­ves­toin­tei­hin ei ole varau­dut­tu. Tämä uhkaa vie­dä tilan­tee­seen, jos­sa alue raken­ne­taan ensin ja ratik­ka tulee peräs­tä. Se on huo­no jut­tu, kos­ka asuk­kaik­si ei sil­loin vali­koi­du nii­tä, jot­ka hyö­ty­vät ratik­kayh­tey­des­tä. Ja kun ne kak­si autoa on pitä­nyt ostaa, niis­tä ei luovuta.”

    Kinul­le on jää­ny­te­pä­sel­vä­ki., mitä reit­tiä tämä pika­rat­kan oli­si tar­koi­tus kul­kea. En ole näh­nyt, jos­kaan en entis­nyt­kään suunnitelmia.

    Tänään bus­si 75 kul­kee Mal­min len­to­ken­tän pysä­kil­tä R‑torille 27 minuu­tis­sa. Eikä mikään huo­no aika 12,7 km mat­kal­le. (28 km/h keskinopeus)

    Tar­pee­ton­ta lisä­tä, että tule­vat bus­sit ovat nykyi­siä mukavampia.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  75. Ver­tai­lun vuok­si. Rai­to­vau­nu 4 Munk­ki­ni­men Saun­lah­den pää­te­py­sä­kil­tä Kata­ja­no­kan pää­teys­kä­kil­le 8,1 km(Puolipäivänkatu?) 30 min­tuut­tiin. kes­ki­no­peus siis 16 km/h. 10 %:n hypo­tet­ti­nen nopeu­tus lyhen­tä­si mat­ka-ajna 27 minuuttiin.

    Trui­mi: nämä kakis mak­ta eivät ole vertailukelpoisia.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  76. Mark­ku af Heur­lin: vuo­roa

    Täs­sä­hän se yleis­kaa­vaeh­do­tuk­sen kar­tas­sa näkyy se (pika)raitiotien lin­jaus kes­kus­tas­ta Mal­min len­to­ken­täl­le. Tuo­hon siis ollaan (kaa­vaeh­do­tuk­sen mukaan) varaa­mas­sa tilaa sel­lai­sel­le rai­de­lii­ken­ne­muo­dol­le, jon­ka toteu­tuk­sen on tar­koi­tus olla jotain Hel­sin­gin nyky­rai­tio­tei­den ja met­ron väliltä.

    Mut­ta mil­lä taval­la tule­vat bus­sit tuli­si­vat näh­däk­se­si nykyis­tä muka­vam­pia? Onko niis­sä aktii­vi­nen (tien­pin­nan epä­ta­sai­suuk­sia tasoit­ta­va) ilma- tai kaa­su­nes­te­jousi­tus? (epäi­len suu­res­ti) Onko niis­sä säh­köi­nen voi­man­siir­to, joka eli­mi­noi voi­man­siir­ron nyki­mi­sen? (luul­ta­vas­ti kyl­lä) Onko niis­sä levi­taa­tio­lait­teis­to, jol­la ne lii­tä­vät hidas­te­töys­sy­jen ja kier­to­liit­ty­mien kes­ki­saa­rek­kei­den yli? (joo ei…)

    Ja vie­lä: Onko nii­hin sisään­ra­ken­net­tu­na meka­nis­mi, joka kannustaisi/pakottaisi kau­pun­kien lii­ken­ne- ja ase­ma­kaa­va­suun­nit­te­li­jat suun­nit­te­le­maan niil­le suo­ria ja tasai­sia väy­liä? Ja jos on, niin mik­si tätä ei teh­dä jo nyt?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  77. spot­tu: kan­ta­kau­pun­ki muut­tuu entis­tä enem­män asuin- ja kulut­ta­ja­pal­ve­lua­lu­eek­si ja työ­pai­kat kes­kit­ty­vät nopeam­man ras­kas­rai­teen varteen. 

    Eikös tämä tavoi­te kuse tii­vis­tä­jien tavoit­tei­den perus­te­luil­le kes­kit­tä­mi­se­duis­ta ja inno­vaa­tiois­ta, jos työ­pai­kat eriy­te­tään jon­ne­kin kau­as? Sil­loin­han halu­taan myös muut­taa sin­ne, mis­sä työ­pai­kat ovat tai aina­kin lähem­mäs ja väl­jem­pään. Mik­si siis pitää tiivistää?

    Mark­ku af Heur­lin: Mie­lel­lä­ni sai­sin objek­tii­vi­set mit­tauk­set sekä nyt käy­tö­sä­ole­vien että käyt­töön­tu­le­vien rai­on­vau­nu­jen, bus­sien ja h‑autojen aiheut­tams­ta melusta.
    “Ais­tit ovat huo­no­ja todis­ta­jia” sanoi eräs kreik­ka­lai­enn luon­non­fi­lo­so­fi, en muis­ta kuka-. 

    Toi­saal­ta ihan hyvin sanot­tu. Toi­saal­ta, jos kyse ei ole kuu­lon­suo­je­lus­ta tms., nime­no­maan vain ais­ti­ha­vain­noil­la on merkitystä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  78. ano­nyy­mi: Eikös tämä tavoi­te kuse tii­vis­tä­jien tavoit­tei­den perus­te­luil­le kes­kit­tä­mi­se­duis­ta ja inno­vaa­tiois­ta, jos työ­pai­kat eriy­te­tään jon­ne­kin kau­as? Sil­loin­han halu­taan myös muut­taa sin­ne, mis­sä työ­pai­kat ovat tai aina­kin lähem­mäs ja väl­jem­pään. Mik­si siis pitää tiivistää?

    Työn­te­ki­jät viet­tä­vät työ­pai­kal­la noin 1700 tun­tia vuo­den 8760 tun­nis­ta eli alle kak­si­kym­men­tä pro­sent­tia ajas­ta. Työl­li­siä suo­ma­lai­sis­ta on 44,7 pro­sent­tia. Ei siis ole ihme jos työn ulko­puo­li­sen ajan viet­toon liit­ty­vät teki­jät ovat suu­rem­pi teki­jä asuin­pai­kan valin­nas­sa kuin työ­mat­kan minuutit.

    Ras­kas­rai­teel­la pää­see Hel­sin­gin kes­kus­tas­ta jat­kos­sa Kei­la­nie­meen 10 minuu­tis­sa ja Tapio­laan 14 minuu­tis­sa. Lähem­pä­nä sijait­se­via ras­kas­rai­teen lähei­syy­des­sä ole­via kes­kit­ty­miä ovat ydin­kes­kus­ta, Ruo­ho­lah­ti ja mer­ki­tys­tään kas­vat­ta­va Pasi­la. Suh­teel­li­ses­ti kau­ka­na sijait­se­vat Tik­ku­ri­la ja Avia­po­lis ovat nekin kan­ta­kau­pun­gis­ta käsin saa­vu­tet­ta­vis­sa ajas­sa joka on kil­pai­lu­ky­kyi­nen perin­tei­sen työ­paik­ka kes­kus­tas­sa — asun­to lähiös­sä ‑mal­lin kanssa. 

    Jon­ne­kin kau­as” ras­kas­rai­teen var­teen eriy­te­tyt työ­pai­kat eivät lopul­ta ole­kaan ajal­li­ses­ti kovin kau­ka­na, ja pal­ve­lua­lan työ­pai­kat kes­kit­ty­vät edel­leen sin­ne min­ne ihmisetkin.

    Eli vaik­ka työ­mat­kan minuut­te­ja las­ki­si­kin, kan­ta­kau­pun­ki-asu­mi­nen kan­nat­taa ajallisesti.

    Mikään ei estä muut­ta­mas­ta “sin­ne, mis­sä työ­pai­kat ovat tai aina­kin lähem­mäs ja väl­jem­pään”, mut­ta asun­to­jen hin­nois­ta pää­tel­len kysyn­tä­pai­ne kyl­lä koh­dis­tuu pikem­min­kin kan­ta­kau­pun­kia­su­mi­seen sii­tä huo­li­mat­ta että kan­ta­kau­pun­gin työ­paik­ko­jen mää­rä on vii­mei­set vuo­si­kym­me­net tasai­ses­ti vähentynyt.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  79. Mark­ku af Heur­lin: Onko se khtuu­oton­ta. Kusatn­nus ei ole käyt­tö­päi­vää koh­ti kum­moi­nen ja olee­li­sat on mah­dol­li­su­duen olemassaolo.

    Jos ja kun asu­kas­py­sä­köin­ti­tun­nuk­sen hin­ta ahi­la­taan rea­list­sem­mak­si, täl­lai­en päi­vä­tun­nus voi­si olal paikallaan.

    Onko osa-aika­sen asu­kas­py­sä­köin­nin kehit­tä­mi­sen teke­mät­tä­jät­tä­mi­sen syy lais­kuus vai se, että se nos­tai­si asu­kas­py­sä­köi­tä­vien auto­jen määrää?
    Kun nyt ker­ran rat­kai­se­va askel sii­hen, että koli­koil­la ei ole pak­ko olla mah­dol­lis­ta on hyväk­syt­ty, niin ehkä se seu­raa­va­kin askel voi­tai­siin jo ottaa?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.