Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 1.12.2015

108 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 1.12.2015”

1. Ainakin pre­paid-mak­suko­rtin saa kuka tahansa (Suomes­sa ainakin Akt­ian valikoimas­sa, uudelleen ladat­ta­va näköjään vaatii hake­mus­ta mut­ta ker­takäyt­töi­nen ei).

   Vastaa

2. Laa­jasa­lon ja Var­tiosaaren liiken­teeseen tulee 45-metrisiä kak­sisu­un­tavaunu­ja. Niille on suun­nitel­tu ja havain­neku­vaan piir­ret­ty kään­töraide siihen Vuosaar­ta lähel­lä ole­valle torille. Siinä näkyy kolme raidet­ta rin­nakkain, joista yksi on pistoraide.

   Saman­laista kalus­toa tulee myös Jokerille.

   Suosit­te­len lämpimästi jäsenyyt­tä Suomen Raiti­otieseu­ra ry:ssä. Jäsen­le­hti Raitios­sa on tämäkin ker­rot­tu. http://www.raitio.org/jaseneksi

   Vastaa

3. Var­tiosaari kan­nat­taisi jät­tää virk­istysalueek­si, niin ei tarvitse miet­tiä mis­sä raitio­vaunut kään­tyvät. Näin säästy­i­sivät myös Ram­sin­niemen ran­nat tule­vaisu­u­den rak­en­tamiselta. Vuosaa­reen pääsee jo nyt metrolla.

   Vastaa
4. Paluuviite: Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 1.12.2015 | Mikko Särelä

5. Mikä logi­ik­ka pro­gres­sios­sa on? Kus­tan­nus riip­puu pysäköin­ti­a­jas­ta lin­eaaris­es­ti tai jopa regressiivisesti.

   Vastaa

   1. Pro­gres­sion tavoit­teena on tukea vier­essä ole­via kaup­po­ja niin, että asi­akkaat voivat autol­laan piipah­taa ostok­sille sen sijaan, että joku säi­lyt­tää autoaan siinä pidem­piaikaises­ti. Jos asi­aa ajateltaqisi­in kus­tan­nusten kannal­ta, pois­tet­taisi­in asukaspysäköin­nin polkumyyn­ti heti.

      Vastaa

6. “Ihan pienel­lä etsimisel­lä en löytänyt tietoa siitä, onko ratikkalle yhä kään­tö­paik­ka Var­tiosaa­res­sa. Havain­neku­vas­sa sitä ei ole, mut­ta siinä ratik­ka jatkuu Ram­sin­niemeä pitkin Vuosaa­reen, mikä ei toteu­tune min­un elinaikanani.”

   Tästä kiin­nos­taisi kuul­la lisää. Mik­si on epä­to­den­näköistä, että ratik­ka Vuosaa­reen toteutet­taisi­in? Eikö Helsingis­sä tule metron kap­a­siteetin vas­taan tulemisen vuok­si tarvet­ta lisäy­hteyk­sille idässä? Eikö tuo olisi kannattava?

   Vastaa

   1. Sew lisäpätkä Vuosaa­reen on varsin kallis ja ainakin tois­taisek­si hyödyt on arvioitu hin­taan näh­den aika vähäisiksi.

      Vastaa

7. Mah­dol­lisu­us, että eril­lisen lait­teen käyt­tö estetään, ei ole ollenkaan hyvä, sisältää ole­tuk­sen, että jokaisel­la on äly­puhe­lin johon uusim­man mak­su­sof­t­an saa.

   Vastaa

8. Ihan samal­la taval­la Stans­vikin kesä­ma­jailu vetoaa joi­hinkin kuten kaikkien muidenkin kesä­ma­japaikko­jen kohdalla.

   Muis­tut­taisin, että esim. Hert­toniemen siir­to­la­pu­u­tarhan laji­tyyp­il­lisin soundi­maail­ma on jatku­va metron ohi­a­jo + Itäväylän tauo­ton rengasmelu.

   Hin­noista päätellen — sil­loin kun ylipäätään jotain myyn­ti­in vapau­tuu — tun­tuu kelpaavan.

   Olen itse ehdot­tanut näi­den kesän­vi­et­topaikko­jen pakkol­u­nas­tamista ja muut­tamista ympärivuo­tiseen asumiskäyt­töön + täy­den­tämistä mitä eri­laisim­mil­la mobiilimajoilla.

   Markki­nat ker­to­vat mille tasolle vuokra näis­sä sit­ten asettuisi.

   Se lie­nee kuitenkin jo nyt selvää, että aivan kaikkein vas­ten­mielisimpiä naa­pure­i­ta ei tarvit­sisi peljätä. Tiet­ty osa kansas­ta kun ei voisi kuvitel­lakaan että lähtisi tohvelit jalas­sa raikkaas­sa pakkassäässä aamukäve­lylle lähim­pään suihkuun. 

   Kyl­lä se päätös rak­en­ta­mat­ta jät­tämis­es­tä meni ihan oikein päin: Kivi­nok­ka on ja pysyy puss­in­peränä, Var­tiosaares­ta saadaan kahdel­la snadil­la sil­lal­la uusi ratikkalin­ja + kevyen­li­iken­teen­rait­ti Vuosaares­ta keskustaan.

   Mut­ta toi ratikkay­hteys välil­lä Vuosaari keskus­ta olisi pitänyt olla rak­en­tamisen ehtona, nythän esi­tys on täysi torso…

   Jos ja kun alkaa kiristämään on kiris­tet­tävä kanssa kun­nol­la. Suo­ma­laisil­la olisi paljon tässä asi­as­sa opeteltavaa.

   Main­os­toimis­tossa asi­akas sai ainakin takavu­osi­na paras­ta mah­dol­lista kun hänelle esitelti­in ensin se paskin mah­dolli­nen tuo­tos… Rest was easy pickin’.

   Vois ton Var­tiosaaren silti rak­en­taa niin, että korkeaa siroa tor­nia ratikkalin­jan molem­min puolin ja lop­pu jätet­täis rauhaan.

   Kun on pakko tuho­ta luon­toa niin tuho­taan sitä sit­ten niin vähän kuin suinkin mah­dol­lista. Samal­la tuplaisi­vat melu­valleina jol­loin siitä ympäröivästä luon­nos­ta vois aidosti nauttiakin…

   Jotain uut­ta van­hakaupunki­maista kort­te­likaupunkia kan­nat­taisi byga­ta Villinki­in sen sijaan, että olisi järkeä aloit­taa kaik­ki alus­ta Melkin rak­en­tamiseen viitaten.

   Villin­ki ei vaatis kuin yhden lyhyen sil­lan rakentamisen…

   ***

   Siitä samaa mieltä, että kään­töraiteet vielä 2020-luvul­lakin on jotain niin hölmöä, että har­va osaa sanoik­si edes pukea.

   Jos ja kun kalli­iseen raide­in­fraan investoidaan niin kalus­to kanssa sel­l­aisek­si, että pääsee eteen ja taakse ilman taikatemp­pu­ja. Jeesus­ris­tus sentään…

   ***

   Demokra­ti­as­sa kaik­ki rak­en­t­a­mi­nen on kom­pro­missin seu­raus­ta (eri asteisel­la käh­min­näl­lä ryy­ditet­tynä toki).

   Sik­si tulok­se­na useim­miten aluet­ta joka ei miel­lytä ketään. 

   Siinä mielessä kaik­ki demokraat­ti­nen rak­en­t­a­mi­nen lie­nee enem­män tai vähem­män teennäistä.

   Kekkosen aikaises­sa tekemisessä oli puolensa. 😉

   ***

   Kyl­lä noi mak­suau­tomaatitkin vois fei­daa pois katuku­vas­ta jo nyt kos­ka ne katoa­vat tule­vaisu­udessa joka tapauk­ses­sa. Mik­si has­sa­ta enää sent­tiäkään resursse­ja men­nen ajan teknologiaan.

   Jos ihmisel­lä on varaa ajaa autol­la, on hänel­lä varaa älykännykkäänkin.

   Pro­gres­sioon siir­tymi­nen ilman muu­ta kan­natet­ta­va ajatus. 

   Joku vartin katu­ile vois olla puoli-ilmainenkin. Tun­tien tin­git taasen sen ver­ran tyyri­im­mäk­si touhuk­si, että parkki­hal­li­in ajoa ei tarvit­sisi jatkos­sa mon­enkaan enää aprikoida…

   Sitä varten ne hal­lit on aikoinaan kalli­il­la raken­net­tu, että niitä kanssa käytet­täisi­in. Ihan sama vaik­ka niiden kuo­let­tamiseen kuluisi tuhatkin vuot­ta. Hin­ta pitäisi pakot­taa sille tasolle, että ovat aina 90%:sti täynnä.

   Myös asukapysäköin­nin hin­tapro­gres­sio­ta voitaisi­in alkaa toteut­taa kunnianhimoisemminkin.

   ***

   “Minä elin kuvitel­mas­sa, että viher­aluei­ta tulisi enemmän.” 

   Ylläripyl­läri. Ei voi sekä syödä kakkua, että säästää sitä. Mil­loin vihreät oppi­vat tämän läksyn?

   Lakatkaa vas­tus­ta­mas­ta niitä torne­ja niin saisitte nähdä sitä vihreääkin ympärillänne…

   Vastaa

9. “Ihan pienel­lä etsimisel­lä en löytänyt tietoa siitä, onko ratikkalle yhä kään­tö­paik­ka Var­tiosaa­res­sa. Havain­neku­vas­sa sitä ei ole, mut­ta siinä ratik­ka jatkuu Ram­sin­niemeä pitkin Vuosaa­reen, mikä ei toteu­tune min­un eli­naikanani. Toises­sa kuvas­sa sel­l­ainen taas oli. Tek­stis­sä asi­as­ta en löytänyt main­in­taa. Eikö nyt voisi päät­tää, että tilataan ratikoi­ta, jot­ka pystyvät liikku­maan kah­teen suun­taan, kos­ka ei ratikalle ole tilaa kään­töraiteelle myöskään Rautatientorilla?”
   -
   Diana­puis­tossa on ihan käyt­tämätön kään­töraide (ent 9), ehkä sen voisi siirtää Vartiosaareen.
   Niemel­lä on muitakin turhia kään­töraitei­ta, mm. Kaup­pa­to­ril­la (1), Kirurgilla (10), Tehtaankadun päässä (1A).

   Logis­ti­ik­ka..?

   Vastaa

   1. Noi­ta käyt­tämät­tömiä kään­töraitei­ta tarvi­taan, jos verkos­sa on jokin häiriö.

      Vastaa

10. Siperia:
    Tästä kiin­nos­taisi kuul­la lisää. Mik­si on epä­to­den­näköistä, että ratik­ka Vuosaa­reen toteutet­taisi­in? Eikö Helsingis­sä tule metron kap­a­siteetin vas­taan tulemisen vuok­si tarvet­ta lisäy­hteyk­sille idässä? Eikö tuo olisi kannattava?

    Ei kai vielä voi sanoa, onko se toden­näköistä tai epä­to­den­näköistä. Se vaan ei tapah­du kovin nopeasti. Ensin pitää rak­en­taa Kru­unusil­lat ja sit­ten pitää rak­en­taa Vartiosaari.

    Vastaa

    1. Malmin pikaratikkay­hteyk­sil­lä on selvästi suurem­pi kiire kuin Var­tiosaari-Vuosaari ‑ratikalla, vaik­ka itse pidän jälkim­mäistäkin tarpeel­lise­na. Kutoohan se itäi­sistä lähiöistä verkos­ton sen sijaan, että rakenne olisi puumainen.

       Vastaa

11. Var­tiosaa­reen tosi­aan liiken­nöidään kak­sisu­un­tavaunuil­la. Ei tarvi­ta kään­tö­paikko­ja, mut­ta muu­tamia kohtia reit­il­lä, jos­sa voi vai­h­taa itään meneviltä raiteil­ta län­teen meneville (ja päinvastoin).

    Vastaa

12. Aimo:
    Diana­puis­tossa on ihan käyt­tämätön kään­töraide (ent 9), ehkä sen voisi siirtää Vartiosaareen.
    Niemel­lä on muitakin turhia kään­töraitei­ta, mm. Kaup­pa­to­ril­la (1), Kirurgilla (10), Tehtaankadun päässä (1A).

    Mitäs turhaa näis­sä on? Vai ajat­telitko ajaa kaik­ki kympit jonoon Yrjönkadulle ja jät­tää sit­ten sinne?

    Vastaa

13. Cap­tain Awe­some:
    Siitä samaa mieltä, että kään­töraiteet vielä 2020-luvul­lakin on jotain niin hölmöä, että har­va osaa sanoik­si edes pukea.

    Jos ja kun kalli­iseen raide­in­fraan investoidaan niin kalus­to kanssa sel­l­aisek­si, että pääsee eteen ja taakse ilman taikatemp­pu­ja. Jeesus­ris­tus sentään… 

    En oikein tiedä, miten tämä pitäisi ymmärtää, mut­ta luulen, että kään­tösil­muk­ka ja kään­töraide menevät sekaisin. Sil­muk­ka on siis sel­l­ainen rinku­la kuin vaikka­pa Ara­bi­as­sa. Se vaatii ison aukion, oikeas­t­aan vielä isom­man kuin Ara­bi­as­sa. Se on tilasyöp­pö, mut­ta hel­posti hah­motet­ta­va ja nopea liiken­nöidä. Sen sijaan voidaan tietysti kiertää kort­teli, niin kuin tehdään Munkkiniemessä tai tulevas­sa Kruunuvuorenrannassa.

    Jos käytössä on kak­sisu­un­taista kalus­toa, kuten Var­tiosaa­res­sa, ei tarvi­ta sil­mukkaa. Riit­tää, että on vai­hde, jol­la pääsee yhden suun­nan raiteelta toiselle. Var­tiosaa­reen on tulos­sa täl­lainen jär­jeste­ly, eli pääsee eteen ja taakse ilman taikatemp­pu­ja, vai­h­teen kaut­ta. Täl­laista jär­jeste­lyä kut­su­taan tietyin rajoituksin kään­töraiteek­si. Etu­na on tilan­säästö, hait­tana hitaus, kun kul­jet­ta­ja kävelee vau­nun toiseen päähän ja käyn­nistää sen uudelleen.

    Ympyrä sulkeu­tuu, sil­lä Helsingis­sä käytet­ti­in vielä 1940-luvul­la yleis­es­ti kaksisuuntavaunuja.

    Vastaa

14. Miten pro­gres­si­ivi­nen pysäköin­ti­mak­su käytän­nössä toteutetaan? Mikä estää osta­mas­ta lyhy­itä pätk­iä peräkkäin? Veikkaan, että viikos­sa joku on tehnyt ja julkaissut sovel­luk­sen, joka varaa 15 min pätk­iä automaattisesti.

    Vastaa

15. Mik­si Kru­unuvuores­sa liikun­ta­hal­li tulee juuri paikkaan, johon saisi asun­to­ja mer­inäköalal­la? Eikö tämä ole hirveää haaskausta?

    Sisäli­ikun­ta ei tarvitse ikkunoi­ta tai näköalo­ja ja sisäli­ikun­tati­lat kan­nat­taa sijoit­taa tämä mielessä pitäen.

    Vastaa

16. Osmo Soin­in­vaara:
    Malmin pikaratikkay­hteyk­sil­lä on selvästi suurem­pi kiire kuin Var­tiosaari-Vuosaari ‑ratikalla, vaik­ka itse pidän jälkim­mäistäkin tarpeel­lise­na. Kutoohan se itäi­sistä lähiöistä verkos­ton sen sijaan, että rakenne olisi puumainen.

    Mis­tä minne Malmin pikaratikan on tarkoi­tus kulkea?

    Kun päära­ta on vier­essä niin muu­ta­ma sähköbus­si 10 min­uutin vuorovälil­lä ja ruuh­ka-aikoina 5 välein riit­täisi kai liityn­täli­iken­teek­si. Suurin osa kävelee Tapani­lan asemalle.

    Vastaa

    1. Malmille tulee toisaal­ta Jok­eri 2 ja toisaal­ta on suun­nit­teil­la pikaratik­ka Lah­den­tien suun­nas­sa, var­maankin pää­tyy Hämeen­tien kaut­ta keskus­taan. Lisäk­si ehkä tulee ratikkay­hteys, joka ajaa Malmin ase­malle, mut­ta tämä yhte7ys on tehtävis­sä bus­sil­lakin. Malmin liiken­teeseen bus­sit eivät oikein pelitä, kos­ka matkus­ta­jia tulee aika paljon, jol­loin vuorovälien pitäisi olla niin lyhy­itä, että bus­sit pariutuvat.

       Vastaa

17. Daniel Fed­er­ley: En oikein tiedä, miten tämä pitäisi ymmärtää, mut­ta luulen, että kään­tösil­muk­ka ja kään­töraide menevät sekaisin. 

    Todel­lakin maal­likol­la menee ter­mi­nolo­gia — ja asioiden hah­mot­ta­mi­nenkin — sekaisin. 🙂

    Jot­ta vaunu voisi ylipäätään päästä peru­ut­ta­maan se tarvit­see rin­nalleen siis jonkun pätkän toista raideparia…?

    Tämä ei oikein aukea ei-insinöörille. On vuosi 2015, mik­si emme voi käyt­tää yhtä ja samaa raideparia?

    Eli kun ratik­ka saa­puu päätepysäkille mik­sei se voi suo­raan vaan peru­ut­taa sille toiselle päät­tärille? Ja tätä siis ad infinitum.

    Niin tai näin, seu­raavak­si pitäisi kyetä otta­maan seu­raa­va teknologi­nen hyp­py eli ratikat automa­ti­soitua, kuskit kortis­toon ja aikataulut luotettaviksi.

    Vastaa

18. Cap­tain Awe­some: Siitä samaa mieltä, että kään­töraiteet vielä 2020-luvul­lakin on jotain niin hölmöä, että har­va osaa sanoik­si edes pukea.

    Kyl­lä nää ihan ratio­naalis­es­ti käsitet­täviä asioi­ta on. Yksisu­un­taises­sa kalus­tossa on hyvät puolen­sa. Ohjaamo­ja ei tarvi­ta kuin yksi. Toinen vie tilaa matkus­ta­jil­ta, mikä olisi Helsin­gin nyky­i­sis­sä lyhyis­sä vaunuis­sa mene­tys. Samat­en ovet ovat vain yhdel­lä puolel­la, jol­loin kulku­ti­laa ei tarvi­ta molem­mille puo­lille ja etei­sis­sä jää enem­män tilaa matkus­ta­jille ja las­ten­vaunuille sun muille. Ja sil­mukas­sa kään­tymi­nen on nopeam­paa kuin kään­töraiteil­la, kuten Daniel F edel­lä selitti.

    Vastaa

19. Käyt­tämät­tömiä varakään­tö­paikko­ja raitio­vaunuille tarvi­taan, kos­ka raitio­vaunut aja­vat joka kesä poikkeusre­it­eil­lä, kun kiskot kaive­taan sään­nöl­lisin välein ylös kun­nos­tet­tavak­si. Vielä hul­lum­min oli­vat asi­at Tallinnas­sa viime kesänä, kun kaupun­gin koko raiti­oli­ikenne seisoi keskus­tan kiskotöi­den takia.

    Vastaa

20. Siperia:

    Mik­si on epä­to­den­näköistä, että ratik­ka Vuosaa­reen toteutet­taisi­in? Eikö Helsingis­sä tule metron kap­a­siteetin vas­taan tulemisen vuok­si tarvet­ta lisäy­hteyk­sille idässä? Eikö tuo olisi kannattava? 

    Helsingillä ei ole muu­ta ongel­maa metron kap­a­siteetin kanssa kuin liian lyhyet lai­tu­rit Espoos­sa. Kan­nat­taisi piden­tää ne Espoon lai­tu­rit täys­mit­taisik­si, niin ei tarvit­sisi ruve­ta rak­en­tele­maan raideli­iken­teen verkos­tokaupunkia Helsin­gin viimeisille rak­en­ta­mat­tomille merenrannoille.

    Vastaa

21. Mei­dän kyläl­lä tehti­in selvi­tys kier­toli­it­tymän ja val­o­jen väliltä. Hin­ta oli val­oil­la 1/10 kier­toli­it­tymän hin­nas­ta. Kiin­nos­taisi tietää mil­laiset kus­tan­nuk­set val­oristeyk­sistä vuosit­tain ovat ? Kier­toli­it­tymäthän eivät ilmeis­es­ti valmis­tut­tuaan mak­sa enää paljon mitään vuosittain.
    Ja mik­sei pieniä kier­toli­it­tymiä voi tehdä vain lait­ta­mal­la esim kaivon­ren­gas keskelle risteystä ? Muis­taak­seni jos­sain Euroopan maas­sa tehdään näin kus­tan­nusten pienen­tämisek­si. Risteyk­set joi­ta joudu­taan laa­jen­ta­maan maan­raken­nuk­sel­la mak­sa­vat tietenkin paljon…

    Vastaa

    1. Meil­lä jokin nor­mi määrit­tää, että kier­toli­it­tymän pitää olla sel­l­ainen kuin on. Huonom­mat autoilijat?

       Vastaa

22. Osmo Soin­in­vaara:
    Pro­gres­sion tavoit­teena on tukea vier­essä ole­via kaup­po­ja niin, että asi­akkaat voivat autol­laan piipah­taa ostok­sille sen sijaan, että joku säi­lyt­tää autoaan siinä pidem­piaikaises­ti. Jos asi­aa ajateltaqisi­in kus­tan­nusten kannal­ta, pois­tet­taisi­in asukaspysäköin­nin polkumyyn­ti heti.

    Joo. Tämä on polit­tiset­si kuuma peruna, mut­ta paras­ta tode­ta, että tämä palvlee niitä, jot­ka todel­la tarvit­se­vat autoa. — Lumise­na aikana oli help­po havai­ta, että mon­et autot ovat park­keer­at­tuina smas­sa paikass, kak­si viikkoa, joa enemmänkin.

    Joudumme paradok­si­in: autopaikan saa­vat en jot­ka autoa eivät todel­la tarvitse ja eivät saa ne , jot­ka autoa todel­la tarvit­se­vat, kos­ka käyt­tävät sitä.

    Krunikas­sa Mau­rinkadun Alkon edessä tämän huo­maa erityisesti

    Vein eilen sen jäl­keen iltapäiväl­lä klo 15.15 kili­sevän lastin Etelä­suo­ma­laiseen osakun­taan Uudelle yliopi­lastalolle. Mietin, min­nekä saan koslani pysäköi­tyä tarvit­tavak­si 15 min­uu­tik­si. Foru­min edessä oli parikin tun­nin paikkaa, yksi suo­ran ajet­ta­va vapau­tui sopivasti.

    15 min­ut­tia tosin venyi 45 min­uu­tik­si, kos­ka kävin samaan matkaan Kol­men Sepän kirjakaupassa.

    Vastaa

23. Ei asun­to­ja Var­tiosaa­reen: Helsingillä ei ole muu­ta ongel­maa metron kap­a­siteetin kanssa kuin liian lyhyet lai­tu­rit Espoos­sa. Kan­nat­taisi piden­tää ne Espoon lai­tu­rit täys­mit­taisik­si, niin ei tarvit­sisi ruve­ta rak­en­tele­maan raideli­iken­teen verkos­tokaupunkia Helsin­gin viimeisille rak­en­ta­mat­tomille merenrannoille.

    Lyhy­itä lai­ture­i­ta raken­netaan parhail­laan myös Helsinki­in: Laut­tasaaren ja Koivusaaren asemille. Ei siitä ihan yksin Espoo­ta voi syyttää.

    Vastaa

24. Osmo Soin­in­vaara:
    Meil­lä jokin nor­mi määrit­tää, että kier­toli­it­tymän pitää olla sel­l­ainen kuin on. Huonom­mat autoilijat?

    Huono nor­mi. Taas kerran

    Vastaa

25. Osmo Soin­in­vaara:
    Meil­lä jokin nor­mi määrit­tää, että kier­toli­it­tymän pitää olla sel­l­ainen kuin on. Huonom­mat autoilijat?

    Kyl­lä sitä pienel­lä autol­la tekee vaik­ka kuin­ka tiukan ympyrän. Rekan kanssa vähän hankalampaa.

    Vastaa

26. Cap­tain Awe­some: Todel­lakin maal­likol­la menee ter­mi­nolo­gia – ja asioiden hah­mot­ta­mi­nenkin – sekaisin. Eli kun ratik­ka saa­puu päätepysäkille mik­sei se voi suo­raan vaan peru­ut­taa sille toiselle päät­tärille? Ja tätä siis ad infinitum. 

    Kak­sisu­un­tavaunu toimii juuri noin. Siinä on molem­mis­sa päis­sä ohjaamot. Kun tul­laan per­ille Var­tiosaa­reen, ei tarvitse kään­tää vaunua, vaan riit­tää että men­nään vai­h­teen kaut­ta vas­taan­tule­valle raiteelle ja kul­jet­ta­ja kävelee vau­nun toiseen päähän ja “peru­ut­taa” takaisin keskustaan.

    Vastaa

27. Osmo Soin­in­vaara:
    Malmille tulee toisaal­ta Jok­eri 2 ja toisaal­ta on suun­nit­teil­la pikaratik­ka Lah­den­tien suun­nas­sa, var­maankin pää­tyy Hämeen­tien kaut­ta keskus­taan. Lisäk­si ehkä tulee ratikkay­hteys, joka ajaa Malmin ase­malle, mut­ta tämä yhte7ys on tehtävis­sä bus­sil­lakin. Malmin liiken­teeseen bus­sit eivät oikein pelitä, kos­ka matkus­ta­jia tulee aika paljon, jol­loin vuorovälien pitäisi olla niin lyhy­itä, että bus­sit pariutuvat.

    En okein ymmär­rä , mitä tämä tarkoit­taa. — Käsit­tääk­seni par­i­u­tu­mista voidaan vält­tää bussien satel­li­it­ti­paikan­nukssen avul­la. — Miten ratik­ka kulk­isi eteiäpäin Hämeen­ti­etä, kun keskusstan kap­a­siteet­ti alkaa olla täyn­nä? Malmil­ta Koske­lan varikolle on matkaa Lah­de­nen­m­tien kaut­ta n 7 km. Peri­aat­teesa 14 pysäkkiä.

    Eikä suurin osa Malmin liiken­teestä kul­je junalla?

    Vastaa

28. Osmo Soin­in­vaara:
    Meil­lä jokin nor­mi määrit­tää, että kier­toli­it­tymän pitää olla sel­l­ainen kuin on. Huonom­mat autoilijat?

    Tapu­likaupung­in­tien ja Tikku­ri­tien risteyk­seen kiertöli­it­tymä on saatu vih­doin valmi­ik­si. Taisi rak­en­t­a­mi­nen viedä noin vuo­den kauem­min kuin piti. Ohikulkies­sa ymmärtää mik­si näi­den rak­en­t­a­mi­nen on kallista: yksi tekee ja viisi muu­ta kat­soo vier­estä. Kone- ja kuor­ma-autokuskit istu­vat lait­teis­saan tumput suo­ri­na, lapio ei kuu­lu toimenku­vaan. Tehokkaasti tehtynä valmista syn­ty­isi puo­let nopeam­min puo­likkail­la kus­tan­nuk­sil­la. Selit­tävä tek­i­jä on isän­nätön rahakasa, jos­ta han­kkeet mak­se­taan. Kär­päset hunajapurkilla.

    Toki liit­tymästä tuli hieno kiveyksi­neen kaikki­neen, mut­ta useim­malle kel­paisi vaa­ti­mat­tomampikin jos sil­lä saataisi­in kus­tan­nuk­sia alas. Onko päätök­sen­teossa esil­lä kus­tan­nuk­sil­taan eri­laisia vai­h­toe­hto­ja vai tuleeko suun­nitt­teli­jal­ta vain yksi ehdo­tus? Kil­pailu­tus? Kus­tan­nusten seu­ran­ta? Tehokku­u­den arvioin­ti? Jälkilaskenta?

    Vastaa

29. “Alueen liikenne on tarkoi­tus hoitaa pikaraitio­vaunuil­la, joil­la siis pääsee myös Malmin ase­malle. Kun Malmin vapau­tu­mi­nen tuli val­tion ilmoituk­se­na aika yllät­täen, ratikkain­vestoin­tei­hin ei ole varauduttu”

    Aika yllät­tävää että kaupun­ki on hinkunut lento­kent­tää raken­net­tavak­si vuosikym­meniä ja sit­ten kun sen saa, ei kaupun­ki tiedä mis­tä raitio­vaunulin­jo­jen pitäisi kulkea…?

    Vastaa

30. Mikko H: Kyl­lä nää ihan ratio­naalis­es­ti käsitet­täviä asioi­ta on. Yksisu­un­taises­sa kalus­tossa on hyvät puolen­sa. Ohjaamo­ja ei tarvi­ta kuin yksi. Toinen vie tilaa matkus­ta­jil­ta, mikä olisi Helsin­gin nyky­i­sis­sä lyhyis­sä vaunuis­sa mene­tys. Samat­en ovet ovat vain yhdel­lä puolel­la, jol­loin kulku­ti­laa ei tarvi­ta molem­mille puo­lille ja etei­sis­sä jää enem­män tilaa matkus­ta­jille ja las­ten­vaunuille sun muille. Ja sil­mukas­sa kään­tymi­nen on nopeam­paa kuin kään­töraiteil­la, kuten Daniel F edel­lä selitti. 

    Yksisu­un­taises­sa kalus­tossa on vain se huono puoli että lai­turin on aina olta­va samal­la puolel­la eli kulkusu­un­taan näh­den oikeal­la puolel­la. Jos käytetään 2‑suuntavaunuja voi lai­turi olla kum­mal­la puolel­la tahansa kuten met­rossa tai junas­sa, eli myös raitei­den välis­sä. Jos halu­taan vilkkaalle pysäkille rak­en­taa lev­eä lai­turi jonne pitää saa­da mah­tu­maan paljon väkeä odot­ta­maan, tai jos halu­taan rak­en­taa joskus Helsin­gin raitioverkolle maanalaisia pikaraitiotoe-osuuk­sia, tule­vat lai­tu­rit jot­ka ovat raitei­den välis­sä halvem­mak­si ja käytän­nöl­lisem­mäk­si rak­en­taa kuin sel­l­aiset jot­ka ovat raitei­den kum­mal­lakin puolen.

    Vastaa

31. Osmo Soin­in­vaara:
    Malmille tulee toisaal­ta Jok­eri 2 ja toisaal­ta on suun­nit­teil­la pikaratik­ka Lah­den­tien suun­nas­sa, var­maankin pää­tyy Hämeen­tien kaut­ta keskus­taan. Lisäk­si ehkä tulee ratikkay­hteys, joka ajaa Malmin ase­malle, mut­ta tämä yhte7ys on tehtävis­sä bus­sil­lakin. Malmin liiken­teeseen bus­sit eivät oikein pelitä, kos­ka matkus­ta­jia tulee aika paljon, jol­loin vuorovälien pitäisi olla niin lyhy­itä, että bus­sit pariutuvat.

    Kyl­lä pääradan lähi­ju­nali­iken­teessä on varaa kap­a­siteetin kas­vat­tamiselle, pikaratikkaa ei tarvi­ta. Lisää pitu­ut­ta juni­in, penkke­jä pois ja lisää sei­soma­paikko­ja. Nythän suurin osa istuu, mut­ta maail­mal­la matkuste­taan ruuh­ka-aikana pääosin seis­ten lähiliikenteessä.

    Jos liityn­täbus­sit par­i­u­tuu niin ohit­takoon takana tule­va pysäkil­lä seiso­van bussin. Kuskit voivat keskenään keskustel­la tilanteesta radioitse. Ohit­ta­ja voi päät­täril­lä ottaa seu­raa­van lähdön FIFO-peri­aat­teel­la ilman kuris­tavaa kuskiko­htaista vuoroaikataulua.

    Vastaa

32. Mie­lenki­in­toista, että Malmin lento­ken­tän vapau­tu­mi­nen asun­torak­en­tamiselle tuli “yllät­täen”, kun asi­aa on käsit­tääk­seni valmis­tel­tu 80-luvul­ta läh­tien. Oma pelkoni on, ettei bus­siy­hteyk­sien varaan raken­netulle lent­to­kent­täalueelle muu­ta ihmisiä, joil­la on varaa kah­teen autoon, vaan ihmisiä, joil­la ei ole tarvet­ta liikkua alueelta töi­hin. Ne yksi­ty­isautot ja jatkos­sa bus­sitkin juut­tuvat Kehä ykkösen ja Lah­den­väylän ruuhki­in. Lisäk­si bus­sili­iken­teen varaan raken­net­tu alue Malmin, Jakomäen ja Pih­la­jamäen välis­sä tuskin saa kovinkaan suur­ta arvos­tus­ta. Tässä ollaan rak­en­ta­mas­sa uut­ta ongelmalähiötä.

    Raitio­vaunuy­hteys ei ain­oas­taan toisi nopeaa yhteyt­tä keskus­taan; ratik­ka yhdis­täisi ihmis­ten mieliku­vis­sa lento­ken­tän uuden asuinalueen samaan jatku­moon itäisen kan­takaupun­gin, Ara­bi­an­ran­nan ja Viikin kanssa. Korkeam­mat tont­ti­hin­nat yksinään jo toden­näköis­es­ti mak­saisi­vat tuon ratikkay­htey­den kus­tan­nuk­set. Malmin ase­malle kulke­vien liityn­täy­hteyk­sien varaan ei kan­na­ta rak­en­taa mitään niin kauan kuin Pis­ara-radas­ta ei ole tehty sitovia päätöksiä. 

    Miten Helsingille voi tois­tu­vasti olla niin vaikeaa kehit­tää ja suun­nitel­la joukkoli­iken­net­tä ENNAKOIVASTI siten, että se tuk­isi näitä aluer­ak­en­tamis­pro­jek­te­ja. Mik­si se tun­tuu onnis­tu­van Espoos­sa ja Van­taal­la, jois­sa suuret aluer­ak­en­tamis­pro­jek­tit on aloitet­tu vas­ta kun päätös joukkoli­iken­ner­atkais­us­ta on tehty. Espool­la oli esit­tää val­ti­olle valmis suun­nitel­ma län­simetron jatkok­si kun rahaa oli jaos­sa; Helsin­gin hienot pikaraiti­otiesu­un­nitel­mat ovat todel­lisu­udessa pelkkiä viivo­ja kar­tal­la Jok­e­ria luku­unot­ta­mat­ta. Malmin pikaraiti­otiey­htey­den yksi­tyisko­htainen suun­nit­telu olisi pitänyt aloit­taa samaan aikaan alueen kaavoituk­sen suun­nit­telun kanssa, jot­ta Helsingillä olisi esit­tää toteu­tuskelpoinen suun­nitel­ma radas­ta seudullisi­in maankäyt­tö­su­un­nitelmi­in ja val­ti­olle. On turha nurista jos val­tion rahaa ei kuu­lu Helsin­gin raiti­otiehankkeisi­in, jos kaupun­ki ei tee mitään asioiden eteen.

    Vastaa

33. Ei asun­to­ja Var­tiosaa­reen: Helsingillä ei ole muu­ta ongel­maa metron kap­a­siteetin kanssa kuin liian lyhyet lai­tu­rit Espoos­sa. Kan­nat­taisi piden­tää ne Espoon lai­tu­rit täys­mit­taisik­si, niin ei tarvit­sisi ruve­ta rak­en­tele­maan raideli­iken­teen verkos­tokaupunkia Helsin­gin viimeisille rak­en­ta­mat­tomille merenrannoille.

    Eikö niitä metro­ja myös voisi ajaa vähän tiheäm­mäl­lä vuorovälil­lä? Kyl­lä Euroopas­sa junia osa­taan ajaa kul­jet­ta­jan kanssa ilman mitään täysautomaa­tioi­ta 1–2 min­uutin väleillä.

    Vastaa

34. Mer­ta kaikille:
    Mik­si Kru­unuvuores­sa liikun­ta­hal­li tulee juuri paikkaan, johon saisi asun­to­ja mer­inäköalal­la? Eikö tämä ole hirveää haaskausta?

    Sisäli­ikun­ta ei tarvitse ikkunoi­ta tai näköalo­ja ja sisäli­ikun­tati­lat kan­nat­taa sijoit­taa tämä mielessä pitäen.

    Samaa peri­aatet­ta muuten voisi ehkä soveltaa myös Jätkäsaaren (sinän­sä miel­lyt­tävää ker­roksel­lisu­ut­ta tuo­vaan) Bunkkeri­in ja ikku­nat­tomaan Verkkokau­pan tavarat­aloon. Ja Salmisaa­res­sa­han on myös liikuntakeskus.

    Toiv­ot­tavasti van­hoista parkki­halleista saadaan tehtyä sisäli­ikun­tatilo­ja (ja raken­nuk­sia läm­mit­täviä palvelin­halle­ja), kun robot­ti­au­tot elim­i­noi­vat van­han käyt­tö­tarkoituk­sen. Näin säästetään kallis­ar­voista maa­ta rak­en­tamiseen ja kaupunkien tiivistämiseen.

    Vastaa

35. Osmo Soin­in­vaara:
    Meil­lä jokin nor­mi määrit­tää, että kier­toli­it­tymän pitää olla sel­l­ainen kuin on. Huonom­mat autoilijat? 

    Eivätköhän tam­pi­ot päästele men­emään suo­raan kevyen liiken­teen (lukumäärä)tappioksi, jos liit­tymä ei oikeasti pako­ta kiertämään.

    Vastaa

36. Osmo Soin­in­vaara:
    Meil­lä jokin nor­mi määrit­tää, että kier­toli­it­tymän pitää olla sel­l­ainen kuin on. Huonom­mat autoilijat?

    Autoil­i­jasaatanoi­ta voi aina syyt­tää kaikesta. Liiken­neympyrän mitoi­tus on se mikä se on, kos­ka lin­ja-auto­jen ja muiden pitkien hai­tan­tekovä­linei­den kään­tymis­vara on otet­ta­va huomioon.

    Vastaa

37. Osmo Soin­in­vaara: Meil­lä jokin nor­mi määrit­tää, että kier­toli­it­tymän pitää olla sel­l­ainen kuin on. Huonom­mat autoilijat?

    Ei, vaan nor­mit itseis­ar­vona. Suomes­sa tavanomaista muual­lakin kuin liikenteessä.

    Vastaa

38. Mikko H: Kyl­lä nää ihan ratio­naalis­es­ti käsitet­täviä asioi­ta on. Yksisu­un­taises­sa kalus­tossa on hyvät puolen­sa. Ohjaamo­ja ei tarvi­ta kuin yksi. Toinen vie tilaa matkus­ta­jil­ta, mikä olisi Helsin­gin nyky­i­sis­sä lyhyis­sä vaunuis­sa mene­tys. Samat­en ovet ovat vain yhdel­lä puolel­la, jol­loin kulku­ti­laa ei tarvi­ta molem­mille puo­lille ja etei­sis­sä jää enem­män tilaa matkus­ta­jille ja las­ten­vaunuille sun muille. Ja sil­mukas­sa kään­tymi­nen on nopeam­paa kuin kään­töraiteil­la, kuten Daniel F edel­lä selitti.

    Thanks bud­dy. 🙂 Uno­hdin ovet tyystin tästä kuvios­ta. Mut­ta kyl­lä tässä siihen pitäisi päästä, että ilman kuski­akin pärjättäisiin. 

    Ovet vie sit­ten mitä ne vie. 

    Tallinnan malli­akin vois harki­ta että spåra/johdinauto/jamitänäitänytonkaan pysäk­ki keskel­lä katua. 

    Ja kun pää­sis molem­mil­ta puo­lil­ta sisään niin ei tart­tis jumit­taa niin pitkään pysähdyksissä. 

    Olisi samal­la hyvää ope­tus­ta autoil­i­joillekin. Pari ruumista ja siitä automaagis­es­ti häkkiä, niin eiköhän ne ajo­ta­vat siis­tiy­ty­isi meilläkin.

    Vastaa

39. Osmo Soin­in­vaara:
    Meil­lä jokin nor­mi määrit­tää, että kier­toli­it­tymän pitää olla sel­l­ainen kuin on. Huonom­mat autoilijat? 

    Meil­lä pitää olla nor­mit. Muual­la voi käyt­tää omaa järkeä. Tosin esim. pysäköin­tikiekon inhoby­rokraat­tista normia muutet­ti­in hil­jat­tain, joten toivoa vielä on.

    Vastaa

40. Ville: Meil­lä pitää olla nor­mit. Muual­la voi käyt­tää omaa järkeä. 

    Hämeen­tien ja Kaanaankadun t‑risteykseen raken­net­ti­in taan­noin “kier­toli­it­tymä”. Se ei toi­mi kos­ka tienkäyt­täjät eivät hah­mo­ta sitä kier­toli­it­tymäk­si. Liian ahtaas­sa risteyk­sessä kier­toli­it­tymän tärkein tur­val­lisu­use­tu eli selkeät väistämis­sään­nöt ja nokkako­laririskin vält­tämi­nen ei toteudu. 

    Tilas­to­ja kat­so­ma­l­la tuo luul­tavasti on mitä main­ioin paik­ka ja fan­tasti­nen men­estys­ta­ri­na kos­ka kuolonko­lare­i­ta ei ole sat­tunut mut­ta työpöy­dän takaa oikeaan elämään siir­tymäl­lä voi laskea läheltä piti ‑tilanteet, tööt­täyk­set ja sydämentykytykset. 

    Tuon kaltainen älyt­tömyyskin on nykynormeila mah­dol­lista, turha niitä on syyt­tää siitä ettei ahtaa­maa ja toim­i­mat­tomam­paa saa rakennettua.

    Vastaa

41. Tuo­mas L.:

    Miten Helsingille voi tois­tu­vasti olla niin vaikeaa kehit­tää ja suun­nitel­la joukkoli­iken­net­tä ENNAKOIVASTI siten, että se tuk­isi näitä aluer­ak­en­tamis­pro­jek­te­ja. Mik­si se tun­tuu onnis­tu­van Espoos­sa ja Van­taal­la, jois­sa suuret aluer­ak­en­tamis­pro­jek­tit on aloitet­tu vas­ta kun päätös joukkoli­iken­ner­atkais­us­ta on tehty. Espool­la oli esit­tää val­ti­olle valmis suun­nitel­ma län­simetron jatkok­si kun rahaa oli jaos­sa; Helsin­gin hienot pikaraiti­otiesu­un­nitel­mat ovat todel­lisu­udessa pelkkiä viivo­ja kar­tal­la Jok­e­ria luku­unot­ta­mat­ta. Malmin pikaraiti­otiey­htey­den yksi­tyisko­htainen suun­nit­telu olisi pitänyt aloit­taa samaan aikaan alueen kaavoituk­sen suun­nit­telun kanssa, jot­ta Helsingillä olisi esit­tää toteu­tuskelpoinen suun­nitel­ma radas­ta seudullisi­in maankäyt­tö­su­un­nitelmi­in ja val­ti­olle. On turha nurista jos val­tion rahaa ei kuu­lu Helsin­gin raiti­otiehankkeisi­in, jos kaupun­ki ei tee mitään asioiden eteen. 

    Ongel­ma on kai ollut se että minkään­laista var­muut­ta Malmin lento­ken­tän tule­vaisu­ud­es­ta ei ole ollut. Eikä ole oikeas­t­aan vieläkään. Kokoomus ja Keskus­ta halu­a­vat val­takun­nan­poli­ti­ikan tasol­la säi­lyt­tää sen lento­kent­tänä, ja ken­tän asun­torak­en­tamisel­la on kova kansalais­vas­tus­tus Helsingissäkin. 

    Muis­tan että jo joskus 15 vuot­ta sit­ten kun olin Malmin kir­jas­tossa muuten vain lainaa­mas­sa kir­jo­ja ja luke­mas­sa lehtiä, niin aulas­sa oli kaupunkisu­un­nit­telu­vi­ras­ton info jos­sa käsitelti­in Malmin rak­e­namista yleisel­lä tasol­la, ja kart­toi­hin oli pikaraiti­otiekin piir­ret­ty, niin läh­es jokainen jol­la oli kysyt­tävää kaa­va-arkkite­hdeil­ta kysyivät että “kyl­lä kai lento­kent­tä säi­lytetään?”. Se ker­too aika paljon asen­teista asun­torak­en­tamista vas­taan. Siihen aikaan asuin itse Van­taal­la joten ei mul­la ollut kiin­nos­tus­ta sekaan­tua, nyt asun Espoos­sa mut­ta kos­ka koko lento­kent­tä-asia on kas­vanut val­takun­nal­lisek­si asi­ak­si niin itse olen sitä mieltä että Helsin­gin tulisi saa­da rak­en­taa Malmin ken­tälle asun­to­ja, mut­ta paikan kor­vaavalle pienkoneken­tälle pitäisi Helsin­gin kyl­lä pystyä jär­jestämään Öster­sun­domin takamaille.

    Vastaa

    1. Helsin­ki oli valmis­tau­tunut ken­tän rak­en­tamiseen 2034, kun sen vuokra­sopimus menivi van­hak­si. Kun val­tio ilmoit­ti lopet­ta­vansa ken­tän käytön, joudut­ti­in suun­nitelmia aikaista­maan nopeasti.
       Val­tio on luop­unut vuokra­sopimuk­ses­ta ja myynyt raken­nuk­set. Pitäisi olla bud­jetis­sa rahaa raken­nusten ostamiseen takaisin ja ennen kaikkea maanvuokraan.

       Vastaa

42. Daniel Fed­er­ley: Kak­sisu­un­tavaunu toimii juuri noin. Siinä on molem­mis­sa päis­sä ohjaamot. Kun tul­laan per­ille Var­tiosaa­reen, ei tarvitse kään­tää vaunua, vaan riit­tää että men­nään vai­h­teen kaut­ta vas­taan­tule­valle raiteelle ja kul­jet­ta­ja kävelee vau­nun toiseen päähän ja “peru­ut­taa” takaisin keskustaan.

    Kiitos Daniel vielä ker­ran sel­ven­nyk­ses­tä. Ode päivit­tää nyt niin verkkaises­ti, että moni ehtii jo oman respon­ssin välis­sä val­is­taa putki­aivoa — kuten yours trulya…

    Vastaa

43. Jos jok­eribussien ain­oa ongel­ma on, että ne pyrkivät lyhy­il­lä vuoroväleil­lä jonou­tu­maan, niin luulisi että siihen sen­tään joku ratkaisu nykytekni­ikalla löy­ty­isi. Niin ettei tarvit­sisi turhaan raken­nel­la raide­in­fraa ja han­kkia kalli­ita ja köm­pelöitä raitio­vaunu­ja, jot­ka eivät edes pääse tois­t­en­sa ohi.

    Vastaa

    1. Bussien toinen ongel­ma on, että ne kul­jet­ta­vat yhtä kul­jet­ta­jaa kohden niin onnet­toman vähän matkus­ta­jia. Ratikoista on tulos­sa 45 metriä pitk­iä. Kol­mas ongel­ma on, että bus­sis­sa on ikävä matkus­taa. Tästä min­ul­la on koke­mus­ta, kun Kata­janokas­sa sil­loin täl­löin bus­si kor­vataan ratikalla. Ero on huo­mat­ta­va. Jos halu­amme lisätä joukkoli­iken­teen suo­sio­ta, sen on olta­va tasokas­ta. Täri­sevä ja rämi­sevä bus­si ei sitä ole.
       Helsingillä on asi­as­ta selvää tilas­tol­lista dataa. Jos yritämme mallintaa joukkoli­iken­teen suo­sio­ta, ratikan nopeut­ta pitää vääen­tää nopeam­mak­si, ennen kuin kysyn­tä­malli pelittää.
       Lisäk­si ratik­ka vaik­ka onkin han­k­in­tana kalli­impi, toimii ainakin 50 vuot­ta (jos sitä ei ole valmis­tet­tu Sak­sas­sa) Bus­si joudu­taan siinä vlis­sä uusi­maan aiakin kolme kertaa.

       Vastaa

44. Runk­obus­seil­la ei ole väyliä valmiina.
    Nopean, sään­nöl­lisen ja luotet­ta­van liiken­teen tärkein edel­ly­tys sekä bus­seille että raitio­vaunuille on se, että ne eivät seiso ruuhkas­sa samal­la kaistal­la muun liiken­teen kanssa. Kun­nol­lis­ten väylien ja pysäkkien rak­en­t­a­mi­nen runk­obus­sil­in­jalle ei juuri eroa pikaraiti­o­tien rak­en­tamis­es­ta. Spo­ralle tulee lisäkus­tan­nuk­se­na kiskot ja sähkön­syöt­tö sekä niistä aiheutu­va jous­ta­mat­to­muus, plus­sa­puolelle kap­a­siteet­ti ja ener­giate­hokku­us. Matkus­tus­mukavu­udessa ei ole suur­ta eroa, jos mod­erni BRT-nivel­bus­si kul­kee kun­non väyläl­lä eikä mutkit­tele nupukivikaduil­la pysäkkisyven­nyk­si­in. Opti­mi­ratkaisu LRT/BRT on sit­ten valit­tavis­sa han­keko­htais­es­ti paikallis­ten olo­suhtei­den, kysyn­täpo­ten­ti­aalin ja ole­mas­sa ole­van infran perusteella.

    Bus­seil­la on jo väylät valmi­ina:
    Jos jok­eribussien ain­oa ongel­ma on, että ne pyrkivät lyhy­il­lä vuoroväleil­lä jonou­tu­maan, niin luulisi että siihen sen­tään joku ratkaisu nykytekni­ikalla löy­ty­isi. Niin ettei tarvit­sisi turhaan raken­nel­la raide­in­fraa ja han­kkia kalli­ita ja köm­pelöitä raitio­vaunu­ja, jot­ka eivät edes pääse tois­t­en­sa ohi.

    Vastaa

45. Jos Malmin lento­kent­tä raken­netaan asun­noik­si, Kata­janokan van­ha lentosa­ta­ma voitaisi­in ottaa uudelleen käyttöön.

    Vastaa

46. Osmo Soin­in­vaara:
    Helsin­ki oli valmis­tau­tunut ken­tän rak­en­tamiseen 2034, kun sen vuokra­sopimus menivi van­hak­si. Kun val­tio ilmoit­ti lopet­ta­vansa ken­tän käytön, joudut­ti­in suun­nitelmia aikaista­maan nopeasti.
    Val­tio on luop­unut vuokra­sopimuk­ses­ta ja myynyt raken­nuk­set. Pitäisi olla bud­jetis­sa rahaa raken­nusten ostamiseen takaisin ja ennen kaikkea maanvuokraan. 

    Siis Malmin lento­ken­tän ystävät ryn poruk­ka uskoo vielä että kent­tää voisi kehit­tää jonkin­laisek­si “city-air­por­tik­si” jonne reit­tikoneitakin lentäisi, mut­ta tood­el­lisu­udessa vai­h­toe­hto asun­torak­en­tamiselle on että siitä tulee kor­pikent­tä ilman lennon­jo­htoa, tai sit­ten se käyt­tää Van­taan ken­tän lennon­jo­htoa jos se sään­tö­jen puit­teis­sa vain on sal­lit­tua. Raken­nuk­set voivat olla kenen tahansa omis­tamia sil­loin ja val­tio voi jatkaa alueen vuokraamista nyky­isil­lä vuokril­la vuo­teen 2034 asti. Tämä on se “worst case” ske­naario johon kaupun­gin on kanssa varauduttava.

    Vastaa

    1. Val­tio ei ole mak­sanut alueesta vuokraa lainkaan. Tätä “vuokraspimus­ta” ei enää ole. On täysin mah­do­ton­ta, että Helsin­ki vuokraisi val­ta­van alueen enää ilmaisek­si. Mik­si vuokrat­aloil­ta per­itään maan­vuokraa, jos lento­ken­tältä peritä.

       Vastaa

47. Vesa: Ohit­ta­ja voi päät­täril­lä ottaa seu­raa­van lähdön FIFO-periaatteella

    Nykyään ajovuorot ei ole kuin osalle kul­jet­ta­jista saman lin­jan tahkoamista koko päivän, vaan ruokatun­nin ja muiden tauko­jen sekä eri lin­jo­jen vai­htel­e­van vuoroväl­i­tar­jon­nan takia kuskit vai­h­ta­vat pitkin päivää lin­jal­ta toiselle samal­la tai eri autol­la. Jos kus­ki nap­paisi seu­raa­van lähdön suun­nitel­mas­ta poiketen, koko lop­pupäivän ajot menisi sekaisin (seuraavalla/“oikealla” kuskil­la on tod.näk. pian este ajaa “nap­paa­jan” suun­nitel­man seu­raavaa vuoroa — tai sitä seuraavaa). 

    En ole aikataulusu­un­nit­teli­ja, sys­teemin voisi ehkä tehdä täl­laiset vai­h­dot kestäväk­si, mut­ta sen olet­taisi esim. lisäävän kul­jet­ta­jien pal­ka­llista lup­poaikaa muualle päivän mit­taan jot­ta huonos­sakin tapauk­ses­sa työvuoroil­la saadaan kaik­ki lähdöt ajettua.

    Vastaa

48. Osmo Soin­in­vaara:
    Jos yritämme mallintaa joukkoli­iken­teen suo­sio­ta, ratikan nopeut­ta pitää vääen­tää nopeam­mak­si, ennen kuin kysyn­tä­malli pelittää. 

    Tuo on se keskeinen ongel­ma Helsin­gin raitio­vaunuis­sa. Vaik­ka kyyti on ehkä tasokkaampi, val­it­sen mielu­um­min bussin, jos mat­ka on noin pari kilo­metriä tai enem­män (kuten työ­matkallani), jos molem­mat ovat tar­jol­la. Raitio­vaunu on selvästi hitaampi, sil­lä voin odotel­la Sörnäi­sis­sä use­am­man min­uutin ajan ja ehdin silti per­il­lä samoi­hin jalankulku­val­oi­hin kuin raitio­vau­nun valin­nut työkaveri.

    Sama jut­tu keskus­tas­sa lyhyem­mil­lä reit­eil­lä, kun vai­h­toe­htoina ovat raitio­vaunu ja käve­ly. Juuri koskaan ei kan­na­ta ottaa raitio­vaunua, kos­ka kävellen pääsee per­ille nopeam­min. Varsi­nainen mat­ka voi sujua raitio­vaunul­la min­uutin tai pari nopeam­min, mut­ta pysäkil­lä odot­telu syö hyö­dyn usein moninkertaisesti. 

    Jos raitio­vaunuista halu­taan Helsingis­sä var­teenotet­ta­va kulkuneu­vo niille, jot­ka eivät ole pelkäl­lä huvi­a­jelul­la, raitio­vaunu­jen kulkua on nopeutet­ta­va rutkasti. Se tarkoit­ta­nee suurem­pia ajonopeuk­sia ja pienem­pää määrää pysäkkejä.

    Vastaa

    1. N
       Ymmär­sit väärin tek­s­ti­ni. Jot­ta saamme ennuste­tuk­si oikein, kuin­ka moni käyt­tää ratikkaa, mallia pitää väären­tää niin, että muute­taan ratik­ka mallis­sa nopeam­mak­si kuin se on. Eli ihmiset pitävät ratikkaa niin paljon parem­pana, että hyväksyvät jopa hitau­den. Kuin­ka suosit­tu se olisikaan, jos se olisi myös nopea.

       Vastaa

49. Osmo Soin­in­vaara:
    Bussien toinen ongel­ma on, että ne kul­jet­ta­vat yhtä kul­jet­ta­jaa kohden niin onnet­toman vähän matkustajia. 

    Mod­erni­in noin 20m pitkään nivel­bus­si­in mah­tuu 196 matkus­ta­jaa. Aika paljon yhtä kuskia kohden. Epäilen raide-jok­erin kil­pailukykyä näi­hin verrattuna.

    http://feed.ne.cision.com/wpyfs/00/00/00/00/00/10/A7/71/wkr0011.pdf

    Vastaa

    1. Kaksinivelisel­lä bus­sil­la ei voi liiken­nöidä talvikeleil­lä. Japani­laista mitou­tus­ta voi toki ylirt­tää soveltaa joukkoli­iken­teessä, mut­ta sel­l­aista ehdot­taa vain joukkoli­iken­teen vihaa­ja. Hyvä­ta­soinen joukkoli­ikenne ei tarkoi­ta ihmis­ten sul­lomista vaan sitä, että pääosa matkus­ta­jista mah­tuu istumaan.

       Vastaa

50. Bus­seil­la on jo väylät valmi­ina:
    Jos jok­eribussien ain­oa ongel­ma on, että ne pyrkivät lyhy­il­lä vuoroväleil­lä jonou­tu­maan, niin luulisi että siihen sen­tään joku ratkaisu nykytekni­ikalla löy­ty­isi. Niin ettei tarvit­sisi turhaan raken­nel­la raide­in­fraa ja han­kkia kalli­ita ja köm­pelöitä raitio­vaunu­ja, jot­ka eivät edes pääse tois­t­en­sa ohi.

    Samaa mieltä. Käsit­tääk­seni kuskeil­la on kul­lakin omat lähtövuoron­sa päät­täreiltä. Jonou­tu­mi­nen johtuu tästä, kos­ka takana tule­va ei voi ohit­taa ja siten lähteä päät­täriltä vääräl­lä vuorol­la. Jos bus­sit laite­taan liik­keelle FIFO-peri­aat­teel­la, niin ongel­ma on suurelta osin taklattu.

    Vastaa

    1. Par­i­u­tu­misen ongel­maa ei tak­la­ta sil­lä, että päät­täriltä lähde­tään tasais­es­ti. Jos bus­si jaa jäl­keen 30 sekun­tia, se saa pysäk­iltä enem­män matkus­ta­jia, jää jäl­keen lisää ja niin edelleen. Takana tule­val­la tilane on päin vas­tainen ja sik­si se ete­nee suun­nitel­tua nopeam­min. Takana tulöe­va ei voi ohit­taa pysäkil­lä, kos­ka ihmisil­lä on oikeus päästä pois sil­lä pysäkil­lä, mihin ovat menossa.

       Vastaa

51. Osmo Soin­in­vaara:
    Jos halu­amme lisätä joukkoli­iken­teen suo­sio­ta, sen on olta­va tasokas­ta. Täri­sevä ja rämi­sevä bus­si ei sitä ole.

    Jostain syys­tä Osmon mieliku­vis­sa bus­si on täri­sevä ja rämi­sevä. Min­un mieliku­vis­sani taas ratik­ka tärisee, rämisee, heiluu ja pysähtelee jatku­vasti, kun taas bus­si ajaa miel­lyt­tävästi ja tasais­es­ti omaa kaistaansa pitkin. Mainit­takoon, että autot­tomana espoolaise­na matkus­tan bus­sil­la keskimäärin mon­ta ker­taa päivässä.

    Olisiko­han tässä osit­tain kysymys siitä, että matkus­tamme eri paikois­sa? Kyl­lä minäkin uskon sen, että omia rateitaan kulke­va ratik­ka voit­taa bussin ruuhkaisen keskus­tan mukula/nupukivikaduilla. Moot­toriteil­lä ja väljil­lä esikaupunkikaduil­la bus­si on kuitenkin muka­va kulku­peli. Toki raideli­iken­ner­atkaisut ovat tarpeen sit­ten, jos matkus­ta­jia on niin paljon, että he eivät mah­du bussiin.

    Vastaa

52. Osmo Soin­in­vaara: Kun val­tio ilmoit­ti lopet­ta­vansa ken­tän käytön, joudut­ti­in suun­nitelmia aikaista­maan nopeasti.

    Just tätä jen­gi var­maan tarkoittaa…

    Että miten on ylipäätään mah­dol­lista, että sitä tietoa ei vaan tihku edes maan suurim­man kaupun­gin päättäjille.

    Eikä sekään ihan jär­keenkäyvältä tun­nu, että val­tion­hallinnon tasol­lakin tehdään täl­laisia pani­ikki­ratkaisu­ja. Helevetin tärkeis­sä asiois­sa vieläpä.

    Lento­kent­tien kehit­tämi­nen, lakkaut­ta­mi­nen jne. pitää olla pitkäjän­teisen suun­nit­telun tulos, ts. edes alkeel­liseen ennustet­tavu­u­teen tulisi päästä.

    Vastaa

53. Osmo Soin­in­vaara: Takana tulöe­va ei voi ohit­taa pysäkil­lä, kos­ka ihmisil­lä on oikeus päästä pois sil­lä pysäkil­lä, mihin ovat menossa.

    Miten olisi pikavuorot ruuh­ka-aikoina? Jos toi­mi 70-luvul­la niin toimisi var­maan nykyäänkin. Lin­jas­ton selkeyt­tä koroste­taan liikaa, työ­matkaa­jat oppi­vat kyl­lä käyt­tämään vähän poikkeavampiakin vir­i­tyk­siä jos palkkiona on merkit­tävä ajan­säästö tai muuten vaan kätevämpi matka.

    Vastaa

54. Osmo Soin­in­vaara:
    Kaksinivelisel­lä bus­sil­la ei voi liiken­nöidä talvikeleil­lä. Japani­laista mitou­tus­ta voi toki ylirt­tää soveltaa joukkoli­iken­teessä, mut­ta sel­l­aista ehdot­taa vain joukkoli­iken­teen vihaa­ja. Hyvä­ta­soinen joukkoli­ikenne ei tarkoi­ta ihmis­ten sul­lomista vaan sitä, että pääosa matkus­ta­jista mah­tuu istumaan.

    Koke­muk­seni mukaan esim. Pari­i­sis­sa, Lon­toos­sa, New Yorkissa, Sao Paolos­sa, Rios­sa ei nou­date­ta japani­laista mitoi­tus­ta vaik­ka suurin osa porukas­ta matkus­taakin seis­ten lähi­raideli­iken­teessä ruuh­ka-aikoina. Ainakin puoleen tun­ti­in saak­ka menee seis­ten hel­posti ja on ter­vey­denkin kannal­ta parem­pi val­in­ta. Liikaa istu­mi­nen on vaarallista.

    Eikä kyse vaikka­pa Lon­toos­sa ole rah­vaas­ta vaan myös puku­nai­sis­ta/-miehistä. Eli jos sei­soma­paik­ka lähi­ju­nas­sa kel­paa Cityn pankki­ir­ille niin pitäisi Suomes­sa kel­va­ta kenelle tahansa.

    Vastaa

    1. Jos me halu­amme houkut­tel­e­vaa joukkoli­iken­net­tä, sen pitää olla laadukas­ta. Sähkö­postin lukem­i­nen esimerkik­si seisaal­laan heilu­vas­sa ruuhk­abus­sis­sa on aika han­kalaa. Joukkoli­iken­teen etu omaan autoon näh­den on juuri se, että mat­ka-aika on hyötyaikaa, kun se auton ratis­sa on hukka-aikaa

       Vastaa

55. Linkkaa­masi Mer­sun main­ok­sen ilmoit­ta­ma 196 matkus­ta­jan mak­si­mi perus­tuu mitoituk­seen, jol­la melkein 80% matkus­ta­jista seisoo ja tilaa per seiso­ja on noin puo­let HSL:n nykyis­es­tä tavoitemi­toituk­ses­ta. Luet­tele­mis­sasi n. kymme­nen ker­taa Helsin­gin kokoi­sis­sa suurkaupungeis­sa sei­somi­nen kel­paa myös puku­miehille, kos­ka yksi­ty­isautoilu ei ole real­isti­nen vai­h­toe­hto. Helsin­gin seudul­la ei ole sel­l­aisia ruuhkia, ruuhka­mak­su­ja ja pysäköin­tion­gelmia, jot­ka tek­i­sivät raideli­iken­teestä ylivoimaisen vai­h­toe­hdon matkus­tus­mukavu­ud­es­ta riippumatta.

    CapaC­i­ty-busse­ja­han koea­jet­ti­in Jok­erin reit­il­lä, ja todet­ti­in etteivät olleet kokon­aisuute­na kil­pailukykyi­nen vaihtoehto.
    Niinkuin main­ok­sen esimerk­ki Istan­bu­lista ker­too, nämä toimi­vat paljon parem­min kun­non BRT-väylil­lä, jol­loin kyyti ei ole heiluvaa.

    Vesa: Koke­muk­seni mukaan esim. Pari­i­sis­sa, Lon­toos­sa, New Yorkissa, Sao Paolos­sa, Rios­sa ei nou­date­ta japani­laista mitoi­tus­ta vaik­ka suurin osa porukas­ta matkus­taakin seis­ten lähi­raideli­iken­teessä ruuh­ka-aikoina. Ainakin puoleen tun­ti­in saak­ka menee seis­ten hel­posti ja on ter­vey­denkin kannal­ta parem­pi val­in­ta. Liikaa istu­mi­nen on vaarallista.

    Eikä kyse vaikka­pa Lon­toos­sa ole rah­vaas­ta vaan myös puku­nai­sis­ta/-miehistä. Eli jos sei­soma­paik­ka lähi­ju­nas­sa kel­paa Cityn pankki­ir­ille niin pitäisi Suomes­sa kel­va­ta kenelle tahansa.

    Vastaa

56. Osmo Soin­in­vaara: Sähkö­postin lukem­i­nen esimerkik­si seisaal­laan heilu­vas­sa ruuhk­abus­sis­sa on aika hankalaa.

    Työn tekem­i­nen istu­al­laankin bus­sis­sa on epä­mukavaa, kun mikä tahansa töyssy voi iskeä sormet näp­päimille tai heilaut­taa hiiren minne sat­tuu. Ei tee mieli koskea mihinkään kovin särkyvään tai han­kalasti palautettavaan.

    Vastaa

57. Osmo Soin­in­vaara: Takana tulöe­va ei voi ohit­taa pysäkil­lä, kos­ka ihmisil­lä on oikeus päästä pois sil­lä pysäkil­lä, mihin ovat menossa.

    Käytän­nössä kuitenkin, jos bus­si (tai ratik­ka) on täyn­nä eikä kukaan halua jäädä pois kyy­dis­tä, ne aja­vat pysähtymät­tä pysäkin ohi, vaik­ka siel­lä olisi uusia matkus­ta­jia tulos­sa. Ihan yhtä hyvin bus­si (tai ratik­ka) voisi ohit­taa pysäkin, jos se on jäl­jessä aikataulus­taan ja seu­raa­va vuoro on tulos­sa pian sen perässä.

    Vastaa

58. Osmo Soin­in­vaara:
    Jos me halu­amme houkut­tel­e­vaa joukkoli­iken­net­tä, sen pitää olla laadukas­ta. Sähkö­postin lukem­i­nen esimerkik­si seisaal­laan heilu­vas­sa ruuhk­abus­sis­sa on aika han­kalaa. Joukkoli­iken­teen etu omaan autoon näh­den on juuri se, että mat­ka-aika on hyötyaikaa, kun se auton ratis­sa on hukka-aikaa

    Samaa mieltä ajankäytöstä ja osit­tain bus­seista. Sik­si kir­joitinkin sei­somis­es­ta lähi­raideli­iken­teessä. Tosin kovin kum­moisia työ­suorit­tei­ta har­va lähili­iken­teessä tekee, enem­mänkin aika menee uuti­sot­sikoit­ten selailu­un tai someiluun.

    En ole var­ma tästä laadukku­u­den tavoit­teesta jos sil­lä tarkoite­taan mukavaa istu­mista. Vaikka­pa Lon­toos­sa metro ja bus­sit eivät itse kulkuneu­vo­jen osalta ole kovin laadukkai­ta ja silti käyt­täjiä on paljon. Mukavaa istu­mista tärkeäm­pää saat­ta­vat olla lyhyet odotusa­jat, toim­intavar­muus, kohtu­uhin­ta ja tur­val­lisu­us. Näin siis jos puhutaan alle puolen tun­nin matkoista, joi­ta val­taosa pääkaupunkiseudul­lakin on. 

    Muis­te­taan nyt, että vaikka­pa penkke­jä pois­ta­mal­la matkus­ta­jamäärän tuplaami­nen tarkoit­taisi mah­dol­lisu­ut­ta lip­puhin­to­jen puolit­tamiseen. Aika moni seisoisi sen lyhyen matkansa 50%:n halvemmalla.

    Vastaa

    1. Vesa,
       En ole lainkaan var­ma, että moni siir­ty­isi mielu­um­min tekemään työ­matkansa seis­ten ahtaasti kuin istuen, jos kuukausiko­rtin hin­ta loask­isi 50 eurosta 25 euroon. Säästö matkaa kohden muu­ta­ma kym­men­tä senttiä.

       Vastaa

59. Osmo Soin­in­vaara:
    Val­tio ei ole mak­sanut alueesta vuokraa lainkaan. Tätä “vuokraspimus­ta” ei enää ole. On täysin mah­do­ton­ta, että Helsin­ki vuokraisi val­ta­van alueen enää ilmaisek­si. Mik­si vuokrat­aloil­ta per­itään maan­vuokraa, jos lento­ken­tältä peritä.

    Noil­la perusteil­la voi kyseenalais­taa alueen omis­ta­jan! Helsin­ki on siis varas­ta­mas­sa jälleen ker­ran jonkun muuan maita?

    Vastaa

    1. Kalle
       Suomes­sa on aika kat­ta­va maarek­isteri. Siitä näkee omistajan.

       Vastaa

60. Venet­si­as­ta man­tereelle on vastikään avat­tu has­su kumipyöräs­po­ra (veto kumipyöril­lä, keskel­lä kisko ohju­ri­na ja sähkön palu­u­jo­hti­me­na). Matkus­ta­jan näkökul­mas­ta pääl­lisin puolin vaunu ei eron­nut normis­po­ras­ta juuri mitenkään, mut­ta kyyti muis­tut­ti kyl­lä (negati­ivises­sa mielessä) enem­män bus­sia kuin sporaa.

    Vastaa

61. Vesa: Koke­muk­seni mukaan esim. Pari­i­sis­sa, Lon­toos­sa, New Yorkissa, Sao Paolos­sa, Rios­sa ei nou­date­ta japani­laista mitoi­tus­ta vaik­ka suurin osa porukas­ta matkus­taakin seis­ten lähi­raideli­iken­teessä ruuhka-aikoina. 

    Omat muis­tiku­vani 20–30 vuo­den takaa euroop­palai­sista metroista ja junista (Barcelona, Lon­too, Pari­isi) on etteivät ne sil­loin olleet niin täysiä kuin nykyään, eli ahtaus ei ole ollut alku­peräi­nen suunnittelutavoite.

    Olisiko pikem­minkin niin että raskas­raiteel­la on pitkäl­lä tähtäimel­lä taipumus ohja­ta maankäyt­töä ja kulku­ta­paa enem­män kuin mallit anta­vat ymmärtää, ja ahtaus johtuu osin siitä? Tämän näp­pitun­tu­man perus­teel­la päätös Län­simetron lyhy­istä lai­tureista tun­tuu kovin lyhytnäköiseltä.

    Vastaa

62. spot­tu: Olisiko pikem­minkin niin että raskas­raiteel­la on pitkäl­lä tähtäimel­lä taipumus ohja­ta maankäyt­töä ja kulku­ta­paa enem­män kuin mallit anta­vat ymmärtää, ja ahtaus johtuu osin siitä?

    Ihimis­ten käyt­täy­tymistä on vaikea ennus­taa ratio­naal­isil­la malleil­la: isoil­la kaupunkiseuduil­la tapah­tuu jopa sel­l­aista, että aamu­pen­delöi­jät lähtevät hie­man etu­a­jas­sa ja matkus­ta­vat vähän matkaa väärään suun­taan, että saa­vat istuma­paikan oikeaan suun­taan menevässä junassa.

    Vastaa

63. Anna R:
    Venet­si­as­ta man­tereelle on vastikään avat­tu has­su kumipyöräs­po­ra (veto kumipyöril­lä, keskel­lä kisko ohju­ri­na ja sähkön palu­u­jo­hti­me­na). Matkus­ta­jan näkökul­mas­ta pääl­lisin puolin vaunu ei eron­nut normis­po­ras­ta juuri mitenkään, mut­ta kyyti muis­tut­ti kyl­lä (negati­ivises­sa mielessä) enem­män bus­sia kuin sporaa.

    Pari­i­sis­sa on aika mon­ta kumipyörämetrolin­jaa. Eivät ne siel­läkään matkus­tus­mukavu­udessa varsi­naisille metroille pär­jää, bus­si­maista heilun­taa ja kumin käryä. Olisko Miche­lin aikanaan osan­nut loba­ta sopivasti?

    Vastaa

64. Osmo Soin­in­vaara:
    Vesa,
    En ole lainkaan var­ma, että moni siir­ty­isi mielu­um­min tekemään työ­matkansa seis­ten ahtaasti kuin istuen, jos kuukausiko­rtin hin­ta loask­isi 50eurosta 25 euroon. Säästö matkaa kohden muu­ta­ma kym­men­tä senttiä.

    Ehdo­tuk­seni kytkey­tyy tule­vi­in han­kkeisi­in. Jol­lakin tapaa Malmin ken­tän asukkaiden joukkoli­ikenne pitää jär­jestää. Pelk­istän kah­teen vaihtoehtoon:

    1. raken­netaan uusi pikaraiti­otie noin 12 km kalus­toi­neen keskustaan

    2. muu­ta­mal­la sähköbus­sil­la liityn­täli­ikenne Malmin/Tapanilan/Puistolan asemille ja sieltä lähi­ju­nil­la keskus­taan tai väliasemille. Lähi­ju­ni­in kap­a­siteet­tia lisää piden­tämäl­lä junia ja pois­ta­mal­la istumapaikkoja.

    Turun pikaratikka­hankkeen kus­tan­nusarvio­ta käyt­täen pikaratik­ka mak­saisi investointi­na ainakin 150–200 miljoon­aa euroa enem­män. Lisäk­si käyt­tökus­tan­nuk­set oli­si­vat junavai­h­toe­htoa korkeam­mat. Samoin hait­tavaiku­tuk­set asumiselle ja muulle liiken­teelle. Juna vieläpä kul­kee pikaratikkaa selvästi nopeammin.

    Eli fik­sumpaa on usein hyö­dyn­tää jo nyky­isiä invs­toin­te­ja tehokkaam­min kuin suuril­la investoin­tikus­tan­nuk­sil­la rak­en­taa uutta.

    Ja huom. Malmin ken­tän asukkaista suuri osa hel­posti kävelee lähim­mälle juna-asemalle.

    Vastaa

    1. Oletko tul­lut ajatelleek­si, etteivät kaik­ki ole matkalla keskustaan?

       Vastaa

65. Kalle: Noil­la perusteil­la voi kyseenalais­taa alueen omis­ta­jan! Helsin­ki on siis varas­ta­mas­sa jälleen ker­ran jonkun muuan maita? 

    Todel­la omi­tu­inen käsi­tys varas­tamis­es­ta. Vuokra­sopimuk­sel­la oli jo alun­perin päät­tymis­päivä, joten mis­tään käyt­töoikeu­den ikuis­es­ta siir­tymis­es­ta ei ollut kyse. Val­tio sit­ten itse päät­ti luop­ua alueesta jo aikaisemmin.

    Vastaa

66. Ville: Ihimis­ten käyt­täy­tymistä on vaikea ennus­taa ratio­naal­isil­la malleil­la: isoil­la kaupunkiseuduil­la tapah­tuu jopa sel­l­aista, että aamu­pen­delöi­jät lähtevät hie­man etu­a­jas­sa ja matkus­ta­vat vähän matkaa väärään suun­taan, että saa­vat istuma­paikan oikeaan suun­taan menevässä junassa.

    Toimii myös tois­in­päin, eli kun käyt­täy­tymistä ei osa­ta ennakoi­da, kut­su­taan sitä epärationaaliseksi.

    Tiedän Pari­i­sista ihan ratio­naal­isia ihmisiä jot­ka toimi­vat kuvaa­mal­lasi taval­la kos­ka metroon mah­tu­mi­nen on oma­l­la ase­mal­la ennustamatonta.

    Ratikoidenkin suo­sio saat­taa tun­tua nuorisos­ta irra­tionaaliselta kunnes kaarikäytävis­sä on sen ver­ran kiteitä ettei bussin mata­lataa­juinen ja suuri­ampli­tudi­nen heilun­ta oikein enää nappaa.

    Vastaa

67. Osmo Soin­in­vaara:
    N
    Ymmär­sit väärin tek­s­ti­ni. Jot­ta saamme ennuste­tuk­si oikein, kuin­ka moni käyt­tää ratikkaa, mallia pitää väären­tää niin, että muute­taan ratik­ka mallis­sa nopeam­mak­si kuin se on. Eli ihmiset pitävät ratikkaa niin paljon parem­pana, että hyväksyvät jopa hitau­den. Kuin­ka suosit­tu se olisikaan, jos se olisi myös nopea. 

    Niin­pä taisin tehdä. Mut­ta eikö olisi parem­pi muut­taa mallia niin, että se ottaa huomioon matkus­tus­mukavu­u­den, eikä väären­tää ajonopeuksia?

    Vastaa

68. antti: Pari­i­sis­sa on aika mon­ta kumipyörämetrolin­jaa. Eivät ne siel­läkään matkus­tus­mukavu­udessa varsi­naisille metroille pär­jää, bus­si­maista heilun­taa ja kumin käryä. Olisko Miche­lin aikanaan osan­nut loba­ta sopivasti? 

    Ei. Niis­sä käytetään kumipyöriä, jot­ta jar­ru­tus­mat­ka lyhe­nee, jol­loin junia voidaan ajaa lyhyem­mäl­lä vuorovälil­lä. Kun 2,0 min­uutin vuoroväli voidaan kumipyöril­lä lyhen­tää 1,5 min­u­ut­ti­in, metron kap­a­siteet­ti kas­vaa 33 %.

    Vastaa

69. spot­tu: Omat muis­tiku­vani 20–30 vuo­den takaa euroop­palai­sista metroista ja junista (Barcelona, Lon­too, Pari­isi) on etteivät ne sil­loin olleet niin täysiä kuin nykyään, eli ahtaus ei ole ollut alku­peräi­nen suunnittelutavoite.

    Nuo maini­tut kolme kaupunkia ovat kas­va­neet aika lail­la, ja ainakin Lon­toos­sa valitelti­in pitkään, että metroon ei vuosikym­meni­in panos­tet­tu niin kuin olisi pitänyt. Thatch­erin aikakau­den asen­teil­la lieni tekemistä asian kanssa. Jonkun­lainen muu­tos alkoi ilmeis­es­ti Jubilee-lin­jan laa­jen­nuk­ses­ta ja remon­tista 1999. Nyt laa­jen­nuk­sia on taas tekeil­lä, ja lisäk­si rautatiev­erkon Cross­rail-tun­neli, joka on rahal­lis­es­ti mit­ta­va panostus.

    Vastaa

70. >

    Osmo Soin­in­vaara:
    Jos me halu­amme houkut­tel­e­vaa joukkoli­iken­net­tä, sen pitää olla laadukas­ta. Sähkö­postin lukem­i­nen esimerkik­si seisaal­laan heilu­vas­sa ruuhk­abus­sis­sa on aika han­kalaa. Joukkoli­iken­teen etu omaan autoon näh­den on juuri se, että mat­ka-aika on hyötyaikaa, kun se auton ratis­sa on hukka-aikaa

    Jospa Osmo ker­toisi, mil­laista on l ukea sähkö­pos­tia seis­ten ruuhkaises­sa raitio­vaunus­sa. Nor­maali­ratikas­sa puo­let matkus­ta­japaikoista on seisomapikkoja.

    Vastaa

    1. Ratikas­sa pääsee melkein aina istu­maan. Mut­ta kyl­lä ratikas­sa voi lukea sähkö­pos­tia seit­enkin, kos­ka sen matkan­teko on bus­si­in ver­rat­tuna tasaista.

       Vastaa

71. Vesa: Mod­erni­in noin 20m pitkään nivel­bus­si­in mah­tuu 196 matkus­ta­jaa. Aika paljon yhtä kuskia kohden. Epäilen raide-jok­erin kil­pailukykyä näi­hin verrattuna.

    http://feed.ne.cision.com/wpyfs/00/00/00/00/00/10/A7/71/wkr0011.pdf

    Tuos­sa bus­sis­sa on 52 istuma­paikkaa ja 140 sei­soma­paikkaa. Artic-raitio­vaunus­sa on puolestaan 88 istumapaikkaa.

    Vastaa

72. Elmo Allén: Ei. Niis­sä käytetään kumipyöriä, jot­ta jar­ru­tus­mat­ka lyhe­nee, jol­loin junia voidaan ajaa lyhyem­mäl­lä vuorovälil­lä. Kun 2,0 min­uutin vuoroväli voidaan kumipyöril­lä lyhen­tää 1,5 min­u­ut­ti­in, metron kap­a­siteet­ti kas­vaa 33 %.

    … ja lyhyem­pi jar­ru­tus­mat­ka tarkoit­taa, että siel­lä on joka puolel­la (aika huo­maa­mat­to­mia) varoi­tus­tar­ro­ja: suuri jar­ru­tuste­ho, varokaa ja pitäkää jostain kiin­ni. Mut­ta tuon Venet­sian ver­sion point­tia en ymmär­rä kun kyseessä on muuten suht nor­maali kat­u­ratik­ka tasaises­sa maas­tossa (ja kyseisel­lä teknolo­gial­la on vielä bonuk­se­na ven­dor lock-in ja ilmeis­es­ti taval­lista ratikkaa kalli­impi hintakin).

    Vastaa

73. Vesa: Pelk­istän kah­teen vaihtoehtoon:

    Malmin kaavarunko on suun­nitel­tu toteutet­tavak­si vai­heit­tain. En tiedä, miten järjestys­tä on ajatel­tu, mut­ta var­maan olisi mah­dol­lista rak­en­taa lähim­pänä asemia ole­vat osat ensin.

    Keskus­taan menevän raiti­olin­jan var­rel­la olisi tietysti muitakin käyt­täjiä kuin Malmin uudet asukkaat.

    Vastaa

74. Osmo Soin­in­vaara:
    Ratikas­sa pääsee melkein aina istu­maan. Mut­ta kyl­lä ratikas­sa voi lukea sähkö­pos­tia seit­enkin, kos­ka sen matkan­teko on bus­si­in ver­rat­tuna tasaista.

    Kyl­lä bus­sisakin pääsee melkien aina istu­maan. Näil­lä län­sil­in­jan bus­seil­la ainakin kän­nykän näpelöin­ti onnis­tuu. — Myön­nän, että ratik­ka on kyl­lä hie­man mukaampi. — Tosi iän myötä lukem­i­nen busisa tai ratikas­sa on vaikeam­paa. Oli­is hyvä kyysä bussin sän­nöl­li­isltä käyttäjiltä.

    Vastaa

75. Mis­tä tulee myyt­ti, että raitio­vaunut ovat hil­jaisia? Nämä nykyiset vaunuthan kuu­losta­vat siltä, kuin ne olisi raken­net­tu tykinlavetille ilman jousitusta.

    Vastaa

76. Ääniä takapi­hal­tani: Nämä nykyiset vaunuthan kuu­losta­vat siltä, kuin ne olisi raken­net­tu tykinlavetille ilman jousitusta.

    Ole­tan, että tarkoi­tat Var­i­o­trame­ja. Ne lienevät suht nopeasti katoavaa kansan­perin­net­tä. Uudet Transtechin vaunut ovat kyl­lä hiljaisia.

    Vastaa

77. Mikko H: Malmin kaavarunko on suun­nitel­tu toteutet­tavak­si vai­heit­tain. En tiedä, miten järjestys­tä on ajatel­tu, mut­ta var­maan olisi mah­dol­lista rak­en­taa lähim­pänä asemia ole­vat osat ensin.

    Keskus­taan menevän raiti­olin­jan var­rel­la olisi tietysti muitakin käyt­täjiä kuin Malmin uudet asukkaat.

    Toki.

    Sytyt­tää min­ul­la hitaasti, kokon­aisku­va alkaa kirkas­tu­maan. Tarkoi­tushan tosi­aan näyt­tää ole­van henkilöau­toli­iken­teen lisäk­si myös bus­si­toimin­nan alasajo Helsingis­sä ja siir­tymi­nen kiskoli­iken­teeseen. Tähän kuvioon istuu esim. Hämeen­tien han­ke, kaupunkibule­vardit ja muu lisärak­en­t­a­mi­nen kantakaupungissa.

    Tämä ei ole ongel­ma min­ulle, mut­ta pelkään helsinkiläisenä veron­mak­sa­jana joutu­vani mak­samaan val­tavia investoin­te­ja. Saat­taa olla, että käyt­täisin mielu­um­min enem­män rahaa jalanku­lun ja pyöräi­lyn edis­tämiseen, niin saataisi­in posi­ti­iviset ter­veysvaiku­tuk­set mukaan.

    Vastaa

78. Raitio­vaunut ovat tosi­aankin hitai­ta kan­takaupungis­sa. Ennen esimerkik­si Pasi­las­ta Merikadulle pääsi bus­sil­la 17 alta aikayk­sikön, mut­ta nyt raitio­vaunut kur­vail­e­vat ikuisu­u­den pitkin Vallilan ja Kallion ahtai­ta katuja.

    Raitio­vaunut eivät ole busse­ja nopeampia myöskään esikaupunkil­in­joil­la, jos bus­seille tehtäisi­in vas­taa­vat eril­liset väylät kun nyt näille kalli­ille raide­jok­ereille. Sitä­pait­si omia väyliä voitaisi­in tehdä bus­seille harkin­nan mukaan vain ruuhkaisimpi­in paikkoi­hin, kos­ka bus­sikaistatkin on jo keksitty.

    Vastaa

79. Saisko sitä älyä asukaspysäköintiin?
    Edelleenkin urputan siitä, et jos tarvi­in parkkia 3 päivää kuus­sa, mik­si mak­san yhtä paljon kuin se, joka maku­ut­taa autoaan 24–7?

    Niin, ja kol­mosvyöhyk­keel­lä sil­lä as.py.kk:lla (20€) saa 20 tuntia…

    Vastaa

80. Raitio­vaunut yliar­vostet­tu­ja:
    Raitio­vaunut ovat tosi­aankin hitai­ta kan­takaupungis­sa. Ennen esimerkik­si Pasi­las­ta Merikadulle pääsi bus­sil­la 17 alta aikayk­sikön, mut­ta nyt raitio­vaunut kur­vail­e­vat ikuisu­u­den pitkin Vallilan ja Kallion ahtai­ta katuja.

    Raitio­vaunut eivät ole busse­ja nopeampia myöskään esikaupunkil­in­joil­la, jos bus­seille tehtäisi­in vas­taa­vat eril­liset väylät kun nyt näille kalli­ille raide­jok­ereille. Sitä­pait­si omia väyliä voitaisi­in tehdä bus­seille harkin­nan mukaan vain­ruuhkaisimpi­in paikkoi­hin, kos­ka bus­sikaistatkin on jo keksitty.

    Ne lähiöbus­sit + autoil­e­vat työ­matkail­i­jat halu­taan pois pilaa­mas­ta kan­takaupun­gin val­lan­neen viher­vasem­mis­ton elämää. Ratikat on kivoja.

    Vastaa

81. toke:
    Saisko sitä älyä asukaspysäköintiin?
    Edelleenkin urputan siitä, et jos tarvi­in parkkia 3 päivää kuus­sa, mik­si mak­san yhtä paljon kuin se, joka maku­ut­taa autoaan 24–7?

    Niin, ja kol­mosvyöhyk­keel­lä sil­lä as.py.kk:lla (20€) saa 20 tuntia…

    Onko se khtu­uo­ton­ta. Kusatnnus ei ole käyt­töpäivää kohti kum­moinen ja oleel­isat on mah­dol­lisuduen olemassaolo.

    Jos ja kun asukaspysäköin­ti­tun­nuk­sen hin­ta ahi­lataan real­ist­sem­mak­si, täl­laien päivä­tun­nus voisi olal paikallaan.

    Vastaa

82. Mikko H: Ole­tan, että tarkoi­tat Var­i­o­trame­ja. Ne lienevät suht nopeasti katoavaa kansan­perin­net­tä. Uudet Transtechin vaunut ovat kyl­lä hiljaisia.

    Mielel­läni saisin objek­ti­iviset mit­tauk­set sekä nyt käytösäole­vien että käyt­töön­tule­vien raion­va­unu­jen, bussien ja h‑autojen aiheut­tam­s­ta melusta.

    “Ais­tit ovat huono­ja todis­ta­jia” sanoi eräs kreikkalai­enn luon­non­filosofi, en muista kuka-.

    Vastaa

83. Vesa: Ne lähiöbus­sit + autoil­e­vat työ­matkail­i­jat halu­taan pois pilaa­mas­ta kan­takaupun­gin val­lan­neen viher­vasem­mis­ton elämää. Ratikat on kivoja.

    Kan­takaupun­gin käyt­tämi­nen läpi­a­joalueena pilaa siel­lä asu­vien elämää ihan puoluekan­nas­ta riip­pumat­ta. Lähiöbussien ja autoile­vien työ­matkaa­jien saami­nen toisaal­ta muualle ja toisaal­ta järkevämpi­en liiken­nevä­linei­den piiri­in palvelee kaikkien etua kun kan­takaupun­ki muut­tuu entistä enem­män asuin- ja kulut­ta­japalvelu­alueek­si ja työ­paikat keskit­tyvät nopeam­man raskas­raiteen varteen.

    Ratik­ka on kiva, tosin hidas kan­takaupunkili­iken­teessä ja kel­paa siel­lä lähin­nä lyhyi­den etäisyyk­sien vaakahissikäyt­töön käve­lyn korvikkeek­si. Se on omim­mil­laan metroa kevyem­pänä lähiörunk­oy­hteytenä dedikoidul­la radal­la, Helsingis­sä nyky­istä suurem­pana yksikkönä, jol­loin se on mitä toden­näköisim­min jopa absolu­ut­tis­es­ti, ei pelkästään hinta/laatusuhteeltaan bus­sia edullisem­pi. Tämä päätellen siitä mihin ja miten maail­mal­la ratikoi­ta käytetään.

    Jos on riit­tävän iäkäs muis­ta­maan Kaisaniemenkadun 70-luvul­la tai edes Kampin van­han lin­ja-autoase­man, ei ole vaikea hyväksyä aja­tus­ta että bussien pois­t­a­mi­nen kan­takaupungista ja keskus­tas­ta paran­taa ympäristön laat­ua. Sama ahaa-elämys on luvas­sa Hämeen­tiel­lä jos bus­sit saadaan sieltä joskus radikaal­isti vähenemään.

    Vastaa

    1. HSL on siirt6ymässä vfarsin nopeas­sa tahdis­sa sähköbus­sei­hin, mikä par­fan­taa olo­suhtei­ta bus­sikaduil­la selvästi. Valitet­tavasti muual­ta tuleville bus­seille HSL ei voi mitään. Liiken­ne­m­i­nis­ter­iö aikoo näköjään erik­seen vaa­tia, että mil­laisel­la somul­la tahansa saa Helsingis­sä ajaa.

       Vastaa

84. OS kir­joit­ti

    “Alueen liikenne on tarkoi­tus hoitaa pikaraitio­vaunuil­la, joil­la siis pääsee myös Malmin ase­malle. Kun Malmin vapau­tu­mi­nen tuli val­tion ilmoituk­se­na aika yllät­täen, ratikkain­vestoin­tei­hin ei ole varaudut­tu. Tämä uhkaa viedä tilanteeseen, jos­sa alue raken­netaan ensin ja ratik­ka tulee perästä. Se on huono jut­tu, kos­ka asukkaik­si ei sil­loin valikoidu niitä, jot­ka hyö­tyvät ratikkay­htey­destä. Ja kun ne kak­si autoa on pitänyt ostaa, niistä ei luovuta.”

    Kin­ulle on jäänytepä­selvä­ki., mitä reit­tiä tämä pikaratkan olisi tarkoi­tus kulkea. En ole näh­nyt, joskaan en entis­nytkään suunnitelmia.

    Tänään bus­si 75 kul­kee Malmin lento­ken­tän pysäk­iltä R‑torille 27 min­uutis­sa. Eikä mikään huono aika 12,7 km matkalle. (28 km/h keskinopeus)

    Tarpee­ton­ta lisätä, että tule­vat bus­sit ovat nyky­isiä mukavampia.

    Vastaa

85. Ver­tailun vuok­si. Raito­vaunu 4 Munkkin­i­men Saun­lah­den päätepysäk­iltä Kata­janokan pääteyskäkille 8,1 km(Puolipäivänkatu?) 30 mintu­ut­ti­in. keskinopeus siis 16 km/h. 10 %:n hypotet­ti­nen nopeu­tus lyhen­täsi mat­ka-ajna 27 minuuttiin.

    Tru­i­mi: nämä kakis mak­ta eivät ole vertailukelpoisia.

    Vastaa

86. Markku af Heurlin: vuoroa

    Tässähän se yleiskaavae­hdo­tuk­sen kar­tas­sa näkyy se (pika)raitiotien lin­jaus keskus­tas­ta Malmin lento­ken­tälle. Tuo­hon siis ollaan (kaavae­hdo­tuk­sen mukaan) varaa­mas­sa tilaa sel­l­aiselle raideli­iken­nemuodolle, jon­ka toteu­tuk­sen on tarkoi­tus olla jotain Helsin­gin nykyraitiotei­den ja metron väliltä.

    Mut­ta mil­lä taval­la tule­vat bus­sit tuli­si­vat nähdäk­sesi nyky­istä mukavampia? Onko niis­sä akti­ivi­nen (tien­pin­nan epä­ta­saisuuk­sia tasoit­ta­va) ilma- tai kaa­suneste­jousi­tus? (epäilen suuresti) Onko niis­sä sähköi­nen voiman­si­ir­to, joka elim­i­noi voiman­si­ir­ron nykimisen? (luul­tavasti kyl­lä) Onko niis­sä lev­i­taa­ti­o­lait­teis­to, jol­la ne liitävät hidastetöyssy­jen ja kier­toli­it­tymien keskisaarekkei­den yli? (joo ei…)

    Ja vielä: Onko niihin sisään­raken­net­tuna mekanis­mi, joka kannustaisi/pakottaisi kaupunkien liikenne- ja ase­makaava­su­un­nit­teli­jat suun­nit­tele­maan niille suo­ria ja tasaisia väyliä? Ja jos on, niin mik­si tätä ei tehdä jo nyt?

    Vastaa

87. Pahoit­te­len, link­ki Yleiskaavae­hdo­tuk­sen kart­taan jäi pois edel­lis­es­tä viestistä. Ohes­sa link­ki: http://www.yleiskaava.fi/wp-content/uploads/2015/11/YK_ehdotus_Kslk_20151110.jpg

    Vastaa

88. spot­tu: kan­takaupun­ki muut­tuu entistä enem­män asuin- ja kulut­ta­japalvelu­alueek­si ja työ­paikat keskit­tyvät nopeam­man raskas­raiteen varteen. 

    Eikös tämä tavoite kuse tiivistäjien tavoit­tei­den perusteluille keskit­tämise­duista ja inno­vaa­tioista, jos työ­paikat eriytetään jon­nekin kauas? Sil­loin­han halu­taan myös muut­taa sinne, mis­sä työ­paikat ovat tai ainakin lähem­mäs ja väl­jem­pään. Mik­si siis pitää tiivistää?

    Markku af Heurlin: Mielel­läni saisin objek­ti­iviset mit­tauk­set sekä nyt käytösäole­vien että käyt­töön­tule­vien raion­va­unu­jen, bussien ja h‑autojen aiheut­tam­s­ta melusta.
    “Ais­tit ovat huono­ja todis­ta­jia” sanoi eräs kreikkalai­enn luon­non­filosofi, en muista kuka-. 

    Toisaal­ta ihan hyvin san­ot­tu. Toisaal­ta, jos kyse ei ole kuu­lon­suo­jelus­ta tms., nimeno­maan vain ais­ti­havain­noil­la on merkitystä.

    Vastaa

89. anonyy­mi: Eikös tämä tavoite kuse tiivistäjien tavoit­tei­den perusteluille keskit­tämise­duista ja inno­vaa­tioista, jos työ­paikat eriytetään jon­nekin kauas? Sil­loin­han halu­taan myös muut­taa sinne, mis­sä työ­paikat ovat tai ainakin lähem­mäs ja väl­jem­pään. Mik­si siis pitää tiivistää?

    Työn­tek­i­jät viet­tävät työ­paikalla noin 1700 tun­tia vuo­den 8760 tun­nista eli alle kak­sikym­men­tä pros­ent­tia ajas­ta. Työl­lisiä suo­ma­lai­sista on 44,7 pros­ent­tia. Ei siis ole ihme jos työn ulkop­uolisen ajan viet­toon liit­tyvät tek­i­jät ovat suurem­pi tek­i­jä asuin­paikan valin­nas­sa kuin työ­matkan minuutit.

    Raskas­raiteel­la pääsee Helsin­gin keskus­tas­ta jatkos­sa Keilaniemeen 10 min­uutis­sa ja Tapi­o­laan 14 min­uutis­sa. Lähempänä sijait­se­via raskas­raiteen läheisyy­dessä ole­via keskit­tymiä ovat ydinkeskus­ta, Ruo­ho­lahti ja merk­i­tys­tään kas­vat­ta­va Pasi­la. Suh­teel­lis­es­ti kaukana sijait­se­vat Tikkuri­la ja Avi­apo­lis ovat nekin kan­takaupungista käsin saavutet­tavis­sa ajas­sa joka on kil­pailukykyi­nen per­in­teisen työ­paik­ka keskus­tas­sa — asun­to lähiössä ‑mallin kanssa. 

    “Jon­nekin kauas” raskas­raiteen var­teen eriyte­tyt työ­paikat eivät lop­ul­ta olekaan ajal­lis­es­ti kovin kaukana, ja palvelu­alan työ­paikat keskit­tyvät edelleen sinne minne ihmisetkin.

    Eli vaik­ka työ­matkan min­u­ut­te­ja lask­isikin, kan­takaupun­ki-asum­i­nen kan­nat­taa ajallisesti.

    Mikään ei estä muut­ta­mas­ta “sinne, mis­sä työ­paikat ovat tai ainakin lähem­mäs ja väl­jem­pään”, mut­ta asun­to­jen hin­noista päätellen kysyn­tä­paine kyl­lä kohdis­tuu pikem­minkin kan­takaupunki­a­sumiseen siitä huoli­mat­ta että kan­takaupun­gin työ­paikko­jen määrä on viimeiset vuosikymmenet tasais­es­ti vähentynyt.

    Vastaa

90. Markku af Heurlin: Onko se khtu­uo­ton­ta. Kusatnnus ei ole käyt­töpäivää kohti kum­moinen ja oleel­isat on mah­dol­lisuduen olemassaolo.

    Jos ja kun asukaspysäköin­ti­tun­nuk­sen hin­ta ahi­lataan real­ist­sem­mak­si, täl­laien päivä­tun­nus voisi olal paikallaan.

    Onko osa-aikasen asukaspysäköin­nin kehit­tämisen tekemät­täjät­tämisen syy laisku­us vai se, että se nos­taisi asukaspysäköitävien auto­jen määrää?
    Kun nyt ker­ran ratkai­se­va askel siihen, että kolikoil­la ei ole pakko olla mah­dol­lista on hyväksyt­ty, niin ehkä se seu­raavakin askel voitaisi­in jo ottaa?

    Vastaa