Kokous kesti neljä ja puoli tuntia!
Mellunmäen tiivistyskaava
Pöydälle. Blogillanikin esiintyneestä havainnekuvasta todettiin, että sen täytyy olla väärin piirretty. Möhkälemäisyys johtuu runkosyvyydestä, joka on niin suuri, ettei sellainen ole mahdollista. Vähän ristiriitaisia tunteita noin raju tiivistäminen aiheutti.
Pohjolan vanhan pääkonttorikorttelin kaava Munkkivuoressa
Tätä kiitettiin ja moitittiin. Minua kauhistuttaa se, kuinka tylsältä uhkaa Huopalahdentien katumaisemasta tulla. Kaava ei kiellä rakentamista kadun varteen, mutta ei siihen pakotakaan, eikä viitesuunnitelman mukaan niin aiota tehdä.
Tästä toivottiin lautakunnan intranettiin kuvia.
Malmin kaavarunko
Läpi muutoksissa. Perussuomalaisten Tom Packalén olisi halunnut säilyttää kentän toisen kiitoradan, mutta ei saanut kannatusta, joten ei tarvinnut edes äänestää. Virastossa oli laskettu, paljonko toisen kiitotien poistaminen tuottaisi mahdollisuuksia asuntorakentamiseen. 2000 asukasta, kun molempien poistaminen mahdollistaa 25 000 asukasta.
Pöllölaakson asuntokaava
Tämän olin näköjään jättänyt pois listaa esitellessäni. MTV3 muuttaa muualle pienempiin tiloihin, sen toimitilat puretaan ja vapautuvalle alueelle rakennetaan asunnot 900 ihmiselle. Läpi yksimieleisesti. Ei pöllömpi kaava. Jotenkin tämä suunnitelma tuntui paremmin laaditulta kuin se Mellunmäen tiivistyskaava, vaikka tehokkuus oli lähes yhtä suuri.
Pohjolan asuinalue Lapinmäentiellä
Suojelukaava läpi yksimielisesti.
Roihupellon ammattiopiston kaava
Läpi muutoksissa
Lasitusliikkeen toimitalo Roihuvuoreen
Läpi muutoksitta
Planmecan koulutustilat Vuosaaressa
Pöydälle. Tästä on tulossa hankala asia, koska yhtiö ei ole suunnitelmissa noudattanut tontinvaraukseen liitettyjä ehtoja, vaan on sijoittanut koulutustilat rantaan.
Hämeentien joukkoliikennekatu ja pyörätiet
Kokoomus esitti palauttamista siten, että rakennetaan myöhemmin ja ensin ”kokeillaan”. Vaikea kokeilla, jos ei ensin rakenneta, koska silloin kokeillaan jotain, joka ei voi toimia.
Läpi äänin 5–4. Puolesta vas, sd ja vihr. Vastaan kok ja ps.
Asuintalojen pysäköintinormit
Pöydälle.
Ihmetystä herätti se, mitä kaupunginhallitus on päättänyt ja mitä se on luullut päättäneensä lautakunnan pysäköintistrategiassa esittämästä mahdollisuudesta toteuttaa rakentamisen yhteydessä vain esimerkiksi puolet autopaikoista ja loput myöhemmin, jos maksuhalukasta kysyntää aiheutuu.
Toimitalojen parkkinormi
Niin ikään pöydälle
Katupiirustukset Jätkäsaaressa
Läpi muutoksitta.
= = = =
Tämä oli lautakunnan toiseksi viimeinen kokous tänä vuonna. Ensi kokoukseen ei pitäisi tulla enää uusia asioita. Pöytä on tarkoitus puhdistaa pöydälle jääneistä asioista.
Pitäisi ehkä ottaa tavaksi, että vastaehdotuksen tekijän pitäisi osoittaa korvaava paikka minne vastaava määrä asukkaita asutettaisiin jotka eivät vastaehdotuksen mennessä läpi pääsisi asumaan äänestettävänä olevalle kaavalle.
Hieno juttu toi Pöllölaakso. Alueesta voi kasvaa ihan ok asuinalue. Ja aika monella olisi hyvät mahkut asua lähellä duunia mikäli sellaisia haluja on.
Ilmeisesti Ylinen on ollut aktiivinen case Planmecan kanssa. Hyvä niin. Planmecan taivaasta tippuviin erikoisjärjestelyihin sopisikin paneutua. Joskus ihan vaikka poliisiviranomaisenkin.
Meltsin kaavasta sen verran, että asukasmäärätavoitteista ei tarvitsisi tinkiä jos bygattais tohon vaan korkeiden hoikkien tornitalojen keskittymä…
Ja sama juttu itikseen: kauppakeskus vaan kokonaan nurin jollain tähtäimellä ja asuintornia tilalle. On vaan hyvä, että kaupan keskittymät siirtyvät lähemmäs keskustaa.
Asemanseudun on hyvä näyttääkin kaupungilta. Nythän ne ovat useimmiten ihan hirveetä katseltavaa.
“Planmecan koulutustilat Vuosaaressa
Pöydälle. Tästä on tulossa hankala asia, koska yhtiö ei ole suunnitelmissa noudattanut tontinvaraukseen liitettyjä ehtoja vaan on sijoittanut koulutustilat rantaan.”
Tässä ei pitäisi olla mitään hankalaa. Yhtiö ei ole noudattanut ehtoja, joten suunnitelman palauttaminen valmisteluun on täysin luonteva toimenpide.
Sääntöjen pitäisi olla kaikille samat. On huolestuttavaa, että niin ei näytä olevan.
“kauppakeskus vaan kokonaan nurin jollain tähtäimellä ja asuintornia tilalle”
Sitä asuintornia on haluttu rakentaa tiiviisti mm. siksi, että riittävä asukastiheys takaa hyvät palvelut. Ja sinun mielestäsi nuo jo nykyisen asukaspohjan mahdollistamat (ja siksi olemassaolevat) hyvät palvelut pitäisi nyt purkaa pois asuintalojen tieltä?
No, kehäteiden automarketit kyllä kiittäisivät, koska omalla biilillä Jumboon olisi kuitenkin edelleenkin kätevämpää mennä kuin metrolla keskustaan. Mutta ihan miten vaan…
Munkkivuoressa kostautuu väärin piirretty kaava. Ei noita kaupungin ulkopuolisia alueita kannata tiivistää ilman tonttijaon muuttamista. Ensin kaava kuntoon ja vasta sitten uutta tilalle.
Malmin lentokentästä täytyy jälleen sanoa, etten vieläkään usko moiseen hölmöilyyn. Muualla raivataan kakkoskenttiä keskustoihin pahimmillaan kaatamalla korttelikaupalla rakennuksia. Helsinki aikoo seurata yhä Berliinin hölmöilyjä. Berliiniläisetkin ovat jo sitä mieltä, ettei idea Tempelhofin tuhoamisesta ollut kelvollinen.
Eihän tämä näin voi mennä..
http://hlylinen.blogspot.fi/2015/12/esitys-lohiniemenrannan-asemakaavan.html
Olen tätä aihetta käsitellyt vuolaammin täällä: http://www.soininvaara.fi/2015/11/13/ymparistorikas-kaupunkirakenne-on-levinnyt-kuin-syopa/
Näkisin, että kysyntää nyt vaan on enemmän asunnoille kuin kaupan uusille keskittymille.
Suurin osa kauppakeskuksista kyntää vuodesta toiseen aika syvällä. Ehkä just toi mainitsemasi Jumbo tekee kunnolla tulosta.
Kun nyt on jo menty päättämään, että Kalasatamaan ja Keski-Pasilaan (plus uusi Cittari kahdessa vaiheessa itikseen sekä ostoskeskus Herttoniemeen johon ankkuriksi uusi Prisma) nousee ihka uudet ostoshelvetit, niin tässä pudotuspelissä joku tulee ottamaan nykyistäkin enemmän takkiin.
Ja se nyt ei vaan hyödytä yhtään ketään eikä mitään.
Kauppa on jo kovaa vauhtia siirtymässä verkkoon. Tavallaan rakennamme tässä valmiiksi mennyttä maailmaa menneen maailman laskuoppiin perustuen.
Järkevää? Not much.
Tarkennan nyt sen verran että Berliinin ja aiemmin Länsi-Berliinin 1940-luvulta asti toiminut päälentokenttä on nimeltään Tegel, ei Tempelhof. 1920-luvulla rakennettu Tempelhof suljettiin vanhanaikaisena ja nykyliikenteelle sopimattomana jo useita vuosia sitten.
Lisäksi Berliinissä on muita kenttiä kuten Itä-Berliinin entinen päälentokenttä Schönefeld jota halpalentoyhtiöt käyttävät.
Ahtaaksi käynyt Tegel on tarkoitus sulkea kunhan uusi Berlin-Brandenburg ‑niminen päälentokenttä joka tulisi Schönefeldin viereen, saa luvan aloittaa. Tämä on se asia johon Berliiniläiset ovat kyllästyneet, sitä ei ole saatu avattua koska ei ole läpäissyt ilmailuviranomaisten tarkastuksia, se on seissyt tyhjänä yli 5 vuotta.
Lisäksi koko Saksan päälentokenttä ja koko lentoliikenteen solmukohta on Frankfurtissa. Seksassa lentokenttien rakentaminen ja laajentaminen on vaikeaa koska maa on niin tiheään asutettu että melumääräykset tulevat vastaan, siksi esim Frankfurtin kenttää ei ole saatu laajennettua.
Saksan/Berliinin lentoliikenteellä ei ole mitään yhteistä Suomen ja Helsinign kanssa. Helsingillä ja koko Suomella on toimiva nykyaikainen päälentokenttä hyvien luiikenneyhteyksien varrella Vantaan Veromiehenkylässä, ja sitä on varaa laajentaa vaikka huru mycket. Muita liikennelentokenttiä ei Helsinkiin tarvita. Mahdollinen pelkästään viranomaiskäyttöä tarkoitettu pieni kenttä voitaisiin rakentaa Santahaminaan jossa on kenttä ollut aiemmin ja jossa se ei häiritsisi ketään.
OS:“Jotenkin tämä suunnitelma tuntui paremmin laaditulta kuin se Mellunmäen tiivistyskaava, vaikka tehokkuus oli lähes yhtä suuri.”
Sadasta viraston kaupunkisuunnittelijasta 10 on superlahjakkuuksia, 10 täysiä surkimuksia ja 50 tuottaa tasaisen varmaa tuubaa. Jälki on sen mukaista.
Mellunmäen havainnekuvassa pistää silmään auringon puolella olevat päädyt ilman ainuttakaan ikkuna-aukkoa. Ikävä on Eliel Saarista ja hänen tussilaveerauksiansa. Cadilla nostaa pilvenpiirtäjiä maasta kätevästi mutta jälki on pahempaa kuin apukoululaisen tuherrukset. Sanoiko Ode joitakin viikkoja sitten, että virasto on oppinut tekemään esityskuvia?
Kuva on hakijan tekemä.
Kiitos Silfverberg hyvästä yhteenvedosta.
Olisi ihan kiva jutu, että tästä Malmin kentästä ei tarvitsisi kiistellä vielä 3000-luvullakin…
Kalle brieffannee seuraavaksi miksi Malmia ei kuitenkaan ole järkevä rakentaa. Ole hyvä Kalle, puhujapönttö vapautui juuri.
PS. Kuvittelenko vain vaiko onko meidän keskustelutavat jo hieman Oden herättelyn jälkeen parantuneet? Allekirjoittaneesta ainakin alkaa tuntua ikään kuin olisimme vähän nytkähtäneet tässä asiassa eteenpäin. Hienoa jos totta vaikka kyllä mä pelkkään illuusioonkin tyydyn. 🙂
“Ja se nyt ei vaan hyödytä yhtään ketään eikä mitään.”
Itis = ItäKESKUS. Ja keskuksessa, joka on idän keskus, on tietenkin vähittäismyyntikeskittymä = kauppaKESKUS. Purat sen pois, niin sulla on Itis = ItäLÄHIÖ pelkästään ja ainoastaan (eli siis vieläkin enemmän kuin nyt).
Ja vetäiset siihen sitten vielä x*n tornia, niin sitten sulla on ItäMEGALÄHIÖ ilman palveluita. Tiedätkö, millaisia tuolla suuressa maailmassa tuppaavat olemaan kaupunkien laitamille rakennetut isot kerrostalo- ja palveluerämaa-alueet?
Jos Itiksen kauppis ei kannata, sen toiminta lakkaa jossain vaiheessa, eli mitään sun purkupalloas ei tarvita. Menkööt alas jos on mennäkseen ja katsotaan sitten, mitä tilalle, jos näin käy. Tosin en välttis pidätä hengitystäni tuon skenaarion toteutumista odotellessani…
Pohjolan asuinalue Lapinmäentiellä: Suojelukaava läpi yksimielisesti.
Miksi, oi miksi ihmeessä????
Samaan aikaan toisaalla tiivistetään, niin kuitenkin sitten tehdään näitä aivan kummia vetoja, kuten suojella joitain 60-luvun murjuja.
Voitko kertoa Osmo oman perustelusi sille, miksi nämä piti suojella?
Maurizio,
Toki voimme jäädä odottelemaan sairaan miehen viereen kun hän tekee hidasta mutta vääjäämätöntä kuolemaa.
Vaikka ei sillä, aina joitain ihmeitäkin tapahtuu. Voi Itiskin uusien kaupan keskittymien paineessa ehkä jotenkin pärjätäkin.
Pärjääminen ei kuitenkaan ole ollenkaan sama asia kuin menestyminen. Tästä lienemme samaa mieltä?
Joten lopputulemaksi jäisi vastenmielistä epäkaupunkia sekä tuhansia asukkaita jotka joutuisivat muuttamaan jonnekin vieläkin kauemmaksi.
Itikseen jäisi Prisma sekä uuden Cittarin kauppakeskus. Elämmehän edelleen oligopoliassa.
Lisäksi kannattaisi palauttaa Suomen ensimmäinen oikea ostari wanhaan asuunsa — ja arvoonsa. Siitä saisi gentrifioitumisen myötä jopa ihan kannattavan buotique ostarin hipstereille — jossa hipsteri voisi ihan aidosti viihtyä.
Tätä kattausta kattavampien palvelujen pariin pääsee varsin pikaisesti ja suoraan ovelle metrolla:
4min Herttoniemeen
6min Columbukseen
8min Rediin
En oikein näe, että tässä skenaariossa jätettäisiin Megaitiksen asukit varsinaisesti kitumaan palveluiden mustaan aukkoon…
Porvoon suunnalla on panostettu omiin kaupan keskittymiin eikä sieltä enää lähdetä tekemään päivittäis- eikä välttämättä enää edes heräteostoksia Itikseen kuten oli tapana vielä takavuosina.
Ja henk.koht. mulle on aivan sama vaikka Itäkeskus brändättäisiin uudestaankin — ei tehnyt pahaa Vuosaaren Mustalahdellekaan. Itseasiassa voisi olla ihan hyväkin juttu — kun se maine nyt on mikä se on.
Itäkeskuksesta saisi mageen asuinalueeen. Myös rikkaille. Tai näin ainakin itse uskon mikäli tahtoa vain löytyy.
“Pärjääminen ei kuitenkaan ole ollenkaan sama asia kuin menestyminen. Tästä lienemme samaa mieltä?”
Mitä ihmettä sä supellat? Itiksen kauppakeskus on liiketoimintaa, joka joko jatkuu tai ei jatku riippuen täysin siitä, onko sen pyörittäminen kannattavaa vaiko eikö ole. Ja se, ettei sen olemassaolo vastaa sun haavetilaas, onkin sitten voi voi — mutta eipä kyllä yhtään enempää.
Niin että pidä kuule se purkupallo ihan kiltisti siellä jemeksissä vaan vielä for the time being (jos nyt käytetään näitä sun viljelemiäs väsähtäneitä anglismeja)
Hyvä kooste Silverbergiltä, mutta nyt meni Tegel ja Tempelhof sekaisin. Juuri 2008 lakkautetun Tempelhofin kohtalo harmittaa monia berliiniläisiä. Se olisi moderni kaupunkikenttä kuten Bromma Tukholmassa, London City Airport Lontoossa tai Malmi meillä Helsingissä. Kannattaisi oppia muiden virheistä, eikä tehdä samaa mokaa itse.
Oletko Maurizio pannut merkille, että kiihdyt nollasta sataan (‘zero to hundred’, alunp. ‘naught to sixty’) aika nopeasti (‘pretty fast’)?
Ei Itiksen kauppakeskuksen olemassaolo omaa elämääni mitenkään haittaa. Käyn siellä aika ajoin (‘from time to time’) itsekin vaikka en mikään kauppakeskusten fani olekaan.
Itäkeskus myllätään tulevina vuosikymmeninä joka tapauksessa (‘in any case’) uuteen uskoon (‘give a new look’) kun Itäväylää kansitetaan joten olisi ihan hyväkin juttu (‘a good thing’), että alueen kehittämistä (‘redevelopment’) funtsittaisiin (ruots. ‘fundera’) vähän laajemminkin/radikaalimmin.
Kuten jo totesin, asunnoista on huutava pula (‘a grave / great shortage’) ja ihan kansainvälisestikin on pidetty hyvänä ohjenuorana (‘as a good guideline’) rakentaa asemien seutu tiiviisti.
Eikö nyt olisi jo korkea aika (‘a high time’) yrittää korjata (‘to try and fix’) edeltävinä vuosikymmeninä tehtyjä virheitä?
Joka tapauksessa (‘in any case’) huonoa kaupunkirakennetta voidaan — ja monen mielestä pitäisikin — parantaa. Itäkeskus olisi hyvä kandidaatti (‘a great candidate’) rohkealle uudistumiselle Mellunmäen tapaan.
Jos vihreät osaisivat pelata yhtä kovaa (‘play as tough / rough’) peliä (‘game’) kuin kokoomus niin he olisivat voineet esimerkiksi esittää, että mikäli Herttoniemen peltihalleista ei luovuta, Itäkeskuksen asemanseutu kaavoitetaan — kun sen aika tulee (‘when the time comes’) — kokonaan uudestaan.
Olet tehnyt selväksi (‘made it clear’), että olet tästä asiasta jokseenkin eri mieltä.
Kun Kehä I:n bulevardisointi ei taida toteutua ihan ensimmäisten joukossa (‘among the first’) — ja jos kokoomuksen hellimä liittymä saadaan sinne vielä aikaiseksi — niin aika kauan joudumme odottelemaan, että Itäkeskuksesta kasvaisi aidosti houkutteleva, kaupunkimainen, asuinalue.
Sekin olisi hyvä pitää mielessä (‘to keep in mind’), että ilman tekoja (‘without action’) on myös täysin mahdollista (‘entirely possible’), että Itis myös jää karseaksi moottoritilaksi.
Sinällään olen positiivisesti ilahtunut (‘positively delighted’) jos joku kuvittelee, että allekirjoittaneella (‘yours truly’) voisi olla minkään valtakunnan valtaa (‘no power what so ever’) päättää Itiksen kohtalosta sitä tai tätä (‘this or that’).
Mutta kiitos voimaannuttamisesta! 🙂
Epäilemättä (‘without a doubt’) pitkässä juoksussa (‘in the long run’) Itiksestäkin tulee paratiisi maan päälle (‘paradise on earth’).
Toi anglismi juttu meni multa kyllä nyt ihan yli hilseen (‘way over my head’)…
“Mutta kiitos voimaannuttamisesta! :)”
Ole hyvä vaan, tosin TL;RD vaikka kai sulla joku mielipidekin siellä oli. Joten Itiksen lanaamista odotellessa, jota odotellessani en tosin odota edelleenkään pidätteleväni hengitystäni millisekuntiakaan…
Tai jos tarkkoja ollaan niin näinhän päin tuon tietenkin pitäisi mennä: TL;DR (tai vieläkin yksinkertaisemmin TLDR).
Sanalla sanoen pidän englannin kielestä — ja kielistä sekä kielen vivahteikkaasta käytöstä ylipäätään enkä koe tarpeelliseksi tältä osin alkaa omaa ilmaisuvapauttani rajoittaa vaikka siitä joku aina mielensä pahoittaisikin.
Olen itse sitä mieltä, että Oden blogi on niin täynnä insinöörikieltä, virkamiespuhetta ynnä muunlaista pingottamista, että pidän pelkästään hyvänä juttuna jos ja kun joku ilmaisee asioita vähän rennommalla ja mikä jottei joskus ronskillakin otteella.
Siinä vaiheessa on syytä aina vähän huolestua kun huumori tuntuu katoavan keskustelusta tyystin.
Anyways, kertasin vain, että olisi hyvä, että samalla kun Meltsin assanseutua nyt suunnitellaan uusiksi, kannattaisi Itistäkin alkaa katsella sillä silmällä — varsinkin kun ihan realistisena uhkana on, että Itiksen kauppakeskus tulee ottamaan tässä kauppakeskusten pudotuspelissä ehkä isostikin takkiin.
Esitin, että tällaisesta hitaan tai nopean kurjistumisen skenaariosta ei hyötyisi kukaan — päin vastoin.
Esitin, että kaupankäynnin pelisäännöt ovat tänä päivänä toiset kuin vielä joitakin vuosikymmeniä sitten.
Esitin, että juuri tällä hetkellä — ja monen mielestä myös pitkälle tulevaisuuteen — tarvetta olisi nimenomaan asunnoista eikä niinkään kaupan suuryksiköistä.
Esitin, että Itiksen kauppakeskuksen purkamisen jälkeenkin jäljelle jäisi duopolin omat kauppakeskukset sekä wanha ränsistymään päästetty historiallinen ostari.
Jota esitin kunnostettavaksi — tai mahdollisesti jopa palautettavaksi alkuperäiseen asuunsa — josta voisi hyvällä tuurilla tulla tuhansien uusien itäkeskuslaisten viihtyisä ihmisenkokoinen palvelukeskittymä.
Parhaimmillaan jopa sellainen ostari joka voisi tarjota sellaisia brändejä tai konsepteja joita ei muualta Suomesta löytyisi (koska isot kaupan yksiköt nyt vaan ovat tahmeita kokeilemaan uutta).
Jos Itäkeskuksen alueelle saataisiin täydennysrakentamisen myötä riittävästi myös haluttuja asuntoja rikkaille, niin alueen gentrifioituminen olisi todennäköisempää ja sitä myöten tulisi mahdolliseksi hipsterikahviloiden, fillarikorjaamoiden, pienartisaanien työpaja-myymälöiden ja vastaavien palvelujen ylläpitäminen kannattavasti.
Ainoa kunnon ankkuri Itiksen kauppakeskuksessa on nyt Stockmann jolla menee todella heikosti vaikka kulukuuri on ollut kova (ja myös jatkuu kovana): tänä vuonna myytiin Seppälä, Akateeminen kirjakauppa, kodinkoneiden ja elektroniikkalaitteiden myynti siirtyi vuokralaiselle eli Expertille, Oulun tavaratalo suljetaan viimeistään 2017 alussa, Hobby Hallille etsitään ostajaa, ulkomaille laajentuminen on pysähtynyt ja sekin on mahdollista, että Venäjällä ja Baltiassa joudutaan tekemään nopeastikin exit (ellei olla jo tehty?).
Yhden analyytikon mukaan seuraavaksi Stockmannilta lähtevät huonekalut ja urheiluvälineet (ts. nämäkin ottaisi “vuokrakumppani” hoitaakseen).
Tällä hetkellä Lindex taitaa olla ainoa joka tekee voittoa. Mutta kuinka pitkään — ja ennen kaikkea, tekeekö omistajien/lainoittajien mielestä riittävästi?
Ylipäätään tavaratalojen kulurakenne on tänä päivänä — sanotaanko — erittäin haastava: on suuret kiinteät kulut joiden kattaminen edellyttäisi jatkuvaa isoa myyntivolyymia.
Tavaratalon perusolemukseen on aina kuulunut sellainen ajatus, että se siellä oleva tavara olisi vähän laadukkaampaa kuin peltomarketissa eli katteet ovat perinteisesti olleet ns. kohdallaan.
Lisäksi tavaratalot ovat pyrkineet muutenkin satsaamaan esillepanoon ja houkuttelemaan asiakkaitaan jäämään kahville — tai vaikka parille drinkille kakkupalan kera.
Kukaan ei asioi peltomarketeissa niiden mukavan kiirettömän ilmapiirin vuoksi. Fast in, fast out. Hirvee stressi, mutta olipa hyvät tarjoukset hunajamarinoiduista broilerinpaloista… (vaikka Lidl:ssä olisi päässyt tutkitusti halvemmalla).
Ei Stockmann voi alkaa kilpailla halpuudella samalla tavoin kuin vaikkapa toinen Itiksen nyt de facto ankkuriksi muodostunut Tokmanni. Kiinalaisista verkkokaupoista puhumattakaan.
Ajat ovat yksinkertaisesti muuttuneet. Ja jos johonkin suuntaan Stockmann näyttäisi olevan menossa niin pikemminkin skaalautumassa pienemmäksi eikä toisin päin.
Toinen alkuperäinen ankkuri, raskaasti tappiollinen Anttila, myytiin — tai käytännössä lahjoitettiin ilmaiseksi — saksalaisille viime vuonna.
Sakemannit voivat kyetä puhaltamaan Anttilan uudestaan henkiin, mutta yhtä hyvin he voivat myös räknäilyn päätteeksi tulla siihen lopputulokseen, että on parempi foldata koko pulju ja joko aloittaa puhtaalta pöydältä tai yrittää jossain muualla — eikä tämä konsepti välttämättä näy fyysisinä liiketiloina, tai jos näkyykin niin ei välttämättä kuitenkaan Itiksessä…
Itiksen kauppakeskuksen itäväylän eteläpuoleinen osa on — paitsi äärimmäisen kömpelö ja erittäin keinotekoisen tuntuinen ollut alusta asti — päästetty myös pahasti slummiutumaan.
Aivan jokainen voi käydä tämän itse paikan päällä toteamassa.
Ei sitä katsottu puunaamisen arvoiseksi viime vuonna valmistuneessa pintojen puleerausoperaatiossa.
Rihkamaa siellä yrittävät vielä jotkut myydä, kello- ja kultaseppäliike on lopettamassa.
Vain halpaa lounasmättöä myyvät etniset ravintolat tuntuvat pärjäävän — kiitos köyhien joiden rahat riittävät juuri ja juuri 6€:n lounaaseen (kun muistaa ottaa pelkkää kraanavettä).
Saman aikaisesti Kesko satsaa oman kilpailevan kauppakeskuksen synnyttämiseen — luvassa on mm. Finnkinon teatteri (jotain missä ei olla aikaisemmin idässä onnistuttu) — ja luultavasti siinä myös ihan hyvin onnistuu.
Summa summarum: ihan mielelläni kävisin rakentavaa ja muutenkin tervehenkistä keskustelua (tästäkin aiheesta) mikäli se sulle vaan sopii.
Vaatisi kyllä melkein sen, että toinen osapuoli myös vaivautuisi lukemaan mitä toisella on sanottavaa, muuten menee aika vaikeaksi…
Kaikin mokomin voit toki skipata yli kielelliset muotoseikat jotka syystä taikka toisesta aiheuttavat kiihtymystä.
Ehdin jo itse tehdä oman alustavan uuden vuoden lupaukseni, ja se oli se, että pidättäytyisin romaanien kirjoittamiselta mikäli suinkin mahdollista.
Joten näillä puhein on parempi lopettaa nyt tähän.
Ehkä sinunkin kannattaisi tehdä jotain snadisti vastaavaa? Vaikka yrittää vähemmän aggron keskustelun käymistä…? Mitäs sanot, yritetäänkö?
Captain Awesome, et selvästikään edes tiedä mistä puhut tai sitten vain trollaat. Itäväylän eteläpuolella ei ole Itistä, vaan se on oma kauppakeskuksensa Cityjätti, joka on jo saanut purkutuomion. Samoin Hansasilta, joka ei ole itistä, vaan kaupungin omistama liiketila. Itiksen eteläpuolelle on jo kaavoitettu 5 asuntotornia sekä lisää liiketilaa Itäväylän päälle. Tästä johtuen basaarimainen ja kulahtanut ilmapiiri ja ulkoasu.
Itis ei tarvitse ankkuriliikkeitä, kuten ei Kamppi tai Forumkaan, koska ne ovat keskeisillä paikoilla ja liikenteellisesti helposti ja nopeasti saavutettavissa ja tarjonta on monipuolinen ilman ankkureitakin. Niissä voidaan käydä hetken mielijohteesta ostamassa vaatteita ym. vaikka lounastauolla. Nämä Ideaparkit, Jumbot ja muut kaupunkirakenteesta irrallaan olevat keskukset tarvitsevat ankkureita, jotka varmistavat, että asiakkaat vaivautuvat paikalle myös arkisin ostamaan päivittäistavaraa Prismoista tai Citymarketeista. Itäkeskuksessa ei ole vain Itis vaan myös kirjasto, uimahalli, kirkko, Kela, lääkäriasemia, liikuntatiloja, pari hypermarkettia jne. Itäkeskus on toisin sanoen oikea kaupunkikeskus monipuolisine palveluineen, jonne poiketaan toihin ja asioille muutenkin. Hypermarkettitoiminta on luojan kiitos ulkoistettu Itiksen ulkopuolelle.
En ole itsekään mikään kauppakeskusfani, mutta Itis on sekä kaupunkisuunnittelun että arkkitehtuurin kannalta Helsingin parhaiten onnistunut kauppakeskus, ja se aivan selvästi nostaa itä-Helsingin palvelutasoa ja statusta, joten en ymmärrä tätä pointtia Itiksen purkamisesta ollenkaan. Turunlinnantien varrella on parkkipaikkoja ja kerrostalotontteja, joiden tehokkuus on luokkaa 0,5. Aloitetaan täydennysrakentaminen niistä. Puhoksesta 1/3 on alkuperäistä 60-luvun ostoskeskusta, joka todennäköisesti suojellaan. Uuden osan voi purkaa asuntojen tieltä. Vanhalle puolelle voi tulla se ehdotettu basaari.
Heh, suomalaista keskustelua parhaimmillaan. 🙂
Heti on trolli jos nostaa esille kulman, että Itiksen asemanseutukin voitaisiin kaavoittaa uudestaan ja siinä yhteydessä voisi pohtia myös onko Helsingissä ylipäätään todellista tarvetta näin monelle kauppakeskukselle.
Voin olla väärässä mutta kuvittelisin että aika harva kuitenkaan mieltää Hansasillan ja Cityjätin ei-Itikseksi?
Se että sinä ja minä tiedän paremmin, ei muuta tilannetta muuksi.
Tiedän että Itäkeskus menee uusiksi, siksi sanoin että “tullaan mylläämään uuteen uskoon” (or something to that effect anyways).
Tarkemmasta aikataulusta että milloin tämä kaikki toteutetaan ei itselläni ollut/ole tietoa. Käsittääkseni puhumme nyt kuitenkin useista vuosista — ja helposti pitkälti yli kymmenestäkin — ennen kuin mainitsemasi hankkeet realisoituvat (jos ylipäätään realisoituvat)?
Ymmärtääkseni ‘ankkuri’ on yksinkertaisesti kauppakeskuksen isoin/suurin/kaunein yritys. Toki niitä nykyään voi olla ja usein onkin useampia kuin yksi.
Ja ilman muuta ankkurin funktio on toimia päähoukuttimena ostoksille lähtijöille.
Joten en allekirjoita ajatusta että ankkurilla viitattaisiin pellolle — eli kauas jonnekin — rakennettuun ostoskeskukseen sijoittuvaan vetovoimaisimmaksi ajateltuun liikeyritykseen.
Kaikki erikseen mainitsemasi palvelut sijaitsevat — kuten koet tarpeelliseksi väittää — kylläkin varsinaisen kauppakeskuksen ulkopuolella (pl. yksityiset lääkäripalvelut sekä yksi Sats kuntosali).
Sekä Kelan että entisen poliisilaitoksen talotkin ovat irrallaan kauppakeskuksesta.
Vaikka en Kampin keskuksessa tykkääkään asioida edustaa se mielestäni kuitenkin aivan eri tasoa jos kriteerinä pidetään hyvää kaupunkisuunnittelua sekä arkkitehtuuria (KUN vertailukohteena on Itiksen kauppakeskus).
Itis on oman aikakautensa näköinen ja väitän että se olisi tänä päivänä toteutettu aivan eri tavalla. Sen päälle olisi rakennettu asuntoja ihmisille ja luultavasti myös muodoltaan se olisi jotain muuta kuin hemmetin pitkä käytävä joka on joka kerta käveltävä päästä päähän vain päästäkseen siihen ankkuriliikkeeseen asioimaan. 🙂
Valokate on toki näyttävä. Mutta samalla myös niin kovin paljon tilaa tuhlailevaa suunnittelua. 80-luvun bling-blingiä.
Ja kuten aina kun jonkun aluksi säväyttävän on kerran tai pari nähnyt se on sen jälkeen enemmän tai vähemmän meh.
Uloshan päin tiloja ei olisi voinutkaan avata koska se olisi paljastanut kävijöille kaiken sen esteettisen karmeuden joka metrolle ja metrolta kiiruhtavalta nyt jää kokonaan tai enimmäkseen — onneksi — näkemättä.
Kiva kumminkin että tykkäät — etkä varmasti ole ainoa.
Oma viestini tässä on ollut ainoastaan se että kyllä me parempaankin tänä päivänä pystyisimme. Jos kohta kaikille näille kauppakeskuksille ylipäätään tulee olemaan riittävästi kysyntää — varsinkaan kun menemme tässä vielä pari vuosikymmentä eteenpäin.
Vain asumisen suhteen olen täysin vakuuttunut että kysyntää löytyisi vaikka kuinka ja paljon.
En itse oikein jaksa uskoa että Itiksen kauppakeskuksen seutu saataisiin aidosti houkuttelevaksi pelkällä Turunlinnantien tiivistämisellä.
Ja itseasiassa pala palalta tiivistäminen voisi osoittautua hyvinkin huonoksi strategiseksi valinnaksi koska se tekisi entistäkin vaikeammaksi suunnittelun aloittamisen ns. puhtaalta pöydältä.
Kärjistäen väittäisin että saisimme paljon parempaa kaupunkia aikaiseksi kun vanhan kivikaupungin ulkopuoliselle rakentamiselle lyötäisiin automaagisesti parasta ennen päiväys minkä jälkeen nurin ja energiatehokkaampaa, monikäyttöisempää ja ‑muotoisempaa sekä viihtyisämpää tilalle.
Me hölmöläiset preferoimme hassata miljardeja putkiremppoihin ja “perusparannuksiin”. Ilmeisestikin ad infinitum.
Lopputulemana talot pysyvät enemmän tai vähemmän yhtä energiasieppoina ja sen sijaan että tiivistäisimme ylöspäin lohkomme mielummin ne vähäisetkin viheriöivät alueet yhä hienommaksi silpuksi.
Logiikka toki tuokin.
Puhos joko suojellaan tai sitten se tuhotaan kuten vastaava täällä meillä Kulosaaressa. 🙂
Funtsin vaan että mahdatko olla silloin puolustamassa Puhoksen säilyttämistä kun sen kohtalosta on päätettävä? Ääneen ja voimallisesti.
Toivotaan, toivotaan.
Ps. En kyllä itse näe miten Puhoksesta basaari taiottaisiin. Sehän ei ole katettu tila vaan kunnon vanhanajan open air ostari. Kun meillä on se talvikin… Vaikkakin ei ehkä enää kauaa.
Pps. Ajatteletko ihan oikeasti niin että nyt Itäkeskuksessa kortteeraavat todella preferoisivat ajaa vaikkapa Jumboon sen sijaan että köröttelisivät metrolla Kalasatamaan (mikäli nykyinen Itiksen kauppakeskus siis katoaisi kokonaan — mitä muuten en ole esittänyt, saati vaatinut) kun Keskon oman uuden kauppakeskuksen ynnä Prisman tarjonta ei sattuisi tyydyttämään?
Tai oikeastaan oli ennen uuden puolen sisätilojen ankeuttamista. Nykyinen sisätilaratkaisu on samanlainen muovisen oloinen himmeli kuin missä tahansa maakunnassa, jo uutena vähän nuhjuinen ja epäarvokkaasti ikääntyvä.