Vuoden viimeinen kaupunkisuunnittelulautakunta

Mel­lun­mäen purka­van saneer­auk­sen kaava.

Tein palau­tus­esi­tyk­sen, jos­sa edel­lytet­ti­in selvitet­tävän, olisiko han­ke toteutet­tavis­sa taloudel­lis­es­ti vähän lievem­mäl­lä tehokku­udel­la, kun pysäköin­tipaikkamäärä las­ke­taan uusien lasken­tao­hjei­den mukaises­ti. Uusi pysäköinti­nor­mi pois­taa 70 pysäköin­tipaikkaa, mis­tä tulee yli kah­den miljoo­nan euron säästöt. Vasem­mis­toli­iton Pekka But­tler olisi pan­nut tont­tite­hokku­udelle 1,8:n ylära­jan, mikä olisi kyl­lä kaatanut koko han­keen. Sitä ei kukaan muu kannattanut.

Esi­tys hyväksyt­ti­in yksimielisesti.

Pohjo­la-talon kaa­va Munkkivuoressa

Saimme toivo­m­i­amme kuvia Huopalah­den­ti­estä. Niiden mukaan katu­maise­ma pysyy kelvol­lise­na, vaik­ka talo­ja ei raken­netakaan kiin­ni kat­u­alueeseen. Olin vähän ajatel­lut hävitä tätä koske­van äänestyk­sen ihan vain his­to­ri­an kir­jo­ja ajatellen, mut­ta jätin sen tekemät­tä, kos­ka rak­en­t­a­mi­nen olisi myös tul­lut aika kalliiksi.

Kort­teli ei rak­en­teeltaan vas­taa niitä kaavailu­ja, joi­ta on tehty kaupunkibule­varde­ja ajatellen. Pääsyynä tähän on itse pääkont­tori­tornin suo­jelu. Ihan hyvä kaa­va, mut­ta lähiömäi­nen. Tuleep­a­han liki tuhat uut­ta asukasta.

Plan­mecan koulu­tusti­la Meri-Rastilassa.

Tästä Louhiniemen kaavas­ta oli kaupung­in­hal­li­tus ohjeis­tanut, että asukkaille on olta­va pääsy rantaan. Viras­tossa oli vähän ihme­tel­ty, mik­si sit­ten oli varat­tu tont­ti rannasta.

Ham­maslääkärin välineistöä valmis­ta­va Plan­meca halu­aa koulu­tusti­lan, jos­sa voi koulut­taa lait­teis­to­jen­sa käyt­täjiä imponoivas­sa ympäristössä. On sinän­sä hyvä, että jokin suo­ma­lainen yri­tys sen­tään vielä onnis­tuu vien­tipon­nis­teluis­saan, mut­ta olisi­han tuo­ta imponoivaa saaris­toa tar­jol­la enemmänkin.

Palau­timme kaa­van äänin 6–3 hie­man lieven­netyl­lä sana­muodol­la, joka tek­isi han­kkeen vielä mah­dol­lisek­si, joskin luon­toar­vo­ja säästäen. Tuol­la ran­nal­la arvot taita­vat olla muual­la kuin rantavi­ival­la kävelyssä, kos­ka se ei ole kulkukelpoinen. Näkymä merelle pitää olla ja varsi­naiset luon­toar­vot säilyä.

Asuin­talo­jen autopaikkanormi

Olen viime aikoina puhunut autopaikoista niin paljon, että alan var­maankin vaikut­taa mono­maanikol­ta. Kaavois­samme on pakol­lisia autopaikko­ja sadan miljoo­nan euron edestä. Nyt normia höl­len­netään noin 15 pros­en­til­la, eli säästöjä syn­tyy 15 miljoon­aa. Se on paljn rahaa. Enem­mänkin voisi säästyä, jos tässä nou­datet­taisi­in käyt­täjä mak­saa –peri­aatet­ta kun­nol­la. Autopaik­ka mak­saa paljon enem­män kuin auto. Jos kus­tan­nus­ta ei voisi sälyt­tää naa­purilleen, paljon pienem­pi määrä autopaikko­ja riittäisi.

Olin valmis­tel­lut tähän kolme muutosesitystä,

1) Vai­heit­tain toteut­ta­mi­nen. On olta­va mah­dol­lisu­us toteut­taa kaavaan merk­i­tyt autopaikat vai­heit­tain, kos­ka muuten ei ole mah­dol­lisu­ut­ta irrot­taa autopaikan hin­taa asumisen hin­nas­ta. Jos kaik­ki paikat tule­vat myyn­ti­in tai vuokrat­tavak­si heti talon valmis­tut­tua, normin mukaista paikkamäärää ei saa kau­pak­si mitenkään. Paikat nimit­täin mak­sa­vat noin 30 000 – 50 000 euroa kap­pale. Jos ne ensin jae­taan polkumyyn­ti­hin­nal­la, myöhem­min kas­va­neeseen kysyn­tään ei voi­da vas­ta­ta, kos­ka paikat on jo myyty.

Tähän ei tul­lut oikein ymmär­rystä muil­ta. Kun viras­to ilmoit­ti, että noin voidaan menetel­lä joka tapauk­ses­sa, vedin esi­tyk­seni pois, jot­ta emme tek­isi päätöstä, ettei noin voi menetel­lä. Asia on kym­me­nien miljoonien arvoinen.

2) Mah­dol­lisu­us jous­tamiseen. Olimme Ris­to Rauta­van kanssa toden­neet, että viras­ton kan­ta, jon­ka mukaan normista voi poike­ta vain perustel­luista syistä, on liian tiuk­ka. Olin laat­in­ut muu­tosesi­tyk­sen, että normista voidaan poikea­ta lau­takun­nan päätök­sel­lä. Tämä herät­ti juris­tit, kos­ka kaavoista päät­tää hei­dän mukaansa val­tu­us­to. Lop­ul­ta esit­telijä suos­tui otta­maan pois sanan ”vain” ja sovimme, että muu­tosesi­tys vede­tään pois.

3) Kan­takaup­ngista pois koko nor­mi. Euroopan vihrei­den kaupunki­ta­paamises­sa syysku­us­sa Paa­sitor­nissa oli käynyt ilmi, että mon­et kaupun­git ovat luop­uneet keskus­ta-alueil­laan asuin­talo­jen min­imi­parkki­normeista kokon­aan. Osan on kor­van­nut ne mak­simi­normil­la. Esitin sen selvit­tämistä, että näin tehtäisi­in Helsingis­säkin. Täl­löin näis­sä talois­sa asum­i­nen ei oikeut­taisi asukaspysäköin­ti­tun­nuk­seen, kos­ka muuten syn­tyy paha yhteis­maan ongel­ma. Selvi­tys­tä eivät muut kan­nat­ta­neet, joten hävisimme sen 7–2.

Jape Lovén sai yksimielis­es­ti läpi kan­nan, jon­ka mukaan yhteiskäyt­töau­tok­si kat­so­taan myös asukkaiden yhdessä omis­ta­ma tai taloy­htiön omis­ta­ma asukkaiden käytössä ole­va auto. Yhdelle yhteiskäyt­töau­tol­la osoitet­tu parkkipaik­ka las­ke­taan normis­sa viidek­si paikaksi.

Toim­i­talo­jen parkkinormi

Läpi muu­tok­sit­ta.

= = =

Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta sai kaavo­ja valmi­ik­si asun­to­tuotan­toon 555 000 k‑m2. Se vas­taan liki 14 000 asukas­ta. Ensi vuon­na sit­ten lisää.

13 vastausta artikkeliin “Vuoden viimeinen kaupunkisuunnittelulautakunta”

  1. Plan­mecan koulu­tusti­la Meri-Rastilassa.

    Tästä Louhiniemen kaavas­ta oli kaupung­in­hal­li­tus ohjeis­tanut, että asukkaille on olta­va pääsy rantaan. Viras­tossa oli vähän ihme­tel­ty, mik­si sit­ten oli varat­tu tont­ti rannasta.

    Ham­maslääkärin välineistöä valmis­ta­va Plan­meca halu­aa koulu­tusti­lan, jos­sa voi koulut­taa lait­teis­to­jen­sa käyt­täjiä imponoivas­sa ympäristössä. On sinän­sä hyvä, että jokin suo­ma­lainen yri­tys sen­tään vielä onnis­tuu vien­tipon­nis­teluis­saan, mut­ta olisi­han tuo­ta imponoivaa saaris­toa tar­jol­la enemmänkin.

    Palau­timme kaa­van äänin 6–3 hie­man lieven­netyl­lä sana­muodol­la, joka tek­isi han­kkeen vielä mah­dol­lisek­si, joskin luon­toar­vo­ja säästäen. Tuol­la ran­nal­la arvot taita­vat olla muual­la kuin rantavi­ival­la kävelyssä, kos­ka se ei ole kulkukelpoinen. Näkymä merelle pitää olla ja varsi­naiset luon­toar­vot säilyä.

    Prop­sit Hanna-Leenalle..!

    http://hlylinen.blogspot.fi/2015/12/esitys-lohiniemenrannan-asemakaavan.html

    Vastaa

  2. Aimo:
    Prop­sit Hanna-Leenalle..!

    Kiit­täisin min­ulle ojen­ne­tu­ista “prop­seista”, jos tietäisin, mitä ne ovat. Kos­ka en tiedä, jätän var­muu­den vuok­si kiit­tämät­tä, jos ne vaik­ka sat­tuisi­vatkin ole­maan jotain negatiivista.

    Oma kaupunkisu­un­nit­telua koske­va toiveeni on, että kaavoitus itseo­h­jau­tu­vasti huomioisi niin luon­to- kuin kult­tuuri­ar­vot, jol­loin sen enem­pää min­un kuin muidenkaan kaa­va-akti­ivien ei enää tarvit­sisi seu­ra­ta tilannetta.

    Lohiniemen­ran­nan osalta itseo­hjeu­tu­vu­u­teen olisi riit­tänyt, että suun­nit­telun poh­jak­si olisi otet­tu luon­toti­eto­jär­jestelmästä löy­tyvät tiedot arvokkaas­ta kasvil­lisu­usko­hteesta ja tärkeästä lep­akkoalueesta. Edes kaupung­in­hal­li­tuk­sen helmiku­us­sa antamia ohjeis­tuk­sia ei olisi tarvit­tu, kos­ka suun­nitel­ma rak­en­taa ran­nalle olisi pysähtynyt jo tätä ennen.

    Pitäisi myös olla itses­tään selvää, että sään­nöt ovat kaikille samat eikä men­estyville yri­tyk­sille ole ohituskaistaa.

    Toisaal­ta Plan­mecan men­estymi­nen ei mil­lään lail­la edel­lytä ran­nas­sa sijait­se­vaa koulu­tuskeskus­ta. Koulu­tuskeskus on täl­läkin alueel­la mah­dol­lista sijoit­taa esimerkik­si muu­tosesi­tyk­sessä majoi­tustiloille varat­ulle Vil­la Har­bon viereiselle tontille.

    Toisaal­ta koulu­tuskeskuk­sen rak­en­t­a­mi­nen tun­tuu kovin van­hanaikaiselta ratkaisul­ta. Koulu­tus­ta on mah­dol­lista jär­jestää vuokratilois­sa esim. hotelleis­sa eikä keskuk­sen omis­t­a­mi­nen ole kovin kan­nat­tavaa päätellen siitä, kuin­ka paljon entisiä koulu­tuskeskuk­sia Lohiniemen­ran­nankin lähistöltä löytyy.

    Vastaa

  3. “Kiit­täisin min­ulle ojen­ne­tu­ista “prop­seista”, jos tietäisin, mitä ne ovat. Kos­ka en tiedä, jätän var­muu­den vuok­si kiit­tämät­tä, jos ne vaik­ka sat­tuisi­vatkin ole­maan jotain negatiivista.”

    http://urbaanisanakirja.com/word/propsit/

    Vastaa

  4. Aimo:
    “Kiit­täisin min­ulle ojen­ne­tu­ista “prop­seista”, jos tietäisin, mitä ne ovat. Kos­ka en tiedä, jätän var­muu­den vuok­si kiit­tämät­tä, jos ne vaik­ka sat­tuisi­vatkin ole­maan jotain negatiivista.”

    http://urbaanisanakirja.com/word/propsit/

    OK, tämä sel­ven­tää asian. Kiitos siis propseista. 

    Ja tietysti kiitos myös lau­takun­nan jäse­nille Soin­in­vaara, Moisio, But­tler, Hyt­ti­nen, Lovén ja Meretniemi.

    Vastaa

  5. Han­na-Leena Yli­nen: Toisaal­ta koulu­tuskeskuk­sen rak­en­t­a­mi­nen tun­tuu kovin van­hanaikaiselta ratkaisul­ta. Koulu­tus­ta on mah­dol­lista jär­jestää vuokratilois­sa esim. hotelleis­sa eikä keskuk­sen omis­t­a­mi­nen ole kovin kan­nat­tavaa päätellen siitä, kuin­ka paljon entisiä koulu­tuskeskuk­sia Lohiniemen­ran­nankin lähistöltä löytyy.

    Äkkiseltään luulis, että Plan­meca on asian arvioin­ut ja laskeskel­lut tuol­ta kannal­ta ennen kuin haki kaava­muu­tos­ta, kun tosi­aan Suomes­sa var­maan kaik­ki ovat käyneet ja näh­neet erinäköisiä omis­ta­jaa vai­h­tanei­ta koulu­tuskeskuk­sia ja opis­to­ja maisema­paikoil­la. Sen saatan kuvitel­la, että ham­maslääkärin tuole­ja ei ole ihan help­po jatku­vasti rou­da­ta sisään ja ulos hotellin kokoustiloista.

    Vastaa

  6. “Jape Lowén sai yksimielis­es­ti läpi kan­nan, jon­ka mukaan yhteiskäyt­töau­tok­si kat­so­taan myös asukkaiden yhdessä omis­ta­ma tai taloy­htiön omis­ta­ma asukkaiden käytössä ole­va auto. Yhdelle yhteiskäyt­töau­tol­la osoitet­tu parkkipaik­ka las­ke­taan normis­sa viidek­si paikaksi.”

    Tarkoit­taako tämä sitä, että gryn­derin perus­ta­ma As Oy voisi teo­ri­as­sa leika­ta 80% kaa­van pysäköin­tipaikkavaa­timuk­ses­ta osta­mal­la yhtiön nimi­in romuau­to­ja “yhteiskäyt­töau­toik­si”? Käytet­ty auto on meinaan aika paljon halvem­pi kuin neljä 50 000 euron autopaikkaa. Miten menetel­lään, jos As Oy päät­tää myöhem­min luop­ua yhteiskäyttöautoistaan?

    Vastaa

  8. Osmo Soin­in­vaara:
    Yhteiskäyt­töau­toil­la voi kor­va­ta vain korkein­taan 10 % autopaikkavelvoitteesta.

    Mik­si vain 10%? Eikö yhteiskäyt­tö ole nimeno­maan sel­l­aista toim­intaa johon pitäisi voimakkaasti kannustaa?

    Vastaa

  9. 10% on kyl­lä tosi­aan aika todel­lä vähän; mak­si­maalisen edun saamisek­si edes yhestä yhteiskäyt­töau­topaikas­ta vaa­di­taan vähin­tään 50 paikan taloy­htiötä, joka on jo lähtöko­htais­es­ti liian suuri yksikkö, jos halu­taan kil­pailua raken­nus­markki­noille ja vai­htel­e­vaa katukuvaa.

    Vastaa

  10. Jaa minä ajat­telin, että se las­ket­taisi­in osuute­na velvoitepaikoista: eli 10 % vaa­di­tu­ista paikoista voidaan toteut­taa yhteiskäyt­tö­paikkoina, jot­ka las­ke­taan kukin viitenä. Neljästäkymmen­estä velvoitepaikas­ta 10 % on vain neljä paikkaa, joiden kor­vaami­nen yhdel­lä yhtei­s­paikalla tuot­taa lasken­nal­lisek­si kokon­ai­s­paikkamääräk­si min­im­iä korkeam­man 41 paikkaa.

    Vastaa

    1. Minä taas tulk­it­sen niin,että se yksi yhteiskäyt­tö­paik­ka on mukana siinä 90 %:ssa paikoista, jkot­ka pitää jäädä jäl­jelle. Jos alun­perin 40 paikkaa, voi viisi normi­paikkaa kor­va­ta yhdel­lä yhteiskäyt­tö­paikalla, jol­loin paikko­ja on 35 + 1 = 36.

      Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.