Onko arava-vuokratalojen politiikka epäonnistunut torjumaan segregaatiota?

Essi Eero­la ja Tuuk­ka Saa­ri­maa ovat jul­kais­seet VATT:n jul­kai­susar­jas­sa tut­ki­muk­sen sosi­aa­li­sen asun­to­tuo­tan­non vai­kut­ta­vuu­des­ta (Who Bene­fits from Public Housing?, VATT wor­king papers 68). Tut­ki­muk­sen voi lada­ta itsel­leen täs­tä. Se on voi­ma­kas puheen­vuo­ro nou­da­tet­tua poli­tiik­kaa vas­taan. Niin aina­kin minä sen tulkitsen.

Vaih­toeh­to­na sil­le, että teh­dään eril­li­siä hal­po­ja asun­to­ja pie­ni­tu­loi­sil­le, on tukea pie­ni­tu­loi­sia asun­to­tuen kaut­ta. Kyse on siis sii­tä, koh­dis­te­taan­ko tuki sei­niin vai asukkaisiin.

Sei­nien tuke­mis­ta puo­lus­te­taan viral­li­ses­ti sil­lä, että näin voi­daan ohja­ta sosi­aa­lis­ta asun­to­tuo­tan­toa myös parem­mil­le alueil­le. Asun­to­tuen muka­na pie­ni­tu­loi­set pyr­ki­si­vät asu­maan sin­ne, mis­sä asu­mi­nen on hal­vin­ta ja tulok­se­na oli­si segre­gaa­tio ja slum­mit. Tosia­sias­sa luu­len, että tähän poli­tiik­kaan on alun perin pää­dyt­ty aivan muis­ta syis­tä, jois­ta alem­pa­na täs­sä artikkelissa.

Tut­ki­muk­sen mukaan juu­ri tätä tavoi­tet­ta sosi­aa­li­nen asun­to­tuo­tan­to ei ole toteut­ta­nut lain­kaan, vaan on saat­ta­nut jopa edis­tää segregaatiota.

Hyvä­tu­loi­set asu­vat hyvä­tu­loi­sil­la alueil­la myös arava-kannassa 

Tut­ki­muk­sen kiusal­li­sim­pia tulok­sia on, että sosi­aa­li­sen asun­to­kan­nan sisäl­lä köy­him­mät kes­kit­ty­vät sosi­aa­li­ses­ti lei­mau­tu­neim­mil­le alueil­le jopa jyr­kem­min kuin vapaa­ra­hoit­tei­ses­sa asun­to­kan­nas­sa. Kun ver­ra­taan alim­paan tulo­vii­den­nek­seen kuu­lu­via asuk­kai­ta ara­va-vuo­kra­ta­lois­sa ja vapaa­ra­hoit­tei­sil­la mark­ki­noil­la, ara­va-kan­nas­sa asu­vat asu­vat toden­nä­köi­sem­min alueil­la, joil­la tulo­ta­so on mata­la kou­lu­tus­ta­so heik­ko ja työt­tö­myys kor­kea. Jos tämä on tot­ta, valit­tu poli­tik­ka edis­tää segre­gaa­tio­ta eikä jar­ru­ta sitä.

[POISTETTU arve­lu opis­ke­li­joi­den vai­ku­tuk­ses­ta tuloi­hin Tuuk­ka Saa­ri­maan kom­men­tin johdosta]

Kiusal­lis­ta kui­ten­kin on joka tapauk­ses­sa se, että kor­keam­man tulo­ta­son alueil­la myös vuo­kra­ta­lo­jen asuk­kaat ovat suu­ri­tu­loi­sem­pia kuin muu­al­la. Miten sii­nä näin on käynyt?

Täs­sä ei vält­tä­mät­tä tar­vit­se olla mitään hämä­rää. Olet­ta­kaam­me ensin, että alus­sa asun­not jae­taan vaik­ka arpoen. Tule­vat hyvä­tu­loi­set jakau­tu­vat siis samoin kuin pysy­väs­ti köy­hät. Kun tulot kas­va­vat, huo­nom­pi­na pide­tyil­le asui­na­lueil­le arvo­tut muut­ta­vat pois, mut­ta Jät­kä­saa­reen pääs­seet eivät muu­ta vaik­ka mikä oli­si. Tämä meka­nis­mi on taus­tal­la var­maan­kin sii­nä­kin, että ara­va­kan­nan sisäl­lä hei­koim­mas­sa ase­mas­sa ole­vat kasau­tu­vat lopul­ta hei­koim­mil­le alueille.

Tämän lisäk­si asi­aan voi vai­kut­taa meka­nis­me­ja, jot­ka eivät oikein kes­tä jul­ki­suut­ta. Sano­taan nyt vaik­ka, että Tuk­hol­mas­sa on havait­tu, että poliit­ti­nen eliit­ti on menes­ty­nyt häm­mäs­tyt­tä­vän hyvin jaet­taes­sa kun­nan omis­ta­mia asun­to­ja tavoi­tel­luim­mil­ta paikoilta.

Kau­pun­gin vuo­kra-asun­nois­sa asuu jon­kin ver­ran yli­tu­loi­sia. Tätä tut­ki­mus­ta on jul­ki­suu­des­sa refe­roi­tu niin, että kau­pun­ki tukee yli­tu­lois­ten asu­mis­ta 40 mil­joo­nal­la eurol­la vuo­des­sa. Sum­ma on saa­tu ver­taa­mal­la kuin­ka pal­jon alem­paa vuo­kraa kau­pun­gin vuo­kra-asun­nois­sa asu­vat mak­sa­vat ver­rat­tu­na vapaa­ra­hoit­tei­siin vuo­kra-asun­toi­hin samoil­la asui­na­lueil­la. Näin las­kien yli­tu­lois­ten saa­ma tuki on suu­rem­paa kuin pie­ni­tu­lois­ten, kos­ka he asu­vat alueil­la, joil­la ver­rok­ki­vuo­kra on korkeampi.

Vään­tä­kääm­me veis­tä vie­lä vähän. Noil­la hyvil­lä uusil­la alueil­la­kin vuo­krat ovat mata­lia, kos­ka vuo­krien tasauk­ses­sa van­hem­mis­sa (ja huo­nom­min sijait­se­vis­sa) asun­nois­sa ole­vat pie­ni­tu­loi­set tuke­vat näi­tä parem­pien aluei­den vuo­kria omis­sa vuokrissaan.

Tuo hyvä­tu­lois­ten saa­ma tuki on minus­ta kyl­lä vähän vää­rin las­ket­tu. Jos hei­dät hää­det­täi­siin asun­nois­taan, eivät he tie­ten­kään meni­si kal­lis­vuo­krai­siin vapaan rahan koh­tei­siin asu­maan, kos­ka kenen­kään hyvä­tu­loi­sen kan­na­ta sitä teh­dä. Hei­dän vaih­toeh­ton­sa on omis­tusa­su­mi­nen, jota tue­taan suh­tees­sa vapaan rahan vuo­kra-asun­toi­hin vero­tuk­ses­sa suun­nil­leen yhtä pal­jon kuin ara­va-vuo­kra-asun­to­ja. (Vapaan rahan vuo­kriin sisäl­tyy 30 %:n vuo­kra­ve­ro, joka ei rasi­ta omis­tusa­su­mis­ta, mut­ta täs­tä­hän on täl­lä blo­gil­la puhut­tu aiemminkin)

Ara­va­tu­ki on ollut bud­je­tin ulko­puo­lis­ta, mut­ta nyt se on tyrehtynyt

Viral­li­ses­ti Ara­va-vuo­kra-asun­to­ja­kaan ei tue­ta ja täs­sä tai­taa olla syy sii­hen, mik­si nii­den raken­ta­mi­nen on valit­tu asun­to­po­li­tii­kan kei­nok­si. Vuo­kra­lai­set mak­sa­vat vuo­kris­saan sekä lai­no­jen lyhen­nyk­set että korot. Korot ovat aivan mark­ki­na­kor­ko­jen tasol­la, van­hois­sa asun­nois­sa jopa yli mark­ki­na­ko­ron (jon­ka vuok­si ne yleen­sä mak­se­taan­kin pois.) Jos korot jos­kus nousi­si­vat todel­la kor­keik­si, sil­loin astui­si kuvaan kor­ko­leik­ku­ri, mut­ta nyky­ti­lan­tees­sa ei ole mitään tukea.

Men­nei­nä vuo­si­kym­me­ni­nä ainoa Ara­va-jär­jes­tel­mään liit­ty­vä etu oli se, että tähän tar­koi­tuk­seen sai pit­kä­ai­kais­ta lai­naa, jos­sa ei ollut indek­sieh­toa. Noi­na luo­ton­sään­nös­te­lyn aikoi­na se oli­si erit­täin suu­ri etu, mut­ta sitä ei tar­vin­nut kir­ja­ta menok­si val­tion bud­jet­tiin. Vaih­toeh­to­na ole­va asu­mis­tuen kaut­ta tuke­mi­nen oli­si pitä­nyt kir­ja­ta menok­si bud­je­tis­sa. Täs­sä on ymmär­tääk­se­ni todel­li­nen syy koko arava-vuokratalopolitiikkaan.

Luo­ton­saan­tia ei enää sään­nös­tel­lä. Nykyi­set ara­va-vuo­kra-asun­not eivät saa mitään muu­ta etua kuin pie­nen alen­nuk­sen maan­vuo­kras­sa. Tämä tar­koit­taa huo­mat­ta­vaa etua Jät­kä­saa­res­sa ja ei juu­ri mitään etua Haku­ni­las­sa. Jos korot nouse­vat, saa­daan pien­tä kor­ko­tu­kea, joka kui­ten­kin on pie­nem­pi kuin omis­tusa­su­jien asun­to­lai­noi­hin liit­ty­vä vero­vä­hen­ny­soi­keus, joka nyt sen­tään on poistumassa.

Las­ken­nal­li­nen vuo­kra uusis­sa ara­va­ta­lois­sa onkin aivan samaa luok­kaa kuin vapaa­ra­hoit­tei­set vuo­krat joi­ta­kin ääri­ta­pauk­sia lukuun ottamatta.

Van­ho­jen ara­va-talo­jen pää­oma on joko mak­set­tu pois tai inflaa­tio on sen syö­nyt. Nii­den las­ken­nal­li­set vuo­krat vas­tai­si­vat velat­to­mien omis­tusa­sun­to­jen yhtiö­vas­ti­ket­ta. Uusis­ta ara­va­ta­lois­ta teh­dään koh­tuu­hin­tai­sia vuo­krien tasauk­sel­la. Van­hois­sa vuo­kraa nos­te­taan, jot­ta sitä voi­daan uusis­sa las­kea. Tämä tie on jos­sain vai­hees­sa lop­puun kul­jet­tu, kos­ka nykyi­sen mata­lan inflaa­tion val­li­tes­sa uusis­ta ara­va­ta­lois­ta ei tule kos­kaan van­ho­ja ja halpoja.

Sään­nös­tel­lyt asun­to­mark­ki­nat toi­mi­va muuttotappioalueilla

Suo­mes­sa ihan­noi­daan monen kes­kieu­roop­pa­lai­sen kau­pun­gin hyvää asun­to­po­li­tiik­kaa, joka perus­tuu yhteis­kun­nan omis­ta­miin vuo­kra-asun­toi­hin ja sään­nös­tel­tyi­hin vuo­kriin. Eri­tyi­ses­ti on mai­nit­tu Ber­lii­ni ja Wien. Niis­sä molem­mis­sa asu­kas­lu­ku on las­ke­nut pit­kän ajan. Tämä poli­tiik­ka toi­mii hyvin, kun asun­nois­ta on yli­tar­jon­taa, mut­ta muut­to­voit­toa­lueil­la se voi jopa kär­jis­tää ongel­mia. Tuk­hol­man asun­to­po­li­tiik­kaa­kin kehut­tiin, mut­ta ei kehu­ta enää, kun kau­pun­gis­tu­mi­sen uusi aal­to on saa­vut­ta­nut Tuk­hol­man­kin ja tuot­ta­nut arve­lut­ta­vat pimeät asuntomarkkinat.

Yli­tu­loi­set hää­det­tä­köön kau­pun­gin vuokra-asunnoista?

VM on esit­tä­nyt tois­tu­vas­ti, että kau­pun­gin vuo­kra-talois­ta pitäi­si hää­tää pois yli­tu­loi­set. Hel­sin­gin olois­sa yli­tu­loi­sel­la tar­koi­te­taan työs­sä käy­viä. Aina­kin jos molem­mat avio­puo­li­sot teke­vät koko­päi­vä­työ­tä, ei VM:n mukaan pitäi­si olla asi­aa kau­pun­gin vuo­kra-asun­toon. Tämä jos mikä edis­täi­si segre­gaa­tio­ta. Kau­pun­gin vuo­kra­ta­lois­ta tuli­si synk­kiä köy­hyys­tas­ku­ja. Ei se myös­kään edis­täi­si työn peräs­sä muuttamista.

Aika­mois­ta kan­nus­tin­louk­kua VM on täs­sä myös lei­po­mas­sa, sil­lä eri­tyi­ses­ti noil­la hyvä­osais­ten alueil­la vuo­kras­sa saa­ta­va etu vas­taa liki tuhan­nen euron vero­ton­ta etua kuus­sa. Ei kan­na­ta men­nä töi­hin, jos se tie­tää hää­töä edul­li­ses­ta asun­nos­ta. VM esit­tää, että töi­hin menos­ta ei ran­kais­tai­si heti vaan vas­ta muu­ta­man vuo­den jäl­keen. He näyt­tä­vät luot­ta­van ihmis­ten huo­noon las­ku­pää­hän. Aina­han voi jär­jes­tää itsen­sä vähäk­si aikaa pois töis­tä, sil­lä onhan tulo­jen tar­kis­tus­vuo­si tiedossa.

Eril­lis­ten pie­ni­tu­lois­ten asuin­ta­lo­jen poli­tiik­ka on lopetettava

Koko tämä yli­tu­loi­sil­le valu­va vuo­kra­tu­ki joh­tuu sii­tä, että asun­to­po­li­tii­kan kei­nok­si on otet­tu eril­li­set hal­vat pie­ni­tu­loi­sil­le tar­koi­te­tut asun­not. Jos pie­ni­tu­lois­ten asu­mis­ta tuet­tai­siin asu­mis­tuel­la, koko ongel­maa ei syn­tyi­si, ei tar­vit­si kes­kit­tää pie­ni­tu­loi­sia omiin ker­ros­ta­loi­hin­sa eikä tuki valui­si yli­tu­loi­sil­le. Siis­pä sei­nien tuke­mi­ses­ta ihmis­ten tukemiseen.

Kom­pro­mis­si­na voi­si olla, että sosi­aa­li­sen asun­to­tuo­tan­non sisäl­lä vuo­kra mää­räy­tyi­si tulo­ta­son mukaan. Töi­hin meno ei joh­tai­si hää­töön vaan vähän ajan kulut­tua vuo­kran koro­tuk­seen. Vaik­ka esi­tys kuu­los­taa yksin­ker­tai­sel­ta, se voi olla hyvin vai­kea toteut­taa taval­la, joka tyy­dyt­tää perustuslakivaliokuntaa.

Hel­sin­gis­sä voi­si aja­tel­la, että yhdis­täi­sim­me HITAS- ja Ara­va-talot ton­tin­luo­vu­tuk­sis­sa uudek­si väli­muo­don vuo­kra­ta­loik­si, jois­sa perit­täi­siin sel­lais­ta VVO-tasois­ta vuo­kraa (mut­ta ei annet­tai­si talo­ja VVO:n lyp­sy­leh­mik­si), ja tämän asun­to­kan­nan sisäl­lä pie­ni­tu­loi­sim­pien vuo­kria alen­net­tai­siin tai heil­le mak­set­tai­siin Hel­sin­gin oloi­sin sovel­tu­vaa asumistukea.

Itses­tään sel­vyys on, ettei asun­to­mark­ki­noi­ta saa­da tasa­pai­noon, ellei asun­to­ja raken­ne­ta lisää ja todel­la paljon.

48 vastausta artikkeliin “Onko arava-vuokratalojen politiikka epäonnistunut torjumaan segregaatiota?”

  1. Muis­tuu mie­leen kan­sain­vä­li­nen tut­ki­mus, jos­sa pää­kau­pun­ke­ja jaet­tiin ruu­tui­hin ja sit­ten kat­sot­tiin, miten homo­gee­nis­ta poruk­kaa kus­sa­kin ruu­dus­sa asui. Oli­si­ko ollut noin 15 vuot­ta sit­ten ja kos­ke­nut rik­kai­den mai­den pää­kau­pun­ke­ja? Hel­sin­ki oli joka tapauk­ses­sa omas­sa luokassaan. 

    Ajat­te­lin jo sil­loin, että ei ole kau­an. Jos “kukaan” muu ei ole onnis­tu­nut segre­gaa­tio­ta estä­mään, mik­si sit­ten Helsinki/pääkaupunkiseutu?

    Hel­sin­gis­sä kun tuo sosi­aa­li­nen kier­to ja vähäi­nen segre­gaa­tio tai­taa — tai tai­si — joh­tua pää­asias­sa maan hitaas­ta kehit­ty­mi­ses­tä suh­tees­sa mui­hin vau­rai­siin mai­hin. Kun mel­kein kaik­ki oli­vat yhteis­tä rah­vas­ta, tot­ta kai oli pakos­ta pal­jon sosi­aa­lis­ta nousua, mut­ta “kaik­ki” eli­vät kui­ten­kin vie­lä sikin­so­kin. Tie­tys­ti ns. hyvin­voin­ti­val­tio­kin aut­toi asiaa.

    Nyt on kui­ten­kin moder­nit ajat saa­vut­ta­mas­sa Suo­men täy­sil­lä: työt­tö­myyt­tä, eriar­vois­tu­mis­ta ja maa­han­muut­toa vähem­män moder­neis­ta maista. 

    En ymmär­rä, miten joku voi kuvi­tel­la voi­van­sa rat­kais­ta täs­tä joh­tu­van segre­gaa­tion, kun se siis ei tie­tääk­se­ni ole onnis­tu­nut mis­sään. Ei edes esi­mer­kik­si Hong Kon­gis­sa, joka sen­tään vetää puo­leen­sa Man­ner-Kii­nan par­haim­mis­toa, joka vie­lä usein puhuu samaa kieltä.

    Perus­on­gel­ma lie­nee kaik­kial­la se, että “moder­nin val­tion” menes­ty­jä halu­aa asua kal­tais­ten­sa paris­sa jo kou­lu­jen takia mut­ta muis­ta­kin syis­tä. Niin halua­vat monet ala­kult­tuu­rit­kin. Aina­kaan menes­ty­jät eivät halua mak­saa sii­tä, että köy­hät pää­se­vät asu­maan puo­li-ilmai­sek­si naa­pu­riin. Ja miten muka voi­tai­siin oikeu­den­mu­kai­ses­ti päät­tää, kuka sin­ne paraa­ti­pai­koil­le pääsee?

    Jos segre­gaa­tiol­le jotain pys­tyy, se var­maan tapah­tuu työ­mark­ki­noi­den puo­lel­la. Yhdys­val­lat ei ole mikään esi­ku­va, mut­ta siel­lä nyt kui­ten­kin on työ­tä ja sen muka­na mah­dol­li­suus segre­gaa­tio­ta vähen­tä­vään sosi­aa­li­seen nousuun.

    Se ei tien­kään estä rin­ke­byi­den syn­ty­mis­tä Suo­meen, siis näi­den, jois­ta ei pahe­min töis­sä käy­dä ja joi­den kou­luis­sa ei opi­ta luke­maan, mut­ta voi vähen­tää nii­den aiheut­ta­mia ongelmia.

    No, toki asun­to­po­li­tiik­kaa­kin kan­nat­taa vii­la­ta niin, että se ei aina­kaan pahen­na tilannetta.

  2. Niin­pä. Toi­mii­ko suun­ni­tel­ma­ta­lous olen­kaan? Ikö sitä tuos­sa itä­naa­pu­ris­sa ja näkö­jään myös meil­lä ole kokeil­tu, eikä tun­nu toi­mi­van. Osa saa veron­mak­sa­jal­ta pie­nen­voi­ton, jon­ka muut mak­sa­vat. Mik­sei mark­ki­noi­hin luo­te­ta? Vai onko niin, että nyky­mal­lis­sa sopi­vil­la suh­teil­la pää­see asu­maan kivoil­le pai­koil­le halvalla?

  3. Pitäi­si lopet­taa sää­tä­mi­nen kai­ken kaik­ki­aan. Ennen­kaik­kea sosi­aa­li­pum­mien asut­ta­mi­nen arvok­kail­le alueil­le on kuol­lut aja­tus. Sen sijaan pitäi­si pyr­kiä nos­ta­maan huo­no­ken aluei­den arvos­tus­ta ja löy­tää kei­no­ja, joil­la kun­non väkeä sai­si muut­ta­maan itä­hel­sin­gin get­tou­tu­vil­le alueille.

  4. Eri­tyi­ses­ti on mai­nit­tu Ber­lii­ni ja Wien. Niis­sä molem­mis­sa asu­kas­lu­ku on las­ke­nut pit­kän ajan. Tämä poli­tiik­ka toi­mii hyvin, kun asun­nois­ta on yli­tar­jon­taa, mut­ta muut­to­voit­toa­lueil­la se voi jopa kär­jis­tää ongelmia.”

    Ber­lii­nis­sä hin­nat ovat jo alka­neet nous­ta, mut­ta Wien on ihan oma lukun­sa. Karl Marx-Hof on yhä halut­tu asuin­paik­ka, mut­ta niin ovat monet uudem­mat sosi­aa­li­sen asu­mi­sen koh­teet­kin. Nykyi­sin ydin­i­dea on jär­jes­tää ensin hyvä jouk­ko­lii­ken­ne, mut­ta myös pake­toi­da uudis­koh­teet niin, että vuo­kra­ta­lo­jen laa­tu­vaa­ti­muk­set ovat kor­keat, eli myy­dään samal­le raken­nut­ta­jal­le vuo­kra- ja omis­tusa­sun­to­ton­tit niin, että vuo­kra-asun­nois­ta tulee usein laa­duk­kaam­pia kuin omis­tusa­sun­nois­ta (jos­tain syys­tä ne omis­tusa­sun­not­kin sil­ti käy­vät kau­pak­si…) Hel­sin­gis­sä on yri­tet­ty jotain saman­suun­tais­ta pake­toi­mal­la vuo­kra- ja omis­tusa­sun­to­tont­te­ja, mut­ta jos­tain syys­tä ei ole men­nyt ihan nappiin.

  5. Meil­le on sanot­tu, että pitää vain totu­tel­la suu­reen pako­lais­mää­rään. entä jos pitäi­si vain totu­tel­la segregaatioon?

    Sekre­kaa­tio­ta kaik­ki nääs

  6. Etni­nen eriy­ty­mi­nen on vas­ta aluil­laan, mut­ta jo hyväs­sä vauh­dis­sa. Itse hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti tiedän:

    1. Per­heen, joka on muut­ta­nut pois lähiös­tä X vie­ras­tet­tu­aan sen monikultuuristumista
    2. Ker­ros­ta­lon, jos­sa yli 50% asun­nois­ta on maa­han­muut­ta­ja­taus­tais­ten asuttamia.

    Etni­nen eriy­ty­mi­nen ei aina­kaan vähen­nä segre­gaa­tio­ta vaan on osa sitä. Ja ei, tämä ei ole maa­han­muut­ta­ja­vas­tai­nen kom­ment­ti, vaan ihan vaan havain­to­ja ja pohdintaa.

  7. Vai­mon työn, jouk­ko­lii­ken­teen toi­mi­vuu­den, Vii­kin ulkoi­lua­luei­den ja pal­ve­lu­jen (itis, lii­kun­ta­myl­ly) takia olen jo vuo­sia kat­sel­lut Myl­ly­pu­ron suun­taan, jos­ko ostai­si siel­tä seu­raa­van asun­non. Paik­ka­han vai­kut­taa oikeas­ti kival­ta kun olen fil­la­roi­nut kesäi­sin jos­kus siel­lä. Aja­tus on aina kipris­ty­nyt sii­hen, että asun­nos­ta voi olla han­ka­la pääs­tä eroon alu­een “mai­neen” takia. On niin pal­jon hen­ki­ses­ti hel­pom­paa kat­sel­la asun­to­ja muualta.

  8. Tilas­to­mie­he­nä on kyl­lä todet­ta­va että Ber­lii­nin asu­kas­lu­ku on ollut kas­vus­sa jo jon­kin aikaa. Sen sijaan ympä­röi­vän Bran­den­bur­gin alu­een väki vähe­ni aina vuo­teen 2014 saak­ka jol­loin sek ekaa ker­taa kas­voi vuo­si­tu­han­ne vaih­tees­ta. Toki nykyi­nen pako­lais­ti­lan­ne moni­mut­kais­taa tilas­to­jen tul­kin­taa. Samoin siel­lä jos­kus aiem­min asu­nee­na on pak­ko tode­ta että Ber­lii­ni ei muu­ten­kaan monis­ta syis­tä joh­tuen oikein sovi Hel­sin­gin asun­to­po­li­tii­kan verrokiksi.

  9. Huo­mio­nar­vois­ta täs­sä on se, että Ara­va peri­aat­tees­sa menet­ti mer­ki­tyk­sen­sä 1987 ja tuli tur­hak­si ja tar­peet­to­mak­si sen jäl­keen. Sitä ei ajet­tu alas ja se jäi elämään.

    Nykyi­sin siel­lä lähin­nä pai­no­te­taan, että “yli puo­let suo­men raken­nus­kan­nas­ta on mei­dän ansio­ta”. Bullss­hit. Nykyi­nen ara teko­hen­gi­tet­tiin ympä­ris­tö­mi­nis­te­riön alle vuon­na 2008 ja nyt se on pysy­vä fos­sii­li suo­men poliit­tis­ten tur­va­paik­ko­jen kentällä. 

    Ketään ei kiin­nos­ta se tosia­sia, että ara­va­lai­nal­la rahoi­te­taan vuo­des­sa nykyi­sin alle 200 asun­toa ja kor­ko­tu­kea näp­säh­tää muu­ta­mal­le tuhan­nel­le asun­nol­le. Aiheu­tu­neil­la kuluil­la sai­si mark­ki­noil­ta enemmän.

    Aran pur­ka­mi­sen ongel­ma on se, että aras­sa lil­luu 500–600 mil­joo­naa euroa käteis­tä irto­ra­haa, jol­le ei ole käyt­töä. Se tai­taa olla tyy­pil­lis­tä täl­lai­sil­le fos­sii­leil­le. Kun hyee­nat huo­maa­vat tämän niin ne läh­te­vät haas­kal­le. Sit­ten se jär­jes­tel­mä teko­hen­gi­te­tään uudel­le tasol­le ja veik­kaan, että araa ei edel­leen­kään lak­kau­te­ta tur­ha­na. Päin­vas­toin, sen toi­men­ku­vaa laa­jen­ne­taan, kos­ka rahaa on niin paljon.

    Rea­lis­ti­sin tule­vai­suus on se, että ara laa­je­nee kaa­voi­tuk­sen ja infran suun­taan jar­rut­ta­maan suo­mea yhte­nä viran­omai­se­na. Todenn­nä­köi­ses­ti se tulee nii­hin pöy­tiin, jois­sa infras­ta vään­ne­tään ja meil­lä on yksi jar­ru­pol­jin lisää täs­sä maassa.

  10. Tämän kal­tai­sis­sa asiois­sa oli­si var­maan syy­tä teh­dä tut­ki­mus jal­kau­tu­mal­la. Siis sel­vit­tä­mäl­lä kun­nol­la, min­kä kal­tai­sia ihmi­siä mis­sä­kin talos­sa asuu. Tilas­to­kes­kuk­sen tie­dot tus­kin riit­tä­vät per­hei­den ja ihmis­ten aidon tilan­teen tunnistamiseen.

  11. Asu­mis­tu­ki on huo­no idea sikä­li, että se valuu vuo­kriin (koi­ta­pa vuo­kra­ta yksiö­tä Hel­sin­gis­tä hal­vem­mal­la kuin mikä on mini­mi asu­mis­tu­ki) ja nos­tat­ta­vat asu­mis­tu­kea saa­mat­to­mien asuinkustannuksia.

    Samoin ei ole rea­lis­tis­ta yrit­tää lii­kaa tasoit­taa asu­mis­tuel­la sijain­nin kus­tan­nuk­sia: Kon­tu­lan ja Kruu­nun­haan hin­to­jen ero lie­nee sitä luok­kaa, että ei sel­lai­sia asu­mis­tu­kia voi käy­tän­nös­sä mak­saa, mikä mah­dol­lis­tai­si vähä­va­rai­sel­le edes teo­rias­sa yhtä­läi­set mah­dol­li­suu­det asua kum­mas­sa­kin paikassa.

    Tätä tukee sekin “luon­non­la­ki”, että ihmi­set hakeu­tu­vat ajan kulues­sa jos­sain mää­rin eri alueil­le yhteis­kun­nal­li­sen menes­tyk­sen­sä perus­teel­la. Voi­ta­neen lähin­nä vai­kut­taa sii­hen, että min­kä­lai­sen hai­ta­rin sisäl­lä ihmi­siä pys­tyy sekoit­ta­maan, eli monen­ko tulo­de­sii­lin pääs­sä ole­vat ihmi­set voi­vat hel­pos­ti asua samas­sa kaupunginosassa.

    Muis­sa kau­pun­geis­sa näkee usein sel­lais­ta, että tie­tyt kort­te­lit saat­ta­vat olla hyvin­kin arvos­tet­tu­ja, mut­ta heti vie­res­sä on taas “duu­na­ri­kort­te­lei­ta”. Näki­sin­kin sen ole­van tär­ke­ää, että sekä varat­to­mat että varak­kaat tör­mää­vät toi­siin­sa kau­pun­gil­la sama­nar­voi­sel­la maa­pe­räl­lä; asun­to­jen sekoit­ta­mi­nen voi olla lii­an haas­teel­lis­ta. Tämä tosin vaa­tii, että raken­ne­taan kau­pun­kia eikä asui­na­luei­ta, jol­loin hyvän ja huo­non alu­een välis­sä ei ole kuin ehkä yksi katu eikä pari kokoo­ja­mo­ta­ria ja kilo­met­ri metsää.

    Itse­kin olen toden­nut, että paras oli­si, että kau­pun­ki raken­tai­si suo­ras­taan ylen­palt­ti­ses­ti vuo­kra-asun­to­ja ja vuo­krai­si nii­tä nor­maa­lis­ti kau­pun­ki­lai­sil­le noin oma­kus­tan­nus­hin­taan, mut­ta antai­si pie­ni­tu­loi­sil­le alen­nus­ta tulo­jen suh­tees­sa. Mikä­hän tuos­sa muka rie­poi­si sitä perustuslakivaliokuntaa?

  12. Kii­tos osu­vas­ta kir­joi­tuk­ses­ta. Nopea kom­ment­ti: opis­ke­li­jat eivät ole muka­na tar­kas­te­lus­sam­me juu­ri tuos­ta Osmon mai­nit­se­mas­ta syys­tä. Luen jutun vie­lä aja­tuk­sel­la läpi ja kom­men­toin lisää, jos tarpeen.

  13. Eril­lis­ten pie­ni­tu­lois­ten asuin­ta­lo­jen poli­tiik­ka on lopetettava

    Koko tämä yli­tu­loi­sil­le valu­va vuo­kra­tu­ki joh­tuu sii­tä, että asun­to­po­li­tii­kan kei­nok­si on otet­tu eril­li­set hal­vat pie­ni­tu­loi­sil­le tar­koi­te­tut asun­not. Jos pie­ni­tu­lois­ten asu­mis­ta tuet­tai­siin asu­mis­tuel­la, koko ongel­maa ei syn­tyi­si, ei tar­vit­si kes­kit­tää pie­ni­tu­loi­sia omiin ker­ros­ta­loi­hin­sa eikä tuki valui­si yli­tu­loi­sil­le. Siis­pä sei­nien tuke­mi­ses­ta ihmis­ten tukemiseen.

    Jos pie­ni­tu­lois­ten tuke­mi­nen hoi­det­tai­siin asu­mis­tuel­la, miten saat tuki­me­ka­nis­min toi­mi­maan niin, että pie­ni­tu­loi­sil­ta pois­tuu int­res­si asua ja kes­kit­tyä hal­vim­mil­le alueil­le? Tukia tus­kin mak­set­tai­siin niin, että kaik­ki pie­ni­tu­loi­set voi­si­vat asua valin­tan­sa mukaan Län­si­sa­ta­mas­sa tai Kai­vo­puis­tos­sa samal­la hin­nal­la kuin kaik­kein hal­vim­mil­la alueil­la. Ole­tet­tiin­ko tuos­sa asun­to­jen arpo­mi­nen ja osoit­ta­mi­nen (kau­pun­gin toi­mes­ta) kul­le­kin pie­ni­tu­loi­sel­le tms.? Ole­tin täs­sä, että tavoi­te oli vält­tää segre­gaa­tio­ta, eikä mah­dol­li­ses­ti lisä­tä sitä.

    Itses­tään sel­vyys on, ettei asun­to­mark­ki­noi­ta saa­da tasa­pai­noon, ellei asun­to­ja raken­ne­ta lisää ja todel­la paljon.

    Miten run­sas raken­ta­mi­nen muka tasa­pai­not­tai­si asuntomarkkinat?

  14. Hei!

    Aja­tus ara­va-asun­toi­hin perus­tu­van asun­to­po­li­tii­kan kor­vaa­mi­ses­ta lisää­mäl­lä asun­to­tu­kea (mitä eten­kin kokoo­muk­ses­ta aina välil­lä esi­te­tään) joh­tai­si yhteis­kun­nan todel­li­sen tuen ohjau­tu­mi­ses­ta varak­kail­le pal­jon nykyis­tä vah­vem­min. Nyky­ään yhteis­kun­ta tulee ara­va-asu­mis­ta lähin­nä kor­ko­tuen (jon­ka hyö­ty on alhai­nen kun korot ovat alhaal­la) kaut­ta ja hiu­kan alen­ne­tul­la tont­ti­vuo­kral­la. Jos ara­va-asuk­kaat sii­re­tään ylsi­tyi­sil­le mark­ki­noil­le, asun­no­no­mis­ta­jien tuo­tois­sa näkyy se asu­nis­tu­li suoraan. 

    En ole luke­nut vie­lä tut­ki­mus­ta yhteen­ve­toa pidem­mäl­le. Kes­kus­te­lun perus­teel­la sii­nä on vaka­va pul­ma juu­ri sii­nä että yhteis­kun­nan tuek­si ara­va-asuk­kail­le las­ke­taan kau­pun­gin vuo­kra­käm­pän vuo­kran ja ara­vuo­kran ero­tus vaik­ka eihän mark­kin­vuo­kra ole yhtei­seen kont­tiin tulos­sa vaan on sijoi­te­tun pää­oman tuot­toa asun­non omistajalle!!

    Tut­ki­muk­sen kiin­nos­ta­vin osuus liit­tyy asuk­kai­den tulo­ta­so­jen arvioin­tiin mut­ta olen­nai­nen puu­te ilmei­ses­ti (?) on sii­nä että tulo­ta­so­jen koh­dal­la ei arvioi­da tulo­ta­son pysy­vyyt­tä eikä nii­tä suh­teu­te­ta talouk­sien kokoi­hin. Jos näin ei ole teh­ty, kan­natt­tai­si jat­ko­tut­ki­mus­ta teh­dä juu­ri varak­kaam­piin desii­lei­hin kuu­lu­vien talouk­sien motii­ve­si­ta asua yhä ara­vuo­kra-asun­nois­sa. Veik­kaan että suu­rim­man osan koh­dal­la tulo­ta­so per per­heen­jä­sen ei ole vakiin­tu­nees­ti kor­kea. Joil­le­kin oma koti ja naa­pu­rus­to ovat ehkä syy­nä. Asun­to­po­liit­ti­ses­ti kiin­nos­ta­vaa tie­ten­kin oli­si ava­ta kuvaa sii­tä mitä ole­te­tun välis­tä­ve­don taka­na oikeas­ti tapahtuu.

    1. Aja­tus ara­va-asun­toi­hin perus­tu­van asun­to­po­li­tii­kan kor­vaa­mi­ses­ta lisää­mäl­lä asun­to­tu­kea (mitä eten­kin kokoo­muk­ses­ta aina välil­lä esi­te­tään) joh­tai­si yhteis­kun­nan todel­li­sen tuen ohjau­tu­mi­ses­ta varak­kail­le pal­jon nykyis­tä vah­vem­min. Nyky­ään yhteis­kun­ta tulee ara­va-asu­mis­ta lähin­nä kor­ko­tuen (jon­ka hyö­ty on alhai­nen kun korot ovat alhaal­la) kaut­ta ja hiu­kan alen­ne­tul­la tonttivuokralla. 

      Kyl­lä se, että saa asun­non hal­vem­mal­la kuin muut on tukea. Lisäk­si ara-asun­to­ja Jät­kä­saa­res­sa tuke­vat myös muut ara-asuk­kaat vuo­krien tasauk­sen kautta.

      Jos ara­va-asuk­kaat sii­re­tään ylsi­tyi­sil­le mark­ki­noil­le, asun­no­no­mis­ta­jien tuo­tois­sa näkyy se asu­nis­tu­li suoraan. 

      Tämä on han­ka­lam­pi argu­ment­ti. Noin ylei­ses­ti, jos ole­vas­ta asun­to­kan­nas­ta vara­taan osa tie­tyl­le jou­kol­le hal­vem­paan hin­taan, nos­taa kaik­kien mui­den asu­mis­ku­lu­ja, mikä on eri­tyi­sen ikä­vä asia niil­le pie­ni­tu­loi­sil­le, jot­ka jää­vät tämän jou­kon ulkopuolelle.
      Tuo­mas on täs­sä kui­tenkn aina­kin osit­tain oikeas­sa. Jos Ara-poli­tii­kas­ta luo­vut­tai­siin pikai­ses­ti, haas­kal­le tuli­si pal­jon sijoit­ta­jia, jot­ka VVO:n tavoin tah­koai­si­vat omai­suuk­sia Hel­sin­gin asun­to­pu­lal­la. Sik­si olen esit­tä­nyt, että HITAS- ja Ara-ton­tit yhdis­tet­täi­siin kau­pun­gin mark­ki­na­vuo­kraik­sik­si taloik­si, joi­hin pää­si­si kuka vain mut­ta jois­sa pie­ni­tu­loi­sia tuet­tai­siin alen­ne­tul­la vuo­kral­la. Tämä vaa­ti­si lain­muu­tok­sen, kos­ka tuos­ta vuo­kra­tues­ta tuli­si hel­pos­ti vero­tet­ta­vaa tuloa, mitä hal­vat ara-asun­not eivät ole. Täl­löin ei tuli­si talo­koh­tais­ta segre­gaa­tio­ta, rik­kaat eivät pää­si­si syö­mään köy­hien rii­si­ku­pis­ta eikä töi­hin pää­se­viä jou­dut­tai­si hää­tää­mään, kuten VM esit­tää. Kau­pun­gil­le ytu­li­si täs­tä pal­jon tulo­ja nykyi­seen ver­rat­tu­na, jol­la se voi­si rahoit­taa nopeam­paa kau­pun­gin kas­vua ja asun­to­tar­jon­nan lisäämistä. 

      Tut­ki­muk­sen kiin­nos­ta­vin osuus liit­tyy asuk­kai­den tulo­ta­so­jen arvioin­tiin mut­ta olen­nai­nen puu­te ilmei­ses­ti (?) on sii­nä että tulo­ta­so­jen koh­dal­la ei arvioi­da tulo­ta­son pysy­vyyt­tä eikä nii­tä suh­teu­te­ta talouk­sien kokoihin. 

      Tulot on suh­teu­tet­tu ruo­ka­kun­nan kokoon. 

      kan­natt­tai­si jat­ko­tut­ki­mus­ta teh­dä juu­ri varak­kaam­piin desii­lei­hin kuu­lu­vien talouk­sien motii­veis­ta asua yhä aravuokra-asunnoissa.

      Motii­via näyt­tää ole­van, kun asun­to on arvos­te­lul­la alu­eel­la ja motii­via ei näy­tä ole­van, kun asun­to on vähem­män arvos­te­lul­la alu­eel­la. Juu­ri tämän ilmiön takia segra­gaa­tio ara-kan­nan sisäl­lä on suur­ta: rik­kaat yli­tu­loi­set asu­vat arvos­te­luil­la alueil­la ja pie­ni­tu­loi­set pak­kau­tu­vat köy­hien kau­pun­gi­no­siin voi­mak­kaam­min kuin vapaa­ra­hoit­tei­ses­sa kannassa.

  15. Voi­si­ko segre­gaa­tio­ta estää edul­li­sem­min jul­kis­ten pal­ve­lu­jen laa­dul­la kuin asu­mis­ta tukemalla? 

    Esim. Yhdys­val­lois­sa asun­to­jen hin­to­jen nousuun vai­kut­ti pal­jol­ti per­hei­den halu saa­da lap­sen­sa par­hai­siin kou­lui­hin. Iso asun­to­lai­na oli lap­sen kou­lu­tus­ta varten. 

    Jos mata­lim­man tulo­ta­son lähiöis­sä oli­si esim. 10 oppi­las­ta vähem­män per opet­ta­ja, miten tämä vai­kut­tai­si segre­gaa­tioon ja oli­si­ko se hal­vem­paa kokonaisuutena?

  16. Iso kysy­mys on, mik­si segre­gaa­tio­ta pitäi­si estää? Minus­ta ennen kuin edes miet­tii kei­no­ja, pitää olla sel­vä syy kei­no­jen käyt­töön. Syy ei ole muu­ta­ma vasem­mis­to­lai­nen tut­ki­ja, jot­ka eivät ymmär­rä yhdys­kun­ta­ra­ken­tees­ta yhtään mitään. Toi­mi­va kau­pun­kiym­pä­ris­tö vaa­tii riit­tä­vää segregaatiota.

    Hel­sin­gin tavoi­te teh­dä kai­kis­ta alueis­ta har­maa­ta mös­söä, joka ei kel­paa kenel­lek­kään, ei ole hyväk­syt­tä­vä. Alueil­la pitää olla sel­keä luon­ne. Kipeim­min Hel­sin­ki tar­vit­see juu­ri nyt uut­ta työ­väen­kau­pun­gin­osaa: tii­vis­tä ruu­tua, 6 ker­ros­ta, umpi­pi­hat, 10 — 25 neliön asun­to­ja, 10 000 — 20 000 asun­toa, spå­ra­mat­kan pääs­sä keskustasta.

    Mitä itse Ara­vaan tulee, niin se on yhtä höl­mö viri­tys kuin kaik­ki muut­kin yhteis­kun­nan sekoi­lut asun­to­mark­ki­noil­la. Ymmär­rän työ­suh­dea­sun­not kil­pai­lu­te­ki­jä­nä, kos­ka val­tio tai kun­ta ei kyke­ne usein­kaan kil­pai­le­maan pal­koil­la. Kaik­ki muu on vain kus­tan­nuk­sia nos­ta­vaa, jon­ka me lopul­ta mak­sam­me asun­to­jen hin­nois­sa ja vuokrissa.

    Eli mitä nopeam­min ara­vat ja hitak­set kuo­pa­taan, sitä nopeam­min asu­mis­kus­tan­nuk­set saa­daan kuriin.

  17. Olem­me tör­män­neet Suo­mes­sa ja laa­jem­min­kin ongel­maan, jos­sa sys­tee­mi ei pär­jää miten­kään ihmis­ten omal­le pää­tök­sen­teol­le. Eri­tyi­ses­ti tämä joh­tuu sii­tä, että pää­tök­sen­te­ko ja sen rajat eivät tot­te­le todel­li­suut­ta. Kan­sal­lis­val­tioi­den mah­dol­li­suu­det päät­tää asiois­ta rajat­to­mas­sa maa­il­mas­sa ovat rajal­li­set!. Val­lan ja vas­tuun koh­taa­mat­to­muus on perussyy. 

    Toi­sen ker­ta­luo­kan vir­he, jota vas­tuut­to­man val­lan­käy­tön koh­taa­mi­son­gel­ma vah­vis­taa, on tuen vai­kut­ta­vuus. Osmo, sanoit jo, että Sei­niä ei kan­na­ta tukea (on vain reu­naeh­to), kan­nat­taa­ko edes ihmi­siä sinäl­lään (on staat­ti­nen asia). Pitäi­si var­maan kan­nus­taa ihmi­sien aja­tuk­sia ja teko­ja (dynaa­mi­sia muu­tok­sia). Mitään tukea ei sai­si muu­ten kuin oman aktii­vi­sen yrit­tä­mi­sen tuek­si. (Tie­ten­kin on aina pie­ni jouk­ko joka ei näin voi toi­mia, mut­ta se on eri juttu.)

    Jär­jen­käyt­tö alkaa kun rahat vähe­nee. Peri­aat­tees­sa mitä vähe­mään rahaa kier­tää sys­tee­min kaut­ta sen parem­pi. Jot­ta sys­tee­mil­le oli­si oikeu­tus, Sys­tee­min pitää pys­tyä saa­maan rahal­la enem­män aikaan kuin samal­la rahal­la saa­tai­siin ilman Sys­tee­miä. Miten var­mis­te­taan, että Sys­tee­mi on net­to­te­ho­kas? Asu­mis­tuet, kor­ko­tuet yms. yms. valu­vat vain hin­toi­hin ja net­to­vai­ku­tus on nega­tii­vi­nen. Onko tämä joten­kin yllät­tä­vää ? Miksi ?

    Segre­gaa­tio on vaka­va ongel­ma, mut­ta oli­si­ko se eri­lai­nen, jos aluei­den välil­lä ihmi­set muut­tai­si­vat molem­piin suun­tiin ja yksi­löl­lis­ten tilan­tei­den muut­tues­sa suun­ta vois vaih­tua. Oli­si­ko hen­ki­löi­dent­ti­nen ongel­ma oleel­li­sem­pi rat­kais­ta kuin tilastollinen ?

  18. Kela mak­soi asu­mis­tu­kia yhteen­sä 1523 mil­joo­naa euroa vuon­na 2014. Mik­si? Sum­ma kas­voi edel­lis­vuo­des­ta (2013) perä­ti 8 %. Mik­si? Mikä mah­taa olla vuo­den 2015 tilanne? 

    Eikö juu­ri ns. sosi­aa­li­sen asun­to­tuo­tan­non (tai asu­mi­sen) tuke­mi­nen ns. “hyvil­lä alueil­la” kas­va­ta tuo­ta sum­maa eniten?
    Pal­jon­ko voi­tai­siin sääs­tää, jos asu­mi­sen tukien käyt­töä jär­ki­pe­räis­tet­täi­siin edes hieman?

    Haluttuihin/halutuimpiin kau­pun­gi­no­siin muut­ta­maan haluk­kaat lie­ne­vät eni­ten val­mii­ta mak­sa­maan asu­mi­ses­taan ihan itse. Mik­si ihmees­sä niis­sä asu­mis­ta pitäi­si tukea, jos tuen mak­sa­jan kan­nal­ta edul­li­sem­pia­kin vaih­toeh­to­ja on löydettävissä?

    1. Vuo­kra­ta­sol­la on kovin vähän vai­ku­tus­ta Kelan mak­sa­miin asu­mis­tu­kiin, kos­ka kor­kein hyväk­syt­ty vuo­kra alit­taa kaik­ki aja­tel­ta­vis­sa ole­vat mark­ki­na­vuo­krat. Hel­sin­gis­sä asu­vil­la tuki riip­puu käy­tän­nös­sä vain tulois­ta, ei lain­kaan vuo­kras­ta. Kun vuo­kral­la asu­vien osuus kas­vaa, kas­vaa myös asu­mis­tu­kea saa­vien mää­rä, kos­ka asu­mis­me­not ovat omis­tusa­sun­nois­sa niin pie­net, ettei niil­lä yleen­sä saa asu­mis­tu­kea tai sitä saa aika vähän. (Lai­nan lyhen­nyt ei ole meno)

  19. Tut­ki­muk­sen kiin­nos­ta­vin osuus liit­tyy asuk­kai­den tulo­ta­so­jen arvioin­tiin mut­ta olen­nai­nen puu­te ilmei­ses­ti (?) on sii­nä että tulo­ta­so­jen koh­dal­la ei arvioi­da tulo­ta­son pysy­vyyt­tä eikä nii­tä suh­teu­te­ta talouk­sien kokoihin. 

    Tulo­ta­so on kulu­tusyk­si­köit­täin, joten vas­tan­nee var­sin hyvin todellisuutta.

  20. Kal­le:
    Iso kysy­mys on, mik­si segre­gaa­tio­ta pitäi­si estää? Minus­ta ennen kuin edes miet­tii kei­no­ja, pitää olla sel­vä syy kei­no­jen käyt­töön. Syy ei ole muu­ta­ma vasem­mis­to­lai­nen tut­ki­ja, jot­ka eivät ymmär­rä yhdys­kun­ta­ra­ken­tees­ta yhtään mitään. Toi­mi­va kau­pun­kiym­pä­ris­tö vaa­tii riit­tä­vää segregaatiota.

    Hel­sin­gin tavoi­te teh­dä kai­kis­ta alueis­ta har­maa­ta mös­söä, joka ei kel­paa kenel­lek­kään, ei ole hyväk­syt­tä­vä. Alueil­la pitää olla sel­keä luon­ne. Kipeim­min Hel­sin­ki tar­vit­see juu­ri nyt uut­ta työ­väen­kau­pun­gin­osaa: tii­vis­tä ruu­tua, 6 ker­ros­ta, umpi­pi­hat, 10 – 25 neliön asun­to­ja, 10 000 – 20 000 asun­toa, spå­ra­mat­kan pääs­sä keskustasta. 

    Vaik­ka Alek­sis Kiven kadun ja Teol­li­suus­ka­dun välis­sä ole­val­le, enti­sel­le VR:n käy­tös­sä olleel­le ton­til­le, sekä Her­man­niin ja Kala­sa­ta­maan onkin jo vähän jotain uut­ta raken­net­tu, on ehdot­ta­ma­si raken­ta­mis­pe­ri­aat­teen toteu­tus Pit­kän­sil­lan poh­jois­puo­len työ­läis­kort­te­lei­den reu­na-alueil­la, rau­ta­tien ja Van­han­kau­pun­gin­lah­den välis­sä, ilmei­ses­ti jää­nyt var­sin pahas­ti kesken. 

    Koko ison “Kivi­mäen” alu­een tii­vis­tä­mät­tä jät­tä­mi­nen (siel­lä Alp­pi­lan ja Kal­lion kupees­sa) saat­toi ehkä joh­tua jopa sii­tä, että, aina­kin näin lepäi­len, jos­kus vuo­den 1975 kiep­peil­lä pai­kal­li­set asuk­kaat sai­vat vas­tus­ta­mat­to­man “Mil­lan” elin­pii­rin­sä mata­lia puu­ta­lo­ja päät­tä­väi­ses­ti puo­lus­ta­vak­si val­tuus­toeh­dok­kaak­seen. Eihän sitä nyt edes kukaan nor­maa­li mies, joi­ta tuo­hon aikaan seu­dul­la sen­tään vie­lä asui, oli­si luul­lak­se­ni aina­kaan “Mil­lal­le” tuo­hon aikaan kyen­nyt sano­maan “EI”.

    Oli­ko tuo sit­ten kau­pun­gil­le hyväksi?

  21. dio­di: Jos mata­lim­man tulo­ta­son lähiöis­sä oli­si esim. 10 oppi­las­ta vähem­män per opet­ta­ja, miten tämä vai­kut­tai­si segre­gaa­tioon ja oli­si­ko se hal­vem­paa kokonaisuutena? 

    Ei se rii­tä. Yksi, joka ei saa ope­tuk­ses­ta mitään irti, riit­tää pilaa­maan koko muun luo­kan mah­dol­li­suu­det oppia. Tämä yksi voi tie­tys­ti olla kiel­tä ymmär­tä­mä­tön tai kou­lu­kult­tuu­riin tot­tu­ma­ton maa­han­muut­ta­ja. Mut­ta toi­saal­ta ei tuon yhden tar­vit­se olla maa­han­muut­ta­ja ollen­kaan, ihan suo­ma­lai­nen eri­ty­sop­pi­las­kin kel­paa val­lan hyvin.

    Perus­kou­lus­sa on teh­ty suu­ri vir­he, kun on halut­tu hie­nos­ti sanoen integroi­da eri­tyis­tar­pei­ta omaa­vat oppi­laat taval­li­siin luok­kiin. Se nyt vaan ei toimi.

  22. Kal­le:
    Iso kysy­mys on, mik­si segre­gaa­tio­ta pitäi­si estää? 

    No aina­kin niin pit­käl­le mene­vä­nä pitäi­si estää, että alu­eel­li­set ala­kult­tuu­rit erot­tu­vat niin voi­mak­kaas­ti val­ta­kult­tuu­ris­ta, että val­ta­kult­tuu­ria edus­ta­vat polii­sit eivät enää pää­sään­töi­ses­ti saa todis­ta­jia ko. alu­eel­la tapah­tu­viin rikok­siin. Ja segre­gaa­tion syve­ne­mi­sel­le oli­si kyl­lä mie­les­tä­ni olla aika­lail­la mar­gi­naa­lia tuo­hon tilan­tee­seen näh­den. Maa­il­mal­la kom­ment­ti­ni ekas­sa lausees­sa kuvat­tu­ja aluei­ta kuu­lem­ma on — Suo­meen nii­tä ei kaivata.

  23. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Vuo­kra­ta­sol­la on kovin vähän vai­ku­tus­ta Kelan mak­sa­miin asumistukiin… 

    Ehkä noin, mut­ta toi­sin päin tie­de­tään, että kaik­ki tuet mene­vät suo­raan hin­toi­hin. Asu­mis­tu­ki on idioot­ti­mai­sim­pia kek­sin­tö­jä sosi­aa­li­tur­vam­me kon­kurs­sis­sa. Ja tar­koi­tan sekä omis­tus- että vuo­kra-asu­mi­sen tukea.

  24. Muu­ta­ma kom­ment­ti edellisiin:

    >Osmo Soi­nin­vaa­ra: Kyl­lä se, että saa asun­non hal­vem­mal­la kuin muut on tukea. Lisäk­si ara-asun­to­ja Jät­kä­saa­res­sa tuke­vat myös muut ara-asuk­kaat vuo­krien tasauk­sen kautta.

    Tuo­mas: täs­sä voi­daan tie­ten­kin filo­so­foi­da käsit­teen “tuki” sisäl­lös­tä mut­ta minus­ta yhteis­kun­nan tuek­si ei voi las­kea sitä ero­tus­ta joka on mark­ki­na­vuo­krai­sen ja ara­va­vuo­krai­sen asun­non vuo­kran ero­tus kos­ka yhteis­kun­ta ei tätä ero­tus­ta mak­sa. Jos tämä kui­ten­kin tul­ki­taan tuek­si on outoa aja­tel­la että muut ara­va­vuo­kra­lai­set tuke­vat jät­kä­saa­re­lai­sia (tai mui­ta pää­oma­kus­tan­nuk­sil­taan kal­lii­den koh­tei­den asuk­kai­ta), kos­ka he saa­vat edel­lä las­ke­tul­la taval­la sit­ten pal­jon enem­män tukea kuin mak­sa­vat sitä edelleen. 

    Ode:

    Noin ylei­ses­ti, jos ole­vas­ta asun­to­kan­nas­ta vara­taan osa tie­tyl­le jou­kol­le hal­vem­paan hin­taan, nos­taa kaik­kien mui­den asu­mis­ku­lu­ja, mikä on eri­tyi­sen ikä­vä asia niil­le pie­ni­tu­loi­sil­le, jot­ka jää­vät tämän jou­kon ulkopuolelle.
    Tuo­mas on täs­sä kui­tenkn aina­kin osit­tain oikeas­sa. Jos Ara-poli­tii­kas­ta luo­vut­tai­siin pikai­ses­ti, haas­kal­le tuli­si pal­jon sijoit­ta­jia, jot­ka VVO:n tavoin tah­koai­si­vat omai­suuk­sia Hel­sin­gin asun­to­pu­lal­la. Sik­si olen esit­tä­nyt, että HITAS- ja Ara-ton­tit yhdis­tet­täi­siin kau­pun­gin mark­ki­na­vuo­kraik­sik­si taloik­si, joi­hin pää­si­si kuka vain mut­ta jois­sa pie­ni­tu­loi­sia tuet­tai­siin alen­ne­tul­la vuo­kral­la. Tämä vaa­ti­si lain­muu­tok­sen, kos­ka tuos­ta vuo­kra­tues­ta tuli­si hel­pos­ti vero­tet­ta­vaa tuloa, mitä hal­vat ara-asun­not eivät ole. Täl­löin ei tuli­si talo­koh­tais­ta segre­gaa­tio­ta, rik­kaat eivät pää­si­si syö­mään köy­hien rii­si­ku­pis­ta eikä töi­hin pää­se­viä jou­dut­tai­si hää­tää­mään, kuten VM esit­tää. Kau­pun­gil­le ytu­li­si täs­tä pal­jon tulo­ja nykyi­seen ver­rat­tu­na, jol­la se voi­si rahoit­taa nopeam­paa kau­pun­gin kas­vua ja asun­to­tar­jon­nan lisäämistä.

    Tuo­mas: tämä voi­si toi­mia jos meil­lä oli­si saa­ta­vil­la täl­lai­sia tont­te­ja niin suu­ri mää­rä että se kat­tai­si nykyi­set hei­kon­pi tuloi­set ara­vuo­kra­lai­set plus sit­ten ne mark­ki­na­vuo­kraan kykenevät.

    Ode:
    Tulot on suh­teu­tet­tu ruo­ka­kun­nan kokoon.
    Motii­via näyt­tää ole­van, kun asun­to on arvos­te­lul­la alu­eel­la ja motii­via ei näy­tä ole­van, kun asun­to on vähem­män arvos­te­lul­la alu­eel­la. Juu­ri tämän ilmiön takia segra­gaa­tio ara-kan­nan sisäl­lä on suur­ta: rik­kaat yli­tu­loi­set asu­vat arvos­te­luil­la alueil­la ja pie­ni­tu­loi­set pak­kau­tu­vat köy­hien kau­pun­gi­no­siin voi­mak­kaam­min kuin vapaa­ra­hoit­tei­ses­sa kannassa.

    Tuo­mas: joo, ymmär­sin että on taloon­sien koot huo­mioi­tu mut­ta täs­sä on siis huo­mioi­tu senä vero­tet­ta­va tulo että per­he edel­li­sen vuo­den tie­to­jen perus­teel­la. Jos muuut­tu­vien tulo­ken ja talouk­sien todel­li­suut­ta halu­taan sel­vit­tää tar­kem­min kan­nat­tai­si teh­dä se jat­ko­tut­ki­mus mis­sä sel­viäi­si kuin­ka pal­jon on todel­lis­ta asu­mi­se­dun hyö­dyn­tä­mis­tä ja kuin­ka pal­jon kyse on per­heen­jä­sen­koh­tai­strn tulo­jen pysy­vy­des­tä tai vaik­ka sii­tä että pank­ki ei anna lai­naa. Sinän­sä uskon kyl­lä että arvos­te­tuil­la aluel­la asu­mi­seen liit­tyy läh­tö­kit­kaa kuvaa­mal­la­si taval­la. Haluai­sin tie­tää kui­ten­kin kuin­ka laa­jaa se on ennen kuin masi­noi­daan koko ara­kan­taan liit­ty­viä iso­ka muutoksia. 

    Tulo­ra­jo­jen sel­vit­tä­mi­nen vii­den vuo­den välein on kau­pun­gil­le työ­läs­tä ja kal­lis­ta. Jos sii­hen kui­ten­kin lain­sää­tä­jän vaa­ti­muk­ses­ta men­nään, oli­si mah­dol­lis­ta spe­lu­loi­da sil­lä että talou­den tulo­jen nous­tes­sa, vuo­kra­kin nousee. Näin til­päi­sen tulo­jen nousun takia ei kämp­pä meni­si alta mikä on omi­aan kan­nus­ta­maan töis­tä kiel­täy­ty­mi­seen. Kau­pun­gin kan­nat­tai­si myös luo­da sosi­aa­li­sen pank­ki­ta­kauk­sen kon­sep­ti, jot­ta vuo­kral­la asu­vien oli­si hel­pom­pi tulo­jen nous­tessq saa­da pan­kis­ta lai­naa. Tämä­hän ei usein­kaan onnis­tu jos ei ole omai­suut­ta tai takaa­jia. Tar­pei­siin­sa näh­den isois­sa asun­nois­sa asu­mis­tuen tur­vin asu­via ikään­ty­nei­tä kan­nat­tai­si hou­ku­tel­la kan­nus­tein muut­ta­maaan pie­nem­piin asun­toi­hin tai mie­luum­min tue­tun asu­mi­sen tehok­kaam­min mah­dol­lis­ta­viin yhtei­sö- tai asun­to­la­tyyp­pi­siin asuntoihin. 

  25. Sak­ke:

    Oli­ko tuo sit­ten kau­pun­gil­le hyväksi? 

    Oli, … ehdottomasti!

    Vaik­ken ole tuol­la alu­eel­la kos­kaan asu­nut­kaan, on sel­vää että Puu-Val­li­lan ja Puu-Käpy­län kort­te­lit, jois­ta ensim­mäi­nen oli tapah­tu­ma­paik­ka­na Ris­to Jar­van elo­ku­vas­sa, juu­ri sii­nä mis­sä “Mil­la­kin”, eli “Mies joka ei osan­nut sanoa ei”, ovat ihan kivaa kau­pun­ki­mil­jöö­tä, ne ovat omal­la taval­laan upei­ta, var­sin­kin kesäisin. 

    Kivan mil­jöön pur­ka­mi­nen tii­viin ruu­tu­kaa­van, tai muun­kaan beto­nis­lum­min tai vaik­ka sit­ten hulp­pean teräs-/la­si­hel­ve­tin tiel­tä ei ole mie­les­tä­ni kui­ten­kaan oikein, asui siel­lä sit­ten kau­nis “Mil­la” tai vaik­ka vain vähän lii­kaa vii­naan mene­vä “maa­la­ri Ren­lund” puo­li­soi­neen. Kau­pun­ki­lai­sia kaikki!

    Ongel­ma on ris­ti­rii­ta, joka syn­tyy vää­jää­mät­tä mis­sä hyvän­sä, jos pai­kal­le, alu­een kes­kel­le tai sen reu­nal­le, yri­te­tään tun­kea lii­kaa väkeä. Eikö asu­mi­sym­pä­ris­tö­jen tuli­si olla asuk­kail­leen täyn­nä sel­lai­sia viih­tyi­siä paik­ko­ja, jois­sa kau­pun­gin asuk­kai­den ei tar­vit­se tun­tea itse­ään muu­ra­hai­sik­si, joi­ta kau­pun­ki yrit­tää vain saap­pait­ten­sa alle väki­sin litis­tää, rai­va­tes­saan tilaa uusil­le uhreille?

    PS. Yleis­kaa­vaeh­do­tus­ta ehtii vie­lä kommentoimaan …

  26. Jos ihmi­nen ei ideo­lo­gi­sis­ta syis­tä halu­aa ostaa omis­tusa­sun­toa, kos­ka omai­suus on saa­ta­nas­ta, tulee mui­den kan­sa­lais­ten antaa hänel­le vuo­kra-asun­to alen­nuk­sel­la. Puo­lu­een jäse­nil­lä­hän on aina ollut käy­tös­sään ilmai­set asun­not ja loma-paikat.

  27. Hel­pom­pi tie…byrokraattisen kik­kai­lun ja kor­rup­tion(?) sijaan…

    Hal­poa asu­mis­ta kai­kil­le haluk­kail­le- varak­kaat ja haluk­kaat saa raken­taa min­kä­moi­sia mil­joo­na­lin­no­ja haluavat…

    Veroil­la kus­tan­net­ta­via asu­mis­tu­kia (N mil­jar­dia vuo­des­sa) voi­tai­siin oleel­li­ses­ti vähen­tää kun asu­mi­seen pys­tyi 100–300€/kk.
    Ja hal­pa asu­mi­nen mah­dol­lis­taa pie­nem­mät nimel­lis­pal­kat vaik­ka reaa­lian­siot kasvaa?
    Pie­nem­pien työ­kus­tan­nus­ten takia työl­li­syys ja vero­tu­lot läh­tee kasvuun..

    Asun­to­jen hin­ta­kuplan pitää puh­je­ta, mie­luum­min ennen kuin myöhemmin…

    Luon­non­lain voi­mal­la pitää myös asu­mi­sen kus­tan­nus­ten olla jär­ki­suh­tees­sa suo­ma­lai­sen tuloihin.

    Tuos­sa lähel­lä itäi­ses­sä EUs­sa kes­ki­palk­ka onn 300–800€/kk

    Suo­ma­lai­sen työn arvo glo­baa­leil­la työ­mark­ki­noil­la, mitä se on?
    Meil­lä kes­ki­palk­ka on nyt n 3–4 ton­nia, siis työ­nan­ta­ja­kus­tan­nuk­set n 4–6 ton­nia kuussa.
    Eli meil­lä mak­se­taan noin 5–10 ker­tais­ta lik­saa samoil­la mark­ki­noil­la ole­viin ver­rat­tu­na? Ihmek­kös jos työ­nan­ta­jat kar­kaa muualle.

    Vii­me 7 vuot­ta jul­ki­nen hal­lin­to on otta­nut vel­kaa 10 mrd/v mak­saak­seen jul­ki­sen puo­len kovia palk­ko­ja ja pal­kan­ko­ro­tuk­sia- n +30% vuo­des­sa (?)- samal­la kun yksityis/avoimella sek­to­ril­la palk­ka­sum­ma on las­ke­nut ‑30% ?

    Mie­les­tä­ni vas­tuu­na­lais­ten päät­tä­jien pitää riva­kas­ti päät­tää toi­mis­ta, joil­la raken­ne­taan ne Raken­nus­lii­ton 600 000 edul­lis­ta vuo­kra-asun­toa kasvukeskuksiin.

    Teol­li­nen moduu­li­ta­lo­jen sar­ja­val­mis­tus mah­dol­lis­taa kyl­lä yksik­kö­kus­tan­nus­ten oleel­li­sen tiput­ta­mi­sen, kts esim http://www.lapwall.fi- 50 m² kak­sio pit­käl­le val­mii­na n 20 k€, vuo­kra­ton­til­la poh­ji­neen ja sisä­ka­lui­neen alle 40–50 k€? Not bad?

    Ja kun­tay­ro­kraat­tien pitää nopeas­ti kaa­voit­taa edul­li­sia tont­te­ja hyvien (uusien­kin) lii­ken­neyh­teyk­sien ääreen.
    Tuo hin­ta-arvio­ni perus­tui myös Raken­nus­teol­li­suus-leh­des­sä n10 v sit­ten ollee­seen jut­tuun, jos­sa Moel­ven­Bygg­mo­dul raken­si Jää­me­ren ran­nal­le käy­piä yksiöi­tä öljy­kent­tä­työn­te­ki­jöil­le sil­loin n 15 000 / 24 m² yksiö.
    Kurkkaa:
    http://www.moelven.com/se/Produkter-och-tjanster/Byggmoduler/

    Googlaa englan­nik­si, niin saat tuha­sia sivu­ja esimerkkimoduuleista:
    Modu­lar houses

    Meil­lä­kin löy­tyy näi­tä osaa­via ja inno­va­tii­vi­sia puu‑, metalli‑, merikontti‑, yms moduu­li­ra­ken­ta­jia- kuten tuo Lapwall Pohjanmaalla.
    Mm kesäl­lä Poris­sa oli esil­lä Nuo­ri­so­sää­tiön meri­kont­tiin teke­mä pik­ku-yksiö, jota ne tar­jo­si pien­sar­ja­tuo­tan­to­na n. 25 tonnia.Isompi 40 jalan kont­ti pit­kis­sä sar­jois­sa voi olla tuo 20 tonnia/yksiö moduuli.
    Ongel­ma oli tont­tien puu­te kuulemma.…taas tök­kii tuo byrokratia?

    Kul­jen päi­vit­täin erään raken­nus­työ­maan ohi, jon­ne ilmaan­tui paris­sa päi­väs­sä 50kpl jämä­kän näköi­siä työ­maa­pa­rak­ke­ja, jois­ta pik­kui­sen tuu­naa­mal­la saa ihan kivo­ja peruskämppiä.
    Eivät­kä var­maan mak­sa 50 ton­nia/kpl- sähkötöineen.

  28. Kal­le:

    Hel­sin­gin tavoi­te teh­dä kai­kis­ta alueis­ta har­maa­ta mös­söä, joka ei kel­paa kenel­lek­kään, ei ole hyväk­syt­tä­vä. Alueil­la pitää olla sel­keä luon­ne. Kipeim­min Hel­sin­ki tar­vit­see juu­ri nyt uut­ta työ­väen­kau­pun­gin­osaa: tii­vis­tä ruu­tua, 6 ker­ros­ta, umpi­pi­hat, 10 – 25 neliön asun­to­ja, 10 000 – 20 000 asun­toa, spå­ra­mat­kan pääs­sä keskustasta.

    Kun Hel­sin­ki nyt on asu­mis­ta­sol­taan “hyvää itäeu­roop­pa­lais­ta tasoa, niin näi­den kal­le­jen kor­kea vei­su on saa­da Hel­sin­kiin “huo­noa itäeu­roop­pa­lais­ta tasoa” lisää. En oikein jak­sa ymmär­tää näi­tä kani­kop­pien fanit­ta­jia. Sivis­tys­mais­sa vähim­mäis­ta­so per hen­ki­lö on lähem­pä­nä 50 neliö­tä kuin Suo­men ara­van mini­mi eli mak­si­mi 35 neliö­tä. Kal­le­jen 10 neliön yksiös­tä kun 6 neliö­tä anne­taan esteet­tö­myy­del­le, niin aika vek­ku­li saa olla jos viih­tyy kylp­pä­rin eteisessä.

  29. Asu­mis­tu­ki on huo­no tapa tukea asu­mis­ta. Se nos­taa kei­no­te­koi­ses­ti vuo­kria ja tekee asu­mi­ses­ta yli­hin­tais­ta kai­kil­le. Vuo­kra­ta­son nos­ta­mi­nen kei­no­te­koi­ses­ti nos­taa myös asun­to­jen hin­to­ja kei­no­te­koi­ses­ti. Mark­ki­na ei toi­mi­kaan mark­ki­na­ta­lou­den lakien mukaan.

    Köy­hien asu­mis­ta pitää tukea raken­ta­mal­la köy­hil­le hal­po­ja vuo­kra-asun­to­ja. Ongel­ma­na on nyt se, että nii­tä talo­ja pitää var­ta vas­ten raken­taa hyvil­le ja halu­tuil­le alueil­le ja nii­den varus­te­lu­ta­son on olta­va heti huip­pu­ta­soa. Sosi­aa­lis­ta asun­to­tuo­tan­toa, nääs, ja yhteiskuntapolitiikkaa. 

    Ei ennen ollut niin, vaan talot raken­net­tiin kau­kai­siin lähiöi­hin (kuvi­tel­kaa miten juma­lan selän taka­na joku Kon­tu­la oli 1960-luvul­la) ja ne oli­vat ihan perus­laa­tik­ko­ja ilman lasi­tet­tu­ja par­vek­kei­ta ja infra­pu­na­sau­no­ja. Jos talo sijait­see ns. huo­nol­la alu­eel­la tai on juu­ri sen näköi­nen, että sen yllä­pi­to hoi­de­taan mini­mi­vuo­kril­la, ei kukaan hyvä­tu­loi­nen halua sii­nä asua. On ihan sama men­nään­kö Vesa­laan tai Tapa­nin­vai­nioon tai Palo­hei­nään (560:n ikku­nas­ta voi teh­dä nämä havain­not), kau­pun­gin vuo­kra­ta­lot kyl­lä erot­tu­vat maisemasta.

    Joku nyt äläh­tää, että her­ra­nen aika ei se niin voi men­nä. Tuol­lai­nen lei­maa ihmis­tä! Sii­hen vas­taan, että ei talo mies­tä pahen­na, jos ei mies taloa. Pie­ni­tu­loi­nen ihmi­nen asuu tyy­ty­väi­se­nä sii­nä kau­pun­gin vuo­kra-asun­nos­saan eikä todel­la­kaan mie­ti tekee­kö se hänes­tä mui­den sil­mis­sä sitä tai tätä. Ja sit­ten taas se hyvä­tu­loi­nen, jon­ka hyvä­tu­loi­set kave­rit ovat näi­tä ihmi­siä lei­maa­via ker­ma­per­sei­tä, muut­taa sosi­aa­li­sen stig­man takia oma­ko­ti­ta­loon heti kun kyn­nel­le kyke­nee. Ja niin­hän sen juu­ri pitää mennäkin!

    Yli­tu­loi­sia ei pidä suo­raan ken­kiä ulos, mut­ta veto­voi­ma­te­ki­jöi­tä on kar­sit­ta­va. Siis ei enää yhtään “köy­hil­le” raken­net­tua kat­to­huo­neis­toa meren äärel­lä Kala­sa­ta­man tai Ara­bian­ran­nan tyy­liin, kii­tos. Sen sijaan Sipoon pel­loil­ta löy­tyy tilaa mihin raken­taa hal­vim­mal­la mah­dol­li­sel­la tek­nii­kal­la tornitaloja.

  30. dio­di:

    Jos mata­lim­man tulo­ta­son lähiöis­sä oli­si esim. 10 oppi­las­ta vähem­män per opet­ta­ja, miten tämä vai­kut­tai­si segre­gaa­tioon ja oli­si­ko se hal­vem­paa kokonaisuutena?

    Pal­jon parem­pi oli­si teh­dä kou­lu­va­lin­nois­ta niin meri­to­kraat­ti­sia kuin mah­dol­lis­ta. Jos lap­si on fik­su, niin hän meni­si fik­suil­le tar­koi­tet­tuun pai­kal­li­seen kou­luun. Tai aina­kin pitäi­si sal­lia yksi­tyi­set koulut.

    Oppi­mis­ky­kyyn suh­teu­tet­tu ope­tus myös lisäi­si opi­tun mää­rää jokai­ses­sa kou­lus­sa. Minul­le on ilmeis­tä, että tämä on pal­jon suu­rem­pi vai­ku­tus kuin jokin hyvis­tä oppi­lais­ta läh­te­vä tsemp­pi­sä­tei­ly, joka hypo­teet­ti­ses­ti paran­tai­si mui­den tulok­sia. Pikem­min­kin, kun huo­not oppi­laat huo­maa­vat ole­van­sa kyke­ne­mät­tö­miä työs­ken­te­le­mään samal­la tasol­la, he alka­vat kek­siä syi­tä, mik­si kou­lu­me­nes­tys ei ole­kaan tär­ke­ää ja kes­kit­tyä jon­kin muun tai­don hio­mi­seen, esim. nok­ka­pok­kaan opet­ta­jan kans­sa. Ver­tais­ten jou­kos­sa kil­pai­lu oli­si mie­le­käs­tä, mikä taas lisäi­si kilpaluhenkeä.

    Lap­sen saa­mi­nen hyvään kou­luun on aivan lii­an iso asun­non­va­lin­taa ohjaa­va teki­jä. Tämä aiheut­taa taas yhden­lais­ta tehot­to­muut­ta, kun työ­mat­kat, lähei­set ym. tär­keät teki­jät eivät pää­se vai­kut­ta­maan hin­toi­hin yhtä pal­jon. Ja jos halu­taan mak­saa hyväs­tä kou­lus­ta, eivät­kö gryn­de­rit ja ansiot­to­man onnek­kaat maa­no­mis­ta­jat ole vää­rä osoi­te rahal­le? Val­tio tekee tämän kyni­mi­sen mah­dol­li­sek­si teke­mäl­lä kai­kis­ta muis­ta kou­lusegre­gaa­tion muo­dois­ta mah­dol­li­sim­man vaikeita.

    1. Tuuk­ka Saa­ri­maal­la on myös tut­ki­mus kou­lu­pii­rien vai­ku­tuk­seen asun­to­jen hin­toi­hin Hel­sin­gis­sä. Vai­ku­tus on aika iso.

  31. Pitää­kö vie­lä paik­kan­sa että val­tion tuke­mien ARA-lai­no­jen korot ovat mark­ki­naeh­tois­ten lai­no­jen kor­ko­ja pal­jon kor­keam­mat? Jos näin on niin oli­si syy­tä teh­dä kor­jaus­lii­ke. Eni­ten sii­tä kär­si­vät ns asu­mi­soi­keus­a­sun­to­jen asuk­kaat jot­ka mak­sa­vat kal­lis­ta vas­ti­ket­ta huo­nos­ti hoi­de­tun lai­na­po­li­tii­kan takia. 

    Mie­les­tä­ni pk-seu­dul­la pitäi­si luo­da pie­ni- ja kes­ki­tu­loi­sil­le hin­ta­sään­nös­tel­ty­jä omis­tus- ja asu­mi­soi­keus­a­sun­to­ja. Käy­tän­nös­sä että HITAS ulot­tui­si Espoo­seen ja Van­taal­le kans­sa. Ei kau­kai­sim­piin nurk­kiin vaan tii­vii­siin kau­pun­ki­mai­siin aluei­siin Tapio­la-Ota­nie­mi, Lep­pä­vaa­ra, Matin­ky­lä, Myyr­mä­ki ja Tik­ku­ri­la. Niis­tä alueis­ta koh­tuu­hin­tai­sen asun­non saa­mi­nen on jo nyt vaikeaa.

    1. ARA-lai­no­jen vahat korot oli­vat tai yri­ti­vät olla vuo­sia sit­ten mui­ta kor­keam­pia. Tätä pidet­tiin ARA:ssa ymmär­ret­tä­väs­ti oikeu­den­mu­kai­se­na, kos­ka asu­mis­kus­tan­nuk­set nois­sa inflaa­tion tuke­mis­sa van­hois­sa ara­vis­sa oli­vat kovin mat­ra­lat ja uusis­sa asun­nois­sa kor­keat. Yri­tet­tiin täl­lais­ta ris­ti­sub­ven­tio­ta, mut­ta van­hat yhtiöt tie­tys­ti mak­soi­vat velat pois hal­vem­mal­la pank­ki­lai­nal­la. En usko, että täs­tä yri­tyk­ses­tä on jäl­jel­lä enää mitään.

  32. Timo Ali-Veh­mas:
    Olem­me tör­män­neet Suo­mes­sa ja laa­jem­min­kin ongel­maan, jos­sa sys­tee­mi ei pär­jää mitenkään… 

    Tuo on hyvin sanot­tu, kun ymmär­tää sen, ettei­vät ihmi­set ole vää­räs­sä, vaan jär­jes­tel­mä. Meil­lä on yhä DDR:stä ja Ruot­sis­ta, sama asia, lai­nat­tu­ja kel­vot­to­mia meto­de­ja käy­tös­sä muu­al­la­kin kuin taidepolitiikassa.

    Timo Ali-Veh­mas:

    …Segre­gaa­tio on vaka­va ongelma… 

    Tuo­ta hoe­taan jat­ku­vas­ti, mut­ta kukaan ei pys­ty perus­te­le­maan väi­tet­tä. Sen sijaan maa­il­mal­la on lukui­sia esi­merk­ke­jä päinvastaisesta.

    Toki on myös esi­merk­ke­jä äärim­mil­leen vie­dys­tä segre­gaa­tios­ta, joka hoi­de­taan pus­kut­rak­to­ril­la. Eli kyse on enem­män kau­pun­ki­ra­ken­teen muu­tok­ses­ta, joka tun­tuu ole­van hyvin vai­ke­aa joil­le­kin ymmärtää.

  33. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Tuuk­ka Saa­ri­maal­la on myös tut­ki­mus kou­lu­pii­rien vai­ku­tuk­seen asun­to­jen hin­toi­hin Hel­sin­gis­sä. Vai­ku­tus on aika iso. 

    Syy ja seu­raus voi olla kyl­lä tuos­sa vää­rin­päin, mut­ta ei tuo ole uuti­nen kenel­le­kään opet­ta­jal­le. Jo aina­kin 80-ja 90-luvuil­la opet­ta­jat valit­si­vat asun­non kou­lu­pii­rin mukaan. Oli tapauk­sia, jois­sa hen­ki­lö ns. viral­li­sis­sa yhteyk­sis­sä puhui soo­paa tasa-arvoi­ses­ta kou­lus­ta, mut­ta itse toi­mi fik­sus­ti vali­ten las­ten­sa kan­nal­ta par­haan vaihtoehdon. 

    Aja­tus sii­tä, että kaik­ki kou­lut oli­si­vat tasa-arvoi­sia on joten­kin epä­re­hel­li­nen. Ei edes tar­vit­se olla. Tar­vi­taan eri­lai­sia kou­lu­ja eri­lai­sil­le alueille.

  34. Takuul­la toi­mi­va ja ilmai­nen tapa vähen­tää segre­gaa­tio­ta on edis­tää eri­ko­kois­ten asun­to­jen raken­ta­mis­ta. Eri­tyi­sen tär­ke­ää on edis­tää (Hel­sin­gin tapauk­ses­sa edes mah­dol­lis­ta­mi­nen oli­si jo suu­ri askel) pien­ten asun­to­jen raken­ta­mis­ta arvos­te­tuim­mil­le alueille. 

    Vas­taa­vas­ti vähem­män arvos­te­tul­la alueil­la tulee hou­ku­tel­la suu­ri­tu­loi­sia kau­pun­kiin sopi­vil­la pien­ta­loil­la, eli town­house-raken­ta­mi­sel­la (kuten jo toki jos­sain mää­rin tehdäänkin).

    Kuten jo todet­tu, jul­kis­ten pal­ve­lu­jen laa­tu vähem­män arvos­te­tuil­la­kin alueil­la on tär­ke­ää. Koros­tai­sin täs­sä myös jouk­ko­lii­ken­net­tä, mis­tä pääs­tään kaa­voi­tuk­seen — tii­vis ja yhte­näi­nen kau­pun­ki­ra­ken­ne on tär­ke­ää myös segre­gaa­tion estä­mi­sek­si. Yksi­tyis­ten ja jul­kis­ten pal­ve­lui­den sekä jouk­ko­lii­ken­teen taso kyt­key­ty­vät tii­viis­ti asu­kas­ti­hey­teen. Syr­jäi­sem­mil­lä alueil­la (Mal­min len­to­kent­tä, esi­mer­kik­si) Puu-Val­li­lan kal­tai­nen raken­ne toi­mii hyvin: pää­ka­tu­jen var­ret ker­ros­ta­loa, joi­den kivi­ja­las­sa pal­ve­lut, ja näi­den ulko­puo­lel­la kyt­ket­ty­jä kau­pun­ki­pien­ta­lo­ja sekä vihe­ra­lu­eet. Näin saa­vu­te­taan riit­tä­vä asukastiheys. 

    Kau­pun­ki­mai­sem­pi kaa­voi­tus mah­dol­lis­tai­si myös asun­to­tar­jon­nan voi­mak­kaam­man lisää­mi­sen, min­kä mer­ki­tyk­ses­tä tasa-arvon kan­nal­ta (mm. varal­li­suu­den jakau­tu­mi­nen) onkin kir­joi­tel­tu jo pal­jon mm. New Yor­kia ja SF:ää varoit­ta­vi­na esi­merk­kei­nä käyttäen.

    Sii­nä mis­sä syr­jäis­ten aluei­den ongel­ma­na on hyvä­tu­lois­ten hou­kut­te­lu (mihin edel­lä rat­kai­su­mal­li­ni), on kes­kei­sem­mil­lä pai­koil­la ongel­ma­na se, ettei pie­ni­tu­loi­sil­la ole nii­hin varaa. Täs­sä koros­tan taas pien­ten asun­to­jen saa­ta­vuut­ta, mikä on uusil­la alueil­la polt­ta­va ongel­ma. Kal­lio ei ole segre­goi­tu­nut hyvä­tu­lois­ten alu­eek­si pien­ten asun­to­jen­sa ansios­ta. Kos­ka Kal­lio on pien­ten asun­to­jen­sa kans­sa kui­ten­kin Hel­sin­gis­sä var­sin yksin eikä uudis­tuo­tan­to vas­taa pien­ten hyvin sijait­se­vien asun­to­jen kysyn­tään, uhkaa­vat Kal­lion pien­ten­kin asun­to­jen vuo­krat kara­ta käsis­tä. Täs­sä oli­si pei­liin kat­so­mi­sen paik­ka polii­ti­koil­la ja vir­ka­mie­hil­lä. Esi­mer­kik­si hyvään tar­koi­tuk­seen sää­de­tyt esteet­tö­myys­sää­dök­set vai­kut­ta­vat estä­vän pien­ten asun­to­jen raken­ta­mis­ta. Vaik­ka muu­ta­man lisä­ne­liön kus­tan­nus­ta on hyvä­tu­loi­sen help­po ylen­kat­soa, pai­naa pie­ni­tu­loi­sel­la yksi­ne­lä­jäl­lä jokai­nen yli­mää­räi­nen neliö pal­jon. Myös pysä­köin­ti­vaa­ti­muk­set ovat samas­ta syys­tä ongel­ma — kun vaa­ti­muk­set ovat tyyp­piä x ap / asun­to, suo­sii se suu­rem­pien asun­to­jen raken­ta­mis­ta. Nor­mit suo­si­vat hyvää tar­koit­taen auto­paik­kaa tar­vit­se­via ja inva­li­de­ja, mut­ta pie­ni­tu­lois­ten kustannuksella.

    Nor­mien jär­ke­vöit­tä­mi­nen ja kau­pun­ki­mai­sem­pi kaa­voi­tus oli­si­vat hal­po­ja ja tehok­kai­ta tapo­ja ehkäis­tä segregaatiota.

  35. Ehkä voi­si lisä­tä tähän kes­kus­te­luun vie­lä yhden uuden näkö­kul­man tai kysymyksen. 

    Tois­tai­sek­si kaik­ki puheen­vuo­rot ovat kat­so­neet tilan­net­ta pienistä/halvemmista asun­nois­ta isompiin/kalliimpiin, jois­sa asu­mis­tu­ki yms. aut­taa ihmi­siä pää­se­mään koh­ti “parem­paa”.

    Mut­ta samal­la on jää­nyt huo­miot­ta se, miten asu­mis­tu­ki ala­reu­nan osal­ta nos­taa kaik­kein pie­nim­pien­kin kop­pe­roi­den vuo­kria, kos­ka tukien ehtoi­hin ei ymmär­tääk­se­ni pal­jon kuu­lu laa­dul­li­sia teki­jöi­tä (pait­si sijaintikunta). 

    Täs­tä on seu­rauk­se­na se että kukaan ei tar­joa tar­peek­si hyvin edul­li­sia asun­to­ja… mikä sai­si mui­den­kin asun­to­jen vuo­krien jous­ta­maan alas­päin. Voi olla, että asu­mis­tu­ki vai­kut­taa vain vähän vuo­kria nos­ta­vas­ti ylä­reu­nal­la mut­ta se saat­taa olla mer­kit­tä­vä teki­jä ala­reu­nal­la, jol­loin koko­nais­vai­ku­tus kui­ten­kin voi olla huo­mat­ta­va. Onko täs­tä tutkimuksia ?

    Koko­naan toi­nen kysy­mys myös on, että asun­to­ja vain pitäi­si olla enem­män tar­jol­la, niin se kyl­lä pudot­tai­si mark­ki­na­vuo­kria ihan var­mas­ti. Useat ovat jo toden­neet että hyvien yhteyk­sien pääs­sä edul­li­set asun­not oli­si­vat toden­nä­köi­sin rat­kai­su ongel­maan. Niin minä­kin uskon.

  36. En itse kan­na­ta segre­gaa­tio­ta, mut­ta ihmet­te­len mik­si sitä vas­tus­ta­vat myös ne, jot­ka halua­vat jat­kaa moni­kult­tuu­ris­tu­mis­ke­hi­tys­tä enti­ses­tään. Moni­kult­tuu­ri-ideo­lo­gian kan­na­tus voi olla puh­taas­ti ideo­lo­gis­ta vih­rei­den opis­ke­li­joi­den, nuor­ten yms. pii­ris­sä, mut­ta jot­ta kokoo­mus­ta äänes­tä­vä kes­ki­luok­ka ja siten enem­mis­tö­kin äänes­tä­jis­tä sen hyväk­syy, sen hai­tat pitää sii­vo­ta pois kes­ki­luo­kan sil­mis­tä. Kun segre­gaa­tio lak­kaa toi­mi­mas­ta, kes­ki­luok­ka persuuntuu.

    Olen jos­kus ihme­tel­lyt, miten tuk­hol­ma­lai­nen ylem­pi kes­ki­luok­ka voi hyväk­syä sen, mitä Rin­ke­bys­sä ja sen naa­pu­ri­lä­hiöis­sä tapah­tuu. Syy on tie­tys­ti se, ettei Salts­jö­ba­de­nis­sa tai Sol­si­da­nis­sa tar­vit­se tie­tää, mitä siel­lä tapah­tuu. Itse en ole Ullan­lin­nas­sa havain­nut puo­len vuo­den aika­na mitään muu­tos­ta mis­sään, vaik­ka kaik­ki puhu­vat pako­lais­tul­vas­ta. Räkä­löi­den muut­tu­mi­nen fine dinin­gik­si vain jat­kuu, eikä sitä pysäy­tä kuin se että räkä­lät loppuvat.

  37. Simo Mele­nius: Kon­tu­lan ja Kruu­nun­haan hin­to­jen ero lie­nee sitä luok­kaa, että ei sel­lai­sia asu­mis­tu­kia voi käy­tän­nös­sä mak­saa, mikä mah­dol­lis­tai­si vähä­va­rai­sel­le edes teo­rias­sa yhtä­läi­set mah­dol­li­suu­det asua kum­mas­sa­kin paikassa.

    Kun kat­soo esi­mer­kik­si Oiko­tien sivuil­ta mark­ki­na­vuo­kria, ero lähiöi­den ja kes­kus­tan välil­lä on huo­mat­ta­vas­ti pie­nem­pi kuin voi­si luul­la. Vuo­kra saman­ko­koi­ses­ta asun­nos­ta on Kruu­nu­haas­sa enin­tään 1,5‑kertainen ver­rat­tu­na Kon­tu­laan. Myyn­ti­hin­nois­sa ero sen sijaan voi olla kolminkertainenkin.

  38. Hel­sin­kiin tulee tule­vai­suu­des­sa nouse­maan uusia asun­to­ja hui­maa­vaa tah­tia. Muu­tos kos­kee myös Kaa­re­laa, joka osit­tain tukeu­tuu Myyr­mäen pal­ve­lui­hin. Olen ihme­tel­lyt mik­si Kaa­re­las­sa ei ole omaa uima­hal­lia. Myyr­mäen uima­hal­li on täpö­täyn­nä ja samaa ongel­maa on myös muis­sa pk-seu­dun uima­hal­leis­sa. Esim. Vuo­saa­res­ta ja Kon­tu­las­ta­kin täl­läi­set löy­ty­vät. Kan­nel­mäes­tä ja Mal­min­kar­ta­nos­ta jou­tuu läh­te­mään uimaan kau­em­mak­si kun Myyr­mäen hal­liin ei mei­naa mah­tua. Muut hal­lit ovat Mar­tin­laak­sos­sa (tule­vai­suu­des­sa­kin tar­vit­see alue­li­pun), Mäke­län­rin­tees­sä tai etelä-haagassa. 

    Tule­vai­suu­des­sa kun Kaa­re­la, Mal­min­kar­ta­no ja Myyr­mä­ki kas­va­vat lähia­luei­den van­hois­sa hal­leis­sa tulee ole­maan entis­tä vähem­män tilaa puli­koi­da. Onko Kaa­re­lan kas­va­vil­le alueil­le edes kaa­voi­tet­tu pal­ve­lu­ja kuten uima­hal­lia? Jää­hal­lis­ta olen kuul­lut, mut­ta uima­hal­lil­le tuli­si ole­maan tule­vai­suu­des­sa käyttöä. 

    Jos Kon­tu­las­sa­kin on hal­li, niin luu­li­si että Kaa­re­las­ta­kin löy­tyi­si tar­peek­si väes­tö­poh­jaa yhden hal­lin asiakaskunnaksi.

  39. ML: Kun kat­soo esi­mer­kik­si Oiko­tien sivuil­ta mark­ki­na­vuo­kria, ero lähiöi­den ja kes­kus­tan välil­lä on huo­mat­ta­vas­ti pie­nem­pi kuin voi­si luul­la. Vuo­kra saman­ko­koi­ses­ta asun­nos­ta on Kruu­nu­haas­sa enin­tään 1,5‑kertainen ver­rat­tu­na Kon­tu­laan. Myyn­ti­hin­nois­sa ero sen sijaan voi olla kolminkertainenkin.

    Olen asu­nut idän huo­nos­sa lähiös­sä vuo­kral­la heik­ko­kun­toi­ses­sa ja pie­nes­sä asun­nos­sa. Vuo­kra oli sitä luok­kaa, että jos sii­hen oli­si lyö­nyt pari sat­kua lisää niin oli­sin asu­nut kivas­sa pik­ku­käm­päs­sä sosi­aa­li­ses­ti arvos­te­tul­la alu­eel­la. Hin­ta-laa­tusuh­de oli huono. 

    On tot­ta että suu­rim­mal­la osal­la ei ole varaa ostaa asun­toa Hel­sin­gin kes­kus­tas­ta, mut­ta kes­kus­tas­ta vuo­kraa­mi­nen ei ole huo­nol­ta alu­eel­ta vuo­kraa­mis­ta täh­ti­tie­teel­li­ses­ti kal­liim­paa. Jos kat­so­taan tulo­ti­las­to­ja, niin kes­kus­tan pik­kua­sun­nois­sa­kin kai­ke­ti asuu vuo­kral­la erit­täin pie­ni­tu­loi­sia. Onhan esim. Kal­lios­sa pal­jon opis­ke­li­joi­ta­kin, jot­ka eivät tun­ne­tus­ti kovin pal­joa tienaa.

  40. Täy­tyy sanoa että pel­kään vuo­kra­ta­lo­jen raken­ta­mi­sen lisää­vän omal­la alu­eel­la­ni häi­riöi­tä. Minus­ta oli­si parem­pi tukea omis­tusa­sun­to­jen raken­ta­mis­ta tai raken­nut­taa nii­tä, jos on jotain pak­ko raken­taa. Yksi­tyi­set osta­vat kyl­lä talois­ta asun­to­ja sijoi­tusa­sun­noik­si­kin, joi­ta he vuo­kraa­vat eteenpäin. 

    Vuo­kra­ta­loi­hin ei pitäi­si olla tulo­ra­jo­ja kuin eri­tyis­ta­pauk­sis­sa (opis­ke­li­ja-asun­not). Muu­toin saa­te­taan luo­da talo­ja, jois­sa asuu pel­käs­tään syr­jäy­ty­nei­tä mikä vai­kut­taa nega­tii­vi­ses­ti alu­een viih­tyi­syy­teen. Lähiöi­hin ei tuli­si myös­kään Mar­tin­laak­son tapaan raken­nut­taa mitään mini­kop­pe­ja koko­nais­ta raken­nus­ta täy­teen. Toden­nä­köi­ses­ti tule­va ongel­ma­ta­lo ja lii­an pie­niä asun­to­ja lähiö­asun­noik­si (7–15 neliön asun­to­ja). Jos­sain puna­vuo­res­sa tuol­lai­set ehkä toi­mi­si­vat opis­ke­li­ja-asun­toi­na jos oli­si­vat hal­vem­pia, mut­ta eivät todel­la­kaan mis­sään Mar­tin­laak­sos­sa kes­kel­lä peltoa. 

    Sosi­aa­li­nen kont­rol­li var­mas­ti toi­mii parem­min talos­sa, jos­sa vuo­kra­lai­nen on kir­joil­la yksi­tyis­hen­ki­lön vuo­kraa­mas­sa asun­nos­sa. Tosin itse en pidä yri­tyk­sis­tä ja orga­ni­saa­tiois­ta, jot­ka osta­vat asun­to­ja asun­to-osa­keyh­tiöis­tä vuo­kra­tak­seen nii­tä eteen­päin. Ongel­ma­ta­paus­ta tai huo­nos­ti käyt­täy­ty­vää vuo­kra­lais­ta on mel­kein mah­do­ton­ta saa­da pihal­le joko yksi­tyis­yri­tyk­sen tai orga­ni­saa­tion omis­ta­vas­ta asunnosta. 

    Myös­kin on erit­täin huo­les­tut­ta­vaa, että kuu­le­ma­ni mukaan omis­tusa­sun­noik­si raken­ne­tuis­ta asun­to-osa­keyh­tiöis­tä on myy­ty usei­ta asun­to­ja jol­le­kin yksi­tyi­sel­le suur­fir­mal­le joka vuo­kraa nii­tä eteen­päin. Olen kuul­lut että jois­sain talois­sa yksi­tyi­sel­lä yri­tyk­sel­lä oli­si jopa äänie­nem­mis­tö talo­yh­tiön hal­li­tuk­ses­sa. Sil­loin asun­to-osak­keen omis­ta­vil­la yksi­tyis­hen­ki­löil­lä ei ole mitään mah­dol­li­suut­ta vai­kut­taa talo­yh­tiön­sä asioihin.

  41. HITAS talot väli­muo­don vuo­kra­ta­loik­si Ara­van kans­sa?!! Minus­ta Hitas talo­jen kyl­lä pitäi­si edel­leen­kin pysyä omis­tusa­sun­toi­na. Hitas-asun­to­jen hin­nat, arvos­tus ja kysyn­tä tulee romah­ta­maan jos osa hitas-asun­to­kan­nan asun­nois­ta muu­te­taan kau­pun­gin(?) omis­ta­mik­si vuo­kra-asun­noik­si. Kuka ihme sen jäl­keen halu­aa omal­la rahal­laan ostaa asun­toa Hitak­ses­ta jos naa­pu­ri asuu samas­sa talos­sa edul­li­sel­la tai kes­ki­ta­soi­sel­la vuo­kral­la saa­den kaik­ki edut ja tuet pie­ni­tu­loi­se­na vie­lä asumiseensa. 

    Hitas-omis­tusa­su­mi­ses­sa ei ole yhtään mitään jär­keä sen jäl­keen. Itse en aina­kaan enää kos­ki­si tikul­la­kaan Hitak­seen jos tuo­ta suunniteltaisiin.

  42. Kai Läh­teen­mä­ki:
    Hel­pom­pi tie…byrokraattisen kik­kai­lun ja kor­rup­tion(?) sijaan…

    Kul­jen päi­vit­täin erään raken­nus­työ­maan ohi, jon­ne ilmaan­tui paris­sa päi­väs­sä 50kpl jämä­kän näköi­siä työ­maa­pa­rak­ke­ja, jois­ta pik­kui­sen tuu­naa­mal­la saa ihan kivo­ja peruskämppiä.
    Eivät­kä var­maan mak­sa 50 ton­nia/kpl- sähkötöineen.

    Kan­nat­tai­si minus­ta ennem­min sel­vit­tää miten raken­ne­taan koh­tuu­hin­tai­sia asun­to­ja, joil­la on pit­kä elin­kaa­ri. Parak­ki­hö­kö­tyk­set tule­vat vain aiheut­ta­maan ihmi­sil­le mur­het­ta, var­sin­kin jos nii­tä myy­dään omis­tusa­sun­noik­si. Nii­den elin­kaa­ri ja kor­jaus­mah­dol­li­suu­det eivät lie­nee ole kum­moi­set. Jos Hel­sin­kiin raken­net­tai­siin rik­kail­le, kes­ki­luo­kal­le ja ylem­mäl­le kes­ki­luo­kal­le laa­tua­su­muk­sia hyvil­le pai­koil­le, niin hei­dän enti­siä asu­muk­si­aan vapau­tui­si muil­le. Kaik­ki varak­kaat ja hyvä­tu­loi­set eivät kui­ten­kaan asu mis­sään mil­lin talois­sa Espoon ran­ni­kol­la ja Kauniaisissa. 

    Ker­ral­la pitäi­si raken­taa kun­nol­lis­ta, kes­tä­vää ja viih­tyi­sää kau­pun­kia eikä mitään ker­ta­käyt­töä ja tule­vai­suu­den ongel­ma­jä­tet­tä. Ottaa mel­kein sil­miin kipe­ää kun jou­tuu kat­se­le­maan jotain lama-aika­na hal­val­la kyhät­ty­jä van­ho­ja koti­mai­sia ele­ment­ti­ta­lo­ja ja uudet parak­ki­rat­kai­sut oli­si­vat var­maan näi­tä­kin tek­ni­ses­ti ja elin­kaa­ria­jat­te­lun pers­pek­tii­vis­tä huonompia. 

    Ihmis­ten tuli­si saa­da asua naa­pu­rus­tos­sa, jos­ta he voi­vat olla ylpei­tä. Huo­not ja hal­vat rat­kai­sut joh­ta­vat tule­vai­suu­des­sa vain ongelmiin. 

    Tus­kin mikään iso raken­nus­fir­ma nii­tä tei­dän parak­ke­jan­ne­kaan ilmai­sek­si kyhää vaan niis­tä­kin ote­taan run­saas­ti yli­hin­taa jos raken­nus­ta­pa tulee yleis­ty­mään. Mie­luum­min kun­non talo­ja kerralla.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.