Päättynyt marraskuu oli maapallolla lämpimin koko mittaushistorian aikana – peräti 0,25 astetta lämpimämpi kuin edellinen ennätys vuodelta 2013.
Huipussaan on myös 12 kuukauden liukuva keskiarvo. Nasa laskee neljännesvuositilastoja jostain syystä rytmillä joulu – helmikuu, maalis – toukokuu, kesä – elokuu ja syys- marraskuu. Niissä kaikissa viimeisin mittaus on korkein. Se on jo selvä, että tästä vuodesta tulee mittaushistorian lämpimin.
Paitsi luotttavimpien satelliittisarjojen mukaan, jotka itsepintaisesti eivät suostu lämpenemistä näyttämään.
Surullista, että Pariisin 1,5 asteen lämpenemisessä ollaan jo puolivälissä. Tavoite on ihan mahdoton, mutta toivottavasti jäädään edes alle kolmen asteen. Jos Pariisin jo sovitut toimet kaikki toteutetaan 2020 mennessä ja sen jälkeen tiputetaan päästöt nollaan 2030, voidaan jäädä 1,5 asteeseenkin. Kuka uskoo?
En silti tarkoita, ettei mitään pitäisi tehdä, mutta höpöhöpö olisi saanut jäädä pois.
Kun olet huolestunut ilmastonmuutoksesta, mitä mieltä olet vestöräjähdyksen hoidosta? Kirjoitit aiemmin kijroituksen väestöräjähdyksestä, mutta et tainnut sanoa pitkän aikavälin visiota‘?
PAloheimo esittää, että kaikki ympäristöongelmat johtuvat väsetönkasvusta. Aiemminhan sinä olet esittänyt, että Afrikan ylijäämäväestö tuodaan Eurooppaan omatunnollisista syistä. Eikö tuo ole aika populistinen heitto, kun Eurooppa on maailman tiheimmin asuttu manner?
Maahanmuutto on hulluutta. Jos lahjakkaat ja visonääriset afrikkalaiset jättävät mantereen, sinne jää vain heikommat yksilöt, jotka eivät kykene ratkaisemaan ongelmia Afrikassa. Lahjakkaiden afrikkalaisten tulee jäädä ratkomaan Afrikan ongelmia.
PAloheimo esittää muuten hyvän vision maailmalle: Vähennetään kansainvälisin sopimuksin armeijoiden budjetteja ja laitetaan nämä rahat ympäristöohjelmiin. Saharan metsittäminen olisi hänen mukaansa realistinen visio, joka maksaisi vain murto-osan armeijoiden budjeteista. Siinä olisi lahjakkaille afrikkalaisille homma: metsittäkää Sahara armeijoiden avulla. Asevarustelun rahat Saharan metsittämiseen ja syntyvyyden laskuun.
Niin kovin erilaisia tilastoja sitä näkee, riippuen ilmeisesti siitä mitä niiden esittäjä haluaa kertoa.
Mutta millainen mahtoi olla kotomaan keskilämpötila niihin aikoihin, kun Utsjoen tunturijärvien rannoilla kasvoivat honkamäntypetäjät?
Me puhumme nyt globaalista lämpötilasta, emme jonkin paikkakunnan lämpötilasta, joka on aivan eri asia.
En oikein ymmärrä väitettäsi. Jos näin kuitenkin on, niin mikä oli globaali lämpötila, kun “Utsjoen tunturijärvien rannoilla kasvoivat honkamäntypetäjät.” Oliko globaali lämpötila suurempi kuin nyt?
Janne, tiedätkö itse mikä oli silloin lämpötila eteläisellä påallonpuoliskolla?
Tiedätkö itse?
Se NASAn “jostain syystä” on ihan luonnollinen vuodenaikavaihtelu ja siihen liittyvä vakiintunut tapa. Joulu-helmikuu ovat talvea, maalis-toukokuu kevättä, kesä-elokuu kesää ja syys-marraskuu syksyä.
Eihän tuo nyt täysin vastaa todellisuutta edes siellä, missä on neljä vuodenaikaa, mutta paremmin se vastaa vuodenaikoja kuin talouden neljännekset.
En tiedä herääkö ihmiset ensimmäisenä siihen että kaupungit alkavat jäädä veden alle, siihen että kalaa ja kahvia ei enää saa kaupoista vai että ilman happipitoisuus alkaa laskea kun happea tuottavat eliöt kuolevat pois.
Varmin tapa selvitä tavoitteista olisi ehkä globaali taantuma — tätä ovat monet ennakoineetkin, mutta rahan painaminen pistää tiukasti kampoihin.
Jossain vaiheessa ihmiskunnan täytyisi kuitenkin opetella ymmärtämään asioiden todellinen arvo. Omaisuudella ei tee mitään jos asuu planeetalla, joka on muuttunut kaatopaikaksi.
Ehkä tämä on typerää jeesustelua, mutta tältä tilanne vähän vaikuttaa. Pelkät kokoukset eivät saa yleensä ihmisiä heräämään, vaan pitää tapahtua jotain katastrofaalista. Joku iso kaupunki joudutaan hylkäämään tai vastaavaa.
Silloin kun ilmastonmuutoksesta alettiin puhua, joku sanoi että se on ongelmallista, koska se vie keskustelun aiheeseen, josta ympäristönsuojelua kannattavatkin ovat erimielisiä. Erimielisyys johtuu osittain taikauskosta, osittain siitä että ei välitetä ja osittain siitä että ihmiset eivät usko tieteeseen omien päänsisäisten kehitelmiensä vuoksi. Itseään viisaanakin pitävät ihmiset sortuvat näihin.
Tämä huomio ilmastokeskustelun vahingollisuudesta ympäristönsuojelun kannalta oli mielestäni todellinen — tavallaan on katastrofin alku sekin, että ympäristönsuojelulle on lyöty hihhuloinnin leima otsaan.
Ihminen ei voi ilmaston muuttumista estää, niin kuin moni luulee. Ilmasto on aina muuttunut ja tulee muuttumaan oli maapallolla ihmisiä tai ei. 0–300 ja 800‑1400 jKr oli lämpimät jaksot ja jälkimmäisen aikana esim. Grönlannissa viljeltiin maata mikä ei nykyisin onnistu.
Toisaalta kyllä ihmiskunnan on varmistettava, että emme toimillamme tuhoa maapalloa. Ihan varmuuden vuoksi.
Pariisin 1,5 asteen rajalla ei todennäköisesti ole toteutuvan kanssa kovinkaan paljoa tekemistä. Mallit eivät pysty tällaiseen ennustetarkkuuteen ihmisen toimien osalta, eikä malleihin saada tarvittavaa tarkkuutta luonnonkaan oman vaihtelun osalta.
Silti on yritettävä. Ja myös siksi, että monista päästöjä leikkaavista toimista on muutenkin hyötyä vaikkapa saastumisen ja terveysvaikutusten osalta.
Näyttävät näyttävän: http://www.drroyspencer.com/latest-global-temperatures/
Global atmospheric temperatures in November were the highest recorded for any November since satellite measurements began, according to RSS.
http://www.reportingclimatescience.com/news-stories/article/rss-november-2015-was-warmest-november.html
http://www.drroyspencer.com/latest-global-temperatures/
Noususuuntausta satelliittienkin mukaan, mutta edelleen alle vuoden 1998 ja 2000-luku ollut suunnilleen virhemarginaalien sisällä tasalämpöinen. Nyt on myös meneillään El Nino, jonka jälkeen oletettavasti taas jäähtyy.
Kyllä El Nino. Tämä ilmasto ei ole lainkaan lämmennyt taio ei lämpiä ainakaan enää ‑joukkio on tähän asti unohtanut koko El Ninon ja mesonut siitä, että El Nino vuoden 1998 jälkeen ei lämpötila ole noussut. Pitää tietysti verrata toisiinsa El Nino vuosia ja vastaavasti niitä muita. Lämpötila on nyut paljon yli vuoden 1998, jolloin oli myös vahva El Nino.
Tärkeintä on se noususuuntaus. Yksittäiset vuodet ovat sivuseikka.
Näitä huolestuttavia tietoja lukiessa tuntuu ikävältä, että juuri Vihreät poliitikot ovat nähdäkseni ylistäneet Pariisin sopimusta ja menneet mukaan harhaanjohtavaan hypetykseen, kun todellinen kuva Pariisin sopimuksen hyödyllisyydestä näyttää käsittääkseni tällaiselta:
http://climateparis.org/wp-content/uploads/COP-21-Paris-Climate-Conference-Summit.png
(koko juttu osoitteessa: http://climateparis.org/ )
Pelkään, että tällainen tyhjä hypetys vaikeuttaa suuresti ihmiskunnan kamppailua ilmastonmuutosta vastaan.
Sen sijaan, että poliitikot nyt hypettäisivät Pariisin sopimusta antaen harhaanjohtavia kuvia kamppailun vaikeudesta, pitäisi valveutuneimpien poliitikkojen huomata, ettei tätä kamppailua voiteta hallitusten toimenpiteillä, vaan olisi kannustettava kansalaisia tekemään muutoksia omassa käyttäytymisessään näyttäen itse esimerkkiä. Tämä on tietysti hieman vaarallista poliitikkojen kannatuksen kannalta, mutta ympäristötietoiset poliitikot ovat julkisuusasemansa vuoksi siinä asemassa, että heillä on poikkeuksellisen hyvät mahdollisuudet vaikuttaa. Ei voi kun siis toivoa, että heillä olisi rohkeutta kertoa ihmisille tosiasiat: hallitukset eivät maapalloa pelasta, nyt kaikkien kansalaisten on tehtävä itse jotain ja muutettava elämäntapaansa.
Siitä samaa mieltä, että El Ninoja vertailtava toisiinsa.
Siitä taas eri mieltä, että nyt oltaisiin paljon yli silloisen ennätyslämmön. Nyt ollaan aikalailla tasoissa silloisen kanssa, eikä ainakaan niin paljon lämpimämmässä kuin minkään “virallisen” ilmastomallin mukaan pitäisi 17 vuoden jälkeen olla.
On täysin selvää, että fossiilisten polttoaineiden polttamisesta täytyy päästä eroon niin pian kuin mahdollista. Keskeistä tässä tavoitteessa on paitsi sähkö/vety autoilu, niin erityisesti ydinvoima.
Hankala tähtäin. Voi olla, että mennään sakkokierroksille. Mitä maailmaa katsoo niin siinä missä kaupunkien tosiaan pitäisi näyttää pikemmin hobbitkaupungeilta niin modernin ihmisen esteettinen silmä on mieltynyt betoniin, lasiin ja teräkseen. Tämä yhdistettynä kaupunkien rajattoman kasvun haluun ja haluttomuuteen yhteistyöhön kaikkivoipaisuuden tavoittelun sijaan. Sanon, aika toivotonta.
https://www.ncdc.noaa.gov/sotc/global/2015/10/supplemental/page‑2
Tuolta voi vertailla El Nino ‑vuosia 1998 ja 2015. Tänä vuonna 0,1–0,2c lämpimämpää kuin 1998. Vuosisadassa lämpenisi siis 0,6–1,2c, mikä on samaa tahtia kuin 1880–201x:n vajaan asteen nousu.
No seuraavasta voisi ajatella El Ninojen välillä lämmenneen max.0,3c, vuosisadassa siis 1,8c.
http://www.ncdc.noaa.gov/cag/time-series/global/globe/land_ocean/6/10/1997–2015
Pariisin tavoitteisiin ei siis ihan välttämättä päästä, jos ei tehdä mitään. Todennäköisesti kuitenkin.
Mutta jostain syystä ydinvoima nähdään pahana asiana, ja halutaan kieltää mm. Ruotsissa ja Saksassa.
Omakotitaloni (4 hengen talous) käyttää n. 12000kWh sähköä vuodessa. Maksaa n. 800€.
Jos haluaisin tuottaa puolet tuosta energiasta aurinkopaneeleilla (n. 5000kW aurinkovoimala) maksaisi se Saksan hinnoilla itse asennettuna n. 10k€. Tuo investointi ei maksaisi itseään koskaan takaisin. Saati että asennuttaisin sen sähköasentajien ja ‑lupien kanssa.
Suomeen pitäisi seuraavan parin vuosikymmenen aikana rakentaa n. 10kpl pieniä ydinvoimaloita kaukolämmön ja sähkön tuotantoon. Helsinkiin ja Espooseen voisi tehdä n. 3 ydinvoimalaa. Tampereelle, Turkuun, Lahteen, Jyväskylään, Kuopioon, Ouluun ja Kemiin myös.
Hiilen ja öljyn tuonti Venäjältä pitäisi lopettaa.
Tämän kaltaiset, huuhaata levittävät viestit, voisi surutta sensuroida.
Täysin hyödytöntä roskaa, ihmisiltä, jotka eivät ymmärrä lukemaansa.
Oletko menettänyt järkesi?
Taantumassa ei investoida uuteen, eikä varsinkaan kalliisiin uusiutuviin energiantuotantomuotoihin!
Vain ja ainoastaan kova talouskasvu kykenee näiden investointien toteutumiseen.
Pariisissa olisi pitänyt keskittyä siihen, miten katastrofaalinen lämpeneminen estetään nopeasti.
Siitä ei kuitenkaan uskalleta puhua, koska pelätään, että se kannustaa vastuuttomia hallituksia (Kiina, Trumpin USA ym.) vastuunpakoiluun.
Mutta, entä jos lämpötila äkkiä riistäytyisi käsistä niin, että alkaisi planktonin massakuolema ja eläin- ja ihmiskuntaa uhkaisi kirjaimellisesti tukehtuminen hapen puutteeseen? Onko ihmiskunnalla suunnitelma siltä varalta? Ei tietenkään.
Siis oikeasti, jos meillä ei ole suunnitelmaa … no, kai se sitten on ihan hyvä jos kuollaan pois? Mutta on se perkeleellistä ajatella, miten läheiset …
Jos viimeisen 35 vuoden aikana on ollut puolen tusinaa voimakkaampaa El Ninoa, ja nyt on menossa voimakas El Nino, niin millä todennäköisyydellä jonkun kuukauden lämpöennätys menee rikki ihan sen mukaan miten El Nino huippu sattuu osumaan?
Kaikki lämpötilasarjat mittaustavasta riippumatta maailman tasolta osoittavat ihan huimaa lämpenemistä, ja täällä Suomessakin lämpeneminen on nähtävissä ihan kaikissa mittaussarjoissa päivänselvästi. 2015 rikkoo kaikki aikaisemmat lämpöennätykset maailmassa ja vielä suurella marginaalilla.
On ihan absurdia, että tänne tullaan kiistämään vieläkin lämpenemistä, vaikka kaikki tieteellinen tieto, jota kerätään, kertoo toista. Se, että paikassa x tehtiin jotain vuonna 374, ei muuta tämän päivän faktoja mihinkään.
Jos osakemarkkinoilla jokin osake nousee vuosikymmenestä toiseen pienin vuosittaisin vaihteluin, ja nousu kiihtyy, kukaan ei kiistä sitä, että firma on hyvä sijoituskohde. Jostain syystä kun samat havainnot tehdään lämpötiloista, kommenttipalstoille ilmestyy väkeä, jotka yrittävät kiistää vuorenvarmoja tosiasioita.
Ydinvoimaa ei muuten olla kieltämässä Ruotsissa. Tällaisesta ei ole ollut mitään puhetta viime aikoina. Muutama voimala suljetaan, mutta monia jää jäljelle. Sulkemisen syy on taloudellinen, eli voimalat eivät enää pärjää markkinoilla.
Ilmastoänkyrät pitävät satelliittilämpötilamittaussarjoja “luotettavimpina”, kaiketi koska El Niñojen aiheuttama vaihtelu tuntuu näkyvän niissä voimakkaampana niin, että riittävän lyhyellä tarkasteluvälillä se peittää lämpenemistrendin. Odotan mielenkiinnolla, millaisiin korkeuksiin tämänkertainen harvinaisen voimakas El Niño ampuu satelliittimittaukset alkuvuonna 2016.
Olisi tosiaan mahdollista verrata El Niño ‑vuosia toisiinsa, tai sitten voidaan suodattaa El Ninõn aiheuttama vaihtelu pois lämpötilan muutoksista, jolloin jäljelle jää entistäkin selvempi trendi (Foster & Rahmstorf 2011).
http://www.skepticalscience.com/graphics.php?g=52
Olisiko nyt kuitenkin niin, että [rannikko]kaupungit mahdollisesti jäävät veden alle vasta silloin kun meitä kumpaakaan ei enää ole, eikä muitakaan palstalle kirjoittelevia. Toivoisi jotain suhteellisuudentajua näihin kirjoitteluihin.
Jälkimmäiseen toteamukseen totean, että sä Terppa olet nyt asian ytimessä.
Pitää maximoida käytössä olevien taloudellisten resurssien vaikuttavuus.
Yksi voisi olla 10000 euron arvoinen lahjakortti vaikkapa miljoonalle kiinalaiselle per nuppi. Eli Suomi panostaisi jollakin aikavälillä yhteiseen hankkeeseen 10 miljardia euroa. Lahjakortin voi ainoastaan käyttää lahjoittajan määrittelemät speksit täyttävään ajoneuvoon. Lahjan saaja saa itse määritellä ajoneuvon valmistajan.
Tai Suomi voisi lahjoittaa 10 miljardia sademetsien takaisinmetsitykseen.
Nähdäkseni Suomessa ei kannata tehdä juuri mitään. vrt. hyväntekeväisyys. Suuri osa käytetyistä varoista kuluu. Siis juuri, kuluu, mutta ei hyödytä asiaa. Suomessa aktiivisia toimia vain kunkin hyödykkeen luontaisen elinkaaren päättyessä ja tultaessa joka tapauksessa valintatilanteeseen.
Tässähän ollaan pelastamassa maailmaa ei paikallistalouksia.
Valitsit siis datasta kokonaista kaksi pistettä ja extrapoloit sen pohjalta ilmaston lämpenemistä sadan vuoden päähän? Ehkä voisit vielä arvioida ennusteesi luotettavuutta jollain tilastollisella menetelmällä ja avata hieman käyttämääsi teoreettista viitekehystä? 😉
Taitaa kuitenkin näyttö puuttua vielä siitä, että taloudellinen nousukausi on yhteydessä laskeviin päästöihin! Kiinan päästökäyrä on aikalailla samansuuntainen kuin maan talouskasvua kuvaava käyrä.
Toki Kiinassa on investoitu CleanTechiinkin, ja Kiinan päästöjen hidastumisesta ehdittiin jo iloita ja kuinkas sitten kävikään?
http://www.hs.fi/ulkomaat/a1446603539997
Se, että uusiutuviin energiamuotoihin ei investoida johtuu siitä, että niillä ei pärjää globaalissa kilpailussa. Jos uusiutuvilla pärjättäisiin paremmin kuin saastuttavilla, niin ongelmaa ei olisi olemassa.
Niitä käyttävät ohittaisivat hetkessä fossiilisia käyttävät edullisempien tuotantokulujen muodossa.
Niin kauan kuin nousua luodaan painamalla rahaa sijoittajille pidennetään sitä aikaa minkä uusiutuvat pysyvät heikommassa jamassa kuin luontoa tuhoavat fossiiliset. Sitä ennen ainoa tapa vähentää päästöjä on kuluttaa vähemmän.
Tämä on siis mielestäni yksi keskeisistä ongelmista — perusopetuksen, matematiikan ja energiantuotannon perustutkimuksen arvostus pitäisi nostaa monta kertaa korkeammalle tasolle. Ainoastaan tästä lähtökohdasta katsottuna nousukaudesta voisi olla jotain iloa.
On mahdollista. Toisiakin mahdollisuuksia on. Tietysti. Kaikki (lukuun ottamatta typeryksiä) tietävät, että ilmasto voi heilahtaa nopeasti suuntaan tai toiseen. Viime jääkauden jälkeen lämpötila nousi muutamassa kymmenessä vuodessa muistaakseni 5–10 astetta.
Onko sillä väliä kuolemmeko sukupuuttoon? Ihminen on ainoa tietoa keräävä ja kasaava — älyllinen, kuten ennenvanhaan sanottiin — olento maailmankaikkeudessa nykytietämyksen valossa. Olisiko hiukan noloa, jos tämä universumin kummallinen kukka tappaisi itsensä?
Minusta vaatii erityistä kyynisyyttä ja ihmisvihaa väittää, että väliä ei olisi.
Aurinko- ja tuulihörhöt ovatkin pahasti hakoteillä ydinvoiman vastustamisessaan. Oma esimerkkisi kuvaakin asiaa aika hyvin. Jos se 10 k€ aurinkosysteemisi tuottaisikin 5000 kWh, niin suurinta osaa siitä et itse pystyisi käyttämään kun se sähkö tehdään väärään aikaan. Ratkaisunahan tähän esitetään, että myyt käyttämättä jättämäsi sähkön verkkoon. On aika helppo arvata, mitä sähkön markkinahinnalle kesäisin tulee tapahtumaan jos/kun omakotitalojen aurinkokennot alkavat yleistyä. Saisit siis olla iloinen jos kesällä myymästäsi ylijäämä-aurinkosähköstä saat 1 sentin/kWh. Sitten talvella ostat sähköä moninkertaiseen hintaan.
Mitä (suhteellisesti) vähemmän luotettavaa perusvoimakapasiteettia sähkömarkkinoilla on, sitä suuremmaksu tulevat hintavaihtelut kesän ja talven välillä.
Toisaalla mainitsin myös lämpenemisen 1880–2015 jatkuneen samaa tahtia.
Minusta minun valitsemani vuodet (2) eivät ole sen vähemmän tilastollisesti luotettavia kuin vuoden 2015(1) valitseminen osoittamaan lämpenemistä. Molemmissa kyse kirsikanpoiminnasta, tavallaan. El Ninoja vertailtaessa vaikea kovin montaa havaintopistettä huomioidakaan. Sellaista vuotta historiasta ei taida olla mahdollistakaan valita, josta tähän vuoteen vertaamalla saisi laskettua lämpenemisvauhdiksi 4c+/100v, kuten pahimmillaan pelotellaan.
1998-> ei ole vielä kestänyt yleensä vaadittua 30 vuotta, mutta ei siihen enää kauan mene. Joko sitten voidaan myöntää tauko tai lämpenemishidastuma olemassaolevaksi? Itse olen valmis tekemään johtopäätöksiä meneillään olevan El Ninon jälkeen. Jääkö lämpötila merkittävästi korkeammalle kuin 1998–2008?
Ilmastopelottelijat vetoavat satelliittien osoittaman lämpenemättömyyden johtuvan El Ninoista (miksei vaikuta muihin mittaustapoihin?), mutta vaikka 1998 unohdettaisiin, niin 2000-luku on ollut melkoisen tasalämpöistä. Ei siis tarvitse olla vain yhden vuoden varassa, kuten toisaalta lämpenemistauon olemattomaksi julistajat ovat vedotessaan vuoteen 2015.
Jos ihmiskunnan tuho koittaakin ilmastonmuutoksen takia, niin yllättävä ihmiset hukuttava hyökyaalto ei sitä aiheuta. Merenpinnan nousu on pahimmissakin skenaarioissa niin hidasta, että alta ehditään pois
Kasvikunnan tuho lämmön takia kuulostaa realistisemmalta sukupuuton aiheuttajalta, mutta tuskinpa sitäkään tapahtuu, kun hiilidioksidi saa kasvit kasvamaan nopeammin ja suuremmiksi ja tropiikin kasveilla riittää elinmahdollisuuksia pohjoisempana.
Pörssivertauksesta: kun 2000-luvulla tuotot ovat olleet länsimaissa alempia kuin aiemmin, niin kyllä se usein huomioidaan tulevaisuuden tuottoja arvioitaessa.
Markkinoilla ja markkinoilla.
Ruotsin hallitus määräsi ydinvoimaloille veroa melkein 7 e/MWh. Kun katsoo sähkön pörssihintaa niin ei tarvitse ihmetellä, jos tuollainen vero vähän näkyykin jossain.
Että semmoinen hintamekanismi tällä kertaa.
Olen harkinnut ym. syystä ladattavan hybridiauton hankintaa, jolloin aurinkosähköä voisi varastoida auton akkuun, ja säästyneet polttoainekulut voisivat kattaa aurinkosähköinvestoinnin. Auronkopaneelit ovat kuitenkin toistaiseksi enemmän imago- kuin säästökysymys.
Toisaalta käytän autoa melko vähän (ajan paljon polkupyörällä) eikä tässä ole enää kuin alle 10 vuotta kun lapseni muuttavat pois kotoa, jolloin ajattelin pikkuhiljaa luopua omasta autosta. Aurinkosähköön investointi ei tuossakaan mielessä olisi kovin järkevä.
Jos/kun sähköautot yleistyvät, kannattaisi todennäköisesti ennemmin perustaa aurinkopaneeliyhtiöitä, jotka kattavat esim. työpaikkojen parkkialueita aurinkokennoilla.
Toisaalta autojen maahantuojat ovat jutelleet että polttokennoautot ovat tulossa kovaa vauhtia, ja ne ovat käytettävyydeltään paljon parempia kuin ladattavat hybridit.
Aika harvat sitä ihmiskunnan tuhoa ilmastomuutoksen seurauksena veikkaavat. Sen sijaan suuria ongelmia on joka tapauksessa odotettavissa jopa tuolla 2 asteen toteutumalla.
Syynä on yksinkertaisesti se, että ilmastomuutoksen seurauksena osa nyt hedelmällisistä alueista muuttuu vähemmän hedelmällisiksi tai suorastaan hukkuu meren alle, kun taas monet nykyisin keskinkertaiset ja jopa epäedulliset tuotantoalueet muuttuvat hedelmällisiksi.
Nyt useat noista hedelmällisistä alueista ovat tiheästi asuttuja. Ihmisiä lähtee liikkeelle kymmenin miljoonin. Suomenkin on syytä harjoitella kotouttamista.
En pidä mahdollisena, että ihmiskunta kuolisi kauppatorin tulviin. Jos sitä luulit.
Sen sijaan on kai juuri ja juuri mahdollista, että ilmaston lämpeneminen aiheuttaa planktonin massakuoleman ja seuraavaksi happikadon. No, kyllähän siitäkin selvitään, tai joku selviää.
Mahdollista on myös, että vaikkapa Pakistan aloittaa ydinsodan, kun maa muuttuu asumiskelvottomaksi. Ydintalvestakin toki joku selviää. Tosin tuskin Suomessa.
Niin tai näin, nämä hommat kannattaa vertauttaa vakuutuksiin, ei osakemarkkinoihin. Selvästikin riskit ovat vielä pieniä parhaan vakuutusasiantuntemuksen mukaan.
En nuku öitäni vielä kovin huonosti.
Perustuuko ajattelusi lineaariseen vai epälineaariseen malliin?
Aika voi vähetä kovasti kiihtyvällä vauhdilla, jos samaan suuntaan vaikuttavat dynaamiset kerrannaisvaikutukset alkavat myllertää, ja jolloin merenpinta voikin kohota paljon lineaaristen mallien ennusteita nopeammin.
Hurjinta tuossa muutoksessa on sinänsä se, miten monta isoa kaupunkia onkaan rakennettu kovin lähelle merenpintaa, nykyisestä, monessa paikassa vallalla olevasta, hullusta rantarakentamisvillityksestä puhumattakaan. Ehkä jollakulla alkaa olla kiire kerätä rahat, ennenkuin tontit päätyvät pinnan alle. Missä on järki?
Jos kerran jo Grönlannin mannerjäätiköiden sulaminen nostaa merenpintaa seitsemän metriä, olisi varmaankin fiksumpaa jättää lisäkaavoitus tekemättä nykyisille ranta-alueille ja suunnata katse mieluiten vaikkapa edes 10 metrin korkeuskäyrän yläpuolelle, kolmen metrin turvarajan päähän.
Ensin ajattelin että tähän kommenttiin ei kannata vastata, koska tässä ei ole mitään asiasisältöä, mutta tarkemmin ajateltuna siinä on.
Nimittäin se, että jos ihmiskunnan varallisuus kertyy iän karttuessa ja mikäli nämä vanhimmat ihmiset ajattelevat että eipä väliä asioilla, jotka tapahtuvat minun kuolemani jälkeen enää ole, niin olemme kyllä pahasti kusessa.
Nuoret jostai syystä ymmärtävät luonnon suojelemisen tärkeyden paljon paremmin kuin wanhat — ehkä se on kulttuurikysymyskin, mutta nuorilla on tässä eniten hävittävää.
Ja juuri nuorilla on vähiten vaikutusvaltaa näissä asioissa, politiikka ja rahan omistaminen on vanhojen miesten hommaa.
Hybridiauton ostamisessa ei edelleenkään ole juurikaan taloduellista järkeä. Toki sitä voi perustella sitä pienen ihmisen halulla kurittaa omalta osaltaan öljytuloista riippuvaa Venäjää ja ekotekona 🙂
Ilmasto muuttuu kokoajan. Ilmiötä voi tutkia melko lyhyelläkin sikasarjoilla, kuten 10 000 vuotta, mutta fiksumpaa olisi käyttää vähän pidempiä aikasarjoja, kuten 100 000 tai 1 000 000 vuotta. Pidemmillä aikasarjoilla saa tuloksia, joista voi vetää johtopäätöksiä.
Liian pitkissä aikasarjoissa on omat, toisenlaiset ongelmansa. 10 000 vuotta riittää ihan hyvin, jos edessämme on lähinnä uusi ‘atlanttinen lämpökausi’, siis vain edellisen kertaus.
Miten mahtoi esim. Litorina-meri vaikuttaa ilmastoon (tai silloinen ilmasto ao. mereen) täällä tuon aikakauden aikaisen “Suomenlahden” pohjoisreunalla? Oliko Litorina-meri kalaisa? Merenpinta ja ensimmäiset rantasaunat taisivat olla, tuohon aikaan, jos saunoja silloin vielä oli, täällä ainakin luokkaa kolmisenkymmentä metriä nykyistä rantaviivaa korkeammalla, ja Turussa ilmeisesti vielä enemmän.
Tietääkö joku, miten tuo merenpinnan silloinen korkeus oli mahdollinen? Paljonko Grönlannissa oli tuolloin jäätä? Onko vastaava merenpinnan nousu jälleen mahdollinen? Olen ihmetellyt asiaa aina ajoittain, varsinkin sen jälkeen, kun kävin kerran turistina Turussa, Vartiovuorenmäellä, jossa oli ainakin siihen aikaan kylttiin (/kyltteihin?) merkattuna entisaikojen merenpinnan korkeuksia. Muistaakseni ulottuivat reippaasti yli kuuden metrin korkeudelle.
On sääli, ettei meillä ole käytettävissä muinaissuomalaisen kulttuurin piirissä tehtyjä, kunnollisia muistiinpanoja esim. elämästä atlanttisen kauden tai holoseenin lämpöhuipun ajalta.
Meri ei ollut korkeammalla, vaan maa Suomen alueella matalammalla. Maan kohoaa edelleen merenkurkun tienoilla metrin vuosisadassa eli kymmenen metriä vuosituhannessa.
Juu, ja Helsingin paikkeilla ilmeisesti noin 3,5 mm vuodessa.
Laskivatko länsimetron asemaa kiertävän, uuden, suojaamattoman rantapengerryksen rakentajat tuon varaan, kun merenpinnan hiljattain, ennen joulua tapahtunut nousu, vain noin metrin verran tavallista korkeammalle, sai jo aikaan alkavan pienen sortuman?
Grönlannin jäätiköiden sulamisen on arvioitu nostavan merenpintaa noin 6–7 metriä, mutta toki myös jään alta paljastunut maa kohoaa sen jälkeen siellä, kun paino sen yllä kevenee.
Sakke,
Mistähän länsimatron asemasta on kyse. Helsingissä varaudutaan metrin merenpinnan nousuun, minkä lisäksi poikkeuksellisiin sääolosuhteisiin ja aaltoihin varautuminen tarkoitaa, että kaiken uuden rakentamisen pitää kestä yli kolme metriä nykyisen keskimerenpinnan tason yli meneviä aaltoja.
Kyse ei ole itse Koivusaaren metroasemasta, tai sen sisänkäynneistä, joiden voisin kuvitella olevan (toivottavasti!) suojattu kertomallasi tavalla, vaan aseman itäistä, rakenteilla olevaa sisäänkäyntirakennusta (jonka osoite lienee Sotkatie 11) kiertävästä tiestä ja jalkakäytävästä sen reunalla, jonka rantaa reunustavan kaiteen alla olen noita uusia, pieniä sortumanalkuja viimeisimmän korkean veden jälkeen paikoin havainnut. Se penger on osa saman merentäytön reunaa, jonka “keskelle” itäisempi sisäänkäynti tunneliin tehtiin, ja jota meri ja aallot ovat nyt, vähän tavallista korkeamman veden aikaan, syöneet, kun sitä reunaa ei ole mitenkään erityisemmin välitetty suojata.
Tällä kertaa sortumat eivät näyttäisi vielä ulottuvan jalkakäytävän asfaltin alle, mutta miten käy seuraavalla kerralla? Tai sitä seuraavalla …
Kaiteeseen, jonka pystytukien toiselta (siis meren) puolelta on pengerrystä (soraa/hiekkaa?) nyt selvästi paikoin hävinnyt en enää ensi kerralla ehkä nojaisi.
Olen myös huomannut, tuolla päin joskus kulkiessani, että mainitulta metroaseman työmaalta pumpataan vettä aina joskus (takaisin?) Vaskilahteen. Letku on vedetty silloin tilapäisesti Sotkatien poikki. Vettä on tosin tietysti voinut joutua/päätyä/tihkua/valua sinne tunnelityömaalle muualtakin kuin merestä.
PS. Eikö yksi metri ole aika vähän? Eikö merenpinnan ennätyskorkeus Helsingissä ole noin 1.51 metriä kymmenen vuoden takaa? Siinä taisi tosin olla kyse Itämeren kylpyamme-efektistä? Kutsutko tuota aalloksi? No, aaltoliikettä toki sekin on, vaikka paljon hitaampi aalto kuin ne, joita voimme rannoilla ja vesillä yleensä katsella. Mitä tehdään sitten, kun merenpinta nousee vähän enemmän ja pidemmäksi aikaa?
Onko Länsimetro rakennettu vain noin 80 vuoden käyttöikää varten? Se on mielestäni aika lyhyt aika, kun kyse on metron kaltaisesta infrasta. Vettä riittää Itämeressä. Ilmaston lämpeneminen ja sen monet seurausilmiöt voivat tuoda mukanaan erilaisia ilmiöitä, rakentajillekin ehkä myös “yllätyksiä”, jos eivät niihin riittävin toimenpitein varaudu.
Siis yksi metri lisää nykyiseen keskivedenkorkeuteen. Tämän päälle tulevat nämä sään aiheuttamat vaihtelu, joissa varaudutaan yli 1,5 metrin tilapoäiseen nousuun ja sen päälle vielä allonkorkeus, jolloin päästääkin yli kolmen metrin.
Toivokaamme siis, että tuo, sekä mitoitusvuotojen varalta hankittu pumppukapasiteetti, riittävät mahdollisimman pitkään.
Ilmatieteen laitoksen nettisivujen mukaan tämä vuosi 2015 oli Suomessa 1.9 astetta lämpimämpi kuin vuosien 1981–2010 keskiarvo. Ilmeisesti ennätysvuosi koko Suomen mittaushistorian aikana. Mikä mahtoi olla Grönlannin tilanne?
Pitäisikö myös Helsinkiin(/Suomeen) hankkia tuollaisia kelluvia virkistyskeskuksia, jollainen on uutistietojen mukaan äskettäin tehty Raumalla Arabiemiraatteihin? Ehkä jotkut ovat aikaansa edellä!
Helsingin ongelma on vanha sadevesiviemriverkosto, josta kennelläkään ei ole kunnon karttaa. Jostain voi tulviva vesi päästä metroon. Ei metrotunneli hetkessä täyty, mutta hankala tilanne siitä voi tulla.
Niinpä! Kannattaa satsata niin kiinteään/siirreltävään pumppukapasiteettiin kuin myös mahdollisuuksiin rajoittaa ja tukkia vuotoja.
Hyvää Uutta vuotta!
PS. Pitäisiköhän katsoa tänään “Waterworld” (TV5 klo 21.00-)?
Mutta meillä on käytettävissä koko 1900-luvun aikana tehty arkeologinen tutkimus. Maan nousemisen tutkiminen ja sen vaikutus asutushistoriaan on ollut keskeinen kohde arkeologian laitoksella Helsingin yliopistossa.