Miten turvata sähkön riittävyys (1/3) Ongelma

Sähkön tun­tiko­htainen pörssi­hin­ta määräy­tyy aina mar­gin­aalis­sa ole­van kalleim­man sähkön­tuotan­non mukaan. Tämä tarkoit­taa samal­la hin­ta-alueel­la ole­vaa mar­gin­aa­likus­tan­nuk­sil­taan kallein­ta tuotantolaitosta.

Sama hin­ta-alue tarkoit­taa sitä aluet­ta, jon­ka sisäl­lä siir­toka­p­a­siteet­ti riit­tää niin, että paikallisen sähköpu­lan vuok­si ei joudu­ta käyn­nistämään kalli­im­paa voimalaitos­ta. Suomen sisäl­lä siir­toka­p­a­siteet­ti yleen­sä riit­tää niin, että Suo­mi on koko ajan samaa hin­ta-aluet­ta. Suomen ja Ruotsin välil­lä on viime aikoina ollut ongelmia siir­toka­p­a­siteetin osalta, minkä seu­rauk­se­na Suomes­sa hin­ta on muo­dos­tunut korkeam­mak­si kuin Ruot­sis­sa, kos­ka Ruotsin hal­paa sähköä ei ole voitu siirtää Suomeen niin paljon kuin olisi ollut kysyn­tää. Sen sijaan Suo­mi ja Balt­ian maat ovat useim­miten samaa hinta-aluetta.

Mar­gin­aa­likus­tan­nuk­sil­la tarkoite­taan tässä kus­tan­nuk­sia, jol­la voimalaitos kan­nat­taa vielä pitää käyn­nis­sä — tai kysyn­nän noustes­sa, käyn­nistää. Esimerkik­si ydin­voimalal­la kan­nat­taa sähköä tuot­taa läh­es aina, vaik­ka kokon­aisu­udessaan uusi ydin­sähkö on kallista. Suurin osa sen hin­nas­ta on upotet­tu­ja kus­tan­nuk­sia. Mar­gin­aa­likus­tan­nus riip­puu tietysti myös tarkastelu­a­janko­hdas­ta. Jos sähkön hin­ta painuu het­kel­lis­es­ti alas, voimaloi­ta ei kan­nat­ta sulkea, vaik­ka sähköstä tulisi ilmaista, (tai negati­ivi­nen, kuten se on het­kel­lis­es­ti ollut). Pidem­piaikainen hal­van hin­nan jak­so pudot­taa verkos­ta toim­i­joi­ta. Sik­si sähkön hin­ta ei voi pudo­ta nol­laan tai sen ala­puolelle pitkäk­si aikaa, mut­ta muu­ta­mak­si tun­niksi kyl­läkin. Vas­taavasti ihan lyhyen hin­tapi­ikin takia ei isoa voimalaitos­ta kan­na­ta ryhtyä käynnistämään.

Aiem­min viimeinen käyn­nis­sä ole­va voimalaitos oli taval­lis­es­ti kivi­hi­ililaude­voimala jos­sain, usein Tan­skas­sa. Se takasi sähkö­markki­noille tuot­ta­jan kannal­ta jotenkin kohtu­ullisen hin­nan. Kun päästöoikeuk­sien korkea hin­ta nos­ti kivi­hi­ililauh­teen hin­taa, kaik­ki sähkön­tuot­ta­jat hyö­tyivät ja kulut­ta­jat kärsivät.

Nyt sähkön tuotan­to­ta­vat ovat muut­tuneet niin, että lauhde­voimaloi­ta ei kan­na­ta pitää edes valmiusti­las­sa ydin­voimaloi­ta luku­un otta­mat­ta. Ruot­sis­sa on kan­nat­tavu­ussy­istä sul­jet­tu jopa ydin­voimaloi­ta, kos­ka sähkön hin­ta ei riitä peit­tämään niiden muut­tuvia kus­tan­nuk­sia, eri­tyis­es­ti ei ydin­sähköön Ruot­sis­sa kohdis­tunei­ta veroja.

Markki­noille on tul­lut paljon mar­gin­aa­likus­tan­nuk­sil­taan hal­paa sähköä tai voimaloi­ta, joi­ta kan­nat­taa syöt­tö­tar­if­fin takia pitää käyn­nis­sä, oli sähkön markki­nahin­ta kuin­ka hal­pa hyvänsä.

Mar­gin­aa­likus­tan­nuk­sil­taan hal­paa sähköä on esimerkik­si säätämätön vesivoima (esimerkik­si Ima­trankos­ki), tuulivoima, aurinkovoima ja ydinvoima.

Yhä use­am­min on tilanne se, että hin­ta-alueel­la mar­gin­aalis­sa on jokin hyvin hal­pa sähkön­tuotan­to­muo­to. Sil­loin sähkön hin­ta läh­estyy nol­laa. Nämä tilanteet tule­vat yleistymään.

Samas­ta syys­tä sähkön hin­nan tun­tiko­htainen vai­htelu kas­vaa. Jouluku­us­sa yöl­lä sähkön hin­ta on ollut noin 15 €/MWh ja päiväl­lä noin 50 €/MWh.

Kulut­ta­jan kannal­ta sähkön hal­pa hin­ta on tietysti hyvä asia – tois­taisek­si. Ongel­mak­si muo­dos­tuu se, ettei kenenkään enää kan­na­ta rak­en­taa voimaloi­ta, kos­ka sähköstä saata­va hin­ta peit­tää vain muut­tuvat kus­tan­nuk­set, mut­ta ei kiin­teitä kustannuksia.

Jos sähkön kysyn­tä nousee kun­nol­la esimerkik­si paukku­pakkas­ten joh­dos­ta, voi käy­dä niin, ettei tehoa riitäkään. Kulut­ta­jalle käy kalli­ik­si se, ettei sähköä vähään aikaan tule lainkaan. Mikään taho ei ole vas­tu­us­sa siitä, että sähköä riit­tää kaikissa olo­suhteis­sa. Verkkoy­htiö Fin­gridil­lä on kyl­lä hal­lus­saan joitain var­avoimaloi­ta – esimerkik­si enti­nen Helenin Kel­losaaren kaa­su­tur­bi­i­ni – mut­ta ei ole takui­ta siitä, että nämäkään riittävät.

 

 

23 vastausta artikkeliin “Miten turvata sähkön riittävyys (1/3) Ongelma”

  1. Mihin Nor­jas­ta oste­tut vesivopi­mal­la tuote­tut megawatit on kätket­ty. Onko kak­soikansalainen Bjön estämässä hal­van sähkön tulon Nor­jas­ta Suomeen ja pistä siihen lapin­lisää päälle. Kuka tutkii asian?

    Vastaa

    1. Siir­toka­p­a­siteet­ti ei riitä tuo­maan Ruot­sista ja Nor­jas­ta hal­paa sähköä enem­pää kuin sitä tuo­daan. Nor­jalaiset ovat tietysti kiin­nos­tumeen­pia rak­en­ta­maan lisää siir­toy­hteyk­siä Hol­lan­ti­in ja Bri­tan­ni­aan, kos­ka siel­lä sähkön hin­ta on korkeampi kuin Suomessa.

      Vastaa

  2. Etelä-Afrikan tuottaja/siirto/myyntiorganisaatio Eskom on ratkaissut tämän ongel­man kiertävil­lä sähkökatkoilla… 🙂

    Vastaa

  3. Osmo Soin­in­vaara:
    Ruot­sis­sa on kan­nat­tavu­ussy­istä sul­jet­tu jopa ydin­voimaloi­ta, kos­ka sähkön hin­ta ei riitä peit­tämään niiden muut­tuvia kus­tan­nuk­sia eri­tyis­es­ti ei ydin­sähköön Ruot­sis­sa kohdis­tunei­ta veroja. 

    Tarkoi­tatko, että ydin­voimal­la tuote­tun sähkön hin­ta ei riitä peit­tämään vain ydin­sähköön kohdis­tet­tu­ja vero­ja vai (häm­men­tävästi) mui­hin kuin ydin­sähköön kohdis­tet­tu­ja veroja?

    Vastaa

  4. R. V.: Tarkoi­tatko, että ydin­voimal­la tuote­tun sähkön hin­ta ei riitä peit­tämään vain ydin­sähköön kohdis­tet­tu­ja vero­ja vai (häm­men­tävästi) mui­hin kuin ydin­sähköön kohdis­tet­tu­ja veroja?

    Var­masti ydin­voimaan kohdis­tet­tu­ja vero­ja. Ruot­sis­sa on otet­tu käyt­töön ydin­voimavero, jon­ka suu­ru­us on melkein 7 euroa / MWh. 

    Kun sähkön hin­ta Ruotsin puolel­la pörssis­sä 20 euroa jotain, niin eihän tuol­laista veroa pysty mitenkään maksamaan.

    Eri­tyis­es­ti ärsyt­tää suo­ma­lais­ten vihrei­den maalailut, kuin­ka Ruot­sis­sa sul­je­taan reak­tor­e­i­ta täysin markki­nae­htois­es­ti, mikä osoit­taa tuulimyl­ly­jen ole­van kus­tan­nuskil­pailukyky­isiä. Ehe, ehe, mitenkähän tuulivoimalle kävisi, jos Suomes­sakin se yli 80 e/MWh tuki vai­hdet­taisi­inkin 7 euron veroksi? Kaik­ki tuulivoimay­htiöt meni­sivät konkurssi­in kos­ka tulot rom­ah­taisi­vat viides­osaan nykyisestä.

    Lähde:
    http://www.nyteknik.se/tekniknyheter/article3905717.ece

    http://www.nordpoolspot.com/Market-data1/Elspot/Area-Prices/SE/Hourly1/?view=table

    Vastaa

  5. “Jouluku­us­sa yöl­lä sähkön hin­ta on ollut noin 15 €/MWh ja päiväl­lä noin 50 €/MWh.

    Kulut­ta­jan kannal­ta sähkön hal­pa hin­ta on tietysti hyvä asia – tois­taisek­si. Ongel­mak­si muo­dos­tuu se, ettei kenenkään enää kan­na­ta rak­en­taa voimaloi­ta, kos­ka sähköstä saata­va hin­ta peit­tää vain muut­tuvat kus­tan­nuk­set, mut­ta ei kiin­teitä kustannuksia.”

    Hin­ta kulut­ta­jalle ei vai­htele. Aikasähkö vs. normisähkö ei kan­na­ta juuri mis­sään tapauk­ses­sa tänä päivänä. Ei ole kan­nat­tanut kuin viime vuosituhannella. 

    Itse olen rak­en­ta­mas­sa juuri uut­ta omakotitaloa.
    a) Kaukoläm­pöön ei kenel­läkään ole varaa

    b) maaläm­pö olisi paras vai­h­toe­hto, jos halu­aa täysin huo­let­toman ratkaisun

    c) Kun saunoo muu­ta­man ker­ran viikos­sa ja on valmis läm­mit­tämään takkaa niinä viitenä päivänä vuodessa, kun pakkas­ta 17 tai enem­män, niin kuvio ei enää olekkaan niin selvä. Suo­ra sähkö alkaa ole­maan taloudel­lis­es­ti kan­nat­ta­va pelkäl­lä lto:lla. Aurinkopa­neel­it tulee joka tapauksessa.

    d) Aurinko paneel­it kun tulee, niin ajatuk­se­na on ollut ajaa yli­jäämä kesäpäiv­inä uima-altaaseen. Rahal­lista arvoa ener­gian ulos­myyn­nistä ei juuri saa.

    Vastaa

    1. Aikasähkö vs. normisähkö ei kan­na­ta juuri mis­sään tapauk­ses­sa tänä päivänä. Ei ole kan­nat­tanut kuin viime vuosituhannella.

      Ei ole vaikea ennus­taa, että verkkoy­htiöt tule­vat muut­ta­maan hin­noit­telua niin, että normisähkön hin­ta nousee suh­teessa aikasähköön eri­tyis­es­ti siel­lä, mis­sä on paljon sähköläm­mi­tys­tä. Verkkoy­htiön aika luon­te­va ole­tus on, että normisähkön val­it­se­vat käyt­tävät suh­teessa enem­män sähköä sil­loin kun se on kallista ja keskimääräistä otta­vat tämän huomioon aikasähkön hin­taa laskiessaan.

      Vastaa

  6. Osmo Soin­in­vaara: Ei ole vaikea ennus­taa, että verkkoy­htiöt tule­vat muut­ta­maan hin­noit­telua niin, että normisähkön hin­ta nousee suh­teessa aikasähköön eri­tyis­es­ti siel­lä, mis­sä on paljon sähkölämmitystä. 

    Sähkön hin­ta on aina ollut eri päiväl­lä ja yöl­lä sekä lämpimäl­lä ja pakkasel­la. Perustelu eri hin­noit­telu­un on ollut aina. Silti 90 luvun jäl­keen aikahin­noit­telua ei ole ollut. Jos aikahin­noit­telu joskus tulee, niin kulut­ta­jista ne, joi­ta kiin­nos­taa toimi­vat sen mukaan. Käyt­täähän jotkut kaukoläm­pöäkin, vaik­ka se on tyh­mintä mitä voi tehdä.

    Vastaa

  7. “Esimerkik­si ydin­voimalal­la kan­nat­taa sähköä tuot­taa läh­es aina, vaik­ka kokon­aisu­udessaan uusi ydin­sähkö on kallista.”
    Ver­rat­tuna mihin vähäpäästöiseen primäärienergiaan?

    Vaik­ka tuuli- ja aurinkovoima kil­pail­isikin hin­nas­ta, niin ne vaa­ti­vat kum­minkin toisen sähkö-infran tuek­seen. Sys­teemikus­tan­nus on se, mihin pitäisi verrata.

    Ydin­voimala raken­netaan kum­minkin nykyään 80 vuo­den ajalle, tuuli- ja aurinkovoima vaatii samana aikana kum­minkin use­am­man sukupol­ven samana aikana, jol­loin pääo­makus­tan­nuk­setkin moninker­tais­tu­vat ver­rat­tuna ydinvoimaan.

    Vastaa

  8. FtMaail­mal­ta: d) Aurinko paneel­it kun tulee, niin ajatuk­se­na on ollut ajaa yli­jäämä kesäpäiv­inä uima-altaaseen. Rahal­lista arvoa ener­gian ulos­myyn­nistä ei juuri saa.

    Onnea han­kkeelle!

    Kos­ka raken­nat maaläm­pöjär­jestelmän ehdotan, että lai­tat nestekier­toiset aurinkok­erääjät, et aurinkopa­neelei­ta. Noil­la kerääjil­lä hoi­dat talosi läm­mi­tyk­sen ja kuumavesi­tarpeesi ainakin toukoku­us­ta syysku­uhun, ehkä enem­mänkin riip­puen asuinpaikastasi.

    Sähkö­pan­eli­den hyö­ty­suhde lie­nee tänä päivänä n. 15%, aurinkok­eräimien luokkaa 80–95% riip­puen siitä, minkä läm­pöistä ener­giaa tarvitset.

    Voit syöt­tää pieniäkin kesäku­umia varsin pienel­lä kier­to­häviöil­lä maaläm­pöjär­jestelmäsi varas­toon odot­ta­maan tal­ven kylmyyttä.

    Hyö­ty­suhteil­la on merkitystä!

    Vastaa

    1. Sähkö­pan­eli­den hyö­ty­suhde lie­nee tänä päivänä n. 15%, aurinkok­eräimien luokkaa 80–95% riip­puen siitä, minkä läm­pöistä ener­giaa tarvitset.

      Tämän lisäk­si aurinkok­eräi­men tekonolo­gia on aika yksinker­taista. Paraboili­nen peili, jona ei tarvitse olla edes kovin hyvä, riit­tää. Ei tarvitse olle hyväö tarkoit­taa, että riit­tää, että säteet osu­vat etrin tarkku­udel­la eli että suo­rat peilit kelpaavat.

      Vastaa

  9. Ihmisil­lä on val­ta­va usko jär­jestelmi­in. Mikäs siinä jos uskoa on, kun­han jokainen miet­tii tarvit­seeko var­avoimaa. Min­ul­la on tak­ka. Toisin kuin omakoti­talois­sa suurem­mis­sa ker­rostalois­sa päätök­set syn­tyvät aina enem­män tai vähem­män kollek­ti­ivis­es­ti. Vai ale­taanko iltaisin pitää torikok­ous­ta rappukäytävillä?

    Sen jäl­keen kun ensim­mäi­nen verkon kaa­tu­mi­nen tapah­tuu paukku­pakkasil­la, kär­sitään epä­var­muud­es­ta, moni taloy­htiö saat­taa ostaa kel­lari­in ihan vain var­muu­den vuok­si gen­er­aat­torit tai uunit. Sit­ten Osmo voitkin lisätä laskelmi­in uusia muuttujia.

    Vastaa

  10. Osmo Soin­in­vaara: Tämän lisäk­si aurinkok­eräi­men tekonolo­gia on aika yksinker­taista. Paraboili­nen peili, jona ei tarvitse olla edes kovin hyvä, riit­tää. Ei tarvitse olle hyväö tarkoit­taa, että riit­tää, että säteet osu­vat etrin tarkku­udel­laeli että suo­rat peilit kelpaavat.

    Mus­tat kupariputketkin riittävät..

    Vastaa

  11. Aus­tri­an:
    Etelä-Afrikan tuottaja/siirto/myyntiorganisaatio Eskom on ratkaissut tämän ongel­man kiertävil­lä sähkökatkoilla… 

    Itse asi­as­sa kyseinen malli on myös Suomen malli, jos kulu­tus on ylit­tämässä kap­a­siteetin. Sil­loin määrätään alueel­lisia määräaikaisia sähkökatko­ja. Kyseinen tilanne on täysin mah­dolli­nen esim. jos ydin­voimaa on joudut­tu aja­maan jostain syys­tä alas anjanko­hatana, jol­loin kansalli­nen kulu­tus olisi muuten huippuluvuissa.

    Vastaa

  12. Osmo Soin­in­vaara:
    Siir­toka­p­a­siteet­ti ei riitä tuo­maan Ruot­sista ja Nor­jas­ta hal­paa sähköä enem­pää kuin sitä tuo­daan. Nor­jalaiset ovat tietysti kiin­nos­tumeen­pia rak­en­ta­maan lisää siir­toy­hteyk­siä Hol­lan­ti­in ja Bri­tan­ni­aan, kos­ka siel­lä sähkön hin­ta on korkeampi kuin Suomessa.

    Kat­selin Shet­lannin murhia. Sit­ten päätin vähän tark­istaa teíe­to­jani maanti­eteestä. Tiesin kyl­lä, että Skot­lanti on lähel­lä Nor­jaa*, mutat en sitä, että sen pohjoisim­mat saaret ovat 60 Helsin­gin leveyspiirillä.

    * Enlanis­sa kirkko on church (eteläistä vaiku­tus­ta), Skot­laniss kirk, norjankielestä.

    Vastaa

  13. Osmo Soin­in­vaara: Tämän lisäk­si aurinkok­eräi­men tekonolo­gia on aika yksinker­taista. Paraboili­nen peili, jona ei tarvitse olla edes kovin hyvä, riit­tää. Ei tarvitse olle hyväö tarkoit­taa, että riit­tää, että säteet osu­vat etrin tarkku­udel­la eli että suo­rat peilit kelpaavat.

    Ongel­ma onkin likaan­tu­mi­nen, pöly vai­men­taa tehokkaasti säteilyä eli paraboli kuume­nee eikä heijasta.

    Suuren määrän puhdis­t­a­mi­nen vaatii paljon työvoimaa ja on kallista.

    Suomes­sa lumi peit­tää peilit oli­vat ne suo­ria tai parabole­ja. Ja jää­tyneen peilin puhdis­t­a­mi­nen vaatii val­taavsti energiaa

    Vastaa

  14. Eiköhän tässä ole syytä alka ava­rautua kur­jaan ener­giahul­ton pistämäl­lä pääkek­suk­seen var­avoimakytken­tä eli kytkin ja pistoke.

    Kytkimel­lä syöt­tö vai­hde­taan var­avoimapis­tok­keeseen ja siihen kytketään n 25 kw generaattori .

    Mak­saa 10000 euron luokkaa.….

    Vastaa

  15. Yksi iso kysymys on, mitä tehdään jos ja kun kaukoläm­mön ja sähkön yhteis­tuotan­to vai­h­tuu läm­pöpumpuik­si. Yhteis­tuotan­to tekee paljon sähköä juuri sil­loin kun kulu­tuskin on suur­in­ta (kylmäl­lä), läm­pöpump­pu taas kulut­taa sähköä sitä enem­män mitä suurem­pi kulu­tus muutenkin on (kylmäl­lä). Eli sähkön riit­tävyy­den kannal­ta vai­h­to on hyvin huono.

    Vastaa

  16. Soin­in­vaara: “Jot­ta täl­lainen malli toimisi, kulut­ta­jan tai suurim­man osan kulut­ta­jista pitäisi mak­saa sähköstään tun­tiko­htaista hin­taa. Sil­loin sähkön korkea het­kelli­nen hin­ta ei ain­oas­taan houkut­telisi lisää tuotan­toa, vaan kan­nus­taisi kulut­ta­jia (teol­lisu­us mukaan luet­tuna) vähen­tämään sähkönku­lu­tus­taan het­kel­lis­es­ti sulke­mal­la tehtai­ta, pane­mal­la sähköläm­mi­tyk­sen het­kek­si kiin­ni tai pienem­mälle, tai ohjel­moimal­la esimerkik­si pakas­timet niin, että ne ovat vähän aikaa pois­sa päältä.”

    Tarvi­taan sähkölin­jo­jen kaut­ta tule­vaa hin­tain­for­maa­tio­ta. Lisäk­si tarvi­taan kodinkonei­ta, jot­ka osaa­vat tulki­ta tuo­ta infor­maa­tio­ta. Melkoinen sauma HW- ja SW-kauppiaille.

    Vastaa

  17. Osmo Soin­in­vaara:
    Siir­toka­p­a­siteet­ti ei riitä tuo­maan Ruot­sista ja Nor­jas­ta hal­paa sähköä enem­pää kuin sitä tuo­daan. Nor­jalaiset ovat tietysti kiin­nos­tumeen­pia rak­en­ta­maan lisää siir­toy­hteyk­siä Hol­lan­ti­in ja Bri­tan­ni­aan, kos­ka siel­lä sähkön hin­ta on korkeampi kuin Suomessa.

    Jos suo­ma­laiselle sähkön­myyjälle olisi kan­nat­tavaa tuo­da sähköä lännestä, niin mik­si eivät itse raken­na lin­jo­ja län­teen? Tarvi­iko niiden länsi­naa­purei­den osal­lis­tua linjanrakennuskustannuksiin?

    Vastaa

  18. Tapio: Onnea hankkeelle!

    Kos­ka raken­nat maaläm­pöjär­jestelmän ehdotan, että lai­tat nestekier­toiset aurinkok­erääjät, et aurinkopa­neelei­ta. Noil­la kerääjil­lä hoi­dat talosi läm­mi­tyk­sen ja kuumavesi­tarpeesi ainakin toukoku­us­ta syysku­uhun, ehkä enem­mänk­in­ri­ip­puen asuinpaikastasi.

    Sähkö­pan­eli­den hyö­ty­suhde lie­nee tänä päivänä n. 15%, aurinkok­eräimien luokkaa 80–95% riip­puen siitä, minkä läm­pöistä ener­giaa tarvitset.

    Voit syöt­tää pieniäkin kesäku­umia varsin pienel­lä kier­to­häviöil­lä maaläm­pöjär­jestelmäsi varas­toon­odot­ta­maan tal­ven kylmyyttä.

    Hyö­ty­suhteil­la on merkitystä!

    Ja kun tulee tilantei­ta, jois­sa sähkölle on enem­män tarvet­ta huonol­lakin hyö­ty­suh­teel­la, kuin läm­mölle, niin kandee lait­taa molemmat.

    Vastaa

  19. FtMaail­mal­ta: Sähkön hin­ta on aina ollut eri päiväl­lä ja yöl­lä sekä lämpimäl­lä ja pakkasel­la. Perustelu eri hin­noit­telu­un on ollut aina. Silti 90 luvun jäl­keen aikahin­noit­telua ei ole ollut. Jos aikahin­noit­telu joskus tulee, niin kulut­ta­jista ne, joi­ta kiin­nos­taa toimi­vat sen mukaan. Käyt­täähän jotkut kaukoläm­pöäkin, vaik­ka se on tyh­mintä mitä voi tehdä.

    Eikös kulut­ta­ja saa ostaa enää spot­tisähköä? Itsekkin sitä ostin viime vuosikymmenel­lä, kunnes huo­masin, ettei kannata…

    Vastaa

  20. toke: Jos suo­ma­laiselle sähkön­myyjälle olisi kan­nat­tavaa tuo­da sähköä lännestä, niin mik­si eivät itse raken­na lin­jo­ja län­teen? Tarvi­iko niiden länsi­naa­purei­den osal­lis­tua linjanrakennuskustannuksiin?

    Tot­ta hitossa pitää. Ensik­si, toisen maan alueelle ei men­nä tuos­ta vain rak­en­teeltaan ulos meneviä siir­to­ja. Toisek­si, ei ole järkeä mak­saa koko hin­taa itse kun toinen käärii muutenkin voitot.

    Raha ei ole ilmaista.

    Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.