Sähkön tuntikohtainen pörssihinta määräytyy aina marginaalissa olevan kalleimman sähköntuotannon mukaan. Tämä tarkoittaa samalla hinta-alueella olevaa marginaalikustannuksiltaan kalleinta tuotantolaitosta.
Sama hinta-alue tarkoittaa sitä aluetta, jonka sisällä siirtokapasiteetti riittää niin, että paikallisen sähköpulan vuoksi ei jouduta käynnistämään kalliimpaa voimalaitosta. Suomen sisällä siirtokapasiteetti yleensä riittää niin, että Suomi on koko ajan samaa hinta-aluetta. Suomen ja Ruotsin välillä on viime aikoina ollut ongelmia siirtokapasiteetin osalta, minkä seurauksena Suomessa hinta on muodostunut korkeammaksi kuin Ruotsissa, koska Ruotsin halpaa sähköä ei ole voitu siirtää Suomeen niin paljon kuin olisi ollut kysyntää. Sen sijaan Suomi ja Baltian maat ovat useimmiten samaa hinta-aluetta.
Marginaalikustannuksilla tarkoitetaan tässä kustannuksia, jolla voimalaitos kannattaa vielä pitää käynnissä — tai kysynnän noustessa, käynnistää. Esimerkiksi ydinvoimalalla kannattaa sähköä tuottaa lähes aina, vaikka kokonaisuudessaan uusi ydinsähkö on kallista. Suurin osa sen hinnasta on upotettuja kustannuksia. Marginaalikustannus riippuu tietysti myös tarkasteluajankohdasta. Jos sähkön hinta painuu hetkellisesti alas, voimaloita ei kannatta sulkea, vaikka sähköstä tulisi ilmaista, (tai negatiivinen, kuten se on hetkellisesti ollut). Pidempiaikainen halvan hinnan jakso pudottaa verkosta toimijoita. Siksi sähkön hinta ei voi pudota nollaan tai sen alapuolelle pitkäksi aikaa, mutta muutamaksi tunniksi kylläkin. Vastaavasti ihan lyhyen hintapiikin takia ei isoa voimalaitosta kannata ryhtyä käynnistämään.
Aiemmin viimeinen käynnissä oleva voimalaitos oli tavallisesti kivihiililaudevoimala jossain, usein Tanskassa. Se takasi sähkömarkkinoille tuottajan kannalta jotenkin kohtuullisen hinnan. Kun päästöoikeuksien korkea hinta nosti kivihiililauhteen hintaa, kaikki sähköntuottajat hyötyivät ja kuluttajat kärsivät.
Nyt sähkön tuotantotavat ovat muuttuneet niin, että lauhdevoimaloita ei kannata pitää edes valmiustilassa ydinvoimaloita lukuun ottamatta. Ruotsissa on kannattavuussyistä suljettu jopa ydinvoimaloita, koska sähkön hinta ei riitä peittämään niiden muuttuvia kustannuksia, erityisesti ei ydinsähköön Ruotsissa kohdistuneita veroja.
Markkinoille on tullut paljon marginaalikustannuksiltaan halpaa sähköä tai voimaloita, joita kannattaa syöttötariffin takia pitää käynnissä, oli sähkön markkinahinta kuinka halpa hyvänsä.
Marginaalikustannuksiltaan halpaa sähköä on esimerkiksi säätämätön vesivoima (esimerkiksi Imatrankoski), tuulivoima, aurinkovoima ja ydinvoima.
Yhä useammin on tilanne se, että hinta-alueella marginaalissa on jokin hyvin halpa sähköntuotantomuoto. Silloin sähkön hinta lähestyy nollaa. Nämä tilanteet tulevat yleistymään.
Samasta syystä sähkön hinnan tuntikohtainen vaihtelu kasvaa. Joulukuussa yöllä sähkön hinta on ollut noin 15 €/MWh ja päivällä noin 50 €/MWh.
Kuluttajan kannalta sähkön halpa hinta on tietysti hyvä asia – toistaiseksi. Ongelmaksi muodostuu se, ettei kenenkään enää kannata rakentaa voimaloita, koska sähköstä saatava hinta peittää vain muuttuvat kustannukset, mutta ei kiinteitä kustannuksia.
Jos sähkön kysyntä nousee kunnolla esimerkiksi paukkupakkasten johdosta, voi käydä niin, ettei tehoa riitäkään. Kuluttajalle käy kalliiksi se, ettei sähköä vähään aikaan tule lainkaan. Mikään taho ei ole vastuussa siitä, että sähköä riittää kaikissa olosuhteissa. Verkkoyhtiö Fingridillä on kyllä hallussaan joitain varavoimaloita – esimerkiksi entinen Helenin Kellosaaren kaasuturbiini – mutta ei ole takuita siitä, että nämäkään riittävät.
Mihin Norjasta ostetut vesivopimalla tuotetut megawatit on kätketty. Onko kaksoikansalainen Bjön estämässä halvan sähkön tulon Norjasta Suomeen ja pistä siihen lapinlisää päälle. Kuka tutkii asian?
Siirtokapasiteetti ei riitä tuomaan Ruotsista ja Norjasta halpaa sähköä enempää kuin sitä tuodaan. Norjalaiset ovat tietysti kiinnostumeenpia rakentamaan lisää siirtoyhteyksiä Hollantiin ja Britanniaan, koska siellä sähkön hinta on korkeampi kuin Suomessa.
Etelä-Afrikan tuottaja/siirto/myyntiorganisaatio Eskom on ratkaissut tämän ongelman kiertävillä sähkökatkoilla… 🙂
Tarkoitatko, että ydinvoimalla tuotetun sähkön hinta ei riitä peittämään vain ydinsähköön kohdistettuja veroja vai (hämmentävästi) muihin kuin ydinsähköön kohdistettuja veroja?
Varmasti ydinvoimaan kohdistettuja veroja. Ruotsissa on otettu käyttöön ydinvoimavero, jonka suuruus on melkein 7 euroa / MWh.
Kun sähkön hinta Ruotsin puolella pörssissä 20 euroa jotain, niin eihän tuollaista veroa pysty mitenkään maksamaan.
Erityisesti ärsyttää suomalaisten vihreiden maalailut, kuinka Ruotsissa suljetaan reaktoreita täysin markkinaehtoisesti, mikä osoittaa tuulimyllyjen olevan kustannuskilpailukykyisiä. Ehe, ehe, mitenkähän tuulivoimalle kävisi, jos Suomessakin se yli 80 e/MWh tuki vaihdettaisiinkin 7 euron veroksi? Kaikki tuulivoimayhtiöt menisivät konkurssiin koska tulot romahtaisivat viidesosaan nykyisestä.
Lähde:
http://www.nyteknik.se/tekniknyheter/article3905717.ece
http://www.nordpoolspot.com/Market-data1/Elspot/Area-Prices/SE/Hourly1/?view=table
“Joulukuussa yöllä sähkön hinta on ollut noin 15 €/MWh ja päivällä noin 50 €/MWh.
Kuluttajan kannalta sähkön halpa hinta on tietysti hyvä asia – toistaiseksi. Ongelmaksi muodostuu se, ettei kenenkään enää kannata rakentaa voimaloita, koska sähköstä saatava hinta peittää vain muuttuvat kustannukset, mutta ei kiinteitä kustannuksia.”
Hinta kuluttajalle ei vaihtele. Aikasähkö vs. normisähkö ei kannata juuri missään tapauksessa tänä päivänä. Ei ole kannattanut kuin viime vuosituhannella.
Itse olen rakentamassa juuri uutta omakotitaloa.
a) Kaukolämpöön ei kenelläkään ole varaa
b) maalämpö olisi paras vaihtoehto, jos haluaa täysin huolettoman ratkaisun
c) Kun saunoo muutaman kerran viikossa ja on valmis lämmittämään takkaa niinä viitenä päivänä vuodessa, kun pakkasta 17 tai enemmän, niin kuvio ei enää olekkaan niin selvä. Suora sähkö alkaa olemaan taloudellisesti kannattava pelkällä lto:lla. Aurinkopaneelit tulee joka tapauksessa.
d) Aurinko paneelit kun tulee, niin ajatuksena on ollut ajaa ylijäämä kesäpäivinä uima-altaaseen. Rahallista arvoa energian ulosmyynnistä ei juuri saa.
Ei ole vaikea ennustaa, että verkkoyhtiöt tulevat muuttamaan hinnoittelua niin, että normisähkön hinta nousee suhteessa aikasähköön erityisesti siellä, missä on paljon sähkölämmitystä. Verkkoyhtiön aika luonteva oletus on, että normisähkön valitsevat käyttävät suhteessa enemmän sähköä silloin kun se on kallista ja keskimääräistä ottavat tämän huomioon aikasähkön hintaa laskiessaan.
Sähkön hinta on aina ollut eri päivällä ja yöllä sekä lämpimällä ja pakkasella. Perustelu eri hinnoitteluun on ollut aina. Silti 90 luvun jälkeen aikahinnoittelua ei ole ollut. Jos aikahinnoittelu joskus tulee, niin kuluttajista ne, joita kiinnostaa toimivat sen mukaan. Käyttäähän jotkut kaukolämpöäkin, vaikka se on tyhmintä mitä voi tehdä.
“Esimerkiksi ydinvoimalalla kannattaa sähköä tuottaa lähes aina, vaikka kokonaisuudessaan uusi ydinsähkö on kallista.”
Verrattuna mihin vähäpäästöiseen primäärienergiaan?
Vaikka tuuli- ja aurinkovoima kilpailisikin hinnasta, niin ne vaativat kumminkin toisen sähkö-infran tuekseen. Systeemikustannus on se, mihin pitäisi verrata.
Ydinvoimala rakennetaan kumminkin nykyään 80 vuoden ajalle, tuuli- ja aurinkovoima vaatii samana aikana kumminkin useamman sukupolven samana aikana, jolloin pääomakustannuksetkin moninkertaistuvat verrattuna ydinvoimaan.
Onnea hankkeelle!
Koska rakennat maalämpöjärjestelmän ehdotan, että laitat nestekiertoiset aurinkokerääjät, et aurinkopaneeleita. Noilla kerääjillä hoidat talosi lämmityksen ja kuumavesitarpeesi ainakin toukokuusta syyskuuhun, ehkä enemmänkin riippuen asuinpaikastasi.
Sähköpaneliden hyötysuhde lienee tänä päivänä n. 15%, aurinkokeräimien luokkaa 80–95% riippuen siitä, minkä lämpöistä energiaa tarvitset.
Voit syöttää pieniäkin kesäkuumia varsin pienellä kiertohäviöillä maalämpöjärjestelmäsi varastoon odottamaan talven kylmyyttä.
Hyötysuhteilla on merkitystä!
Tämän lisäksi aurinkokeräimen tekonologia on aika yksinkertaista. Paraboilinen peili, jona ei tarvitse olla edes kovin hyvä, riittää. Ei tarvitse olle hyväö tarkoittaa, että riittää, että säteet osuvat etrin tarkkuudella eli että suorat peilit kelpaavat.
Ihmisillä on valtava usko järjestelmiin. Mikäs siinä jos uskoa on, kunhan jokainen miettii tarvitseeko varavoimaa. Minulla on takka. Toisin kuin omakotitaloissa suuremmissa kerrostaloissa päätökset syntyvät aina enemmän tai vähemmän kollektiivisesti. Vai aletaanko iltaisin pitää torikokousta rappukäytävillä?
Sen jälkeen kun ensimmäinen verkon kaatuminen tapahtuu paukkupakkasilla, kärsitään epävarmuudesta, moni taloyhtiö saattaa ostaa kellariin ihan vain varmuuden vuoksi generaattorit tai uunit. Sitten Osmo voitkin lisätä laskelmiin uusia muuttujia.
Mustat kupariputketkin riittävät..
Itse asiassa kyseinen malli on myös Suomen malli, jos kulutus on ylittämässä kapasiteetin. Silloin määrätään alueellisia määräaikaisia sähkökatkoja. Kyseinen tilanne on täysin mahdollinen esim. jos ydinvoimaa on jouduttu ajamaan jostain syystä alas anjankohatana, jolloin kansallinen kulutus olisi muuten huippuluvuissa.
Katselin Shetlannin murhia. Sitten päätin vähän tarkistaa teíetojani maantieteestä. Tiesin kyllä, että Skotlanti on lähellä Norjaa*, mutat en sitä, että sen pohjoisimmat saaret ovat 60 Helsingin leveyspiirillä.
* Enlanissa kirkko on church (eteläistä vaikutusta), Skotlaniss kirk, norjankielestä.
Ongelma onkin likaantuminen, pöly vaimentaa tehokkaasti säteilyä eli paraboli kuumenee eikä heijasta.
Suuren määrän puhdistaminen vaatii paljon työvoimaa ja on kallista.
Suomessa lumi peittää peilit olivat ne suoria tai paraboleja. Ja jäätyneen peilin puhdistaminen vaatii valtaavsti energiaa
Eiköhän tässä ole syytä alka avarautua kurjaan energiahulton pistämällä pääkeksukseen varavoimakytkentä eli kytkin ja pistoke.
Kytkimellä syöttö vaihdetaan varavoimapistokkeeseen ja siihen kytketään n 25 kw generaattori .
Maksaa 10000 euron luokkaa.….
Yksi iso kysymys on, mitä tehdään jos ja kun kaukolämmön ja sähkön yhteistuotanto vaihtuu lämpöpumpuiksi. Yhteistuotanto tekee paljon sähköä juuri silloin kun kulutuskin on suurinta (kylmällä), lämpöpumppu taas kuluttaa sähköä sitä enemmän mitä suurempi kulutus muutenkin on (kylmällä). Eli sähkön riittävyyden kannalta vaihto on hyvin huono.
Soininvaara: “Jotta tällainen malli toimisi, kuluttajan tai suurimman osan kuluttajista pitäisi maksaa sähköstään tuntikohtaista hintaa. Silloin sähkön korkea hetkellinen hinta ei ainoastaan houkuttelisi lisää tuotantoa, vaan kannustaisi kuluttajia (teollisuus mukaan luettuna) vähentämään sähkönkulutustaan hetkellisesti sulkemalla tehtaita, panemalla sähkölämmityksen hetkeksi kiinni tai pienemmälle, tai ohjelmoimalla esimerkiksi pakastimet niin, että ne ovat vähän aikaa poissa päältä.”
Tarvitaan sähkölinjojen kautta tulevaa hintainformaatiota. Lisäksi tarvitaan kodinkoneita, jotka osaavat tulkita tuota informaatiota. Melkoinen sauma HW- ja SW-kauppiaille.
Jos suomalaiselle sähkönmyyjälle olisi kannattavaa tuoda sähköä lännestä, niin miksi eivät itse rakenna linjoja länteen? Tarviiko niiden länsinaapureiden osallistua linjanrakennuskustannuksiin?
Ja kun tulee tilanteita, joissa sähkölle on enemmän tarvetta huonollakin hyötysuhteella, kuin lämmölle, niin kandee laittaa molemmat.
Eikös kuluttaja saa ostaa enää spottisähköä? Itsekkin sitä ostin viime vuosikymmenellä, kunnes huomasin, ettei kannata…
Totta hitossa pitää. Ensiksi, toisen maan alueelle ei mennä tuosta vain rakenteeltaan ulos meneviä siirtoja. Toiseksi, ei ole järkeä maksaa koko hintaa itse kun toinen käärii muutenkin voitot.
Raha ei ole ilmaista.