Palvelualan työntekijöiden ammattijärjestö PAM on ilmoittanut valvovansa silmä kovana, että kauppojen aukioloaikojen pidentymisestä koituvat lisätunnit annetaan vakituisille, osa-aikatyötä tekeville sen sijaan, että palkattaisiin työttömiä. Tätä ei ole osattu julkisuudessa paheksua enkä paheksu minäkään, koska laki on PAM:in puolella ja koska kaupan osa-aikaiset työntekijät ovat varsin matalapalkkaisia.
Olisi perusteltavissa myös se kanta, että olisi vielä tärkeämpää kokonaan työttömien päästä kiinni edes osa-aikaiseen työhön. Itsestään selvyytenä otetaan se, että jo työssä olevien etu sivuuttaa työttömän edun.
Voi myös syntyä kauppiaan kannalta hankala tilanne, jos osa-aikatyötön työntekijä sanoo, ettei mielellään ottaisi noita myöhäisillan tunteja. Miten lakia kunnioittavan kauppiaan pitäisi silloin menetellä?
Mikäli myöhäistunteihin ei ole tunkua, niin asia ratkaistaneen, kuten muualla Euroopassa eli itsepalvelukassoilla.
Ohimennen: kauppa on ala, jolla naiset tienaavat miehiä enemmän. Lisäksi rekrytoinnissa “syrjitään” miehiä eli heitä ei kutsuta työhaastatteluun tai palkata yhtä usein kuin naisia tutkimusten mukaa.
Ilmiselvä poikkeus näyttäisi olevan Lidl, miltei joka toinen työntekijä lienee nuori mies. Ehkä Lidlissä vaaditaan muskeleita vaan ei S‑marketissa? Hienoa joka tapauksessa, että tasa-arvo saapuu raukoille rajoillemme sivistysmaista!
Suomihan on yksi epätasa-arvoisimmista vauraista maista sukupuolten kohtelun suhteen. Tsekatkaa vaikka OECD:n Better Life indeksi, jos ette muuten usko — mutta näkeehän sen sokea Reettakin ilman tsekkauksia, että Suomessa miehillä menee poikkeuksellisen huonosti.
Niin tai näin, hallitus on uskaltanut tehdä lakimuutoksen, joka suosii vahvasti naisia. Olisiko olleet kätilöt mielessä? Työttömiä miehiä toki on ollut vuosikausia kymmeniätuhansia enemmän kuin työttömiä naisia.
Samaan aikaan toisaalla: vahvasti miesvaltainen suomalainen kuljetusala ollaan tuhoamassa EU:n vaatimuksesta (googlaa kabotaasi). Mutta — ja tämä on ihan fakta — kukaan ei pidä rekkakuskien katoamista samanlaisena ongelmana kuin kätilöiden lomien lyhenemistä. Se. Ei. Vain. Kiinnosta.
Välillä politiikka on niin surkeaa katsottavaa.
Vihreät kai hurraavat feministipuolueena …
Berliiniin pääsee lentämään satasella.
PAM vastusti aukioloaikojen vapauttamista työntekijöiden jaksamiseen ja perhe-elämään vedoten. Nyt sitten on tapahtunut täyskäännös asiassa?
Kauppiaalle varmaan riittää, että tarjoaa työtä osa-aikaisille. Jos se ei kelpaa, pitää rekrytoida uusia tekijöitä. Myöhäisillan tunneista ei erikseen kysellä, työtä tehdään silloin kun työnantaja määrää.
Vaimo on marketissa töissä 30h/vko sopimuksella kuten tietääkseni kaikki ko. marketin vakituiset. Hirveää hinkua lisätöiden tekemiseen ainakaan vanhmmilla työntekijöillä ei ole, koska työ on raskasta. Eli parhammillaan lisätyöt jakautuvat niin, että osa-aikaiset saavat halutessaan lisätunteja ja uusiakin työntekijöitä rekrytoidaan.
Saako vaimo soviteltua päivärahaa?
Täydentämällä vajaatyöllisten työpäivät täysiaikaisiksi palkkatöiksi saadaan enemmän ihmisiä kokonaan pois sosiaaliturvan varasta. Sosiaaliturvan, kuten soviteltujen päivärahojen ja yleisen asumislisän varassa oleminen rajoittaa asianomaisten henkilöiden vapautta merkittävästi ja johtaa jatkuvaan anomusten täyttelyyn ja tulojen kontrolliin.
Aika huvittavaa, Soininvaarakin kuluu niihin eliitin jäseniin, joka aikin keinoin usuttaa köyhää toisen köyhän kimppuun.
Eliitti ei myöskään hyväksy kauppapapiialle urakehitystä : Työtön, nollatuntisopimus, osa-aikainen, täysaikainen , palveluaikaan sidottu palkkakehitys
Kun tätä kehitystä ei sallita niin kannustinloukut ovat todellisia.Työhön mneo kun ei takaa aseman paranemista.
Aikoinaan 80-luvulla kannustinloukut olivat paljon suurempia kuin nyt, mutta eivät ne olleet työllistymisen este, työttömiäoli vain 80000, nyt 500000
Mutta ero 80-lukun oli suuri, joslähti töihin, vaikka osa-aikaiseen niin siitä eteni kokoaikaiseksi ja palkka parani työuran pitenemisen myötä.
Nyt näistä eduista ei haluta antaa mitään vaan kauppapiian työ on luun heitto koiralle
Tuo kabotaasi on vain pieni yksityiskohta kokonaisuudessa nimeltä EU liittovaltio, joka tuollaisten “pienten yksityiskohtien” johdosta johtaa siihen että suomesta tulee EU:n köyhä takapajuinen provinssi.
Islanti ja Norja ovat valinneet toisin, Suomikin olisi voinut valita toisin, eli säilyttää kansallisen yhtenäisyyden ja solidaarisuuden ja tietyn tason protektionismin.
Tällä menolla näen vain kehityksen sellaisena, että seuraavan vuosikymmenen aikana alkaa Suomesta koulutettujen ihmisten maastamuutto Ruotsiin, Saksaan ja Britanniaan. Suomen sosiaaliturva ja yhteiskunta “taantuu” tuon seurauksena seuraavan 10–20 vuoden aikana Puolan tasolle.
Mutta tuohan siis onkin EU-liittovaltion tavoite, tuhota protektionistiset kansallisvaltiot.
Olisiko protektionismi viennistä riippuviselle Suomelle noin ylipäänsä hyvä vaihtoehto. Miten me ylipäänsä pärjäisimme ilman vientiä? Protektionismi on aina kaksisuuntaista.
Lisäksi PAM perusteli vastustustaan sillä, ettei vapautus toisi lisää työpaikkoja. Nyt PAM sitten haluaa vahtia, että lisätyö menisi mahdollisimman vähäisessä määrin uusiin työpaikkoihin.
Liian vanha, työttömiä on nyt TEM katsauksen mukaan 631500 (marraskuu, 2015).
Supikoira.
Taisi olla niin, että työnhakijoita on tuo 631500. Eivät he ole kaikki työttömiä. Voiivat olla opiskelijoita, eläkeläisiä, vanhaan työpaikkaansa kyllästyneitä ja niin edelleen.
Työnantajan on tarjottava työtä osa-aikaisille työntekijöille ensisijaisesti. Tämä tarkoittaa sitä, että vasta sitten, jos osa-aikainen työntekijä ei ota työtä vastaan, voi työnantaja palkata uuden työntekijän tähän tehtävään. Työnantajan kannattaa tarjota työtä kirjallisesti ja saada kieltäytyminen kirjallisesti jotta ei tarvitse myöhemmin riidellä.
Jyrki Koskinen. Tästä tulee kaupan alalla toinen ongelma. Moni osa-aikaista työtä’ tekevä nostaa soviteltua päivärahaa, minkä seuruaksena kokonaisansio on aika lähellä kokoaiaiksen työn ansiota. Sellaisissa oloissa ei olla kovin innokkaita ottamaan vastaan hankalia iltatunteja, mutta yhtä haluttomia ollaan panemaan nimeä paperiin, että on kieltäytynyt.
Suomalaiset kai pärjää muuttamalla pois. Varmaan pääkaupunkiseutu selviää (vähintään) jotenkuten mutta ei siis kaikkien kannalta. Ei Jyväskyläkään autioidu mutta muuttuu Kuusamoksi — sillä erotuksella, että ei ole tulonsiirtoja Saksasta tai Ruotsista. Mitä se tarkoittaa, jää tulevien sukupolvien huoleksi, mutta veikkaan Viron elintasoa.
Suomi on osa systeemiä, joka suosii keskuksia. Valtavat omaisuusmassat jäävät — tuttuun tapaan — lahoamaan syrjäseuduille. Velkaa pitäisi pystyä ottamaan miljardeja vuosittain, jotta asuminen onnistuisi keskuksissa. Onneksi esim. Berliinissä asuminen on jopa naurettavan halpaa ja niin on muutkin elämisen kustannukset.
Minä olen kannustanut lapsia muuttamaan. Jokaisen vastuuntuntoisen vanhemman pitäisi mielestäni tehdä samoin.
Voi tätä suomalaista keskustelua. Kun Osmo Soininvaara nostaa esiin työmarkkinoihin liittyvän ongelman, leimataan hänet siis kuuluvaksi ilkeämieliseen ja pahantahtoiseen eliittiin, joka saa nautintonsa siitä että saa köyhät tappelemaan keskenään?
Toinenkin tulkinta olisi ollut mahdollinen: esiin nostettu ongelma on todellinen. Voisi jopa uskaltautua ajattelemaan, että ammattiyhdistysliikkeelläkin voisi olla peiliin katsomisen paikka. Miksi todellakin työssä jo olevien etu ohittaa aina työttömien edun? Miksei ammattiyhdistysliike ole solidaarinen kaikkein heikoimmassa asemassa olevia kohtaan?
Ei köyhyyden ongelmia niin korjata, että käydään vain iänikuista luokkataistelua muita leimaamalla ja itse asia sivuuttaen.
Vienti ei ole itseisarvo. Suomi vie tavaraa ja tuotteita ulkomaille, jotta se voisi ostaa tarvitsemiaan ja haluamiaan tavaroita ja tuotteita ulkomailta.
Ääriesimerkkinä: mikäli jokin valtio suostuisi tuomaan ilmaiseksi kaiken Suomen pyytämän ei vientiä todellakaan tarvittaisi, ja vientiteollisuuden tarpeisiin mennyt työaika voitaisiin käyttää enempänä vapaa-aikana elämänlaadun parantamiseen.
Tosin nykytyylillä ääriesimerkki johtaisi vain siihen, että vientiteollisuuden entisistä työntekijöistä tulisi työttömiä, mikä johtaisi palkkasumman alenemiseen, pienempään kysyntään ja kasvavaan työttömyyteen kotimarkkinoiden kysynnän alentuessa. Ja tämä kaikki tilanteessa, jossa Suomella olisi täsmälleen sama määrä materiaa jaettavana.
Rajoitetun kokemukseni mukaan Saksassa (jossa on paljon halvempaa), ruoka ostetaan yleensä vaatimattomammista Lidl tyyppisistä kaupoista. kilpailu on kovaa, suuret marketit tulevat kalliiksi asiakkaalle. Minun asuinympäristössäni (Suomessa) on aika monta suurta markettia.
PS. Mitä vihreät arvelevat rakettien ammuskelusta, onko siitä merkittävää haittaa?
Ei saa. Miksi saisi? Ei saa muitakaan tukia. Itse asiassa 30h/vko lasketaan tietääkseni täysaikaiseksi.
Anteeksi aiheeton epäilyni. Tuo 30/h kuulosti niin kovasti 80%:n työajalta, josta on tullut hyvin suosittua juuri sovitellun päivärahan vuoksi.
Määritelmä sanoo: työtön työnhakija.
Jos henkilö on töissä, mutta työpaikan ehtona on valtion maksama etuus, niin hän on työtön.
Tapana ei myöskään ole ilmoittautua työ- ja elinkeinotoimistossa, kun työpaikka alkaa kyllästyttämään vaan silloin lähetetään hakemus kilpailevaan yritykseen.
Ehkä poliittinen ura on vieroittanut reaalimaailmasta? Mene ja tiedä.
Ei sano, noista 129100 oli talallisissa töissä. Lisäksi tulevat tukityöllistetyt ja koulutuksessa olevat. Lue Liian Vanhan kommentti, siinä ovat tiedot tarkasti.
Marraskuun lopussa työ-ja elinkeinotoimistoissa oli kaikkiaan 631 500 työnhakijaa
Työnhakijoista oli työssä yleisillä työmarkkinoilla oli 129100
Eli työttöminä työtön-työtön-lorua kirjoitteli 502400
Virallisia työttömiä meillä on 342000 (TEM mukaan) tai 216000 (Tilastokeskus)
Virallisen työttömyyden määritelmää on rajattu koko ajan ja se on enemmänkin Potemkinin kulissi kuin mikään työttömyyttä kuvaava luku
Ongelman piilottelu johtaa ennen pikää siihen, että työttömät radikalisoituvat ja syntyy kotimainen terrorismi 70-luvun Saksan Punaisten Prikaatien tapaan.He hyökkäsivät yritysjohtajia ja pankkiireja vastaan ja veikkaanpa , että meillä kuljetaan samaa polkua
Tuota radikalisoitumista tehostaa eliitin ylimielinen asenne: “Taloustieteilijöiden ” mukaan vain n 100000 noista 500000 työttömästä kelpaa työmarkkinoille.
Loput ovat uusjuutalaisia, jotka joutavat tallin taakse.Tähden korvaa tähti tietojärjestelmässä. Kun sen saat niin olet lopullisesti ulkona yhteiskunnasta.
Ei Euroopassa ulkoinen terrorismi ole uhka vaan sisäinen, lähes kaikki Euroopan terroriteot on täällä pitkään asunieden tai syntyneiden tekemiä.
Sen vuoksi halutaan vakoilla omia kansalaisia
Soviteltu päiväraha? Kaikkea sit suomalainen byrokraatti on keksinyt! Joku vielä ihmettelee, että meillä menee huonosti.
Ihan oikein. Julkisessa keskustelussa koko asia on oikeastaan ohitettu olankohautuksella. Miksi? Voisiko asialla olla jotain tekemistä mm. yhteiskuntasopimuksen kaatamisen kanssa?
AKT:n toimistoon voisikin kantaa suuren peilin, jota Piirainen ja Sorvali voivat tuijottaa hartaasti ja pitkään.
Suomi on pitkien kulkuyhteyksien päässä markkinoista. Viimeinen asia mitä tämän maan kilpailukyky tarvitsee, on militantti lakkoherkkä AKT, joka on valmiina ottamaan hyödyn muiden tekemistä kilpailukykyloikista omille työntekijöilleen.
Kun AKT:lle saadaan suitset, ensinnäkin maan demokraattinen hallitseminen muuttuu helpommaksi. Toiseksi, saadaan korkeita logistiikkakuluja alaspäin, mikä parantaa mm. metalli- konepaja- ja paperiteollisuuden kilpailukykyä.
Mites minulla on sellainen mielikuva, että aikaisemmmin sinun mielestäsi mitään kannustinloukkuja ei ole edes olemassa ja työttömät menisivät heti töihin, jos niitä vain olisi. Ja tästä positiosta olet siiten argumentoinut että keppilinja ei voi mitenkään toimia, kun ei ole töitä.
30h on minimituntimäärä. Aina niitä lisätunteja on tarjolla, varsinkin juhlapyhien alla, kesäisin ja flunssakautena.
Mitä nuo sovitellun päivärahan saajat sitten tekevät kun päivät on täynnä? Ovat vähän aikaa taas työttömänä?
Tekevät 30 tuntista viikkoa.
Sunnuntaiaukiolon lisääminen on kannatettavaa. Kansantalouskin elpyy, kun samat aiemmin arkena myydyt tavarat myydään sunnuntaina kalliimpaan hintaan.
AKT:n takia ja muista syistä ala on yksityistynyt 80-luvulta saakka. Eniten kai tämä satuttaa yrittäjäkuskeja.
Mutta, joo, voi siinä olla AKT takana myös. Liitto ei lepää ennen kuin kaikki mikä on ulkoistettavissa on ulkoistettu. Jäähän niille silti maan “tarvittaessa” pysäyttävät ahtaajat — paitsi että joku päivä onnistuu ulkoistaminen Pietarin satamaan. Siinä kohdassa Piirainen varmaan muuttaa Portugaliin golfaamaan.
Kyllä nämä tukityöllistetyt ja koulutuksessa olavatkin kirjoittelevat työtön-työtön-lorua ja jos työpaikka ilmaantuu niin heillä on oikeus jättää kurssi/työ siihen ja jatkaa normaalityössä .
He kyllä täyttävät tuon Tilastokeskuksen ja TEM vaatimuksen siitä, että työttömän työnhakija on kyettävä ottamaan työ vastaan kahden viikon kuluessa eli ovat kyllä työttömiä, mutta propagandasyistä heidät lasketaan ulos työttömien joukosta
Ja kyllä ay-liike ajaa työttömienkien etua, esim ay-liike on pitänyt kiinni ansiosidonnaisesta vaikka se koskee vain työttömiä.
Ja pitää todeta samassa yhteydessä , että myös peruspäivärahan saamisen ehtona on samanlaisia työssäoloehtoja
Nuo 129100 ovat töissä ihan tavallisissa työpaikoissa ja haluavat vaihtaa työtä.
Kannustinloukuiksi on ehdotettu tukien tasoa, mutta kuten opiskelijaesimerkkini osoittaa, ne loukut ovat aivan muuta kuin meille propagoidaan.
Se kertoo sen, etti tukien taso vaikuta työnvastaanottoon
Tuossa 80-luku/2000-luku vertailussa vertailtiin etuuksien tason vaikutusta työllistymiseen.
Ja jos ajatellaan, että ihmiset jaetaan kahteen kategoriaan ja heidät leimataan tietojärjestelmän poltinmerkillä A‑ja B‑kansalaisiksi niin se vain huonontaa työllistymistä
Poliitikot kauhistelevat rasismia, mutta haluavat virallistaa aparheidin.
Poliitikot tekevät yhä kiivaampaa vihan lietsontaa yhteiskunnan köyhimpiä kohtaan ja yhteiskunnan vaikeuksista syytetään sitä pienipalkkaikisinta duunaria
Tämä näkyy arvovalinnoissakin:Myös hyvätuloiset saavt erilaisia etuuksia , mutta vain pienituloisten etuuksia leikataan
Ja se suurin ongalma on, että julkisen sektorin palkat ovat liian suuret tuottavuuteen/kantokykyyn nähden.
Julkisen sektorin palkat ovat n 40 % julkisista menoista ja kun lasketaan mukaan julkisin tuin rahoitetut organisaatiot ja konsultit/urakoitsijat niin osuus alkaa olla jo 60–70 % luokkaa eli 50 miljardin luokkaa
Kun tulonsiirrot välillä rikkaat-köyhät ovat alle 5 miljardia ja leikkaukset kohdistuvat vain alimpiin tuloryhmiin niin kyllä poliittinentahto on luoda luokkayhteiskunta, jossa ihmiset on virallisestikin luokiteltu A‑kansalaisiin ja B‑kansalaisiin
Samaa luokittelua on sekin,että nykyisistä 500000 työttömästä ajatelellaan vain 60000–100000 kuuluvan jotenkin työllistyviin
Mihin nuo 400000 sijoitetaan ? Tallin taakse ?
Magna Chartalla rajoitetiin hallitsijan valtaa ja sitä on pidetty historiallisena askeleena nykyaikaisen valtion kehityspolulla
Ei demokratiakaan ole rakennelma, jossa vallitsee enemmistön dikdatuuri eikä enemmistön vaaleissa saanut saa ampua oppositiota vaikka se voisikin tehdä siitä “demokraattisen” päätöksen.
Perustuslaki rajaa demokraattista päätöksentekoa ja mm sopimustoiminta nauttii perustuslain suomaa omaisuuden suojaa ja se takaa sopimusten koskemattomuuden hyvin pitkälle
Tämä tuli hyvin esiin Liliuksen johtajasopparin yhteydessä, siihen kajoamiseen tarvittiin 4/5 enemmistö Eduskunnassa .
Nyt duunarin soppareille halutaan antaa sama arvo kuin wc-paperilla eli Syltty ja kumppanit pyyhkivät niillä takapuoltaan
Ja palkkolaeilla halutaan ohittaa sopparit ja siirtyä työehtojen yksipuoliseen sanelemiseen
EU:n sisällä esiintyy joka tapauksessa suurten maiden protektionismia. Britannia ja Ranska ovat tästä oikein malliesimerkkejä.
En tarkoita että pitäisi suosia mitään ns. Venäjä-tyylistä hölmöläis-protektionismia, jossa erilaisilla tulleilla ja kielloilla yritetään tekohengittää kannattamatonta kotimaista teollisuutta. Ja tuollaista neuvostoliittolaista hölmöläistouhua on minusta mm. AKT:n ja SAK:n toiminta aina ollut. Mutta ehkä se on vain reaktio Suomen hallitusten vuosikymmeniä jatkuneeseen toilailuun.
Tarkoitan kansallisella protektionismilla Japanin, Etelä-Korean, Kanadan, Islannin ja Norjan kaltaista pohjoisten maiden tervettä itsekkyyttä ja tietynlaista tervettä kansallista konservatismia.
Suomi on minusta mennyt liikaa poliitikkovetoisesti takki auki ja hame korvissa Euroopan ytimeen. Tuollainen hajottaa kansallista yhtenäisyyttä, jota minusta Suomessa kuitenkin tarvitaan. Koska elämme joka tapauksessa kovassa globaalissa talouskilpailussa, jopa taloussodassa. Mutta kovasti tuntuu olevan poliitikoilla tarve yksityistää ja myydä kaikki ulkomaille, ja olla sokeita mekanismeille jotka aiheuttavat kansassa polarisaatiota ja segregaatiota.
Varoittavia esimerkkejä on paljon. Esimerkiksi työvoiman vapaa liikkuvuus EU:ssa on minusta OK. Mutta sensijaan että suomalaiset yritykset olisivat palkanneet EU kansalaisia, vaikka niitä puolalaisia putkimiehiä, Suomi halusiksin 2 vuoden siirtymäajan. Joka ei estänyt alihankintaketjuja tuomasta ulkomaisia työntekijöitään pyörimään Suomen rakennukselle. Työehtosopimusten ulkopuolelle.
Tuollainen on Suomen kannalta idiotismia. Rikkidirektiivi on Suomen kannalta idiotismia. Myös kabotaasi on Suomen kannalta idiotismia, jos tänne päästetään suomalaisen valvonnan sijaan ketä tahansa itä-Eurooppalaisia lahjuksilla kortin saaneita työn sankareita tai “alihankkijoita”. Suomella on minusta paljon suojeltavaa monia EU:n huonoja käytäntöjä vastaan.
Suomi tarvitsee minusta tervettä kansallista itsetuntoa, jonka pitäisi näkyä Suomalaisen vapaan luottamusyhteiskunnan suojeluna. Valitettavasti esim. monet vihreät poliitikot tuntuvat keskittyvän enemmän oman pesän likaamiseen, ja eripuran luomiseen.
Ei Norja, Sveitsi tai Islanti harjoita mitään protektionismia vaan nekin ovat hyvin riippuvaisia viennistä.
Jos Suomi harjoittaisi protektionismia niin silloin norjalaisen lohen ja islantilaisen turskan myynnin Suomessa olisi korkeiden tullimuurien takana mutta se koskisi myös suomaalaisen silakan myynnin rajoittamista ulkomaihin joka ajaisi suomalaiset kalastajat ahdinkoon. Myös suomalainen poronlihaa ei voitaisi myydä ulkomaille koska se olisi vaaraksi ulkomaalaiselle kinkulle ja näin olleen se olisi kallista molempiin suuntiin koska tullimuurit ovat liian korkeita molempiin suuntiin.
Islanti joka on hyvin riippuvainen kalastuksesta ei voi harjoittaa mitään protektionismia sillä alalla. Jos näin olisi Islannin talous romahtaisi. Norja joka on riippuvainen myös kalasta olisi myös suurissa ongelmissa. Norja oli aikoinaan hyvin suljettu kansantalous jopa 1980-luvun lopulle asti kuten Suomi. ETA- jäsenyys pakotti Norjan avaamaan sen markkinat kilpailulle. Aika paljon Norjan laeista tulee EU:sta vaikka Norja ei ole sen täysjäsen koska ETA-sopimus velvoittaa Norjaa avaamaan sen talouden kilpailulle. Suomalaisille on jokin harhaluulo siinä että Sveitsi ja Norja ovat jotenkin ulkona kansainvälisestä kaupasta EU:n markkinoista. Norja onkin hyvin riippuvainen nykyisestä taloudellisesta ongelmasta etenkin öljyn barreli hinnan historiallisen alhaisesta hinnasta. Norjassa palkat ja eläkkeet ovat myös korkeita toisin kuin muissa öljyntuottaja maissa. Norjakin on Venäjä pakotteissa mukana ja sen kalateollisuus kärsii eniten siitä vaikka maa ei ole EU:n jäsen. EU:ta ei pääse pakoon vaikka ei olisi sen jäsenvaltio mikäli haluaa olla mukana sen markkinoissa. Norja maksaa vuosittaisen ETA- jäsenmaksun mikä on noin 97 prosenttia ETA-maiden potista ja sen vuosittainen jäsenmaksu on 350 miljoonaa euroa. Norja ei pysty vaikuttamaan äänestämällä eikä edustajallaan millään tavalla siihen että sen pitää osallistua näihin kuluihin. Norjan jäsenyys ETA:ssa on eräänlainen äänetön yhtiökumppanuus
Norjan tilanteesta lisää linkissä http://www.hs.fi/talous/a1360817017883 ja Sveitsin tilanteesta
http://www.hs.fi/talous/a1360817597093
Ei muuten olisi. Suomi tuo myös välttämättömyystarvikkeita, kuten elintarvikkeita ja raakaöljyä. Varmuusvarastojen tyhjennyttyä myös Suomi tyhjentyisi.
Yksinkertaisesti kukaan ei ole työttömäksi työnhakijaksi kirjautunut, jos on normaalisti töissä, ilman mitään työvoimapalveluita.
Meidän työttömyysprosentti on oikeasti 30 prosentin kieppeillä ja lukumääräisesti tuo 613500.
Tuon verran on työikäisiä työllisiä poissa pelistä. Eikä se tempputyöllistäminen tee työttömästä työllistä, koska kun se tempputyöllistysraha loppuu, niin loppuu sekin tukituettu työ.
Tuolla logiikalla saisimme heti täystyöllisyyden, kun vain antaisimme jokaiselle työttömälle tuella maksetun työpaikan.….……
Kukaan töissä oleva ei voi kirjautua työttömäksi työnhakijaksi, mutta voi kirjautua työnjakijaksi. Esittämäsi luku koski työnhakijoita.
Norja ja Islanti eivät ole Suomi. Norjalla on öljyä ja valtavat vesivoimavarat luonnonolosuhteidensa vuoksi, Islannissa on vesivoimaa ja geotermista energiaa valtavasti ja väkeä saman verran kuin Espoossa. Meillä on pienet korkeuserot ja sademäärät, hitaasti kasvavaa metsää, yksi kromikaivos, 1–2 fosfaattikaivosta ja yksi siihen vähäänkin veteen hukkuva nikkelikaivoksen konkurssipesä. Öljyä, sähköä ja alumiinia halutaan ostella ympäri maailmaa ilman isompia tulleja mieluummin kuin jotain kartonkia, puhelinkeskuksia ja tukiasemia.
Kyllä sellainen, joka tekee töitä valtion 9 euron päiväkorvauksella on edelleen työtön ja saa työttömyyskorvausta .
Näitä on Suomessa n 350000 vuodessa kun opiskelijatkin lasketaan mukaan
Suomessa tehdään paljon töitä palkatta ja mitä suurempi osuus työllisistä on palkattomia , sitä korkeampi on työttömyys
“Yksinkertaisesti kukaan ei ole työttömäksi työnhakijaksi kirjautunut, jos on normaalisti töissä, ilman mitään työvoimapalveluita.
Meidän työttömyysprosentti on oikeasti 30 prosentin kieppeillä ja lukumääräisesti tuo 613500.”
Sotket asioita ‚työnhakijoita oli tuo 630000 ja mukana ovat työssäolevat
Kun luvusta vähennetään oikeassa palkkatyössä olevat työnhakijat niin työttömien määräksi jää n 500000
Työssä olevakin voi olla työkkärissä työnhakijana, mutta ei hän silloin ole työtön
Kaikilla sääntelyn muutoksilla on varmaan hyvät ja huonot puolet. Isoissa kauppakeskuksissa on muutama jättimarket ja kymmenkunta pientä erikoisliikettä. Keskuksen aukipitäminen ei kannata parin pikkuliikkeen takia.
Säädöksiä on kierretty jo pitkään esim kioskeissa ja huolto-asemilla. Sieltä kun illalla käy ostamassa leipää ja maitoa, ei ole mitään erikoistarjouksia.
Tuskallista on yrittää suunnitella kymmenien vuosien ajalle suuren marketin toimintaa. Onko odotettavissa uusia säädösmuutoksia.
Ruokakaupat yrittävät käynnistellä nettimyyntiä heikolla menestyksellä toistaiseksi. Siihen ollaan kylläkin menossa.
Nykyisin siirtyminen itsepalvelutyyppiseen ostamiseen alkaa jossain vaiheessa kostautumaan. Asiakkaat alkavat kaivata kauppaa, jossa on palveluakin. Tästä voi jopa hiukan maksaakin.
Suomessa ammattiliitoilla ja etenkin keskusliitoilla on poikkeuksellisen paljon valtaa, käsittääkseni enemmän kuin missään muualla. “Liian vanha” haluaa jostain syystä, että Suomi pysyy tällaisena kummallisuutena eikä noudata menestyneempien valtioiden esimerkkiä.
Menköön maa vaikka konkurssiin tulkoon työttömiä miljoona tai kaksi, lähteköön nuoriso ulkomaille töihin, kunhan saavutetuista eduista ei tingitä!
Kolmikannasta on jo pitkälti luovuttu mutta silti ammattiliittojen pitäisi muka jatkaa eduskuntaa vahvempana vallankäyttäjänä haluamissaan kysymyksissä.
Nyt ne vielä puuhaa uutta entistäkin vahvempaa keskusliittoa. Onneksi ei sentään ole pakkojäsenyys voimassa kuten vielä joku aika sitten, kiitos Loimaan kassan.
Jos se sitten on vain Kepu, joka tämän järjettömyyden pystyy purkamaan, täytyy kai ruveta kepulaiseksi.
(Ja se oli magna carta ilman hoota, joka silloisen rälssin edut vahvisti vuosisadoiksi — muiden tappioksi, tietty.)
Jos ei ole tilastotiedemies, on varsin vaikeaa saada tolkkua noista eri tavoin tuunatuista “virallisista” työttömyysluvuista.
Luvut ovat todellisuudessa ilmeisesti niin karmeita, ettei “oikeita” lukuja kehdata esittää?
Itseäni on esimerkiksi haitannut se, että kuka luetaan sellaiseksi ihmiseksi, joka on töissä.
Työ- ja elinkeinoministeriön tilastoissa “Työssä yleisillä työmarkkinoilla olevaksi luetaan työnhakija, jonka säännöllinen viikoittainen työskentelyaika on vähintään 4 tuntia.”
Kyllä sen täytyy olla varsinainen fakiiri, joka pystyy elättämään edes itsensä tekemällä työtä vain 4 tuntia viikossa!
Toinen minua kiinnostava luku on se, että kuinka moni työstä oikeasti kiinnostunut on ajautunut sellaiseen loukkuun, ettei enään näe järkeväksi edes hakea työtä.
Heidät on ilmeisesti jo kauan sitten “sanitoitu” pois työttömyystilastoista?
Mistähän löytyisi sellainen dosentti, joka kertoisi Suomen todellisten työttömien määrän?
Lukuun kuuluisivat kaikki sellaiset ihmiset, jotka tekevät esim. vähemmän kuin 20 tuntia/viikko, mutta haluaisivat tehdä enemmän.
Säikäyttäisikö tuo “oikea” luku poteroihinsa linnoittautuneet etujensa puolustajat ymmärtämään, että nyt tarttis ihan oikeasti tehdä jotakin?
Todennäköisempää kuitenkin on, että tuon luvun laskeminen on perustuslain vastaista…
Seppo Korppoo, PK-vientiyrittäjä, joka oikeasti tekee jotakin…
Tähän aiheeseen liittyy mielenkiintoinen muistelo 90-luvulta. Asuin silloin Oulussa, ja alueen päälehdessä Kalevassa käsiteltiin kohtuu paljon ajankohtaisia pohjoismaiden EU-kansanäänestyksiä ja EU-jäsenyyksien tai ulkopuolelle jäämisen arvioituja vaikutuksia Pohjois-Suomen kannalta.
Elävästi muistan, miten lehdessä kerrottiin, miten Pohjois-Norjassa oli kamppanjoitu EU-jäsenyyden puolesta argumentillä: “jos Norja ei liity, kalanjalostustehtaat siirretään Suomen puolelle.”
Kalevassa sitten spekuloitiin, minne päin Lappia nämä siirtyvät kalanjalostustehtaat sijoittuisivat. Eipä sitten tainnut kuitenkaan tulla yhtään rajan tälle puolelle, vaikka norjalaiset eivät EU:hun säikähtäneetkään liittymään.
Eikä kyllä tulleet euron viinilitrat marketteihin ja 0‑autoveron mersut Suomeen, vaikka monet EU-jäsenyyden puolesta äänestäneet ovat kertoneet uskoneensa niin käyvän.
Tätä minäkin ihmettelen. Vihreät tekevät kaikkensa hajottaakseen kansallista yhtenäisyyttä, turvallisuutta ja luottamusta, mitkä ovat esimerkiksi edellytyksiä hyvinvointivaltiolle. Sama puolue kuitenkin kritisoi hyvinvointivaltion leikkauksia.
Kumpi tässä usuttaa köyhää toisen köyhän kimppuun?
Jos urakehitystä ei ole, sitä ei pidä tehdä keinotekoisesti. Jos urakehitys ei perustu tuotettuun lisäarvoon josta yrittäjä haluuaa maksaa, kyseessä on keinotekoinen seniori-järjestelmä joka sortaa nuoria ja työttömiä. Eräänlainen ammattiliitto-suomen tapa jakaa niukkuus jäsenille potkimalla työttömiä.
Kannusteloukuista pitäisi päästä pois, mutta siihen asti olisi hyvä jos niukkuutta jaetaan tasaisesti ja kaikki pääsevät vähäksi aikaa töihin.
Lueppa ääriesimerkki uudelleen: siinä kaikki tuonti saadaan ilmaiseksi kivalta sponsorimaalta, myös mainitsemasi välttämättömyystarvikkeet.
R.V.
Mistä tähän kansantalouteen tulee takaisin se raha, joka menee ostoina ulkomaille, jos ulkomailta eitule lainkaan rahaa Suomeen?
Mitä ihmettä?
Onko Vihreät pääministeripuolue? Onko Vihreät koskaan ollut mikään muu kuin Soinin määrittelemä takiaispuolue???
Vuodesta 2003 Suomea on johdettu oikeiston enemmistöllä ja kansalaiset ovat jakautuneet voimakkaasti kahtia. Lisäksi sitten uutena mausteena orastava äärioikeisto, jonka kannattajana Jokerikin täällä hämmentää. Vai mitä jokeri? Lienet sama jokeri, kuin muillakin palstoilla?
Se että viinit eivät tulleet ruokakauppoihin ei ollut EU:n vika. Se vaan sallii ne käytännössä. Viinien tuominen ruokakauppaan oli vain yksi vertaus jäykälle alkoholipolitiikalle jota Suomi harjoitti vielä 1990-luvulla. Se on kansallisen säätelyn vika ettei viinejä myydä kaupoissa.
Kyseessä on kaksi eri asiaa kun puhutaan sisämarkkinoista ja vapaakaupasta.
Korkeat tullimuurit estävät yksityisiä kuluttajia tuomaan alkoholituotteita Suomeen kuten ne aikoinaan tekivät koska niistä piti maksaa korkeita tullimaksujen joka kerta kun niitä toi. Se ei ollut mahdollista vapaassa kaupassa.
Sisämarkkinat ovat yksi kokonainen markkina-alue joiden välillä ei ole tullimuureja. Mutta vapaassa kaupassa ei ole tullimuureja tai ne ovat todella pieniä mutta ne koskevat vain yrityksiä ei kuluttajia.
Sisämarkkinoissa on neljä vapautta;
Vapaa liikkuvuus pääomalle
Vapaa liikkuvuus tavaralle
Vapaa liikkuvuus työvoimalle
Vapaa liikkuvuus palveluille.
Vapaakaupassa ei ole mitään näistä vaan jokainen vapaakauppa sopimus on valtioiden välinen sopimus jolla pyritään edistämään kauppasuhteita. Yleensä vapaakauppa sopimukset ovat hyvin teknisiä ja niissä on paljon piilo esteitä.
Se mitä argumentoin oli tulli politiikkaa.
Esimerrkinä; George W. Bush asetti teräksen tullimuurit 2000-luvun puolivälissä Euroopalle joka ajoi monet maat taas vasta vuoroisesti nostamaan tullimuureja amerikkalaisille tuotteille joiden markkinaosuus oli Euroopassa suuri. Tästä tuli taloussota joka vain päättyi siihen että kumpikin osapuoli vei asian WTO:hon joka ratkaisi riiden Euroopan hyväksi koska se soti vapaakauppaa vastaan.
Jos me pistämme samanlaiset tulli muurit ympärillemme pysyvästi jotka Bush asetti niin silloin viennistä tulisi niin korkeat kustannukset että on turha edes käydä mitään ulkomaankauppaa jos ne olisi pysyviä ratkaisuja.
Se on protektionismia. Tullipolitiikka. Sääntelyllä tehdään myös haittaa kotimarkkinoille ja sen takia viinien tuonti kauppoihin olisi yksi tapa purkaa sääntelyä.
Mutta ennen kuin ne viinit saadaan kauppoihin niin pitää myös sallia niiden vapaan maahantuonnin ja siinä sisämarkkinoilla on tässä kohtaa todella suuri hyöty niin Norjan ja Suomen kohdalla
Tuo 1990-luvun väitteen perusteella oli se että jos Norja ei edes liittyisi ETA- alueeseen niin tapahtuu sitä ja tätä. Näin ei tapahtunut koska Norja on ETA-jäsen.
Jos EU:ssa ajetaan vaikkapa posti alan kilpailun avaamista tai kabotaasia niin se koskee Norjaa yhtä paljon kuin Suomea koska kaikki ETA- lainsäädäntö tulee EU:sta Komission kautta sopimusten rajoissa. Näin se vain on.
Yksityinen kansdalainen saa tuoda alkoholia Suomeen samoilla ehdoilla kuin yrityskin. Molempien on maksettava tästä perittävä alkoholivero ja ALV. Tullia vain, jos tulee ETA-alueen ulkopuolelta. Vapaakauppaan ei kuulu vapautus kulutusveroista.
Ei kai työehtosopimusten yleissitovuus ole mitään demokratiaa. Voisikohan tuo olla peräti perustuslain vastainen. Valtiovalta on vapattanut kauppojen aukiolon, millä oikeudella joku ammattiliitto voi sitä rajoittaa, siis muiden kuin jäsentensä osalta.
Erkki Niini. Ymmärtääkseni vfaatimus tarjota työtä ensin osa-aikaisille on peräti laissa.
Ongelmaan löytyi ratkaisu :Kalatehtaat pistettiin kiinni Norjassa mutta ei avattu Suomen puolella Kala kun pääsi loppumaan , nyt odotellaan kantojen elpymistä, josko ne joskus vielä palautuisivat.
Kuningasrapu pelastaa vähän tilannetta
Norja ja Islanti ovat ETA ‑maita ja samat direktiivit ja jäsenmaksut ne joutuvat hyväksymään kuin varsinaiset EU-maat. Ja äänettöminä jäseninä.
Vastineeksi he ovat saaneet pitää kalastusalueet oman valtion kalastajien käytössä.Norjalle siitä ei kalan vähenemisen vuoksi ole suurta etua , Islannille kyllä
Näissä keskuteluissa on pidetty esimerkkeinä milloin Tanskaa , milloin Saksaa , milloin Ruotsia.Mutta niissä “unohdetaan” kertoa työmarkkinoiden todellisesta tilanteesta
Esim Tanskan mallissa käytössä on kaksikanta eli työnantajat ja työntekijät sopivat lähes kaikista työelämän pelisäännöistä ja valtio säätää näsitä soppareista lakeja sen mukaan kuin kansainväliset sopimukset/EU-direktiivit edellyttävät.
Saksa on jo iso maa ja jakaantuu itsenäisiin osavaltioihin.Yritykset ovat suuria , sikäläinen PK sektorin yritys on 5–10 kertainen Suomeen verrattuna joten sopiminen on luontojaan yrityskohtaista.
Saksassa ei sopimuksen sitovuuteen tarvita mitään määrättyä työntekijämäärää, niinpä järjestäytymisaste on 10–30 % luokkaa, mutta jo sillä määrällä saavutetaan sitova sopimus.
Sopimuksen yleissitovuus tulee oikeuden päätösten perustella, sillä sopimusriitoja ratkottaessa tukena on harvoin laki vaan alan yleiset sopimukset ‚oikeustapaukset ja alan yleinen käytäntö.
Ja löytyy Saksasta keksusjärjestöjäkin kuten esim DGB ja suuria ammttiliittoja,kuten IG Metal, joiden mileipietistä kuunnellaan tarkasti
Eikä ilman näiden tukea olisi mahdollista tehdä yleissopimuksia, jossa vientialat määrittelevät palkankorotustason ja ylläpidetään palkkamalttia
Ja työntekijöiden oikeudet ja vaikuttamismahdollisuudet ovat aivan eri luokkaa Saksassa Suomen verrattuna eli yrityksissä on henkilöstöasioiden neuvosto ja se käsittelee ja hyväksyy sopimukset, niiden tulkinnat ja muut henkilöstöön liittyvät asiat esim irtisanomisjärjestyksen
Työntekijöilläon veto-oikeus eli työnantajan tulkinta tai esitys ei tule voimaan ennen kuin työntekijät ovat sen hyväksyneet
Sen vuoksi laittomia lakkoja ei tarvita, koska työntekijöiden tulkinta on voimassa niin kauna kunnes asiasta on sovittu tai asia on viety oikeuteen ja ratkaistu.Työnantajan halu käydä oikeutta on vähäinen, sillä oikeuden ratkaisu joskus 10 vuoden kuluttua ei kannusta riitelyyn vaan sopimiseen.
Suomessa ilanne on tasan päinvastainen.
Ruotsi on kopioinut Saksan malleja ja myös Ruotsissatyöntekijöiden myötämääräämisoikeus veto-oikeuksineen takaa sen, ettei laittomia lakkoja tarvita.
Ja Ruotsissakin on vahvoja keskusliittoja SACO akateemisilla ja LO taviksilla.
Suomessa on käynyt niin,että kun EK päätti vetäytyä pois työehtoneuvotteluista niin työnanatjapuolelle syntyi tyhjiö
Työnantajapuolella ei ole enää uskottavaa neuvottelijaa ja niinpä työnantajaa edustaa nyt maan hallitus ja se ottaa ohjeensa ja tavoitteensa EK:lta
Sipilä on tehnyt hallituksesta työnantajien edustajan, joka saa ohjeensa EK:lta
Sipilän pitäisi tunnustaa tosiasiat ja alkaa viralliseksi työnantajn edustajaksi ja tunnustaa ajavansa EK asiaa
Kertaapa vielä miten tää tekniikka sujuu?
1. tehdään ≥30h/vk ja kerätään tarpeeksi työviikkoja, jotta ansiosidonnaisen määrä täyttyy?
2. sitten tehdään <30h/vk, jolloin päästään sovitellulle?
3. käytetään sovitellun ansiosidonnaisen päivät pois <30h/vk ‑työmäärällä?
4. Tehään taas ≥30h viikossa ja kerätään tarvittavat työviikot seuraavaan ansiosidonnaiskauteen?
Myöntääkö TE-keskus oikeasti sovitellun ansiosidonnaisen henkilölle, joka tekee 29h/vk töitä?
Viestini oli, että vienti ei ole itseisarvo. Vientiä tarvitaan vain rahoittamaan ne tuotteet, jotka halutaan tuoda ulkomailta. Ääriesimerkissäni joku kiva valtio päätti tuoda Suomeen ilmaiseksi kaiken mitä haluamme. Tällöin vientiä ei tarvita.
Suomi siis pärjää vallan mainiosti ilman vientiä, mutta se ei pärjää ilman tuontia. Tämä unohtuu liian usein ja vientiä pidetään itseisarvona.
Kuka tuossa mallissa rahoittaa vaihtotaseen alijäämän, joka on aika suuri?
Kertoisitko mistä tässä tuottavuusloikassa tarvitsee työnantajien kanssa neuvotella?
Jos keskinäisen neuvotteluviikonlopun jälkeen liitot ilmoittavat:
— työaikaa pidennetään 5%
— palkkoja leikataan 5%
— jostain muualta riivitään vielä loput tuottavuusloikasta kasaan
(ja jättävät listat, miten tämä käytännössä onnistuu)
Niin meinaatko että koko homma tyssää EK:hon? Sitäpaitsi kyllähän EK aikoo vielä yhden tupon tehdä.
En minä vaan ymmärrä, mihin niitä työnantajia tarvitaan neuvotteluissa. Kyllä tuottavuusloikan neuvottelut ovat ay-liikkeen sisäisiä, niiden pitäisi sopia taakanjaosta, kaikki mitä ne tarjoavat kelpaa kyllä työnantajille, vaikka EK:sta ei olisi enää edes yhden yhtä toimialaliittoa jäljellä.
(eipä sillä etten oikein ymmärrä EK:n vuorinuevoksien aivoituksia liittokierroksen autuudesta. Mielestäni joko kunnolla keskitetty tai sitten täydellisesti hajautettu, mutta ei mitään välimallia jossa semi-keskitetysti jossa korotukset tulevat liitoille mutta kaikki aiheutetut kustannukset lankeavat kaikille.)
Keskitetyn järjestelmän etu on siinä, että siinä voidaan saada hallittu deflaatio aikaan. Koska näyttää siltä että tämä ainoa etu ei realisoidu koska siihen ei ole pienintäkään halua, ainoa järkevä tie on murskata koko nykyinen yleissitova ja jäykistävä järjestelmä jos nyt ei ihan atomeiksi, niin aika pieniksi palasiksi kuitenkin ja ainoa keino tähän on heikentää tuntuvasti liittojen neuvotteluvoimaa.
TE-keskus ei myönnä mitään. TE-toimistot antavat lausunnon ja työttömyyskassa myöntää.
Tuossa listassa on nähdäkseni se ongelma, että kun kohta 1 on tehty ja 500 päivää on kerätty, niin kohta 2 kerää uudestaan työssäoloehtoa (yli 18h/vk). Tämä tarkoittaa kai periaatteessa, että puolen vuoden jälkeen työssäoloehto täyttyy uudestaan ja päiväraha lasketaan sen perusteella (jolloin se on pienempi).
Joku työttömyyskassan käytäntöjä paremmin tunteva voi kommentoida ummistaako kassat silmänsä tuolle uudelleen kertyneelle ehdolle ja maksavat 500 päivää alkuperäisellä summalla. Käsittääkseni lain mukaan eivät saisi (ja tämä on taas kannuste olla tekemättä osa-aikatyötä jos on ansiosidonnaisella).
Soviteltu päiväraha ei syö 500 päivää, mutta korvauksen perusta alenee aika-ajoin.
Sopimuksella voidaan rajoittaa toisen osapuolen oikeuksia aika merkittävästi ennen kuin tulee vastaan tuon lain rikkominen vastaan.
Jos laki olisi laadittu niin, että kaupan PITÄÄ olla auki 24/7/365 niin silloin ei voitaisi sopia lyhyemmästä aukiolosta
Mutta kun se on sovittavissa niin silloin voidaan päätyä sopimukseen, jossa kaupat ovat auki rajatun ajan
Ja kun sopimus on yleissitova niin se ei vaikuta kilpailusemaan.
Mutta ei yleisitovuuteen tarvita lakia, samaan tulokseen on päädytty sopimusoikeuden kautta
Kun työelämää ei pyritä säätelemään yksityiskohtaisesti niin johonkin oikeuden ratkaisut täytyy perustaa.
Usein on esittey, että riittää, että on sovittu palkasta. Silloin työelämän ehdoista on suurin osa on sopimatta esim työnanatja irtisanoo henkilön sen vuoksi, että pärstä ei miellytä.
Silloin verrataan tapausta riitatilanteessa esim yritysten välisiin sopimuksiin ja niihin päättämisen oikeustapauksiin.
Aiheeton sopimuksen päättäminen johtaa aina korvauksiin. Koetapa pistää työmaalta pois urakoitsija, joka ei miellytä ? Varmaan syntyy riita ja päätyy oikeuteen ja oikeus tuomitsee sinut korvauksiin , jos sinulla ei ole hyvää syytä sopimuksen purkamiseen
Yritysten välisissäkin riidoissakin katsotaan, että jos virhe ei ole johtunut törkeästä velvoitteen laiminlyönnistä niin urakoitsijaa on huomautettava ja annettava hänelle mahdollisuus korjata virheensä.
Jos urakoitsija ei korjaa tapojaan tai teko on törkeä niin sopparin voi purkaa
Suomessa yleiisitovuus tuli aikoinaan, koska työnanatajiin ei ole voinut luottaa vaan he etsivät koko ajan keinoja nollata työntekijän asema ja pyrkivät tuhomaan työntekijän suojajärjestelmät
Ruotsissa ja Saksassa ei tarvita yleissitovuutta, koska sopimukset ovat oikeuskäytännön vuoksi kattavia eli riidoissa oikeus vertaa riitaa alan sopimuksiin ja lan käytäntöihin ja tekee ratkaisun sillä perusteella
Ruotsissa työnantajat tukevat työehtosopimusjärjestelmää järjestäytymisen kautta eli työnantajien järjestäytymisaste on korkea, paljon korkeampi kuin työntekijöiden
Suomessa työnantaja on epäluotettava sopijapuoli ja keksi koko ajan miten työntekijää voidaan alistaa ja kyykyttää
Aika pitkälle kiteyttää sen, että ympäristönsuojelua ei oikein voi tehdä, ellei joku asiasta hetkellisesti kärsi.
Mikäli muutoksia ei olisi alettu tehdä, varmaan ajaisimme edelleen lyijyllä varustetulla polttoaineella, kaupunkien keskustoissa ei voisi hengittää puhdasta ilmaa, sellutehtaiden alajuoksuilla ei saisi syödä kalaa ja DDT olisi sallittu hyönteismyrkky. Tuskinpa yksi Talvivaara olisi tässä kokonaiskuvassa mitään haitannut — keskimääräinen elinikämme olisi toki aika matala, kansakunnan sivistystaso heikko, mutta kilpailkykymme varmaankin ihan maksimissaan.
Rikkidirektiivistä on muuten hyvä kolumni täällä:
http://www.vatt.fi/ajankohtaista/kolumnit/kolumni/news_1808_id/287
Poiiminta tuosta kolumnista:
Kyllä, olen itsekin skeptinen noiden lukujen suhteen, mutta tämä on myös yksi modernin ajan ilmiö: sivistyksen puute. Sikailua luontoa kohtaan ei pystytä perustelemaan enää pelkästään sillä, että ihminen ymmärtäisi saastuttamattomuuden arvon ilman että se puetaan euroiksi.
Samalla tavalla on vastustettu mm. hehkulampuista luopumista ja monia muitakin jälkeenpäin katsottuna ihan luonnollisia siirtymiä eteenpäin.
Euroopalle pitää nostaa hattua, että se on ottanut rohkeita askelia eteenpäin lobbareiden painostuksesta välittämättä.
OSn teema ”Työlliset ovat työttömiä tärkeämpiä” on erinomainen.
Joku viisas tekee varmasti vielä Suomen nykysysteemin ”tieteellisen” ruumiinavauksen.
Nykytietojen valossa sen voi jo nyt arvata menevän seuraavasti:
1) Kun sosialistisen utopian mukaiset, ihmisillä tehdyt kokeet eri maissa olivat epäonnistuneet, Suomen kansa harhaanjohdettiin luulemaan, että radikaalisti muuttuneissa olosuhteissa kaikki Suomessa kuitenkin jatkuu ennallaan.
2) Se tapahtuu sosialismin ideaan perustuvassa ruotsalaisessa systeemissä, jota kutsutaan ”Pohjoismaisen Hyvinvointi-yhteiskunnan Markkinatalousmalliksi”, neuvostomallinen lyhennys PHYMTM.
3) Sen sijaan, että PHYMTM ensin testattaisiin uusissa olosuhteissa sosiologien tavallisesti käyttämillä rottakokeilla, suomalainen ”älymystö” päättikin testata sen suoraan reaalimaailmassa, käyttäen koe-eläiminä Suomen kansaa. Tämä siitäkin huolimatta, että Ruotsi oli jo hylännyt PHYMTMn.
4) Sitten Suomen kansalle uskoteltiin, että PHYMTMssa kaikki riskit on sysätty valtiolle, ihminen enää kuin paratiisissa, ilman huolen häivää.
Varsinkin yrittäjäriski on niin perusteellisesti poistettu, ettei yritysriskin ottajalle tarvitse maksaa mitään erityistä korvausta.
5) Tämän jälkeen edelleen sosialismiin uskovat poliitikot, virkamiehet, ammattiyhdistysliike ja maan ”älymystö” rakensivat PHYMTMn ylläpitoon ”veret pysäyttävän” pykäläviidakon, kaiken kattavan verotusjärjestelmän, yleissitovuudeksi kutsutun työvoimakartellin, sekä Itäsaksasta kopioidun koulujärjestelmän.
6) Suomen kansalle uskoteltiin, että tämä PHYMTM on niin nerokkaan kilpailukykyinen, että se pystyy aivan helposti voittamaan kaikki ajateltavissa olevat kotimaiset ja ulkomaiset uhkat.
7) Sitten kuitenkin osoittautui, että PHYMTM olikin huijausta; Se oli avoimen kansainvälisen kilpailun paineessa täysin kilpailukyvytön. Idea siitä, että kaikki riskit voi lykätä valtiolle, osoittautui valheeksi.
8) Monivuotisen PHYMTM ‑huijauksen traagisena seurauksena Suomen kansa oli menettänyt elävän kosketuksen siihen, miten talous todellisuudessa toimii.
Vastoin PHYMTMn perusideaa, se perustuukin liiketoimintaan, nimenomaan siihen liittyvän riskin ottamiseen ja sen hallintaan, sekä näin saatujen tulojen oikeudenmukaiseen jakoon.
9) Nykyoloissa on järjetöntä edes ajatella, että julkinen valta voisi kannattavasti pyörittää liiketoimintaa. Siihen tarvitaan korkeatasoisia yrittäjiä, ja heidän pitää saada riskinotostaan oikeudenmukainen korvaus.
10) Rajat ylittävien kansainvälisen veroparatiisiyhtiöiden hyökättyä Suomen markkinoille, jopa suomalinen nakkikioski joutui niiden kanssa suoraan kilpailuun. PHYMTM joutui kilpailukyvyttömyys ‑shokkiin.
11) Suomen kansa on kuitenkin kovin jukuripäistä. Stalinin sanoin: ”Suomen kansa on niin ymmärtämätöntä, että asiat pitää lyödä sen päähän lekalla”. Siispä PHYMTMn propaganda-koulut käynyt kansa kieltäytyi hyväksymästä niitä tosiasioita, jotka seurasivat kansainvälisestä kilpailusta.
12) Välttämättömät talousreformit jätetiin tekemättä ja kaikenkarvaiset populistit ottivat maassa vallan. Suomen kilpailukyvytön talous joutui vakavaan kriisiin ja työttömyys lähti kovaan nousuun.
13) Sitten PHYMTM joutui suoritusmenettelyyn. Sen arkkitehteinä toimineet, edelleen sosialismiin uskovat poliitikot, virkamiehet, ammattiyhdistysliike ja maan ”älymystö” tulivat oikeustoimikelvottomiksi.
14) Suomen tärkeimmät voimavarat, kansainvälisen tason ammattilaiset, riskiä ottavat yrittäjät ja suuryhtiöt poistuivat maasta.
15) Suomen kansa joutui palaamaan Impivaaraan ja tuli sieltä ihmisten ilmoille vasta monivuotisen korpivaelluksen jälkeen.
Käykö näin, siinäpä kysymys!
Seppo Korppoo, PK-yrittäjä, joka hyväksyy kansainvälisen kilpailun, mutta ei rottakokeita Suomen kansalla.
YTK:n sivuilla lukee
“Soviteltuna maksettu ansiopäiväraha muunnetaan vastaamaan täysiä työttömyyspäiviä. Vain nämä laskennalliset täydet korvauspäivät kerryttävät enimmäisaikaa”
Eli käsittääkseni kaks puolikkaana maksettua päivärahapäivää kuluttaa yhden niistä viidestäsadasta päivistä.
Mutta tuota korvauksena perusteena olevan palkan alenemista ajoinkin oikeastaan takaa.
Toinen olisi mennä tuossa aitoon paikalliseen sopimiseen, eli kauppias lyö rahaa tiskiin, kunnes halukas epämieluisan vuoron tekijä löytyy. Mutta, jos voi pakottaa jonkun tekemään tylsiä työvuoroja, miksi sopia ja korvata niiden tekemisestä?
Ihan tuosta riippumatta itsepalvelukassat tulevat yhtä varmasti kuin pankkiautomaatit aikanaan korvasivat pankin kassat.
Osmo, olisi ihan asiallista kaupoilta tarjota ensin niille pienipalkkaisille (nais-)työntekijöille ylimääräisiä tunteja. Hämmästyttävää, että hyvin toimeentuleva setämies on noin pihalla kaupan työntekijöiden tilanteesta. Onko tosiaan niin, että tässä tilanteessa täytyy asettaa vastakkain osa-aikaisuutta vastoin tahtoaan tekevät pienipalkkaiset ja työttömät?
Uusia työpaikkojakin varmasti syntyy, kun kauppojen aukioloaikojen vapauttaminen tuottaa elinkeinoelämän ja porvarien lupaamia suuria dynaamisia vaikutuksia. Eikös jee?
Erkki Niini, kyllä se on ihan demokraattista, kun se on meidän demokraattisilla valtiopäivillämme säädetty. Demokraattiset perustuslakimme takaavat myös oikeuden erittäin kattavaan ja taloudelle vahingolliseen yleislakkoon, jos yleissitovuutta yritetään romuttaa. Voihan sitä tietysti yrittää.
Kun eduskunta päätti yleissitovuudesta, SAK:n Niilo Hämäläinen vastusti ajatusta voimakkaasti porvareiden juonena, jolla tehtiin liittoon kuulumattomista vapaamatkustajia.
Valitettavasti joudun tuottamaan sinulle pettymyksen. Jos olet törmännyt muihin Jokereihin netissä, ne eivät liity minuun.
Ymmärrät väärin. Ääriesimerkissä vaihtotaseen alijäämä on nolla, koska kiva valtio lahjoittaa Suomen haluamat tuotteet Suomelle.
Selvästi tämä ääriesimerkki on ollut hankalasti ymmärrettävä — en kyllä ymmärrä miksi. Toivottavasti pointti tuli kuitenkin selväksi eli vienti ei ole itseisarvo.
Liitonkin kassaan voi liittyä, ilman että kuuluu liittoon. Työttömyyskassalaki eksplisiittisesti kieltää sen, että kassan jäsenyyden ehtona voisi olla jonkin muun yhdistyksen jäsenyys.
Eräs tuntemani henkilö erosi liitostaan protestina liiton solmimalle sopimukselle. Hänet erotettiin ilman eri anomusta myös työttömyyskassasta. Kun hän yritti päästä takaisin, ilmeni, että mistään ei saanut työttömyyskassan yhteystietoja. Luottamusmies totesi, ettei ole hänen tehtävänsä sitä hänelle antaa. Vaikka hän olisikin päässyt takaisin kassan jäseneksi, työssöoloehdon ansaitseminen olisi pitänyt aloittaa alusta.
Näitä “kuumakalleja” on joka työpaikassa ja joka liitossa sekä kassassa. Yleensä aika surullisia tapauksia.
Mitä turhia. Jos nykyisillä työntekijöillä on jo niin paljon tunteja, että hankalat ajat eivät kiinnosta niin sen kun pistää ilmoituksen avoimesta työpaikasta mollin sivuille (ei tarvitse edes lehteen laittaa) ja valkkaa jonkun niistä parista sadasta innokkaasta.
Eihän se ilman henkilökuntaa toimi itsepalvelukassakaan. Illan hiljaisina tunteina niistä ei ole mitään hyötyä ainakaan pienemmissä paikoissa. Myyjän työstä kassatyö on noin 25%.
Tuonhan oliis voinut viedä oikeuteen riita-asiana.Ratkaisu tulisi 10–15 vuodessa .
Näinhän muutkin työmaiden riidat pitäsii ratkaista ?
Ikävää, että kyseisessä liitossa ollaan valmiita tuollaiseen suoraan lain rikkomiseen.
Työttömyyskassat ja niiden yhteystiedot ovat hyvin tiedossa, yleensä HR tietää koska työntekijät ovat kassojen jäseniä ja HR tilittää jäsenmaksuja.Ei tuota sen kauempaa tarvitse hakea
Tarkistin oman liion lehdestä ja joka numerossa näyttää olavan kassan yhteystiedot¨
Ja jos pistää googleen niin haulla työttömyyskassa tulee useita listoja työttömyyskassoista
https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_ty%C3%B6tt%C3%B6myyskassoista_Suomessa
Ei kysymys ole mistään salaseurasta
Ja jos sattuu olemaan väleissä muiden työtovereiden kanssa niin kyllä heiltä infoa saa.
Mitä tulee eroamiseen niin ainakin omassa liitossa samalla lanketilla voi erota liitosta ja kassasta, pitää vain pistää rastit molempiin
Kassaakin voi vaihtaa ilman, että menettää jo ansaitun työssoloehdon .Aikaikkunaa on vain kuukausi, mutta useimmille se riittää
Ja kun ystäväsi erosi liitosta niin hän oli tullut siihen johtopäätökseen, että pärjää ilman liittoakin ja ilmaissut sen luottamusmiehelle.
Taito ei riittänyt kuitenkaan edes ensimmäiseen askeleeseen
Hänet erotettiin työttömyyskassasta sitä hänelle kertomatta ja asia selvisi vasta, kun tuo kuukauden aikaikkuna oli mennyt umpeen. Tuohon aikaan mitään ei saanut Googlesta.
Kassoillakin on säännöt ja finassivalvonta valvoo näitäkin.
Kyllä näille vääryyksillekin oma oikaisureitti löytyy.
http://www.finanssivalvonta.fi/fi/Finanssiasiakas/Palveluntarjoajat/Vakuutusala/Pages/tyottomyyskassat.aspx
Alla Erton irtisanomisperusteet kassan jäsenyydestä
Jos alkaa riitelemään niin pitää valmistautua siihen, että toisetkin jaksavat riidellä ja pitää varustautua kupruihin.
Kyllä entinen työnantajanikin yritti vaikka mitä kuprua kun riitautin irtisanomiseni.Mutta työnantaja hävisi kun käytti valheita hyväkseen
4 § Huomautus, varoitus ja kassasta erottaminen
Työttömyyskassan hallitus voi jäsentä kuultuaan antaa huomautuksen tai varoituksen taikka erottaa jäsenyydestä sen,
joka jäseneksi liittyessään on antanut vääriä taikka harhaanjohtavia tietoja;
joka vilpillisesti on ilmoittanut väärin tai salannut jonkin työttömyyskassan maksaman etuuden saantiin tai niiden suuruuteen vaikuttavan seikan; sekä
joka kieltäytyy noudattamasta kassan sääntöjä tai kassan hallituksen antamia ohjeita.