Työlliset ovat työttömiä tärkeämpiä

Pal­ve­lua­lan työn­te­ki­jöi­den ammat­ti­jär­jes­tö PAM on ilmoit­ta­nut val­vo­van­sa sil­mä kova­na, että kaup­po­jen aukio­loai­ko­jen piden­ty­mi­ses­tä koi­tu­vat lisä­tun­nit anne­taan vaki­tui­sil­le, osa-aika­työ­tä teke­vil­le sen sijaan, että pal­kat­tai­siin työt­tö­miä. Tätä ei ole osat­tu jul­ki­suu­des­sa pahek­sua enkä pahek­su minä­kään, kos­ka laki on PAM:in puo­lel­la ja kos­ka kau­pan osa-aikai­set työn­te­ki­jät ovat var­sin matalapalkkaisia.

Oli­si perus­tel­ta­vis­sa myös se kan­ta, että oli­si vie­lä tär­keäm­pää koko­naan työt­tö­mien pääs­tä kiin­ni edes osa-aikai­seen työ­hön. Itses­tään sel­vyy­te­nä ote­taan se, että jo työs­sä ole­vien etu sivuut­taa työt­tö­män edun. 

Voi myös syn­tyä kaup­pi­aan kan­nal­ta han­ka­la tilan­ne, jos osa-aika­työ­tön työn­te­ki­jä sanoo, ettei mie­lel­lään ottai­si noi­ta myö­häi­sil­lan tun­te­ja. Miten lakia kun­nioit­ta­van kaup­pi­aan pitäi­si sil­loin menetellä?

 

 

83 vastausta artikkeliin “Työlliset ovat työttömiä tärkeämpiä”

  1. Mikä­li myö­häis­tun­tei­hin ei ole tun­kua, niin asia rat­kais­ta­neen, kuten muu­al­la Euroo­pas­sa eli itsepalvelukassoilla.

  2. Ohi­men­nen: kaup­pa on ala, jol­la nai­set tie­naa­vat mie­hiä enem­män. Lisäk­si rek­ry­toin­nis­sa “syr­ji­tään” mie­hiä eli hei­tä ei kut­su­ta työ­haas­tat­te­luun tai pal­ka­ta yhtä usein kuin nai­sia tut­ki­mus­ten mukaa. 

    Ilmi­sel­vä poik­keus näyt­täi­si ole­van Lidl, mil­tei joka toi­nen työn­te­ki­jä lie­nee nuo­ri mies. Ehkä Lid­lis­sä vaa­di­taan mus­ke­lei­ta vaan ei S‑marketissa? Hie­noa joka tapauk­ses­sa, että tasa-arvo saa­puu rau­koil­le rajoil­lem­me sivistysmaista! 

    Suo­mi­han on yksi epä­ta­sa-arvoi­sim­mis­ta vau­rais­ta mais­ta suku­puol­ten koh­te­lun suh­teen. Tse­kat­kaa vaik­ka OECD:n Bet­ter Life indek­si, jos ette muu­ten usko — mut­ta näkee­hän sen sokea Reet­ta­kin ilman tsek­kauk­sia, että Suo­mes­sa mie­hil­lä menee poik­keuk­sel­li­sen huonosti.

    Niin tai näin, hal­li­tus on uskal­ta­nut teh­dä laki­muu­tok­sen, joka suo­sii vah­vas­ti nai­sia. Oli­si­ko olleet käti­löt mie­les­sä? Työt­tö­miä mie­hiä toki on ollut vuo­si­kausia kym­me­niä­tu­han­sia enem­män kuin työt­tö­miä naisia.

    Samaan aikaan toi­saal­la: vah­vas­ti mies­val­tai­nen suo­ma­lai­nen kul­je­tusa­la ollaan tuhoa­mas­sa EU:n vaa­ti­muk­ses­ta (googlaa kabo­taa­si). Mut­ta — ja tämä on ihan fak­ta — kukaan ei pidä rek­ka­kus­kien katoa­mis­ta saman­lai­se­na ongel­ma­na kuin käti­löi­den lomien lyhe­ne­mis­tä. Se. Ei. Vain. Kiinnosta.

    Välil­lä poli­tiik­ka on niin sur­ke­aa katsottavaa.

    Vih­reät kai hur­raa­vat feministipuolueena …

    Ber­lii­niin pää­see len­tä­mään satasella.

  3. PAM vas­tus­ti aukio­loai­ko­jen vapaut­ta­mis­ta työn­te­ki­jöi­den jak­sa­mi­seen ja per­he-elä­mään vedo­ten. Nyt sit­ten on tapah­tu­nut täys­kään­nös asiassa?

    Kaup­pi­aal­le var­maan riit­tää, että tar­jo­aa työ­tä osa-aikai­sil­le. Jos se ei kel­paa, pitää rek­ry­toi­da uusia teki­jöi­tä. Myö­häi­sil­lan tun­neis­ta ei erik­seen kysel­lä, työ­tä teh­dään sil­loin kun työ­nan­ta­ja määrää.

    Vai­mo on mar­ke­tis­sa töis­sä 30h/vko sopi­muk­sel­la kuten tie­tääk­se­ni kaik­ki ko. mar­ke­tin vaki­tui­set. Hir­ve­ää hin­kua lisä­töi­den teke­mi­seen aina­kaan vanhm­mil­la työn­te­ki­jöil­lä ei ole, kos­ka työ on ras­kas­ta. Eli par­ham­mil­laan lisä­työt jakau­tu­vat niin, että osa-aikai­set saa­vat halu­tes­saan lisä­tun­te­ja ja uusia­kin työn­te­ki­jöi­tä rekrytoidaan.

    1. Vai­mo on mar­ke­tis­sa töis­sä 30h/vko sopi­muk­sel­la kuten tie­tääk­se­ni kaik­ki ko. mar­ke­tin vakituiset. 

      Saa­ko vai­mo sovi­tel­tua päivärahaa?

  4. Täy­den­tä­mäl­lä vajaa­työl­lis­ten työ­päi­vät täy­siai­kai­sik­si palk­ka­töik­si saa­daan enem­män ihmi­siä koko­naan pois sosi­aa­li­tur­van varas­ta. Sosi­aa­li­tur­van, kuten sovi­tel­tu­jen päi­vä­ra­ho­jen ja ylei­sen asu­mis­li­sän varas­sa ole­mi­nen rajoit­taa asian­omais­ten hen­ki­löi­den vapaut­ta mer­kit­tä­väs­ti ja joh­taa jat­ku­vaan ano­mus­ten täyt­te­lyyn ja tulo­jen kontrolliin.

  5. Aika huvit­ta­vaa, Soi­nin­vaa­ra­kin kuluu nii­hin elii­tin jäse­niin, joka aikin kei­noin usut­taa köy­hää toi­sen köy­hän kimppuun.

    Eliit­ti ei myös­kään hyväk­sy kaup­pa­pa­pii­al­le ura­ke­hi­tys­tä : Työ­tön, nol­la­tun­ti­so­pi­mus, osa-aikai­nen, täy­sai­kai­nen , pal­ve­luai­kaan sidot­tu palkkakehitys

    Kun tätä kehi­tys­tä ei sal­li­ta niin kan­nus­tin­lou­kut ovat todellisia.Työhön mneo kun ei takaa ase­man paranemista.

    Aikoi­naan 80-luvul­la kan­nus­tin­lou­kut oli­vat pal­jon suu­rem­pia kuin nyt, mut­ta eivät ne olleet työl­lis­ty­mi­sen este, työt­tö­miä­oli vain 80000, nyt 500000

    Mut­ta ero 80-lukun oli suu­ri, jos­läh­ti töi­hin, vaik­ka osa-aikai­seen niin sii­tä ete­ni kokoai­kai­sek­si ja palk­ka para­ni työ­uran pite­ne­mi­sen myötä.

    Nyt näis­tä eduis­ta ei halu­ta antaa mitään vaan kaup­pa­pii­an työ on luun heit­to koiralle

  6. Tom­pe­lo: Samaan aikaan toi­saal­la: vah­vas­ti mies­val­tai­nen suo­ma­lai­nen kul­je­tusa­la ollaan tuhoa­mas­sa EU:n vaa­ti­muk­ses­ta (googlaa kabotaasi). 

    Tuo kabo­taa­si on vain pie­ni yksi­tyis­koh­ta koko­nai­suu­des­sa nimel­tä EU liit­to­val­tio, joka tuol­lais­ten “pien­ten yksi­tyis­koh­tien” joh­dos­ta joh­taa sii­hen että suo­mes­ta tulee EU:n köy­hä taka­pa­jui­nen provinssi.

    Islan­ti ja Nor­ja ovat valin­neet toi­sin, Suo­mi­kin oli­si voi­nut vali­ta toi­sin, eli säi­lyt­tää kan­sal­li­sen yhte­näi­syy­den ja soli­daa­ri­suu­den ja tie­tyn tason protektionismin.

    Täl­lä menol­la näen vain kehi­tyk­sen sel­lai­se­na, että seu­raa­van vuo­si­kym­me­nen aika­na alkaa Suo­mes­ta kou­lu­tet­tu­jen ihmis­ten maas­ta­muut­to Ruot­siin, Sak­saan ja Bri­tan­ni­aan. Suo­men sosi­aa­li­tur­va ja yhteis­kun­ta “taan­tuu” tuon seu­rauk­se­na seu­raa­van 10–20 vuo­den aika­na Puo­lan tasolle. 

    Mut­ta tuo­han siis onkin EU-liit­to­val­tion tavoi­te, tuho­ta pro­tek­tio­nis­ti­set kansallisvaltiot.

    1. Oli­si­ko pro­tek­tio­nis­mi vien­nis­tä riip­pu­vi­sel­le Suo­mel­le noin yli­pään­sä hyvä vaih­toeh­to. Miten me yli­pään­sä pär­jäi­sim­me ilman vien­tiä? Pro­tek­tio­nis­mi on aina kaksisuuntaista.

  7. JY:
    PAM vas­tus­ti aukio­loai­ko­jen vapaut­ta­mis­ta työn­te­ki­jöi­den jak­sa­mi­seen ja per­he-elä­mään vedo­ten. Nyt sit­ten on tapah­tu­nut täys­kään­nös asiassa?

    Lisäk­si PAM perus­te­li vas­tus­tus­taan sil­lä, ettei vapau­tus toi­si lisää työ­paik­ko­ja. Nyt PAM sit­ten halu­aa vah­tia, että lisä­työ meni­si mah­dol­li­sim­man vähäi­ses­sä mää­rin uusiin työpaikkoihin.

  8. Lii­an van­ha, työt­tö­miä on nyt TEM kat­sauk­sen mukaan 631500 (mar­ras­kuu, 2015).

    1. Supi­koi­ra.
      Tai­si olla niin, että työn­ha­ki­joi­ta on tuo 631500. Eivät he ole kaik­ki työt­tö­miä. Voii­vat olla opis­ke­li­joi­ta, elä­ke­läi­siä, van­haan työ­paik­kaan­sa kyl­läs­ty­nei­tä ja niin edelleen.

  9. Työ­nan­ta­jan on tar­jot­ta­va työ­tä osa-aikai­sil­le työn­te­ki­jöil­le ensi­si­jai­ses­ti. Tämä tar­koit­taa sitä, että vas­ta sit­ten, jos osa-aikai­nen työn­te­ki­jä ei ota työ­tä vas­taan, voi työ­nan­ta­ja pal­ka­ta uuden työn­te­ki­jän tähän teh­tä­vään. Työ­nan­ta­jan kan­nat­taa tar­jo­ta työ­tä kir­jal­li­ses­ti ja saa­da kiel­täy­ty­mi­nen kir­jal­li­ses­ti jot­ta ei tar­vit­se myö­hem­min riidellä.

    1. Jyr­ki Kos­ki­nen. Täs­tä tulee kau­pan alal­la toi­nen ongel­ma. Moni osa-aikais­ta työ­tä’ teke­vä nos­taa sovi­tel­tua päi­vä­ra­haa, min­kä seu­ruak­se­na koko­nai­san­sio on aika lähel­lä kokoai­aik­sen työn ansio­ta. Sel­lai­sis­sa olois­sa ei olla kovin innok­kai­ta otta­maan vas­taan han­ka­lia ilta­tun­te­ja, mut­ta yhtä halut­to­mia ollaan pane­maan nimeä pape­riin, että on kieltäytynyt.

  10. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Oli­si­ko pro­tek­tio­nis­mi vien­nis­tä riip­pu­vi­sel­le Suo­mel­le noin yli­pään­sä hyvä vaih­toeh­to. Miten me yli­pään­sä pär­jäi­sim­me ilman vien­tiä? Pro­tek­tio­nis­mi on aina kaksisuuntaista.

    Suo­ma­lai­set kai pär­jää muut­ta­mal­la pois. Var­maan pää­kau­pun­ki­seu­tu sel­vi­ää (vähin­tään) joten­ku­ten mut­ta ei siis kaik­kien kan­nal­ta. Ei Jyväs­ky­lä­kään autioi­du mut­ta muut­tuu Kuusa­mok­si — sil­lä ero­tuk­sel­la, että ei ole tulon­siir­to­ja Sak­sas­ta tai Ruot­sis­ta. Mitä se tar­koit­taa, jää tule­vien suku­pol­vien huo­lek­si, mut­ta veik­kaan Viron elintasoa.

    Suo­mi on osa sys­tee­miä, joka suo­sii kes­kuk­sia. Val­ta­vat omai­suus­mas­sat jää­vät — tut­tuun tapaan — lahoa­maan syr­jä­seu­duil­le. Vel­kaa pitäi­si pys­tyä otta­maan mil­jar­de­ja vuo­sit­tain, jot­ta asu­mi­nen onnis­tui­si kes­kuk­sis­sa. Onnek­si esim. Ber­lii­nis­sä asu­mi­nen on jopa nau­ret­ta­van hal­paa ja niin on muut­kin elä­mi­sen kustannukset.

    Minä olen kan­nus­ta­nut lap­sia muut­ta­maan. Jokai­sen vas­tuun­tun­toi­sen van­hem­man pitäi­si mie­les­tä­ni teh­dä samoin.

  11. Lii­an van­ha:
    Aika huvit­ta­vaa, Soi­nin­vaa­ra­kin kuluu nii­hin elii­tin jäse­niin, joka aikin kei­noi­nusut­taa köy­hää toi­sen köy­hän kimppuun.

    Voi tätä suo­ma­lais­ta kes­kus­te­lua. Kun Osmo Soi­nin­vaa­ra nos­taa esiin työ­mark­ki­noi­hin liit­ty­vän ongel­man, lei­ma­taan hänet siis kuu­lu­vak­si ilkeä­mie­li­seen ja pahan­tah­toi­seen eliit­tiin, joka saa nau­tin­ton­sa sii­tä että saa köy­hät tap­pe­le­maan keskenään?

    Toi­nen­kin tul­kin­ta oli­si ollut mah­dol­li­nen: esiin nos­tet­tu ongel­ma on todel­li­nen. Voi­si jopa uskal­tau­tua ajat­te­le­maan, että ammat­tiyh­dis­tys­liik­keel­lä­kin voi­si olla pei­liin kat­so­mi­sen paik­ka. Mik­si todel­la­kin työs­sä jo ole­vien etu ohit­taa aina työt­tö­mien edun? Mik­sei ammat­tiyh­dis­tys­lii­ke ole soli­daa­ri­nen kaik­kein hei­koim­mas­sa ase­mas­sa ole­via kohtaan?

    Ei köy­hyy­den ongel­mia niin kor­ja­ta, että käy­dään vain iäni­kuis­ta luok­ka­tais­te­lua mui­ta lei­maa­mal­la ja itse asia sivuuttaen.

  12. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Oli­si­ko pro­tek­tio­nis­mi vien­nis­tä riip­pu­vi­sel­le Suo­mel­le noin yli­pään­sä hyvä vaih­toeh­to. Miten me yli­pään­sä pär­jäi­sim­me ilman vien­tiä? Pro­tek­tio­nis­mi on aina kaksisuuntaista. 

    Vien­ti ei ole itsei­sar­vo. Suo­mi vie tava­raa ja tuot­tei­ta ulko­mail­le, jot­ta se voi­si ostaa tar­vit­se­mi­aan ja halua­mi­aan tava­roi­ta ja tuot­tei­ta ulkomailta.

    Äärie­si­merk­ki­nä: mikä­li jokin val­tio suos­tui­si tuo­maan ilmai­sek­si kai­ken Suo­men pyy­tä­män ei vien­tiä todel­la­kaan tar­vit­tai­si, ja vien­ti­teol­li­suu­den tar­pei­siin men­nyt työ­ai­ka voi­tai­siin käyt­tää enem­pä­nä vapaa-aika­na elä­män­laa­dun parantamiseen.

    Tosin nyky­tyy­lil­lä äärie­si­merk­ki joh­tai­si vain sii­hen, että vien­ti­teol­li­suu­den enti­sis­tä työn­te­ki­jöis­tä tuli­si työt­tö­miä, mikä joh­tai­si palk­ka­sum­man ale­ne­mi­seen, pie­nem­pään kysyn­tään ja kas­va­vaan työt­tö­myy­teen koti­mark­ki­noi­den kysyn­nän alen­tues­sa. Ja tämä kaik­ki tilan­tees­sa, jos­sa Suo­mel­la oli­si täs­mäl­leen sama mää­rä mate­ri­aa jaettavana.

  13. Rajoi­te­tun koke­muk­se­ni mukaan Sak­sas­sa (jos­sa on pal­jon hal­vem­paa), ruo­ka oste­taan yleen­sä vaa­ti­mat­to­mam­mis­ta Lidl tyyp­pi­sis­tä kau­pois­ta. kil­pai­lu on kovaa, suu­ret mar­ke­tit tule­vat kal­liik­si asiak­kaal­le. Minun asui­nym­pä­ris­tös­sä­ni (Suo­mes­sa) on aika mon­ta suur­ta markettia.
    PS. Mitä vih­reät arve­le­vat raket­tien ammus­ke­lus­ta, onko sii­tä mer­kit­tä­vää haittaa?

  14. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Saa­ko vai­mo sovi­tel­tua päivärahaa?

    Ei saa. Mik­si sai­si? Ei saa mui­ta­kaan tukia. Itse asias­sa 30h/vko las­ke­taan tie­tääk­se­ni täysaikaiseksi.

    1. Anteek­si aihee­ton epäi­ly­ni. Tuo 30/h kuu­los­ti niin kovas­ti 80%:n työ­ajal­ta, jos­ta on tul­lut hyvin suo­sit­tua juu­ri sovi­tel­lun päi­vä­ra­han vuoksi.

  15. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Supikoira.
    Tai­si olla niin, että työn­ha­ki­joi­ta on tuo 631500. Eivät he ole kaik­ki työt­tö­miä. Voii­vat olla opis­ke­li­joi­ta, elä­ke­läi­siä, van­haan työ­paik­kaan­sa kyl­läs­ty­nei­tä ja niin edelleen.

    Mää­ri­tel­mä sanoo: työ­tön työnhakija.

    Jos hen­ki­lö on töis­sä, mut­ta työ­pai­kan ehto­na on val­tion mak­sa­ma etuus, niin hän on työtön.

    Tapa­na ei myös­kään ole ilmoit­tau­tua työ- ja elin­kei­no­toi­mis­tos­sa, kun työ­paik­ka alkaa kyl­läs­tyt­tä­mään vaan sil­loin lähe­te­tään hake­mus kil­pai­le­vaan yritykseen.

    Ehkä poliit­ti­nen ura on vie­roit­ta­nut reaa­li­maa­il­mas­ta? Mene ja tiedä.

    1. Mää­ri­tel­mä sanoo: työ­tön työnhakija.

      Ei sano, nois­ta 129100 oli talal­li­sis­sa töis­sä. Lisäk­si tule­vat tuki­työl­lis­te­tyt ja kou­lu­tuk­ses­sa ole­vat. Lue Lii­an Van­han kom­ment­ti, sii­nä ovat tie­dot tarkasti.

  16. Supi­koi­ra:
    Lii­an van­ha, työt­tö­miä on nyt TEM kat­sauk­sen mukaan 631500 (mar­ras­kuu, 2015).

    Mar­ras­kuun lopus­sa työ-ja elin­kei­no­toi­mis­tois­sa  oli kaik­ki­aan 631 500 työnhakijaa

    Työn­ha­ki­jois­ta oli työs­sä ylei­sil­lä työ­mark­ki­noil­la oli 129100 

    Eli työt­tö­mi­nä työ­tön-työ­tön-lorua kir­joit­te­li 502400

    Viral­li­sia työt­tö­miä meil­lä on 342000 (TEM mukaan) tai 216000 (Tilas­to­kes­kus)

    Viral­li­sen työt­tö­myy­den mää­ri­tel­mää on rajat­tu koko ajan ja se on enem­män­kin Potem­ki­nin kulis­si kuin mikään työt­tö­myyt­tä kuvaa­va luku

    Ongel­man pii­lot­te­lu joh­taa ennen pikää sii­hen, että työt­tö­mät radi­ka­li­soi­tu­vat ja syn­tyy koti­mai­nen ter­ro­ris­mi 70-luvun Sak­san Punais­ten Pri­kaa­tien tapaan.He hyök­kä­si­vät yri­tys­joh­ta­jia ja pank­kii­re­ja vas­taan ja veik­kaan­pa , että meil­lä kul­je­taan samaa polkua

    Tuo­ta radi­ka­li­soi­tu­mis­ta tehos­taa elii­tin yli­mie­li­nen asen­ne: “Talous­tie­tei­li­jöi­den ” mukaan vain n 100000 nois­ta 500000 työt­tö­mäs­tä kel­paa työmarkkinoille.

    Loput ovat uus­juu­ta­lai­sia, jot­ka jou­ta­vat tal­lin taakse.Tähden kor­vaa täh­ti tie­to­jär­jes­tel­mäs­sä. Kun sen saat niin olet lopul­li­ses­ti ulko­na yhteiskunnasta.

    Ei Euroo­pas­sa ulkoi­nen ter­ro­ris­mi ole uhka vaan sisäi­nen, lähes kaik­ki Euroo­pan ter­ro­ri­teot on tääl­lä pit­kään asu­nie­den tai syn­ty­nei­den tekemiä.

    Sen vuok­si halu­taan vakoil­la omia kansalaisia

  17. Sovi­tel­tu päi­vä­ra­ha? Kaik­kea sit suo­ma­lai­nen byro­kraat­ti on kek­si­nyt! Joku vie­lä ihmet­te­lee, että meil­lä menee huonosti.

  18. Tom­pe­lo:
    Samaan aikaan toi­saal­la: vah­vas­ti mies­val­tai­nen suo­ma­lai­nen kul­je­tusa­la ollaan tuhoa­mas­sa EU:n vaa­ti­muk­ses­ta (googlaa kabotaasi). 

    Ihan oikein. Jul­ki­ses­sa kes­kus­te­lus­sa koko asia on oikeas­taan ohi­tet­tu olan­ko­hau­tuk­sel­la. Mik­si? Voi­si­ko asial­la olla jotain teke­mis­tä mm. yhteis­kun­ta­so­pi­muk­sen kaa­ta­mi­sen kanssa?

    AKT:n toi­mis­toon voi­si­kin kan­taa suu­ren pei­lin, jota Pii­rai­nen ja Sor­va­li voi­vat tui­jot­taa har­taas­ti ja pitkään.

    Suo­mi on pit­kien kul­ku­yh­teyk­sien pääs­sä mark­ki­nois­ta. Vii­mei­nen asia mitä tämän maan kil­pai­lu­ky­ky tar­vit­see, on mili­tant­ti lak­ko­herk­kä AKT, joka on val­mii­na otta­maan hyö­dyn mui­den teke­mis­tä kil­pai­lu­ky­ky­loi­kis­ta omil­le työntekijöilleen.

    Kun AKT:lle saa­daan suit­set, ensin­nä­kin maan demo­kraat­ti­nen hal­lit­se­mi­nen muut­tuu hel­pom­mak­si. Toi­sek­si, saa­daan kor­kei­ta logis­tiik­ka­ku­lu­ja alas­päin, mikä paran­taa mm. metal­li- kone­pa­ja- ja pape­ri­teol­li­suu­den kilpailukykyä.

  19. Lii­an van­ha:
    Kun tätä kehi­tys­tä ei sal­li­ta niin kan­nus­tin­lou­kut ovat todellisia. 

    Mites minul­la on sel­lai­nen mie­li­ku­va, että aikai­semm­min sinun mie­les­tä­si mitään kan­nus­tin­louk­ku­ja ei ole edes ole­mas­sa ja työt­tö­mät meni­si­vät heti töi­hin, jos nii­tä vain oli­si. Ja täs­tä posi­tios­ta olet sii­ten argu­men­toi­nut että kep­pi­lin­ja ei voi miten­kään toi­mia, kun ei ole töitä.

  20. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Anteek­si aihee­ton epäi­ly­ni. Tuo 30/h kuu­los­ti niin kovas­ti 80%:n työ­ajal­ta, jos­ta on tul­lut hyvin suo­sit­tua juu­ri sovi­tel­lun päi­vä­ra­han vuoksi.

    30h on mini­mi­tun­ti­mää­rä. Aina nii­tä lisä­tun­te­ja on tar­jol­la, var­sin­kin juh­la­py­hien alla, kesäi­sin ja flunssakautena.

    Mitä nuo sovi­tel­lun päi­vä­ra­han saa­jat sit­ten teke­vät kun päi­vät on täyn­nä? Ovat vähän aikaa taas työttömänä?

  21. Sun­nun­tai­au­kio­lon lisää­mi­nen on kan­na­tet­ta­vaa. Kan­san­ta­lous­kin elpyy, kun samat aiem­min arke­na myy­dyt tava­rat myy­dään sun­nun­tai­na kal­liim­paan hintaan.

  22. Sylt­ty: Ihan oikein. Jul­ki­ses­sa kes­kus­te­lus­sa koko asia on oikeas­taan ohi­tet­tu olan­ko­hau­tuk­sel­la. Mik­si? Voi­si­ko asial­la olla jotain teke­mis­tä mm. yhteis­kun­ta­so­pi­muk­sen kaa­ta­mi­sen kanssa?

    AKT:n toi­mis­toon voi­si­kin kan­taa suu­ren pei­lin, jota Pii­rai­nen ja Sor­va­li voi­vat tui­jot­taa har­taas­ti ja pitkään.

    Suo­mi on pit­kien kul­ku­yh­teyk­sien pääs­sä mark­ki­nois­ta. Vii­mei­nen asia mitä tämän maan kil­pai­lu­ky­ky tar­vit­see, on mili­tant­ti lak­ko­herk­kä AKT, joka on val­mii­na otta­maan hyö­dyn mui­den teke­mis­tä kil­pai­lu­ky­ky­loi­kis­ta omil­le työntekijöilleen.

    Kun AKT:lle saa­daan suit­set, ensin­nä­kin maan demo­kraat­ti­nen hal­lit­se­mi­nen muut­tuu hel­pom­mak­si. Toi­sek­si, saa­daan kor­kei­ta logis­tiik­ka­ku­lu­ja alas­päin, mikä paran­taa mm. metal­li- kone­pa­ja- ja pape­ri­teol­li­suu­den kilpailukykyä.

    AKT:n takia ja muis­ta syis­tä ala on yksi­tyis­ty­nyt 80-luvul­ta saak­ka. Eni­ten kai tämä satut­taa yrittäjäkuskeja. 

    Mut­ta, joo, voi sii­nä olla AKT taka­na myös. Liit­to ei lepää ennen kuin kaik­ki mikä on ulkois­tet­ta­vis­sa on ulkois­tet­tu. Jää­hän niil­le sil­ti maan “tar­vit­taes­sa” pysäyt­tä­vät ahtaa­jat — pait­si että joku päi­vä onnis­tuu ulkois­ta­mi­nen Pie­ta­rin sata­maan. Sii­nä koh­das­sa Pii­rai­nen var­maan muut­taa Por­tu­ga­liin golfaamaan.

  23. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Ei sano, nois­ta 129100 oli talal­li­sis­sa töis­sä. Lisäk­si tule­vat tuki­työl­lis­te­tyt ja kou­lu­tuk­ses­sa ole­vat. Lue Lii­an Van­han kom­ment­ti, sii­nä ovat tie­dot tarkasti.

    Kyl­lä nämä tuki­työl­lis­te­tyt ja kou­lu­tuk­ses­sa ola­vat­kin kir­joit­te­le­vat työ­tön-työ­tön-lorua ja jos työ­paik­ka ilmaan­tuu niin heil­lä on oikeus jät­tää kurssi/työ sii­hen ja jat­kaa normaalityössä .

    He kyl­lä täyt­tä­vät tuon Tilas­to­kes­kuk­sen ja TEM vaa­ti­muk­sen sii­tä, että työt­tö­män työn­ha­ki­ja on kyet­tä­vä otta­maan työ vas­taan kah­den vii­kon kulues­sa eli ovat kyl­lä työt­tö­miä, mut­ta pro­pa­gan­da­syis­tä hei­dät las­ke­taan ulos työt­tö­mien joukosta

    Ja kyl­lä ay-lii­ke ajaa työt­tö­mien­kien etua, esim ay-lii­ke on pitä­nyt kiin­ni ansio­si­don­nai­ses­ta vaik­ka se kos­kee vain työttömiä.

    Ja pitää tode­ta samas­sa yhtey­des­sä , että myös perus­päi­vä­ra­han saa­mi­sen ehto­na on saman­lai­sia työssäoloehtoja

  24. Sylt­ty: Mites minul­la on sel­lai­nen mie­li­ku­va, että aikai­semm­min sinun mie­les­tä­si mitään kan­nus­tin­louk­ku­ja ei ole edes ole­mas­sa ja työt­tö­mät meni­si­vät heti töi­hin, jos nii­tä vain oli­si. Ja täs­tä posi­tios­ta olet sii­ten argu­men­toi­nut että kep­pi­lin­ja ei voi miten­kään toi­mia, kun ei ole töitä.

    Kan­nus­tin­lou­kuik­si on ehdo­tet­tu tukien tasoa, mut­ta kuten opis­ke­li­jae­si­merk­ki­ni osoit­taa, ne lou­kut ovat aivan muu­ta kuin meil­le propagoidaan.

    Se ker­too sen, etti tukien taso vai­ku­ta työnvastaanottoon

    Tuos­sa 80-luku/2000-luku ver­tai­lus­sa ver­tail­tiin etuuk­sien tason vai­ku­tus­ta työllistymiseen.

    Ja jos aja­tel­laan, että ihmi­set jae­taan kah­teen kate­go­ri­aan ja hei­dät lei­ma­taan tie­to­jär­jes­tel­män pol­tin­mer­kil­lä A‑ja B‑kansalaisiksi niin se vain huo­non­taa työllistymistä

    Polii­ti­kot kau­his­te­le­vat rasis­mia, mut­ta halua­vat viral­lis­taa aparheidin.

    Polii­ti­kot teke­vät yhä kii­vaam­paa vihan liet­son­taa yhteis­kun­nan köy­him­piä koh­taan ja yhteis­kun­nan vai­keuk­sis­ta syy­te­tään sitä pie­ni­palk­kai­ki­sin­ta duunaria

    Tämä näkyy arvovalinnoissakin:Myös hyvä­tu­loi­set saavt eri­lai­sia etuuk­sia , mut­ta vain pie­ni­tu­lois­ten etuuk­sia leikataan

    Ja se suu­rin ongal­ma on, että jul­ki­sen sek­to­rin pal­kat ovat lii­an suu­ret tuottavuuteen/kantokykyyn nähden.

    Jul­ki­sen sek­to­rin pal­kat ovat n 40 % jul­ki­sis­ta menois­ta ja kun las­ke­taan mukaan jul­ki­sin tuin rahoi­te­tut orga­ni­saa­tiot ja konsultit/urakoitsijat niin osuus alkaa olla jo 60–70 % luok­kaa eli 50 mil­jar­din luokkaa

    Kun tulon­siir­rot välil­lä rik­kaat-köy­hät ovat alle 5 mil­jar­dia ja leik­kauk­set koh­dis­tu­vat vain alim­piin tulo­ryh­miin niin kyl­lä poliit­ti­nen­tah­to on luo­da luok­kayh­teis­kun­ta, jos­sa ihmi­set on viral­li­ses­ti­kin luo­ki­tel­tu A‑kansalaisiin ja B‑kansalaisiin

    Samaa luo­kit­te­lua on sekin,että nykyi­sis­tä 500000 työt­tö­mäs­tä aja­te­lel­laan vain 60000–100000 kuu­lu­van joten­kin työllistyviin

    Mihin nuo 400000 sijoi­te­taan ? Tal­lin taakse ?

  25. Sylt­ty: Kun AKT:lle saa­daan suit­set, ensin­nä­kin maan demo­kraat­ti­nen hal­lit­se­mi­nen muut­tuu hel­pom­mak­si. Toi­sek­si, saa­daan kor­kei­ta logis­tiik­ka­ku­lu­ja alas­päin, mikä paran­taa mm. metal­li- kone­pa­ja- ja pape­ri­teol­li­suu­den kilpailukyk

    Mag­na Char­tal­la rajoi­te­tiin hal­lit­si­jan val­taa ja sitä on pidet­ty his­to­rial­li­se­na aske­lee­na nyky­ai­kai­sen val­tion kehityspolulla

    Ei demo­kra­tia­kaan ole raken­nel­ma, jos­sa val­lit­see enem­mis­tön dik­da­tuu­ri eikä enem­mis­tön vaa­leis­sa saa­nut saa ampua oppo­si­tio­ta vaik­ka se voi­si­kin teh­dä sii­tä “demo­kraat­ti­sen” päätöksen.

    Perus­tus­la­ki rajaa demo­kraat­tis­ta pää­tök­sen­te­koa ja mm sopi­mus­toi­min­ta naut­tii perus­tus­lain suo­maa omai­suu­den suo­jaa ja se takaa sopi­mus­ten kos­ke­mat­to­muu­den hyvin pitkälle

    Tämä tuli hyvin esiin Liliuk­sen joh­ta­ja­sop­pa­rin yhtey­des­sä, sii­hen kajoa­mi­seen tar­vit­tiin 4/5 enem­mis­tö Eduskunnassa .

    Nyt duu­na­rin sop­pa­reil­le halu­taan antaa sama arvo kuin wc-pape­ril­la eli Sylt­ty ja kump­pa­nit pyyh­ki­vät niil­lä takapuoltaan

    Ja palk­ko­la­eil­la halu­taan ohit­taa sop­pa­rit ja siir­tyä työ­eh­to­jen yksi­puo­li­seen sanelemiseen

  26. Oli­si­ko pro­tek­tio­nis­mi vien­nis­tä riip­pu­vi­sel­le Suo­mel­le noin yli­pään­sä hyvä vaih­toeh­to. Miten me yli­pään­sä pär­jäi­sim­me ilman vien­tiä? Pro­tek­tio­nis­mi on aina kaksisuuntaista.

    EU:n sisäl­lä esiin­tyy joka tapauk­ses­sa suur­ten mai­den pro­tek­tio­nis­mia. Bri­tan­nia ja Rans­ka ovat täs­tä oikein malliesimerkkejä.

    En tar­koi­ta että pitäi­si suo­sia mitään ns. Venä­jä-tyy­lis­tä höl­mö­läis-pro­tek­tio­nis­mia, jos­sa eri­lai­sil­la tul­leil­la ja kiel­loil­la yri­te­tään teko­hen­git­tää kan­nat­ta­ma­ton­ta koti­mais­ta teol­li­suut­ta. Ja tuol­lais­ta neu­vos­to­liit­to­lais­ta höl­mö­läis­tou­hua on minus­ta mm. AKT:n ja SAK:n toi­min­ta aina ollut. Mut­ta ehkä se on vain reak­tio Suo­men hal­li­tus­ten vuo­si­kym­me­niä jat­ku­nee­seen toilailuun.

    Tar­koi­tan kan­sal­li­sel­la pro­tek­tio­nis­mil­la Japa­nin, Ete­lä-Korean, Kana­dan, Islan­nin ja Nor­jan kal­tais­ta poh­jois­ten mai­den ter­vet­tä itsek­kyyt­tä ja tie­tyn­lais­ta ter­vet­tä kan­sal­lis­ta konservatismia.

    Suo­mi on minus­ta men­nyt lii­kaa polii­tik­ko­ve­toi­ses­ti tak­ki auki ja hame kor­vis­sa Euroo­pan yti­meen. Tuol­lai­nen hajot­taa kan­sal­lis­ta yhte­näi­syyt­tä, jota minus­ta Suo­mes­sa kui­ten­kin tar­vi­taan. Kos­ka eläm­me joka tapauk­ses­sa kovas­sa glo­baa­lis­sa talous­kil­pai­lus­sa, jopa talous­so­das­sa. Mut­ta kovas­ti tun­tuu ole­van polii­ti­koil­la tar­ve yksi­tyis­tää ja myy­dä kaik­ki ulko­mail­le, ja olla sokei­ta meka­nis­meil­le jot­ka aiheut­ta­vat kan­sas­sa pola­ri­saa­tio­ta ja segregaatiota.

    Varoit­ta­via esi­merk­ke­jä on pal­jon. Esi­mer­kik­si työ­voi­man vapaa liik­ku­vuus EU:ssa on minus­ta OK. Mut­ta sen­si­jaan että suo­ma­lai­set yri­tyk­set oli­si­vat pal­kan­neet EU kan­sa­lai­sia, vaik­ka nii­tä puo­la­lai­sia put­ki­mie­hiä, Suo­mi halusik­sin 2 vuo­den siir­ty­mä­ajan. Joka ei estä­nyt ali­han­kin­ta­ket­ju­ja tuo­mas­ta ulko­mai­sia työn­te­ki­jöi­tään pyö­ri­mään Suo­men raken­nuk­sel­le. Työ­eh­to­so­pi­mus­ten ulkopuolelle. 

    Tuol­lai­nen on Suo­men kan­nal­ta idio­tis­mia. Rik­ki­di­rek­tii­vi on Suo­men kan­nal­ta idio­tis­mia. Myös kabo­taa­si on Suo­men kan­nal­ta idio­tis­mia, jos tän­ne pääs­te­tään suo­ma­lai­sen val­von­nan sijaan ketä tahan­sa itä-Euroop­pa­lai­sia lah­juk­sil­la kor­tin saa­nei­ta työn san­ka­rei­ta tai “ali­hank­ki­joi­ta”. Suo­mel­la on minus­ta pal­jon suo­jel­ta­vaa monia EU:n huo­no­ja käy­tän­tö­jä vastaan. 

    Suo­mi tar­vit­see minus­ta ter­vet­tä kan­sal­lis­ta itse­tun­toa, jon­ka pitäi­si näkyä Suo­ma­lai­sen vapaan luot­ta­musyh­teis­kun­nan suo­je­lu­na. Vali­tet­ta­vas­ti esim. monet vih­reät polii­ti­kot tun­tu­vat kes­kit­ty­vän enem­män oman pesän likaa­mi­seen, ja eri­pu­ran luomiseen.

  27. TL:

    Islan­ti ja Nor­ja ovat valin­neet toi­sin, Suo­mi­kin oli­si voi­nut vali­ta toi­sin, eli säi­lyt­tää kan­sal­li­sen yhte­näi­syy­den ja soli­daa­ri­suu­den ja tie­tyn tason protektionismin.

    Mut­ta tuo­han siis onkin EU-liit­to­val­tion tavoi­te, tuho­ta pro­tek­tio­nis­ti­set kansallisvaltiot.

    Ei Nor­ja, Sveit­si tai Islan­ti har­joi­ta mitään pro­tek­tio­nis­mia vaan nekin ovat hyvin riip­pu­vai­sia viennistä. 

    Jos Suo­mi har­joit­tai­si pro­tek­tio­nis­mia niin sil­loin nor­ja­lai­sen lohen ja islan­ti­lai­sen turs­kan myyn­nin Suo­mes­sa oli­si kor­kei­den tul­li­muu­rien taka­na mut­ta se kos­ki­si myös suo­maa­lai­sen sila­kan myyn­nin rajoit­ta­mis­ta ulko­mai­hin joka ajai­si suo­ma­lai­set kalas­ta­jat ahdin­koon. Myös suo­ma­lai­nen poron­li­haa ei voi­tai­si myy­dä ulko­mail­le kos­ka se oli­si vaa­rak­si ulko­maa­lai­sel­le kin­kul­le ja näin olleen se oli­si kal­lis­ta molem­piin suun­tiin kos­ka tul­li­muu­rit ovat lii­an kor­kei­ta molem­piin suuntiin. 

    Islan­ti joka on hyvin riip­pu­vai­nen kalas­tuk­ses­ta ei voi har­joit­taa mitään pro­tek­tio­nis­mia sil­lä alal­la. Jos näin oli­si Islan­nin talous romah­tai­si. Nor­ja joka on riip­pu­vai­nen myös kalas­ta oli­si myös suu­ris­sa ongel­mis­sa. Nor­ja oli aikoi­naan hyvin sul­jet­tu kan­san­ta­lous jopa 1980-luvun lopul­le asti kuten Suo­mi. ETA- jäse­nyys pakot­ti Nor­jan avaa­maan sen mark­ki­nat kil­pai­lul­le. Aika pal­jon Nor­jan laeis­ta tulee EU:sta vaik­ka Nor­ja ei ole sen täys­jä­sen kos­ka ETA-sopi­mus vel­voit­taa Nor­jaa avaa­maan sen talou­den kil­pai­lul­le. Suo­ma­lai­sil­le on jokin har­ha­luu­lo sii­nä että Sveit­si ja Nor­ja ovat joten­kin ulko­na kan­sain­vä­li­ses­tä kau­pas­ta EU:n mark­ki­nois­ta. Nor­ja onkin hyvin riip­pu­vai­nen nykyi­ses­tä talou­del­li­ses­ta ongel­mas­ta eten­kin öljyn bar­re­li hin­nan his­to­rial­li­sen alhai­ses­ta hin­nas­ta. Nor­jas­sa pal­kat ja eläk­keet ovat myös kor­kei­ta toi­sin kuin muis­sa öljyn­tuot­ta­ja mais­sa. Nor­ja­kin on Venä­jä pakot­teis­sa muka­na ja sen kala­teol­li­suus kär­sii eni­ten sii­tä vaik­ka maa ei ole EU:n jäsen. EU:ta ei pää­se pakoon vaik­ka ei oli­si sen jäsen­val­tio mikä­li halu­aa olla muka­na sen mark­ki­nois­sa. Nor­ja mak­saa vuo­sit­tai­sen ETA- jäsen­mak­sun mikä on noin 97 pro­sent­tia ETA-mai­den potis­ta ja sen vuo­sit­tai­nen jäsen­mak­su on 350 mil­joo­naa euroa. Nor­ja ei pys­ty vai­kut­ta­maan äänes­tä­mäl­lä eikä edus­ta­jal­laan mil­lään taval­la sii­hen että sen pitää osal­lis­tua näi­hin kului­hin. Nor­jan jäse­nyys ETA:ssa on erään­lai­nen ääne­tön yhtiökumppanuus

    Nor­jan tilan­tees­ta lisää lin­kis­sä http://www.hs.fi/talous/a1360817017883 ja Sveit­sin tilanteesta
    http://www.hs.fi/talous/a1360817597093

  28. R. V.: Tosin nyky­tyy­lil­lä äärie­si­merk­ki joh­tai­si vain sii­hen, että vien­ti­teol­li­suu­den enti­sis­tä työn­te­ki­jöis­tä tuli­si työt­tö­miä, mikä joh­tai­si palk­ka­sum­man ale­ne­mi­seen, pie­nem­pään kysyn­tään ja kas­va­vaan työt­tö­myy­teen koti­mark­ki­noi­den kysyn­nän alen­tues­sa. Ja tämä kaik­ki tilan­tees­sa, jos­sa Suo­mel­la oli­si täs­mäl­leen sama mää­rä mate­ri­aa jaettavana.

    Ei muu­ten oli­si. Suo­mi tuo myös vält­tä­mät­tö­myys­tar­vik­kei­ta, kuten elin­tar­vik­kei­ta ja raa­ka­öl­jyä. Var­muus­va­ras­to­jen tyh­jen­nyt­tyä myös Suo­mi tyhjentyisi.

  29. Yksin­ker­tai­ses­ti kukaan ei ole työt­tö­mäk­si työn­ha­ki­jak­si kir­jau­tu­nut, jos on nor­maa­lis­ti töis­sä, ilman mitään työvoimapalveluita.

    Mei­dän työt­tö­myys­pro­sent­ti on oikeas­ti 30 pro­sen­tin kiep­peil­lä ja luku­mää­räi­ses­ti tuo 613500.

    Tuon ver­ran on työi­käi­siä työl­li­siä pois­sa pelis­tä. Eikä se temp­pu­työl­lis­tä­mi­nen tee työt­tö­mäs­tä työl­lis­tä, kos­ka kun se temp­pu­työl­lis­tys­ra­ha lop­puu, niin lop­puu sekin tuki­tuet­tu työ.

    Tuol­la logii­kal­la sai­sim­me heti täys­työl­li­syy­den, kun vain antai­sim­me jokai­sel­le työt­tö­mäl­le tuel­la mak­se­tun työpaikan.….……

    1. Kukaan töis­sä ole­va ei voi kir­jau­tua työt­tö­mäk­si työn­ha­ki­jak­si, mut­ta voi kir­jau­tua työn­ja­ki­jak­si. Esit­tä­mä­si luku kos­ki työnhakijoita.

  30. TL:
    suo­mes­ta tulee EU:n köy­hä taka­pa­jui­nen provinssi.

    Islan­ti ja Nor­ja ovat valin­neet toi­sin, Suomikin 

    Nor­ja ja Islan­ti eivät ole Suo­mi. Nor­jal­la on öljyä ja val­ta­vat vesi­voi­ma­va­rat luon­no­no­lo­suh­tei­den­sa vuok­si, Islan­nis­sa on vesi­voi­maa ja geo­ter­mis­ta ener­gi­aa val­ta­vas­ti ja väkeä saman ver­ran kuin Espoos­sa. Meil­lä on pie­net kor­keus­e­rot ja sade­mää­rät, hitaas­ti kas­va­vaa met­sää, yksi kro­mi­kai­vos, 1–2 fos­faat­ti­kai­vos­ta ja yksi sii­hen vähään­kin veteen huk­ku­va nik­ke­li­kai­vok­sen kon­kurs­si­pe­sä. Öljyä, säh­köä ja alu­mii­nia halu­taan ostel­la ympä­ri maa­il­maa ilman isom­pia tul­le­ja mie­luum­min kuin jotain kar­ton­kia, puhe­lin­kes­kuk­sia ja tukiasemia.

  31. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kukaan töis­sä ole­va ei voi kir­jau­tua työt­tö­mäk­si työn­ha­ki­jak­si, mut­ta voi kir­jau­tua työn­ja­ki­jak­si. Esit­tä­mä­si luku kos­ki työnhakijoita.

    Kyl­lä sel­lai­nen, joka tekee töi­tä val­tion 9 euron päi­vä­kor­vauk­sel­la on edel­leen työ­tön ja saa työttömyyskorvausta .

    Näi­tä on Suo­mes­sa n 350000 vuo­des­sa kun opis­ke­li­jat­kin las­ke­taan mukaan

    Suo­mes­sa teh­dään pal­jon töi­tä pal­kat­ta ja mitä suu­rem­pi osuus työl­li­sis­tä on pal­kat­to­mia , sitä kor­keam­pi on työttömyys

  32. Yksin­ker­tai­ses­ti kukaan ei ole työt­tö­mäk­si työn­ha­ki­jak­si kir­jau­tu­nut, jos on nor­maa­lis­ti töis­sä, ilman mitään työvoimapalveluita.
    Mei­dän työt­tö­myys­pro­sent­ti on oikeas­ti 30 pro­sen­tin kiep­peil­lä ja luku­mää­räi­ses­ti tuo 613500.”

    Sot­ket asioi­ta ‚työn­ha­ki­joi­ta oli tuo 630000 ja muka­na ovat työssäolevat

    Kun luvus­ta vähen­ne­tään oikeas­sa palk­ka­työs­sä ole­vat työn­ha­ki­jat niin työt­tö­mien mää­räk­si jää n 500000

    Työs­sä ole­va­kin voi olla työk­kä­ris­sä työn­ha­ki­ja­na, mut­ta ei hän sil­loin ole työtön

  33. Kai­kil­la sään­te­lyn muu­tok­sil­la on var­maan hyvät ja huo­not puo­let. Isois­sa kaup­pa­kes­kuk­sis­sa on muu­ta­ma jät­ti­mar­ket ja kym­men­kun­ta pien­tä eri­kois­lii­ket­tä. Kes­kuk­sen auki­pi­tä­mi­nen ei kan­na­ta parin pik­ku­liik­keen takia.

    Sää­dök­siä on kier­ret­ty jo pit­kään esim kios­keis­sa ja huol­to-ase­mil­la. Siel­tä kun illal­la käy osta­mas­sa lei­pää ja mai­toa, ei ole mitään erikoistarjouksia. 

    Tus­kal­lis­ta on yrit­tää suun­ni­tel­la kym­me­nien vuo­sien ajal­le suu­ren mar­ke­tin toi­min­taa. Onko odo­tet­ta­vis­sa uusia säädösmuutoksia. 

    Ruo­ka­kau­pat yrit­tä­vät käyn­nis­tel­lä net­ti­myyn­tiä hei­kol­la menes­tyk­sel­lä tois­tai­sek­si. Sii­hen ollaan kyl­lä­kin menossa.

    Nykyi­sin siir­ty­mi­nen itse­pal­ve­lu­tyyp­pi­seen osta­mi­seen alkaa jos­sain vai­hees­sa kos­tau­tu­maan. Asiak­kaat alka­vat kai­va­ta kaup­paa, jos­sa on pal­ve­lua­kin. Täs­tä voi jopa hiu­kan maksaakin.

  34. Lii­an van­ha: Mag­na Char­tal­la rajoi­te­tiin hal­lit­si­jan val­taa ja sitä on pidet­ty his­to­rial­li­se­na aske­lee­na nyky­ai­kai­sen val­tion kehityspolulla

    Ei demo­kra­tia­kaan ole raken­nel­ma, jos­sa val­lit­see enem­mis­tön dik­da­tuu­ri eikä enem­mis­tön vaa­leis­sa saa­nut saa ampua oppo­si­tio­ta vaik­ka se voi­si­kin teh­dä sii­tä “demo­kraat­ti­sen” päätöksen.

    Perus­tus­la­ki rajaa demo­kraat­tis­ta pää­tök­sen­te­koa ja mm sopi­mus­toi­min­ta naut­tii perus­tus­lain suo­maa omai­suu­den suo­jaa ja se takaa sopi­mus­ten kos­ke­mat­to­muu­den hyvin pitkälle

    Tämä tuli hyvin esiin Liliuk­sen joh­ta­ja­sop­pa­rin yhtey­des­sä, sii­hen kajoa­mi­seen tar­vit­tiin 4/5 enem­mis­tö Eduskunnassa .

    Nyt duu­na­rin sop­pa­reil­le halu­taan antaa­sa­ma arvo kuin wc-pape­ril­la eli Sylt­ty ja kump­pa­nit pyyh­ki­vät niil­lä takapuoltaan

    Ja palk­ko­la­eil­la halu­taan ohit­taa sop­pa­rit ja siir­tyä työ­eh­to­jen yksi­puo­li­seen sanelemiseen

    Suo­mes­sa ammat­ti­lii­toil­la ja eten­kin kes­kus­lii­toil­la on poik­keuk­sel­li­sen pal­jon val­taa, käsit­tääk­se­ni enem­män kuin mis­sään muu­al­la. “Lii­an van­ha” halu­aa jos­tain syys­tä, että Suo­mi pysyy täl­lai­se­na kum­mal­li­suu­te­na eikä nou­da­ta menes­ty­neem­pien val­tioi­den esimerkkiä.

    Men­köön maa vaik­ka kon­kurs­siin tul­koon työt­tö­miä mil­joo­na tai kak­si, läh­te­köön nuo­ri­so ulko­mail­le töi­hin, kun­han saa­vu­te­tuis­ta eduis­ta ei tingitä! 

    Kol­mi­kan­nas­ta on jo pit­käl­ti luo­vut­tu mut­ta sil­ti ammat­ti­liit­to­jen pitäi­si muka jat­kaa edus­kun­taa vah­vem­pa­na val­lan­käyt­tä­jä­nä halua­mis­saan kysymyksissä.

    Nyt ne vie­lä puu­haa uut­ta entis­tä­kin vah­vem­paa kes­kus­liit­toa. Onnek­si ei sen­tään ole pak­ko­jä­se­nyys voi­mas­sa kuten vie­lä joku aika sit­ten, kii­tos Loi­maan kassan.

    Jos se sit­ten on vain Kepu, joka tämän jär­jet­tö­myy­den pys­tyy pur­ka­maan, täy­tyy kai ruve­ta kepulaiseksi. 

    (Ja se oli mag­na car­ta ilman hoo­ta, joka sil­loi­sen räls­sin edut vah­vis­ti vuo­si­sa­doik­si — mui­den tap­piok­si, tietty.)

  35. Jos ei ole tilas­to­tie­de­mies, on var­sin vai­ke­aa saa­da tolk­kua nois­ta eri tavoin tuu­na­tuis­ta “viral­li­sis­ta” työttömyysluvuista.

    Luvut ovat todel­li­suu­des­sa ilmei­ses­ti niin kar­mei­ta, ettei “oikei­ta” luku­ja keh­da­ta esittää?

    Itseä­ni on esi­mer­kik­si hai­tan­nut se, että kuka lue­taan sel­lai­sek­si ihmi­sek­si, joka on töissä.

    Työ- ja elin­kei­no­mi­nis­te­riön tilas­tois­sa “Työs­sä ylei­sil­lä työ­mark­ki­noil­la ole­vak­si lue­taan työn­ha­ki­ja, jon­ka sään­nöl­li­nen vii­koit­tai­nen työs­ken­te­ly­ai­ka on vähin­tään 4 tuntia.”

    Kyl­lä sen täy­tyy olla var­si­nai­nen fakii­ri, joka pys­tyy elät­tä­mään edes itsen­sä teke­mäl­lä työ­tä vain 4 tun­tia viikossa!

    Toi­nen minua kiin­nos­ta­va luku on se, että kuin­ka moni työs­tä oikeas­ti kiin­nos­tu­nut on ajau­tu­nut sel­lai­seen louk­kuun, ettei enään näe jär­ke­väk­si edes hakea työtä.

    Hei­dät on ilmei­ses­ti jo kau­an sit­ten “sani­toi­tu” pois työttömyystilastoista?

    Mis­tä­hän löy­tyi­si sel­lai­nen dosent­ti, joka ker­toi­si Suo­men todel­lis­ten työt­tö­mien määrän?

    Lukuun kuu­lui­si­vat kaik­ki sel­lai­set ihmi­set, jot­ka teke­vät esim. vähem­män kuin 20 tuntia/viikko, mut­ta haluai­si­vat teh­dä enemmän.

    Säi­käyt­täi­si­kö tuo “oikea” luku pote­roi­hin­sa lin­noit­tau­tu­neet etu­jen­sa puo­lus­ta­jat ymmär­tä­mään, että nyt tart­tis ihan oikeas­ti teh­dä jotakin?

    Toden­nä­köi­sem­pää kui­ten­kin on, että tuon luvun las­ke­mi­nen on perus­tus­lain vastaista…

    Sep­po Korp­poo, PK-vien­tiy­rit­tä­jä, joka oikeas­ti tekee jotakin…

  36. Art Buchwald:

    Jos Suo­mi har­joit­tai­si pro­tek­tio­nis­mia niin sil­loin nor­ja­lai­sen lohen

    Tähän aihee­seen liit­tyy mie­len­kiin­toi­nen muis­te­lo 90-luvul­ta. Asuin sil­loin Oulus­sa, ja alu­een pää­leh­des­sä Kale­vas­sa käsi­tel­tiin koh­tuu pal­jon ajan­koh­tai­sia poh­jois­mai­den EU-kan­sa­nää­nes­tyk­siä ja EU-jäse­nyyk­sien tai ulko­puo­lel­le jää­mi­sen arvioi­tu­ja vai­ku­tuk­sia Poh­jois-Suo­men kannalta.

    Elä­väs­ti muis­tan, miten leh­des­sä ker­rot­tiin, miten Poh­jois-Nor­jas­sa oli kamp­pan­joi­tu EU-jäse­nyy­den puo­les­ta argu­men­til­lä: “jos Nor­ja ei lii­ty, kalan­ja­los­tus­teh­taat siir­re­tään Suo­men puolelle.”

    Kale­vas­sa sit­ten spe­ku­loi­tiin, min­ne päin Lap­pia nämä siir­ty­vät kalan­ja­los­tus­teh­taat sijoit­tui­si­vat. Eipä sit­ten tain­nut kui­ten­kaan tul­la yhtään rajan täl­le puo­lel­le, vaik­ka nor­ja­lai­set eivät EU:hun säi­käh­tä­neet­kään liittymään.

    Eikä kyl­lä tul­leet euron vii­ni­lit­rat mar­ket­tei­hin ja 0‑autoveron mer­sut Suo­meen, vaik­ka monet EU-jäse­nyy­den puo­les­ta äänes­tä­neet ovat ker­to­neet usko­neen­sa niin käyvän.

  37. TL:
    Suo­mi tar­vit­see minus­ta ter­vet­tä kan­sal­lis­ta itse­tun­toa, jon­ka pitäi­si näkyä Suo­ma­lai­sen vapaan luot­ta­musyh­teis­kun­nan suo­je­lu­na. Vali­tet­ta­vas­ti esim. monet vih­reät polii­ti­kot tun­tu­vat kes­kit­ty­vän enem­män oman pesän likaa­mi­seen, ja eri­pu­ran luomiseen.

    Tätä minä­kin ihmet­te­len. Vih­reät teke­vät kaik­ken­sa hajot­taak­seen kan­sal­lis­ta yhte­näi­syyt­tä, tur­val­li­suut­ta ja luot­ta­mus­ta, mit­kä ovat esi­mer­kik­si edel­ly­tyk­siä hyvin­voin­ti­val­tiol­le. Sama puo­lue kui­ten­kin kri­ti­soi hyvin­voin­ti­val­tion leikkauksia.

  38. Lii­an van­ha:
    Aika huvit­ta­vaa, Soi­nin­vaa­ra­kin kuluu nii­hin elii­tin jäse­niin, joka aikin kei­noin usut­taa köy­hää toi­sen köy­hän kimppuun.

    Eliit­ti ei myös­kään hyväk­sy kaup­pa­pa­pii­al­le ura­ke­hi­tys­tä : Työ­tön, nol­la­tun­ti­so­pi­mus, osa-aikai­nen, täy­sai­kai­nen , pal­ve­luai­kaan sidot­tu palkkakehitys 

    Kum­pi täs­sä usut­taa köy­hää toi­sen köy­hän kimppuun?

    Jos ura­ke­hi­tys­tä ei ole, sitä ei pidä teh­dä kei­no­te­koi­ses­ti. Jos ura­ke­hi­tys ei perus­tu tuo­tet­tuun lisä­ar­voon jos­ta yrit­tä­jä haluu­aa mak­saa, kysees­sä on kei­no­te­koi­nen senio­ri-jär­jes­tel­mä joka sor­taa nuo­ria ja työt­tö­miä. Erään­lai­nen ammat­ti­liit­to-suo­men tapa jakaa niuk­kuus jäse­nil­le pot­ki­mal­la työttömiä. 

    Kan­nus­te­lou­kuis­ta pitäi­si pääs­tä pois, mut­ta sii­hen asti oli­si hyvä jos niuk­kuut­ta jae­taan tasai­ses­ti ja kaik­ki pää­se­vät vähäk­si aikaa töihin.

  39. Tapio: Ei muu­ten oli­si. Suo­mi tuo myös vält­tä­mät­tö­myys­tar­vik­kei­ta, kuten elin­tar­vik­kei­ta ja raa­ka­öl­jyä. Var­muus­va­ras­to­jen tyh­jen­nyt­tyä myös Suo­mi tyhjentyisi. 

    Luep­pa äärie­si­merk­ki uudel­leen: sii­nä kaik­ki tuon­ti saa­daan ilmai­sek­si kival­ta spon­so­ri­maal­ta, myös mai­nit­se­ma­si välttämättömyystarvikkeet.

    1. R.V.
      Mis­tä tähän kan­san­ta­lou­teen tulee takai­sin se raha, joka menee ostoi­na ulko­mail­le, jos ulko­mail­ta eitu­le lain­kaan rahaa Suomeen?

  40. joke­ri: Tätä minä­kin ihmet­te­len. Vih­reät teke­vät kaik­ken­sa hajot­taak­seen kan­sal­lis­ta yhte­näi­syyt­tä, tur­val­li­suut­ta ja luot­ta­mus­ta, mit­kä ovat esi­mer­kik­si edel­ly­tyk­siä hyvin­voin­ti­val­tiol­le. Sama puo­lue kui­ten­kin kri­ti­soi hyvin­voin­ti­val­tion leikkauksia.

    Mitä ihmet­tä?

    Onko Vih­reät pää­mi­nis­te­ri­puo­lue? Onko Vih­reät kos­kaan ollut mikään muu kuin Soi­nin mää­rit­te­le­mä takiaispuolue???

    Vuo­des­ta 2003 Suo­mea on joh­det­tu oikeis­ton enem­mis­töl­lä ja kan­sa­lai­set ovat jakau­tu­neet voi­mak­kaas­ti kah­tia. Lisäk­si sit­ten uute­na maus­tee­na oras­ta­va äärioi­keis­to, jon­ka kan­nat­ta­ja­na Joke­ri­kin tääl­lä häm­men­tää. Vai mitä joke­ri? Lie­net sama joke­ri, kuin muil­la­kin palstoilla?

  41. Se että vii­nit eivät tul­leet ruo­ka­kaup­poi­hin ei ollut EU:n vika. Se vaan sal­lii ne käy­tän­nös­sä. Vii­nien tuo­mi­nen ruo­ka­kaup­paan oli vain yksi ver­taus jäy­käl­le alko­ho­li­po­li­tii­kal­le jota Suo­mi har­joit­ti vie­lä 1990-luvul­la. Se on kan­sal­li­sen sää­te­lyn vika ettei vii­ne­jä myy­dä kaupoissa. 

    Kysees­sä on kak­si eri asi­aa kun puhu­taan sisä­mark­ki­nois­ta ja vapaakaupasta. 

    Kor­keat tul­li­muu­rit estä­vät yksi­tyi­siä kulut­ta­jia tuo­maan alko­ho­li­tuot­tei­ta Suo­meen kuten ne aikoi­naan teki­vät kos­ka niis­tä piti mak­saa kor­kei­ta tul­li­mak­su­jen joka ker­ta kun nii­tä toi. Se ei ollut mah­dol­lis­ta vapaas­sa kaupassa. 

    Sisä­mark­ki­nat ovat yksi koko­nai­nen mark­ki­na-alue joi­den välil­lä ei ole tul­li­muu­re­ja. Mut­ta vapaas­sa kau­pas­sa ei ole tul­li­muu­re­ja tai ne ovat todel­la pie­niä mut­ta ne kos­ke­vat vain yri­tyk­siä ei kuluttajia. 

    Sisä­mark­ki­nois­sa on nel­jä vapautta;

    Vapaa liik­ku­vuus pääomalle
    Vapaa liik­ku­vuus tavaralle
    Vapaa liik­ku­vuus työvoimalle
    Vapaa liik­ku­vuus palveluille. 

    Vapaa­kau­pas­sa ei ole mitään näis­tä vaan jokai­nen vapaa­kaup­pa sopi­mus on val­tioi­den väli­nen sopi­mus jol­la pyri­tään edis­tä­mään kaup­pa­suh­tei­ta. Yleen­sä vapaa­kaup­pa sopi­muk­set ovat hyvin tek­ni­siä ja niis­sä on pal­jon pii­lo esteitä. 

    Se mitä argu­men­toin oli tul­li politiikkaa. 

    Esi­merr­ki­nä; Geor­ge W. Bush aset­ti teräk­sen tul­li­muu­rit 2000-luvun puo­li­vä­lis­sä Euroo­pal­le joka ajoi monet maat taas vas­ta vuo­roi­ses­ti nos­ta­maan tul­li­muu­re­ja ame­rik­ka­lai­sil­le tuot­teil­le joi­den mark­ki­nao­suus oli Euroo­pas­sa suu­ri. Täs­tä tuli talous­so­ta joka vain päät­tyi sii­hen että kum­pi­kin osa­puo­li vei asian WTO:hon joka rat­kai­si rii­den Euroo­pan hyväk­si kos­ka se soti vapaa­kaup­paa vastaan. 

    Jos me pis­täm­me saman­lai­set tul­li muu­rit ympä­ril­lem­me pysy­väs­ti jot­ka Bush aset­ti niin sil­loin vien­nis­tä tuli­si niin kor­keat kus­tan­nuk­set että on tur­ha edes käy­dä mitään ulko­maan­kaup­paa jos ne oli­si pysy­viä ratkaisuja. 

    Se on pro­tek­tio­nis­mia. Tul­li­po­li­tiik­ka. Sään­te­lyl­lä teh­dään myös hait­taa koti­mark­ki­noil­le ja sen takia vii­nien tuon­ti kaup­poi­hin oli­si yksi tapa pur­kaa sääntelyä. 

    Mut­ta ennen kuin ne vii­nit saa­daan kaup­poi­hin niin pitää myös sal­lia nii­den vapaan maa­han­tuon­nin ja sii­nä sisä­mark­ki­noil­la on täs­sä koh­taa todel­la suu­ri hyö­ty niin Nor­jan ja Suo­men kohdalla 

    Tuo 1990-luvun väit­teen perus­teel­la oli se että jos Nor­ja ei edes liit­tyi­si ETA- alu­ee­seen niin tapah­tuu sitä ja tätä. Näin ei tapah­tu­nut kos­ka Nor­ja on ETA-jäsen. 

    Jos EU:ssa aje­taan vaik­ka­pa pos­ti alan kil­pai­lun avaa­mis­ta tai kabo­taa­sia niin se kos­kee Nor­jaa yhtä pal­jon kuin Suo­mea kos­ka kaik­ki ETA- lain­sää­dän­tö tulee EU:sta Komis­sion kaut­ta sopi­mus­ten rajois­sa. Näin se vain on.

    1. Yksi­tyi­nen kans­da­lai­nen saa tuo­da alko­ho­lia Suo­meen samoil­la ehdoil­la kuin yri­tys­kin. Molem­pien on mak­set­ta­va täs­tä perit­tä­vä alko­ho­li­ve­ro ja ALV. Tul­lia vain, jos tulee ETA-alu­een ulko­puo­lel­ta. Vapaa­kaup­paan ei kuu­lu vapau­tus kulutusveroista.

  42. Ei kai työ­eh­to­so­pi­mus­ten yleis­si­to­vuus ole mitään demo­kra­ti­aa. Voi­si­ko­han tuo olla perä­ti perus­tus­lain vas­tai­nen. Val­tio­val­ta on vapat­ta­nut kaup­po­jen aukio­lon, mil­lä oikeu­del­la joku ammat­ti­liit­to voi sitä rajoit­taa, siis mui­den kuin jäsen­ten­sä osalta.

  43. Jou­ni Mar­ti­kai­nen: Kale­vas­sa sit­ten spe­ku­loi­tiin, min­ne päin Lap­pia nämä siir­ty­vät kalan­ja­los­tus­teh­taat sijoit­tui­si­vat. Eipä sit­ten tain­nut kui­ten­kaan tul­la yhtään rajan täl­le puo­lel­le, vaik­ka nor­ja­lai­set eivät EU:hun säi­käh­tä­neet­kään liittymään.

    Ongel­maan löy­tyi rat­kai­su :Kala­teh­taat pis­tet­tiin kiin­ni Nor­jas­sa mut­ta ei avat­tu Suo­men puo­lel­la Kala kun pää­si lop­pu­maan , nyt odo­tel­laan kan­to­jen elpy­mis­tä, jos­ko ne jos­kus vie­lä palautuisivat.

    Kunin­gas­ra­pu pelas­taa vähän tilannetta

    Nor­ja ja Islan­ti ovat ETA ‑mai­ta ja samat direk­tii­vit ja jäsen­mak­sut ne jou­tu­vat hyväk­sy­mään kuin var­si­nai­set EU-maat. Ja äänet­tö­mi­nä jäseninä.

    Vas­ti­neek­si he ovat saa­neet pitää kalas­tusa­lu­eet oman val­tion kalas­ta­jien käytössä.Norjalle sii­tä ei kalan vähe­ne­mi­sen vuok­si ole suur­ta etua , Islan­nil­le kyllä

  44. Tom­pe­lo: Kol­mi­kan­nas­ta on jo pit­käl­ti luo­vut­tu mut­ta sil­ti ammat­ti­liit­to­jen pitäi­si muka jat­kaa edus­kun­taa vah­vem­pa­na val­lan­käyt­tä­jä­nä halua­mis­saan kysymyksissä.
    Nyt ne vie­lä puu­haa uut­ta entis­tä­kin vah­vem­paa kes­kus­liit­toa. Onnek­si ei sen­tään ole pak­ko­jä­se­nyys voi­mas­sa kuten vie­lä joku aika sit­ten, kii­tos Loi­maan kassan.

    Näis­sä kes­ku­te­luis­sa on pidet­ty esi­merk­kei­nä mil­loin Tans­kaa , mil­loin Sak­saa , mil­loin Ruotsia.Mutta niis­sä “unoh­de­taan” ker­toa työ­mark­ki­noi­den todel­li­ses­ta tilanteesta

    Esim Tans­kan mal­lis­sa käy­tös­sä on kak­si­kan­ta eli työ­nan­ta­jat ja työn­te­ki­jät sopi­vat lähes kai­kis­ta työ­elä­män peli­sään­nöis­tä ja val­tio sää­tää näsi­tä sop­pa­reis­ta lake­ja sen mukaan kuin kan­sain­vä­li­set sopi­muk­set/EU-direk­tii­vit edellyttävät.

    Sak­sa on jo iso maa ja jakaan­tuu itse­näi­siin osavaltioihin.Yritykset ovat suu­ria , sikä­läi­nen PK sek­to­rin yri­tys on 5–10 ker­tai­nen Suo­meen ver­rat­tu­na joten sopi­mi­nen on luon­to­jaan yrityskohtaista.

    Sak­sas­sa ei sopi­muk­sen sito­vuu­teen tar­vi­ta mitään mää­rät­tyä työn­te­ki­jä­mää­rää, niin­pä jär­jes­täy­ty­mi­sas­te on 10–30 % luok­kaa, mut­ta jo sil­lä mää­räl­lä saa­vu­te­taan sito­va sopimus.

    Sopi­muk­sen yleis­si­to­vuus tulee oikeu­den pää­tös­ten perus­tel­la, sil­lä sopi­mus­rii­to­ja rat­kot­taes­sa tuke­na on har­voin laki vaan alan ylei­set sopi­muk­set ‚oikeus­ta­pauk­set ja alan ylei­nen käytäntö.

    Ja löy­tyy Sak­sas­ta kek­sus­jär­jes­tö­jä­kin kuten esim DGB ja suu­ria ammttiliittoja,kuten IG Metal, joi­den milei­pie­tis­tä kuun­nel­laan tarkasti

    Eikä ilman näi­den tukea oli­si mah­dol­lis­ta teh­dä yleis­so­pi­muk­sia, jos­sa vien­tia­lat mää­rit­te­le­vät pal­kan­ko­ro­tus­ta­son ja yllä­pi­de­tään palkkamalttia

    Ja työn­te­ki­jöi­den oikeu­det ja vai­kut­ta­mis­mah­dol­li­suu­det ovat aivan eri luok­kaa Sak­sas­sa Suo­men ver­rat­tu­na eli yri­tyk­sis­sä on hen­ki­lös­tö­asioi­den neu­vos­to ja se käsit­te­lee ja hyväk­syy sopi­muk­set, nii­den tul­kin­nat ja muut hen­ki­lös­töön liit­ty­vät asiat esim irtisanomisjärjestyksen

    Työn­te­ki­jöil­lä­on veto-oikeus eli työ­nan­ta­jan tul­kin­ta tai esi­tys ei tule voi­maan ennen kuin työn­te­ki­jät ovat sen hyväksyneet

    Sen vuok­si lait­to­mia lak­ko­ja ei tar­vi­ta, kos­ka työn­te­ki­jöi­den tul­kin­ta on voi­mas­sa niin kau­na kun­nes asias­ta on sovit­tu tai asia on vie­ty oikeu­teen ja ratkaistu.Työnantajan halu käy­dä oikeut­ta on vähäi­nen, sil­lä oikeu­den rat­kai­su jos­kus 10 vuo­den kulut­tua ei kan­nus­ta rii­te­lyyn vaan sopimiseen.

    Suo­mes­sa ilan­ne on tasan päinvastainen.

    Ruot­si on kopioi­nut Sak­san mal­le­ja ja myös Ruot­sis­sa­työn­te­ki­jöi­den myö­tä­mää­rää­mi­soi­keus veto-oikeuk­si­neen takaa sen, ettei lait­to­mia lak­ko­ja tarvita.

    Ja Ruot­sis­sa­kin on vah­vo­ja kes­kus­liit­to­ja SACO aka­tee­mi­sil­la ja LO taviksilla.

    Suo­mes­sa on käy­nyt niin,että kun EK päät­ti vetäy­tyä pois työ­eh­to­neu­vot­te­luis­ta niin työ­na­nat­ja­puo­lel­le syn­tyi tyhjiö

    Työ­nan­ta­ja­puo­lel­la ei ole enää uskot­ta­vaa neu­vot­te­li­jaa ja niin­pä työ­nan­ta­jaa edus­taa nyt maan hal­li­tus ja se ottaa ohjeen­sa ja tavoit­teen­sa EK:lta

    Sipi­lä on teh­nyt hal­li­tuk­ses­ta työ­nan­ta­jien edus­ta­jan, joka saa ohjeen­sa EK:lta

    Sipi­län pitäi­si tun­nus­taa tosi­asiat ja alkaa viral­li­sek­si työ­nan­tajn edus­ta­jak­si ja tun­nus­taa aja­van­sa EK asiaa

  45. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Teke­vät 30 tun­tis­ta viikkoa.

    Ker­taa­pa vie­lä miten tää tek­niik­ka sujuu?
    1. teh­dään ≥30h/vk ja kerä­tään tar­peek­si työ­viik­ko­ja, jot­ta ansio­si­don­nai­sen mää­rä täyttyy?
    2. sit­ten teh­dään <30h/vk, jol­loin pääs­tään sovitellulle?
    3. käy­te­tään sovi­tel­lun ansio­si­don­nai­sen päi­vät pois <30h/vk ‑työ­mää­räl­lä?
    4. Tehään taas ≥30h vii­kos­sa ja kerä­tään tar­vit­ta­vat työ­vii­kot seu­raa­vaan ansiosidonnaiskauteen?

    Myön­tää­kö TE-kes­kus oikeas­ti sovi­tel­lun ansio­si­don­nai­sen hen­ki­löl­le, joka tekee 29h/vk töitä?

  46. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    R.V.
    Mis­tä tähän kan­san­ta­lou­teen tulee takai­sin se raha, joka menee ostoi­na ulko­mail­le, jos ulko­mail­ta eitu­le lain­kaan rahaa Suomeen? 

    Vies­ti­ni oli, että vien­ti ei ole itsei­sar­vo. Vien­tiä tar­vi­taan vain rahoit­ta­maan ne tuot­teet, jot­ka halu­taan tuo­da ulko­mail­ta. Äärie­si­mer­kis­sä­ni joku kiva val­tio päät­ti tuo­da Suo­meen ilmai­sek­si kai­ken mitä haluam­me. Täl­löin vien­tiä ei tarvita.

    Suo­mi siis pär­jää val­lan mai­nios­ti ilman vien­tiä, mut­ta se ei pär­jää ilman tuon­tia. Tämä unoh­tuu lii­an usein ja vien­tiä pide­tään itseisarvona.

    R. V.: Vien­ti ei ole itsei­sar­vo. Suo­mi vie tava­raa ja tuot­tei­ta ulko­mail­le, jot­ta se voi­si ostaa tar­vit­se­mi­aan ja halua­mi­aan tava­roi­ta ja tuot­tei­ta ulkomailta.

    Äärie­si­merk­ki­nä: mikä­li jokin val­tio suos­tui­si tuo­maan ilmai­sek­si kai­ken Suo­men pyy­tä­män ei vien­tiä todel­la­kaan tar­vit­tai­si, ja vien­ti­teol­li­suu­den tar­pei­siin men­nyt työ­ai­ka voi­tai­siin käyt­tää enem­pä­nä vapaa-aika­na elä­män­laa­dun parantamiseen.

    […]

  47. Lii­an van­ha:Työ­nan­ta­ja­puo­lel­la ei ole enää uskot­ta­vaa neuvottelijaa

    Ker­toi­sit­ko mis­tä täs­sä tuot­ta­vuus­loi­kas­sa tar­vit­see työ­nan­ta­jien kans­sa neuvotella? 

    Jos kes­ki­näi­sen neu­vot­te­lu­vii­kon­lo­pun jäl­keen lii­tot ilmoittavat:
    — työ­ai­kaa piden­ne­tään 5%
    — palk­ko­ja lei­ka­taan 5%
    — jos­tain muu­al­ta rii­vi­tään vie­lä loput tuot­ta­vuus­loi­kas­ta kasaan

    (ja jät­tä­vät lis­tat, miten tämä käy­tän­nös­sä onnistuu)

    Niin mei­naat­ko että koko hom­ma tys­sää EK:hon? Sitä­pait­si kyl­lä­hän EK aikoo vie­lä yhden tupon tehdä.

    En minä vaan ymmär­rä, mihin nii­tä työ­nan­ta­jia tar­vi­taan neu­vot­te­luis­sa. Kyl­lä tuot­ta­vuus­loi­kan neu­vot­te­lut ovat ay-liik­keen sisäi­siä, nii­den pitäi­si sopia taa­kan­jaos­ta, kaik­ki mitä ne tar­joa­vat kel­paa kyl­lä työ­nan­ta­jil­le, vaik­ka EK:sta ei oli­si enää edes yhden yhtä toi­mia­la­liit­toa jäljellä.

    (eipä sil­lä etten oikein ymmär­rä EK:n vuo­ri­nue­vok­sien aivoi­tuk­sia liit­to­kier­rok­sen autuu­des­ta. Mie­les­tä­ni joko kun­nol­la kes­ki­tet­ty tai sit­ten täy­del­li­ses­ti hajau­tet­tu, mut­ta ei mitään väli­mal­lia jos­sa semi-kes­ki­te­tys­ti jos­sa koro­tuk­set tule­vat lii­toil­le mut­ta kaik­ki aiheu­te­tut kus­tan­nuk­set lan­kea­vat kaikille.)

    Kes­ki­te­tyn jär­jes­tel­män etu on sii­nä, että sii­nä voi­daan saa­da hal­lit­tu deflaa­tio aikaan. Kos­ka näyt­tää sil­tä että tämä ainoa etu ei rea­li­soi­du kos­ka sii­hen ei ole pie­nin­tä­kään halua, ainoa jär­ke­vä tie on murs­ka­ta koko nykyi­nen yleis­si­to­va ja jäy­kis­tä­vä jär­jes­tel­mä jos nyt ei ihan ato­meik­si, niin aika pie­nik­si pala­sik­si kui­ten­kin ja ainoa kei­no tähän on hei­ken­tää tun­tu­vas­ti liit­to­jen neuvotteluvoimaa.

  48. TE-kes­kus ei myön­nä mitään. TE-toi­mis­tot anta­vat lausun­non ja työt­tö­myys­kas­sa myöntää.

    Tuos­sa lis­tas­sa on näh­däk­se­ni se ongel­ma, että kun koh­ta 1 on teh­ty ja 500 päi­vää on kerät­ty, niin koh­ta 2 kerää uudes­taan työs­sä­oloeh­toa (yli 18h/vk). Tämä tar­koit­taa kai peri­aat­tees­sa, että puo­len vuo­den jäl­keen työs­sä­oloeh­to täyt­tyy uudes­taan ja päi­vä­ra­ha las­ke­taan sen perus­teel­la (jol­loin se on pienempi).

    Joku työt­tö­myys­kas­san käy­tän­tö­jä parem­min tun­te­va voi kom­men­toi­da ummis­taa­ko kas­sat sil­män­sä tuol­le uudel­leen ker­ty­neel­le ehdol­le ja mak­sa­vat 500 päi­vää alku­pe­räi­sel­lä sum­mal­la. Käsit­tääk­se­ni lain mukaan eivät sai­si (ja tämä on taas kan­nus­te olla teke­mät­tä osa-aika­työ­tä jos on ansiosidonnaisella).

  49. Erk­ki Nii­ni: Ei kai työ­eh­to­so­pi­mus­ten yleis­si­to­vuus ole mitään demo­kra­ti­aa. Voi­si­ko­han tuo olla perä­ti perus­tus­lain vas­tai­nen. Val­tio­val­ta on vapat­ta­nut kaup­po­jen aukio­lon, mil­lä oikeu­del­la joku ammat­ti­liit­to voi sitä rajoit­taa, siis mui­den kuin jäsen­ten­sä osalta.

    Sopi­muk­sel­la voi­daan rajoit­taa toi­sen osa­puo­len oikeuk­sia aika mer­kit­tä­väs­ti ennen kuin tulee vas­taan tuon lain rik­ko­mi­nen vastaan.

    Jos laki oli­si laa­dit­tu niin, että kau­pan PITÄÄ olla auki 24/7/365 niin sil­loin ei voi­tai­si sopia lyhyem­mäs­tä aukiolosta

    Mut­ta kun se on sovit­ta­vis­sa niin sil­loin voi­daan pää­tyä sopi­muk­seen, jos­sa kau­pat ovat auki raja­tun ajan

    Ja kun sopi­mus on yleis­si­to­va niin se ei vai­ku­ta kilpailusemaan.

    Mut­ta ei ylei­si­to­vuu­teen tar­vi­ta lakia, samaan tulok­seen on pää­dyt­ty sopi­musoi­keu­den kautta

    Kun työ­elä­mää ei pyri­tä sää­te­le­mään yksi­tyis­koh­tai­ses­ti niin johon­kin oikeu­den rat­kai­sut täy­tyy perustaa.

    Usein on esit­tey, että riit­tää, että on sovit­tu pal­kas­ta. Sil­loin työ­elä­män ehdois­ta on suu­rin osa on sopi­mat­ta esim työ­na­nat­ja irti­sa­noo hen­ki­lön sen vuok­si, että pärs­tä ei miellytä.

    Sil­loin ver­ra­taan tapaus­ta rii­ta­ti­lan­tees­sa esim yri­tys­ten väli­siin sopi­muk­siin ja nii­hin päät­tä­mi­sen oikeustapauksiin.

    Aihee­ton sopi­muk­sen päät­tä­mi­nen joh­taa aina kor­vauk­siin. Koe­ta­pa pis­tää työ­maal­ta pois ura­koit­si­ja, joka ei miel­ly­tä ? Var­maan syn­tyy rii­ta ja pää­tyy oikeu­teen ja oikeus tuo­mit­see sinut kor­vauk­siin , jos sinul­la ei ole hyvää syy­tä sopi­muk­sen purkamiseen

    Yri­tys­ten väli­sis­sä­kin rii­dois­sa­kin kat­so­taan, että jos vir­he ei ole joh­tu­nut tör­keäs­tä vel­voit­teen lai­min­lyön­nis­tä niin ura­koit­si­jaa on huo­mau­tet­ta­va ja annet­ta­va hänel­le mah­dol­li­suus kor­ja­ta virheensä.
    Jos ura­koit­si­ja ei kor­jaa tapo­jaan tai teko on tör­keä niin sop­pa­rin voi purkaa

    Suo­mes­sa yleii­si­to­vuus tuli aikoi­naan, kos­ka työ­na­na­ta­jiin ei ole voi­nut luot­taa vaan he etsi­vät koko ajan kei­no­ja nol­la­ta työn­te­ki­jän ase­ma ja pyr­ki­vät tuho­maan työn­te­ki­jän suojajärjestelmät

    Ruot­sis­sa ja Sak­sas­sa ei tar­vi­ta yleis­si­to­vuut­ta, kos­ka sopi­muk­set ovat oikeus­käy­tän­nön vuok­si kat­ta­via eli rii­dois­sa oikeus ver­taa rii­taa alan sopi­muk­siin ja lan käy­tän­töi­hin ja tekee rat­kai­sun sil­lä perusteella

    Ruot­sis­sa työ­nan­ta­jat tuke­vat työ­eh­to­so­pi­mus­jär­jes­tel­mää jär­jes­täy­ty­mi­sen kaut­ta eli työ­nan­ta­jien jär­jes­täy­ty­mi­sas­te on kor­kea, pal­jon kor­keam­pi kuin työntekijöiden

    Suo­mes­sa työ­nan­ta­ja on epä­luo­tet­ta­va sopi­ja­puo­li ja kek­si koko ajan miten työn­te­ki­jää voi­daan alis­taa ja kyykyttää

  50. Rik­ki­di­rek­tii­vi on Suo­men kan­nal­ta idiotismia

    Aika pit­käl­le kiteyt­tää sen, että ympä­ris­tön­suo­je­lua ei oikein voi teh­dä, ellei joku asias­ta het­kel­li­ses­ti kärsi.

    Mikä­li muu­tok­sia ei oli­si alet­tu teh­dä, var­maan ajai­sim­me edel­leen lyi­jyl­lä varus­te­tul­la polt­toai­neel­la, kau­pun­kien kes­kus­tois­sa ei voi­si hen­git­tää puh­das­ta ilmaa, sel­lu­teh­tai­den ala­juok­suil­la ei sai­si syö­dä kalaa ja DDT oli­si sal­lit­tu hyön­teis­myrk­ky. Tus­kin­pa yksi Tal­vi­vaa­ra oli­si täs­sä koko­nais­ku­vas­sa mitään hai­tan­nut — kes­ki­mää­räi­nen eli­ni­käm­me oli­si toki aika mata­la, kan­sa­kun­nan sivis­tys­ta­so heik­ko, mut­ta kil­pail­ky­kym­me var­maan­kin ihan maksimissaan.

    Rik­ki­di­rek­tii­vis­tä on muu­ten hyvä kolum­ni täällä:

    http://www.vatt.fi/ajankohtaista/kolumnit/kolumni/news_1808_id/287

    Poii­min­ta tuos­ta kolumnista:

    AEA:n rapor­tis­sa rik­ki­di­rek­tii­vin kus­tan­nuk­set koko Itä­me­ren meren­ku­lul­le on arvioi­tu alim­mil­laan 600 mil­joo­nak­si ja kor­keim­mil­laan 4600 mil­joo­nak­si eurok­si vuo­sit­tain. Vas­taa­va vaih­te­lu­vä­li ter­veys­vai­ku­tus­ten hyö­ty­ar­vioil­le on alim­mil­laan 8000 mil­joo­naa ja kor­keim­mil­laan 23000 mil­joo­naa euroa vuodessa.

    Kyl­lä, olen itse­kin skep­ti­nen noi­den luku­jen suh­teen, mut­ta tämä on myös yksi moder­nin ajan ilmiö: sivis­tyk­sen puu­te. Sikai­lua luon­toa koh­taan ei pys­ty­tä perus­te­le­maan enää pel­käs­tään sil­lä, että ihmi­nen ymmär­täi­si saas­tut­ta­mat­to­muu­den arvon ilman että se pue­taan euroiksi.

    Samal­la taval­la on vas­tus­tet­tu mm. heh­ku­lam­puis­ta luo­pu­mis­ta ja monia mui­ta­kin jäl­keen­päin kat­sot­tu­na ihan luon­nol­li­sia siir­ty­miä eteenpäin.

    Euroo­pal­le pitää nos­taa hat­tua, että se on otta­nut roh­kei­ta aske­lia eteen­päin lob­ba­rei­den pai­nos­tuk­ses­ta välittämättä.

  51. OSn tee­ma ”Työl­li­set ovat työt­tö­miä tär­keäm­piä” on erinomainen.

    Joku vii­sas tekee var­mas­ti vie­lä Suo­men nyky­sys­tee­min ”tie­teel­li­sen” ruumiinavauksen. 

    Nyky­tie­to­jen valos­sa sen voi jo nyt arva­ta mene­vän seuraavasti:

    1) Kun sosia­lis­ti­sen uto­pian mukai­set, ihmi­sil­lä teh­dyt kokeet eri mais­sa oli­vat epä­on­nis­tu­neet, Suo­men kan­sa har­haan­joh­det­tiin luu­le­maan, että radi­kaa­lis­ti muut­tu­neis­sa olo­suh­teis­sa kaik­ki Suo­mes­sa kui­ten­kin jat­kuu ennallaan. 

    2) Se tapah­tuu sosia­lis­min ide­aan perus­tu­vas­sa ruot­sa­lai­ses­sa sys­tee­mis­sä, jota kut­su­taan ”Poh­jois­mai­sen Hyvin­voin­ti-yhteis­kun­nan Mark­ki­na­ta­lous­mal­lik­si”, neu­vos­to­mal­li­nen lyhen­nys PHYMTM.

    3) Sen sijaan, että PHYMTM ensin tes­tat­tai­siin uusis­sa olo­suh­teis­sa sosio­lo­gien taval­li­ses­ti käyt­tä­mil­lä rot­ta­ko­keil­la, suo­ma­lai­nen ”äly­mys­tö” päät­ti­kin tes­ta­ta sen suo­raan reaa­li­maa­il­mas­sa, käyt­täen koe-eläi­mi­nä Suo­men kan­saa. Tämä sii­tä­kin huo­li­mat­ta, että Ruot­si oli jo hylän­nyt PHYMTMn.

    4) Sit­ten Suo­men kan­sal­le usko­tel­tiin, että PHYMTMs­sa kaik­ki ris­kit on sysät­ty val­tiol­le, ihmi­nen enää kuin para­tii­sis­sa, ilman huo­len häivää.
    Var­sin­kin yrit­tä­jä­ris­ki on niin perus­teel­li­ses­ti pois­tet­tu, ettei yri­tys­ris­kin otta­jal­le tar­vit­se mak­saa mitään eri­tyis­tä korvausta.

    5) Tämän jäl­keen edel­leen sosia­lis­miin usko­vat polii­ti­kot, vir­ka­mie­het, ammat­tiyh­dis­tys­lii­ke ja maan ”äly­mys­tö” raken­si­vat PHYMTMn yllä­pi­toon ”veret pysäyt­tä­vän” pykä­lä­vii­da­kon, kai­ken kat­ta­van vero­tus­jär­jes­tel­män, yleis­si­to­vuu­dek­si kut­su­tun työ­voi­ma­kar­tel­lin, sekä Itä­sak­sas­ta kopioi­dun koulujärjestelmän.

    6) Suo­men kan­sal­le usko­tel­tiin, että tämä PHYMTM on niin nerok­kaan kil­pai­lu­ky­kyi­nen, että se pys­tyy aivan hel­pos­ti voit­ta­maan kaik­ki aja­tel­ta­vis­sa ole­vat koti­mai­set ja ulko­mai­set uhkat.

    7) Sit­ten kui­ten­kin osoit­tau­tui, että PHYMTM oli­kin hui­jaus­ta; Se oli avoi­men kan­sain­vä­li­sen kil­pai­lun pai­nees­sa täy­sin kil­pai­lu­ky­vy­tön. Idea sii­tä, että kaik­ki ris­kit voi lykä­tä val­tiol­le, osoit­tau­tui valheeksi.

    8) Moni­vuo­ti­sen PHYMTM ‑hui­jauk­sen traa­gi­se­na seu­rauk­se­na Suo­men kan­sa oli menet­tä­nyt elä­vän kos­ke­tuk­sen sii­hen, miten talous todel­li­suu­des­sa toimii.
    Vas­toin PHYMTMn perus­i­de­aa, se perus­tuu­kin lii­ke­toi­min­taan, nime­no­maan sii­hen liit­ty­vän ris­kin otta­mi­seen ja sen hal­lin­taan, sekä näin saa­tu­jen tulo­jen oikeu­den­mu­kai­seen jakoon.

    9) Nyky­olois­sa on jär­je­tön­tä edes aja­tel­la, että jul­ki­nen val­ta voi­si kan­nat­ta­vas­ti pyö­rit­tää lii­ke­toi­min­taa. Sii­hen tar­vi­taan kor­kea­ta­soi­sia yrit­tä­jiä, ja hei­dän pitää saa­da ris­ki­no­tos­taan oikeu­den­mu­kai­nen korvaus.

    10) Rajat ylit­tä­vien kan­sain­vä­li­sen vero­pa­ra­tii­siyh­tiöi­den hyö­kät­tyä Suo­men mark­ki­noil­le, jopa suo­ma­li­nen nak­ki­kios­ki jou­tui nii­den kans­sa suo­raan kil­pai­luun. PHYMTM jou­tui kil­pai­lu­ky­vyt­tö­myys ‑shok­kiin.

    11) Suo­men kan­sa on kui­ten­kin kovin juku­ri­päis­tä. Sta­li­nin sanoin: ”Suo­men kan­sa on niin ymmär­tä­mä­tön­tä, että asiat pitää lyö­dä sen pää­hän lekal­la”. Siis­pä PHYMTMn pro­pa­gan­da-kou­lut käy­nyt kan­sa kiel­täy­tyi hyväk­sy­mäs­tä nii­tä tosi­asioi­ta, jot­ka seu­ra­si­vat kan­sain­vä­li­ses­tä kilpailusta.

    12) Vält­tä­mät­tö­mät talous­re­for­mit jäte­tiin teke­mät­tä ja kai­ken­kar­vai­set popu­lis­tit otti­vat maas­sa val­lan. Suo­men kil­pai­lu­ky­vy­tön talous jou­tui vaka­vaan krii­siin ja työt­tö­myys läh­ti kovaan nousuun.

    13) Sit­ten PHYMTM jou­tui suo­ri­tus­me­net­te­lyyn. Sen ark­ki­teh­tei­nä toi­mi­neet, edel­leen sosia­lis­miin usko­vat polii­ti­kot, vir­ka­mie­het, ammat­tiyh­dis­tys­lii­ke ja maan ”äly­mys­tö” tuli­vat oikeustoimikelvottomiksi.

    14) Suo­men tär­keim­mät voi­ma­va­rat, kan­sain­vä­li­sen tason ammat­ti­lai­set, ris­kiä otta­vat yrit­tä­jät ja suu­ryh­tiöt pois­tui­vat maasta.

    15) Suo­men kan­sa jou­tui palaa­maan Impi­vaa­raan ja tuli siel­tä ihmis­ten ilmoil­le vas­ta moni­vuo­ti­sen kor­pi­vael­luk­sen jälkeen.

    Käy­kö näin, sii­nä­pä kysymys!

    Sep­po Korp­poo, PK-yrit­tä­jä, joka hyväk­syy kan­sain­vä­li­sen kil­pai­lun, mut­ta ei rot­ta­ko­kei­ta Suo­men kansalla.

  52. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Sovi­tel­tu päi­vä­ra­ha ei syö 500 päi­vää, mut­ta kor­vauk­sen perus­ta ale­nee aika-ajoin.

    YTK:n sivuil­la lukee

    Sovi­tel­tu­na mak­set­tu ansio­päi­vä­ra­ha muun­ne­taan vas­taa­maan täy­siä työt­tö­myys­päi­viä. Vain nämä las­ken­nal­li­set täy­det kor­vaus­päi­vät ker­ryt­tä­vät enimmäisaikaa”

    Eli käsit­tääk­se­ni kaks puo­lik­kaa­na mak­set­tua päi­vä­ra­ha­päi­vää kulut­taa yhden niis­tä vii­des­tä­sa­das­ta päivistä.

    Mut­ta tuo­ta kor­vauk­se­na perus­tee­na ole­van pal­kan ale­ne­mis­ta ajoin­kin oikeas­taan takaa.

  53. Mika Hir­vo­nen:
    Mikä­li myö­häis­tun­tei­hin ei ole tun­kua, niin asia rat­kais­ta­neen, kuten muu­al­la Euroo­pas­sa eli itsepalvelukassoilla.

    Toi­nen oli­si men­nä tuos­sa aitoon pai­kal­li­seen sopi­mi­seen, eli kaup­pias lyö rahaa tis­kiin, kun­nes halu­kas epä­mie­lui­san vuo­ron teki­jä löy­tyy. Mut­ta, jos voi pakot­taa jon­kun teke­mään tyl­siä työ­vuo­ro­ja, mik­si sopia ja kor­va­ta nii­den tekemisestä?

    1. Ihan tuos­ta riip­pu­mat­ta itse­pal­ve­lu­kas­sat tule­vat yhtä var­mas­ti kuin pank­ki­au­to­maa­tit aika­naan kor­va­si­vat pan­kin kassat.

  54. Osmo, oli­si ihan asial­lis­ta kau­poil­ta tar­jo­ta ensin niil­le pie­ni­palk­kai­sil­le (nais-)työntekijöille yli­mää­räi­siä tun­te­ja. Häm­mäs­tyt­tä­vää, että hyvin toi­meen­tu­le­va setä­mies on noin pihal­la kau­pan työn­te­ki­jöi­den tilan­tees­ta. Onko tosi­aan niin, että täs­sä tilan­tees­sa täy­tyy aset­taa vas­tak­kain osa-aikai­suut­ta vas­toin tah­to­aan teke­vät pie­ni­palk­kai­set ja työttömät?

    Uusia työ­paik­ko­ja­kin var­mas­ti syn­tyy, kun kaup­po­jen aukio­loai­ko­jen vapaut­ta­mi­nen tuot­taa elin­kei­noe­lä­män ja por­va­rien lupaa­mia suu­ria dynaa­mi­sia vai­ku­tuk­sia. Eikös jee?

  55. Erk­ki Nii­ni:
    Ei kai työ­eh­to­so­pi­mus­ten yleis­si­to­vuus ole mitään demo­kra­ti­aa. Voi­si­ko­han tuo olla perä­ti perus­tus­lain vas­tai­nen. Val­tio­val­ta on vapat­ta­nut kaup­po­jen aukio­lon, mil­lä oikeu­del­la joku ammat­ti­liit­to voi sitä rajoit­taa, siis mui­den kuin jäsen­ten­sä osalta.

    Erk­ki Nii­ni, kyl­lä se on ihan demo­kraat­tis­ta, kun se on mei­dän demo­kraat­ti­sil­la val­tio­päi­vil­läm­me sää­det­ty. Demo­kraat­ti­set perus­tus­la­kim­me takaa­vat myös oikeu­den erit­täin kat­ta­vaan ja talou­del­le vahin­gol­li­seen yleis­lak­koon, jos yleis­si­to­vuut­ta yri­te­tään romut­taa. Voi­han sitä tie­tys­ti yrittää.

    1. Kun edus­kun­ta päät­ti yleis­si­to­vuu­des­ta, SAK:n Nii­lo Hämä­läi­nen vas­tus­ti aja­tus­ta voi­mak­kaas­ti por­va­rei­den juo­ne­na, jol­la teh­tiin liit­toon kuu­lu­mat­to­mis­ta vapaamatkustajia.

  56. Supi­koi­ra: Mitä ihmettä?

    Onko Vih­reät pää­mi­nis­te­ri­puo­lue? Onko Vih­reät kos­kaan ollut mikään muu kuin Soi­nin mää­rit­te­le­mä takiaispuolue???

    Vuo­des­ta 2003 Suo­mea on joh­det­tu oikeis­ton enem­mis­töl­lä ja kan­sa­lai­set ovat jakau­tu­neet voi­mak­kaas­ti kah­tia. Lisäk­si sit­ten uute­na maus­tee­na oras­ta­va äärioi­keis­to, jon­ka kan­nat­ta­ja­na Joke­ri­kin tääl­lä häm­men­tää. Vai mitä joke­ri? Lie­net sama joke­ri, kuin muil­la­kin palstoilla?

    Vali­tet­ta­vas­ti jou­dun tuot­ta­maan sinul­le pet­ty­myk­sen. Jos olet tör­män­nyt mui­hin Joke­rei­hin netis­sä, ne eivät lii­ty minuun.

  57. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kuka tuos­sa mal­lis­sa rahoit­taa vaih­to­ta­seen ali­jää­män, joka on aika suuri? 

    Ymmär­rät vää­rin. Äärie­si­mer­kis­sä vaih­to­ta­seen ali­jää­mä on nol­la, kos­ka kiva val­tio lah­joit­taa Suo­men halua­mat tuot­teet Suomelle.

    Sel­väs­ti tämä äärie­si­merk­ki on ollut han­ka­las­ti ymmär­ret­tä­vä — en kyl­lä ymmär­rä mik­si. Toi­vot­ta­vas­ti point­ti tuli kui­ten­kin sel­väk­si eli vien­ti ei ole itseisarvo.

  58. Tom­pe­lo:
    Onnek­si ei sen­tään ole pak­ko­jä­se­nyys voi­mas­sa kuten vie­lä joku aika sit­ten, kii­tos Loi­maan kassan.

    Lii­ton­kin kas­saan voi liit­tyä, ilman että kuu­luu liit­toon. Työt­tö­myys­kas­sa­la­ki ekspli­siit­ti­ses­ti kiel­tää sen, että kas­san jäse­nyy­den ehto­na voi­si olla jon­kin muun yhdis­tyk­sen jäsenyys.

    1. Lii­ton­kin kas­saan voi liit­tyä, ilman että kuu­luu liit­toon. Työt­tö­myys­kas­sa­la­ki ekspli­siit­ti­ses­ti kiel­tää sen, että kas­san jäse­nyy­den ehto­na voi­si olla jon­kin muun yhdis­tyk­sen jäsenyys.

      Eräs tun­te­ma­ni hen­ki­lö ero­si lii­tos­taan pro­tes­ti­na lii­ton sol­mi­mal­le sopi­muk­sel­le. Hänet ero­tet­tiin ilman eri ano­mus­ta myös työt­tö­myys­kas­sas­ta. Kun hän yrit­ti pääs­tä takai­sin, ilme­ni, että mis­tään ei saa­nut työt­tö­myys­kas­san yhteys­tie­to­ja. Luot­ta­mus­mies tote­si, ettei ole hänen teh­tä­vän­sä sitä hänel­le antaa. Vaik­ka hän oli­si­kin pääs­syt takai­sin kas­san jäse­nek­si, työs­sö­oloeh­don ansait­se­mi­nen oli­si pitä­nyt aloit­taa alusta.

  59. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Eräs tun­te­ma­ni hen­ki­lö ero­si lii­tos­taan pro­tes­ti­na lii­ton sol­mi­mal­le sopi­muk­sel­le. Hänet ero­tet­tiin ilman eri ano­mus­ta myös työt­tö­myys­kas­sas­ta. Kun hän yrit­ti pääs­tä takai­sin, ilme­ni, että mis­tään ei saa­nut työt­tö­myys­kas­san yhteys­tie­to­ja. Luot­ta­mus­mies tote­si, ettei ole hänen teh­tä­vän­sä sitä hänel­le antaa. Vaik­ka hän oli­si­kin pääs­syt takai­sin kas­san jäse­nek­si, työs­sö­oloeh­don ansait­se­mi­nen oli­si pitä­nyt aloit­taa alusta.

    Näi­tä “kuu­ma­kal­le­ja” on joka työ­pai­kas­sa ja joka lii­tos­sa sekä kas­sas­sa. Yleen­sä aika surul­li­sia tapauksia.

  60. Rol­le: Toi­nen oli­si men­nä tuos­sa aitoon pai­kal­li­seen sopi­mi­seen, eli kaup­pias lyö rahaa tis­kiin, kun­nes halu­kas epä­mie­lui­san vuo­ron teki­jä löytyy. 

    Mitä tur­hia. Jos nykyi­sil­lä työn­te­ki­jöil­lä on jo niin pal­jon tun­te­ja, että han­ka­lat ajat eivät kiin­nos­ta niin sen kun pis­tää ilmoi­tuk­sen avoi­mes­ta työ­pai­kas­ta mol­lin sivuil­le (ei tar­vit­se edes leh­teen lait­taa) ja valk­kaa jon­kun niis­tä paris­ta sadas­ta innokkaasta.

  61. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Ihan tuos­ta riip­pu­mat­ta itse­pal­ve­lu­kas­sat tule­vat yhtä var­mas­ti kuin pank­ki­au­to­maa­tit aika­naan kor­va­si­vat pan­kin kassat.

    Eihän se ilman hen­ki­lö­kun­taa toi­mi itse­pal­ve­lu­kas­sa­kaan. Illan hil­jai­si­na tun­tei­na niis­tä ei ole mitään hyö­tyä aina­kaan pie­nem­mis­sä pai­kois­sa. Myy­jän työs­tä kas­sa­työ on noin 25%.

  62. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Eräs tun­te­ma­ni hen­ki­lö ero­si lii­tos­taan pro­tes­ti­na lii­ton sol­mi­mal­le sopi­muk­sel­le. Hänet ero­tet­tiin ilman eri ano­mus­ta myös työt­tö­myys­kas­sas­ta. Kun hän yrit­ti pääs­tä takai­sin, ilme­ni, että mis­tään ei saa­nut työt­tö­myys­kas­san yhteys­tie­to­ja. Luot­ta­mus­mies tote­si, ettei ole hänen teh­tä­vän­sä sitä hänel­le antaa. Vaik­ka hän oli­si­kin pääs­syt takai­sin kas­san jäse­nek­si, työs­sö­oloeh­don ansait­se­mi­nen oli­si pitä­nyt aloit­taa alusta.

    Tuon­han oliis voi­nut vie­dä oikeu­teen riita-asiana.Ratkaisu tuli­si 10–15 vuodessa .

    Näin­hän muut­kin työ­mai­den rii­dat pitä­sii ratkaista ?

  63. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Eräs tun­te­ma­ni hen­ki­lö ero­si lii­tos­taan pro­tes­ti­na lii­ton sol­mi­mal­le sopi­muk­sel­le. Hänet ero­tet­tiin ilman eri ano­mus­ta myös työt­tö­myys­kas­sas­ta. Kun hän yrit­ti pääs­tä takai­sin, ilme­ni, että mis­tään ei saa­nut työt­tö­myys­kas­san yhteys­tie­to­ja. Luot­ta­mus­mies tote­si, ettei ole hänen teh­tä­vän­sä sitä hänel­le antaa. Vaik­ka hän oli­si­kin pääs­syt takai­sin kas­san jäse­nek­si, työs­sö­oloeh­don ansait­se­mi­nen oli­si pitä­nyt aloit­taa alusta.

    Ikä­vää, että kysei­ses­sä lii­tos­sa ollaan val­mii­ta tuol­lai­seen suo­raan lain rikkomiseen.

  64. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Eräs tun­te­ma­ni hen­ki­lö ero­si lii­tos­taan pro­tes­ti­na lii­ton sol­mi­mal­le sopi­muk­sel­le. Hänet ero­tet­tiin ilman eri ano­mus­ta myös työt­tö­myys­kas­sas­ta. Kun hän yrit­ti pääs­tä takai­sin, ilme­ni, että mis­tään ei saa­nut työt­tö­myys­kas­san yhteys­tie­to­ja. Luot­ta­mus­mies tote­si, ettei ole hänen teh­tä­vän­sä sitä hänel­le antaa. Vaik­ka hän oli­si­kin pääs­syt takai­sin kas­san jäse­nek­si, työs­sö­oloeh­don ansait­se­mi­nen oli­si pitä­nyt aloit­taa alusta.

    Työt­tö­myys­kas­sat ja nii­den yhteys­tie­dot ovat hyvin tie­dos­sa, yleen­sä HR tie­tää kos­ka työn­te­ki­jät ovat kas­so­jen jäse­niä ja HR tilit­tää jäsenmaksuja.Ei tuo­ta sen kau­em­paa tar­vit­se hakea

    Tar­kis­tin oman lii­on leh­des­tä ja joka nume­ros­sa näyt­tää ola­van kas­san yhteystiedot¨

    Ja jos pis­tää googleen niin haul­la työt­tö­myys­kas­sa tulee usei­ta lis­to­ja työttömyyskassoista

    https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_ty%C3%B6tt%C3%B6myyskassoista_Suomessa

    Ei kysy­mys ole mis­tään salaseurasta

    Ja jos sat­tuu ole­maan väleis­sä mui­den työ­to­ve­rei­den kans­sa niin kyl­lä heil­tä infoa saa.

    Mitä tulee eroa­mi­seen niin aina­kin omas­sa lii­tos­sa samal­la lan­ke­til­la voi ero­ta lii­tos­ta ja kas­sas­ta, pitää vain pis­tää ras­tit molempiin

    Kas­saa­kin voi vaih­taa ilman, että menet­tää jo ansai­tun työs­so­loeh­don .Aikaik­ku­naa on vain kuu­kausi, mut­ta useim­mil­le se riittää

    Ja kun ystä­vä­si ero­si lii­tos­ta niin hän oli tul­lut sii­hen joh­to­pää­tök­seen, että pär­jää ilman liit­toa­kin ja ilmais­sut sen luottamusmiehelle.

    Tai­to ei riit­tä­nyt kui­ten­kaan edes ensim­mäi­seen askeleeseen

    1. Hänet ero­tet­tiin työt­tö­myys­kas­sas­ta sitä hänel­le ker­to­mat­ta ja asia sel­vi­si vas­ta, kun tuo kuu­kau­den aikaik­ku­na oli men­nyt umpeen. Tuo­hon aikaan mitään ei saa­nut Googlesta.

  65. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Hänet ero­tet­tiin työt­tö­myys­kas­sas­ta sitä hänel­le ker­to­mat­ta ja asia sel­vi­si vas­ta, kun tuo kuu­kau­den aikaik­ku­na oli men­nyt umpeen. Tuo­hon aikaan mitään ei saa­nut Googlesta.

    Kas­soil­la­kin on sään­nöt ja finas­si­val­von­ta val­voo näitäkin.

    Kyl­lä näil­le vää­ryyk­sil­le­kin oma oikai­su­reit­ti löytyy.

    http://www.finanssivalvonta.fi/fi/Finanssiasiakas/Palveluntarjoajat/Vakuutusala/Pages/tyottomyyskassat.aspx

    Alla Erton irti­sa­no­mis­pe­rus­teet kas­san jäsenyydestä

    Jos alkaa rii­te­le­mään niin pitää val­mis­tau­tua sii­hen, että toi­set­kin jak­sa­vat rii­del­lä ja pitää varus­tau­tua kupruihin.

    Kyl­lä enti­nen työ­nan­ta­ja­ni­kin yrit­ti vaik­ka mitä kuprua kun rii­tau­tin irtisanomiseni.Mutta työ­nan­ta­ja hävi­si kun käyt­ti val­hei­ta hyväkseen

    4 § Huo­mau­tus, varoi­tus ja kas­sas­ta erottaminen

    Työt­tö­myys­kas­san hal­li­tus voi jäsen­tä kuul­tu­aan antaa huo­mau­tuk­sen tai varoi­tuk­sen taik­ka erot­taa jäse­nyy­des­tä sen,

    joka jäse­nek­si liit­tyes­sään on anta­nut vää­riä taik­ka har­haan­joh­ta­via tietoja;
    joka vil­pil­li­ses­ti on ilmoit­ta­nut vää­rin tai salan­nut jon­kin työt­tö­myys­kas­san mak­sa­man etuu­den saan­tiin tai nii­den suu­ruu­teen vai­kut­ta­van sei­kan; sekä
    joka kiel­täy­tyy nou­dat­ta­mas­ta kas­san sään­tö­jä tai kas­san hal­li­tuk­sen anta­mia ohjeita.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.