Miten turvata sähkön riittävyys (2/3) Ratkaisuvaihtoehtoja

Pää­vai­h­toe­hto­ja tur­va­ta sähkön riit­tävyys on kaksi.

  • Mak­se­taan varaka­p­a­siteetista taval­la tai toisel­la yhteisesti.
  • Hyväksytään se, että sähkön hin­ta kohoaa ajoit­tain hyvin korkealle niin, että kap­a­siteetin ylläpi­to kan­nat­taa voimaloille, joi­ta käytetään vain muu­tamia kym­meniä tun­te­ja vuodessa.

Vai­h­toe­hdon yksi mukaises­ti toimien ei olisi päästet­ty voimay­htiöitä lopet­ta­maan lauhde­voimaloi­ta kan­nat­ta­mat­tom­i­na, vaan niille olisi mak­set­tu kap­a­siteet­ti­mak­sua siitä, että ne pitävät voimalat ras­vas­sa ja miehitet­ty­inä niin, että ne voidaan käyn­nistää suh­teel­lisen lyhyel­lä varoi­tusa­jal­la. Tämä kus­tan­nus olisi jaet­tu sähkön käyt­täjille esimerkik­si sulak­keen koon suhteessa.

Vai­h­toe­hdon kak­si mukaises­ti hyväksytään se, että sähkön hin­ta voi nous­ta ajoit­tain erit­täin korkeak­si. Jos käytöstä pois­tet­tavak­si aio­tun lauhde­voimalan kiin­teät kus­tan­nuk­set ovat vuodessa 50 000 €/MW ja muut­tuvat kus­tan­nuk­set noin 40 €/MWh, voimalaa kan­nat­taa pitää valmi­udessa, jos sähkön markki­nahin­ta hin­ta ylit­tää 50 tun­nin ajan tuhat euroa tun­nis­sa eli euron kilo­wat­ti­tun­ti. (Tämä laskel­ma on hihas­ta vedet­ty ja perus­tuu omi­in arvauk­si­i­ni suu­ru­us­lu­ok­ista. Yritän täl­lä havain­nol­lis­taa periaatetta)

Tässä on tietysti se ongel­ma, että jos tuo reservika­p­a­siteet­ti käyn­nistyy heti, kun hin­ta ylit­tää mar­gin­aa­likus­tan­nuk­sen, hin­ta ei nouse varaka­p­a­siteetin pitäjän kannal­ta tarpeek­si. Houku­tus hin­nan manip­u­loin­ti­in jar­rut­ta­mal­la käyn­nistämistä on ilmeinen, eikä se ihan väärin olisikaan. On tärkeätä, että sähkön hin­ta nousee, kun kap­a­siteetin rajat alka­vat tulle lähelle, jot­ta kulu­tus sopeu­tu­isi tehokkaasti.

Jot­ta täl­lainen malli toimisi, kulut­ta­jan tai suurim­man osan kulut­ta­jista pitäisi mak­saa sähköstään tun­tiko­htaista hin­taa. Sil­loin sähkön korkea het­kelli­nen hin­ta ei ain­oas­taan houkut­telisi lisää tuotan­toa, vaan kan­nus­taisi kulut­ta­jia (teol­lisu­us mukaan luet­tuna) vähen­tämään sähkönku­lu­tus­taan het­kel­lis­es­ti sulke­mal­la tehtai­ta, pane­mal­la sähköläm­mi­tyk­sen het­kek­si kiin­ni tai pienem­mälle, tai ohjel­moimal­la esimerkik­si pakas­timet niin, että ne ovat vähän aikaa pois­sa päältä.

Sähkön hin­nan monikym­menker­tais­tu­mi­nen het­kel­lis­es­ti voi tun­tua kohtu­ut­toma­l­ta lisäten kulut­ta­jan kus­tan­nuk­sia liiak­si. Vähem­män se kuitenkin kus­tan­nuk­sia nos­taa vuosi­ta­sol­la kuin tuo kap­a­siteet­ti­mak­su. Jos kap­a­siteet­ti­mak­su jae­taan niille megawat­ti­tun­nille, jol­loin varaka­p­a­siteet­ti on käytössä, huikei­ta sum­mia siitäkin tulee, mut­ta menetetään kysyn­nän sopeu­tu­mi­nen korkeaan hin­taan. Kus­tan­nus jakau­tuu kuitenkin eri tavalla.

Toisil­la on kykyä ja osaamista sopeut­taa sähkönku­lu­tuk­sen­sa parem­min hin­nan mukaan kuin toisil­la. Euron hin­tainen sähkö voi kir­paista sähköl­lä läm­mit­tävää mökin mum­moa pahasti.

Olen aiem­min pitänyt selviönä, että men­emme kap­a­siteet­ti­mak­su­un, kun­han sähköpu­lan uhka alkaa tul­la akuu­tim­mak­si, mut­ta raaku­ud­estaan huoli­mat­ta tuo hin­ta­sopeu­tus alkaa tun­tua järkevämmältä.

Paras mah­dol­lisu­us on kuitenkin näi­den yhdis­telmä. Nor­maal­ista kysyn­nän vai­htelus­ta johtu­va ajoit­tainen ja nor­maali­in vuo­denkier­toon kuu­lu­va sähkön niukku­us kan­nat­taisi var­maankin hoitaa hin­tamekanis­mil­la ja jostain vau­rios­ta johtu­va yllät­tävä niukku­us rak­en­tamiskus­tan­nuk­sil­taan hal­val­la mut­ta juuri halpo­jen investoin­tiku­lu­jen­sa vuok­si käyt­töku­luil­laan kalli­il­la var­avoimaloil­la – sel­l­aisil­la kuin se Kel­losaaren kaa­su­tur­bi­i­ni Ruo­ho­lahdessa, joka on ollut siel­lä neljän­nesvu­o­sisadan ilman, että sitä on oikeas­t­aan tarvit­tu kertaakaan.

Erään­lainen yhdis­telmä on sekin, että kap­a­siteetin ole­mas­saolosta mak­se­taan, mut­ta tätä mak­sua per­itään takaisin voimaloil­ta euroa/megawattituntimuotoisena käyt­tö­mak­suna, jos voimala käyn­nis­tetään. Sil­loin hin­ta nousisi tarpeek­si niin, että kap­a­siteet­ti­mak­sun mak­sa­jata­ho (Fin­grid) pää­sisi omilleen, sähkön käyt­täjien kan­nat­taisi vähen­tää kulu­tus­ta eikä kap­a­siteetin käyt­töas­teessa men­nä koskaan aivan äärirajoille.

 

22 vastausta artikkeliin “Miten turvata sähkön riittävyys (2/3) Ratkaisuvaihtoehtoja”

  1. Vai­h­toe­hto 3 on se, että lakkaute­taan uusi­u­tu­van voiman tuki­aiset ja läiskäistään vas­taa­vankokoiset lisäverot fos­si­iliselle tuotannolle.

  2. Voisiko ensin kor­ja­ta edes sen kaikkein vahin­gol­lisim­man insentiivin:

    Kor­vataan syöt­tö­tar­if­fit suo­ril­la investoin­ti­tu­il­la. Syöt­tö­tar­if­fi on todel­la käsit­tämätön vir­i­tys. On vaikea kek­siä juuri tuon huonom­paa kannustinjärjestelmää.

    Julkiset investoin­nit siir­toverkkoon ovat myös perustel­tu­ja. Mitä laa­jem­pi, kap­a­siteetil­taan vahvem­pi, ja monipuolisem­pi markki­na-alue, sitä parem­min löy­de­tään toisaal­ta ne sähkön­tuot­ta­jat sil­loin kun sähkö on kallista ja toisaal­ta ne kulut­ta­jat sil­loin kun sähkö on halpaa.

  3. Kaiken jär­jen mukaan täysin sat­un­naista tehoa verkkon tar­joavien täy­tyy osal­lis­tua kus­tan­nuk­si­in siinä mis­sä sat­un­nais­es­ti tehoa tarvit­se­vienkin. Tasais­es­ti tuot­tavien tai kulut­tavien taakan pitäisi kaiken jär­jen mukaan olla pienem­pi, sil­lä hei­dän toim­intaan on help­po varautua.

  4. Puhutaan huip­pu­voimaloista, joi­ta käytetään koval­la pakkasel­la ja huol­lois­sa kor­vaa­maan muu­ta kap­a­siteet­tia. Insinöörit on kyl­lä hom­man jo hoi­ta­neet. Nor­jas­ta on ostet­tu oikeudet tietyn volyymin omaa­van megawat­ti-sähkön käyt­töön tarpeen mukaan. Maid­en välisil­lä kaapeleil­la asia hoidet­ti­in sil­loin, kun Suomeen ei saanut lisätä omaa sähkön­tuotan­non volyymiä.

  5. Yksi lisä­vai­h­toe­hto on, että raken­netaan lisää erit­täin hyvin toimi­vaa säätövoimaa eri­tyis­es­ti tuulivoiman tuek­si. Eli vesivoimaa. Samaan paket­ti­in lisätään pari uut­ta siir­tokaapelia Ruot­sista ja Nor­jas­ta kytket­tynä sikäläiseen vesivoimaan. Joku tolkku siinä pitää olla, mitä For­tum saa estää rakentamasta.

    Fik­susti toimien tuulivoiman rak­en­ta­jal­ta pitäisi edel­lyt­tää kor­vamerk­i­tyn säätövoiman joko rak­en­tamista tai sen kap­a­siteetin varaamista. Kun ne tuulet­tomat pakkaspäivät eivät ole mah­dot­to­mia tulevaisuudessakaan.

  6. Osmon uhkaku­va ei voi koskaan toteu­tua, sil­lä markki­nat kor­jaa­vat. Jokaisel­la meil­lä on mah­dol­lisu­us polkea sähköä koti­olois­sa alle kymme­nen sentin hin­taan. Jos hin­ta pomp­paisi kovil­la pakkasil­la vaik­ka 25 sent­ti­in, niin en ostaisi sähköä vaan myisin sitä

  7. “Mak­se­taan varaka­p­a­siteetista taval­la tai toisel­la yhteisesti.”
    Eli mak­se­taan yhteis­es­ti siitä, että mak­se­taan yhteis­es­ti syöt­tö­tar­if­fia. Jumankek­ka, ikiliikkuja.

  8. JMH:
    “Mak­se­taan varaka­p­a­siteetista taval­la tai toisel­la yhteisesti.”
    Eli mak­se­taan yhteis­es­ti siitä, että mak­se­taan yhteis­es­ti syöt­tö­tar­if­fia. Jumankek­ka, ikiliikkuja.

    Todel­lakin ensim­mäi­nen asia joka olisi tehtävä, on pois­taa jär­jetön syöttötariffisysteemi.

    Kuka sen on alun perin keksinyt?

  9. Tuulivoiman tuot­ta­ja­han vas­taa suo­ma­laises­sa jär­jestelmässä säätösähköstään ja var­avoimas­taan. Se mis­tä se ei vas­taa on tun­nin sisäi­nen vai­htelu, jos­ta saadaan kus­tan­nus (taa­ju­ussäätö) aiheut­ta­jalle parem­min men­emäl­lä vart­ti­tun­nin markkinaan.

    Sama luon­nol­lis­es­ti muille tuotan­to­muodoille li OL3:lle täysi kus­tan­nus taa­ju­usak­tivoitu­van ja nopean häir­iöre­servin lisäyksistä.

    Itse aiheeseen. Ongel­mana on tosi­aan se että vaik­ka pörssi­hin­ta vai­htelee, niin käyt­täjähin­ta ei vai­htele samal­la lail­la, niin ener­gia­pe­rus­taisen siir­to­hin­nan kuin ener­gia­pe­rus­tais­ten vero­jen vuoksi.

    Yht­enä mah­dol­lise­na ratkaisuna jälkim­mäiseen olisi sähköveron kiin­nit­tämi­nen ker­toimel­la tun­nit­taiseen pörssi­hin­taan. Esim. ylem­pi sähkövero olisi 40% pörssi­hin­nas­ta. 15 €/ MWh tun­nille se olisi 6 €/ MWh ja 50 €/MWh tun­nille 20 €/MWh.

    Ihan help­poa ei tuom­moi­sen muu­tok­sen tekem­i­nen olisi, mut­ta kulu­tuskäyrän muut­tamiseen sil­lä voisi olla isokin vaiku­tus. Hal­van sähkön aikaan läm­pöpump­pu­jen käyt­tö alue- ja kaukoläm­mi­tyk­sessä kas­vaisi hidas­taen sähkön hin­nan laskua.

  10. OS:“Jotta täl­lainen malli toimisi, kulut­ta­jan, tai suurim­man osan kulut­ta­jista, pitäisi mak­saa sähköstään tun­tiko­htaista hin­taa. Sil­loin sähkön korkea het­kelli­nen hin­ta ei ain­oas­taan houkut­telisi lisää tuotan­toa vaan kan­nus­taisi kulut­ta­jia (teol­lisu­us mukaan luet­tuna) vähen­tämään sähkönku­lu­tus­taan het­kel­lis­es­tyi sulke­mal­la tehtai­ta, pane­mal­la sähköläm­mi­tyk­sen het­kek­si kiin­ni tai pienem­mälle tai ohjel­moimal­la esimerkik­si pakas­timet niin, että ne ovat vähän aikaa pois­sa päältä.”

    Tämä on se järkevin polku, teol­lisu­us toimii jo näin. (No eivät ne tehtai­ta sul­je, mut­ta jos mah­dol­lista, ener­giasyöpöt toimen­piteet ajoite­taan ennakoidun sähkön hin­nan mukaan.) 

    Yksi­tyisel­lä puolel­la on ongel­mana se, että älyn tai kauko-ohjauk­sen lisäämi­nen kiin­teistö­jen van­hoi­hin johdo­tus­ratkaisuhin ja sähkön­jakokeskuk­si­in on mah­dol­lista, mut­tei mitenkään hal­paa. Uusis­sakin keskuk­sis­sa ja johdo­tuk­sis­sa asia on vähän niin ja näin. Pikainen stadard­is­oin­ti olisi paikallaan.

    Kiin­teistö­jen läm­pöka­p­a­siteet­tia kan­nat­taa todel­lakin käyt­tää hyväk­si, sil­lä suurin osa sähkön huip­puhin­noista on voimas­sa korkein­taan muu­tamia tun­te­ja. Val­o­jen olisi kuitenkin syytä sil­loinkin palaa.

    OS:“Sähkön hin­nan monikym­menker­tais­tu­mi­nen het­kel­lis­es­ti voi tun­tua kohtu­ut­toma­l­ta lisäten kulut­ta­jan kus­tan­nuk­sia liiaksi.”

    Onnek­si tämä on jo ratkaistu: Voit ostaa pienel­lä lisä­mak­sul­la vaku­u­tuk­sen, ettei sin­un sähkösi hin­ta nouse sovi­tun rajan yli.

  11. Suomes­sa on paljon dieselkäyt­töisiä var­avoimalaitok­sia sairaalois­sa ja muis­sakin paikois­sa. Ajoit­tain niitä käyn­nis­tel­lään tes­tauk­sen vuok­si, mut­ta muuten niitä ei käytetä kuin sil­loin, kun sähköt katkeaa kohteesta. Eli niiden val­jas­tamis­es­ta voitaisi­in saa­da hie­man lisää kapasiteettia.

  12. “Paras mah­dol­lisu­us on kuitenkin näi­den yhdis­telmä. Nor­maal­ista kysyn­nän vai­htelus­ta johtu­va ajoit­tainen ja nor­maali­in vuo­denkier­toon kuu­lu­va sähkön niukku­us kan­nat­taisi var­maankin hoitaa hin­tamekanis­mil­la ja jostain vau­rios­ta johtu­va yllät­tävä niukku­us rak­en­tamiskus­tan­nuk­sil­taan hal­val­la mut­ta juuri halpo­jen investoin­tiku­lu­jen­sa vuok­si käyt­töku­luil­laan kalli­il­la var­avoimaloil­la – sel­l­aisil­la kuin se Kel­losaaren kaa­su­tur­bi­i­ni Ruo­ho­lahdessa, joka on ollut siel­lä neljän­nesvu­o­sisadan ilman, että sitä on oikeas­t­aan tarvit­tu kertaakaa

    On se kur­jaa, kun kalli­it paloauot ovat niin vähäl­lä käytöllä.

  13. Tapio Pel­to­nen:
    Voisiko ensin kor­ja­ta edes sen kaikkein vahin­gol­lisim­man insentiivin:

    Kor­vataan syöt­tö­tar­if­fit suo­ril­la investoin­ti­tu­il­la. Syöt­tö­tar­if­fi on todel­la käsit­tämätön vir­i­tys. On vaikea kek­siä juuri tuon huonom­paa kannustinjärjestelmää.

    Kyl­lä riskien hin­noit­telua tun­te­vana osaan ymmärtää syöt­tö­tar­if­fi­jär­jestelmän hyviä puo­lia. Kun hin­taris­ki pois­tuu ja hin­taa voidaan käsitel­lä kiin­teänä, on pienem­mänkin fir­man help­po rak­en­taa tuulivoimaa. 

    Ener­giabis­nek­sessä iso ongel­ma on suurten yhtiöi­den val­ta ja ei liene mikään yllä­tys, että For­tum halu­aa kor­va­ta syöt­tö­tar­if­fit investointituilla.

    Tätä aiem­pi investoin­ti­tuk­i­jär­jestelmä ei tuot­tanut juurikaan investoin­te­ja tuulivoimaan. Investoin­ti­tu­il­la on ollut myös tapana olla sitä suurem­pia, mitä kalli­impi investoin­ti. Tästäkin nokke­lampi löytää ehkä jonkun vian (vink­ki: osta kaverilta).

  14. Ihmeen moni tun­tuu esit­tävän ratkaisuk­si sitä, että Suo­mi lopet­taa tuulivoiman syöttötariffin. 

    Valitet­tavasti se ei ratkaise pohjo­is­maisen sähköjär­jestelmän ongelmia mil­lään taval­la, kos­ka Suomen syöt­tö­tar­if­fi ei ole näitä ongelmia aiheut­tanutkaan. Itse asi­as­sa jos kaikkien muiden Pohjo­is­maid­en tuk­i­jär­jestelmät suh­teessa kokon­aisku­lu­tuk­seen oli­si­vat yhtä pieniä kuin Suomen syöt­tö­tar­if­fi­jär­jestelmä, emme edes koskaan olisi joutuneet tähän tilanteeseen.

    Suomes­sa on tuet­tua tuulivoimaa vuon­na 2015 noin 2 TWh, ja samaan aikaan Ruot­sis­sa karkeasti 15 TWh ja Tan­skas­sa saman ver­ran. Samaan aikaan Sak­sa on tukkin­ut ennen pohjo­is­maisen sähkön vien­ti­in käyte­tyn siir­toverkkon­sa tuulivoimal­la, ja vien­ti on vähen­tynyt paljon. Vaik­ka Suomen kaik­ki tuulivoimalat pysäytet­täisi­in, pohjo­is­mais­ten sähkö­markki­noiden alhais­ten hin­to­jen ongel­ma olisi siis entisellään.

    Toisin san­ot­tuna ongel­mamme on ylikansalli­nen, joten ei siihen pidä etsiä ratkaisuakaan vain omien rajo­jemme sisältä.

    Mitä var­avoiman tarpeeseen tulee, merkit­tävin var­avoiman tarpeen kasvu Suomen sähköjär­jestelmään viime aikoina on aiheutunut Olk­ilu­o­to 3:n mah­dot­toman suures­ta koos­ta. Kuitenkaan näitä var­avoiman lisäämiskus­tan­nuk­sia ei laitet­tu vain tuon voimalan omis­ta­jien kon­tolle, vaan ne jaet­ti­in kaikkien sähkönkäyt­täjien harmik­si. Ei ole siis reilua, jos jonkun muun tuotan­to­muodon kanssa toimit­taisi­in toisel­la taval­la, vaik­ka se olisikin ide­ol­o­gis­es­ti miel­lyt­tävää uusi­u­tu­van ener­gian vastustajille.

  15. Sähkö on sen ver­ran vält­tämät­tömyys­tuote, että kan­nat­taa varautua katkok­si­in ja hin­nan nousuihin

    Kuten edel­lisessä kohdas­sa esitin kan­nat­taa pistää pääkeskuk­seen kytkin , joka vai­h­taa var­avoimalle kun sähkö on poik­ki tai hin­ta nousee,

    Toimin­non voi automa­ti­soi­da, joten ei sitä tarvi vah­tia eikä pois­saolokaan ole este sys­teemin toiminnalle.

    Gen­er­at­tor­eis­sakin on valin­nan­varaa ja sen voi pistää käymään biopolt­toaineil­la , esim ryp­si-rap­siöljyl­lä­tai uusioöljyillä:Tai kaasulla

    Jos verkkosähköstä ja sen hin­nas­ta tehdään epä­var­ma tuote niin sil­loin käyn­nistyy varusteluk­il­pa ja jokainen talo han­kkii taloko­htaisen sähkön­tuotan­non eikä näis­sä ratkaisu­is­sa saastet­to­muus ole päämotiivi.

    Sama kos­kee yrityselämää:Jos sähkö katkeilee niin teol­lisu­us siir­tyy sinne mis­sä ei katkeile ja toimis­tot han­kki­vat omat ener­gian­läh­teen­sä eikä näille taloko­htaisille ase­ta­ta saman­laisia saaste­vaa­timuk­sia kuin keskitetylle tuotannolle

  16. Yhteiskun­ta on raken­net­tu tietoli­iken­teen varaan eikä sekään toi­mi ilman sähköä

    Suuret ase­mat on varustet­tu varavoimalla,mutta pienem­mät ja mobi­il­iase­mat on varustet­tu akuil­la .Mut­ta vaa­timuk­set ovat aika miedot ja niin­pä akku kestää vain 3 tuntia 

    Osa asemista etenkin kaupungeis­sa on seinäsähkön varas­sa tai osa kapas­teetista on seinäsähkössä

    Se merk­it­see, että kun sähkökatko tulee niin liikenne puuroutuu ja koko yhteiskun­ta pysähtyy sähkökatkok­sen alueella.

    Viestin­tä perus­tuu sen jäl­keen savumerkkei­hin ja kirjekyyhkyihin

  17. Esimerkik­si sulakekoko on huono tapa veloit­taa kap­a­siteetista, se ei ker­ro yhtään paljon sähköä käytetään, huipuissakaan.

    Nykyään kun siir­ryt­ty tun­tiko­htaiseen lasku­tuk­seen, kan­nat­taisi sitä hyö­dyn­tää myös perus­mak­sun määrittelyssä. 

    Hyvä tapa laskut­taa perus­mak­su olisi esimerkik­si 24. suurin vuosit­tainen tun­tiku­lu­tus korkean kulu­tuk­sen talvi­aikana, jon­ka perus­teel­la sit­ten laskutet­taisi­in perus­mak­sut koko vuodelta. Sil­loin asi­akkail­la olisi myös taloudel­lises­sa intres­sis­sä rajoit­taa kulutushuippuja.

  18. Vesa:
    Yksi lisä­vai­h­toe­hto on, että raken­netaan lisää erit­täin hyvin toimi­vaa säätövoimaa eri­tyis­es­ti tuulivoiman tuek­si. Eli vesivoimaa. 

    Tan­skas­sa tuulel­la tuote­taan jo läh­es 40% sähköstä. Samaan aikaan siel­lä on hyvin vähän vesivoimaa. Silti sähköä riit­tää, ja myös maan talous kas­vaa, toisin kuin tääl­lä perussuomessa.

    Muu­ta­maa tuulimyl­lyä on turha syyt­tää täkäläi­sistä ongelmista. Tuotan­non mukaan jous­ta­va kulu­tus ja sen mah­dol­lis­ta­vat älykkäät sähköverkot sen sijaan ovat tääl­lä vielä lapsen kengis­sä. Ne tar­joa­vat huikean mah­dol­lisu­u­den ener­gian käytön opti­moin­ti­in ja järkeistämiseen.

    Ei mak­si­maalisen kuvitel­lun kysyn­nän mukaan raken­netus­sa kap­a­siteetis­sa eikä sen muu­ta­man kymme­nen tun­nin vuosit­taises­sa käytössä ole mitään mieltä. Laite­taan pakkasel­la päälle vil­latak­ki var­avoimalan sijaan.

  19. Koti-isä: Tan­skas­sa tuulel­la tuote­taan jo läh­es 40% sähköstä. Samaan aikaan siel­lä on hyvin vähän vesivoimaa. 

    Se, että käyt­tää harhaan­jo­htavia argu­ment­te­ja ei anna kovin hyvää kuvaa ken­estäkään, edes Koti-isästä.

    Fak­tis­es­ti Tan­skas­sa ei ole vesivoimaa. Tähän on kuitenkin syytä lisätä, että efek­ti­ivis­es­ti Tan­s­ka käyt­tää Nor­jan vesivoimaka­p­a­siteet­tia säätövoimana.

  20. Mik­si se ilmeinen ratkaisu puut­tuu? Lopete­taan kaik­ki tuki tältä tuuli-hölmöi­lyltä ja palataan markki­nae­htoiseen sähkön­tuotan­toon. Sähkön hin­ta hie­man nousee, mut­ta kokon­aiskus­tan­nus ottaen huomioon vero­tus kansalaisille laskee. 

    Help­poa ja hal­paa. Pakkoko sitä päätä on kiveen hakata

  21. Sähkön eli ener­gian varas­toin­nin teknolo­gias­ta on tulos­sa iso bisnes. Olis suo­tavaa, että Suomes­sakin asi­aan herät­täisi­in ihan vien­ti­tuot­teek­si asti. Kun tuo­ta insinööriväkekeäkin kouluista pukkaa ulos suuret määrät…

  22. toke:
    Sähkön eli ener­gian varas­toin­nin teknolo­gias­ta on tulos­sa iso bisnes. Olis suo­tavaa, että Suomes­sakin asi­aan herät­täisi­in ihan vien­ti­tuot­teek­si asti. Kun tuo­ta insinööriväkekeäkin kouluista pukkaa ulos suuret määrät…

    Aikapi­eni osa niistä valmis­tu­jista perus­fysi­ikan osajia on. Sähkön varas­toin­ti on niin alkutek­i­jöis­sä, ettei siihen kan­na­ta ainakaan vuosikymme­neen sat­sa­ta, ellei ole todel­la syvät taskut.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.