Olemme viikko viikolta viisaampia koronasta. Minun näkemykseni ei ole muuttunut kuukaudessa yhtään optimistisemmaksi. Meillä on yhä vain huonoja ja vielä huonompia vaihtoehtoja.
Kuukausi sitten en uskonut, että tauti on ylipäänsä mahdollista painaa säästöliekille. Nykyiset rajoitustoimet ja ihmisten muuttuminen pelokkaammiksi on ollut paljon tehokkaampaa kuin luulin. Nyt on mahdollista pityää virus säästöliekillä siihen saakka, että rokote on saatavilla, mutta se ei tule olemaan helppoa eikä se tapahdu nopeasti.
Tähän liittyy suuri epävarmuus. On väitteitä, että rokote saisi myyntiluvan jo tammikuussa. Sen verran tottunut olen kuuntelemaan erilaisten start up ‑porukoiden myyntipuheita, että suhtaudun näihinkin tietoihin vähän epäillen, mutta on mahdollista, että epidemia talttuisi rokotteen ansiosta jo vuoden kuluttua. Tähän ei kuitenkaan voi luottaa. Voi myös käydä niinkin, että rokotetta ei tule lainkaan. Yhteenkään koronavirukseen ei tietääkseni ole rokotetta.
Viruksen ”tukahduttamisella” ei päästä normaaliin elämään
Haave, että tuti voidaan tukahduttaa ja sen jälkeen palata normaaliin elämään on minun silmissäni yhä pelkkää haave-ajattelua. Tartuttavuusluku on pidettävä alle yhden, tai tauti alkaa taas levitä eksponentiaalisesti.
Yksilötasolla on loogista alkaa käyttäytyä rohkeammin, jos tartuntoja on liikkeellä vähän. Riski saada tartunta vaikka ravintolassa on pieni, mutta viruksen kannalta katsottuna viruksen leviäminen ei ole kiinni siitä, paljonko viruksia on liikkeellä, vaan kuinka helppoa sen on levitä. Jos siis ihmiset vaaran vähennettyä muuttavat käyttäytymistään normaaliksi, kohta ollaan taas epidemian nopean leviämisen vaiheessa ja koko juttu aloitetaan alusta. Eksponenttifunktiolla on veikeitä ominaisuuksia.
Niinpä tässä mennään vuoden 2021 loppuun saakka tiukkojen rajoitustoimien vallitessa. Ehkä sitten on käytössä rokote tai sitten ei ole.
Meidän pitää siis pitää tartuttavuusluku alle yhden. Jos tukholmalaisista 20 % on sairastunut, heille riittää, että R0 pidetään alle 1,25:n, koska R=(1‑p)R0, jossa p on immuunien osuus.
Tämä tartuttavuuskerroin taitaa kuitenkin antaa asiasta huonon kuvan. Keskimäärin virus on huono tarttumaan, mutta näyttää olevan tilanteita, joissa se taas tarttuu todella riehakkaasti. Olen mieltynyt omaan teoriaani, että laulaminen ja huutaminen (urheilukatsomot) irrottaa virusta kurkusta.
Jumalanpalveluksia ja klassisen musiikin konsertteja ei tulla näkemään ennen vuotta 2022. Molemmissa osallistujat painottuvat riskiryhmään ja jumalanpalveluksissa veisataan vielä virsiä.
Suurin epävarmuus tartuntojen määristä
Vaikka tartuntatilastot ovat olevinaan tarkkoja, valtaisa epätietopisuus liittyy siihen, kuinka moni on taudin sairastunut ja kuinka moni on sairastuttuaan tullut sille immuuniksi. Jos vain todennetut tapaukset olisivat havaitut 4 311 795 tapausta eikä muita olisi, taudin tappavuus olisi Italiassa yli 15 %, mutta Singaporessa vain promille ja Islannissakin vain viisi promillea. Kaikki riippuu siitä, paljonko on lieviä, havaitsemattomia tapauksia. Jotkut väittävät niitä olevan kolmekymmenkertainen määrä ja joidenkin mukaan korkeintaan toinen mokoma. Arvioin kuukausi sitten, että taudin tappavuus on neljä promillea enkä ole tätä arviotani muuttanut, mutta on sanottava, että olen tullut siitä koko ajan epävarmemmaksi.
Vasta-ainetestit tuottavat hämmentäviä tuloksia. Halvat vasta-ainetestit tuottavat vääriä positiivisia, mutta myös vääriä negatiivisia. THL:n varmistukseen käyttämä neutralisointitesti ei tuota vääriä positiivisia, mutta tuottaako se vääriä negatiivisia? On lievän muodon sairastaneella veressään niin paljon vasta-aineita, että se riittää neutralisoimaan viruksen? Oli miten oli, Suomessa, jopa Helsingissä, tauti on levinnyt niin vähän, ettei sillä ole väestötasolla merkitystä. Tukholma on mielenkiintoisempi tapaus.
Hoivakotien asukkaiden eristäminen
Hoivakotien osalta on pakko harkita uudestaan. Niiden asukkaat elävät siellä elämänsä kaksi viimeistä vuotta. Jos tauti pääsee leviämään niihin, noin joka kolmas kuolee. Se puoltaa eristämistä, mutta erist6äminen merkitsee, että valta osa nykyisistä asukkaista ei tule enää koskaan tapaamaan omaisiaan. Hyväkuntoinen voi keskustella omaistensa kanssa puhelimella ja vilkutella ikkunan takaa, mutta jossain vaiheessa kädestä pitäminen ja koskettaminen on ainoa tapa saada kontakti; tästä minulla on henkilökohtaista kokemusta. Onko yksiselitteisesti hyvä ajatus eristää heidät omaisistaan kuolemaansa asti vain, jotta kuolemaa voidaan pitkittää? Saisiko vanhus itse valita – tai jos ei siihen enää pysty, omaiset? Silloin samaan yksikköön pitäisi laittaa tietysti samoin valinneita.
Kesätauko?
Yksi skenaario on, että virus menee kesätauolle, kuten muutkin koronavirukset tekevät – tai siis siirtyy eteläisen pallonpuoliskon murheeksi. Jos näin on, kesätapahtumat kiellettiin turhaan.
Joskus marraskuussa se tulee siinä tapauksessa takaisin. Suomi, joka on päässyt pandemiasta todella vähällä, on silloin otollisista maaperää viruksella. Vaikka olemme ehkä voineet vähän höllätä alkusyksystä, rajoitukset tulevat uudestaan voimaan.
Jos kesä ei karkota virusta, ennustan että epidemia saa vähän vauhtia. Ei siksi, että koulut avattiin vaan koska ihmisten pelokkuus on vähentynyt. Metrossakaan ei enää saanut omaa vaunua. Paljon enemmän on ihmisiä liikkeellä ja enemmän näkee ihmisiä monen hengen joukkoina. On myös enemmän kasvomaskeja.
Palaako virus muuntuneena?
Muut koronavirukset muuntuvat koko ajan ja välttävät näin immuniteetin. Nähtäväksi jää, tekeekä SARS ‑COV2 myös näin. Silloin se saattaa sairastuttaa uudestaan (joskin todennäköisesti lievemmin) taidin jo sairastaneita. Silloin myös rokotteen valmistaminen vaikeutuu. Rokote saattaa olla jo vanhentunut, kun se on saanut myyntiluvan.
Todennäköisesti muuntuessaan virus muuttuu vähemmän tappavaksi, mutta varmuutta tästä ei ole. Virus menestyy paremmin, jos se ei tapa isäntäänsä vaan päästää tämän levittämään tautia. Tämä SARS-Cov2 on sikäli ikävä, että se on lieväoireinen viikon, jolloin isäntä ehtii tartuttaa muita, ja kaataa tämän sänkyyn vasta seuraavalla viikolla.
Jos virus on kova muuntumaan, mutta pysyy yhtä vaarallisena ikäihmisille, siitä tulee vakituinen seuralaisemme ja tulemme näkemään elinajan odotteen jyrkän laskun jonnekin 1970-luvun tasolle.
Taloudellinen hinta on järkyttävä
Epidemia ja sen aiheuttamat rajoitukset maksavat noin 1,2 miljardia euroa viikossa. Siitä ei pääse eroon, vaikka poistaisi kaikki rajoitukset. Kukaan ei ole kieltänyt ketään menemästä ostoksille Stockalle, mutta niin vain on siellä todella väljää. (Nyt saa hyvää palvelua, voin suositella!) Suomen vienti sakkaa joka tapauksessa. Koko Varsinais-Suomi voi joutua vaikeuksiin, koska loistoristeilijöitä ei taideta tilata enää tällä vuosikymmenellä. Jos saksalaiset joutuvat lakkauttamaan yhden autotehtaan kysynnän heikkenemisen vuosi, eivät ne sitä Saksasta lakkauta.
Ristelijöistä voi muuten tulla Finnveralle todella iso lasku.
Jos tämä maksaa jatkossakin kansantaloudelle 1,2 miljardia euroa viikossa, vuoden 2021 loppuun mennessä laskua on tullut 90 miljardia. Kansantalous on aivan kuralla eikä hyvinvointivaltiosta ole jäljellä mitään. Edessä on aivan järkyttävä menojen ja etuuksien karsinta. Ysikään taloustyöryhmä ei ole uskaltanut laskea, mitä vuoden 2021 loppuun saakka jatkuva epidemia tulee maksamaan. Vihriälän työryhmäkin pehmoili ja puhui muutaman miljardin euron kipupaketista.
Jokaista suomalaista kohden lasku olisi 16 000 euroa ja jokaista tulonsaajaa kohden 36 000 euroa.
Veikkaan, että tämä rahoitetaan niin kuin sodatkin, setelipainolla ja inflaatiolla. Saksan perustuslakituomioistuimelle vain pitäisi tehdä sitä ennen jotain.
Tietysti tuota 1,2 miljardia voidaan pienentää poistamalla turhia mutta kalliita rajoituksia ja kehittämällä tehokkaampia. Koulut onneksi avautuvat torstaina.
Olisi taloudellisesti todella arvokasta tietää, millaisissa oloissa virus tarttuu ja millaisissa ei tartu. Kun Helsingissäkin on kymmeniä tartuntaketjujen jäljittäjiä, toivoisin, että nämä keräävät tietoa myös tartuntatilanteista. Ainakaan ruokakauppojen työntekijät eivät näytä olevan suuressa riskissä. Tuskin silloin myöskään asiakkaat ovat.
Mitä tehokkaammin pystytään uudet tartunnat jäljittämään, sitä vähemmän tarvitaan muita rajoitustoimia. Jos tartuntoja on päivässä 20, jäljittäminen on toki helpompaa kuin jos niitä olisi 500.
Jotka haluavat ottaa mallia Etelä-Koreasta ymmärtävät kai, että kännykän jäljityssovelluksen pitää olla yhtä ihmisoikeusvastainen, jotta se olisi yhtä tehokas.
Suomeen suunniteltu pehmomalli on teholtaan murto-osa korealaisesta. Kun se on vapaaehtoinen,ehkä joka toisella on sellainen. (Se myös syö akkua) Silloin se rekisteröi vain joka neljännen kohtaamisen. Anonyymisyys tarkoittaa, ettei laitteen rakisteröityneitä voidan alistaa karanteenille. Kun se ei kerro, missä tuo kohtaaminen tapahtui (ei sijaintitietoja) ei voida myöskään löytää tartuttamistilanteita. Siksi en tämän vempaimen tehoon oikein osaa luottaa. Käsipeliksi se menee ja siinä on rajoitteensa.
Etelä-Koreassa se kyllä toimii, mutta sillä in hintansa. Nyt siellä on tuhat ihmistä alitstunut homobaarissa. Viranomaiset ottavat heihin kaikkiin “diskreetisti” yhteyttä. Työnantajalle ei kerrota, että Kim altistui homobaarissa. Kerrotaan vain se, että Kim ei tule kahteen viikkoon töihin. Kaikki tietävät, missä se suuri altistuminen tapahtui. Ei tee hyvää työuralle Etelä-Koreassa.
= = =
Olen lisännyt 13.5. kursiivilla lisätyt tekstit huomattuani, että ne olivat jääneet pois suunnittelemastani tekstistä.