Kokoomuksen hallitusohjelma (3) Työllistämisen esteet

Tule­vaisu­u­den työelämässä tarvi­taan nyky­istä enem­män jous­to­ja. Kan­nuste­taan työn­tek­i­jöitä ja työ­nan­ta­jia lisäämään paikallista sopimista ja siihen liit­tyvien neu­vot­telu­rak­en­tei­den syntymistä. 

Ei varsi­nainen hal­li­tu­so­hjel­ma koh­ta, jos ker­ran lähde­tään siitä, ettei asia kuu­lu hal­li­tuk­selle ja eduskun­nalle. Jat­ka lukemista “Kokoomuk­sen hal­li­tu­so­hjel­ma (3) Työl­listämisen esteet”

Kokoomuksen hallitusohjelma (2) Työelämätavoitteita

Uud­is­te­taan työaikalain­säädän­tö vas­taa­maan työelämän muu­tok­sia. Lisätään työa­jan jous­to­ja. Laa­jen­netaan työaika­pankkien käyt­töä. Lisätään osa-aikatyön mah­dol­lisuuk­sia, jot­ta eri­tyis­es­ti pien­ten las­ten van­hem­mat, osatyökykyiset, van­huseläk­keel­lä ole­vat ja työeläk­keel­lä ole­vat voivat osal­lis­tua nyky­istä jous­tavam­min työelämään.

Tästä puut­tuu konkre­tia, joten vähän han­kala ottaa kan­taa. Työa­jan jous­tot ovat hyvä asia, jos työn­tek­i­jän mielipi­det­tä kuul­laan myös, mut­ta erit­täin huono, jos työ­nan­ta­ja voi yksipuolis­es­ti määrätä. Osa-aikatyön mah­dol­lisuuk­sia yritet­ti­in paran­taa SATA-komite­as­sa suun­nilleen noista syistä, joi­ta tässä esitetään, mut­ta kokoomus kaa­toi. Osatyökyky­is­ten osal­lis­tu­mis­mah­dol­lisu­us edel­lyt­tää muu­tok­sia työkyvyt­tömyy­seläkkeisi­in. Ei pitäisi myön­tää eläkkeitä vaan vam­mais­tukia, jot­ka eivät pienene, vaik­ka vam­mas­taan huoli­mat­ta tek­isi työtä. Sokeil­la täl­lainen mah­dol­lisu­us van­has­taan on. Muille ryh­mille sitä ei ole halut­tu laa­jen­taa, kos­ka hui kauhea, joku voi olla niin sin­nikäs, että saa täyt­tä palkkaa ja kuitenkin sen päälle tulee tuo eläke. Kestäisikö kansan­taloutemme täl­laisen uut­teru­u­den? Jat­ka lukemista “Kokoomuk­sen hal­li­tu­so­hjel­ma (2) Työelämätavoitteita”

Kokoomuksen hallitusohjelma (1) Työnteon kannattavuus

Kokoomuk­sen ohjel­ma on niin paljon pidem­pi kuin Keskus­tan, että en pysty käsit­telemän sitä yhtä kat­tavasti, vaan poimin siitä kiin­nos­tavimpia kohtia.

Sosi­aal­i­tur­vaa ja vero­tus­ta uud­is­te­taan siten, että työl­lä ansai­tus­ta eurosta jää pie­nil­lä tuloil­la aina vähin­tään 50 sent­tiä käteen.

Hienon tun­tu­inen tavoite, jota kan­nat­taa ihan mielel­lään. Kat­so­taan­pa mitä tämä tarkoit­taa. Toimeen­tu­lo­tu­ki takaa yksin vuokral­la asu­valle Helsingis­sä noin 1135 €/kk puh­taana käteen. Tästä noin 650 on asumiskulku­jen kor­vaamista ja 485 € toimeen­tu­lotuen peru­sosaa. Jos tästä lähde­tään, pitäisi 1500 euron kuukausi­palka­s­ta jäädä siis käteen 1885 euroa. Aika antelias malli siis. Radikaali perus­tu­lo­ma­lli? Jat­ka lukemista “Kokoomuk­sen hal­li­tu­so­hjel­ma (1) Työn­teon kannattavuus”

Aasian haaste demokratialle

Tep­po Turk­ki esit­teli tiis­taina Sitrassa raport­ti­aan ”Aasia haas­taa val­tio- ja demokra­tia käsi­tys­tämme uud­is­tu­maan”. Hän kuvaa siinä hyvin dra­maat­tis­es­ti, kuin­ka heikko arvos­tus Aasi­as­sa on van­hoil­la teol­lisu­us­mail­la, joiden hallinto Aasi­as­ta käsin näyt­tää täysin hal­vaan­tuneelta. Tepon raport­ti kan­nat­taa ehdot­tomasti lukea. Sen voi lada­ta tästä.

En ryhdy raport­tia selosta­maan, kos­ka parhaan käsi­tyk­sen siitä saa, kun lukee itse. Olin kom­men­toimas­sa Tepon esi­tys­tä Sitrassa ja kir­joi­tan tähän, mitä sanoin. Jat­ka lukemista “Aasian haaste demokratialle”

Öljynkuluttajamaille kartelli

(Kir­joi­tus on julka­istu Näkökul­ma-artikke­li­na Suomen Kuvalehdessä)

Öljyn hin­nan rom­ah­t­a­mi­nen yllät­ti ainakin min­ut. Näyt­tää se yllät­täneen öljy-yhtiötkin, jot­ka tuskail­e­vat kan­nat­ta­mat­tomik­si käynei­den investoin­tien­sa kanssa. Ylläte­tyk­si tuli myös Venäjä, joka ei ole tehnyt mitään vähen­tääk­seen riip­pu­vu­ut­taan öljytuloista.

Liuskeöljy on tehnyt öljyn hin­nan­laskun mah­dol­lisek­si, mut­ta se ei tai­da olla ain­oa syy. Ehkäpä Sau­di-Ara­bi­an kaltaiset maat eivät näe pahana, että liuskeöljyltä, öljy­hiekalta ja ark­tiselta öljyltä vede­tään mat­to alta. Into kehit­tää sähköau­to­ja on myös kokenut kolauk­sen samoin kuin muutkin toimet vähen­tää öljyri­ip­pu­vu­ut­ta. Jat­ka lukemista “Öljynku­lut­ta­ja­maille kartelli”

Keskiolut Alkoon?

Nyt kun olemme kaik­ki riit­tävästi ilotelleet Keskus­tan haluil­la siirtää keski­o­lut Alkoon, on aika kat­soa ehdo­tus­ta vakavasti. Asia ei nimit­täin ole ensim­mäistä ker­taa esil­lä. Alko­holi on Suomes­sa paha ongel­ma – noin kymme­nen ker­taa pahempi kuin lait­tomat huumeet, ja iso osa alko­holin liikakäytöstä on olut­ta. Ennen ajatelti­in, että väkevät juo­mat on se paha asia, mut­ta miedot ovat salakavalia, kos­ka käyt­tökyn­nys on alem­pi. Puo­let Suomes­sa juo­dus­ta puh­taas­ta alko­holista juo­daan olu­en muo­dos­sa. Jat­ka lukemista “Keski­o­lut Alkoon?”

Sosiaaliset terveyserot

(Kir­joi­tus on julka­istu kolumn­i­na Lääkärilehdessä.)

Sosi­aaliset ter­vey­serot ovat Suomes­sa suuret ver­rat­tuna mui­hin vau­raisi­in mai­hin, ja ne ovat kasvus­sa. Ne ovat itse asi­as­sa vielä tilas­tois­sa näkyviäkin suurem­mat, kos­ka tulot ja koulu­tus mit­taa­vat sosi­aal­ista huono-osaisu­ut­ta huonos­ti eivätkä sik­si saa ilmiötä kun­nol­la kiin­ni. Asuinaluei­den väliset erot eli­na­jan odot­teessa ovat suuris­sa kaupungeis­sa noi­ta tulo- ja koulu­tus­jaot­teluil­la mitat­tu­ja suurem­mat. Näin on muual­lakin. Oslos­sa ero itä- ja län­sipuolen aluei­den välil­lä eli­na­jas­sa on kymme­nen vuot­ta.   Jat­ka lukemista “Sosi­aaliset terveyserot”

Kaupunkisuunnittelulautakunta 10.2.2015

Kata­janokan pysäköintiluola

Esi­tys hyväksyt­ti­in yksimielis­es­ti, mut­ta siihen lisät­ti­in äänestyk­sen jäl­keen ehdot­ta­mani valmistelukehotus:

Kslk kehot­taa viras­toa selvit­tämään pysäköin­tiä Kata­janokalla maan­pääl­lä, jol­loin tulee selvit­tää mah­dol­lisuuk­sia vara­ta city­l­o­gis­ti­ikan peri­aat­tei­den mukaan tilaa tilapäiseen pysähtymiseen, talvel­la vuoropy­säköin­ti­in tai viikot­taiseen siivous­päivään sekä mah­dol­lisu­ut­ta Luot­sikadun muut­tamiseen pihakaduk­si yhden kort­telin osalta.

Tämä keho­tus meni läpi äänin 6–3, puoles­ta vihr, sdp, vas ja Rauta­va, vas­taan lop­ut kokoomuk­ses­ta ja perus­suo­ma­laiset. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta 10.2.2015”

Keskustan “hallitusohjelma” (5/5) Talous

Koko Suomeen 200 000 työ­paikkaa lisää, talous kah­den pros­entin kasvu-uralle yrit­täjyyt­tä vahvis­ta­mal­la, velak­si elämi­nen loppuu

Tavoite: Vuon­na 2019 talous kas­vaa kah­den pros­entin vauhdil­la, työ­paikko­jen määrä lisään­tyy kohti 200.000 työ­paikan tavoitet­ta yksi­tyisel­lä sek­to­ril­la. Val­tion­talouden todel­li­nen ali­jäämä paine­taan alle kah­den mil­jardin euron ja kun­tat­alouden ali­jäämä noin miljardiin.

Tämä sinän­sä rehelli­nen laskel­ma pal­jas­taa tilanteen hirvit­tävyy­den. Kova nousukausi, epäre­al­is­tisen hyvä työl­lisyy­den parane­m­i­nen, kah­den mil­jardin val­tion talouden säästöt ja sen jäl­keen val­tio ja kun­nat enää kolme mil­jar­dia ali­jäämäiset. Olemme sitoutuneet siihen, että keskimääräisessä suh­dan­neti­lanteessa julki­nen talous on korkein­taan 0,5 % ali­jäämäi­nen, mut­ta tämä menee kolminker­tais­es­ti yli. Suo­mi selviää kreikkalaistyylisel­lä tilas­tokikalla laske­mal­la eläke­jär­jestelmän muodol­lisen yli­jäämän mukaan julkiseen talouteen, mitä ei sal­li­ta muille. Pitäisi tietysti laskea myös eläke­jär­jestelmän vas­tu­u­ve­lan kasvu, jos eläk­keet sotke­taan tähän. Jat­ka lukemista “Keskus­tan “hal­li­tu­so­hjel­ma” (5/5) Talous”

Miten metropolikaava edistäisi asuntotuotantoa?

On aika ilmeistä, että ehdo­tus metropoli­hallinnok­si kaatuu, kos­ka aika lop­puu kesken. Sen säätämisek­si eduskun­nan pitäisi piden­tää istun­tokaut­ta nyt sovi­tus­ta 13.3. ‑takara­jas­ta, eikä käytet­tävis­sä ole remon­tin takia edes istuntosalia.

Itse sisäl­löstä. Olen kan­nat­tanut vah­vasti vah­vaa metropoli­hallintoa, jon­ka olen­naise­na osana on, että kun­nal­lisvero­jen keräämi­nen annet­taisi­in sille. Vas­ta kun rahat ovat yhteiset, syn­tyy yhteistä taho­ta ja osaop­ti­moin­ti lop­puu. Olen myös kan­nat­tanut, että maankäytöstä päät­tämi­nen ja joukkoli­ikenne annet­taisi­in metropoli­hallinnolle kokon­aisu­udessaan. Jat­ka lukemista “Miten metropo­likaa­va edis­täisi asuntotuotantoa?”